EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.5.2018

COM(2018) 321 final

KOMISSION TIEDONANTO

Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia

monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027

{SWD(2018) 171 final}

1.UUSI, NYKYAIKAINEN TALOUSARVIO 27 JÄSENEN UNIONILLE

Euroopan unioni päättää seitsemän vuoden välein tulevasta pitkän aikavälin talousarviostaan eli monivuotisesta rahoituskehyksestä. Seuraava budjettikausi alkaa 1. tammikuuta 2021 ja on ensimmäinen 27 jäsenvaltion Euroopan unionille tarkoitettu.

Tämä on unionille ratkaiseva hetki. Jäsenvaltioilla ja EU:n toimielimillä on nyt mahdollisuus saada yhdessä aikaan selkeä visio Euroopan tulevaisuudesta. On aika osoittaa yksiselitteisesti, että unioni on valmis ryhtymään sanoista tekoihin toimilla, joita tarvitaan yhteisen vision toteuttamiseksi. Nykyaikaisen ja kohdennetun EU:n talousarvion avulla voidaan jatkossakin toteuttaa myönteistä toimintaohjelmaa, jota puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti Euroopan parlamentissa 14. syyskuuta 2016 pitämässään unionin tilaa koskevassa puheessa 1 . EU:n 27 jäsenvaltion johtajat sopivat toimintaohjelmasta Bratislavassa 16. syyskuuta 2016 ja se vahvistettiin Rooman julistuksessa 25. maaliskuuta 2017. Tällaisen nykyaikaisen ja kohdennetun talousarvion avulla unioni voi olla ”suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni”, kuten Roomassa sovittiin.

Nyt kun neuvotellaan seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, unionissa vallitsee uusi dynamiikka, mutta myös haasteet ovat suuria. Unioni toimi päättäväisesti rahoitus- ja talouskriisin jälkeen luodakseen vankan perustan kestävälle elpymiselle. Nyt talous kasvaa ja työpaikkoja syntyy. Unioni painottaa yhä enemmän konkreettisten tulosten aikaansaamista asioissa, joilla todella on merkitystä kansalaisten arkielämässä. Kansalaisten kaikissa unionin jäsenvaltiossa. Uutta talousarviota laadittaessa olisi siis myös otettava huomioon puheenjohtaja Junckerin kehotus poistaa erimielisyydet ja rakentaa unionista yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi 2 .

Tulevien kuukausien aikana tehtävät valinnat muovaavat unionia vuosikymmenien ajan. Panokset ovat korkeat. Talous ja yhteiskunta muuttuvat teknologian kehittymisen ja väestörakenteen muutoksen myötä. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus pakottavat meidät tarkastelemaan keinoja varmistaa, että elämäntapamme on kestävä. Työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, on korkealla tasolla monissa osissa Eurooppaa. Uudenlaiset turvallisuusuhat edellyttävät uudenlaista reagointia. Euroopan naapurialueilla koetun sodan ja terrorin aiheuttama pakolaiskriisi on osoittanut, että meidän on parannettava valmiuksiamme hallita muuttopaineita ja puuttua niiden perussyihin. Geopoliittinen epävakaus lisääntyy, ja unionin perimmäisiä arvoja ja demokraattisia periaatteita koetellaan.

Ehdotukset, jotka komissio esittää tänään monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 varten, auttavat hyödyntämään näitä mahdollisuuksia ja vastaamaan haasteisiin. Ne ovat tulosta avoimesta ja osallistavasta keskustelusta. Komissio esitti 14. helmikuuta 2018 antamassaan tiedonannossa 3 vaihtoehtoja EU:n tulevaa talousarviota varten. Se on kuunnellut huolellisesti Euroopan parlamenttia 4 , jäsenvaltioita, kansallisia parlamentteja, EU:n rahoituksen saajia ja muita sidosryhmiä. Aiemmin tänä vuonna pidettyyn julkiseen kuulemiseen saatiin yli 11 000 vastausta.

Komissio ehdottaa uutta, nykyaikaista pitkän aikavälin talousarviota, joka noudattaa tiukasti 27 jäsenvaltion unionin poliittisia painopisteitä. Siinä yhdistetään uusia välineitä nykyaikaistettuihin ohjelmiin, joilla saadaan tehokkaasti aikaan unionin prioriteetteihin liittyviä tuloksia ja vastataan uusiin haasteisiin. Ehdotuksissa esitetään myös, miten talousarviota voitaisiin yksinkertaistaa ja uudistaa, jotta sen ja poliittisten painopisteiden välillä olisi aiempaa parempi yhteys. Näillä ehdotuksilla pyritään vaikuttamaan ratkaisevasti vauraan, turvallisen ja yhtenäisen Euroopan rakentamiseen. Tämä saavutetaan keskittymällä alueisiin, joissa unionilla on parhaat edellytykset saada aikaan tuloksia.

Komissio ehdottaa kullakin alalla sellaista rahoituksen tasoa, joka on tarpeen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksittäisiä rahoitusohjelmia koskevat lainsäädäntöehdotukset annetaan tulevien viikkojen aikana.

Ehdotuksissa myös otetaan realistisella ja tasapainoisella tavalla huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan eron talousarviovaikutukset. EU:n talousarviosta lähtee merkittävä maksaja, millä on taloudellista vaikutusta. Tämän on heijastuttava tulevaan rahoituskehykseen. Sellaisen tukitason ylläpitäminen, joka vastaa tavoitteitamme kaikilla painopistealueilla, edellyttää kaikilta jäsenvaltioilta ylimääräisiä rahoitusosuuksia, jotka jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapainoisesti. Samaan aikaan EU:n talousarviosta on pyrittävä kaikin tavoin saamaan tehokkaampi. Komissio ehdottaa säästöjä joillakin keskeisimmillä menoaloilla ja uudistuksia läpi koko talousarvion. Näin siitä voidaan tehdä aiempaa virtaviivaisempi, ja joka eurosta saadaan paras mahdollinen hyöty.

Euroopan tulevaisuudesta käydään parhaillaan keskustelua, joka on laajin kokonaiseen sukupolveen. Keskustelu aloitettiin 1. maaliskuuta 2017 julkaistulla komission valkoisella kirjalla Euroopan tulevaisuudesta 5 , ja se huipentuu EU:n johtajien epäviralliseen kokoukseen, joka pidetään Sibiussa Romaniassa 9. toukokuuta 2019. Koska tuolloin on enää viikkoja aikaa Euroopan parlamentin vaaleihin, 27 jäsenvaltion johtajien ja parlamentin on puolustettava visiotaan Euroopan tulevaisuudesta ja annettava unionille välineet sen toteuttamiseksi. Jos tulevan pitkän aikavälin talousarvion laatimisessa on siihen mennessä edistytty määrätietoisesti, annamme vahvan viestin päättäväisyydestä edetä yhdessä.

Vuosi 2019 on uusi alku 27 jäsenvaltion Euroopalle . Meidän on oltava valmiita siihen. Aikaa ei ole paljon uuden kehyksen laatimiseen ja sen varmistamiseen, että uudet ohjelmat ovat ensi hetkestä alkaen valmiina tuottamaan tuloksia EU:n kansalaisten ja yritysten hyväksi. EU:n uusi talousarvio on aiempaa yksinkertaisempi, joustavampi ja kohdennetumpi. Se on talousarvio, jota ohjaavat vaurauden, kestävyyden 6 , solidaarisuuden ja turvallisuuden periaatteet. Talousarvio Euroopan unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia. Talousarvio, joka yhdistää, ei erota. Talousarvio, joka on oikeudenmukainen kaikille jäsenvaltioille. Talousarvio Euroopan tulevaisuutta varten. Tämä työ on aloitettava heti.

2.EU:N TALOUSARVION NYKYAIKAISTAMINEN

EU:n talousarvio on ollut pitkään tärkeä kasvua lisäävien investointien lähde kaikkialla Euroopassa. Sen ansiosta unioni on kyennyt jopa kriisien aikaan tukemaan kasvua ja työpaikkojen luomista ja edistämään pitkän aikavälin innovointia ja talouden uudistamista. Euroopan strategisten investointien rahaston (nk. Junckerin rahaston) perustaminen on hyvä esimerkki siitä, miten EU:n talousarviosta pystyttiin antamaan kriittisellä hetkellä kipeästi kaivattua vauhtia Euroopan taloudelliseen elpymiseen. EU:n talousarvio on ollut myös ratkaisevassa asemassa vastattaessa moniin vakaviin haasteisiin mittavista muuttovirroista turvallisuushaasteisiin ja ilmastonmuutokseen.

Viime aikoina myös nykyisen kehyksen heikkoudet ovat tulleet esiin. Huolimatta parannuksista EU:n talousarvio on edelleen liian jäykkä. Joustavuuden puute on estänyt Eurooppaa reagoimasta tarpeeksi pikaisesti ja tehokkaasti nopeasti muuttuvassa maailmassa. Monimutkaiset ja vaihtelevat rahoitussäännöt tekevät EU:n rahoituksen saamisesta vaikeampaa ja vievät huomion siitä, mikä todella on tärkeää, eli käytännön tulosten aikaan saamisesta. Varat on levitetty liian moniin ohjelmiin ja rahoitusvälineisiin niin talousarvion sisällä kuin se ulkopuolellakin. Talousarvion kaksi suurinta menokokonaisuutta ovat yhteinen maatalouspolitiikka ja koheesiopolitiikka, ja niiden nykyaikaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi voidaan tehdä enemmän. Monet suojelevan, puolustavan ja mahdollisuuksia tarjoavan unionin uusista painopisteistä edellyttävät uusia, räätälöityjä välineitä, joilla kunnianhimoiset suunnitelmat voidaan toteuttaa käytännössä.

Komission laajoista kuulemisista saatu pääviesti on mennyt hyvin perille. Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi Eurooppa tarvitsee uuden ja nykyaikaisen talousarvion. Se tarvitsee myös uudenlaista ajattelua suunniteltaessa, miten talousarvio voi hyödyttää ihmisiä kaikkialla unionissa. Komission kattavan menojen uudelleenarvioinnin 7 ansiosta on voitu kartoittaa, mikä on aiemmin toiminut hyvin ja mitä pitäisi säilyttää seuraavaan talousarvioon. Uudelleenarviointi on kuitenkin osoittanut myös, mitä pitää uudistaa, jotta EU:n talousarvion potentiaali saadaan kokonaan käyttöön. Komissio ehdottaa tämän arvion perusteella nykyaikaista kehystä sekä uusia ja uudistettuja ohjelmia, joiden pohjana ovat seuraavat periaatteet:

·EU:n tason lisäarvon painottaminen. EU:n talousarvio on kooltaan vaatimaton verrattuna Euroopan talouteen ja kansallisiin talousarvioihin. Sen vuoksi on hyvin tärkeää, että siitä investoidaan aloille, joilla unioni voi tarjota kansallisen tason julkisiin menoihin todellista EU:n tason lisäarvoa. Yhdistämällä resursseja voidaan saada aikaan tuloksia, joita jäsenvaltiot yksinään eivät voi saavuttaa. 8 Esimerkkejä tästä ovat huippututkimushankkeet, joissa työskentelee parhaita tutkijoita kaikkialta Euroopasta, tai pienille yrityksille ja nuorille annetut mahdollisuudet hyödyntää sisämarkkinoiden ja digitaalitalouden tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Resursseja yhdistämällä voidaan myös tärkeimpien strategisten investointien liikkeelle saamisessa tehdä enemmän. Nämä investoinnit ovat keskeisen tärkeitä unionin tulevalle vauraudelle ja sen johtavalle roolille maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Unioni pystyy myös puolustamaan ja suojelemaan kansalaisiaan nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa monet polttavimmista kysymyksistä ylittävät valtioiden rajat.

·Virtaviivaisempi ja läpinäkyvämpi talousarvio. Komissio ehdottaa aiempaa johdonmukaisempaa, keskitetympää ja läpinäkyvämpää kehystä. Talousarvion rakenne on selkeämpi ja tarkemmin painopisteitä noudatteleva. Komissio ehdottaa, että ohjelmien määrästä vähennetään yli kolmannes esimerkiksi yhdistämällä erillisiä rahoituslähteitä uusiin yhdennettyihin ohjelmiin ja virtaviivaistamalla rahoitusvälineiden käyttöä radikaalisti. 

·Byrokratian vähentäminen tuensaajilta. Komissio ehdottaa, että sääntöjä tehdään johdonmukaisemmiksi yhteisen sääntökirjan pohjalta. 9 Tämä vähentää merkittävästi tuensaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollista rasitusta. Näin helpotetaan osallistumista EU:n ohjelmiin ja nopeutetaan niiden täytäntöönpanoa. Eri ohjelmia ja välineitä voidaan yhdistää helpommin EU:n määrärahojen vaikutuksen lisäämiseksi. Lisäksi komissio ehdottaa, että valtiontukisääntöjä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan, jotta EU:n talousarvion välineitä on helpompi kytkeä kansalliseen rahoitukseen.

·Joustavampi ja mukautuvampi talousarvio. Euroopan on epävakaassa geopoliittisessa ympäristössä kyettävä vastaamaan ennakoimattomiin tarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti. Komissio ehdottaa olemassa olevien mekanismien hyödyntämistä, jotta talousarviosta tulee aiempaa joustavampi. Tämä tarkoittaa joustavuuden lisäämistä ohjelmien sisällä ja välillä, kriisinhallintavälineiden lisäämistä ja uuden unionin varauksen luomista ennakoimattomien tapahtumien hoitamiseksi ja esimerkiksi turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyviin hätätilanteisiin reagoimiseksi.

·Tuloksellinen talousarvio. EU:n talousarviota voidaan pitää onnistuneena ainoastaan, jos se saa aikaan konkreettisia käytännön muutoksia. Komissio ehdottaa, että kaikissa ohjelmissa painotetaan tuloksellisuutta aiempaa enemmän esimerkiksi asettamalla selkeämmät tavoitteet ja keskittymällä aiempaa pienempään määrään korkealaatuisempia tulosindikaattoreita. Tämä helpottaa tulosten seurantaa ja mittaamista – ja tarpeen mukaan myös muutosten tekemistä.

Tulevien ohjelmien rakenne on vasta ensimmäinen askel. Todellinen testi on se, saadaanko ohjelmilla aikaan tuloksia käytännössä. Seuraavan sukupolven ohjelmien tehokas ja tuloksellinen täytäntöönpano on tämän vuoksi hyvin tärkeää. Tämä on komission, jäsenvaltioiden, alueellisten viranomaisten ja kaikkien EU:n talousarvion hallinnoinnissa mukana olevien tahojen yhteisellä vastuulla.

Myös EU:n rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen välistä yhteyttä on hyvin tärkeä vahvistaa. EU on yhteisö, joka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa myös, että yhdessä sovittujen sääntöjen ja säädösten noudattamisen valvonta sekä sen seuraaminen, että ne pannaan täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, on annettu tehtäväksi kansallisten ja EU:n tason riippumattomille tuomioistuimille. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle. Siksi komissio ehdottaa uutta mekanismia EU:n talousarvion suojaamiseksi taloudellisilta riskeiltä, jotka kytkeytyvät oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviin yleisiin puutteisiin.

3.TALOUSARVIO EUROOPAN PAINOPISTEITÄ VARTEN

Tuleva pitkän aikavälin talousarvio laaditaan unionin painopisteitä varten. Komission ehdotusten myötä EU:n talousarvion rakenne ja ohjelmat mukautetaan kokonaan vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevaan unionin myönteiseen toimintaohjelmaan, kuten Bratislavassa ja Roomassa sovittiin. Tulevan monivuotisen rahoituskehyksen uusi rakenne tuo enemmän läpinäkyvyyttä siihen, mitä EU:n talousarviolla tehdään ja mikä on sen eri osien osuus. Se myös tarjoaa tarvittavan jouston muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi.

Ohjelmat järjestetään pääasiallisten alakohtaisten menojen painopisteiden mukaisesti. Ne vastaavat talousarvion muodollisen rakenteen otsakkeita. Ohjelmat ryhmitellään kunkin painopisteen sisällä politiikan alojen klustereihin, jotka näkyvät vuotuisen talousarvion osastoissa. Näin voidaan selkeämmin todeta, miten ne vaikuttavat toimintatavoitteisiin.

Käytännössä talousarvion muodollinen rakenne on vain osa totuutta. Monet unionin painopisteistä ovat monimutkaisia ja monitahoisia. Kaikkien osatekijöiden huomioiminen yhden ohjelman puitteissa ei olisi mahdollista. Komission ehdotusten mukaan useista ohjelmista voidaan yhdistää investointeja tärkeimpiin monialaisiin painopisteisiin, esimerkiksi digitaalitalouteen, kestävyyteen, turvallisuuteen, muuttoliikkeeseen, inhimilliseen pääomaan ja osaamiseen sekä pienten yritysten tukemiseen ja innovointiin. Komissio ehdottaa, että tätä vuorovaikutusta yksinkertaistetaan tulevalla kehyksellä, joka tarjoaa näin paljon johdonmukaisemman vastauksen Euroopan haasteisiin. Seuraavissa jaksoissa esitetään pääasialliset uudistukset ja ohjelmat menojen kussakin painopisteessä.

Tämän tiedonannon liitteessä esitetään yksityiskohtaisemmat tiedot yksittäisten ohjelmien tavoitteista, rakenteesta ja EU:n tason lisäarvosta.

Uusi monivuotinen rahoituskehys 2021–2027:
Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia

	IV. MUUTTOLIIKE JA RAJATURVALLISUUS
10. Muuttoliike ·Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto 11. Rajaturvallisuus ·Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto
		V. TURVALLISUUS JA PUOLUSTUS
12. Turvallisuus ·Sisäisen turvallisuuden rahasto ·Ydinvoimaloiden käytöstäpoisto Liettuassa ·Ydinturvallisuus ja ydinvoimaloiden käytöstäpoisto (esim. Bulgaria ja Slovakia) 13. Puolustus ·Euroopan puolustusrahasto ·Verkkojen Eurooppa -väline – sotilaallinen liikkuvuus 14. Kriisitoiminta ·Unionin pelastuspalvelumekanismi (rescEU)
	VI. NAAPURIALUEET JA MUU MAAILMA
15. Ulkosuhteet* ·Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (myös muuttoliikkeen ulkoiset näkökohdat) ·Humanitaarinen apu ·Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ·Merentakaiset maat ja alueet (myös Grönlanti) 16. Liittymistä valmisteleva tuki ·Liittymistä valmisteleva tuki
	VII. EU:N YLEINEN HALLINTO
17. EU:n yleinen hallinto ·Hallintomenot, eläkkeet ja Eurooppa-koulut
	RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT VÄLINEET
·Hätäapuvaraus ·Euroopan unionin solidaarisuusrahasto ·Euroopan globalisaatiorahasto ·Joustoväline ·Euroopan investointien vakautusjärjestely
* Euroopan rauhanrahasto ei sisälly talousarvioon eikä rahoituskehykseen.

	I. SISÄMARKKINAT, INNOVOINTI JA DIGITAALITALOUS
Investointikohteet: ·Tutkimus ja innovointi ·Keskeinen strateginen infrastruktuuri ·Sisämarkkinoiden lujittaminen ·Strategiset avaruushankkeet

Euroopan vauraus tulevaisuudessa riippuu siitä, minkälaisia investointipäätöksiä teemme tänään. EU:n talousarvio on ollut pitkään tärkeä investointien lähde kaikkialla Euroopassa. Investointien vauhdittaminen nyt esimerkiksi tutkimuksen, strategisen infrastruktuurin ja digitaalisen muutoksen aloilla sekä sisämarkkinoilla on keskeisen tärkeää tulevan kasvun aikaansaamisen ja yhteisten haasteiden, esimerkiksi vähähiiliseen talouteen siirtymisen ja väestörakenteen muutosten vuoksi.

Uuden eurooppalaisen tutkimusohjelman, Euroopan horisontin, avulla Eurooppa pysyy tutkimuksen ja innovoinnin etujoukoissa maailmassa. Kuten Pascal Lamyn johtaman korkean tason ryhmän raportissa 11 todettiin, tutkimukseen tehtävien investointien avulla unioni pystyy kilpailemaan muiden kehittyneiden sekä uusien talouksien kanssa, varmistamaan vauraan tulevaisuuden kansalaisilleen ja säilyttämään ainutlaatuisen sosiaalisen mallinsa. Uusi ohjelma pohjautuu menestyneeseen Horisontti 2020 -ohjelmaan. Sillä jatketaan huippututkimuksen edistämistä ja innovoinnin painottamista esimerkiksi prototyyppien, aineettoman omaisuuden, tietämyksen ja teknologian siirron kehittämisen kautta. Uusi Euroopan innovointineuvosto muodostaa keskitetyn yhteyspisteen hyvin lupaaville ja radikaaleille innovoijille. Tavoitteena on tehdä Euroopasta johtaja markkinoita luovassa innovoinnissa.

Koska Euroopan strategisten investointien rahasto on onnistunut hyvin saamaan liikkeelle yksityisiä investointeja kaikkialla Euroopassa, komissio ehdottaa, että perustetaan uusi, täysin yhdennetty investointirahasto eli InvestEU. Sen avulla voidaan mobilisoida merkittäviä yksityisiä varoja kipeästi kaivattuihin investointeihin verrattain vähäisellä määrällä julkisia varoja. Euroopan investointipankkiryhmä on InvestEU:n tärkein täytäntöönpanokumppani, ja käytännön toteuttamiseen osallistuu muitakin kumppaneita, esimerkiksi kansalliset kehityspankit. InvestEU:n kautta kaikki keskitetysti hallinnoidut rahoitusvälineet ankkuroidaan EU:n sisään yhdeksi virtaviivaiseksi rakenteeksi. Näin vältetään päällekkäisyyttä, yksinkertaistetaan rahoituksen saamista ja vähennetään hallinnollista rasitusta. InvestEU:n EU:n talousarviosta saama rahoitusosuus on 15,2 miljardia euroa 12 , ja sen odotetaan saavan liikkeelle yli 650 miljardia euron lisäinvestoinnit kaikkialla Euroopassa.

Rajatylittävä infrastruktuuri on sisämarkkinoiden selkäranka. Sen ansiosta tavarat, palvelut, yritykset ja kansalaiset voivat liikkua vapaasti yli rajojen. Unioni jatkaa uudistetun Verkkojen Eurooppa -välineen kautta investointeja Euroopan laajuiseen liikenteeseen, digitaalipalveluihin ja energiaverkkoihin. Tulevassa ohjelmassa hyödynnetään paremmin liikenne-, digitaali- ja energiainfrastruktuurien välistä synergiaa esimerkiksi kehittämällä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria tai kestäviä ja älykkäitä verkkoja digitaalisten sisämarkkinoiden ja energiaunionin tueksi. Meneillään olevan ohjelmakauden onnistuneen lähestymistavan mukaisesti osa koheesiorahaston rahoitusosuudesta (11,3 miljardia euroa) siirretään Verkkojen Eurooppa -välineeseen sellaisia liikennehankkeita varten, jotka tarjoavat merkittävää EU:n tason lisäarvoa.

Komissio ehdottaa vallitsevan digitaalisten investointien vajeen korjaamiseksi uutta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa, jolla voidaan muokata ja tukea Euroopan yhteiskunnan ja talouden digitaalista murrosta. Teknologian muutokset ja digitalisaatio ovat mullistamassa eri toimialoja, yhteiskuntaamme, työpaikkojamme ja työuriamme sekä koulutus- ja hyvinvointijärjestelmiä. Uudella ohjelmalla viimeistellään digitaalisia sisämarkkinoita, joka on unionin tärkeimpiä painopisteitä, tukemalla strategisia hankkeita edistyksellisillä aloilla. Näitä ovat esimerkiksi tekoäly, supertietokoneet, kyberturvallisuus ja teollisuuden digitalisaatio. Siitä myös tuetaan digitaalisiin taitoihin panostamista. Komissio ehdottaa, että seuraavassa rahoituskehyksessä suoran hallinnoinnin puitteissa olevia tutkimus-, innovointi- ja digitaali-investointeja lisätään yhteensä 64 prosenttia. Näitä investointeja täydennetään tutkimus-, innovointi- ja digitaalihankkeilla, joita tuetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoista.

Investoinnit tulevaisuuteen

Miljardia euroa käypinä hintoina

Huom. Verrattuna vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen 27 jäsenvaltion EU:ssa (arvio)

Lähde: Euroopan komissio.

Täysin yhdennettyyn avaruusohjelmaan yhdistetään kaikki EU:n toimet tällä hyvin strategisella alalla. Näin saadaan tuleville investoinneille yhtenäinen kehys, minkä ansiosta näkyvyys ja jousto lisääntyvät. Ohjelma lisää tehokkuutta, joten sen ansiosta voidaan ottaa käyttöön avaruuspohjaisia palveluja, jotka hyödyttävät kaikkia EU:n kansalaisia. Unionin talousarviosta jatketaan myös kansainvälistä lämpöydinkoereaktoria (ITER) koskevan hankkeen EU-osuuden rahoittamista. Tavoitteena on kehittää turvallinen ja ympäristöystävällinen kestävä energianlähde tulevaisuutta varten.

Komissio ehdottaa myös uutta erityistä ohjelmaa sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan tukemiseksi, sillä ne ovat Euroopan paras valtti kasvun luomiseksi globalisoituneilla markkinoilla. Näin myös edistetään pääomamarkkinaunionin kehittämistä. Nykyinen yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME) on ollut menestys, ja sen perusteella komissio ehdottaa, että pienille yrityksille – taloutemme moottorille – annettavaa tukea lisättäisiin, jotta ne voisivat kasvaa ja laajentua yli rajojen. Uudella ohjelmalla autetaan yrityksiä ja kuluttajia hyödyntämään sisämarkkinoiden potentiaali paremmin ottamalla käyttöön tietovälineitä, kehittämällä standardeja ja tukemalla eri viranomaisten välistä yhteistyötä.

Komissio ehdottaa, että Tulli-ohjelmaa uudistetaan ja vahvistetaan, jotta sillä voidaan tukea tänä vuonna 50 vuotta täyttävän tulliliiton digitalisointia ja nykyaikaistamista. Samaan aikaan Fiscalis-ohjelmalla annetaan taustatukea tulliviranomaisten aiempaa syvemmälle yhteistyölle, johon sisältyy yhteisiä toimia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi.

	II. YHTEENKUULUVUUS JA ARVOT
Investointikohteet: ·Aluekehitys ja koheesio ·Talous- ja rahaliiton saattaminen valmiiksi ·Ihmiset, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja arvot

Taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet ympäri Euroopan ovat kohenemassa ja työllisyystilanne on hyvä monissa osissa unionia. Talouskriisin vaikutukset tuntuvat kuitenkin yhä selvästi joissakin jäsenvaltioissa. Tietyt alueet ovat jääneet yhä kauemmas muista osittain globalisaation ja digitaalisen murroksen vaikutuksesta. Unionin sisällä on edelleen merkittäviä eroja, ja yhteiskunnilla on edessään monenlaisia uusia haasteita. EU:n talousarviolla on merkittävä rooli kestävän kasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä sekä EU:n yhteisten arvojen ja yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa.

Komissio ehdottaa, että koheesiopolitiikkaa 13 nykyaikaistetaan ja vahvistetaan. Rahoitusvälineet toimivat yhdessä muiden ohjelmien kanssa ja tarjoavat edelleen hyvin tärkeää tukea EU:n jäsenvaltioille ja alueille. Tavoitteena on nopeuttaa lähentymistä, vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja jäsenvaltioiden sisällä ja välillä sekä tukea Bratislavassa ja Roomassa sovittujen poliittisten painopisteiden käytännön toteuttamista.

Koheesiopolitiikalla on yhä tärkeämpi rooli jäsenvaltioissa meneillään olevan taloudellisen uudistusprosessin tukemisessa. Komissio ehdottaa, että EU:n talousarvion ja alueelliset erityispiirteet huomioon ottavan talouspolitiikan EU-ohjausjakson välistä yhteyttä vahvistetaan. Se ehdottaa, että vuotuisten maakohtaisten suositusten ohella annetaan investointeihin liittyvää ohjeistusta sekä ennen ohjelmasuunnitteluprosessia että väliarvioinnissa, jotta tulevaisuuden kannalta keskeisiin uudistuksiin tehtäviä investointeja varten saadaan selkeä etenemissuunnitelma.

Eri alueiden taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet vaihtelevat merkittävästi. Monilla aloilla on koettu merkittävää lähentymistä ylöspäin, mutta toiset alueet ovat viime vuosina ajautuneet kauemmaksi muista, jopa suhteellisesti vauraissa maissa. Tämän kehityksen olisi heijastuttava koheesiorahastossa, jotta yhdenkään alueen ei anneta jäädä muista jälkeen. Tuen jakamisen tärkein peruste on edelleen bruttokansantuote asukasta kohti, sillä koheesiopolitiikan päätavoite on tulevaisuudessakin jäsenvaltioiden sekä taloudellisessa tai rakenteellisessa kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden auttaminen saamaan muu EU kiinni. Huomioon otetaan myös muita seikkoja, kuten työttömyys (erityisesti nuorisotyöttömyys), ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanotto/kotouttaminen. Komissio ehdottaa myös, että kansallisia yhteisrahoitusosuuksia lisätään, jotta ne kuvastaisivat paremmin tämän päivän taloudellisia realiteetteja. Tämän ansiosta kansallinen sitoutuminen paranee ja investointivolyymit ovat suurempia ja laadultaan parempia. Unionin syrjäisimpien ja harvaan asuttujen alueiden erityistilanne otetaan huomioon asianmukaisesti.

Uuden oikeuskehyksen ansiosta myös yhteys muihin EU:n ohjelmiin paranee. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi siirtää osan osoitetuista varoista InvestEU-rahastoon saadakseen EU:n talousarviosta myönnettävän takuun. Ne voivat myös rahoittaa huippuosaamismerkkihankkeita, jotka on Euroopan horisontti -ohjelmassa todettu alueillaan kansainvälisesti korkeatasoisiksi hankkeiksi. Näin voidaan varmistua siitä, että infrastruktuuriin tehty investointi on hyvin koordinoitu muiden EU:n investointien kanssa kaikkein keskeisimmillä aloilla, esimerkiksi tutkimuksessa ja innovoinnissa, digitaalisten verkkojen alalla, vähähiiliseen talouteen siirtymisessä, sosiaalisissa infrastruktuureissa ja osaamisessa.

Kuten komissio ilmoitti joulukuussa 2017 14 , EU:n talousarvion tulevaisuutta ei voida erottaa tavoitteesta saada aikaan aiempaa vakaampi ja tehokkaampi talous- ja rahaliitto, joka hyödyttää koko unionia. Perussopimusten mukaan kaikki EU:n jäsenvaltiot kuuluvat talous- ja rahaliittoon, myös ne, joihin sovelletaan poikkeusta tai jotka ovat jättäytyneet sen ulkopuolelle. Tämän vuoksi kaikki jäsenvaltiot myös osallistuvat talouspolitiikan EU-ohjausjakson prosessiin. Perussopimusten mukaan EU:n rahayksikkö on euro ja taloudellinen lähentyminen ja vakaus ovat koko unionin tavoitteita. Tämän vuoksi talous- ja rahaliiton lujittamisen välineet eivät voi olla erillisiä vaan ne kuuluvat koko unionin taloudelliseen kokonaisjärjestelmään.

EU:n talousarvio on myös tärkeässä roolissa EU:n johtajien Göteborgissa marraskuussa 2017 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa antamien lupausten täyttämisessä. Tämä merkitsee unionin sosiaalisen ulottuvuuden lujittamista esimerkiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täysimääräisen täytäntöönpanon kautta. Koheesiopolitiikkaan kuuluvan, aiempaa vahvemman ja uudelleenjärjestellyn Euroopan sosiaalirahaston määrärahat ovat kauden aikana noin 100 miljardia euroa eli noin 27 prosenttia kaikista koheesiomenoista. Siitä osoitetaan kohdennettua tukea nuorisotyöllisyyteen, työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen ja uudelleenkoulutukseen, sosiaaliseen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden vähentämiseen. Komissio ehdottaa, että alan rahoituksen vaikutuksen maksimoimiseksi Euroopan sosiaalirahaston, nuorisotyöllisyysaloitteen, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman sekä terveysalan toimintaohjelman varat yhdistetään yhteen kattavaan rahoitusvälineeseen.

Komissio ehdottaa, että seuraavassa rahoituskehyksessä painotetaan nuorten asemaa entistä voimakkaammin. Tämä saadaan aikaan kasvattamalla Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahat yli kaksinkertaisiksi. Erasmus+-ohjelma on yksi unionin näkyvimmistä menestystarinoista. Sen kautta luodaan edelleen nuorille koulutus- ja liikkuvuusmahdollisuuksia. Sen painopisteenä on osallistavuus, ja sen piiriin pyritään saamaan enemmän nuoria epäedullisista lähtökohdista. Näin yhä useammat nuoret voivat muuttaa toiseen maahan opiskelemaan tai tekemään töitä. Resursseiltaan aiempaa voimakkaamman Erasmus+-ohjelman määrärahat ovat 30 miljardia euroa koko kauden aikana. Tähän sisältyy 700 miljoonaa euroa nuorille tarkoitettuihin Interrail-lippuihin. Lisäksi komissio ehdottaa, että perustetaan yhteisetEuroopan solidaarisuusjoukot, joihin sisällytetään myös nykyiset Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot. Näin Euroopan kansalaiset saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua humanitaariseen toimintaan ja auttaa apua tarvitsevia Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella.

Komissio ehdottaa, että perustetaan uusi oikeusjärjestys-, oikeus- ja arvorahasto, johon sisältyy oikeus- ja arvo- sekä oikeusjärjestysohjelma. Euroopan yhteiskunnat joutuvat kohtaamaan yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on tärkeämpää kuin koskaan edistää, voimistaa ja puolustaa oikeusjärjestystä, oikeuksia ja EU:n arvoja, joilla on syvää ja suoraa vaikutusta poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Näitä arvoja ovat ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. EU:n tulevan talousarvion tärkeitä tehtäviä on luoda kansalaisille mahdollisuuksia osallistua kansalaistoimintaan ja demokratian toteuttamiseen poliittisina toimijoina ja kansalaisyhteiskunnan edustajina. Oikeusalan ohjelma sisällytetään uuteen rahastoon ja siitä tuetaan edelleen yhdennetyn Euroopan oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä.

