(4)Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon niihin liittyvät maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan 6 .

(5)Romaniaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2018 lähentymisohjelmassaan, että julkisen talouden alijäämä on 2,95 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja supistuu tämän jälkeen asteittain siten, että se on 1,45 prosenttia vuonna 2021. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, ei odoteta saavutettavan viimeistään vuonna 2021 eli ohjelmakauden loppuun mennessä. Uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan olevan –2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velkasuhteen odotetaan jäävän alle 40 prosentin vuoteen 2021 asti. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on suotuisa. Lisäksi toimenpiteitä, joita tarvitaan tukemaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista, ei ole riittävästi täsmennetty.

(6)Neuvosto päätti 16 päivänä kesäkuuta 2017 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 121 artiklan 4 kohdan nojalla, että Romania poikkesi merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuonna 2016. Tämän havaitun merkittävän poikkeaman johdosta neuvosto suositteli 16 päivänä kesäkuuta 2017 Romanialle tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen 7 nimelliskasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2017. Tämä vastaisi 0,5 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen. Neuvosto totesi 5 päivänä joulukuuta 2017, että Romania ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 16 päivänä kesäkuuta 2017 annetun neuvoston suosituksen johdosta ja antoi tarkistetun suosituksen. Neuvosto pyysi uudessa suosituksessa Romaniaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu ei ole yli 3,3 prosenttia vuonna 2018. Tällöin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvosto totesi XX päivänä kesäkuuta 2018, että Romania ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 5 päivänä joulukuuta 2017 annetun neuvoston suosituksen johdosta. Lisäksi vuoden 2017 toteutumatietojen perusteella katsottiin, että Romania poikkesi vuonna 2017 suositellusta sopeutuksesta merkittävästi. Komissio antoi Romanialle SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 10 artiklan 2 kohdan nojalla 23 päivänä toukokuuta 2018 varoituksen sillä perusteella, että maa on poikennut merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuraltaan vuonna 2017. Neuvosto antoi XX kesäkuuta 2018 uuden suosituksen, jonka mukaan Romanian oli toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu on vuonna 2018 enintään 3,3 prosenttia, minkä perusteella vuotuinen rakenteellinen sopeutus on 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että tästä suosituksesta poiketaan vuonna 2018.

(7)Neuvosto antoi XX päivänä kesäkuuta 2018 Romanialle suosituksen, jossa kehotettiin toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on enintään 5,1 prosenttia vuonna 2019. Tällöin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että tästä vaatimuksesta poiketaan vuonna 2019. Lisäksi komission kevään 2018 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän suhteessa BKT:hen odotettiin olevan 3,4 prosenttia vuonna 2018 ja 3,8 prosenttia vuonna 2019. Tämä ylittää perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo voimakkaasti heikkenevien julkisen talouden näkymien perusteella, että vuonna 2018 tarvitaan merkittäviä lisätoimia vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamiseksi Romanialle XX päivänä kesäkuuta 2018 osoitetun suosituksen mukaisesti, jotta merkittävä poikkeaminen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavalta sopeutusuralta voitaisiin korjata.

(8)Romanian talousarvion suunnittelussa jätetään säännöllisesti huomiotta julkisen talouden kehyksen rajoitteet, vaikka finanssipolitiikan olisi tarpeen olla vastuullista. Finanssipoliittinen sopimus saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä Romanian finanssipoliittista vastuuta koskevalla lailla. Sen säännöt on laadittu hyvin, mutta ne sivuutetaan tällä hetkellä käytännössä. Rakenteellinen alijäämä oli vuonna 2016 yli keskipitkän aikavälin tavoitteen, eli Romania rikkoi alijäämäsääntöä. Sekä vuonna 2017 että vuonna 2018 talousarvion tavoitteena on ollut julkisen talouden alijäämä, joka on lähes 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä osoittaa rakenteellisen rahoitusaseman heikkenevän säännön vastaisesti. Kummassakaan vuonna 2017 annetussa lisätalousarviossa ei noudatettu sääntöjä, joilla kielletään julkisen talouden alijäämän ja perusalijäämän enimmäismäärien korotukset sekä henkilöstömenojen ja julkisten menojen kokonaismäärän korotukset meneillään olevan varainhoitovuoden aikana. Lisäksi aiempien vuosien tapaan finanssipoliittinen strategia toimitettiin parlamentille vuonna 2017 paljon lakisääteisen määräajan jälkeen, eikä se näin ollen tarjonnut pidemmän aikavälin perspektiiviä talousarvion suunnitteluun.