Kulttuuri on ja sen on oltava Eurooppa-hankkeen ytimessä. Euroopan ja eurooppalaisen identiteetin määrittää kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus sekä oma kulttuuriperintömme. Komissio haluaa painottaa seuraavassa talousarviossa voimakkaasti kulttuuri- ja audiovisuaalialan tukea Luova Eurooppa -ohjelman kautta. Tähän liittyy vahva medialohko, johon osoitetaan lisää rahoitusta Euroopan luovien alojen ja audiovisuaalialan tukemiseksi.

EU:n kriisinhallintavälineet ovat viime vuosina osoittaneet arvonsa. Komissio ehdottaa, että EU:n talousarvion ulkopuolella jatketaan ja lujitetaan Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa, jolla tuetaan vakavista luonnononnettomuuksista toipuvia jäsenvaltioita, ja Euroopan globalisaatiorahastoa, josta tarjotaan kertaluonteista tukea irtisanotuille työntekijöille, kun maailmankaupan ja talouden muutosten haitalliset vaikutukset aiheuttavat odottamatta huomattavan määrän irtisanomisia.

	III. LUONNONVARAT JA YMPÄRISTÖ
Investointikohteet: ·Kestävä maatalous- ja meriala ja turvallinen, laadukas elintarviketarjonta ·Ilmastotoimet ja ympäristönsuojelu

Kestävyys on unionin toimien yhteinen teema monilla eri aloilla. Tämä on sekä välttämättömyys että valinta. EU:n talousarviolla voidaan parantaa kestävää kehitystä nykyaikaistetun maatalous- ja meripolitiikan, ilmastotoimiin ja ympäristönsuojeluun kohdennetun rahoituksen, ympäristökysymysten talousarvion kaikkiin osiin sisällyttämisen ja aiempaa kunnianhimoisempien ympäristötavoitteiden kautta.

Komissio ehdottaa, että yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan ja nykyaikaistetaan. Näin voidaan säilyttää täysin yhdennetyt maataloustuotteiden sisämarkkinat EU:ssa. Samalla varmistetaan, että saatavilla on turvallisia, laadukkaita, kohtuuhintaisia, ravitsevia ja monipuolisia elintarvikkeita. Uudistuksen myötä ympäristön ja ilmaston merkitystä korostetaan entistä enemmän. Sillä tuetaan kehitystä, jossa maatalousalasta tulee kaikilta osin kestävää ja maaseutualueet säilyvät elinvoimaisina.

Uudistuksen jälkeen yhteisen maatalouspolitiikan määrärahat ovat 365 miljardia euroa 15 , ja se perustuu kahteen pilariin, jotka ovat suorat tuet ja maaseudun kehittämisen rahoittaminen. Komissio ehdottaa, että viimeksi mainittua varten kansallisia yhteisrahoitusosuuksia korotetaan. Hallinto jaetaan EU:n ja jäsenvaltioiden kesken. Komissio ehdottaa myös, että käyttöön otetaan uusi täytäntöönpanomalli, jossa nykyisestä säännösten noudattamiseen perustuvasta lähestymistavasta siirrytään tulospainotteiseen järjestelmään. Sen mukaan EU:n tasolla vahvistetuissa tavoitteissa olisi saatava aikaan tuloksia, mutta kansallisen tason toteuttamisessa olisi aiempaa enemmän joustoa.

Suorat tuet viljelijöille ovat edelleen tärkeä osa yhteistä maatalouspolitiikkaa, mutta ne ovat aiempaa virtaviivaisempia ja paremmin kohdennettuja. Tukea pyritään jakamaan tasapainoisemmin, ja tilatasolla otetaan käyttöön pakollinen tukikatto tai alenevat tuet. Tämä tarkoittaa sitä, että tukea jaetaan uudelleen pienille ja keskisuurille tiloille ja mahdollisesti maaseudun kehittämiseen. Suorien hehtaarikohtaisten tukien tasoja lähennetään jäsenvaltioiden välillä kohti EU:n keskiarvoa.

Uuden politiikan mukaan ympäristö- ja ilmastotavoitteiden on oltava aiempaa kunnianhimoisempia. Suoriin tukiin on lisättävä ympäristöpolitiikan mukaisia ehtoja, merkittävä osa maaseudun kehittämisrahoituksesta on kohdennettava toimiin, jotka ovat ilmaston ja ympäristön kannalta myönteisiä, ja suorien tukien määrärahoissa on otettava käyttöön vapaaehtoinen ympäristötoimenpiteiden järjestelmä osana tulosperusteista ja strategista kehystä.

Lisäksi otetaan käyttöön uusi kriisivaraus, jotta voidaan ratkaista kriisejä, jotka johtuvat odottamattomista tilanteista kansainvälisillä markkinoilla tai EU:n ulkopuolisten maiden toteuttamista toimista johtuvista erityisistä maatalousalan häiriöistä. 

EU:n talousarviosta tuetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta edelleen EU:n kestävää kalastusalaa ja siitä riippuvaisia rannikkoyhteisöjä. Sinisen talouden edistäminen kalastuksessa ja vesiviljelyssä, matkailussa, puhtaassa valtamerienergiassa tai sinisessä bioteknologiassa tarjoaa todellista EU:n tason lisäarvoa, kun jäsenvaltioita, toimialoja ja sidosryhmiä kannustetaan kehittämään yhteisiä lähestymistapoja kasvun aikaansaamiseksi siten, että samalla suojellaan meriympäristöä.

Komissio ehdottaa, että vakiintunutta ympäristön ja ilmastotoimien LIFE-ohjelmaa jatketaan ja lujitetaan. Siitä tuetaan myös toimenpiteitä, joilla edistetään energiatehokkuutta ja puhdasta energiaa. Komissio ehdottaa, että kohdennettujen luonnonsuojelutoimien täydentämiseksi koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan synergiaa lisätään, jotta voidaan rahoittaa investointeja luontoon ja biologiseen monimuotoisuuteen.

Komissio ehdottaa lisäksi yleisemmin, että ilmastotoimien valtavirtaistamisen tavoitetasoa nostetaan kaikissa EU:n ohjelmissa Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevien sitoumusten mukaisesti siten, että ainakin 25 prosenttia EU:n menoista liittyy ilmastotavoitteiden edistämiseen.

Pakolaisvirtojen ja maahanmuuton hallintaan liittyvät haasteet edellyttävät EU:n tason toimia. EU:n talousarvio oli keskeisessä asemassa rahoitettaessa muuttoliikekriisiin eri ulottuvuuksiin liittyviä yhteisiä toimia. Komissio ehdottaa lisätuen osoittamista EU:n ulkorajojen vahvistamiseen, turvapaikkajärjestelmän parantamiseen unionissa sekä muuttajien hallinnan ja pitkän aikavälin kotouttamisen kehittämiseen.

Unionin ulkorajojen tehokas suojelu on edellytys sille, että voidaan varmistaa turvallinen alue henkilöiden ja tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle unionissa. Tähän kuuluu henkilö- ja tavaravirtojen asianmukainen hallinta sekä tulliliiton koskemattomuuden turvaaminen. Uusi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto tarjoaa jäsenvaltioille elintärkeää lisätukea jaettaessa vastuuta unionin yhteisten ulkorajojen turvaamisesta. Rahastosta katetaan rajavalvonnasta, viisumeista ja tullivalvontalaitteista aiheutuvia kustannuksia. Rahaston avulla autetaan varmistamaan, että tullitarkastukset ovat yhdenmukaiset ulkorajoilla. Tämä toteutetaan puuttumalla jäsenvaltioiden välillä tällä hetkellä vallitsevaan epätasapainoon, joka johtuu maantieteellisistä sekä kapasiteettiin ja resursseihin liittyvistä eroista. Näin paitsi tehostetaan tullitarkastuksia myös helpotetaan laillista kauppaa ja edistetään turvallista ja tehokasta tulliliittoa.

Muuttoliike pysyy jatkossakin unionin pitkän aikavälin haasteena, koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenne muuttuu Euroopan epävakailla lähialueilla. On selvää, että jäsenvaltiot voivat hallita tätä kehitystä paremmin EU:n taloudellisen ja teknisen tuen avulla. Unionin talousarviolla on tämän vuoksi keskeinen rooli EU:n turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien hallinnan tukemisessa, tehokkaampien etsintä- ja pelastusresurssien kehittämisessä Eurooppaan pyrkivien ihmisten pelastamiseksi merellä, tuloksellisten palautusten hallinnoinnissa ja muissa toimissa, jotka edellyttävät yksittäisten jäsenvaltioiden valmiudet ylittävää koordinoitua toimintaa.

Komissio ehdottaa turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston resurssien lisäämistä tukemaan kansallisia viranomaisia, kun ne ottavat vastaan turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia välittömästi EU:n alueelle saapumisen jälkeen. Lisäksi on tarkoitus tukea yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kehittämistä ja varmistaa, että palauttamiset ovat tuloksellisia. Koheesiopolitiikalla autetaan helpottamaan pitkän aikavälin kotouttamista vastaanottamisen ensivaiheen jälkeen. Ulkopolitiikan välineillä puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja tuetaan muuttoliikkeen hallintaan ja turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Näin edistetään muuttoliikettä koskevan kumppanuuskehyksen täytäntöönpanoa.

Näitä toimia on täydennettävä vahvalla ja täysin toimintakykyisellä Euroopan raja- ja merivartiovirastolla (Frontex), joka kuuluu kaikilta osin yhdennetyn EU: n rajavalvontajärjestelmän ytimeen. Komissio ehdottaa, että ennen rahoituskauden päättymistä luodaan pysyvä rajavartiosto, johon kuuluu noin 10 000 rajavartijaa. Komissio tarjoaa myös rahoitustukea ja koulutusta jäsenvaltioiden kansallisten rajavartiostojen henkilöstömäärän kasvattamiseen. Tämä mahdollistaa myös toimintavalmiuksien lisäämisen, olemassa olevien välineiden tehostamisen ja EU:n laajuisten tietojärjestelmien kehittämisen rajavalvontaa, muuttoliikkeen hallintaa ja turvallisuuden parantamista varten.

Kaiken kaikkiaan ulkorajojen valvontaan sekä muuttoliikkeen ja pakolaisvirtojen hallintaan osoitetaan jatkossa merkittävästi aiempaa enemmän EU:n talousarviovaroja eli yhteensä lähes 33 miljardia euroa (12,4 miljardia euroa kaudella 2014–2020).

Voimakas keskittyminen muuttoliikkeeseen ja unionin ulkorajojen suojaamiseen

Miljardia euroa käypinä hintoina

Huom. Verrattuna vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen 27 jäsenvaltion EU:ssa (arvio).

Lähde: Euroopan komissio.

Turvallisuusuhat ovat lisääntyneet ja tulleet monimuotoisemmiksi Euroopassa viime vuosina. Ne ovat toteutuneet terrori-iskuina, järjestäytyneen rikollisuuden uusina muotoina ja kyberrikollisuutena. Turvallisuusasiat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, minkä vuoksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja EU:n tason toimia. Sisäisten turvallisuushaasteiden lisäksi Euroopalla on vastassaan monimutkaisia ulkoisia uhkia, joita yksikään jäsenvaltio ei pysty kohtaamaan omin voimin. Suojellakseen kansalaisiaan unionin on myös otettava askel eteenpäin edistääkseen strategista autonomiaansa ja rakentaakseen hyvin suunniteltuja ja virtaviivaisia puolustusalan välineitä.

Komissio ehdottaa varojen lisäystä sisäisen turvallisuuden rahastoon, jotta voidaan kehittää verkkoja ja yhteisiä järjestelmiä kansallisten viranomaisten välistä tehokasta yhteistyötä varten ja parantaa unionin kykyä vastata näihin turvallisuusuhkiin. Valmiuksia täydennetään kyberturvallisuutta parantavilla toimilla kaikissa asiaankuuluvissa ohjelmissa, joissa keskitytään digitaaliteknologiaan, infrastruktuureihin sekä kyberrikollisuuden kohdennettuun torjuntaan. Näitä ovat erityisesti Digitaalinen Eurooppa- ja Euroopan horisontti -ohjelmat.

Komissio ehdottaa myös Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) resurssien lisäämistä. Tämä lisää sen valmiuksia tukea kansallisten viranomaisten työtä ja tarjota eurooppalainen ratkaisu turvallisuusuhkiin.

Unioni antaa jatkossakin tarkasti kohdennettua taloudellista tukea ydinlaitosten käytöstä poistamiselle ja muille ydinturvallisuuteen liittyville toimille joissakin jäsenvaltioissa (Liettua, Bulgaria ja Slovakia) sekä sen omissa ydinlaitoksissa. EU:n talousarviosta on myös tarkoitus tukea kestävällä tavalla työntekijöiden ja väestön terveyttä, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä sekä ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen edistämistä.

Puolustuksen alalla unionin on otettava suurempi vastuu etujensa, arvojensa ja eurooppalaisen elämäntavan suojelemisesta Pohjois-Atlantin puolustusliiton toimintaa täydentäen. Unioni ei voi korvata jäsenvaltioiden toimia puolustuksen alalla, mutta se voi kannustaa jäsenvaltioita ja vauhdittaa niiden pyrkimyksiä kehittää yhteistyössä puolustusvalmiuksia, joita tarvitaan yhteisiin turvallisuushaasteisiin vastaamisessa. Komissio ehdottaa resursseiltaan vahvistettua Euroopan puolustusrahastoa, jonka tarkoitus on puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovaatiokapasiteetin edistäminen koko unionissa tukemalla yhteistyötoimia teollisen syklin kaikissa vaiheissa, alkaen tutkimuksesta. Tällä tavoin vältetään päällekkäisyyksiä, luodaan mittakaavaetuja ja käytetään viime kädessä veronmaksajien rahoja tehokkaammin. Komissio ehdottaa lisäksi, että unioni vahvistaa Verkkojen Eurooppa -välineen avulla strategisia liikenneinfrastruktuurejaan, jotta ne soveltuvat sotilaalliseen liikkuvuuteen.

Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, että unionin on voitava ottaa operatiivinen apu käyttöön nopeasti, kun joudutaan reagoimaan odottamattomiin tapahtumiin, luonnononnettomuuksiin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että kriisitoimintaan käytettävissä olevia resursseja lisätään. Tavoitteeseen päästään vahvistamalla unionin pelastuspalvelumekanismia (rescEU) ja kasvattamalla hätäapuvarausta, jotta rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät ylittävää taloudellista tukea voidaan tarjota hätätilanteissa unionin alueella ja muualla maailmassa. Komissio ehdottaa niin ikään, että tietyt ohjelmat, kuten turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto ja sisäisen turvallisuuden rahasto, sisältävät kohdentamattomia varauksia, joihin turvaudutaan kriisi- ja hätätilanteissa.

Askel eteenpäin turvallisuus- ja puolustusalalla

Miljardia euroa käypinä hintoina

Huom. Verrattuna vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen 27 jäsenvaltion EU:ssa (arvio).

Lähde: Euroopan komissio.

EU:n ulkoisessa toiminnassa kohdattavat haasteet, joita määritellään muun muassa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa, tarkistetussa Euroopan naapuruuspolitiikassa ja uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa, edellyttävät talousarvion ulkoisen ulottuvuuden huomattavaa nykyaikaistamista, jotta talousarvion toteuttamisen tehokkuutta ja näkyvyyttä voidaan lisätä. Ulkoisten ja sisäisten politiikkojen välinen tiiviimpi koordinointi on myös tarpeen, jotta voidaan panna täytäntöön kestävän kehityksen tavoitteet, Pariisin ilmastosopimus ja muuttoliikettä koskeva kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa.

Tästä syystä komissio ehdottaa unionin ulkoisen toiminnan välineiden merkittävää uudelleenjärjestämistä, jotta voidaan lisätä välineiden keskinäistä johdonmukaisuutta, hyödyntää mittakaavaetuja ja synergiaa ohjelmien välillä sekä yksinkertaistaa prosesseja. Tämä antaa unionille paremmat valmiudet jatkaa tavoitteisiin pyrkimistä sekä edistää etujaan, politiikkojaan ja arvojaan maailmanlaajuisesti.

Unionin ulkoisen toiminnan välineiden ehdotetussa uudessa rakenteessa otetaan huomioon tarve keskittyä strategisiin painopisteisiin sekä maantieteellisesti (Euroopan naapuruuspolitiikka, Afrikka ja Länsi-Balkanin maat sekä maat, jotka ovat haavoittuvia ja tarvitsevat eniten apua) että myös temaattisesti (turvallisuus, muuttoliike, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet).

Komissio ehdottaa, että useimmat sen nykyisistä välineistä kootaan yhteen kattavaksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeksi, jota käytetään maailmanlaajuiseksi. Rahoitusjärjestelmää yksinkertaistetaan edelleen sisällyttämällä unionin talousarvioon Euroopan kehitysrahasto, joka on tähän asti ollut EU:n tärkein väline annettaessa apua Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille ja merentakaisille maille ja alueille. 16

Tähän kattavaan välineeseen osoitetaan erillään pidettävät budjettimäärärahat kutakin maantieteellistä aluetta kohti, mukaan lukien unionin naapurialueet ja Afrikka. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden joustavampaan reagointiin eri tilanteissa ja enemmän vaihtoehtoja toimia unionin painopisteiden mukaisesti. Lisäksi välineeseen sisällytetään joustovara uusia haasteita ja painopisteitä varten. Sen avulla voidaan reagoida joustavasti olemassa oleviin tai uusiin kiireellisiin prioriteettikysymyksiin, etenkin vakauden ja muuttoliikkeen aloilla.

Euroopan ulkoiseen investointiohjelmaan ja siihen sisältyvään Euroopan kestävän kehityksen rahastoon pohjautuvat uudet ulkoisten investointien puitteet antavat mahdollisuuden hankkia lisärahoitusta muilta rahoittajilta ja yksityiseltä sektorilta. Tämä auttaa kehityshaasteisiin vastaamisessa, kun avustuksia voidaan täydentää talousarviosta katettavilla takauksilla, muilla markkinaperusteisilla välineillä, teknisellä avulla, rahoituslähteitä yhdistämällä sekä mahdollisella osallistumisella kehitysrahoituslaitosten pääomaan. Näin voidaan paremmin edistää unionin tavoitteita ja politiikkatoimia. Lisäksi makrotaloudellinen rahoitusapu auttaa taloudellisten kriisien ratkaisemisessa.

Liittymistä valmistelevalla tukivälineellä tuetaan ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita niiden pyrkiessä täyttämään liittymisedellytykset. Sillä edistetään myös unionin laajempien tavoitteiden saavuttamista eli vakauden, turvallisuuden ja vaurauden levittämistä unionin välittömille naapurialueille. Tämä tukiväline liittyy myös Länsi-Balkanin strategiaan ja kuvastaa suhteiden kehitystä Turkin kanssa.

Unioni toimii jatkossakin johtavassa asemassa humanitaarisen avun tarjoajana yhdessä kansainvälisten kumppaneidensa ja jäsenvaltioiden kanssa. Komissio ehdottaa entistä vahvempaa humanitaarisen avun välinettä, joka tarjoaa tarpeisiin perustuvaa EU:n apua ihmishenkien pelastamiseksi, inhimillisen kärsimyksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi sekä luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien koettelemien väestöryhmien koskemattomuuden ja ihmisarvon turvaamiseksi.

Eurooppa vahvana globaalina toimijana

Miljardia euroa käypinä hintoina

Huom. Verrattuna vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen 27 jäsenvaltion EU:ssa, sisältää Euroopan kehitysrahaston (arvio).

Lähde: Euroopan komissio.

Unionin on myös osallistuttava panoksellaan kriisien ehkäisemiseen, rauhan palauttamiseen, yleisen järjestyksen säilyttämiseen sekä kaikkien konflikteista tai epäjärjestyksestä kärsivien maailman maiden ja alueiden vakauttamiseen. Perussopimuksista johtuvien rajoitusten vuoksi unionin talousarviosta ei kuitenkaan voida kattaa kaikkien ulkoiseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien unionin toiminta-alojen menoja. Tämä on kokonaisuudessaan haitannut unionin toimien vaikutuksia, tuloksellisuutta ja kestävyyttä. Tästä syystä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja aikoo ehdottaa komission tuella erillistä talousarvion ulkopuolista rahoitusmekanismia, Euroopan rauhanrahastoa. Rauhanrahaston tarkoituksena on poistaa puutteet, jotka vähentävät unionin kykyä toteuttaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisia operaatioita ja tarjota sotilaallista ja puolustusapua tietyille kolmansille maille sekä kansainvälisille ja alueellisille organisaatioille. Rauhanrahaston avulla EU voi tehdä enemmän ja toimia nopeammin ehkäistäkseen konflikteja, edistääkseen inhimillistä turvallisuutta, luodakseen vakautta ja edistääkseen turvallisempaa maailmaa.

	VII. EU:N YLEINEN HALLINTO
Investointikohteet: ·Tehokkaan ja nykyaikaisen julkishallinnon palvelut kaikille eurooppalaisille

EU:n hallintokoneisto on jäsenvaltioiden ja jopa moniin alue- ja paikallistason julkishallintoihin verrattuna pieni. Se on kuitenkin keskeinen tekijä, jonka avulla unioni saa aikaan tuloksia painopistealoillaan ja toteuttaa politiikkojaan ja ohjelmiaan Euroopan yhteisen edun mukaisesti.

Viime vuosina EU:n hallinto on käynyt läpi perusteellisen uudistuksen. Joulukuussa 2013 hyväksytyn nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä toteutettiin henkilöstösääntöjen uudistukseen liittyviä merkittäviä tehostamistoimenpiteitä 17 . Lisäksi toimielimet sitoutuivat vähentämään henkilöstöään 5 prosentilla. Komissio on pannut tämän sitoumuksen täytäntöön kokonaisuudessaan. Myös muissa toimielimissä, elimissä ja virastoissa nämä vähennykset ovat käynnissä. Lopputuloksena komission henkilöstön suhteellinen osuus kaikissa EU:n elimissä pienenee. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on vastikään todennut, että vaaditut vähennykset on suurelta osin toteutettu kaikissa toimielimissä ja elimissä.

On syytä huomata, että nämä uudistukset tehtiin aikana, jona unionin henkilöstön työmäärä kasvoi, uudet painopistealueet tuottivat uusia tehtäviä ja henkilöstö joutui käsittelemään muun muassa muuttoliikkeeseen ja pakolaiskriisiin liittyviä odottamattomia haasteita.

EU:n yleisen hallinnon olisi pyrittävä toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Komissio pyrkii jatkuvasti hyödyntämään synergiaa ja tehostamaan toimia. Hallinnolla on kuitenkin oltava riittävät resurssit keskeisten toimintojen hoitamista varten. Tarve investoida tietotekniikkaan ja rakennusten kunnon parantamiseen ei häviä tulevaisuudessa. Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista johtaa joidenkin hallinnollisten toimintojen vähäiseen uudelleensuuntaamiseen, mutta toimintakenttä ei sinänsä muutu. Joillakin uusilla painopistealueilla työmäärä sen sijaan lisääntyy. Englanninkielisten käännös- ja tulkkauspalvelujen tarve pysyy ennallaan.

Unionin hallintomenojen enimmäismäärä vuonna 2020 on 6,7 prosenttia koko monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tämä kattaa kaikkien EU:n toimielinten hallintomenot, eläkkeet ja Eurooppa-kouluista aiheutuvat kustannukset. Nykyisen ohjelmakauden aikana on toteutettu merkittäviä tehostamistoimia, erityisesti komission toimesta. Menojen lisäleikkaukset asettaisivat EU:n toimielinten toimintakyvyn sekä politiikkatoimien tehokkaan toteuttamisen ja täytäntöönpanon kyseenalaisiksi. Vahva Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot ovat uskoneet monia uusia tehtäviä, tarvitsee tehokkaan ja joustavan virkamieskunnan. Sen palvelukseen on pystyttävä houkuttelemaan kaikista jäsenvaltioista lahjakkaita ihmisiä, joiden tavoitteena on työskennellä kaikkien eurooppalaisten hyväksi. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että hallintomenot säilytetään nykyisellä tasollaan 18 .

4.PAINOPISTEIDEN JA RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Jotta EU:n tasolla sovituista poliittisista painopisteistä saadaan konkreettisia käytännön tuloksia, hyvin suunnitelluille ohjelmille on osoitettava riittävät resurssit. Kuten helmikuussa 2018 pidettyä epävirallista johtajien kokousta varten laaditussa komission tiedonannossa 19 selitetään, pitkän aikavälin talousarvion rahoittamista koskevia päätöksiä ei voida erottaa unionin tavoitteista millään painopistealalla.

Komission ehdotukset pohjautuvat tarkkaan arvioon varoista, jotka tarvitaan unionin tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä tehokkuuteen ja unionin varainkäytöllä saatavaan lisäarvoon kullakin alalla. Myös maltillisella unionin talousarviolla voi olla merkittävät vaikutukset, kun ohjelmat on suunniteltu hyvin, täytäntöönpano on tehokasta ja varoja yhdistetään järkevästi muihin rahoituslähteisiin. Näin saavutetuilla tuloksilla on kuitenkin rajansa, ja jos unioni haluaa edetä yhdessä ja toteuttaa myönteistä toimintaohjelmaa, se tarvitsee riittävän talousarvion.

Unionin tulevan talousarvion keskeisenä haasteena on tarjota riittävästi tukea uusille ja nykyisille painopisteille ja korjata samalla jäsenmaiden rahoitusosuuksien vajetta, joka johtuu Yhdistyneen kuningaskunnan erosta. Komissio ehdottaa tasapainoista lähestymistapaa. Uudet painopisteet olisi rahoitettava pääasiassa uusilla resursseilla. Yhdistyneen kuningaskunnan erosta aiheutuva vaje olisi rahoitettava osittain uusilla varoilla ja osittain säästöillä ja kohdentamalla menoja uudelleen nykyisissä ohjelmissa.

Jotta EU:n talousarviolla pystytään mielekkäästi tukemaan toimia monilla uusilla painopistealueilla erityisesti perustettaessa uusia välineitä, rahoituksen tasoa on nostettava nykyisestä. Tulevat sukupolvet hyötyvät merkittävästi nyt tehtävistä panostuksista tutkimukseen ja innovointiin sekä nuoriin ja digitaalitalouteen. Tämän vuoksi komissio ehdottaa merkittäviä lisäyksiä painopistealueille.

Uudet ja tehostetut painopistealueet 27 jäsenvaltion unionissa

Huom. Verrattuna vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen 27 jäsenvaltion EU:ssa, sisältää Euroopan kehitysrahaston (arvio).

Lähde: Euroopan komissio.

Toisaalta komissio on tutkinut kriittisesti, missä voidaan saada aikaan säästöjä heikentämättä kuitenkaan EU:n ohjelmista saatavaa lisäarvoa. Osana tätä työtä komissio ehdottaa, että yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan määrärahoja vähennetään hieman, jotta ne vastaavat uutta tilannetta ja resursseja vapautuu muuhun toimintaan. Näiden politiikanalojen nykyaikaistaminen mahdollistaa keskeisten tavoitteiden saavuttamisen jatkossakin ja samalla uusien painopisteiden tukemisen. Esimerkiksi koheesiopolitiikalla tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli rakenneuudistusten tukemisessa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Näiden muutosten tuloksena talousarvion tasapaino muuttuu, ja siinä keskitytään yhä enemmän niihin osa-alueisiin, joilla EU:n tason lisäarvo on suurin.

Keskeisten toimintalohkojen kehitys EU:n talousarviossa

Lähde: Euroopan komissio.

Komissio ehdottaa, että yhdistämällä lisärahoitusosuuksia ja säästöjä monivuotisessa rahoituskehyksessä on yhteensä 1 279 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoja ohjelmakaudella 2021–2027. Tämä on 1,114 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion bruttokansantulosta. Tämä on verrattavissa reaalimääräisesti nykyisen rahoituskehyksen kokoon, kun mukaan otetaan Euroopan kehitysrahasto 20 .

EU:n talousarvio suhteessa bruttokansantuloon (BKTL, %) 

Tämä maksusitoumusmäärärahojen määrä on 1 246 miljardia euroa maksumäärärahoina, mikä on 1,08 prosenttia EU–27:n bruttokansantulosta. Näin toteutetaan nykyiset ja tulevat meno-ohjelmat vuoteen 2027 asti. Jotta varmistetaan omien varojen voimassa olevan enimmäismäärän noudattaminen (erityisesti seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten kahden vuoden aikana), komissio ehdottaa ennakkorahoituksen osuuden pienentämistä koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisen ohjelmissa.

Ehdotettu rahoituskehys on voimassa seitsemän vuotta eli vuodesta 2021 vuoteen 2027. Väliarviointi tehdään vuonna 2023. Komissio tunnustaa, että rahoituskehyksen voimassaolo olisi hyödyllistä yhdenmukaistaa asteittain unionin toimielinten viisivuotisen poliittisen syklin kanssa. Siirtyminen viiden vuoden sykliin ei kuitenkaan johtaisi optimaaliseen yhteensovittamiseen 21 . Ehdotettu seitsemän vuoden rahoituskehys antaa vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen toimikautensa aloittavalle komissiolle mahdollisuuden halutessaan ehdottaa uutta viisivuotista rahoituskehystä, jonka voimassaolo alkaa vuonna 2028.

Viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, että rahoituskehyksen joustavuus on ensiarvoisen tärkeää. Unionin viime vuosina kohtaamat lukuisat haasteet ovat venyttäneet nykyiset joustomahdollisuudet äärimmilleen. EU:n talousarvion on oltava riittävän joustava, jotta unioni voi reagoida ennakoimattomiin tarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti. Tästä syystä komissio ehdottaa nykyisten joustomekanismien uudistamista ja uuden unionin varauksen käyttöönottoa.

·Ohjelmien sisäinen ja niiden välinen joustavuus. Komissio aikoo ehdottaa sisäänrakennettuja varauksia, jotka luovat joustovaraa ohjelmien sisällä. Lisäksi ehdotetaan, että määrää, joka voidaan siirtää ohjelmasta toiseen saman otsakkeen alla, korotetaan 10 prosentista 15 prosenttiin. Komission ehdotuksiin kuuluvat myös mahdollisuus eri rahoitustukimuotojen yhdistämiseen (blending), siirtymiin hallinnointimuotojen välillä, rahoituksen ”uudelleenohjelmointiin” rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä sekä kansallisten määrärahojen erityissiin tarkistuksiin, joilla sopeudutaan ohjelmakauden aikana tapahtuviin muutoksiin. Tämä lisää entisestään joustavuutta, mutta samalla säilytetään järjestelmän tasapuolisuus.

·Otsakkeiden ja vuosien välinen joustavuus. Sen lisäksi, että kohdentamattomat liikkumavarat pidetään riittävän suurina, komissio ehdottaa, että nykyisessä rahoituskehyksessä käyttöön otettua maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Komissio ehdottaa, että maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran kokoa ja soveltamisalaa laajennetaan, jotta voidaan luoda ns. unionin varaus. Se rahoitetaan maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääristä edellisenä varainhoitovuotena käyttämättä jääneestä liikkumavarasta sekä varoista, jotka on sidottu EU:n talousarviosta mutta ei ole kuitenkaan käytetty ohjelmien täytäntöönpanoon. Unionin varaus on vahva uusi väline, jonka avulla voidaan reagoida odottamattomiin tapahtumiin ja hätätilanteisiin esimerkiksi turvallisuuden ja muuttoliikkeen alalla. Siitä saadaan apua myös kaupan häiriöistä johtuvien taloudellisten ja sosiaalisten seurauksien ratkaisemiseen sen jälkeen kun muut tarjolla olevat välineet on käytetty loppuun.

·Erityisrahoitusvälineet. Komissio on tarkastellut erityisrahoitusvälineiden, kuten hätäapuvarauksen, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja Euroopan globalisaatiorahaston soveltamisalaa. Näiden välineiden ansiosta EU:n talousarvioon voidaan kirjata lisävaroja yli rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien. Komissio ehdottaa, että tarvittaessa rahoitusvälineiden soveltamisalaa laajennetaan esimerkiksi sallimalla hätäapuvarauksen aktivointi EU:n sisäisissä hätätilanteissa. Lisäksi komissio ehdottaa näiden välineiden käyttöönotossa sovellettavien menettelyjen selkeyttämistä ja joustovälineen kasvattamista 1 miljardiin euroon (vuoden 2018 hintoina 22 ) vuodessa.

5.NYKYAIKAINEN JÄRJESTELMÄ UNIONIN TALOUSARVION RAHOITTAMISEKSI

Talousarvion menot ja tulot ovat saman kolikon kaksi puolta. Molemmat on nykyaikaistettava, jotta EU:n talousarvion panos voidaan maksimoida unionin poliittisia painopisteitä toteutettaessa. Komissio ehdottaa Mario Montin johtaman korkean tason työryhmän antamien EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevien suositusten 23 mukaisesti omien varojen järjestelmän nykyaikaistamista ja yksinkertaistamista sekä tulolähteiden monipuolistamista.

Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista sen hyväksi tehty korjaus päättyy samoin kuin eräille jäsenvaltioille myönnetyt alennukset kyseisen korjauksen maksamisesta. Alennettuun alv-perusteisten omien varojen verokantaan ja bruttokansantuloon perustuvista jäsenvaltioiden maksuosuuksista myönnettyihin kiinteämääräisiin vähennyksiin perustuvat alennukset päättyvät automaattisesti vuoden 2020 lopussa.

Tämä tarjoaa mahdollisuuden yksinkertaistaa ja uudistaa järjestelmää ja tehostaa sen yhdenmukaistamista unionin politiikkojen ja painopisteiden kanssa. Komissio ehdottaa, että kaikki tulopuolen alennukset poistetaan osana oikeudenmukaista ja tasapainoista talousarviopakettia. Jäsenvaltioiden pidättämät perinteisten omien varojen kantokulut palautetaan nykyisestä 20 prosentista alkuperäiseen 10 prosenttiin. Näin voidaan mukauttaa tullin laitteita, henkilöstöä ja tietotekniikkaa varten myönnettävä rahoitustuki vastaamaan paremmin todellisia kustannuksia ja tarpeita. Näiden toimenpiteiden vaikutusta tullivalvonnan rasitteeseen seurataan tiiviisti. 24 . 

Kaikkien alennusten poistaminen ja tullimaksujen kantokulujen vähentäminen tekee monivuotisesta rahoituskehyksestä oikeudenmukaisemman. Alennusten poistaminen johtaa kuitenkin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä joidenkin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien huomattavaan kasvuun nykytasosta.

Jotta vältetään kyseisten maiden rahoitusosuuksien huomattava äkillinen kasvu vuodesta 2021, komissio ehdottaa, että nykyiset alennukset poistetaan asteittain ajan mittaan. Tätä varten kaikki talousarvion tulopuolen korjaukset muunnetaan jäsenvaltiokohtaisiksi läpinäkyviksi kiinteämääräisiksi maksuiksi. Näitä kiinteämääräisiä maksuja olisi pienennettävä asteittain viiden vuoden aikana, kunnes kansalliset rahoitusosuudet (mitattuna prosentteina suhteessa bruttokansantuloon) saavuttavat kohtuullisen tason verrattaessa muihin jäsenvaltioihin, jotka eivät ole olleet oikeutettuja palautukseen.

Komissio ehdottaa, että osana omia varoja koskevan järjestelmän nykyaikaistamista nykyisiä arvonlisäveroon perustuvia omia varoja yksinkertaistetaan, jotta voidaan täydentää perinteisiä tullimaksuihin ja bruttokansantuloon perustuvia rahoitusosuuksia EU:n talousarviossa. Omien varojen olisi perustuttava yleisen arvonlisäverokannan mukaisiin luovutuksiin ja suorituksiin ja sovelluttava täysin komission vastikään ehdottamaan EU:n lopulliseen arvonlisäverojärjestelmään. Komissio ehdottaa myös, että luodaan vahvempi yhteys talousarvion rahoittamisen ja unionin toimintalinjojen välille ottamalla käyttöön ns. uusien omien varojen kori. Tämä kori koostuu seuraavista lähteistä saatavasta tulojen osuudesta:

·Päästökauppajärjestelmä: Euroopan päästökauppajärjestelmä on EU:n toimien keskeinen väline, jolla vähennetään kustannustehokkaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Sillä on suora yhteys sisämarkkinoiden toimintaan. Komissio ehdottaa, että 20 prosenttia päästökauppajärjestelmän tuloista osoitetaan EU:n talousarvioon samalla kun suojataan järjestelmään jo sisältyvät korjausmekanismit.

·Uudelleen esiin tuotu ehdotus yhteiseksi yhdistetyksi yhteisöveropohjaksi, joka on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain sen jälkeen kun tarvittava lainsäädäntö on annettu. Tämä kytkee EU:n talousarvion rahoittamisen suoraan etuihin, joita sisämarkkinoilla toimivat yritykset nauttivat.

·Kansallinen rahoitusosuus, jonka määrä lasketaan kierrättämättömän muovisen pakkausjätteen määrän perusteella. Näin voidaan kannustaa jäsenvaltioita vähentämään pakkausjätteen määrää ja edistetään Euroopan siirtymistä kiertotalouteen panemalla täytäntöön eurooppalainen muovistrategia.

Komission ehdotusten perusteella uusista omista varoista kertyisi vuosittain keskimäärin 22 miljardia euroa, mikä olisi noin 12 prosenttia EU:n talousarvion kokonaistuloista. Uudet omat varat tukevat osaltaan talousarvion uusien painopistealojen rahoitusta. Myös BKTL-varoihin perustuvia kansallisia maksuosuuksia voitaisiin vastaavasti vähentää.

Ehdotetuilla omien varojen järjestelmän uudistuksilla ei muuteta talousarvion loppusummaa vaan tapaa, jolla se rahoitetaan. Tulolähteiden monipuolistaminen lisää EU:n talousarvion joustavuutta. Talousarviota tasapainotetaan asteittain siirtymällä kansallisesti suunnatuista ohjelmista uusiin painopisteisiin. Näin voidaan keskittyä tiukemmin tuottamaan EU:n tason lisäarvoa ja auttaa varmistamaan, että talousarvion molemmat puolet edistävät unionin poliittisia painopisteitä.

Euroopan kehitysrahaston sisällyttäminen unionin talousarvioon edellyttää omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettujen enimmäismäärien korottamista. Maksujen ja omien varojen enimmäismäärän välillä on oltava riittävä liikkumavara sen varmistamiseksi, että unioni pystyy kaikissa olosuhteissa täyttämään taloudelliset velvoitteensa, myös talouden taantuman aikana. Komissio ehdottaa, että omien varojen enimmäismäärä korotetaan maksumäärärahojen osalta 1,29 prosenttiin ja maksusitoumusmäärärahojen osalta 1,35 prosenttiin suhteessa EU-27:n yhteenlaskettuun bruttokansantuloon.

6.PÄÄTELMÄ – UUSI ALKU 27 JÄSENVALTION UNIONILLE

Komission ehdotuksilla tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi aloitetaan prosessi, jonka aikana määritetään, onko unionilla valmiudet toteuttaa Bratislavassa ja Roomassa sovittu myönteinen toimintasuunnitelma. Lopullisen päätöksen tekee neuvosto yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Tasapainoinen sopimus nykyaikaisesta EU:n talousarviosta osoittaa, että unioni on yhtenäinen, uudistunut ja valmis suuntaamaan yhdessä tulevaisuuteen.

Ehdotukset perustuvat rehelliseen arvioon niistä resursseista, jotka unioni tarvitsee saavuttaakseen yhteiset tavoitteensa. Ne tarjoavat oikeudenmukaisen ja tasapainoisen lähestymistavan, jolla tuetaan poliittisia painopisteitä ja vastataan Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta aiheutuviin taloudellisiin seurauksiin. Komission ehdotukset osoittavat, kuinka unioni voi uudistetun, yksinkertaisemman ja joustavamman talousarvion avulla käyttää jokaisen euron jäsenvaltioita ja kaikkia eurooppalaisia hyödyttävällä tavalla.

Komissio antaa tältä pohjalta yksityiskohtaiset ehdotukset tulevista rahoitusohjelmista 29. toukokuuta ja 12. kesäkuuta välisenä aikana. Tämän jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat asian käsittelyyn.

Neuvottelut nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä kestivät liian kauan. Tämän seurauksena keskeisten rahoitusohjelmien käynnistäminen viivästyi. Tämä oli enemmän kuin hallinnollinen haitta. Hankkeita, jotka tarjoavat todellisia mahdollisuuksia nopeuttaa talouden elpymistä, jouduttiin lykkäämään, ja tärkeiden rahoituslähteiden tarjoaminen niitä tarvitseville viivästyi.

Tämän vuoksi unionin toimielinten on täytettävä velvollisuutensa kaikkia eurooppalaisia kohtaan EU:n pitkän aikavälin talousarviosta käytävissä neuvotteluissa. Selkeä tavoite on yhteisymmärryksen saavuttaminen ennen Euroopan parlamentin vaaleja ja Sibiussa Romaniassa 9. toukokuuta 2019 järjestettävää johtajien huippukokousta.

Komissio tekee kaiken voitavansa, jotta rahoituskehyksestä päästään mahdollisimman pikaisesti sopimukseen. Komission tänään ehdottama paketti on oikeudenmukainen ja tasapainoinen. Sen hyväksyminen merkitsisi, että 27 jäsenvaltion unionilla on talousarvio, jonka avulla saavutetaan tehokkaasti kaikkia hyödyttäviä tuloksia. Myönteinen talousarvio myönteisen toimintaohjelman toteuttamista varten. Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, tarjoaa mahdollisuuksia ja puolustaa. Talousarvio, joka antaa unionille hyvät eväät tulevaisuutta varten.

(1)

     Unionin tila 2016: ”Kohti parempaa Eurooppaa, joka suojelee, tarjoaa mahdollisuuksia ja puolustaa”.

(2)

     Unionin tila 2017: ”Tuulta purjeissamme”.

(3)

     COM(2018) 98.

(4)

     Euroopan parlamentin 14. maaliskuuta 2018 antamat päätöslauselmat seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu (2017/2052(INI)) ja Euroopan unionin omien varojen järjestelmän uudistamisesta (2017/2053(INI)).

(5)

     COM(2017) 2025.

(6)

     Komissio antaa vuoden loppupuolella pohdinta-asiakirjan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja Pariisin ilmastonmuutossopimusta seuraten”. Siinä käsitellään mahdollisia keinoja liittää kestävän kehityksen tavoitteet tiukemmin osaksi EU:n päätöksentekoa.

(7)

     Ks. komission valmisteluasiakirja SWD(2018) 171.

(8)

     Ks. myös SWD(2018) 171, s. 7.

(9)

     Tässä noudatetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tuensaajien osalta yksinkertaistamista seuraamaan perustetun riippumattomien asiantuntijoiden korkean tason ryhmän, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, alueiden komitean sekä Euroopan parlamentin suosituksia.

(10)

     Käänteisessä määräenemmistöäänestyksessä komission ehdotus katsotaan neuvoston hyväksymäksi, ellei neuvosto päätä määräenemmistöllä hylätä komission ehdotuksen.

(11)

     Ks. raportti ”Investing in the European Future we want – Report of the independent High Level Group on maximising the impact of EU Research and Innovation Programmes”.

(12)

     Ellei toisin mainita, tässä tiedonannossa esitetyt määrät ovat käypiä hintoja. Käypinä hintoina esitettyihin lukuihin sisältyy inflaation vaikutus. Niihin on tehty 2 prosentin inflaatiotarkistus.

(13)

     Koheesiopolitiikkaa toteutetaan kolmen päärahaston kautta. Ne ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto.

(14)

     COM(2017) 822.

(15)

     Lisäksi Euroopan horisontti -ohjelmaan osoitetaan 10 miljardia euroa, jolla tuetaan elintarvikkeita, maataloutta, maaseudun kehittämistä ja biotaloutta koskevaa tutkimusta ja innovointia.

(16)

     Komission ehdotus Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä unionin talousarvioon on yksi niistä tekijöistä, jotka edellyttävät lisäystä omien varojen enimmäismäärään. Lisäksi on olennaisen tärkeää, että naapuruus-, kehitysyhteistyö- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä koskeviin sääntöihin sisällytetään joustavuussäännökset, jotka ovat samankaltaisia kuin nykyiseen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavat säännöt.

(17)

     Näihin uudistuksiin on sisältynyt muun muassa palkkojen jäädyttäminen kahden vuoden ajan, viikkotyöajan pidennys 40 tuntiin ilman korvausta, maltillisempi palkkataulukko sihteeri- ja muissa toimistotehtävissä ja vuosiloman lyhentäminen. Uudistus vaikutti merkittävästi myös eläkeoikeuksiin, sillä siinä työuran loppuvaiheen palkkoja ja eläkkeen karttumisprosenttia alennettiin sekä eläkeikää korotettiin.

(18)

     Komissio harkitsee osana monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia vuonna 2023, onko tarpeen perustaa pääomaperusteinen eläkerahasto EU:n henkilöstöä varten.

(19)

     COM(2018) 98.

(20)

     Euroopan kehitysrahaston koko on noin 0,03 prosenttia suhteessa EU:n 27 jäsenvaltion bruttokansantuloon.

(21)

     Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2018 seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu”, 23 kohta.

(22)

     (1 127 miljoonaa euroa käypinä hintoina).

(23)

     Ks. raportti ”EU:n tuleva rahoitus”. Sen esitti tammikuussa 2017 korkean tason ryhmä, jonka Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio olivat yhdessä perustaneet ja jonka puheenjohtajana toimi Mario Monti.

(24)

     Jäsenvaltiot, joilla on tullivalvontaan liittyviä erityishaasteita, voivat hyötyä aiempaa vahvemmasta Tulli-ohjelmasta. Lisäksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastosta, erityisesti tullivalvontalaitteita koskevasta rahaston osiosta, voidaan auttaa kansallisia tulleja hankkimaan laitteistoa. Rakenneuudistusten tukiohjelmasta myönnetään tukea myös tullialan hallinnollisten valmiuksien parantamiseen.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.5.2018

COM(2018) 321 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia:
monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027

{SWD(2018) 171 final}

’Euroopan horisontti’ on EU:n lippulaivaohjelma tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Tutkimus ja innovointi on osaamisyhteiskunnan oleellinen osa, jossa vahvalla eurooppalaisella ulottuvuudella saadaan liikkeelle lisävaroja kansallisella tasolla eikä ole osoitettu, että tällä olisi korvattu kansallisia toimia. EU-rahoituksen piiriin valituissa tutkimus- ja innovointihankkeissa on yleensä muita enemmän EU:n tai kansainvälisen tason yhteistyötä. Ne ovat usein laajuudeltaan, soveltamisalaltaan ja edistyneisyydeltään sellaisia, ettei niitä pystytä toteuttamaan yksinomaan kansallisella rahoituksella: 83 % ”huipuiksi” arvioiduista EU:n tutkimus- ja innovointihankkeista olisi jäänyt toteuttamatta ilman EU-tukea. Kiihtyvän teknologisen kilpailun maailmassa olemme nopeasti siirtymässä vähähiiliseen yhteiskuntaan, jossa digitaaliteknologia limittyy yhä enemmän fyysiseen ja biologiseen maailmaan. Tätä taustaa vasten se, että tutkimukseen ja innovointiin ei investoitaisi EU:n tasolla, heikentäisi EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisesti. Tällä olisi merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia kerrannaisvaikutuksia. EU:n investointien erityishyödyt tutkimuksen ja innovoinnin alalla ovat seuraavat:

·Julkisen ja yksityisen sektorin resurssien ja tietämyksen kokoaminen yhteen suuremman vaikutuksen ja kriittisen massan saavuttamiseksi, mikä mahdollistaa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisen ja johtavaan asemaan pääsyn EU:n ja maailmanmarkkinoilla.

·EU:n kilpailukyvyn edistäminen luomalla valtioiden välisiä ja monialaisia verkostoja, arvoketjuja ja markkinoita, joihin liittyy positiivista tietämyksen levittämistä ja teknologian siirtoa kaikkialla unionissa uusien tuotteiden ja palvelujen käyttöönoton valmistelemiseksi ja helpottamiseksi.

·Tieteellisen huippuosaamisen vahvistaminen EU:n laajuisen kilpailun ja yhteistyön avulla.

·Läpimurtoja tai markkinoita luovien innovaatioiden tuen lisääminen kilpailun tasapuolisuutta vaarantamatta.

·EU:n houkuttelevuuden lisääminen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yritystoiminnan aloilla.

·Myönteinen rakenteellinen vaikutus kansallisiin tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemeihin ja yleiseurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin.

·Unionin tavoitteiden lujittaminen ja niiden saavuttamisen tukeminen sekä toimintapoliittisten painopisteiden toteuttamisen edistäminen.

2.TAVOITTEET

Euroopan horisontti -ohjelmassa keskitytään tieteeseen ja innovointiin, ja sen tavoitteet ovat seuraavat:

·Vahvistaa EU:n tiede- ja teknologiapohjaa.

·Edistää EU:n kilpailukykyä ja innovatiivisuutta.

·Toteuttaa EU:n strategisten painopistealojen toimet ja vastata globaaleihin haasteisiin.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Ohjelma on suunniteltu kolmen pilarin varaan:

1) Avoin tiede -pilari pohjautuu Euroopan tutkimusneuvoston, Marie-Skłodowska-Curie -toimien ja tutkimusinfrastruktuurien menestykseen ja lisää varoja hankkeisiin, joilla on suuri vaikutus. Hankkeet valitaan soveltamalla alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Ne ovat tutkijoiden ja verkostojen määrittelemiä ja vetämiä, ja niiden ainoana arviointiperusteena on huippuosaaminen. Tavoitteena on innovoinnin ja yrittäjyyden sisällyttäminen koulutukseen kaikkialla Euroopassa sellaisten taitojen ja osaamisen varmistamiseksi, joilla Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä voidaan lisätä.

2) Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky -pilari pohjautuu klustereihin, joiden tavoitteena on hyödyntää Euroopan vahvuuksia ja valtteja ja luoda siten uutta tietämystä ja uusia hyödyllisiä innovaatioita. Niissä kehitetään ja käytetään digitaalisia ja keskeisiä mahdollistavia teknologioita uudenlaisen missioihin perustuvan lähestymistavan ohella. Näin varmistetaan, että tutkimus ja innovointi tukee EU:n ensisijaisia tavoitteita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen, terveyden, elintarvikkeiden ja luonnonvarojen, häiriönsietokyvyn ja turvallisuuden, ilmaston, energian ja liikkuvuuden kaltaisilla aloilla, joiden avulla pyritään vähähiiliseen, kiertotalouteen perustuvaan ja ilmastonmuutosta kestävään yhteiskuntaan, kilpailukykyiseen teollisuuteen ja muiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Teollisuuden johtoasema on tässä pilarissa ja koko ohjelmassa merkittävä tekijä.

3) Avoin innovointi on uusi pilari. Se sisältää potentiaalisille innovoijille perustettavan keskitetyn asiointipisteen, jonka tarkoituksena on nostaa Eurooppa eturintamaan markkinoita luovassa innovoinnissa ”alhaalta ylös” -lähestymistavan avulla. Pilarissa kehitetään tulevaisuuden teknologisia läpimurtoja ja houkutellaan innovatiivisia yrityksiä, joilla on mahdollisuuksia laajentua kansainvälisellä tai Euroopan tasolla. Siinä tarjotaan nopeita ja joustavia avustuksia ja markkinapohjaisia välineitä yksityisten sijoittajien kanssa niin, että samalla varmistetaan, ettei markkinatoimintaa lähellä oleva tuki vääristä kohtuuttomasti kilpailua innovoijien välillä. Näihin tavoitteisiin pyritään perustamalla Euroopan innovointineuvosto.

Euroopan innovointiekosysteemiä tuetaan lisätoimenpiteillä, erityisesti yhteisrahoituksellisten kumppanuusaloitteiden ja lisättävien innovaatiohankintojen avulla. Euroopan kansalaiset ja yritykset saavat innovoinnista parhaan hyödyn, kun innovatiivisen teknologian käyttöönoton ja eurooppalaisen tutkimuksen ja innovoinnin tulosten levittämisen osalta keskitytään julkisyhteisöihin ja -hallintoihin.

Yhteinen tutkimuskeskus tarjoaa ohjelman osana EU:n päättäjille puolueetonta tutkimustietoa ja teknistä tukea koko poliittisen prosessin ajan. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) tukee kaikkia kolmea pilaria. Se keskittyy erityisesti globaaleihin haasteisiin pääasiassa osaamis- ja innovointiyhteisöissään, joissa yhdentyvät liiketoiminta, tutkimus, korkeakoulutus ja yrittäjyys.

Ohjelmassa pyritään edelleen yksinkertaistamaan sääntöjä tuensaajien kannalta. Ohjelman operatiiviset pääpiirteet ovat seuraavat:

·Yksinkertaistamisen jatkaminen nykyisessä todellisten kustannusten korvausjärjestelmässä. Tämä koskee myös yksinkertaistettua rahoitusmallia ja periaatetta, jonka mukaan kullekin hankkeelle määritetään yksi rahoitusaste. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi pyritään lisäksi käyttämään entistä enemmän toteutusta vastaan maksettavaa kiinteämääräistä hankerahoitusta sekä uuden varainhoitoasetuksen mukaisia muita yksinkertaistettuja rahoitusmuotoja.

·Joustavuuden lisäämiseksi uudessa ohjelmassa on mahdollista reagoida nopeasti uusiin poliittisiin kysymyksiin tai haasteisiin pilarien välisessä ja niiden sisäisessä määrärahojen jaossa.

·Ehdotusten jättämis- ja arviointimenettelyyn on suunnitteilla lisäparannuksia. Ohjelmalla tavoiteltava huippuosaaminen ja vaikutukset painottuvat arviointiperusteissa, prosesseissa ja riippumattomien asiantuntijoiden osallistumisessa ohjelmaan.

·Tutkimuksen ja innovoinnin parantamiseksi EU:n tutkimuksen ja innovoinnin toimintaympäristössä käytettäviä välineitä ja rahoitusjärjestelmiä virtaviivaistetaan ja sovitetaan yhteen. Kumppanuuksia parannetaan yhteisyritysten menestyksen pohjalta, ja ne linkitetään tiettyihin missioihin. Erityisesti voidaan mainita, että innovoinnin erityistukijärjestelmät virtaviivaistetaan vastikään perustetussa Euroopan innovointineuvostossa. Euroopan horisontti -avustusten ja InvestEU-rahaston rahoitusvälineiden yhdistämistä muihin soveltuviin EU:n rahoitusohjelmiin helpotetaan myös.

·Uudenlaisten hallintotapojen käytön laajentaminen on myös mahdollista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi delegoimalla tehtäviä virastoille ja yksinkertaistamalla kumppanuuksia.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Täydentävyys ja synergiat EU:n muiden rahoitusohjelmien kanssa hyödynnetään täysimääräisesti. Tätä varten merkittävä osa EU:n tutkimus- ja innovointivaroista tulee edelleen Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, jotka keskittyvät entistä enemmän innovointiin. ”Huippuosaamismerkkien” (Seal of Excellence) järjestelmää, jonka avulla Euroopan horisontti -kriteerien mukaan soveltuviksi arvioituja hankkeita voidaan rahoittaa alueellisella tasolla Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, laajennetaan.

Monien muiden ohjelmien toimintatavoitteiden saavuttamista tuetaan Euroopan horisontti -ohjelmaan kuuluvilla tutkimus- ja innovointitoimilla. Yksi niistä on Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, joka hyötyy tutkimuksen ja innovoinnin läpimurroista ja pitkän aikavälin kehityksestä kyberturvallisuuden ja tekoälyn kaltaisilla aloilla ja on voimakkaasti riippuvainen läpimurtotutkimuksesta. Sama pätee maatalouden ja kalastuksen, terveyden, liikenteen ja energian aloilla sekä monilla muilla aloilla. Muun muassa sisäisen turvallisuuden rahasto ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto hyötyvät tutkimuksen ja innovoinnin hedelmistä ja kannustavat tutkimustuotteiden käyttöönottoon. InvestEU-rahaston kautta Euroopan horisontti -ohjelman tuloksia voidaan tutkimuksen ja innovoinnin erityisikkunoiden avulla siirtää markkinoille. InvestEU tukee myös innovatiivisia pk-yrityksiä. Lisäksi toimissa varmistetaan täydentävyys ja synergiat Euroopan puolustusrahaston ja avaruusohjelman kanssa, jotta kaikkien ohjelmien tulokset edistävät innovointia yleisesti.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

*    Määrärahoihin sisältyy 3,5 miljardia euroa InvestEU-rahastosta kohdennettavia varoja ja 10 miljardia euroa elintarvikkeita, maataloutta, maaseudun kehittämistä ja biotaloutta koskevaan tutkimukseen ja innovointiin.

Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmasta rahoitetaan ydinalan tutkimusta ja koulutusta Euroopan unionissa.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Euratom-ohjelman tuottama keskeinen EU-tason lisäarvo on se, että käyttöön saadaan laajempi monialainen huippuosaaminen ja asiantuntemus ydinfission ja fuusiotutkimuksen alalla kuin olisi mahdollista yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. Ydin- ja ionisoivan säteilyn teknologioilla on edelleen merkittävä rooli Euroopan kansalaisten elämässä olipa sitten kyse energiasta ja sen toimitusvarmuudesta, säteilyn käytöstä lääketieteen ja teollisuuden sovelluksissa tai käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollosta. Näiden teknologioiden turvallinen ja varma käyttö on olennaisen tärkeää, ja tutkimusohjelmilla autetaan pitämään yllä korkeimmat ydinturvallisuuden, ydinturvajärjestelyjen ja ydinmateriaalivalvonnan standardit tällä alalla. Euratom-ohjelmassa keskitytään myös fuusioenergian kehittämiseen, sillä se on potentiaalisesti ehtymätön ja ympäristöystävällinen energialähde.

EU:n laajuinen lähestymistapa ydinturvallisuuteen on tärkeää myös sen vuoksi, että ydinonnettomuudella voisi olla kielteisiä vaikutuksia niin Euroopan maihin kuin Euroopan ulkopuolellakin. Euratom-ohjelmalla mahdollistetaan myös laajempi koulutuksen koordinointi koko Euroopassa, tutkimusinfrastruktuurien käyttö ja kansainvälinen yhteistyö. Tämä hyödyttää erityisesti pienempiä jäsenvaltioita, jotka voivat hyötyä Euroopan laajuisen pooling-vaikutuksen tuottamista mittakaavaeduista. Ohjelma tarjoaa Yhteisen tutkimuskeskuksen välityksellä merkittävää riippumatonta tieteellistä neuvontaa EU:n politiikan toteuttamiseksi ydinturvallisuuden, käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon ja säteilysuojelun alalla. Yhteinen tutkimuskeskus tarjoaa riippumattomalla infrastruktuurillaan myös ainutlaatuisia palveluja ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen alalla, ja sillä on keskeinen asema Euratomin ydinmateriaalivalvontajärjestelmässä. Euroopan teollisuuden osallistuminen fuusiotutkimustoimintaan edistää innovointia esimerkiksi siten, että sen ansiosta kehitetään huipputeknologian spin-off-tuotteita lääketieteen ja ilmailun kaltaisilla muilla aloilla.

2.TAVOITTEET

Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman tavoitteena on harjoittaa ja tukea tutkimusta kaikista ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen näkökohdista vähentämällä säteilyaltistukseen liittyviä riskejä, tukemalla hätätilavalmiutta ja reagointia säteilyyn liittyvissä onnettomuuksissa ja vastaamalla käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollosta. Ohjelmalla pyritään myös pitämään yllä fuusioenergian kehittämistä ottaen huomioon sen mahdollisen merkittävän vaikutuksen vähähiilisen energiapaletin toteutumiseen.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Euratom-ohjelmasta myönnetään tutkimusavustuksia kilpailuun perustuvilla ehdotuspyynnöillä (epäsuorat toimet) ja rahoitetaan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen suorittamaa tutkimusta (suorat toimet). Ohjelmaa toteutetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman välineillä ja säännöillä. Ohjelmaa saadaan yksinkertaistettua lisää ehdottamalla yhtä tavoitteiden luetteloa suorille ja epäsuorille toimille.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Euratom-ohjelma täydentää Euroopan horisontti -ohjelmaa ja tarjoaa synergiaetuja sen kanssa muun muassa terveyden (ionisoivan säteilyn lääketieteelliset sovellukset), turvallisuuden, energian ja koulutuksen aloilla. Euratomin fuusiotutkimusohjelma toteutetaan siten, että sillä täydennetään kansainvälisen lämpöydinkoereaktorin toimia ja sitä koordinoidaan niihin nähden. Euratom-ohjelmalla jatketaan fuusioalan, säteilysuojelun ja käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kansallisten ohjelmien yhteensovittamista yhteisten eurooppalaisten ohjelmien toteutuksen keinoin. Lisäksi synergioita on odotettavissa ydinvoimalaitosten käytöstä poistamista koskevien ohjelmien kanssa esimerkiksi teknologian kehittämisen ja testauksen, koulutuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon aloilla.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

*    Määrärahoihin sisältyy 3,5 miljardia euroa InvestEU-rahastosta kohdennettavia varoja ja 10 miljardia euroa elintarvikkeita, maataloutta, maaseudun kehittämistä ja biotaloutta koskevaan tutkimukseen ja innovointiin.

Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori ITER on lajissaan ensimmäinen pitkän aikavälin hanke, jolla halutaan rakentaa reaktori ja pitää sitä käynnissä, jotta voitaisiin testata fuusioenergian käyttökelpoisuutta energialähteenä.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Fuusio on potentiaalisesti ehtymätön ja ympäristöystävällinen energialähde, joka ei tuota kasvihuonekaasuja tai pitkäaikaista radioaktiivisuutta. Kun muistetaan, että vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjuminen ovat asialistan kärjessä, fuusio tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei voida jättää huomiotta.

Teollisuus sen paremmin kuin mikään yksittäinen maakaan eivät voi toteuttaa tätä hanketta yksinään. Tämän vuoksi Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) allekirjoitti vuonna 2006 kansainvälisen sopimuksen – ”ITER-sopimuksen” – kuuden kumppanin kanssa (Yhdysvallat, Venäjä, Japani, Kiina, Etelä-Korea ja Intia). Se vastaa noin 45 prosentista rakentamiskustannuksista. Ranska rahoittaa reaktorin sijaintivaltiona 20 prosenttia Euratomin osuudesta, ja loput 80 prosenttia myönnetään EU:n talousarviosta. EU:n tason toimilla varmistetaan mittakaavaedut, hajanaisuuden vähentyminen ja resurssien ja asiantuntemuksen kriittinen massa.

Fuusion aikaansaaminen ja hyödyntäminen on pitkän aikavälin tavoite, mutta hankkeesta on jo merkittävää hyötyä EU:n teollisuudelle ja tutkimukselle sen hankinta- ja rakennusvaiheissa. Yli kolmesataa yritystä – mukana myös pienyrityksiä – 20 jäsenvaltiosta ja Sveitsistä ja noin 60 tutkimusorganisaatiota on mukana huipputason tutkimuksessa ja innovoinnissa komponenttien toimittamiseksi, mikä tarjoaa niille tilaisuuden kehittää spin-off-tuotteita muilla aloilla (energia, lääketiede, ilmailu, huipputeknologia).

2.TAVOITTEET

Ohjelmasta tuetaan Euratomin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti reaktorin rakentamista sen sijaintipaikkaan Cadarachessa (Ranskassa) niin, että sillä käynnistetään kokeet vetyplasmalla vuoteen 2025 mennessä. Näin luodaan perusta sille, että vuoteen 2035 mennessä voitaisiin menestyksekkäästi edetä täyteen voimantuotannon vaiheeseen. Nämä välitavoitteet ovat välttämättömiä, jotta fuusiosta saadaan mahdollisesti kestävä energialähde.

Ohjelmalla edistetään joustavan energiaunionin ja tulevaisuuteen suuntautuvan ilmastonmuutospolitiikan toteutumista. Tämän lisäksi sillä edistetään työpaikkojen luomista ja kasvua tarjoamalla eurooppalaisille huipputeknologiayrityksille ja pienyrityksille arvokas tilaisuus innovoida ja kehittää tuotteita käytettäväksi myös muualla kuin fuusioenergiassa. EU:n komponenttien toimitus ajallaan ja aktiivinen osallistuminen hallinnointiprosesseihin turvaavat EU:n jatkuvan johtoaseman hankkeessa.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Ohjelman toteutuksesta vastaa edelleen EU:n puolesta ITER-yhteisyritys. EU säilyttää monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa menojen enimmäismäärän ja varmistaa, että rahoituksen maksaminen perustuu suoritukseen ja tosiasiallisiin toimituksiin kentällä. Näiltä osin hankkeen hallinnon radikaali muuttaminen vuonna 2015 ja perustason päivitys vuonna 2016 lisäsivät hankkeen aikataulujen ja kustannusten luotettavuutta sen valmistumiseen saakka.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori on yksi suurimmista koskaan rakennetuista koehankkeista, ja se auttaa osaltaan tuomaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin eturintamaan maailmanlaajuisesti. Sen puitteissa saadaan käyttöön merkittävät resurssit ja taitotieto, mikä vaikuttaa myönteisesti EU:n teollisuuspohjan tutkimusyhteisöön. Se on täysin synergiassa Euratom-ohjelman kanssa, josta tuetaan uraauurtavan tutkimuksen kehittämistä ydinfuusion alalla. Se on osa Euroopan fuusiotutkimusyhteisön kehittämää fuusioenergiaa koskevaa yleistä etenemissuunnitelmaa. Lisäksi ohjelmalla vahvistetaan entisestään EU:n asemaa uskottavana kansainvälisenä johtajana, joka täyttää kansainväliset velvoitteensa ja on sitoutunut toiminnassaan torjumaan ilmastonmuutosta.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

	EUROOPAN STRATEGISET INVESTOINNIT
	InvestEU

InvestEU-rahasto on unionin uusi investointiväline. Rahastosta annettavan EU:n takuun avulla pyritään saamaan liikkeelle julkista ja yksityistä rahoitusta lainoina, takauksina, omana pääomana tai muina markkinapohjaisina välineinä EU:n sisäisiä politiikkoja tukeviin strategisiin investointeihin. Sen perustana on Euroopan strategisten investointien rahaston ja muiden rahoitusvälineiden onnistunut täytäntöönpano nykyisellä ohjelmakaudella 2014–2020.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

EU:n pitkän aikavälin tavoitteet, jotka koskevat kestävyyttä, kilpailukykyä ja osallistavaa kasvua, edellyttävät merkittäviä investointeja uusiin liikkumisen muotoihin, uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, digitalisointiin, koulutukseen ja osaamiseen, sosiaaliseen infrastruktuuriin, kiertotalouteen, luonnonpääomaan ja ilmastotoimiin sekä pienten yritysten luomiseen ja kasvuun. Tarvitaan uusia ponnisteluja korjaamaan sitkeitä markkinahäiriöitä, jotka johtuvat yksityisten sijoittajien haluttomuudesta ottaa riskejä, julkisen sektorin rajallisesta kapasiteetista ja investointiympäristön rakenteellisesta tehottomuudesta. Jäsenvaltiot eivät aina pysty kuromaan näitä investointivajeita umpeen yksinään.

Avustukset eivät yksinään riitä kattamaan merkittäviä investointivajeita. Rahoitusvälineillä, joilla on vipuvaikutusta ja jotka ovat lähempänä markkinoita, voidaan tehokkaasti täydentää EU:n varainhoidolliseen välineistöön kuuluvia avustuksia. EU:n tasolla toteutettavilla toimilla saadaan mittakaavaetuja innovatiivisten rahoitusvälineiden käytössä, koska näin lisätään yksityisiä investointeja kaikkialla EU:ssa ja varmistetaan, että EU:n toimielinten asiantuntemusta hyödynnetään tässä yhteydessä parhaalla mahdollisella tavalla.