(9)Verosäännösten noudattaminen on edelleen vähäistä erityisesti arvonlisäveron osalta. Romania on edistynyt viime vuoden aikana vain vähän verosäännösten noudattamisen ja veronkannon vahvistamista koskevien toistuvien maakohtaisten suositusten toteuttamisessa. Arvonlisäverosta teoreettisesti odotetun ja tosiasiallisesti saadun tulon välinen ero on edelleen hyvin suuri. Viranomaiset ottivat verosäännösten noudattamisen parantamiseksi käyttöön mahdollisuuden suorittaa maksu erissä. Tämä on vapaaehtoista lukuun ottamatta maksukyvyttömiä yrityksiä ja veronmaksajia, joilla on merkittävästi maksamattomia arvonlisäverosta muodostuvia verovelkoja. Toimenpide ei kuitenkaan ole johtanut merkittäviin tuloksiin. Veroviranomaisen tietoteknisiin järjestelmiin liitettyjen sähkökäyttöisten kassakoneiden käyttöönotto on edelleen kesken.

(10)Finanssisektorin terveys on parantunut edelleen, mutta eräät seikat edellyttävät seurantaa. Pankkisektori on hyvin pääomitettu ja omaisuuserien laatu parantunut. Useat lainsäädäntöaloitteet edellyttävät kuitenkin tiukkaa seurantaa, sillä on vaarana, että ne vaikuttavat haitallisesti järjestämättömien lainojen luovutukseen, luottovastuisiin ja investointeihin. Ennakkoon rahastoivien toisen pilarin eläkerahastojen maksujen vähentäminen hiljattain helpotti lyhyellä aikavälillä julkisen talouden ongelmia, mutta sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia pääomamarkkinoiden kehittymiseen.

(11)Työmarkkinaolosuhteet ovat kiristyneet, sillä työllisyysaste on noussut ja työvoima vähentynyt väestön ikääntymisen ja maastamuuton vuoksi. Samaan aikaan Romaniassa on merkittävästi käyttämätöntä työvoimapotentiaalia. Useilla ryhmillä, esimerkiksi nuorilla, romaneilla, pitkäaikaistyöttömillä ja vammaisilla, on vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Romania edistyi viime vuonna vain vähän maakohtaisessa suosituksessa, joka koski kohdennettujen aktivointitoimien ja integroitujen julkisten palvelujen vahvistamista siten, että keskitytään työmarkkinoilla vaikeimmin työllistyviin henkilöihin. Vaikka liikkuvuusjärjestelyjen taloudellisia kannustimia on lisätty, osallistuminen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on jäänyt hyvin vähäiseksi ja hallinnolliset rasitteet ovat suuria. Julkisilla työllistämisohjelmilla, joihin liittyy paikallista etua, ei ole lisätty tarkoituksenmukaista osaamista tai tuettu siirtymistä tavanomaisiin työsuhteisiin kovinkaan hyvin. Pitkäaikaistyöttömille ja sosiaaliapua saaville ei ole palveluohjausta. Yhteistyö ulkoisten palveluntarjoajien sekä julkisten työvoimapalvelujen ja sosiaali- ja opetuspalvelujen tarjoajien välillä on ollut vähäistä.

(12)Köyhyys- ja syrjäytymisvaara on hyvin suuri. Erityisesti tämä koskee lapsiperheitä, vammaisia, romaneja ja maaseutuväestöä. Tuloerot ovat edelleen suuria ja johtuvat muun muassa vero- ja etuusjärjestelmien heikosta vaikutuksesta markkinatulojen eriarvoisuuden vähentämiseen. Sosiaalietuuksien perustana olevaa viiteindeksiä, jonka perusteella sosiaalietuudet lasketaan, ei ole päivitetty vuoden 2008 jälkeen. Vähimmäistoimeentulotukea koskevan lain oli tarkoitus tulla voimaan vuonna 2018. Se olisi parantanut sosiaaliavun kattavuutta ja riittävyyttä. Sen voimaantuloa kuitenkin lykättiin yli vuodella. Naisten alhaisempi eläkeikä johtaa vähäisempiin eläkeoikeuksiin, pahentaa vanhuusiän köyhyyttä ja lisää sukupuolten välistä työllisyyseroa.

(13)Työmarkkinaosapuolet ovat olleet hyvin vähän mukana taloudellisten ja yhteiskunnallisten uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Niiden näkemykset jätetään usein huomiotta jopa silloin kun ne ovat kaikki samaa mieltä. Romanian keskitetyn sopimisen kehys ei ole suotuisa hyvin toimivan työmarkkinasuhteiden järjestelmän kehittymiselle. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle on tyypillistä, että keskitetty sopiminen on vähäistä erityisesti toimialatasolla, ja ammattiliittoihin ja työnantajajärjestöihin kuuluminen on harvinaista. Tehokkaamman työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun suurimpia esteitä ovat korkea edustavuuskynnys ja toimialojen epämääräiset määritelmät. Lakimuutokset kehyksen parantamiseksi ovat tähän mennessä edenneet vain vähän.

(14)Vähimmäispalkkaa on korotettu viime vuosina useita kertoja harkinnanvaraisesti. Vähimmäisnettopalkka on noussut vuoden 2015 jälkeen yhteensä 60 prosenttia. Vuonna 2017 noin 30 prosenttia työntekijöistä ansaitsi vähimmäispalkkaa, mikä osoittaa, että palkkajakauma on hyvin kapea. Työmarkkinaosapuolet ovat tukeneet ehdotusta vähimmäispalkan nostamisen objektiivisesta määrittelymekanismista, mutta hallitus ei ole ottanut sitä käyttöön.

(15)Osaamistarjonta ei pysy talouden tarpeiden tahdissa. Perus- ja digitaalisten taitojen alhaisella osaamistasolla on haitallinen vaikutus kilpailukykyyn, työllistymiseen ja lähentymiseen. Aikuiskoulutukseen osallistuminen on ollut hyvin vähäistä. Käytössä ei ole mekanismia, jolla aktiivinen työvoimapolitiikka saatettaisiin vastaamaan osaamisen kysyntää. Myös valmius ennakoida tulevia tarpeita ja arvioida uuden teknologian odotettavissa olevaa vaikutusta on heikko. Ammatillinen koulutus on vaihtoehtona edelleen vasta toisella sijalla, eikä sitä ole mukautettu työmarkkinoiden tarpeisiin eikä alueellisiin tai sektorikohtaisiin erikoistumisstrategioihin.

(16)Koulutusjärjestelmän heikko suorituskyky aiheuttaa suurta eriarvoisuutta mahdollisuuksien suhteen ja vaikuttaa Romanian pitkän aikavälin kasvunäkymiin. Laadukkaan yleisopetuksen tarjoaminen ja mahdollistaminen on edelleen haasteellista, erityisesti romaneille ja maaseudulla asuville lapsille. Valvontamenetelmää koulujen eriytymiseen puuttumiseksi ei ole vielä kehitetty. Koulupudokkaiden osuus pienenee, mutta on edelleen suuri. Parhaillaan ollaan kehittämässä varhaisvaroitusjärjestelmää niiden lasten tunnistamiseksi, jotka ovat alttiita keskeyttämään koulunkäynnin, mutta opetuksen tasoon panostaminen on heikkoa. Vaikka joitakin toimenpiteitä on toteutettu, koulu- ja korkeakouluopetuksen laadunvarmistus on haasteellista. Korkea-asteen tutkintojen määrä on hyvin pieni. Koulutukseen investoidaan verrattain vähän, ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevia kouluja ei tueta asianmukaisesti.