EU:n tason toimet tarjoavat myös pääsyn entistä useammanlaisiin eurooppalaisiin hankkeisiin ja mahdollisuuden kehittää innovatiivisia rahoitusratkaisuja, joiden käyttö voidaan laajentaa kattamaan kaikki jäsenvaltiot tai jotka voidaan toteuttaa kaikissa jäsenvaltioissa. Kerrannais- ja reaalivaikutukset ovat erityisesti mittavissa investointiohjelmissa siten selvästi suuremmat kuin mitä voitaisiin saavuttaa yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa toteutettavalla aloitteella. EU:n tason toimilla saadaan myös joustavuutta, jonka avulla voidaan tukea rahoituksen välittäjiä ja lopullisia edunsaajia paikoissa, joissa sitä eniten tarvitaan – eli usein kaupunkialueilla, jotka eivät välttämättä hyödy EU:n rakenne- ja investointirahastoista. Lisäksi niillä voidaan vastata tehokkaasti investointitarpeisiin, jotka liittyvät EU:n laajuisiin toimintatavoitteisiin, ja täydentää pyrkimyksiä edistää rakenteellisia uudistuksia ja parantaa sääntely-ympäristöä, jotta vuoden 2020 jälkeen jäljellä olevat investointivajeet saadaan kurottua umpeen.

2.TAVOITTEET

InvestEU-rahaston tarkoituksena on saada EU:ssa liikkeelle investointeja, jotka ovat poliittisten painopisteiden mukaisia ja edistävät Euroopan pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja sisämarkkinoiden lujittamista. Se keskittyy kestävään infrastruktuuriin, tutkimukseen ja innovointiin, digitalisaatioon, pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksiin, koulutukseen, osaamiseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin ja pyrkii kehittämään ja lujittamaan mikroluottojen ja yhteisötalouden perustana olevia markkinarakenteita. Digitaalialan investoinnit ovat läpileikkaava painopiste kaikissa InvestEU:n investointi-ikkunoissa. Lisäksi InvestEU-rahasto tarjoaa neuvontaa ja liitännäistoimenpiteitä hankkeiden luomiseen ja kehittämiseen.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

InvestEU-ohjelmaan sisältyvät InvestEU-rahasto, InvestEU-apu ja InvestEU-portaali.

InvestEU-rahasto kokoaa kaikki keskitetysti hallinnoidut rahoitusvälineet yhdeksi ja joustavaksi monialaiseksi EU:n takuuvälineeksi 1 , jolla saadaan huomattavia mittakaavaetuja – saadaan aikaan enemmän vähemmällä – ja houkutellaan yksityisiä sijoittajia. Euroopan strategisten investointien rahastoon pohjautuva InvestEU-rahasto puuttuu markkinapuutteisiin ja epätyydyttäviin investointitilanteisiin antamalla EU:n takuun komission strategiselle täytäntöönpanokumppanille, EIP-ryhmälle, sekä muille kumppaneille, kuten kansallisille kehityspankeille ja -laitoksille tai kansainvälisille rahoituslaitoksille (esim. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki). Jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen rahoituspohja kaikkialla EU:ssa toteutettaville strategisille hankkeille, InvestEU-rahastossa on mahdollista yhdistää rahoitukseen EU:n talousarviosta myönnettäviä avustuksia ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varoja (vapaaehtoispohjalta).

InvestEU-apu tarjoaa Euroopan investointineuvontakeskukseen pohjautuen hankevetäjille keskitetyn palvelupisteen 360 asteen hankekehitysapua varten. Vahvan kumppanuusverkoston avulla InvestEU-apu auttaa hankkeita pääsemään käyntiin ja tekemään niistä investointivalmiita. InvestEU-portaali, joka pohjautuu Euroopan investointihankeportaaliin, yhdistää sijoittajat ja hankkeiden vetäjät.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

EU:n toimintapolitiikan toteutusvälineenä InvestEU-rahasto edistää investointeja täydessä vuorovaikutuksessa EU:n vastaavien politiikkojen ja ohjelmien kanssa. Tällaisia ovat mm. Verkkojen Eurooppa -väline, Euroopan horisontti -ohjelma, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja sisämarkkinaohjelma. Rahasto varmistaa täydentävyyden Euroopan rakenne- ja investointirahastoista tehtävien investointien ja eri rahoitusohjelmista avustusten muodossa maksettavan EU:n tuen kanssa. Lisäksi ohjelma mahdollistaa rahoitusvälineiden yhdistämisen muista ohjelmista saataviin avustuksiin erityisesti hankkeissa, jotka eivät tuota riittävästi tuloja.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Luvut käypinä hintoina		miljoonaa euroa
Kokonaismäärärahat 2021–2027		15 725*
joista:
Takuurahaston rahoitus		15 200*
Hankekehitysapu		525

*    Määrärahoihin sisältyy miljardi euroa nykyisistä rahoitusvälineistä odotettuja palautuksia 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuetaan investointeja rajatylittäviin infrastruktuureihin liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Sisämarkkinoiden ytimen muodostaa varmuus siitä, että tavarat, pääomat, palvelut ja työvoima voivat liikkua vapaasti jäsenvaltiosta toiseen. Jäsenvaltioiden ja alueiden välillä on kuitenkin edelleen eroja, jotka sirpaloittavat EU:ta ja haittaavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Tähän voi olla syynä esimerkiksi pinnanmuodostus tai yhteentoimivien standardien puuttuminen. Sirpaloitumisen välttämiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 170 artiklassa määrätään, että EU kehittää Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, televiestinnän ja energian infrastruktuurien aloilla. Lisäksi ympäristön huomioon ottaminen edellyttää, että EU:n energiapolitiikalla olisi edistettävä energiaverkkojen yhteenliittämistä ja uusiutuvan energian liittämistä verkkoon yli rajojen. Tämä liittyy myös tarpeeseen vastata Euroopan talouden hiilestä irtautumisen ja digitalisaatiokehityksen haasteisiin.

Verkkojen Eurooppa on suunniteltu edistämään investoimista Euroopan laajuisiin verkkoihin, jotka yhdessä rajatylittävän yhteistyön kanssa ovat paitsi ratkaisevan tärkeitä sisämarkkinoiden toiminnalle myös strategisesti merkittäviä energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen ja kestävien liikennemuotojen kehittämisen kannalta. Yhteentoimivat rajatylittävät verkot ovat tärkeitä sirpaloitumisen vähentäjiä. Ilman EU:n toimia yksityisillä toimijoilla ja kansallisilla viranomaisilla ei ole riittävästi kannustimia investoida rajatylittäviin infrastruktuurihankkeisiin. Verkkojen Eurooppa tarjoaa myös tilaisuuden ottaa käyttöön teknologiaa, jota on kehitetty EU:n tasolla ja erityisesti EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmissa, ja siten nopeuttaa niiden pääsyä markkinoille sekä varmistaa, että Euroopan laajuisessa verkossa käytetään kehittyneimpiä saatavilla olevia laitteita.

2.TAVOITTEET

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuetaan investointeja ja yhteistyötä infrastruktuurin kehittämiseksi liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla, ja sen avulla luodaan yhteyksiä EU:ssa ja sen alueilla. Lisäksi Verkkojen Eurooppa liittyy Euroopan talouden hiilestä irtautumista ja digitalisaatiota koskeviin tavoitteisiin kolmella tavalla:

·Liikenteen alalla sillä pyritään täydentämään eurooppalaisen verkon kumpaakin tasoa kaikissa liikennemuodoissa: strateginen selkäranka (ydinverkko) vuoteen 2030 mennessä ja laajempi taso (kattava verkko) vuoteen 2050 mennessä. Siitä myös tuetaan Euroopan liikenteenhallintajärjestelmien käyttöönottoa lento- ja rautatieliikenteessä ja sillä autetaan EU:ta siirtymään kohti verkkoyhteyksillä varustettua, kestävää, osallistavaa, turvallista ja turvattua liikkumista. Vähähiiliseen liikenteeseen siirtymistä edistävät esimerkiksi latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden eurooppalaista verkoston muodostaminen ja ympäristöä säästävien liikennemuotojen suosiminen;

·Energian osalta painopiste on sisämarkkinoiden tarvitsemien energiaverkkojen ensisijaisten osuuksien valmiiksi saattamisessa. Tavoitteena on myös tuottaa älykkäitä digitoituja energiaverkkoja yhteenliitäntätavoitteiden saavuttamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi. Keskeinen tavoite on myös edistää jäsenvaltioiden yhteistyötä rajatylittävien uusiutuvan energian hankkeiden yhdentämisessä.

·Digitaalialalla Verkkojen Eurooppa auttaa kaikkia kansalaisia ja yrityksiä saamaan mahdollisimman paljon hyötyä digitaalisista sisämarkkinoista. Erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen käyttöönotto tukee kaikkia innovatiivisia digitaalipalveluja ja myös verkkoyhteyksillä varustettua liikkumista. Lisäksi se auttaa varmistamaan, että kaikilla tärkeimmillä sosioekonomisilla vaikuttajilla kuten kouluilla, sairaaloilla, tärkeillä liikenteen keskuksilla, keskeisillä julkisen palvelun tarjoajilla ja laajasti digitalisoituneilla yrityksillä on käytettävissään tulevaisuussuuntautuneet laajakaistayhteydet vuoteen 2025 mennessä.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Verkkojen Eurooppa -välinettä hallinnoi komissio innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston tuella. Viimeksi mainittu on saavuttanut erinomaisia tuloksia välineen käytön optimoinnissa, ja sillä on laajaa asiantuntemusta hankkeiden seurannassa. Verkkojen Euroopan kolmen osion osoittaminen yhdelle toimeenpanovirastolle tuottaa myös mittakaavaetuja ja synergiaa liikenne- ja energia-alojen ja digitaalitalouden toimien välillä.

Infrastruktuurihankkeisiin liittyviä puutteita pyritään edelleen korjaamaan etupäässä avustuksilla, joista suositaan yksinkertaistettuja muotoja.

Investointituen kerrannaisvaikutusten lisäämiseksi avustuksiin yhdistetään myös muita rahoituslähteitä, erityisesti InvestEU-rahaston varoja, taikka julkisten tai yksityisten rahoituslaitosten rahoitusta. Ohjelmalla ei ole omia rahoitusvälineitä vaan ne sisältyvät InvestEU-rahastoon. Tällä tavoin voidaan välttää päällekkäisyys, jota on esiintynyt nykyisellä kaudella, sekä selkeyttää EU:n rahoitusvälineympäristöä.

Verkkojen Eurooppa hyödyntää kaikin tavoin liikenne- ja energia-alojen ja digitaalitalouden välistä synergiaa. Erityisesti on tarpeen keskittää huomiota innovatiivisiin infrastruktuuriratkaisuihin (mm. älykkäät verkot, sähköinen liikkuminen, latausinfrastruktuuri ja vaihtoehtoiset polttoaineet), jotta voidaan saavuttaa puhtaan energian ja puhtaan liikkuvuuden säädöspakettien tavoitteet. Sen vuoksi tulevan ohjelman sääntöjen ja toteutuksen on oltava riittävän joustavia, jotta voidaan tukea toimia eri osa-alueiden liittymäkohdissa: esimerkiksi vaihtoehtoiset polttoaineet ja sähköinen liikkuvuus kaikissa liikennemuodoissa (koskee sekä energia- että liikennealaa), automatisoidut ajoneuvot ja alukset (liikenne/digitaalitalous), digitaaliteknologian (erityisesti esineiden internet) sisällyttäminen energiaverkkoihin, energian internetin luominen (koskee energiaa, liikennettä ja digitaalitaloutta) sekä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian liittäminen verkkoon toimivan rajatylittävän vihreän infrastruktuurin turvin (energia ja digitaalitalous).

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Ohjelman sisäisen synergian lisäksi sillä on yhteyksiä muihin EU:n ohjelmiin. Esimerkiksi yhteenliitettävyyden fyysiseen infrastruktuuriin liittyvä työ EU:n eri osissa täydentää Digitaalinen Eurooppa -ohjelman digitaalipalvelujen kehittämistä.

Ohjelma ja Euroopan rakenne- ja investointirahastot myös täydentävät toisiaan infrastruktuuri-investointien toteutuksen osalta. Esimerkiksi liikennealalla Verkkojen Eurooppa keskittyy Euroopan laajuisen verkon ulottuvuuteen erityisesti rajatylittävien liikennekäytävien osalta, kun taas Euroopan aluekehitysrahastossa ja koheesiorahastossa asetetaan etusijalle kansalliset, alueelliset ja kaupunkialueiden liikennehankkeet. Vastaavasti energia-alalla Verkkojen Eurooppa keskittyy infrastruktuuriin, johon sisältyy uusiutuvista lähteistä tuotetun energian verkkoon liittämisen kannalta merkityksellisiä hankkeita, joilla on rajatylittäviä ulottuvuuksia, kun taas Euroopan rakenne- ja investointirahastot suuntautuvat paikallisiin älyverkkoihin ja uusituvan energian hankkeisiin. Digitaalitalouden osiossa keskitytään hankkeisiin, joilla on huomattavia rajatylittäviä ja monialaisia vaikutuksia, ja pyritään saamaan mahdollisimman paljon yksityisiä investointeja. Lisäksi pyritään lisäämään välineen keinoja keskittää kansallisista talousarvioista saatavaa rahoitusta yhteistä etua koskeviin hankkeisiin digitaalitalouden alalla.

Ohjelmasta voidaan tukea Euroopan horisontti -ohjelmassa kehitetyn innovatiivisen teknologian käyttöönottoa, ja Euroopan horisontti puolestaan tukee teknologian kehittämisen alkuvaiheita.

Nykyisen ohjelmakauden positiivisten kokemusten pohjalta liikenneosioon osoitetaan koheesiorahastosta rahoitusosuus suoran hallinnoinnin puitteissa. Lisäksi puolustuksen klusterista saadaan rahoitusta liikenneosioon sekä sen varmistamiseen, että strategisesti tärkeät liikenneinfrastruktuurit soveltuvat sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

’Digitaalinen Eurooppa’ on uusi ohjelma, jossa keskitytään julkisten palvelujen ja yritysten digitalisaatioon lisäämällä etulinjan investointeja superlaskentaan ja dataan, tekoälyyn, kyberturvallisuuteen ja pitkälle vietyyn digitaaliseen osaamiseen. Lisäksi sillä edistetään digitaalisen teknologian laajamittaista käyttöönottoa kaikilla Euroopan talouden aloilla. Se pohjautuu olemassa oleviin toimiin, kuten eurooppalaisten julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten yhteentoimivuusratkaisuihin, ja suurteholaskennan pilottihankkeisiin.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Digitalisointi on luontaisesti valtioiden ja toimintasektorien rajat ylittävä ilmiö. EU:n tason toimilla digitaalisista sisämarkkinoista voi tulla todellisuutta, jossa digitaalipolitiikat koordinoidaan EU:n laajuisesti, jäsenvaltioiden käyttämät digitaaliset julkiset palvelut ja infrastruktuurit ovat yhtenäistyneet ja digitaaliteknologia jakautuu tasaisesti niin, että erot EU:n ja jäsenvaltioiden digitalisointiohjelmissa kuroutuvat umpeen ja vältetään digitaalinen kahtiajako. EU:n toiminnalla saadaan myös yhteisinvestointeja ja mittakaavaetuja supertietokoneiden yhteishankinnoilla ja kustannusten jakamisella.

Digitaaliset valmiudet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan vastata globaaliin kilpailuun ja analysoida massadatan kriittinen massa tekoälyinnovaatioita varten. Pienten ja keskisuurten yritysten alhainen digitalisoitumisaste rajoittaa Euroopan kansainvälistä kilpailukykyä. Tämän ongelman ratkaiseminen edellyttää rahoituksen, teknologian ja osaamisen saatavuuden parantamista. Toiminnassa painotetaan digitaalisia valmiuksia ja pitkälle vietyjä taitoja, jotka ovat välttämättömiä globaaliin kilpailuun ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja digitalisaation hyötyjen ulottamiseksi kattamaan kaikki EU:n kansalaiset ja yritykset.

Ohjelmalla tuetaan kunnianhimoisia hankkeita, joissa pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla digitaaliset valmiudet ja viimeisin digitaaliteknologia yleistä etua palvelevilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa, varmistamalla yhteensopivien ratkaisujen saatavuus eri puolilla EU:ta.

Kyberturvallisuus on oleellinen tekijä, kun halutaan varmistaa luottamus digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin, ja siihen on kyberhyökkäysten nopeuden ja laajuuden vuoksi puututtava Euroopan tasolla. EU:n tason investoinneilla julkinen ja yksityinen sektori saavat turvatumman infrastruktuurin sekä välineet ja asiantuntemuksen, joilla puuttua hyökkäyksien alkulähteisiin ja leviämiseen, ja keinoja niiden seurantaan ja ehkäisyyn. Tällainen investointi on välttämätön kansalaisten, hallitusten ja yritysten suojaamiseksi koko EU:n alueella.

2.TAVOITTEET

Euroopan digitalisaatiokehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä on vauhditettava seuraavin tavoin:

·Valmiuksien vahvistaminen suurteholaskennan, kyberturvallisuuden, tekoälyn ja digitaaliseen osaamisen aloilla.

·Digitaaliteknologian laajempi levittäminen ja paras mahdollinen käyttö julkisella ja yksityisellä sektorilla markkinoiden toimintapuutteiden yhteydessä (esim. pienten ja keskisuurten yritysten osalta).

·EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden politiikkojen yhdenmukaistaminen sekä yksityisten ja teollisten resurssien yhdistäminen investointien lisäämiseksi ja vahvemman synergian luomiseksi.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Ohjelmaa hallinnoi keskitetysti komissio, ja siinä on noin viisi toisistaan riippuvaista ja toisiaan vahvistavaa pilaria.

1)Suurteholaskennan ja datankäsittelyn infrastruktuureja hankitaan yhteisesti. Tavoitteena on rakentaa integroitu eurooppalainen supertietokoneiden ekosysteemi (laitteistot, ohjelmistot, sovellukset), jota käytetään erityisesti yleistä etua palvelevilla aloilla.

2)Kyberturvallisuusvalmiuksia parannetaan sekä julkishallinnossa että yrityksissä i) pitkälle kehitettyjen ratkaisujen, laitteiden, työkalujen ja datan hankinnoilla, ii) testaus- ja sertifiointimahdollisuuksia lisäämällä ja iii) tarjoamalla teknistä apua ja asiantuntemusta.

3)Tekoälyä varten hankitaan avoimia alustoja ja ”yhteinen data-avaruus”, jotka asetetaan Euroopassa laajalti saataville digitaali-innovointikeskittymissä. Ne tarjoavat testausmahdollisuuksia ja osaamista pienyrityksille ja paikallisille innovoijille.

4)Pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen pilari tarjoaa opiskelijoille ja teknologia-asiantuntijoille mahdollisuuden kouluttautua pitkälle viedyssä digiteknologiassa (data-analytiikka, robotiikka, tekoäly, lohkoketju, kyberturvallisuus, suurteholaskenta, kvanttiteknologia jne.), käydä erikoistumiskursseilla ja työharjoittelussa yrityksissä, joissa käytetään edistynyttä teknologiaa.

5)Laaja-alaisilla käyttöönottohankkeilla tuetaan laajan yleisen edun mukaisten alojen siirtymistä digiaikakauteen. Hankkeissa yhteensovitetaan jäsenvaltioiden ja EU:n investoinnit tulosten laajan saatavuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Samalla jatketaan aiempien ohjelmien mukaisia toimia ja palveluja. Myös pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetään tukea digitalisaatioon osallistumiseen erityisesti sellaisilla aloilla kuin tekoäly.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN KANSSA

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla tuetaan paitsi digitaalisten sisämarkkinoiden luomista yleisesti myös useissa muissa EU:n ohjelmissa tarvittavaa digitaalisten valmiuksien kasvattamista ja digitaaliteknologian laaja-alaista käyttöönottoa. Ohjelma myötävaikuttaa EU:n pyrkimyksiin tehostaa ja nykyaikaistaa julkispalveluja monilla aloilla, esimerkiksi terveydenhuollossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa. Dynaamista talouden alaa tukemalla vahvistetaan myös kasvuun tähtääviä ohjelmia ja teollisuuspolitiikkaa. Turvallisen ympäristön luominen digitaalisille palveluille on avuksi kaikessa digitaalipohjaisessa toiminnassa, ja kyberturvallisuuden alalla ohjelmalla täydennetään erityisesti sisäisen turvallisuuden rahaston toimia.

Ohjelmassa hyödynnetään taasen Euroopan horisontti -ohjelman läpimurtoja tutkimuksessa ja innovoinnissa: niitä valtavirtaistetaan vähitellen yleistä etua palveleville aloille ja niiden kaupallista hyödyntämistä edistetään. Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan fyysisten yhteyksien infrastruktuuria, jota tarvitaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman palvelujen toteuttamiseen. Pienten ja keskisuurten yritysten ja paikallisten innovoijien digitaali-innovointikeskittymien sekä aluetason julkishallinnon koordinoidun digitalisoinnin avulla parannetaan yhteentoimivuutta ja luodaan synergiaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kansallisten ja alueellisten ohjelmien välillä. Digitaali-innovointikeskittymien perustamiseksi kaikille EU:n alueille järjestetään avoin tarjouskilpailu. Näitä keskittymiä käytetään tekoälyn ja osaamisen testaamiseen pienyritysten digitalisaation helpottamiseksi.

Tiettyä synergiaa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja Euroopan aluekehitysrahaston kaltaisten muiden innovointivälineiden kanssa pyritään myös edistämään. Pitkälle viedyllä Digitaaliset mahdollisuudet -järjestelmällä täydennetään Euroopan sosiaalirahasto+:n ja Erasmus+:n tavoitteita ja pyritään kuromaan umpeen kuilua uuden digitaaliteknologian asiantuntijoiden kysynnän ja tarjonnan välillä.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Uusi sisämarkkinaohjelma tukee sisämarkkinoiden toimivuutta varmistamalla viranomaisten välisen yhteistyön ja tarjoamalla palveluja kansalaisille ja yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Se myös tukee norminasettelua ja päätöksentekoa EU:ssa eri aloilla (esim. markkinoille pääsy ja rahoituksen saanti, kuluttajansuoja, elintarvikkeiden turvallisuus, rahanpesun torjunta, kilpailu, tilastot, tilinpäätösraportointi ja tilintarkastus). Ohjelma tuo yhteen menestyksekkäitä toimia, joita ovat muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten COSME-ohjelma ja tilasto-ohjelma. Ohjelmaa täydennetään sisämarkkinoiden hallintovälineillä ja -palveluilla, joihin kuuluvat mm. Sinun Eurooppasi -yritysportaali, Sinun Eurooppasi -neuvonta, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä ja SOLVIT-verkko tehokkaaseen ongelmanratkaisuun sisämarkkinoilla.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Sisämarkkinat ovat yksi EU:n kulmakivistä. Sisämarkkinoista saatavat hyödyt ovat edelleen ne, joita kansalaiset ja yritykset eniten arvostavat ja odottavat EU:lta. EU:n tason toimet ovat välttämättömiä, jotta sisämarkkinat toimisivat tehokkaasti. Tähän sisältyy myös hyvän hallintotavan sekä korkealaatuisten ja merkityksellisten sääntöjen varmistaminen sisämarkkinoilla. Lisäksi on varmistettava, että kansalaiset ja yritykset saavat oikeat välineet ymmärtääkseen sisämarkkinoiden toimintaa ja voidakseen hyödyntää niitä.

Hyvin toimivat sisämarkkinat edellyttävät valveutuneita kansalaisia sekä voimautettuja kuluttajia ja yrityksiä – erityisesti pienyrityksiä, joissa on kaksi kolmasosaa Euroopan työpaikoista. Koska rajatylittävä toiminta lisääntyy jatkuvasti, teknologia kehittyy nopeasti, uusia tuotteita/palveluja/käytäntöjä tulee markkinoille ja kuluttajien odotukset ja rajat ylittävät viranomaishaasteet kasvavat, EU:n tasolla tarvitaan jatkuvia ja koordinoituja toimia kahtalaiseen haasteeseen vastaamiseksi. Ensimmäisenä haasteena on torjua sisämarkkinoiden yhä jatkuvaa pirstaleisuutta tehostetun yhteistyön, ennaltaehkäisevien mekanismien sekä oikeuksia ja mahdollisuuksia koskevan neuvonnan ja tiedotuksen avulla. Toisena haasteena on mukauttaa EU:n säännöt ja normit ja niiden täytäntöönpanon valvonta uusina esiin tuleviin monimutkaisiin haasteisiin. Nämä haasteet liittyvät erityisesti vakiintuneiden suuntausten yhteisvaikutukseen: digitalisaatio ja kaupan globalisoituminen lisännevät kilpailupaineita kolmansista maista.

Rajat ylittäviltä elintarvikkeisiin liittyviltä turvallisuusuhkilta voidaan myös suojautua tehokkaasti vain koordinoiduilla EU:n tason toimilla. Näillä aloilla EU:n lisäarvo on kasvanut koko EU:n alueella yhdenmukaisen standardoinnin ja kuluttajansuojan ansiosta.

Pienyrityksillä on myös kaikkialla unionissa yhteisiä haasteita, jotka eivät vaikuta suurempiin yrityksiin mutta jotka estävät pienyrityksiä hyödyntämästä sisämarkkinoita. Näiden esteiden poistamiseen tarvitaan EU:n tukea.

2.TAVOITTEET

Hyvin toimivat ja tulevaisuuteen suuntautuneet sisämarkkinat edellyttävät toimia, joilla lisätään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja autetaan yrityksiä ja julkishallintoja hyödyntämään täysimääräisesti markkinoiden yhdentyminen ja avautuminen. Sisämarkkinaohjelma auttaa vahvistamaan niiden valmiuksia puolustaa ja suojata etujansa.

Sisämarkkinaohjelmassa käsitellään yritysten ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeita niiden kehityksen eri vaiheissa. Tällä pyritään siihen, että ne voisivat paremmin tarttua sisämarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, joihin kuuluu myös pääsy nopeasti kasvaville EU:n ulkopuolisille uusille markkinoille ja globaaleihin arvoketjuihin.

Ohjelma parantaa sääntelyä ja hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja komission kanssa. Se tukee jäsenvaltioiden operatiivisia lainvalvontavalmiuksia lisääntyvän lähentymisen/integroitumisen, luottamuksen, esteiden tosiasiallisen ehkäisemisen ja kansalaisten suojelemisen varmistamiseksi.

Sillä varmistetaan korkealaatuiset ja tehokkaat säännöt ja norminasettelu. Se antaa sisämarkkinalainsäädännön noudattamisen valvonnasta vastaaville toimijoille vankan näyttöpohjan ja oikeat välineet vastata uusiin ja yhä enenevässä määrin rajat ylittäviin haasteisiin. Ohjelman avulla varmistetaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö kansainvälisten normien lähentämisessä ja EU:n poliittisten etujen edistäminen.

Sillä edistetään korkeatasoista eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja kasvien terveyttä. Tällä suojellaan kuluttajia ja ympäristöä myös kriisivalmiuksien ja -reagoinnin avulla. Lisäksi ohjelmalla edistetään toimivaa virallista valvontaa kasvua, työllisyyttä ja turvallisuutta tuottavana tekijänä, joka edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja parantaa EU:n kilpailukykyä.

Ohjelmassa tuotetaan ja levitetään korkealaatuisia eurooppalaisia tilastoja, jotka ovat välttämättömiä päätöksenteossa kaikilla aloilla EU:n aloitteiden tulosten ja vaikutusten mittaamisessa.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Komission keskitetysti hallinnoimien sisämarkkinoihin liittyvien eri välineiden yhdentämisellä yhdistämisellä yhdeksi ohjelmaksi pyritään vähentämään päällekkäisyyksiä, lisäämään synergiaa ja helpottamaan viestintää ja verkottumista kaikkien eri sidosryhmien kanssa. Toiminnan konsolidoimisella saadaan enemmän vastinetta rahalle ja parannetaan kustannustehokkuutta.

Pienten ja keskisuurten yritysten lainatakuut maksetaan asianomaisista InvestEU-rahaston ikkunoista. Tuensaajille ja viranomaisille aiheutuvan taakan vähentämiseksi käytetään entistä enemmän yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja (kiinteitä määriä, kokonaissummia ja yksikkökustannuksia). Suorassa hallinnoinnissa pyritään lisäämään sähköisten hankinta- ja avustusmenettelyjen käyttöä sekä mahdollisuutta varojen suoran hallinnoinnin ulkoistamiseen toimeenpanovirastoille. Tuleva ohjelma mahdollistaa varojen siirrot eri pilareiden välillä ja sisällä.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN KANSSA

Koordinointi varmistetaan Fiscalis- ja Tulli-ohjelmien tukemilla yhteistyötoimilla. Nämä ohjelmat ovat keskeisiä tekijöitä EU:n sisämarkkinoiden vahvistamisessa. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma tarjoaa digitaalista yhteentoimivuutta ja infrastruktuurit, joita tarvitaan sisämarkkinaohjelman lisäksi useissa muissa EU:n ohjelmissa. Työntekijöiden ja nuorten liikkuvuutta edistävät Euroopan sosiaalirahasto+:n ja Erasmus+-ohjelman toimet toimivat sisämarkkinoiden keskeisiin perusoikeuksiin kuuluvan ihmisten vapaan liikkuvuuden katalysaattoreina. Vastaavasti sisämarkkinat saavat konkreettista tukea rajat ylittävistä ja valtioiden välisistä toimista, joiden tavoitteena on taloudellinen yhteistyö Euroopan rakenne- ja investointirahastojen puitteissa. Ohjelmassa kannustetaan myös pienyrityksiä hyödyntämään läpimurtoinnovaatioita ja muita ratkaisuja, joita kehitetään muissa EU:n lippulaivaohjelmissa kuten Euroopan horisontti -ohjelmassa ja avaruusohjelmassa. Sisämarkkinaohjelmalla tuetaan yhtiöoikeutta, sopimusoikeutta, rahanpesun torjuntaa ja kuluttajapolitiikkaa koskevia toimia, joten tulevalla sisämarkkinaohjelmalla on yhteisvaikutuksia oikeusjärjestys-, oikeus- ja arvorahaston kanssa. Näin edistetään EU:n oikeusalueen luomista takaamalla kansalaisille ja yrityksille yhdenvertaisuus lain edessä ja tarjoamalla oikeuslaitoksille asianmukaista koulutusta sen varmistamiseksi, että yhtiö- ja kuluttajalainsäädäntöä noudatetaan.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

*    Määrärahoihin sisältyy 2 miljardia euroa InvestEU-rahastosta kohdennettavia varoja.

Huom. Yhteissumma ei täsmää pyöristysten takia.

EU:n petostentorjuntaohjelmalla tuetaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä ehkäistä ja torjua EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Vastuu EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta jakautuu sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolle. EU ei hyväksy minkäänlaisia petoksia, ja sen on suojattava talousarviotaan erityisesti, koska resursseja on niukasti. Menopuolella talousarvioon kohdistuu petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riski. Tulopuolella kaksi tärkeää EU:n talousarvion tulonlähdettä ovat myös erityisen alttiita petosriskille: jäsenvaltioiden keräämät tullit ja arvonlisävero (alv). Tulliliitossa, jossa tavarat liikkuvat vapaasti jäsenvaltioiden välillä, kansallisten tutkintayksiköiden on myös pystyttävä yhdistämään voimansa ja koordinoimaan tutkimuksia ja tietojenvaihtoa.

Ohjelman yleiseurooppalainen ulottuvuus helpottaa valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Sen avulla parannetaan suunnittelua ja seurantaa ja tehostetaan resurssien käyttöä verrattuna kansallisiin/alueellisiin toimiin samalla alalla.

2.TAVOITTEET

EU:n petostentorjuntaohjelmasta tarjotaan tekniset laitteet ja koulutus, jotka mahdollistavat (yhteisten) petostentorjunta- ja tutkintatoimien toteuttamisen. Lisäksi ohjelmalla edistetään uusia sähköisiä rakenteita, joiden avulla jäsenvaltiot voivat tehokkaasti torjua petoksia tiiviissä yhteistyössä EU:n toimielinten ja Euroopan syyttäjänviraston kaltaisten elinten kanssa.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

EU:n petostentorjuntaohjelmasta rahoitetaan pääasiassa avustuksina ja hankintoina erilaisia petostentorjuntaa tukevia toimia. Erityisesti keskitytään teknisten laitteistojen hankintaan, konferensseihin, koulutustoimiin ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen tuensaajien (pääasiassa kansallisia viranomaisia) kesken. Ohjelmasta tarjotaan myös rahoitusta yhteisiin tietojärjestelmiin ja tietokantoihin, joilla tuetaan keskinäistä avunantoa ja tulliyhteistyötä petosten torjunnassa, erityisesti varmistamalla tullitietojen vaihto jäsenvaltioiden välillä sekä EU:n ja kolmansien maiden välillä. Ohjelmasta myönnetään rahoitusta jäsenvaltioille myös sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamista varten.

EU:n petostentorjuntaohjelmassa yhdistetään kahden nykyisen aloitteen rahoitus. Ne ovat petosten, korruption ja säännönvastaisuuksien torjuntaa tukeva Herkules III -ohjelma ja petostentorjunnan tietojärjestelmä, joka tukee keskinäistä avunantoa erityisesti tullialalla. Petostentorjuntaohjelmasta rahoitetaan sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmää, joka nykyisin rahoitetaan petostentorjunnan tietojärjestelmän yhteydessä.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN KANSSA

EU:n petostentorjuntaohjelma täydentää nykyisiä EU:n välineitä, ja siinä otetaan huomioon tuleva kehitys ja haasteet EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa ja erityisesti yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta annettu direktiivi, joka jäsenvaltioiden on määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään heinäkuussa 2019. Ohjelmalla on myös huomattavaa synergiaa Euroopan syyttäjänviraston kanssa, joka aloittaa EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten tutkinnan ja syytteeseen asettamisen vuoden 2020 loppuun mennessä. Ohjelman avulla voidaan välttää päällekkäisyyksiä, saavuttaa tehokkuushyötyjä ja lisätä joustavuutta, jotta voidaan reagoida tutkinnan uusiin painopistealoihin.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Fiscalis on unionin yhteistyöohjelma, jonka avulla verohallinnot voivat luoda ja jakaa tietoja ja asiantuntemusta.

1.EU:n TASON TOIMIEN LISÄARVO

Fiscalis-ohjelmalla sujuvoitetaan verojärjestelmien toimintaa unionissa tukemalla jäsenvaltioiden verohallintojen välistä yhteistyötä ja tarjoamalla kustannustehokkaita ja yhteentoimivia tietoteknisiä ratkaisuja, jotka kussakin jäsenvaltiossa olisi muutoin kehitettävä erikseen.

Ohjelma tuottaa EU:n tason lisäarvoa toimillaan veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjumiseksi, verotuksen oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden parantamiseksi sekä sisämarkkinoiden toiminnan ja kilpailukyvyn tukemiseksi. Tässä voidaan onnistua ainoastaan yhteisillä toimilla unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.

2.TAVOITTEET

Fiscalis-ohjelmassa keskitytään luomaan mekanismeja (mm. tietotekniset järjestelmät) verohallintojen ja hallinnollisen yhteistyön parantamiseen. Tavoitteena on erityisesti tarjota kansallisille hallinnoille tehokkaampia välineitä veropetosten ja verovilpin torjuntaan ja verosäännösten noudattamisen helpottamiseen. Yleisesti ottaen ohjelmalla edistetään unionin verojärjestelmien asianmukaista toimivuutta eli

·autetaan ehkäisemään ja torjumaan veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa;

·autetaan välttämään tarpeetonta hallintotaakkaa kansalaisille ja yrityksille (pienet ja keskisuuret yritykset mukaan lukien) rajat ylittävissä toimissa;

·tuetaan sisämarkkinoiden koko potentiaalin hyödyntämistä ja edistetään unionin kilpailukykyä;

·edistetään ja tuetaan yhteistä unionin lähestymistapaa kansainvälisillä foorumeilla.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Toimintojensa luonteen vuoksi ja koska edunsaajina ovat lähinnä verohallinnot, Fiscalis-ohjelmaa toteutetaan edelleen suoran hallinnoinnin puitteissa. Se mahdollistaa varojen kohdennetun ja tarkoituksenmukaisen jakamisen sekä valmiuden mukauttaa toimintaa nopeasti uusiin prioriteetteihin ja tarpeisiin.

Sen toteutusta yksinkertaistetaan edelleen käyttämällä avustusten yhteydessä mahdollisimman paljon kertakorvauksia ja yksikkökustannuksia. Julkisia hankintoja koskevat sopimukset ovat myös osa ohjelman toteutusjärjestelyjä.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Fiscalis luo synergiaa muiden ohjelmien kanssa, kuten Tulli-ohjelman – esimerkiksi sähköisten järjestelmien, ohjelmahallinnon ja yhteisten toimien alalla – sekä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kanssa. Keskinäistä täydentävyyttä on myös Fiscalis-ohjelman ja verohallintoja tukevan uuden rakenneuudistusohjelman välillä.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Tulliohjelmalla tuetaan tulliviranomaisten työtä ja tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja suojataan näin unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisia ja taloudellisia etuja. Sillä vahvistetaan sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Tulliala kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, ja sitä koskeva EU-lainsäädäntö on pitkälle yhdenmukaistettua. Lainsäädännön täytäntöönpanosta huolehtivat kuitenkin jäsenvaltiot. Tiivis yhteistyö on sen vuoksi olennaisen tärkeää, jotta voidaan syventää operatiivista integraatiota siten, että eri jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat toimia yhtenäisesti. Sen avulla myös varmistetaan tullimaksujen (15 % EU:n talousarviosta eli 20 miljardia euroa vuonna 2016), tuonnin arvonlisäveron ja valmisteverojen asianmukainen kerääminen. Koska tullialan toimet ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä, mikään jäsenvaltio ei yksin voi toteuttaa niitä vaikuttavasti ja tehokkaasti.

Tulliohjelma tarjoaa unionin puitteet kansallisten tullihallintojen yhteistyölle tietotekniikkaa koskevat aiheet mukaan luettuina. Tulliyhteistyön perustana on huolellisesti suojattu viestintäverkko ja lukuisat toisiinsa yhteydessä olevat ja yhteentoimivat Euroopan laajuiset sähköiset järjestelmät, joita kansalliset tulliviranomaiset käyttävät muun muassa tietojen vaihtamiseen talouden toimijoiden kanssa. Näin aikaansaatu järjestelmä on kustannustehokkaampi verrattuna siihen, että kukin jäsenvaltio perustaisi omat kahden- tai monenväliset yhteistyöpuitteensa.

2.TAVOITTEET

Ohjelmalla pyritään tukemaan tulliviranomaisia unionin ja jäsenvaltioiden rahoituksellisten ja taloudellisten etujen suojaamisessa. Ohjelmalla helpotetaan hallintoympäristöä kansainvälisten kaupan toimijoiden kannalta, mukaan luettuna kaupankäynnin ja tullitoiminnan välisen kanssakäymisen digitalisaatio. Lisäksi ohjelmalla vahvistetaan kansalaisten turvallisuutta ja suojaa ja nykyaikaistetaan tullitoimintaa. Sillä on keskeinen rooli tulliliiton toiminnan optimoimisessa kaikilta osin, joten se lisää EU:n vetovoimaa ja uskottavuutta kauppakumppanina globalisoituneessa maailmassa.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Ohjelman tavoitteita edistetään suoraan hallinnoiduilla julkisilla hankinnoilla ja avustuksilla yhteentoimivien Euroopan laajuisten sähköisten järjestelmien ja yhteistoimien kehittämiseksi. Sen toteutusta pyritään entisestään yksinkertaistamaan käyttämällä avustusten yhteydessä mahdollisimman paljon kertakorvauksia ja yksikkökustannuksia. Asiantuntijoille maksettavat korvaukset ovat myös osa ohjelman toteutusjärjestelyjä.

Tullialan toimia yksinkertaistetaan myös siten, että tulliviranomaisten välinen tiedonvaihto perustuu yhden kerran periaatteeseen. Lisäksi uuden sukupolven suojattu verkkoinfrastruktuuri mahdollistaa paremman tiedonvaihdon ja turvallisemmat palvelut.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Ohjelmalla on toimintojen, toteutusjärjestelyjen ja kohteena olevien edunsaajien osalta tiiviitä yhteyksiä Fiscalis- ja Perikles-ohjelmiin sekä EU:n petostentorjuntaohjelmaan. Siitä syntyy synergiaa myös Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kanssa, sillä jälkimmäisessä ohjelmassa kehitetään yleisiä ratkaisuja sähköiselle järjestelmäarkkitehtuurille ja infrastruktuurille, mikä mahdollistaa entistä pitemmälle menevän virtaviivaistamisen ja mittakaavaedut järjestelmien välillä. Ohjelmien välillä on jo yhteistyötä esimerkiksi sähköisten järjestelmien tiettyjen komponenttien kehittämisessä. Ohjelmasta on myös yhteyksiä yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon, tarkemmin sanottuna tullivalvontalaitteita koskevaan rahaston osatekijään, jolla autetaan kansallisia tulleja hankkimaan laitteistoa, sekä sisäisen turvallisuuden rahastoon. Täydentävyyttä on myös teknisen tuen välineen kanssa, josta saadaan tukea tullihallinnon kapasiteetin kohentamiseen.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Avaruusohjelmasta rahoitetaan Euroopan avaruusinfrastruktuurien ja niihin liittyvien palvelujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Avaruusinfrastruktuurit tukevat palveluja, joista on tullut välttämättömiä eurooppalaisten jokapäiväisessä elämässä heidän käyttäessään matkapuhelimia, ajaessaan autolla tai etsiessään paikkoja navigointijärjestelmän avulla, lentäessään tai liikkuessaan merellä. Ne auttavat myös suojelemaan ihmisiä (esimerkiksi parantamalla luonnonkatastrofien vaikutusten arviointia ja niitä koskevia toimintavalmiuksia), ympäristöä ja keskeisiä talousjärjestelmiä (voimalat, pankkitoiminnot, suojattu viestintä). Kun avaruusteknologia kehittyy ja syntyy uusia innovatiivisia palveluja, huipputason avaruusinfrastruktuureista tulee entistä tärkeämpiä.

Satelliittiverkostojen rahoittaminen ja avaruusohjelmien hallinnointi ylittävät yksittäisten jäsenvaltioiden taloudelliset ja tekniset valmiudet. Olisi myös resurssien hukkausta ja hajaannuttavaa, jos kukin jäsenvaltio kehittäisi omia kantoraketteja, satelliitteja tai sääntelyvaatimuksia. Avaruus on strategisesti tärkeä, ja EU:n on säilytettävä teollinen johtoasemansa ja autonomiansa ja pysyttävä globaalina toimijana avaruusalalla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa EU:lle annetaan tehtäväksi toteuttaa eurooppalainen avaruuspolitiikka ja sen tueksi eurooppalainen avaruusohjelma.

2.TAVOITTEET

Avaruusohjelmalla varmistetaan, että EU voi kaikilta osin hyödyntää avaruuden tarjoamaa taloudellista ja yhteiskunnallista potentiaalia:

·Varmistaa nykyisten avaruusinfrastruktuurien ja -palvelujen jatkuvuus ja uusien kehittäminen. EU:lla on tällä alalla kolme lippulaivaa: Copernicus on johtava maanseurantatietojen tuottaja, Galileo on EU:n oma maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä; ja EGNOS on navigaatiopalvelujen signaalin tarkennusjärjestelmä ilmailulle, merenkululle ja maassa oleville käyttäjille. Jatkuva datansaanti ja innovatiivisten palvelujen käyttöönotto edellyttävät uusien satelliittien laukaisua ja maainfrastruktuurin ylläpitoa ja parantamista;

·Edistää innovatiivista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä Euroopan avaruussektoria. Ohjelmalla tuetaan teollisuuden kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja osaamisen kehittämistä avaruusteollisuuden arvoketjun kaikissa osissa vahvasta satelliittien valmistusteollisuudesta dynaamiseen palvelusektoriin sekä varmistetaan EU:n strateginen autonomia avaruudessa. Samalla se kannustaa teknologian siirtoon ja yhteisvaikutukseen muiden alojen kanssa.

·Lisätä EU:n valmiuksia, jotta voidaan turvata pääsy avaruuteen ja avaruuspalveluihin. Avaruusvalmiudet ovat strategisesti niin tärkeitä, että EU:n on vähennettävä riippuvuutta ulkoisista toimijoista satelliittien valmistamisessa, laukaisemisessa ja käyttämisessä sekä säilytettävä toimintavapautensa ja autonominen päätösvaltansa. Sen vuoksi avaruusohjelma tukee EU:n innovatiivisia ponnistuksia säilyä kilpailukykyisenä niin kantorakettien kuin laajemmankin avaruuspolitiikan alalla sekä varmistaa satelliittien paremman turvaamisen ja jäljittämisen avaruudessa (avaruusvalvonta ja -seuranta, avaruustilannetietoisuus) ja tarjoaa turvattua satelliittiviestintää EU:n ja kansallisille viranomaisille.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Avaruusohjelma toteutetaan pääosin hankintoina. Joitakin erityistoimia siirretään toimeenpanovirastoille ja kansainvälisille elimille, erityisesti Euroopan GNSS-virastolle (GSA) ja Euroopan avaruusjärjestölle. Tarvittaessa harkitaan myös muita toteutusmekanismeja, kuten julkisen ja yksityisen sektorin välisiä ja julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

Tulevaisuudessa ohjelmassa kootaan kaikki avaruustoiminta yhteen asetukseen. Tällä tavoin parannetaan ohjelman johdonmukaisuutta, näkyvyyttä ja talousarvion joustavuutta. Järkeistämisen tarkoituksena on tehostaa toimintaa, mikä lopulta auttaa ottamaan käyttöön uusia avaruuspohjaisia palveluita.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Avaruusohjelmasta saadaan taustatukea useille EU:n toimintapolitiikoille. Se auttaa parantamaan luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen ja muuttoreittien seurantaa. Se tukee älykkäiden ja kestävien liikenneratkaisujen käyttöönottoa ja täsmäviljelyä. Se edistää turvallisempaa unionia. Ohjelma luo liiketoimintamahdollisuuksia ja sen myötä edistää yleisesti työpaikkojen syntymistä, kasvua ja investointeja EU:ssa. Pariisin ilmastosopimus huomioon ottaen riippumattomat valmiudet seurata ja todentaa maailmanlaajuisia hiilipäästöjä auttavat Eurooppaa ottamaan maailmassa johtoaseman ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristöystävällisen ja kestävän talouden kehittämisessä. Täydentävyys ja synergia Euroopan horisontti -ohjelman kanssa varmistetaan erityisesti avaruuteen liittyvän tutkimuksen ja innovointitoimien osalta. Kaiken lisäksi avaruusohjelma edistää turvallisuuden ja puolustuksen tavoitteiden saavuttamista, ottaen huomioon, että avaruusvalmiudet ovat luonteeltaan ”kaksikäyttöisiä” (eli niitä voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin).

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto tukevat taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa. Niiden avulla voidaan vähentää eroja, joita esiintyy edelleen Euroopan eri alueiden ja maiden välillä. Euroopan aluekehitysrahaston toiminta kohdistuu erityisesti rakenteellisen sopeuttamisen ja talouden siirtymävaiheen tukemiseen, kun taas koheesiorahasto keskittyy ympäristöalaan ja liikenneinfrastruktuuriin tehtäviin investointeihin. Ne muodostavat yhdessä Euroopan sosiaalirahaston kanssa Euroopan unionin koheesiopolitiikan rahoituslähteet.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

EU:n eri alueiden välillä on merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia eroja, jotka haittaavat unionin sopusointuista kehitystä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaan unioni pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja ja tukemaan muita heikommassa asemassa olevien alueiden kehitystä. Koheesiopolitiikka on sekä osoitus eurooppalaisten keskinäisestä solidaarisuudesta että EU:n tärkein investointipolitiikan ala. Vähiten kehittyneiden alueiden taloudellisen lähentymisen edistäminen Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston avulla vahvistaa sisämarkkinoita ja luo mahdollisuuksia työntekijöille, kuluttajille ja yrityksille kaikkialla unionissa. Enemmän ja vähemmän kehittyneet alueet jakautuvat Euroopassa epätasaisesti maiden kesken, ja politiikkaa näiden erojen kaventamiseksi onkin toteutettava kansallista tasoa laajemmin.

Koheesiopolitiikalla tuetaan jäsenvaltioiden talouden sopeuttamista. Sillä on myös merkittävä rooli talouden ja rahoitusjärjestelmien häiriöiden lieventäjänä, sillä sen avulla tuetaan julkisia investointeja julkisen talouden vakauttamisen yhteydessä.

Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta tuetaan kehitystä osallistumalla seuraavilla aloilla tehtävien investointien rahoittamiseen: tutkimus ja innovointi; ilmastonmuutos ja ympäristö; yritystuki pienille yrityksille; yleishyödylliset taloudelliset palvelut; televiestintä, energia ja liikenneinfrastruktuurit; terveydenhuolto, koulutus, kulttuuri ja sosiaalinen infrastruktuuri; kaupunkialueiden kestävä kehitys ja älykkäät kylät. On olemassa näyttöä siitä, että vain vähäinen osa näistä investoinneista toteutuisi ilman näiden kahden rahaston varoja. Tämä koskee jopa kehittyneimpiä jäsenvaltioita ja alueita. Ne eivät myöskään hyötyisi rahastoja varten käyttöön otetusta kehyksestä, johon kuuluvat esimerkiksi monivuotinen ohjelmasuunnittelu, kumppanuuden periaate ja älykkään erikoistumisen strategiat.

Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitetaan myös eurooppalaista lisäarvoa näkyvästi tuottavia Interreg-ohjelmia, joilla tuetaan rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä koko Euroopassa. Niiden tuella jäsenvaltiot ja alueet voivat tehdä rajat ylittävää yhteistyötä yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Euroopan aluekehitysrahasto on lisäksi tarjonnut jo yli 20 vuoden ajan erityisrahoitusta rajat ylittäviin ohjelmiin rauhan ja sovinnon tukemiseksi Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueella. Komissio aikoo ehdottaa näiden ohjelmien jatkamista niiden nykyisiä hallinnointirakenteita käyttäen.

2.TAVOITTEET

Vuosina 2021–2027 Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston tuella autetaan jäsenvaltioita vähentämään taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja toteuttamalla seuraaviin viiteen tavoitteeseen keskittyviä hankkeita:

·Älykkäämpi Eurooppa: edistetään kilpailukykyä, digitaalista muutosta, yrittäjyyttä ja innovointia (myös osallistava kasvu ja sosiaaliset yritykset), parannetaan liiketoimintaympäristöä osana teollisuuden sopeutusta globalisaation haasteisiin, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen;

·Vihreämpi ja hiiletön Eurooppa: puhdas ja oikeudenmukainen energiakäänne, jolla lisätään energiatehokkuutta; tuetaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen; edistetään uusiutuvaa energiaa; tuetaan vähähiilisen teknologian innovatiivista käyttöä, tuetaan vihreitä ja sinisiä investointeja (myös luonnonvarojen kestävä hoito), kiertotaloutta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä;

·Yhteenliitetympi Eurooppa: liikenneverkkojen, energiaverkkojen ja alueellisten tieto- ja viestintätekniikan verkkojen yhteenliittäminen, jotta voidaan kehittää alueellisia verkkoja ja järjestelmiä edistämään kestävää liikennettä, älykkäitä energiaverkkoja ja nopeita digitaalisia yhteyksiä ja parantaa näin alueellisia, paikallisia ja rajat ylittäviä yhteyksiä, myös turvallisuuden alalla;

·Sosiaalisempi Eurooppa: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toteuttaminen, erityisesti elinikäinen oppiminen, koulutus-, terveydenhuolto-, kulttuuri- ja sosiaalinen infrastruktuuri;

·Eurooppa lähempänä kansalaisia: kestävä ja yhdennetty kehitys paikallisten toimintaryhmien aloitteiden avulla, joilla pyritään edistämään kasvua ja sosioekonomista paikallista kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Rahastojen varat käytetään yhteistyössä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden kanssa jaetun hallinnoinnin avulla. Näihin kumppanuusjärjestelyihin osallistuvat vahvalla panoksella kansalliset, alueelliset ja paikalliset sidosryhmät sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat. Näin varmistetaan vastuunotto tavoitteista ja saavutuksista ja tuodaan Eurooppaa lähemmäs kansalaisiaan. Lisäksi kumppanuusjärjestelyt vahvistavat kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintoviranomaisten toimintaa.

Yksinkertaisempi ja tehokkaampi toteutus on keskeinen osa ehdotettuja uusia asetuksia, ja seuraavien muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuodesta 2021 alkaen:

·hallinnollisen rasitteen keveneminen eri rahastojen välisen synergian ja yhdenmukaistettujen täytäntöönpanosääntöjen, tarkastusten vastavuoroisen hyödyntämisen ja nykyisten hallinto- ja valvontajärjestelmien käyttömahdollisuuden avulla;

·eriytetty toteutus soveltamalla kevyempiä hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä;

·joustavuus käyttämällä väliarviointia, jonka avulla mukautetaan tarvittaessa viimeisimpien ohjelmavuosien painopisteitä uusien painopistealueiden huomioimiseksi sekä tarkastellaan niin edistymistä maakohtaisten suositusten rinnalla annetun investointiohjeistuksen noudattamisessa kuin tuloksiakin; 

·rahoitusvälineiden lisääntynyt käyttö, myös osallistumalla vapaaehtoisesti uuteen InvestEU-rahastoon; 

·keskittyminen tuloksiin pikemminkin kuin kustannuksiin.

Kansallisen osarahoituksen kasvu auttaa myös lisäämään sitoutumista ruohonjuuritasolla ja tehostaa politiikan vaikutuksia.

Tuloksena on myös entistä vakaampi ja ennustettavampi maksuprofiili koko kaudella. Kun otetaan huomioon kaudella 2014–2020 maksettavaksi tulevien maksattamatta olevien sitoumusten suuruus, ennakkorahoituksen osuutta supistetaan. Palaaminen n+2-säännön noudattamiseen johtaa myös varojen parempaan hoitoon ja ohjelmakauden nopeampaan käynnistymiseen.

Jotta koheesiopolitiikan vaikutukset voidaan maksimoida, fyysisiin investointeihin on liitettävä pehmeitä toimenpiteitä, joihin sisältyy esimerkiksi työvoiman osaamisen kehittäminen. Tätä tarkoitusta varten ohjelmissa voidaan yhdistää Euroopan sosiaalirahasto+:n, Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston tukea.

Suhteellinen BKT asukasta kohden säilyy jatkossakin keskeisimpänä varojen jakoperusteena, mutta huomioon otetaan myös muita tekijöitä, kuten työttömyys, ilmastonmuutos sekä muuttajien vastaanottaminen ja kotouttaminen.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Kaikilla yhteisesti hallinnoitavilla rahastoilla tulee olemaan yhteiset säännöt (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus). Ne kattavat seuraavat rahastot: Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto; Euroopan sosiaalirahasto+, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, turvapaikka- ja kotouttamisrahasto, sisäisen turvallisuuden rahasto ja yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto. Sääntöjä saadaan näin lähennettyä toisiinsa, mikä lisää näiden rahastojen yhdenmukaisuutta ja niiden välistä synergiaa.

Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston toiminnassa otetaan jatkossa tiiviimmin huomioon talouspolitiikan EU-ohjausjakso, ja näin vahvistetaan myös sen alueellista ulottuvuutta. EU-ohjausjakson yhteydessä ilmenevien jäsenvaltioiden haasteiden yksityiskohtaista analyysia käytetään perustana rahastojen ohjelmasuunnittelussa seuraavan kauden alussa ja puolivälissä. Tämä toimii etenemissuunnitelmana rahastojen lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelussa ja seurannassa. Ennakkoehtojen ja makrotaloudellisen ehdollisuuden järjestelmä säilytetään. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson avulla komissio ja jäsenvaltiot (etenkin kansallisten uudistusohjelmiensa kautta) varmistavat koheesiopolitiikan rahastoista sekä uudesta uudistusten tukiohjelmasta myönnettävän rahoituksen välisen koordinoinnin ja keskinäisen täydentävyyden rakenneuudistusten tukemisessa.

Koheesiopolitiikan panostus innovointiin kasvaa. Lisäksi rahastojen keskinäistä täydentävyyttä Erasmus+:n ja Euroopan horisontti -ohjelmien kanssa lisätään yhdenmukaistamalla olennaiset säännöt, kehittämällä huippuosaamismerkkiin liittyviä järjestelyjä ja käyttämällä räätälöityjä ennakkoehtoja. Älykkään erikoistumisen strategian kehittämistä jatketaan edelleen.

Euroopan laajuisten liikenneverkkojen hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta sekä jaetun hallinnoinnin että suoran toteutuksen avulla Verkkojen Eurooppa -välineen kautta. Koheesiorahastosta siirretään Verkkojen Eurooppa -välineeseen tätä tarkoitusta varten 11 miljardia euroa.

Lisäksi huolehditaan synergiasta Life-ohjelman ympäristö- ja ilmastotoimien kanssa, erityisesti Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden avulla, jotta varoja voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla ympäristöinvestointien tueksi.

Kun tarkastellaan muuttoliikettä koskevia haasteita, kaikilla koheesiopolitiikan rahastoilla vastataan kotouttamiseen liittyviin pitkän aikavälin tarpeisiin, kun turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto taas keskittyy lyhyemmän aikavälin tarpeisiin.

5.EHDOTETTUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Huom. Lukujen pyöristämisen vuoksi välisummat eivät täsmää.

Ohjelmalla pyritään edistämään Kyproksen jälleenyhdistymistä ja tukemaan Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellista kehitystä.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

EU on ainutlaatuisessa asemassa antamaan poliittista ja taloudellista tukea saaren jälleenyhdistymiselle. Kun Kypros liittyi unioniin vuonna 2004, EU totesi aikovansa päättäväisesti ”lopettaa Kyproksen turkkilaisen yhteisön eristyneen aseman ja helpottaa Kyproksen yhdistymistä tukemalla Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellista kehitystä”. Samalla kun EU tukee neuvotteluja kokonaisvaltaisen ratkaisun löytämiseksi Kyproksen kysymykseen, se myöntää tukea Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle suunnatun EU-tukiohjelman kautta.

2.TAVOITTEET

Ohjelman tavoitteena on helpottaa Kyproksen jälleenyhdistymistä tukemalla Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellista kehitystä. Painopiste on erityisesti saaren taloudellisessa yhdentymisessä, yhteyksien parantamisessa yhteisöjen välillä ja EU:n kanssa sekä valmistautumisessa unionin säännöstön käyttöönottoon. Ohjelmalla pyritään saavuttamaan seuraavat viisi erityistavoitetta: a) infrastruktuurien kehitys ja uudelleenkäynnistys; b) sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen; c) sovittelun edistäminen, luottamusta lisäävät toimenpiteet ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen; d) Kyproksen turkkilaisen yhteisön lähentäminen Euroopan unioniin ja e) Kyproksen turkkilaisen yhteisön tukeminen valmistautumisessa ottamaan käyttöön ja panemaan täytäntöön EU:n säännöstö, kun Kyproksen kysymykseen on löydetty kokonaisvaltainen ratkaisu.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Ohjelman toteutuksesta vastaa Euroopan komissio suoraan. Osa hankkeista toteutetaan välillisen hallinnoinnin avulla, ja siitä vastaavat kansainväliset järjestöt tai jäsenvaltioiden virastot.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Kyproksen turkkilaisen yhteisön erityistilanteen vuoksi kyseessä on itsenäinen EU-ohjelma, jolla ei ole yhteyksiä muihin välineisiin. Sen toimintaa pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan koordinoimaan muiden rahoittajien kanssa.

5.EHDOTETTUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Uudistusten tukiohjelman tavoitteena on tukea rakenneuudistusten toteuttamista jäsenvaltioissa. Rakenneuudistusten toteuttaminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan kansantalouksien nykyaikaistamiseksi, selviytymiskyvyn parantamiseksi ja lähentymisen edistämiseksi talous- ja rahaliitossa.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Uudistusten tukiohjelmalla edistetään yhteenkuuluvuutta ja vahvistetaan selviytymiskykyä, parannetaan kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä tuetaan työpaikkojen luomista, investointeja ja kasvua. Tällä tavoin se vahvistaa EU:n sosioekonomisia rakenteita ja nopeuttaa taloudellista ja sosiaalista lähentymistä jäsenvaltioiden välillä. Tätä varten ohjelmalla tarjotaan sekä teknistä että taloudellista tukea helpottamaan näiden uudistusten toteuttamista jäsenvaltioissa.

Rakenneuudistusten toteuttaminen kuuluu edelleen jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Kriisivuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että talouksien vahvojen keskinäisten yhteyksien vuoksi – etenkin euroalueella – yhden jäsenvaltion uudistushankkeet vaikuttavat toisiin jäsenvaltioihin, ja näin ollen ne eivät voi olla puhtaasti kansallinen asia. Talouspolitiikan koordinointia on lisätty EU:n tasolla talouspolitiikan EU-ohjausjakson myötä, myös euroalueen prioriteettien painottamiseksi. Maakohtaisten suositusten noudattamisen aste on kuitenkin vaihdellut eri jäsenvaltioissa. Tämä ohjelma tarjoaa lisätukea talouspolitiikan EU-ohjausjakson mukaisten uudistusten toteuttamiseen. Näin se edistää osaltaan jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista suorituskykyä sekä selviytymiskykyä. Tämän vuoksi sen vaikutukset tuntuvat kansallisen tason lisäksi myönteisinä heijastusvaikutuksina myös koko unionissa.

Ohjelmalla autetaan ratkaisemaan jäsenvaltioiden rakenteellisia uudistushaasteita. Se mahdollistaa myös mittakaavaedut ja hyvien käytäntöjen jakamisen jäsenvaltioiden kesken, sillä niillä on usein samankaltaisia haasteita ja käytännön ongelmia, jotka liittyvät uudistusten toteuttamiseen. Ohjelman ansiosta voidaan luoda EU:n laajuinen asiantuntemuksen verkosto, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat hyödyntää. Se edistää jäsenvaltioiden ja komission välistä keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. Ohjelma tarjoaa keskinäistä täydentävyyttä ja synergioita muiden unionin ohjelmien ja politiikkojen kanssa alueellisella, kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla. Sillä täydennetään erityisesti talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa annettua poliittista ohjeistusta.

2.TAVOITTEET

Uudistusten tukiohjelman päämääränä on edistää ja tukea rakenneuudistusten toteuttamista jäsenvaltioissa. Sen tavoitteena on Euroopan kansantalouksien nykyaikaistaminen, selviytymiskyvyn parantaminen ja lähentymisen edistäminen talous- ja rahaliitossa. Tähän pyritään parantamalla kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä tukemalla työpaikkojen luomista, investointeja ja kasvua. Kestävien taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden varmistaminen on erityisen tärkeää paitsi yhteistä rahaa jo käyttäville myös euroalueeseen liittymässä oleville jäsenvaltiolle, sillä sen avulla voidaan varmistaa niiden sujuva siirtyminen ja osallistuminen euroalueeseen.

Ohjelmalla pyritään tukemaan monenlaisia, erityisesti talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä määritettyjä uudistuksia. Ohjelma kohdistetaan erityisesti maakohtaisissa suosituksissa esitettyihin haasteisiin vastaamiseen. Siinä keskitytään niihin uudistuksiin, joilla voidaan parhaiten edistää jäsenvaltioiden talouksien selviytymiskykyä ja joilla on myönteisiä heijastusvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin. Tällaisia uudistuksia ovat tuote- ja työmarkkinoiden uudistukset, verouudistukset, pääomamarkkinoiden kehitys, uudistukset liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja julkishallinnon uudistukset.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Ohjelma muodostuu kolmesta erillisestä ja toisiaan täydentävästä välineestä:

·Uudistusten toteuttamisen tukivälineestä myönnetään taloudellista tukea jäsenvaltioille, jotta ne voivat toteuttaa talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä määritettyjä rakenneuudistuksia. Komissio vastaa siitä suoran hallinnoinnin puitteissa. Se tarjoaa jäsenvaltiolle rahoitustukea komission kanssa sovittujen uudistussitoumusten noudattamiseksi. Jäsenvaltiot ehdottavat uudistuksia omaehtoisesti talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityjen haasteiden perusteella. Tällaiset uudistukset ovat erityisen tärkeitä niille jäsenvaltioille, joilla on liiallisia epätasapainoja. Jäsenvaltiot esittävät yksityiskohtaiset toimenpidekokonaisuudet, välitavoitteet ja enintään kolmivuotisen toteutusaikataulun. Komissio hyväksyy kyseisen jäsenvaltion kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella täytäntöönpanopäätöksen, jossa vahvistetaan ne uudistussitoumukset (myös välitavoitteet, lopulliset tavoitteet ja aikataulu), jotka jäsenvaltion on toteutettava, ja myönnettävän rahoituksen määrä. Jäsenvaltiot raportoivat edistymisestä kansallisissa uudistusohjelmissaan, jotka esitetään osana talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa.

·Lähentymisvälineestä myönnetään erillistä teknistä ja taloudellista tukea niille jäsenvaltioille, jotka haluavat liittyä euroalueeseen ja ovat todistettavasti toteuttaneet toimia yhteisen rahan käyttöönottamiseksi tietyn määräajan kuluessa. Lähentymisvälineellä pyritään tukemaan niiden uudistusten toteuttamista, joiden tarkoituksena on auttaa menestyksellistä valmistautumista euroalueen jäsenyyteen. Tästä välineestä myönnettävää teknistä tukea koskevissa hakemuksissa noudatetaan samoja sääntöjä kuin teknisen tuen välineessä. Ehdotuksiin uudistussitoumuksiksi, joita jäsenvaltiot tekevät saadakseen rahoitustukea lähentymisvälineestä, sovelletaan samoja sääntöjä kuin uudistusten toteuttamisen tukivälineessä. Lähentymisvälineeseen osoitetut määrärahat siirretään uudistusten toteuttamisen tukivälineeseen, jos tukikelpoinen jäsenvaltio ei ole toteuttanut vuoden 2023 loppuun mennessä tarvittavia toimia hakeakseen tukea lähentymisvälineestä.

·Teknisen tuen väline on seuraaja nykyiselle rakenneuudistusten tukiohjelmalle. Sillä tarjotaan jäsenvaltioiden hakemuksen perusteella räätälöityä teknistä tukea institutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua ylläpitävien rakenneuudistusten toteuttamiseen. Teknisen tuen välineessä keskitytään käytännön tukeen, jota tarjotaan koko uudistusprosessin ajan tai sen eri vaiheissa tai osissa. Tukea myönnetään tarjoamalla käyttöön joko suoraan komission sisäistä asiantuntemusta tai yhdessä muiden teknisen tuen tarjoajien kanssa. Hankkeesta riippuen osallistua voivat esimerkiksi kansallisten viranomaisten, kansainvälisten järjestöjen, yksityisten yritysten ja konsulttitoimistojen asiantuntijat sekä yksityissektorin asiantuntijat. Jäsenvaltioille tarjotaan tukea koordinoidulla tavalla kaikilla toimintalohkoilla ja yhdennettyä lähestymistapaa soveltaen. Samalla jäsenvaltion näkökulma otetaan kuitenkin aina huomioon.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Ohjelmalla täydennetään tehokkaasti tiiviimmän yhteyden luomista koheesiopolitiikan ja talouspolitiikan EU-ohjausjakson välille. Yhdessä muiden uusien välineiden (joita ovat esimerkiksi Euroopan investointien vakautusjärjestely) kanssa ohjelma on osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja EU:n nykyaikaistettua kehystä, jolla tuetaan vakaata Euroopan talous- ja rahaliittoa.