(17)Väestön terveystilanne on parantunut, mutta alittaa edelleen EU:n standardit. Terveydenhuoltopalvelujen saatavuus muodostaa jatkuvasti haasteen, ja sillä on kielteistä vaikutusta lasten kehitykseen, työvoiman työllistyvyyteen ja terveenä ikääntymiseen. Terveydenhuoltojärjestelmän tuloksellisuutta rajoittaa vähäinen rahoitus ja resurssien tehoton käyttö, ja lääkäreitä ja sairaanhoitajia on merkittävästi liian vähän. Pääsyä terveydenhuollon piiriin rajoittaa epävirallisten maksujen yleisyys ja pitkät välimatkat terveydenhuollon infrastruktuuriin. Romania on edistynyt jonkin verran maakohtaisessa suosituksessa kitkeä epäviralliset maksut, ja valvontamekanismia ollaan toteuttamassa, vaikka sen todellista vaikutusta ei ole vielä arvioitu. Maakohtaisessa suosituksessa, joka koskee siirtymistä avohoidon käyttöön, on toistaiseksi edistytty vain vähän. Painopisteiden jatkuva muuttuminen ja investointien huono suunnittelu haittaavat kansallisen terveydenhuoltostrategian meneillään olevaa täytäntöönpanoa.

(18)Strateginen suunnittelu, julkinen kuulemisprosessi ja lainsäädännön vaikutusten arviointi toteutetaan edelleen heikosti suunniteltaessa, toteutettaessa ja valvottaessa politiikkatoimia. Tämä heikentää sääntelyn tasoa ja ennakoitavuutta. Lisäksi lainsäädännön, esimerkiksi verolain, jatkuva muuttaminen on taakka liiketoimintaympäristölle. Sidosryhmät ovat heikosti mukana uudistusten suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Aitoa vuoropuhelua käytetään harvoin, vaikka tähän on olemassa soveltuvat institutionaaliset rakenteet. Mekanismissa, jolla sidosryhmien mielipiteet otetaan huomioon julkisessa kuulemisessa, ei varmisteta niihin liittyviä asianmukaisia jatkotoimia. Tästä on esimerkkinä se, ettei työmarkkinaosapuolten hiljattain esittämää ehdotusta objektiivisen mekanismin käyttöönotosta vähimmäispalkan korotuksia varten otettu huomioon, vaikka sillä olisi edistetty maakohtaisen lausunnon toteuttamista. Julkishallinnon uudistamisessa ei saavutettu konkreettisia tuloksia. Julkishallinnon henkilöstöhallintoa koskevan lainsäädännön hyväksyminen on viivästynyt. Hallituksen pääsihteeristöllä on rajoitettu rooli politiikkatoimien suunnittelun laadunvalvonnassa.

(19)Esimerkiksi liikenteen, jätehuollon ja jätevesialan infrastruktuurin heikko laatu rajoittaa Romanian kasvunäkymiä. Julkiset investoinnit ovat tyypillisesti tehokkuudeltaan heikkoja erityisesti hankkeiden valmistelun ja priorisoinnin osalta. Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien infrastruktuuri on edelleen huonokuntoista, ja liikennesektorin uudistaminen etenee hyvin hitaasti. Myös jätehuoltouudistuksessa edetään hitaasti, ja kiinteän jätteen sektori ja jätevesisektori ovat haasteiden edessä. Liikenteen kokonaissuunnitelman ja kansallisen jätehuoltosuunnitelman tarkoituksena on muodostaa vakaa etenemissuunnitelma investoinneille ja lujittaa näiden sektoreiden hallintokapasiteettia, mutta hankkeiden valmistelu on tähän mennessä vastannut strategista suunnittelua vain vähän. Romania on edennyt vain vähän julkisten investointihankkeiden priorisoinnin ja valmistelun parantamista koskevan maakohtaisen suosituksen noudattamisessa.