5.EHDOTETTUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Euroopan investointien vakautusjärjestely auttaa lieventämään epäsymmetristen häiriöiden vaikutuksia ja ehkäisemään kielteisten heijastusvaikutusten aiheutumista muille jäsenvaltioille.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Talous- ja rahaliiton syventäminen on yhteinen ensisijainen tavoite. Se edellyttää jäsenvaltioilta määrätietoisia toimia, mutta sitä voidaan edistää myös tarjoamalla riittävää tukea EU:n talousarviosta ja politiikan koordinointivälineillä.

EU:n talousarviolla on aina edistetty ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista ja taloudellista lähentymistä. EU on myös kasvattanut viime vuosina lainanantokapasiteettiaan, jotta on pystytty puuttumaan ääritilanteisiin. Toistaksi makrotaloudellinen kriisituki on kuitenkin ollut rajallinen mutta hyödyllinen EU:n talousarvion käyttömahdollisuus, joka pitää sisällään esimerkiksi Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin ja maksutasevälineen. Käytännössä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käytöllä vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden hyväksi on jo ollut vakauttava vaikutus.

Jokainen euroalueen maa on erilainen, ja talouden koolla ja rakenteella on merkitystä sille, miten todennäköistä altistuminen häiriöille on. Kriisi toi selvästi esiin puutteet niissä keinoissa, joiden avulla euroalueen yksittäiset jäsenvaltiot voivat vaimentaa laajojen epäsymmetristen häiriöiden vaikutusta. Puutteiden seurauksena jotkin näistä jäsenvaltioista eivät enää saaneet valtion tarvitsemaa rahoitusta markkinoilta. Tämä johti useissa tapauksissa pitkittyneeseen taantumaan ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneisiin kielteisiin heijastusvaikutuksiin. Tämä johtuu euroalueen ja vähäisemmässä määrin koko EU:n talouksien voimakkaasta keskinäisestä riippuvuudesta. Näiden kielteisten heijastusvaikutusten ehkäisy uudella euroalueen tason välineellä tarjoaisi näin ollen selviä etuja ja lisäarvoa koko EU:lle.

Tämän uuden Euroopan investointien vakautusjärjestelyn erityispiirteiden vuoksi painopiste on selkeästi euroalueen jäsenvaltioissa, mutta myös muilla mailla pitäisi olla osallistumismahdollisuuksia. Tällä uudella välineellä täydennetään kansallisten talousarvioiden tehtävää vakauttajina laajoissa epäsymmetrisissä häiriöissä. Koska kansallisilla talousarvioilla on keskeinen rooli taloudessa, ne ovat jatkossakin jäsenvaltioiden tärkein finanssipolitiikan väline sopeuduttaessa muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on edelleen tarpeen kehittää ja pitää yllä riittäviä finanssipoliittisia puskureita etenkin hyvinä aikoina, kuten vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytetään. Niiden on myös ohjattava talouspolitiikkaansa ehkäisemään makrotalouden epätasapainon muodostumista. Jos jäsenvaltiot joutuvat taantumaan, niiden on ensin käytettävä, vakaus- ja kasvusopimusta noudattaen, automaattisia vakauttajiaan ja harkinnanvaraista talouspolitiikkaa. Euroopan investointien vakautusjärjestelyn tulisi käynnistyä Euroopan tasolla ainoastaan, jos nämä puskurit ja vakauttajat eivät riitä vaimentamaan laajojen epäsymmetristen häiriöiden vaikutuksia.

2.TAVOITTEET

Euroopan investointien vakautusjärjestelyn tavoitteena on tarjota häiriön kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle resursseja. Tämä voisi vaikuttaa kyseisen jäsenvaltion alijäämään/velkaantuneisuuteen.

Euroopan investointien vakautusjärjestely on nykyisistä EU:n rahoitusvälineistä erillinen ja niitä täydentävä. Pääsyä Euroopan investointien vakautusjärjestelyn piiriin säännellään tiukoilla hyväksyttävyyskriteereillä, joilla tulisi edistää vastuullista finanssipolitiikkaa ja minimoida moraalikato.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Euroopan investointien vakautusjärjestelyn tehtävänä on auttaa kansallisten investointien tason tukemisessa ja ylläpitämisessä. Investoinnit joutuvat kansallisissa talousarvioissa usein ensimmäisinä leikkausten kohteiksi vaikeina aikoina, millä on haitallisia vaikutuksia pitkän aikavälin tuottavuudelle ja kasvulle.

Euroopan investointien vakautusjärjestelyllä yhdistetään EU:n talousarviosta taatut enimmillään 30 miljardin euron edulliset back-to-back-lainat ja avustusosuus korkokulujen kattamiseksi. Ajan mittaan on tarkoitus kehittää myös kahta muuta osa-aluetta eli Euroopan vakausmekanismin / tulevan Euroopan valuuttarahaston mahdollista osuutta ja jäsenvaltioiden perustamaa vapaaehtoista vakuutusmekanismia. Euroopan investointien vakautusjärjestelyyn kuuluva avustusosuus rahoitetaan euroalueen jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla, jotka vastaavat osuutta niiden rahoitustuloista (seigniorage-tulot). Euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua Euroopan investointien vakautusjärjestelyyn, osallistuisivat rahoitukseen Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteen mukaisesti.

Pääsyä Euroopan investointien vakautusjärjestelyn piiriin säänneltäisiin hyväksyttävyyskriteerien perusteella, ja sen käyttöönotto tapahtuisi sovitun mekanismin mukaisesti. Vakautusjärjestelystä voisivat saada tukea ainoastaan sellaiset jäsenvaltiot, jotka olisivat laajoja epäsymmetrisiä häiriöitä edeltävänä aikana noudattaneet EU:n talouden valvontakehystä. Näin vältetään moraalikato ja luodaan lisäkannustimia terveen finanssi- ja rakennepolitiikan noudattamiseen. Käyttöönotto tapahtuu automaattisesti ja nopeasti ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Euroopan investointien vakautusjärjestely on nykyisistä EU:n rahoitusvälineistä erillinen ja niitä täydentävä. Se täyttää aukon, joka on EU:n talousarviosta rahoitettavien työllisyyttä, kasvua ja investointeja tukevien tämänhetkisten välineiden ja toisaalta Euroopan vakausmekanismista tai tulevasta Euroopan valuuttarahastosta äärimmäisissä tapauksissa myönnettävän rahoitustuen välillä.

Yhdessä uudistusten tukiohjelman kaltaisten muiden uusien rahoitusvälineiden kanssa vakautusjärjestely on osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja EU:n nykyaikaistettua kehystä, jolla tuetaan vakaata Euroopan talous- ja rahaliittoa.

5.SUUNTAA-ANTAVA VUOTUINEN MÄÄRÄ

*    Korkotuki rahoitetaan ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Ne ovat euroalueen jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia, jotka vastaavat osuutta niiden rahoitustuloista (seigniorage-tulot).

Perikles on EU:n ohjelma, joka on tarkoitettu nimenomaan euron suojaamiseen rahanväärennykseltä ja siihen liittyviltä petoksilta niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Euron suojaaminen on ratkaisevan tärkeää talous- ja rahaliiton toiminnalle, ja se on lähtökohtaisesti varmistettava EU:n tasolla. Euroopan yhteinen raha on julkinen hyödyke, jolla on selkeä monikansallinen ulottuvuus, ja tämän vuoksi sen suojaaminenkin on yksittäisen jäsenvaltion etua ja vastuuta laaja-alaisempi tehtävä. Kun otetaan huomioon euron liikkuminen rajojen yli ja euron väärentämiseen tähtäävä kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, kansallista suojaa on täydennettävä, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen kansainvälinen yhteistyö ja puuttua uusiin monikansallisiin riskeihin. Ohjelmalla edistetään valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä sekä EU:ssa että kansainvälisellä tasolla, jotta varmistetaan euron suojaaminen rahanväärennykseltä maailmanlaajuisesti. Siinä keskitytään erityisesti uusien uhkien (kuten syvä/pimeä verkko) torjumiseen ja yhteydenpitoon tiettyjen ulkoisten kumppaneiden kanssa (kuten vuoropuhelu rahanväärennyksen torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa tai tuki euron suojaamistoimiin maissa, joissa on euron väärentämiskeskittymiä). Tähän monikansallisten hankkeiden ryhmään kuuluu myös toisen sukupolven eurometallirahojen innovatiivisia turvatekijöitä koskeva tutkimus.

2.TAVOITTEET

Perikles-ohjelma perustuu ennaltaehkäisyyn, torjuntaan ja yhteistyöhön, ja sillä pyritään kehittämään valmiuksia ja tukemaan tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta euroseteleiden ja -kolikoiden suojaamiseksi väärentämiseltä EU:ssa ja sen ulkopuolella.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Hakemusten tekeminen ja hakemukseen liittyvien asiakirjojen toimittaminen verkossa yksinkertaistaa ohjelman toteuttamista. Toteutusjärjestelyt pysyvät vakaina, sillä varoja käytetään avustuksiin toimivaltaisille kansallisille viranomaisille (poliisi, keskuspankit, oikeuslaitos ja rahapajat), jotka haluavat toteuttaa toimia, ja komission suoraan toteuttamien toimien rahoittamiseen.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Perikles-ohjelman monikansallista ja monialaista lähestymistapaa ja painottumista valmiuksien kehittämiseen täydennetään sisäisen turvallisuuden rahastolla, jonka toiminta keskittyy rikosten ehkäisyyn ja torjuntaan. Erityisesti painotetaan terrorismiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kyberrikollisuuteen ja ympäristörikollisuuteen liittyvän rahanväärennyksen ehkäisyä ja torjuntaa. Lisäksi ohjelmalla on synergiaa niiden teknisen avun ohjelmaan (TAIEX) liittyvien tukitoimien kanssa, jotka koskevat euron väärentämistä ehdokasmaissa. Ohjelmalla täydennetään myös muita talous- ja rahaliittoon liittyviä hankkeita, erityisesti euroalueen uusille jäsenille tarkoitettua lähentymisvälinettä.

5.EHDOTETTUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Euroopan sosiaalirahasto+ on EU:n tärkein väline, jolla investoidaan inhimilliseen pääomaan kestävää taloudellista kehitystä silmällä pitäen. Sillä autetaan ihmisiä saamaan parempia työpaikkoja täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avulla, varmistetaan oikeudenmukaisemmat työmahdollisuudet kaikille EU:n kansalaisille ja edistetään sosiaalista osallisuutta. Näin sillä edistetään vuodeksi 2030 asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Inhimillisen pääoman kehittämiseen myönnettävä EU:n rahoitus on yksi konkreettinen osoitus EU:n lisäarvosta. Sen taustalla ovat perussopimuksiin perustuvat työmarkkinoille ja laadukkaaseen koulutukseen pääsyä ja sosiaalista koheesiota koskevat tavoitteet. Euroopan sosiaalirahasto perustettiin vuonna 1957, ja siitä on siitä lähtien investoitu ihmisiin ja edistetty useampien kansalaisten kannalta pätevyyksien parantamista, tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista edistystä konkreettisin toimin, joilla osoitetaan kansalaisille, että EU voi voimaannuttaa ja suojella heitä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa, joka julkistettiin sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa marraskuussa 2017, muistutettiin, että ihmiset on asetettava etusijalle ja unionin sosiaalista ulottuvuutta on kehitettävä lisää. Siinä tuotiin esiin yhteiset periaatteet yhtäläisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn, oikeudenmukaisten työolojen sekä sosiaalisen suojelun ja osallisuuden aloilla.

EU:n rahoitus vauhdittaa kansallisia toimia tällaisiin keskeisiin työllisyys- ja sosiaalialan haasteisiin puuttumiseksi. Euroopan sosiaalirahasto tarjoaa lisäarvoa myös antamalla laajemmin tukea tietyille ryhmille (kuten nuorille ja vähävaraisimmille) samalla kun sillä tuetaan innovointia, kokeiluja, rajatylittävää yhteistyötä, valmiuksien kehittämistä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. On saatu näyttöä siitä, että jokainen EU:n tasolla työllisyys- ja sosiaalialan investointeihin käytetty euro tuottaa yli kolme euroa tuotoksilla mitattuna (työllisyysasteen nousu, koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäiseminen ja köyhyyden vähentäminen). Erityisesti voidaan mainita, että kriisin aikana rahasto auttoi pitämään yllä julkisia investointeja, kun jäsenvaltiot toteuttivat toimia julkisen talouden vakauttamiseksi.

Viimeisimmän talous- ja sosiaalikriisin aikana kävi ilmeiseksi, että taloudellista ja sosiaalista kestokykyä sekä ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä on parannettava entisestään, sillä globalisaatio, väestörakenteen muutokset sekä uudet teknologiat ja tuottavuusmallit muuttavat elin- ja työskentelytapoja. Rahasto voi tarjota merkittävää tukea näihin haasteisiin vastaamiseksi muun muassa tarjoamalla lisärahoitusta, jolla lisätään talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa toteutettujen uudistusten vaikutusta. Ilman sen tukea ei olisi voitu kehittää merkittäviä toimia kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja talouden ja markkinoiden kestokyvyn lisäämiseksi.

2.TAVOITTEET

Euroopan sosiaalirahasto+ tukee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanoa. Sillä poistetaan sosiaalipolitiikan alan rahoitusvälineiden nykyinen hajanaisuus ja kootaan nykyisessä muodossaan olevan Euroopan sosiaalirahasto+:n, nuorisotyöllisyysaloitteen, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman ja terveysalan toimintaohjelman soveltamisalat ja resurssit yhdeksi virtaviivaistetuksi, kattavaksi ja joustavammaksi välineeksi, jolla on seuraavat EU:n tason ensisijaiset tavoitteet:

·edistetään uudistuksia, jotta voitaisiin parantaa taloudellista ja sosiaalista kestokykyä ja ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä, terveydenhuoltojärjestelmien ja kansanterveyspolitiikan saatavuutta, kestokykyä ja tehokkuutta erityisesti virtaviivaistamalla ja sovittamalla ohjelmat paremmin yhteen talouspolitiikan EU-ohjausjakson maakohtaisten suositusten kanssa;

·investoidaan koulutukseen ja osaamiseen (erityisesti perustason digitaalitaitoihin) talouden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin mukautumiseksi, edistetään työllisyyttä aktiivisin toimin, joiden ansiosta erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät pääsevät (palaamaan) työmarkkinoille, ja puututaan muuttuviin työn muotoihin liittyviin uusiin terveysriskeihin;

·kiinnitetään erityistä huomiota myös muuttajien asemaan ja heidän integroimiseensa työmarkkinoille;

·edistetään sosiaalista osallisuutta, varmistetaan terveyden suojelun korkea taso, ehkäistään ja torjutaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta;

·tuetaan työvoiman liikkuvuutta ja sosiaalista innovointia EU:n laajuisten kumppanuuksien avulla;

·vähennetään eriarvoisuutta kansanterveyspalvelujen ja laadukkaan terveydenhuollon saannissa jäsenvaltioiden kesken, suojellaan ihmisiä vakavilta rajatylittäviltä terveysuhkilta ehkäisemällä ja torjumalla terveyskriisejä, lisätään terveydenhuoltojärjestelmien toimintamahdollisuuksia painottaen niiden digitalisaatiokehitystä ja tuetaan EU:n terveysalan lainsäädäntöä.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Toteutuksen yksinkertaistaminen ja tehostaminen on yksi Euroopan sosiaalirahasto+:n keskeisistä näkökohdista. Tavoitteita on kolme: vähennetään hallinnollista rasitetta, varmistetaan tarvittava jousto odottamattomiin sosiaalisiin haasteisiin vastaamiseksi ja keskitytään tuloksiin eikä kustannuksiin. Toteutusta hallinnoidaan pääasiassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, mutta vähäisemmässä määrin myös suoralla hallinnoinnilla. Toimenpiteiden ansiosta uusia ohjelmia voidaan käynnistää nopeammin, minkä ansiosta maksuprofiili on vakaampi ja ennakoitavampi koko ajanjakson ajan.

Hallinnollista rasitetta saadaan vähennettyä ottamalla käyttöön yhteinen sääntökirja, jolla sovitetaan yhteen täytäntöönpanosäännöt Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa, vähentämällä kohderyhmien ja toimien päällekkäisyyksiä, lisäämällä tarkastusten vastavuoroista hyödyntämistä ja yksinkertaistamalla ohjelmasuunnittelua sekä kannustamalla nykyisten hallinto- ja valvontajärjestelmien uusimista.

Euroopan sosiaalirahasto+:sta tehdään joustavampi, jotta se voisi vastata paremmin odottamattomiin sosiaalisiin haasteisiin ja ennakoimattomiin mahdollisuuksiin. Rahoitukseen liitetään yksinkertaistetut menettelyt, joilla ohjelmasuunnittelun vaihtoehtoja voidaan muuttaa, ja rahastolle otetaan käyttöön varainhoitosäännöt, joilla voidaan vakioida kustannuksia ja parantaa näin konkreettisesti saatavuutta ja joustavuutta tuensaajien osalta.

EU:n rahoituksen painopistettä siirretään lisäksi enemmän tuloksiin. Käyttämällä oletusarvoisesti yksinkertaistettujen vakiokustannusten vaihtoehtoa helpotetaan rahoituksen saantia EU:lta, vähennetään valvontakustannuksia ja kohdennetaan ohjelmien hallinnointia tuotosten ja tulosten saavuttamiseen. Uusilla säännöksillä, joiden mukaan maksut suoritetaan tulosten ja edellytysten täyttymisen perusteella, autetaan parantamaan entisestään rahaston toteuttamista. Suurempi kansallinen osarahoitus auttaa myös lisäämään sitoutumista ruohonjuuritasolla ja politiikan vaikutuksia.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Kaikilla yhteistyössä hallinnoitavilla rahastoilla (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) tulee olemaan yhteiset säännöt. Ne kattavat seuraavat rahastot: Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto, Euroopan sosiaalirahasto+, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, sisäisen turvallisuuden rahasto ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto. Sääntöjä saadaan näin lähennettyä toisiinsa, mikä lisää näiden rahastojen yhdenmukaisuutta ja niiden välistä synergiaa.

Euroopan sosiaalirahasto+:n toiminta sovitetaan jatkossa lähemmin yhteen talouspolitiikan EU-ohjausjakson kanssa, jossa otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä ilmenevien jäsenvaltioiden haasteiden yksityiskohtaista analyysia käytetään perustana rahastojen ohjelmasuunnittelussa seuraavan kauden alussa ja puolivälissä. Tämä toimii etenemissuunnitelmana rahastojen lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelussa ja seurannassa. Ennakkoehtojen ja makrotaloudellisen ehdollisuuden järjestelmä säilytetään. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson avulla komissio ja jäsenvaltiot (etenkin kansallisten uudistusohjelmiensa kautta) varmistavat koheesiopolitiikan rahastoista sekä uudesta uudistusten tukiohjelmasta myönnettävän rahoituksen välisen koordinoinnin ja keskinäisen täydentävyyden rakenneuudistusten tukemisessa.

Euroopan sosiaalirahasto+:sta saatujen keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisten tukien lisäksi Euroopan globalisaatiorahastosta tuetaan työntekijöitä, joihin kohdistuu globalisaatioon liittyviä kielteisiä vaikutuksia, mukaan luettuina kolmansien maiden päätöksistä johtuvat muutokset kaupankäynnissä.

Mitä tulee muihin välineisiin, täydentävyyden lisääntymisen ansiosta politiikan arvoketjulle voidaan tarjota yhdennettyä tukea esimerkiksi tarjoamalla paremmat mahdollisuudet laajentaa kansainväliset Erasmus+-hankkeet kansallisen tason politiikkaan Euroopan sosiaalirahasto+:n tuella, joka on suunnattu erityisesti heikommassa asemassa oleville nuorille, tai yhteisillä kilpailuun perustuvilla hakumenettelyillä, joilla on tarkoitus saattaa EU:n ohjelmiin pohjautuvien innovatiivisten hankkeiden tulokset osaksi kansallista politiikkaa, esimerkkinä Euroopan horisontti -ohjelman puitteissa kehitetyt osaamis- ja taitosuunnitelmat. Synergiavaikutuksia Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kanssa kehitetään taitojen kehittämisen alalla. Lisäksi Euroopan sosiaalirahasto+ täydentää turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston toimia ja tukee kolmansien maiden kansalaisten pitkän aikavälin kotouttamista, mukaan luettuna siirrettyjen kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen liittyvät tarpeet.

Rahoitusjärjestelyjen osalta InvestEU-rahastolla on vahva täydentävä rooli, sillä se edistää rahoituksen saantia sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunastaan.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Erasmus+ antaa erityisesti nuorille uusia tietoja ja taitoja opiskelun, harjoittelujaksojen, oppisopimuskoulutuksen, nuorisovaihtojen, opettamisen, koulutuksen, nuorisotyön ja urheilun keinoin kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolellakin. Se tukee Euroopan maita niiden koulutusjärjestelmien samoin kuin nuoriso- ja urheilupolitiikan nykyaikaistamisessa ja kohentamisessa.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Ohjelmaan kuuluu kolme avaintoimintoa: liikkuvuus, yhteistyö ja tuki politiikan kehittämiseen. Erasmus+ antaa lisää mahdollisuuksia hankkia oppimiskokemuksia ulkomailla. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön ja valmiuksien kehittämiseen liittyviä toimia unionissa ja kolmansien maiden kanssa. Siihen sisältyy vastavuoroista oppimista ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Sillä tuetaan innovointia järjestelmissä ja organisaatioissa, ja osallistuvat henkilöt ja laitokset saavat sen ansiosta konkreettisia tuloksia.

EU:n tason toiminta on olennaisen tärkeää, kun otetaan huomioon näiden toimien monikansallinen luonne ja laajuus. Erasmus+-ohjelmalla taataan, että kaikki jäsenvaltiot hyötyvät liikkuvuudesta ja hyvien käytäntöjen vaihdosta siten, että samalla varmistetaan tulosten optimaalinen levittäminen. EU:n toiminta kentällä auttaa paikkaamaan puuttuvia yhteyksiä, välttämään hajaannusta, hyödyntämään rajattoman Euroopan täydet mahdollisuudet ja lisäämän koulutusjärjestelmien avoimuutta ja vertailukelpoisuutta koko unionissa. Muut vastaavanlaisia toimia kansallisella tasolla rahoittavat järjestelyt ovat huomattavasti pienempiä niin volyymiltään kuin laajuudeltaan, eikä niillä voida korvata Erasmus+-rahoitusta.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa, jonka kolme toimielintä julkisti sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa marraskuussa 2017, muistutettiin, että ihmiset on asetettava etusijalle ja unionin sosiaalista ulottuvuutta on kehitettävä lisää. Siinä tuotiin esiin yhteiset periaatteet yhtäläisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn, oikeudenmukaisten työolojen sekä sosiaalisen suojelun ja osallisuuden aloilla. Ihmisten on saatava oikeanlaiset tiedot, taidot ja pätevyydet, joita tarvitaan nopeasti muuttuvassa maailmassa, jotta he voisivat kilpailla työmarkkinoilla, varautua yhteiskunnallisiin haasteisiin ja edistää osaltaan talouden sopeutumiskykyä.

Tämän vuoksi Erasmus+-ohjelmalla tuetaan ennakoivien tietojen, taitojen ja osaamisen hankkimista ja luodaan uusia yhteistyökumppanuuksia asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Erasmus+-ohjelmasta tulee osallistavampi ohjelma, joka on entistä paremmin erityisesti pienen mittakaavan tai ruohonjuuritason järjestöjen saatavilla. Sen ansiosta useammat nuoret, myös koululaiset, voivat matkustaa toiseen maahan oppimaan. Sillä pyritään myös tavoittamaan muita heikommista lähtökohdista tulevat. EU-asioita koskevan tietoisuuden lisääminen ja aktiivisempi osallistuminen yhteiskunnan toimintaan auttavat ymmärtämään paremmin EU:ta ja sen toimintaa. Myös liikkuvuuden ja yhteistyön tasoa Euroopan ja kansainvälisellä tasolla nostetaan ja toimintaa laajennetaan.

2.TAVOITTEET

Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea EU:n politiikan tavoitteiden toteuttamista koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla ja lujittaa näin kestävää kasvua ja sosiaalista koheesiota ja edistää EU:n yhteisiä arvoja ja tunnetta EU:hun kuulumisesta.

Koulutuksen osalta tämä toteutuu perustamalla vuoteen 2025 mennessä eurooppalainen koulutusalue, jolla valtioiden väliset rajat eivät haittaa oppimista, opiskelua ja tutkimustyötä. Näin pannaan täytäntöön EU:n politiikkaa tällä alalla ja erityisesti Euroopan uusi osaamisohjelma ja noudatetaan kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla annettua Pariisin julistusta.

Ohjelmalla tuetaan ja toteutetaan toimia nuorisopolitiikan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden mukaisesti ja käsitellään oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, nuorisoalan valmiuksien kehittämistä sekä toimia, joilla nuorille voidaan antaa osallistumismahdollisuuksia, ja tuetaan jäsenvaltioita niiden kansallisten nuorisotyön järjestelmien kehittämisessä.

Ohjelmalla autetaan kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta ja edistetään eurooppalaista identiteettiä matkailun avulla nuorille tarkoitettujen Interrail-korttien avulla.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Tulevassa Erasmus+-ohjelmassa hyödynnetään ohjelman tähänastista menestyksekästä toteutusta ja säilytetään nykyinen perusrakenne yhdennettynä ohjelmana, joka pohjautuu elinikäisen oppimisen periaatteeseen. Sen toiminta kattaa useita aloja, kuten korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, kouluopetuksen, aikuiskoulutuksen, nuorison ja urheilun.

Erasmus+-ohjelman budjettia toteuttavat pääasiassa kuhunkin ohjelmaan osallistuvaan maahan perustetut kansalliset toimistot sekä vähäisemmässä määrin koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto ja komissio.

Erasmus+-ohjelmalla vähennetään hallinnollista rasitetta kaikkien kannalta yksinkertaistamalla menettelyjä ja prosesseja, hyödyntämällä optimaalisesti sähköisiä välineitä ja lisäämällä niiden yhteentoimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, vähentämällä raportointi- ja tiedotusvelvoitteita ja standardoimalla paremmin ohjelmien toteutus eri kansallisissa toimistoissa. Täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen lisää Erasmus+-ohjelman käytettävyyttä. Myös Erasmus+-ohjelman kansainvälisen lohkon toteutusmekanismia ja sääntöjä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan huomattavasti.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Ohjelma täydentää kansallisia ja alueellisia toimia ja mahdollistaa jäsennellyn liikkuvuuden, yhteistyön ja politiikan tuen aidosti kansainvälisellä tavalla.

Erasmus+ ja muut EU:n välineet, mukaan luettuina Euroopan sosiaalirahasto+ ja Euroopan horisontti -ohjelma, täydentävät toisiaan merkittävästi, ja tätä aiotaan vahvistaa. Lisäksi Euroopan solidaarisuusjoukot auttavat saamaan nuoria mukaan solidaarisuustoimintaan täysin synergiassa Erasmus+-ohjelman kanssa, sillä molemmat ohjelmat toteutetaan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston ja kansallisten toimistojen tuella.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Euroopan solidaarisuusjoukoilla pyritään helpottamaan nuorten osallistumista solidaarisuustoimintaan Euroopassa ja ulkomailla ja käyttämään näitä mahdollisuuksia heidän taitojensa, osaamisensa ja työllistettävyytensä parantamiseksi, jotta voitaisiin puuttua konkreettisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Solidaarisuus on Euroopan unionin ytimessä ja yksi sen perusarvoista.

Euroopan solidaarisuusjoukoilla on joulukuusta 2016 lähtien koottu yhteen kaikki nykyisiin ohjelmiin kuuluvat asiaan liittyvät toimet ja annettu nuorille mahdollisuus osallistua solidaarisuustoimintaan. EU:n vapaaehtoisapua koskevalla aloitteella on vuodesta 2014 lähtien annettu EU:n kansalaisille ainutlaatuinen tilaisuus osallistua humanitaariseen toimintaan kolmansissa maissa.

Solidaarisuustoimien edistämisestä EU:n tasolla saadaan huomattava hyöty. Tämä vahvistettiin väliarvioinneissa, joissa käsiteltiin Erasmus+-ohjelmaa, joka on tähän mennessä ollut solidaarisuusjoukkojen puitteissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan pääasiallinen välittäjä, ja EU:n vapaaehtoisapua koskevaa aloitetta. Kun otetaan huomioon taloudellisten resurssien niukkuus tällä alalla, EU:n rahoittamissa hankkeissa ja etenkään useita maita koskevissa toimissa ei olisi edetty pelkän kansallisen rahoituksen turvin. Halu osallistua on suurempi kuin tarjolla olevat mahdollisuudet: vain 8 prosenttia nuorista on oleskellut ulkomailla vapaaehtoistyössä, ja niistä, jotka eivät ole tehneet näin, 76 prosenttia ilmoittaa syyksi mahdollisuuksien puuttumisen. Yleisesti ottaen yli 40 prosenttia eurooppalaisnuorista haluaisi työskennellä, opiskella tai suorittaa työharjoittelua jossakin toisessa EU-maassa.

Tähän mennessä yli 53 000 nuorta on osoittanut kiinnostusta solidaarisuustoimintaan rekisteröitymällä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin. Jos Euroopan solidaarisuusjoukkoja ja EU:n vapaaehtoisapua ei olisi olemassa, merkittävästi potentiaalia solidaarisuustoimintaa varten jäisi käyttämättä, millä olisi haitallisia seurauksia hyvinvoinnille, muita heikommassa asemassa oleville yhteisöille, nuorten kehitykselle ja koko yhteiskunnalle. Euroopan solidaarisuusjoukot mahdollistavat nykyisten resurssien ja tietämyksen kokoamisen yhteen. Näin saadaan kerättyä jatkuvan rahoituksen kriittinen massa EU:n laajuisiin haasteisiin puuttumiseksi solidaarisuustoimien avulla. Maan sisäisiin solidaarisuusjaksoihin on liityttävä riittävä EU-ulottuvuus – niillä on esimerkiksi edistettävä EU:n politiikkaa (esim. muuttoliike, ympäristö) – jotta ne olisivat tukikelpoisia.

Euroopan solidaarisuusjoukoilla täydennetään nykyisiä julkisen ja yksityisen sektorin toimintalinjoja, ja ne täydentävät myös nykyisiä kansallisia järjestelyjä. Tämä täydentävä vaikutus varmistetaan, koska ohjelmalla on tarkoitus vastata täyttymättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin.

2.TAVOITTEET

Euroopan solidaarisuusjoukoilla pyritään lisäämään nuorten ja järjestöjen osallistumista helposti saatavilla oleviin ja korkealuokkaisiin solidaarisuustoimiin. Tämä auttaa vahvistamaan koheesiota ja solidaarisuutta Euroopassa ja ulkomailla, tukemaan yhteisöjä ja vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustana ovat nykyiset Euroopan solidaarisuusjoukot ja EU:n vapaaehtoisavun ohjelma. Tavoitteena on

·vastata tärkeisiin täyttymättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin useilla eri aloilla, joista esimerkkeinä kehitysapu ja humanitaarinen apu, koulutus, terveys, sosiaalinen integraatio, elintarvikkeiden hankinnassa avustaminen, majoitustilojen rakentaminen, siirtolaisten ja pakolaisten vastaanotto, tukeminen ja kotouttaminen, ympäristönsuojelu ja luonnonkatastrofien ehkäiseminen, ja edistää EU:n tavoitteiden saavuttamista näillä politiikan aloilla.

·lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia eurooppalaisiin solidaarisuustoimiin osallistumisen keinoin. Nuoret voivat näin kehittää ihmissuhde- ja sosiaalisia taitojaan, mikä puolestaan auttaa heitä kehittymään riippumattomiksi ja aktiivisiksi yksilöiksi. Samalla heille kehittyy eurooppalainen identiteetti ja monikulttuurisia taitoja, mikä on olennaisen tärkeää nykyisin, kun nuorisotyöttömyys on joissakin osissa Eurooppaa pysyvästi korkealla tasolla ja tietyt muita heikommassa asemassa olevat ryhmät ovat yhä enemmän vaarassa syrjäytyä pysyvästi yhteiskunnan toiminnasta.

·vahvistaa solidaarisuustoimintaan osallistumisen perustaa ja tukea laaja-alaisesti eri puolilla Eurooppaa olevia järjestöjä. Näin edistetään osallistavien, avointen yhteisöjen muodostamista, jolloin koko yhteiskunnasta tulee kestävämpi.

EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen integroiminen mukaan tarjoaa eurooppalaisnuorille ainutlaatuisen tilaisuuden osoittaa solidaarisuutta avun tarpeessa olevia ihmisiä kohtaan eri puolilla maailmaa ja edistää humanitaarisia/kehitysyhteistyötoimia kolmansissa maissa. Lisäksi se antaa järjestöille tilaisuuden saada teknistä tukea ja kehittää valmiuksia katastrofiriskien hallinnan sekä katastrofi- ja toimintavalmiuden alalla.

Euroopan solidaarisuusjoukot edistävät lisäksi osaltaan sukupolvien välistä solidaarisuutta tuomalla nuoret osallistujat ja muut sukupolvet yhteen hankkeissa, joista saadaan myönteisiä synergiavaikutuksia ja opitaan vastavuoroisesti. Se aikoo kehittää lisää osallistujiensa foorumia ja verkostoa, jotta laajempi joukko nuoria saataisiin osallistumaan solidaarisuustoimiin.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat osallistujien sijoittamista valtuutettuihin järjestöihin, jotka ovat mukana solidaarisuushankkeissa. Se toteutetaan Erasmus+-ohjelmaa varten hyväksytyn menestyksekkään mallin pohjalta. Ohjelman hallinnointiin liittyvät tehtävät jaetaan selkeästi komission, Erasmus+-ohjelman puitteissa perustettujen kansallisten toimistojen ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston välillä.

Uusien Euroopan solidaarisuusjoukkojen maantieteellinen ala kattaa humanitaarisen avun osalta kaikki maailman maat. Kaikkien muiden vapaaehtoistyömahdollisuuksien osalta potentiaalisesti kaikki nykyisin Erasmus+-ohjelmaan osallistuvat maat voidaan sisällyttää mukaan. Harjoittelujaksoja ja työmahdollisuuksia on kuitenkin tarjolla vain EU:n jäsenvaltioissa.

Euroopan solidaarisuusjoukoilla varmistetaan seuraavat:

·kokonaisvaltainen lähestymistapa solidaarisuuteen sellaisen yhden EU:n välineen puitteissa, joka kattaa toimia niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella, humanitaarinen ulottuvuus mukaan luettuna;

·yksi yhteyspiste solidaarisuusasioista kiinnostuneille nuorille, minkä ansiosta järjestelyyn on selvä ja helppo pääsy;

·vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja työntekijöiden määrän kasvu yhden välineen kautta;

·nykyisiä järjestelyjä koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen ja yhden täytäntöönpanomenettelyn perustaminen;

·kustannusten vähentäminen mittakaavaetujen ansiosta (vakuutus, koulutus, tiedotus, sähköinen alusta jne.).

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Euroopan solidaarisuusjoukot mahdollistavat solidaarisuustoimien keskittämisen niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolella. Euroopan solidaarisuusjoukot kehittävät tiiviit siteet kansallisiin rakenteisiin ja järjestelyihin, kuten yhteiskuntapalveluohjelmiin, ja luovat niiden kanssa synergiaa. Täydentävyys ja synergiat tulevan Erasmus+-ohjelman nuorisotoimien ja sellaisten Euroopan sosiaalirahasto+-toimien, joilla pyritään edistämään nuorten työllisyyttä, kanssa aiotaan varmistaa. Synergiavaikutuksia myös EU:n ympäristö- ja ilmastotoimien Life-ohjelman kanssa hyödynnetään eritoten strategisia integroituja hankkeita täydentävinä toimina.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

	INVESTOINTI IHMISIIN, SOSIAALISEEN KOHEESIOON JA EUROOPPALAISIIN ARVOIHIN
	Oikeusjärjestys, oikeudet ja arvot

Oikeusjärjestys-, oikeus- ja arvorahasto on uusi EU:n väline, joka koostuu kahdesta rahoitusohjelmasta: Oikeus- ja arvo-ohjelma, josta tuetaan tasa-arvoa ja oikeuksia, ja oikeusjärjestysohjelma, jolla edistetään EU:n oikeusalueen kehittämistä.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

EU:n arvojen, oikeuksien ja oikeusjärjestyksen edistäminen, lujittaminen ja suojeleminen auttaa tekemään EU:sta todellisen ja konkreettisen tekijän ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Rahastolla edistetään ja suojellaan tasa-arvoa ja oikeuksia kaikkialla EU:ssa, kannustetaan kansalaisia osallistumaan poliittiseen elämään sekä kansalaistoimintaan ja tuetaan tasa-arvoa ja syrjinnän ja väkivallan torjuntaa koskevaa politiikkaa ja edistetään näin eurooppalaisen demokratian, sen tasa-arvoisten yhteiskuntien ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien elimien vahvistamista.

EU:n arvojen edistäminen tarkoittaa myös niiden suojelemista ja sen varmistamista, että olemassa on oikeusvaltioperiaatetta ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta kunnioittava toimintaympäristö, jossa jäsenvaltioiden keskinäinen tunnustaminen ja luottamus kasvavat. Tämä on keskeisellä sijalla Euroopan oikeusalueella. Siviilioikeudellista ja rikosoikeudellista yhteistyötä edelleen haittaaviin pullonkauloihin ja EU:n lainsäädännön puutteelliseen täytäntöönpanoon voidaan parhaiten puuttua EU:n rahoittamilla aloitteilla.

Oikeusjärjestys-, oikeus- ja arvorahastoon kuuluvilla kahdella ohjelmalla myös tehostetaan ja tuetaan valtiosta riippumattomien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen keskeistä roolia EU:n yhteisten arvojen edistämisessä, turvaamisessa ja niistä tiedottamisessa sekä unionin oikeuden mukaisten oikeuksien tosiasiallisen käytön edistämisessä

2.TAVOITTEET

Oikeusjärjestys-, oikeus- ja arvorahaston päällimmäisenä tavoitteena on tukea avoimia, demokraattisia ja osallistavia yhteiskuntia. Sillä pyritään lisäämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia suojelemalla ja edistämällä oikeuksia ja arvoja siten, että EU:n oikeusaluetta kehitetään pidemmälle.

Tähän pyritään seuraavien tavoitteiden avulla:

·kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen edistämällä ja suojelemalla oikeuksia, arvoja ja tasa-arvoa ja luomalla sitoutumis- ja osallistumismahdollisuuksia;

·oikeusvaltioperiaatteeseen, keskinäiseen tunnustamiseen ja luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen lisäkehittelyn edistäminen eritoten helpottamalla oikeussuojan saatavuutta, edistämällä siviilioikeudellista ja rikosoikeudellista yhteistyötä ja tehostamalla kansallisia oikeusjärjestelmiä.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Uusi väline yhdistää pienen mittakaavan ohjelmat ja niihin liittyvät tavoitteet ja tuensaajat, jotta voitaisiin parantaa EU:n toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Sillä luodaan synergiaa nykyisten ohjelmien välillä mutta sallitaan toimintalinjojen erityispiirteet. Aiemmasta ohjelmasukupolvesta saatujen kokemusten pohjalta toteutusta virtaviivaistetaan kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi esimerkiksi vähentämällä perustana olevien rahoitusliiketoimien määrää.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Oikeusjärjestys-, oikeus- ja arvorahastolla on poliittisia synergiavaikutuksia sisämarkkinaohjelman kanssa, koska sillä annetaan tukea kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja toimeenpanoviranomaisten työn vahvistamiseksi kuluttaja-asioiden alalla. Rahoittamalla toimintaa yhtiöoikeuden, sopimusoikeuden ja rahanpesun torjunnan aloilla tulevalla sisämarkkinaohjelmalla edistetään suoraan EU:n oikeusalan politiikan toteutusta. Synergiaa kehitetään ja vahvistetaan Euroopan sosiaalirahasto+:n kanssa. Kyseisellä rahastolla on vahvaa ja suoraa vaikutusta ihmisiin – etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjittyihin ryhmiin – ja suuri merkitys sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien, EU:n arvojen ja perusoikeuksien kunnioittamisen edistämisessä. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma auttaa varmistamaan jäsenvaltioiden oikeuslaitosten digitalisaatiokehityksen, oikeusteknologian (LegalTech) kehittämisen EU:n yrityksissä ja rajatylittävän yhteenliittämisen ja yhteentoimivuuden. Arvojen ja oikeuksien edistäminen EU:ssa heijastelee niiden edistämistä maailmanlaajuisesti muun muassa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen liittyvillä yhteyksillä. Synergiaa voidaan tältä osin kehittää myös ulkoisten toimien kanssa monenvälisellä tasolla.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Luova Eurooppa on EU-ohjelma, jolla tuetaan eurooppalaista kulttuuria, muun muassa Media-toimia.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Eurooppalaisten kulttuurien monimuotoisuuden sekä kulttuuriperinnön ja luovuuden edistäminen, lujittaminen ja suojeleminen auttavat tekemään EU:sta todellisen ja konkreettisen tekijän ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kulttuurilla on siis keskeinen rooli merkittäviin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin vastaamisessa. Lisäksi kulttuurilla on tärkeä tehtävä innovoinnin, talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vauhdittamisessa.

Kulttuurien monimuotoisuuden tukeminen mahdollistaa taiteellisen vapauden ja lisää tietoisuutta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä. Kulttuuriarvojen edistäminen edellyttää kilpailukykyisiä ja elinvoimaisia kulttuurin ja luovan toiminnan aloja ja eritoten audiovisuaalialaa, jotta tavoitettaisiin kansalaiset kaikkialla Euroopassa erityisesti yhä enenevässä määrin integroitujen digitaalisten sisämarkkinoiden yhteydessä.

EU-tason kulttuuri-investoinneilla on olennainen tehtävä monimuotoisten ja osallistavien yhteiskuntien edistämisessä, ja niillä on vaikutuksia myös muihin EU:n politiikan aloihin. Huomattavasti suurempi lisäarvo varmistetaan kohdistamalla toiminta aloihin, jotka täydentävät kansallista ja alueellista rahoitusta ja joilla on vahva rajat ylittävä ulottuvuus, puuttumalla markkinoiden toimintapuutteisiin sekä edistämällä mittakaavaetuja ja kriittistä massaa.

Kulttuurialan ja luovien toimialojen ammattilaisten liikkuvuudella, uusien kykyjen tukemisella ja taiteilijoiden ja heidän teostensa markkinoimisella kansainvälisellä tasolla vahvistetaan Euroopan unionin kulttuurin näkyvyyttä unionin rajojen ulkopuolella ja sen suhteita maailman näyttämöllä. Yleisön osallisuutta ja kulttuurista osallistumista edistävillä toimilla sekä taiteellisen ilmaisun tukemisella lisätään Euroopan luovaa ja innovatiivista potentiaalia, joka ylittää kansalliset rajat. Tämä koskee etenkin kulttuurisesti monimuotoisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen elokuvasisällön luomisen, levittämisen ja markkinoinnin tehostamista. Tässä olennainen edellytys on Euroopan audiovisuaalialan kasvattaminen ja vakiinnuttaminen.

Audiovisuaalialan osalta Media-ohjelmalohkoon kuuluvilla toimilla lisätään Euroopan luovien ja audiovisuaalialojen kilpailukykyä tukemalla sellaisten eurooppalaisten teosten kehittämistä, jotka pystyvät kilpailemaan muiden kuin eurooppalaisten suurtuotantojen kanssa, innovatiiviseen tarinankerrontaan kehitettävää uutta teknologiaa (kuten virtuaalitodellisuutta), markkinointi-, myynninedistämis- ja levittämisstrategioita sekä audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanoa.

2.TAVOITTEET

Luova Eurooppa -ohjelman yleistavoitteena on tukea avoimia, osallistavia ja luovia yhteiskuntia, lujittaa kulttuurialan ja luovan alan kilpailukykyä sekä lisätä kasvua ja työpaikkoja. Ohjelmalla pyritään

·turvamaan, kehittämään ja edistämään Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta ja Euroopan kulttuuriperintöä;

·tukemaan laadukkaiden ja monimuotoisten eurooppalaisten teosten luomista ja levittämistä suurten yleisöjen saataville rajat ylittävästi;

·tukemaan kulttuuripohjaista luovuutta koulutuksessa ja innovoinnissa;

·lujittamaan kulttuurialan ja luovien toimialojen rajatylittävää ulottuvuutta;

·parantamaan eurooppalaisen luovan alan ja audiovisuaalialan kilpailukykyä ja innovointikykyä.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Ohjelman toteutuksesta vastaa jatkossakin pääasiallisesti koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto. Aiemmasta ohjelmasukupolvesta saatujen kokemusten pohjalta toteutusta virtaviivaistetaan kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi esimerkiksi vähentämällä perustana olevien rahoitusliiketoimien määrää. Luova Eurooppa ‑yhteyspisteet virtaviivaistavat ja kohdentavat paremmin viestintää, tulosten levittämistä ja tuloksista annettavaa palautetta.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Luova Eurooppa -ohjelmalla on huomattavia yhteisvaikutuksia sisämarkkinaohjelman kanssa, sillä kulttuuri- ja media-alan edistäminen myötävaikuttaa suoraan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanoon. Synergiaa Erasmus+-ohjelman kanssa vahvistetaan ottamalla kulttuurialan oppilaitosten tarpeet järjestelmällisemmin osaksi nykyisiä ja tulevia toimia. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalla tuetaan myös kulttuuriperintöalan digitalisaatiokehitystä (esim. Europeana) ja edistetään näin #digital4culture-strategian toteutusta. Yksityisten investointien houkuttelemiseksi kulttuurialan ja luovien alojen pienille ja keskisuurille yrityksille asetetaan saataville oman pääoman ehtoista rahoitusta ja velkarahoitusta InvestEU-rahaston kautta. Euroopan horisontti -ohjelman puitteissa osallistavia, kestäviä ja turvallisia yhteiskuntia koskevalla klusterilla tuetaan tutkimus- ja innovointitoimia medioiden lähentymisen ja kulttuurin aloilla.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Yhteinen maatalouspolitiikka on unionin keskeistä politiikkaa, jonka tavoitteena on lisätä maatalouden tuottavuutta, varmistaa viljelijöille kohtuullinen elintaso, vakauttaa markkinoita ja lisätä maatalousalan kilpailukykyä. Nykyaikaistetun yhteisen maatalouspolitiikan avulla on tuettava kehitystä, jossa maatalousalasta tulee kaikilta osin kestävää ja maaseutualueet säilyvät elinvoimaisina. Samalla on pystyttävä varmistamaan turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden varma saatavuus yli 500 miljoonalle kuluttajalle.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Eurooppa tarvitsee älykästä, häiriöitä sietävää, kestävää ja kilpailukykyistä maatalousalaa, jonka avulla se pystyy tuottamaan kansalaisilleen laadukkaita, kohtuuhintaisia, ravitsevia ja monipuolisia elintarvikkeita sekä lujittamaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta. Modernin yhteisen maatalouspolitiikan olisi lisättävä tuottamaansa EU-tason lisäarvoa siten, että siinä otetaan huomioon aiempaa kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmastotavoitteet ja vastataan kansalaisten odotuksiin, jotka koskevat terveyttä, ympäristöä ja ilmastoa. EU:n maatalouden ja maaseutualueiden haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia ja rajat ylittäviä, ja siksi niihin vastaamiseksi tarvitaan yhteistä EU-tason politiikkaa, jonka avulla

·varmistetaan toimivat sisämarkkinat ja tasavertaiset toimintaedellytykset yhteisellä tuloturvaverkolla ja vältetään siten mahdollinen kilpailun vääristyminen;

·vahvistetaan EU:n maatalouden häiriönsietokykyä, jota tarvitaan globalisaation hallintaan ja hyödyntämiseen;

·tartutaan keskeisiin kestävyyshaasteisiin, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus sekä maaperän, veden ja ilman laatu.

Nykyaikaistetun maatalouspolitiikan avulla voidaan ylläpitää täysin yhdennettyjä maataloustuotteiden sisämarkkinoita EU:ssa mutta samalla painottaa entistä enemmän tuotannon kestävyyttä ja tiukennettuja ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Maatalousalan kehittämisessä ilmenevät erot vähenevät ja kriisivalmius kasvaa.

2.TAVOITTEET

Vuoden 2020 jälkeisessä yhteisessä maatalouspolitiikassa keskitytään tavoitteisiin, jotka koskevat kaikkia kolmea EU:n kestävän maatalouden ulottuvuutta:

·tuetaan älykästä ja häiriöitä sietävää maatalousalaa;

·tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistetään EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita;

·lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

Tulevan yhteisen maatalouspolitiikan on myös edelleen keskityttävä yhteiskunnan odotuksiin kestävästä ruoantuotannosta, erityisesti elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun sekä ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevien normien osalta. Politiikassa annetaan aiempaa enemmän painoarvoa neuvonnalle, tietämyksen siirrolle sekä yhteistyölle.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Maatalouspolitiikan toteuttaminen perustuu edelleenkin suurelta osin EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyössä toteuttamaan hallinnointiin. Politiikkaa rahoitetaan kahdesta rahastosta, Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Käyttöön otetaan uusi täytäntöönpanomalli, jossa toimet kootaan yhteen ohjelmatyövälineeseen, yhteisen maatalouspolitiikan strategiseen suunnitelmaan. Maatalouspolitiikan yhteiset tavoitteet määritellään EU:n tasolla, ja ne noudattavat täysin EU:n kansainvälisiä sitoumuksia. Jäsenvaltioille jää aiempaa enemmän joustovaraa määritellä toimet omien tarpeidensa mukaan, kunhan ne soveltuvat yhteen EU:n tasolla määriteltyjen erityistavoitteiden kanssa. EU:n erityistavoitteet mukautetaan muilla EU:n politiikanaloilla, kuten ympäristö- ja ilmastoaloilla, asetettuihin tavoitteisiin.

Komissio hyväksyy yhteisen maatalouspolitiikan strategiset suunnitelmat, jos ne ovat johdonmukaisia ja edistävät riittävällä tavalla EU:n tavoitteita ja päämääriä. Uusi malli merkitsee siirtymistä nykyisestä säännösten noudattamiseen perustuvasta lähestymistavasta tulospainotteiseen toimintamalliin, jonka tavoitteena on saavuttaa EU-tasolla sovitut yhteiset päämäärät. Se antaa jäsenvaltioille riittävästi joustovaraa käsitellä omia kansallisen tai alueellisen tason erityistarpeitaan. Politiikan pitkän aikavälin tulosten arvioimiseksi käytetään vaikutusindikaattoreita, ja täytäntöönpanoa puolestaan seurataan yhteisten tuotos- ja tulosindikaattoreiden avulla. Uusi täytäntöönpanomalli merkitsee viljelijöitä ja hallintoelimiä koskevien sääntöjen perinpohjaista yksinkertaistamista.

·Suorat tuet ovat jatkossakin olennainen osa yhteistä maatalouspolitiikkaa, mutta ne ovat jonkin verran aiempaa pienempiä ja paremmin kohdennettuja. Suorana tukena ja erityisesti tuotannosta irrotettuna tukena myönnettävä perustulotuki kuuluu jäsenvaltioiden laatiman strategisen suunnitelman kattamiin tukitoimenpiteisiin.

·Jäsenvaltioilla on mahdollisuus siirtää osa suoran tuen määrärahoistaan maaseudun kehittämiseen ja toisin päin.

·Nykyisin 20 % viljelijöistä saa 80 % suorista tuista, ja nämä luvut kuvastavat järjestelmää, jossa tuet liittyvät viljelijöiden vähemmistölle keskittyneeseen maa-alaan.

·Tuen tasapainoisempaa jakautumista olisi edistettävä ottamalla käyttöön tilatasolla sovellettava pakollinen tukikatto (johon ei lasketa työvoimakustannuksia) tai tilan koon mukaan alenevat tuet. Säästöt jäävät asianomaisen jäsenvaltion määrärahoihin, ja jäsenvaltiot voivat jakaa ne uudelleen maaseudun kehittämiseen tai pienille ja keskisuurille tiloille.

·Suorien hehtaarikohtaisten tukien tasoja lähennetään jäsenvaltioiden välillä kohti EU:n keskiarvoa (ulkoinen lähentäminen). Jäsenvaltioissa, joissa suoran tuen taso on alle 90 % EU27:n keskimääräisestä tuesta, niiden nykyisen tukitason ja määrän, joka on 90 % kyseisestä EU:n keskimääräisestä tuesta, välistä eroa supistetaan 50 %. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat tukitason lähentämisen rahoittamiseen.

·Yhteisen maatalouspolitiikan entistä kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmastotavoitteet huomioon ottaen nykyisin sovellettava ”viherryttäminen” korvataan toimintamallilla, johon nykyiset täydentävät ehdot, suora viherryttämistuki ja maatalouden vapaaehtoiset ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet integroidaan kohdennetummaksi, kunnianhimoisemmaksi mutta silti joustavaksi kokonaisuudeksi.

·Strategisiin suunnitelmiin on sisällytettävä riskinhallintavälineiden tuki, jolla edistetään myös tulojen vakauttamista. Euroopan maatalouden tukirahastoon muodostetaan uusi kriisivaraus. Kriisivarauksen käytön ehtona on kansallisella tasolla laadittu asianmukaisiin riskinhallintavälineisiin (kuten vakuutukset) perustuva strategia.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Yhteisen maatalouspolitiikan nykyaikaistamisella saavutetaan suurempia synergiaetuja ja lisätään maatalouspolitiikan johdonmukaisuutta EU:n muiden politiikkojen, erityisesti ympäristö-, ilmasto-, aluekehitys- sekä tutkimus- ja kehityspolitiikan kanssa. Johdonmukaisempi politiikka puolestaan merkitsee sekä hallinnon että viljelijöiden kannalta yksinkertaisempia menettelyjä. Kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ei voida saavuttaa ilman vahvaa tukea osaamisen, innovoinnin ja teknologian kehittämiseen. Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavia synergiaetuja hyödynnetään ja kehitetään elintarvikehuoltoa ja luonnonvaroja koskevalla klusterilla, jonka tavoitteena on varmistaa turvalliset, kestävät, häiriöitä sietävät, kiertotalouteen perustuvat, monipuoliset ja innovatiiviset maatalous- ja elintarvikejärjestelmät. EU:n maatalouden nykyaikaistamisen ja kestävään tulevaisuuteen siirtymisen on perustuttava aiempaa enemmän tieteellisen tiedon kehittämiseen ja käyttämiseen. Siksi Euroopan horisontti -ohjelmaan osoitetaan10 miljardia euroa, jolla tuetaan elintarvikkeita, maataloutta, maaseudun kehittämistä ja biotaloutta koskevaa tutkimusta ja innovointia. Lisäksi varmistetaan ympäristö- ja ilmastoalan Life-ohjelman kanssa saatavat synergiaedut, jotta varoja voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla ympäristöinvestointien tukemiseksi. Samalla tavoin voidaan maatalousympäristön tilaa ja politiikan vaikutuksia koskevissa operatiivisissa arvioinneissa hyödyntää avaruusohjelman kautta saatavaa vahvaa synergiaa.

Tavoitteena on sisällyttää EU:n tavoitteet ja perussäännöt mahdollisimman pitkälti samaan yksinkertaistettuun kehykseen, jota käytetään myös muiden Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallinnoinnissa.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto on EU:n erityisohjelma, jolla tuetaan kestävää kalastusalaa sekä kalastuksesta riippuvaisia rannikkoyhteisöjä EU:ssa.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Merten ekosysteemeillä on maailmanlaajuinen merkitys, ja siksi EU:n on toimittava kansainvälisellä tasolla varmistaakseen valtamerten ja niiden elollisten luonnonvarojen suojelun, säilyttämisen ja kestävän käytön. On paljon tehokkaampaa toimia EU:n kuin yksittäisen jäsenvaltion tasolla. Ilman EU:n koordinoitua toimintaa meren elolliset luonnonvarat ehtyisivät nopeasti, ja tällä olisi välittömiä vaikutuksia kalataloustuotteiden saatavuuteen ja meriekosysteemien tuhoutumisen estämiseen. Rahastosta tuetaan merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua, vauhditetaan investointeja, lisätään työllisyyttä ja kasvua, tuetaan tutkimuksen ja kehittämisen kautta innovointia ja edistetään energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

EU:n kalastuslaivaston ylikapasiteetti ja liikakalastus ovat edelleen ongelma, joka koskettaa monia laivastonosia ja merialueita. Kalatalousalalla ja erityisesti kansainvälisillä merialueilla ja rannikkoalueilla on edelleen vakavia rakenteellisia ongelmia, joita jäsenvaltiot eivät yksin pysty ratkaisemaan. Yhdennetty meripolitiikka tarjoaa meriasioiden käsittelyyn johdonmukaisen, koordinoidun ja yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan.

Sinisen talouden edistäminen rannikkoyhteisöissä kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun, valtamerienergian ja sinisen bioteknologian aloilla tuottaa todellista EU:n lisäarvoa, kun se toteutetaan EU:n tasolla kannustamalla EU-maiden hallituksia ja sidosryhmiä kehittämään yhteisiä toimintatapoja, joilla voidaan lisätä kasvua mutta samalla kuitenkin suojella meriympäristöä.

2.TAVOITTEET

Euroopan meri- ja kalatalousrahastolla on kolme keskeistä tavoitetta:

·turvataan merten ja valtamerten hyvinvointi ja kalastus- ja vesiviljelyalan kestävyys vähentämällä kalastuksen vaikutuksia meriympäristöön. Samalla pyritään lisäämään kalastusalan kilpailukykyä ja houkuttelevuutta; 

·edistetään sinistä taloutta erityisesti kehittämällä kestäviä ja elinvoimaisia rannikkoyhteisöjä, jotka panostavat investointeihin, osaamiseen ja tietämykseen sekä markkinoiden kehittämiseen;

·tehostetaan kansainvälistä valtamerten hallinnointia ja merialueiden turvallisuutta alueilla, jotka eivät kuulu kansainvälisten kalastussopimusten piiriin.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Ohjelmaa toteutetaan sekä jaetun että suoran hallinnoinnin kautta. Rahoitus myönnetään tukien ja rahoitusvälineiden muodossa. Jaetussa hallinnoinnissa jäsenvaltiot vastaavat suoraan edunsaajien tukemisesta. Suoraa hallinnointia käytetään silloin, kun edistetään innovatiivista politiikkaa, jolla on välitön vaikutus meripolitiikan toimiin ja kansainväliseen valtamerten hallinnointiin ja merialueiden turvallisuuteen.

Rahastolla on yhteinen oikeusperusta kaikkien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kanssa. Kalatalousalasta on kuitenkin tarkoitus hyväksyä erillinen asetus sekä joukko täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä.

Hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi pyritään yhä enemmän käyttämään yksinkertaistettujen vakiokustannusten vaihtoehtoa (kiinteät määrät, kertasuoritukset ja yksikkökustannukset). Jäsenvaltioille jää runsaasti joustovaraa räätälöidä toimenpiteensä noudattaen kuitenkin EU:n tasolla sovittuja tavoitteita. Suorassa hallinnoinnissa pyritään lisäämään sähköisten hankinta- ja avustusmenettelyjen käyttöä, mikä mahdollistaa varojen suoran hallinnoinnin ulkoistamisen toimeenpanovirastoille.

Lisäjoustoa saadaan lisäämällä mahdollisuutta yhdistää erilaisista rakenne- ja investointirahastoista saatavaa rahoitusta, tai yhdistämällä jaettuun ja suoraan hallinnointiin osoitettuja varoja. Kalatalousalan yritysten kehittämiseen ja niiden kannattavuuden parantamiseen tarkoitetun tuen saatavuutta helpotetaan ottamalla käyttöön laajempi valikoima rahoitusvälineitä (lainat, vakuudet jne.) sekä takaisin maksettavia tukia (esim. ohjelmatasolla myönnettävät takaisin maksettavat avustukset). Jäsenvaltioille jää näin enemmän joustovaraa reagoida odottamattomiin olosuhteisiin ja menojen uusiin painopisteisiin.

Rahastossa pyritään myös siirtymään nykyistä tulosperusteisempaan tukimalliin, jossa jäsenvaltiot valitsevat haluamansa toimenpiteet ennalta sovittujen yksityiskohtaisten toimenpiteiden joukosta. Politiikan vaikutuksia tehostetaan myös paremmilla, yhdennettyyn tietokehykseen perustuvilla tietojärjestelmillä.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Merialalla ja sinisessä taloudessa hyödynnetään EU:n eri rahastojen yhteisvaikutusta: Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan sinisen kasvun aloilla tehtäviä investointeja sekä merialuestrategiaa, Euroopan sosiaalirahasto+:sta voidaan saada tukea kalastajien uudelleen kouluttamiseen ja pätevyyden hankkimiseen, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuetaan vesiviljelyä. Euroopan horisontti -ohjelman kautta tehtävää yhteistyötä ja sen kanssa saatavaa synergiaa hyödynnetään merialan tutkimuksessa ja innovoinnissa esimerkiksi siten, että autetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä ottamaan käyttöön ja saattamaan markkinoille siniseen kasvuun liittyviä innovatiivisia ratkaisuja. Lisäksi tuetaan sinisen talouden tutkimuksessa ja innovoinnissa käytettävää aihekohtaista investointifoorumia. Myös EU:n ympäristö- ja ilmastotoimien Life-ohjelman kanssa saatavia synergiavaikutuksia hyödynnetään tuettaessa meriympäristön tilan parantamiseen tähtääviä toimia erityisesti silloin, kun ne toteutetaan strategisia integroituja hankkeita täydentävinä toimina. InvestEU-rahastolla on muiden rahoitusvälineiden ohella yhä tärkeämpi rooli markkinoihin liittyvien toimien rahoittamisessa, ja sillä voidaan tukea erityisesti sinisen talouden tutkimuksessa ja innovoinnissa käytettävää aihekohtaista investointifoorumia.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Kansainvälisillä kalastussopimuksilla mahdollistetaan EU:n kalastuslaivastojen pääsy kolmansien maiden vesille. Sopimuksissa edellytetään, että EU suorittaa vuosittaiset pakolliset rahoitusosuudet alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille, joiden jäsenenä se on.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

EU on yksi maailman johtavista toimijoista meri- ja kalatalousalalla. EU tukee kalakantojen kestävää hoitoa kansainvälisesti ja puolustaa taloudellisia ja sosiaalisia etujaan. Kalastus edellyttää kansainvälisen ulottuvuutensa vuoksi EU-tason toimintaa, ja siksi kestävän kalastuksen edistäminen kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä on erityisen tärkeää kansainvälisissä yhteyksissä, eli kun EU neuvottelee kalastussopimuksista tai osallistuu alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin.

EU on myös ottanut johtoaseman toteutettaessa YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ”säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä” ja haluaa kalastussopimustensa puitteissa kehittää kansainvälistä valtamerten hallintaa, kuten meriluonnonvarojen säilyttämistä ja laittoman kalastuksen torjuntaa.

EU:n kalastusalusten saaliista yli neljännes saadaan EU:n ulkopuolisilla vesillä. Kalastussopimukset tarjoavat EU:lle kestäväpohjaiseen elintarvikehuoltoon, kalastusalan kehittämiseen, kalastuksesta riippuvaisiin rannikkoyhteisöihin ja kestävään siniseen talouteen liittyviä hyötyjä. Välillisiä hyötyjä saadaan puolestaan tukemalla kolmansia maita muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä ja edistämällä niiden paikallista sosioekonomista kehitystä.
EU antaa kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten yhteydessä taloudellista ja teknistä tukea, jotta unionin alusten kolmansien maiden vesillä harjoittamaa kalastustoimintaa varten on olemassa oikeudelliset, ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat kattava hallintokehys. EU kalastaa samoja kalakantoja Norjan, Islannin ja Färsaarten kanssa, ja tällaisia jaettuja kantoja hallinnoidaan yhteistyössä. Kalastussopimukset ovat merkittäviä myös siinä mielessä, että niillä tiivistetään EU:n suhteita kolmansiin maihin ja lujitetaan sen asemaa maailmanlaajuisissa yhteyksissä.

EU on sopimuspuolena YK:n merioikeusyleissopimuksessa ja YK:n kalakantasopimuksessa. Sen on toimittava yhteistyössä muiden kalastusvaltioiden kanssa ja oltava jäsenenä avomeren kalastusta hallinnoivissa alueellisissa kalastusjärjestöissä. Koska EU edustaa koko EU:n kalastusalan etuja ja on kyseisten järjestöjen johtava jäsen, se pystyy painoarvonsa ja toimivaltansa turvin suojelemaan etujaan tehokkaammin ja määrätietoisemmin kuin yksittäinen jäsenvaltio.

2.TAVOITTEET

Kansainvälisillä kalastussopimuksilla on EU:n ja sen sopimuskumppaneiden yhteisten etujen mukaisesti seuraavat tavoitteet:

·varmistetaan EU:n laivaston pääsy kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuuluville vesialueille;

·myönnetään rahoitusta, jolla kehitetään rannikkovaltioiden valmiuksia toteuttaa kalavarojen kestävää hoitoa, seurata ja valvoa kalastustoimintaa vesialueillaan ja erityisesti torjua laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta;

·perustetaan ja tuetaan tarvittavia tiede- ja tutkimuslaitoksia;

·lisätään avoimuutta ja edistetään kaikkien tällaisilla vesialueilla toimivien laivastojen tasapuolisia toimintaedellytyksiä;

·lujitetaan ja edistetään valtamerten hallinnointia alueellisissa kalastuselimissä.

Sen lisäksi, että kyseessä on kansainvälisillä vesillä harjoitettavaan kalastukseen sovellettava oikeudellinen vaatimus, jäsenyys alueellisissa järjestöissä auttaa EU:ta vaalimaan yhteisen kalastuspolitiikan periaatteita mahdollisimman pitkälti myös EU:n ulkopuolisilla vesillä ja varmistamaan siten EU:n toimijoille mahdollisimman tasapuoliset toimintaedellytykset. Alueellisten järjestöjen jäsenenä EU on velvollinen osallistumaan niiden toimien rahoittamiseen pakollisten rahoitusosuuksien muodossa.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Euroopan komissio toteuttaa ohjelman suoraan rahoitustuen muodossa.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Synergia yhteisen kalastuspolitiikan kanssa on ensiarvoisen tärkeää kalastussopimusten täytäntöönpanolle.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Life on EU:n ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma. Siinä keskitytään kehittämään ja toteuttamaan innovatiivisia tapoja vastata ympäristöön ja ilmastoon liittyviin haasteisiin ja siten saamaan aikaan muutoksia politiikan laatimisessa, täytäntöönpanossa ja täytäntöönpanon valvonnassa.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Ympäristöongelmat, ilmastonmuutos mukaan lukien, ylittävät luontaisesti poliittiset, oikeudelliset ja ihmisten asettamat rajat eivätkä jäsenvaltiot pysty ratkaisemaan niitä yksin. Jotta näihin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti, tarvitaan EU:n toimia ympäristöä ja ilmastotoimia koskevan erityisvälineen muodossa. Tähän välineeseen sisältyvät myös energiatehokkuus ja pienimuotoiset uusiutuvat energialähteet. Sen avulla voidaan myös välttää koordinointiongelmia ja täydentää kohdennetuilla toimilla ympäristön ja ilmaston sisällyttämistä EU:n koko budjettiin.

Useimmat ympäristövarat ovat julkisia hyödykkeitä, jotka jakautuvat epätasaisesti ympäri EU:ta. Velvollisuus suojella niitä edellyttää vastuunjaon ja yhteisvastuun periaatteiden jatkuvaa soveltamista. EU:n ympäristö- ja ilmastolainsäädännön ja -politiikan soveltamisen johdonmukaisuus EU:ssa sekä EU:n tason foorumi parhaiden käytäntöjen ja taitotiedon jakamiseen on ratkaisevan tärkeää. Helpottamalla siirtymistä puhtaaseen energiaan edistetään sekä ympäristö- että ilmastontavoitteiden saavuttamista vaikuttamalla sisä- ja ulkoilman laadun parantamiseen, kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen. Näin saadaan runsaasti lisäarvoa, koska samalla vauhditetaan kilpailukykyistä ja kestävää unionin taloutta. Lisäksi energiatehokkuuden tukeminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää hiilen määrää EU:n taloudessa.