(20)Julkisten hankintojen tehokkuus ja läpinäkyvyys on tärkeää, jos Romania haluaa puuttua keskeisiin politiikkahaasteisiin, joita ovat julkisten varojen käytön tehostaminen, korruption torjunta sekä innovoinnin ja kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen. Romania on edistynyt jonkin verran julkisia hankintoja koskevan strategian täytäntöönpanoa koskevan maakohtaisen suosituksen noudattamisessa, mutta suunnitelmaa ei ole vielä pantu kokonaisuudessaan täytäntöön. Samaan aikaan julkisten hankintojen tehostamisessa ja strategisen käytön lisäämisessä, tehokkaassa tarkastustoiminnassa ja petostentorjunnassa on haasteita. Toteutettujen toimenpiteiden kestävyys ja uudistusten peruuttamattomuus edellyttävät jatkuvaa seurantaa. Julkisiin hankintoihin liittyvät tehokkuus- ja läpinäkyvyyshaasteet koskevat erityisesti suuria investointeja terveydenhuollon infrastruktuureihin Iaşin, Clujin ja Craiovan aluesairaaloissa.

(21)Valtionyhtiöillä on keskeinen rooli kriittisen infrastruktuurin sektoreilla, esimerkiksi energia- ja raideliikennesektoreilla. Niiden toiminnalliset ja taloudelliset tulokset ovat kuitenkin heikommat kuin vastaavilla yksityissektorin yrityksillä. Valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä on heikentynyt merkittävästi viime aikoina, ja vuosina 2015 ja 2016 aikaan saatu edistyminen maakohtaisten suositusten suhteen on valunut tyhjiin. Uuden lainsäädännön täytäntöönpano on ollut haparoivaa, ja lisäksi meneillään on pyrkimyksiä vapauttaa useita yrityksiä sen soveltamisalasta. Lisäksi valtionyhtiöiden taloudellisten tietojen julkaiseminen on viivästynyt. Tämän tuloksena tärkeimmät edellytykset julkisten varojen tehokkaalle käytölle heikentyvät ja liikkumavara tehdä vääristyneitä investointipäätöksiä kasvaa. Perustuslakituomioistuin kehotti helmikuussa 2018 parlamenttia poistamaan edellä mainitut vapautukset.

(22)Koko viime vuoden ajan on tullut esiin tilanteita, joissa Romanian oikeusjärjestelmänsä uudistamisessa ja korkean tason korruption torjunnassa aikaan saama merkittävä kehityksen peruuttamattomuus ja kestävyys on asetettu kyseenalaiseksi. Oikeuslaitoksen riippumattomuus on uhattuna ja oikeudellisiin instituutioihin ja oikeudelliseen kehykseen kohdistuu paineita korruption torjumiseksi, eikä muidenkaan haasteiden suhteen ole edistytty. Vuosien 2016–2020 kansallisessa korruptiontorjuntastrategiassa kehitetään uusia toimenpiteitä korruption estämiseksi ja torjumiseksi. Sen toteuttaminen etenee teknisellä tasolla. Poliittisen tuen on kuitenkin oltava konkreettisempaa, sillä korruptio- ja hallintaongelmia on julkisella sektorilla edelleen kaikilla tasoilla ja ne ovat liiketoimintaympäristön kannalta vaikeimpia haasteita.

(23)Komissio valvoo yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa edelleen oikeuslaitoksen uudistamista ja korruption torjuntaa Romaniassa. Tämän vuoksi näitä aloja ei käsitellä Romanian maakohtaisissa suosituksissa, mutta ne ovat tärkeitä myönteisen sosioekonomisen ympäristön kehittymiseksi maassa.