2.TAVOITTEET

Ohjelmalla edistetään

·siirtymistä kohti kiertotaloutta, resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä vähähiilistä ja ilmastonmuutosta kestävää taloutta,

·ympäristön laadun suojelua ja parantamista,

·luonnon suojelua ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja vähentymissuuntauksen kääntämistä.

Ohjelmalla pyritään myös parantamaan valmiuksia, lisäämään investointeja ja tukemaan politiikan täytäntöönpanoa aloilla, jotka ovat kaikkein haastavimpia siirtymisessä puhtaaseen energiaan.

Ohjelman tavoitteisiin pyritään joko suorien toimien avulla tai ottamalla nämä tavoitteet huomioon muussa politiikassa sekä mahdollistamalla muissa EU:n rahoitusohjelmissa käytettävissä olevien varojen koordinoitu käyttö.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Ohjelma rakentuu kahdelle pääasialliselle toiminnan alalle:

·Ympäristö: luonto ja luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous ja elämänlaatu.

·Ilmastotoimet: ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ja siirtyminen puhtaaseen energiaan.

Komissio hallinnoi jatkossakin suoraan avustuksia ja julkisia hankintasopimuksia koskevaa Life-ohjelman osaa toimeenpanoviraston tukemana.

Ohjelmassa yksinkertaistetaan erityisesti menettelyjä hakijoita ja tuensaajia varten. Uutuutena on myös suurempi strateginen joustavuus sekä tavat, joilla voidaan saavuttaa tasapainoisempi alueellinen kattavuus.

Ympäristöä ja ilmastotoimia koskevat rahoitusvälineet toteutetaan InvestEU-rahastossa ja erityisesti sen kestävää infrastruktuuria koskevassa ikkunassa.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Life-ohjelma sopii EU:n olemassa oleviin painopisteisiin, jotka koskevat ympäristöä, ilmastoa, energiaa ja niihin liittyviä politiikkoja. Se täydentää muita EU:n rahoitusohjelmia. Synergiaa luodaan erityisesti InvestEU-rahaston ja erityisesti sen kestävää infrastruktuuria koskevan ikkunan, Euroopan horisontti -ohjelman, Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahasto+:n, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto kanssa. Tulosten maksimoimiseksi ”Huippuosaamismerkkien” (Seal of Excellence) järjestelmää laajennetaan, jotta Life-ohjelmassa onnistuneesti arvioituja hankkeita voidaan rahoittaa alueellisella tasolla Euroopan rakenne- ja investointirahastoista.

Life-ohjelma suunnitellaan niin, että tuetaan demonstrointitekniikoita ja parhaita käytäntöjä, joita voidaan toistaa ja laajentaa suuremmissa ohjelmissa. Life-ohjelman strategisissa integroiduissa hankkeissa pyritään hankkimaan muita eurooppalaisia, kansallisia, alueellisia ja yksityisiä varoja tärkeimpien ympäristö- ja ilmastosuunnitelmien (esim. vesienhoitosuunnitelmat, puhdasta ilmaa koskevat suunnitelmat) täytäntöönpanoa varten. Ottamalla ohjelmaan mukaan toimet, jotka koskevat siirtymistä puhtaaseen energiaan, vahvistetaan ohjelman yleistä johdonmukaisuutta sekä synergiaa EU:n ympäristöä, ilmastoa ja puhdasta energiaa koskevien politiikkojen täytäntöönpanossa, jota näillä hankkeilla tuetaan.

Kaikki Life-ohjelmassa toteutettavat toimet ovat yhteensopivia EU:n pitkän aikavälin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston tavoitteena on edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa. Siitä tuetaan toimia ja toimenpiteitä, jotka liittyvät turvapaikka-asioihin, lailliseen muuttoliikkeeseen ja kotoutumiseen sekä sääntöjenvastaiseen muuttoliikkeeseen ja palautuksiin.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Vuoden 2015 muuttoliikekriisi osoitti, että jäsenvaltiot eivät voi yksin vastata muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin. EU:n toimilla pystyttiin tukemaan jäsenvaltioiden valmiuksia nopeasti ja kattavasti sekä toteuttamaan politiikkatoimia Euroopan muuttoliikeagendan puitteissa. Näin määritettiin tarvittavat toimet ihmishenkien pelastamiseksi, unionin ulkorajojen turvaamiseksi, vahvan yhteisen turvapaikkapolitiikan tukemiseksi, sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen kannustimiin puuttumiseksi ja laillista muuttoliikettä koskevan uuden politiikan edistämiseksi. Kaikissa näissä toimintalinjoissa on edistytty. EU:n ja Turkin julkilausuman määrätietoinen täytäntöönpano, kumppanuuskehys ja keskisen Välimeren reitillä toteutetut yhteiset toimet ovat vähentäneet merkittävästi laittomasti EU:hun saapuvien henkilöiden määrää. Samaan aikaan hotspot-toimintamallin omaksuminen sekä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) merkittävä vahvistaminen ovat edistäneet EU:n ulkorajojen hallinnointia huomattavasti.

Turvapaikka-asioihin, muuttoliikkeeseen ja ulkorajoihin liittyvät haasteet ovat luonteeltaan rajatylittäviä eivätkä jäsenvaltiot voi ratkaista niitä yksin asianmukaisella tavalla. Kaikki jäsenvaltiot hyötyvät niin sanotuissa etulinjan jäsenvaltioissa toteutetuista, EU:n talousarviosta tuetuista toimista. Vaikka EU:hun tällä hetkellä sääntöjenvastaisesti saapuvien kolmansien maiden kansalaisten määrä väheneekin asteittain, muuttoliike tulee olemaan haaste myös tulevaisuudessa. Lisäksi sisärajatarkastusten poistaminen edellyttää unionin ulkorajojen tehokkaaseen valvontaan tähtääviä yhteisiä toimenpiteitä sekä yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa todetaan nimenomaisesti, että turvapaikka-asioita, muuttoliikettä ja ulkorajoja koskevat yhteiset politiikat perustuvat jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteeseen. EU-rahoituksella tarjotaan konkreettiset taloudelliset keinot periaatteen toteuttamiseksi käytännössä.

Muuttoliike on rakenteellinen haaste, johon vastaamiseksi EU tarvitsee vakaita ja tarkoituksenmukaisia välineitä. Rahoitusvaikutuksia syntyy yhteisvastuun ja vastuunjaon edistämisestä uudelleensijoittamisen ja sisäisten siirtojen kautta, uusien laillisten EU:hun saapumisen väylien luomisesta kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottamisesta, kotouttamisesta ja palauttamisesta sekä Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän loppuunsaattamisesta.

EU:n kriisinratkaisutoimet ovat edellyttäneet paljon EU:n talousarviovaroja, jotta on voitu varmistaa, että haasteisiin vastataan nopeasti ja tuloksellisesti. Tämä on kouriintuntuva osoitus siitä, miten EU tukee jäsenvaltioita. Turvallisuus- ja muuttoliikeasioihin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä alun perin osoitettu rahoitus oli kaksinkertaistettava tarpeiden suuruuden vuoksi. EU:n nykyisten rahoitustoimien lopettaminen tai supistaminen vaikuttaisi merkittävästi, jopa kriittisesti, Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanoon.

Muuttoliikkeestä aiheutuu EU:lle haasteita tulevaisuudessakin, ja on selvää, että jäsenvaltiot eivät voi hallita niitä yksinään eivätkä ilman EU:n taloudellista ja teknistä tukea. EU:n ohjelmalle tuottama lisäarvo näkyy erityisesti tuessa, jota osoitetaan muuttajien ja turvapaikanhakijoiden suuren määrän hallintaan, etsintä- ja pelastusresursseihin Eurooppaan pyrkivien ihmisten pelastamiseksi merellä sekä sellaisten palautus- ja muiden toimien hallinnointiin, jotka edellyttävät unionin koordinoitua toimintaa ja ylittävät yksittäisten jäsenvaltioiden valmiudet.

2.TAVOITTEET

Turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston keskeisenä tavoitteena on edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa. Tarkemmin sanottuna rahastosta tuetaan seuraavien tavoitteiden toteuttamista:

·Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen myös politiikkaan, lainsäädäntöön ja valmiuksien kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden osalta;

·tehokkaiden ja oikeudenmukaisten palauttamispolitiikkojen edistäminen sekä osallistuminen sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen torjuntaan keskittyen erityisesti tehokkaisiin kansallisiin menettelyihin ja rakenteisiin, paluun pysyvyyteen ja tehokkaaseen takaisinottoon kolmansiin maihin;

·jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja vastuunjaon tehostaminen varsinkin niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin muuttaja- ja pakolaisvirrat kohdistuvat voimakkaimmin, myös käytännön yhteistyön kautta;

·Eurooppaan suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen sekä osallistuminen heti alussa kolmansien maiden kansalaisten tehokkaaseen kotouttamiseen;

·EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden tukeminen tavalla, joka täysin johdonmukainen EU:n ulkoisen toiminnan kanssa ja jossa hyödynnetään synergiaetuja.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Jaetun hallinnoinnin pitäisi olla pääasiallinen väline rahaston tuen toteuttamisessa, sillä sen avulla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja vältetään tarpeiden ja tuen epäsuhta sekä rahoituksesta kilpaileminen. Jaettu hallinnointi mahdollistaa rahoituksen ennakoitavuuden ja pitkän aikavälin suunnittelun ja takaa kunkin jäsenvaltion välttämättömien kustannusten kattamisen samalla, kun turvataan kyky toteuttaa unionin painopisteitä kaikkialla EU:ssa. Jaettua hallinnointia täydennetään suoralla – ja vähäisessä määrin välillisellä – hallinnoinnilla ja täytäntöönpanolla unionissa toteutettavien valtioiden välisten toimien ja hätäavun kautta. Näin täydennetään sellaisten jäsenvaltioiden kansallisia ohjelmia, joilla on merkittäviä rahoitustarpeita. Temaattinen rahasto kanavoisi varat ennalta määriteltyjen painopisteiden perusteella unionin toimiin, hätärahoitukseen ja kansallisten ohjelmien lisärahoitukseen.

Unionin virastoilla, etenkin Euroopan raja- ja merivartiovirastolla ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolla, on keskeinen operatiivinen, neuvoa-antava ja koordinointitehtävä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n painopisteiden täytäntöönpanossa. Niillä on rahastosta erilliset talousarviot tehtäviensä toteuttamiseen.

Joustavuus tulee olemaan keskeinen tekijä uudessa turvapaikka- ja muuttoliikevälineessä, sillä muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita ei voi ennakoida ja geopoliittiset muutokset voivat vaikuttaa suoraan muuttovirtoihin. Joustavuus on olennaista jäsenvaltioille myönnettävän osuuden kannalta. Osa rahoituksesta osoitetaan etukäteen, mutta merkittävä osa määrärahoista jaetaan myöhemmin erityisten painopisteiden perusteella, jotta rahoituksen kohdentamisessa voidaan huomioida muuttuneet olosuhteet tai hätätilanteet.

Seuranta- ja arviointikehystä parannetaan kansallisten ohjelmien oikea-aikaisen toiminnan edistämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että arvioinneilla voidaan antaa tehokas panos politiikkatoimien tuleviin tarkistuksiin. Indikaattorien parantaminen ja kumppanuusperiaatteen lujittaminen rahaston hallinnoinnin osalta tehostavat seurantaa ja arviointia.

Yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen: Uusi väline hyötyy uudesta jaettua hallinnointia koskevasta asetuksesta, jolla sääntöjä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan kaikilla osa-alueilla.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Synergioita luodaan yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston kanssa sekä suhteessa seuraaviin: i) koheesiopolitiikka kolmansien maiden kansalaisten keskipitkän ja pitkän aikavälin kotouttamisen, myös jäsenvaltiosta toiseen siirron yhteydessä tarvittavan kotouttamisen, osalta ja ii) uusi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline, jonka yksi tärkeä painopiste on muuttoliike, myös sen uusia haasteita koskevassa kohdentamattomassa osiossa.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027*

*    Ks. myös yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston kokonaismäärärahat, jotka ovat 9 318 miljoonaa euroa.

Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa EU:n ulkorajojen rajaturvallisuuden ylläpitämistä, tehdä unionin rajoista turvallisempia, taata toimitusketjun eheys ja suojata samalla henkilöiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus sekä taata, että laillinen kauppa ei häiriinny.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastolla on keskeinen rooli ulkorajaturvallisuuden ylläpitämisessä, sillä se muun muassa tarjoaa välttämätöntä tukea jäsenvaltioille unionin ulkorajojen turvaamisessa osoituksena yhteisten rajojen suojelua koskevan yhteisen vastuun kantamisesta ja tukee jäsenvaltioita asianmukaisten tullivalvontalaitteiden hankkimisessa.

Väline edistää yhteisen viisumipolitiikan edelleenkehittämistä ja Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja auttaa näin torjumaan sääntöjenvastaista muuttoliikettä ja helpottamaan laillista matkustamista. Rahoitusta olisi jatkettava, jotta jäsenvaltiot voisivat kehittää ja parantaa valmiuksiaan näillä aloilla ja tehostaa yhteistyötä, myös asiaan kuuluvien unionin virastojen kanssa.

Tulliliiton perustamisen jälkeen tulliviranomaisille on osoitettu yhä enemmän velvoitteita, jotka eivät enää rajoitu vain EU:n kaupan valvontaan ja helpottamiseen vaan liittyvät myös turvallisuuteen. Rahasto edistää osaltaan ulkorajoilla suoritettavien tullitarkastusten yhdenmukaistamista, sillä sen kautta puututaan jäsenvaltioiden välillä tällä hetkellä vallitsevaan epätasapainoon, joka johtuu maantieteellisistä ja käytettävissä oleviin valmiuksiin ja resursseihin liittyvistä eroista. Tämä tehostaisi tullitarkastuksia ja helpottaisi lisäksi laillista kauppaa ja lisäisi näin tulliliiton turvallisuutta ja tehokkuutta.

Rajapolitiikka on luonteeltaan valtioiden välistä. Yhteen jäsenvaltioon kohdistuva uhka vaikuttaa koko EU:hun, joten se edellyttää toimia EU:n tasolla. Viime vuosien muuttoliike- ja terrorismihaasteita ei olisi voitu hallita pelkästään yksittäisten jäsenvaltioiden omilla toimilla eikä ilman EU:n taloudellista ja teknistä tukea. Lisäksi EU:n tason toimia tarvitaan sen varmistamiseksi, että kaikilla tulliviranomaisilla on käytettävissään tarvittavat välineet tehtäviensä hoitamiseksi EU:n rajoilla. Näin vähennetään turvallisuuteen ja rahoitukseen liittyviä riskejä ja ehkäistään edullisimman tullikohtelun etsimistä, jolla olisi vaikutuksia koko unionin alueella.

2.TAVOITTEET

Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto koostuu kahdesta osatekijästä, joilla edistetään seuraavia asiakokonaisuuksia:

Rajaturvallisuus ja viisumit (henkilöt):

·yhdenmukaisen täytäntöönpanon edistäminen, lyhytaikaisia viisumeja koskevan yhteisen politiikan kehittäminen ja nykyaikaistaminen, mukaan lukien viisumihakemusten käsittelyn digitalisointi;

·konsuliyhteistyön eri muotojen kehittäminen edelleen;

·rajavalvonnan tehostaminen jäsenvaltioiden valmiuksia lujittamalla muun muassa helpottamalla laillista rajanylitystä ja tarvittaessa ehkäisemällä ja torjumalla terrorismia ja rajatylittävää rikollisuutta, kuten ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa, sekä tukemalla jäsenvaltioita, joihin kohdistuu tai saattaa kohdistua suhteeton muuttopaine EU:n ulkorajoilla;

·tietojärjestelmien kehittämisen, käytön ja huollon tukeminen, myös yhteentoimivuuden kannalta;

·viranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen kansallisella tasolla rajavalvonnasta tai muista jäsenvaltioiden rajoilla toteutettavista tehtävistä vastaavien kansallisten viranomaisten välillä;

·riskianalyysien toteuttaminen ja sellaisten uhkien havaitseminen, jotka saattavat vaikuttaa ulkorajojen toimintaan tai turvallisuuteen;

·Schengenin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen ulkorajoilla;

·eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittäminen sekä panoksen antaminen rajavartijoiden ja muiden asiaankuuluvien asiantuntijoiden henkilöstövaihtoon tai tilapäiseen siirtoon joko jäsenvaltioiden välillä tai yhden jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä

Tullivalvontalaitteet (tavarat):

·tulliliiton täyden potentiaalin saaminen käyttöön suojaamalla sen taloudellisia etuja ja ehkäisemällä laitonta kauppaa ja petoksia EU:n rajoilla toteutettavien yhdenmukaisten ja asianmukaisten tullitarkastusten avulla;

·valvontalaitteiden (kuten röntgenläpivalaisulaitteet, automaattiset rekisteritunnusten lukujärjestelmät jne.) yhteiskäytön edistäminen kaikkien asiaankuuluvien lainvalvontaviranomaisten välillä.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Rajaturvallisuutta ja viisumeita koskeva osatekijä pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden sellaisten monivuotisten ohjelmien kautta, joiden hallinnointi on jaettua, kun taas määrärahoja unionin toimia varten hallinnoidaan suoraan tai – vähäisessä määrin – välillisesti. Rahastosta reagoidaan hätäavun muodossa odottamattomiin olosuhteisiin, ja sillä täydennetään sellaisten jäsenvaltioiden ohjelmia, joilla on merkittäviä rahoitustarpeita. Temaattisesta rahastosta osoitetaan rahoitusta ennalta määriteltyjen strategisten painopisteiden perusteella unionin toimiin, hätärahoitukseen ja kansallisten ohjelmien lisärahoitukseen. Jaetulla hallinnoinnilla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja vähennetään rahoituksesta kilpailemisen haitallisia vaikutuksia, mahdollistetaan rahoituksen ennakoitavuus ja pitkän aikavälin suunnittelu ja taataan välttämättömien kustannusten kattaminen kaikissa jäsenvaltioissa samalla, kun turvataan kyky toteuttaa unionin painopisteitä kaikkialla EU:ssa. Tullivalvontalaitteita koskeva osatekijä pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin kautta. 

EU:n työtä raja- ja viisumipolitiikan alalla tukee joukko virastoja, kuten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol ja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto eu-LISA. Niillä on rahastosta erilliset talousarviot tehtäviensä toteuttamiseen.

Rahaston pitäisi myös lisätä joustavuutta, jotta voitaisiin reagoida rajaturvallisuuden alalla tyypillisiin odottamattomiin tapahtumiin. Rajaturvallisuuden ja viisumien alalla osa rahoituksesta osoitetaan etukäteen, mutta merkittävä osa määrärahoista jaetaan myöhemmin ja säännöllisin väliajoin erityisten painopisteiden perusteella, jotta voidaan huomioida muuttuneet olosuhteet tai hätätilanteet. Rahastolle on hyötyä kevyemmistä ja yksinkertaisemmista säännöistä, joita sovelletaan muihin yhteisesti hallinnoitaviin rahastoihin. Tämä mahdollistaisi myös siirtymisen yksiin sääntöihin, joissa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta ja jotka sopivat kaikkiin yhteisesti hallinnoitaviin EU:n rahastoihin.

Seuranta- ja arviointikehystä olisi parannettava kansallisten ohjelmien oikea-aikaisen toiminnan edistämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että arvioinneilla voidaan antaa tehokas panos politiikkatoimien tuleviin tarkistuksiin. Indikaattorien parantaminen, kumppanuusperiaatteen lujittaminen rahaston hallinnoinnin osalta ja sellaisen tuloksia koskevan väliarvioinnin tekeminen, joka on nivottu tulosperusteiseen palkitsemiseen (ei sovelleta tullivalvontalaitteisiin), edistävät seurannan ja arvioinnin tehokkuutta.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Raja- ja viisumipolitiikan osalta luodaan synergioita yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevien uusien välineiden ja turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston välillä sekä suhteessa muihin välineisiin, kuten rahastoihin ja ohjelmiin meriturvallisuuden ja -valvonnan, turvallisuustutkimuksen ja infrastruktuurin turvallisuuden aloilla, sekä koheesiopolitiikkaan ja välineisiin, joilla tuetaan rajaturvallisuuden ulkoista ulottuvuutta. Etenkin tullivalvontalaitteiden osalta luodaan synergioita tullitoimintaa koskevan ohjelman kanssa. Tehokkaat koordinointimekanismit ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan maksimoida tuloksellisuus poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä hyödyntää mittakaavaetuja. Näin varmistetaan kaikkien välineiden toiminta-alojen välinen täydentävyys ja selkeys, myös tuensaajien kannalta.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027*

*    Ks. myös turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston kokonaismäärärahat, jotka ovat 10 415 miljoonaa euroa.

	TURVALLISUUS
	Sisäisen turvallisuuden rahasto

Sisäisen turvallisuuden rahaston avulla edistetään turvallisuuden korkeaa tasoa unionissa torjumalla terrorismia, radikalisoitumista, järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä auttamalla ja suojelemalla rikoksen uhreja.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Turvallisuusuhat ovat kasvaneet ja monipuolistuneet Euroopassa viime vuosina. Terrori-iskut, järjestäytyneen rikollisuuden uudet toimintatavat ja jatkuvasti lisääntyvä kyberrikollisuus ovat luonteeltaan rajatylittäviä, mikä edellyttää tehokkaita EU:n tason toimia. Näihin haasteisiin on pystytty reagoimaan kattavasti ja nopeasti EU:n toimilla, ja yleinen politiikkatoimi muotoiltiin vuoden 2015 turvallisuusagendassa. Turvallisuus pysyy EU:n keskeisenä kysymyksenä tulevinakin vuosina, ja Euroopan kansalaiset odottavat unionin ja kansallisten hallitusten takaavan turvallisuuden nopeasti muuttuvassa epävarmassa maailmassa.

Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi hallita unionin kohtaamia, etenkin kansainvälisen terrorismin tuomia haasteita yksin ja ilman EU:n taloudellista ja teknistä tukea. Tänä päivänä terrorismi ja muut vakavat rikokset eivät tunne valtioiden rajoja. Siksi on sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden vastuulla luoda turvallisuuden alue, jossa niiden kansalaisia suojellaan EU:n perusoikeuksia täysin kunnioittaen. Tältä osin perussopimuksissa otetaan huomioon tarve varmistaa korkea turvallisuustaso muun muassa ehkäisevillä toimenpiteillä sekä poliisi- ja oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön avulla. Tämä on toteutettava EU:n tasolla.

EU:n tuki tuo merkittävää lisäarvoa kansalliseen rahoitukseen edistämällä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden asianomaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, etenkin mahdollistamalla eri turvallisuusjärjestelmien yhteentoimivuuden ja parantamalla EU:n tietojärjestelmien tehokkuutta ja toimivuutta, sekä helpottamalla yhteisiä operatiivisia toimia ja tarjoamalla tukea koulutukseen, keskeisten turvallisuuden kannalta olennaisten laitosten rakentamiseen ja tarvittavan teknisen kaluston hankintaan. Esimerkiksi Pariisissa vuonna 2015 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen voitiin hätäavun turvin ottaa käyttöön digitaalinen ratkaisu, jolla voi käsitellä suuria määriä valvontatietoja, mikä paransi unionin valmiuksia vastata mahdollisiin tuleviin uhkiin.

2.TAVOITTEET

Sisäisen turvallisuuden rahaston tavoitteita ovat erityisesti seuraavat:

·Lisätään EU:n lainvalvonta- ja muiden viranomaisten, mukaan luettuina Europol ja muut asiaankuuluvat unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset organisaatiot, välistä tiedonvaihtoa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, jolla on rajatylittäviä ulottuvuuksia, torjumiseen, havaitsemiseen ja tutkimiseen liittyvissä asioissa.

·Tehostetaan EU:n lainvalvonta- ja muiden toimivaltaisten viranomaisten, mukaan luettuina turvallisuuteen liittyvät unionin virastot ja muut asiaankuuluvat unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset organisaatiot, välisiä rajatylittäviä yhteisiä toimia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, jolla on rajatylittäviä ulottuvuuksia, torjumiseen, havaitsemiseen ja tutkimiseen liittyvissä asioissa.

·Varmistetaan yhteiset toimet turvallisuusuhkien yhteydessä lisäämällä valmiuksia ja parantamalla EU:n valmiutta ja selviytymiskykyä muun muassa lisäämällä viranomaisten, kansalaistoimijoiden ja yksityisten kumppaneiden välistä yhteistyötä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa, mukaan luettuina unionin virastot ja kansainväliset organisaatiot.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Sisäisen turvallisuuden rahasto pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden sellaisten monivuotisten ohjelmien kautta, joiden hallinnointi on jaettua, sekä hallinnoimalla täytäntöönpanoa suoraan tai vähäisessä määrin myös välillisesti. Hätäavulla voidaan täydentää jäsenvaltioiden ohjelmia siten, että jäsenvaltiot voivat sen avulla reagoida nopeasti hätätilanteisiin. Jaetulla hallinnoinnilla mahdollistetaan rahoituksen ennakoitavuus ja pitkän aikavälin suunnittelu. Sillä taataan määrärahat kaikille jäsenvaltioille ja samalla varmistetaan mahdollisuus toteuttaa yhteisiä painopisteitä kaikkialla unionissa. Kuitenkin jotta varoja voidaan ohjata entistä paremmin EU:n painopisteisiin, jaettua hallinnointia täydennetään temaattisella rahastolla, jonka avulla voitaisiin kanavoida varoja suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla toimiin, joilla tuetaan ennalta määriteltyjä painopisteitä, unionin toimien, hätäavun ja kansallisten ohjelmien lisärahoituksen kautta.

Useilla erillisvirastoilla, kuten Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolla Europolilla ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastolla CEPOLilla, on keskeinen operatiivinen, neuvoa-antava ja koordinointitehtävä turvallisuutta koskevien EU:n painopisteiden ja tavoitteiden täytäntöönpanossa. Niillä on rahastosta erilliset talousarviot tehtäviensä toteuttamiseen.

Nykyisestä ohjelmasta saadun kokemuksen perusteella tulevan rahaston tuensaajia koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan edelleen. Rahaston operatiiviset pääpiirteet ovat seuraavat:

·Rahaston joustavuutta lisätään, jotta voitaisiin reagoida turvallisuuden alalla tyypillisiin odottamattomiin tapahtumiin. Osa rahoituksesta osoitetaan etukäteen, mutta merkittävä osa määrärahoista jaetaan myöhemmin erityisten painopisteiden perusteella, jotta voidaan säännöllisin väliajoin reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin tai hätätilanteisiin (temaattisen rahaston kautta).

·Rahastoa yksinkertaistetaan edelleen, sillä se hyötyy uudesta jaettua hallinnointia koskevasta asetuksesta, jolla sääntöjä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan kaikilla osa-alueilla.

·Seuranta- ja arviointikehystä parannetaan edelleen kansallisten ohjelmien oikea-aikaisen toiminnan edistämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että arvioinneilla voidaan antaa tehokas panos politiikkatoimien tuleviin tarkistuksiin. Indikaattorien parantaminen, kumppanuusperiaatteen lujittaminen rahaston hallinnoinnin osalta ja väliarviointi edistävät seurannan ja arvioinnin tehokkuutta.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Turvallisuus on monialainen kysymys, eikä uusi sisäisen turvallisuuden rahasto voi tarjota tuloksellisia EU:n toimia ilman muita rahoitusvälineitä, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoja ja ulkoisia välineitä. Sisäisen turvallisuuden rahaston synergiat suhteessa muihin asiaan liittyviin välineisiin luodaan seuraavien näkökohtien perusteella: rajavalvonta- ja tullivalvontalaitteet, infrastruktuurien ja julkisten tilojen turvallisuus, kyberturvallisuus (kyberturvallisuus on Digitaalinen Eurooppa -ohjelman keskeinen teema; rahasto keskittyy kyberrikollisuuteen), radikalisoitumisen ehkäiseminen ja turvallisuuden ulkoinen ulottuvuus. Tehokkaat koordinointimekanismit ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan maksimoida tuloksellisuus poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä hyödyntää mittakaavaetuja, sillä tällöin kaikkien välineiden toiminta-alat olisivat selkeitä, myös tuensaajien kannalta, ja täydentäisivät toisiaan. 

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Ohjelmalla annetaan tukea Liettualle, jotta se voi turvallisesti poistaa käytöstä ensimmäisen sukupolven ydinreaktorit.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Liettua sitoutui EU:hun liittymisensä edellytyksenä sulkemaan ja sen jälkeen poistamaan käytöstä kaksi neuvostovalmisteista ensimmäisen sukupolven ydinreaktoria, joiden kunnostaminen länsimaisten turvallisuusvaatimusten mukaisiksi katsottiin taloudellisesti kannattamattomaksi. Vastaavasti EU sitoutui vuoden 2003 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa nro 4 olevassa 3 artiklassa tukemaan käytöstäpoistoa taloudellisesti.

Käytöstäpoisto olisi tarkoitus saada päätökseen vuonna 2038. On unionin edun mukaista jatkaa tiukasti kohdennettua taloudellista tukea, jotta voidaan varmistaa operaation turvallisuuden mahdollisimman korkea taso. Ohjelmalla tuetaan merkittävällä ja kestävällä tavalla työntekijöiden ja väestön terveyttä, ehkäistään ympäristön pilaantumista ja saadaan aikaan todellista edistystä ydinturvallisuudessa ja ydinturvajärjestelyissä.

Ohjelmasta voi hyvin todennäköisesti tulla EU:n viitekehys ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon, kuten grafiittihidasteisten reaktorien käytöstäpoistoon, liittyvien teknisten ongelmien turvalliselle hallinnalle.

2.TAVOITTEET

Ohjelmalla pyritään jatkamaan kohdennettua tukea Liettualle Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston säteilyturvallisuuteen liittyvien haasteiden hallitsemiseksi.

Ohjelmalla pyritään myös jakamaan tietoa kaikille jäsenvaltioille, joissa on käynnissä käytöstäpoistoprosessi.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Ohjelmaa hallinnoidaan välillisesti jäsenvaltion kansallisen viraston kautta. Näiden reaktorien käytöstäpoisto kuuluu edelleen erityiseen rahoitusohjelmaan. Tämä tarkoittaa, että käytöstäpoiston toteutus jatkuu saumattomasti perustetun täytäntöönpanoelimen kautta. Uudella ohjelmakaudella edellytetään kansallisen yhteisrahoitusosuuden korottamista tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 22/2016 "Ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa Liettuassa, Bulgariassa ja Slovakiassa koskevat EU:n avustusohjelmat: vuoden 2011 jälkeen on edistytty jonkin verran mutta edessä on suuria haasteita" mukaisesti.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Seuraavalla ohjelmakaudella vahvistetaan synergioita suhteessa koheesiopolitiikkaan. Tällä politiikalla voidaan tukea asianomaisen alueen kehittämistä luomalla työpaikkoja ja edistämällä kestävää kasvua ja innovointia. Vastaavasti tarkastellaan synergioita suhteessa Euroopan horisontti -ohjelmaan muun muassa teknologian kehittämisen ja testauksen sekä koulutuksen aloilla. 

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Tavoitteena on tukea Bulgariaa ja Slovakiaa, jotta ne voivat turvallisesti poistaa käytöstä ensimmäisen sukupolven ydinreaktorit, ja rahoittaa komission omien ydinlaitosten käytöstäpoistoprosessi ja jätteen loppusijoitus.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Bulgaria ja Slovakia sitoutuivat EU:hun liittymisensä edellytyksenä sulkemaan ja sen jälkeen poistamaan käytöstä kuusi neuvostovalmisteista ensimmäisen sukupolven ydinreaktoria, joiden kunnostaminen länsimaisten turvallisuusvaatimusten mukaisiksi katsottiin taloudellisesti kannattamattomaksi. Vastaavasti EU sitoutui Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 203 artiklan puitteissa tukemaan käytöstäpoistoa taloudellisesti. Käytöstäpoisto olisi tarkoitus saada päätökseen vuonna 2025 Bohunicessa Slovakiassa ja vuonna 2030 Kozloduyssa Bulgariassa. On unionin edun mukaista jatkaa taloudellista tukea käytöstäpoistolle, jotta voidaan varmistaa operaation turvallisuuden mahdollisimman korkea taso. Työntekijöiden ja väestön terveyttä tuetaan merkittävällä ja kestävällä tavalla, ympäristön pilaantumista ehkäistään ja varmistetaan todellinen edistys ydinturvallisuudessa ja ydinturvajärjestelyissä.

Komissio on ydinlaitosten omistajana velvollinen huolehtimaan ydinalan perinnöstään. Käytöstäpoistoprosessi alkoi vuonna 1999 käynnistetyllä ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmalla.

Näistä toimista voi tulla EU:n viitekehys ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon liittyvien teknisten ongelmien turvalliselle hallinnalle ja tiedon jakamiselle muille jäsenvaltioille.

2.TAVOITTEET

Tavoitteena on edelleen tukea Bulgariaa ja Slovakiaa käytöstäpoistoprosessin säteilyturvallisuuteen liittyvien haasteiden hallinnassa. Lisäksi komission (Yhteisen tutkimuskeskuksen, JRC) laitosten käytöstäpoiston yhteydessä voidaan tarkastella ja kehittää vaihtoehtoja ennakoidulle toimelle, joka koskee käytöstäpoisto- ja jätehuoltovastuiden siirtoa Yhteisen tutkimuskeskuksen laitosten isäntäjäsenvaltioille. Aloitteen tavoitteena on myös tiedon jakaminen jäsenvaltioille, jotka ovat ottaneet käyttöön käytöstäpoisto-ohjelman.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Bulgariaa ja Slovakiaa koskevan ohjelman hallinnointi (epäsuora hallinnointitapa) on annettu Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä slovakialaisen kansallisen viraston tehtäväksi. Näiden reaktorien käytöstäpoisto kuuluu edelleen erityiseen rahoitusohjelmaan. Tämä tarkoittaa, että käytöstäpoiston toteutus jatkuu saumattomasti perustetun täytäntöönpanoelimen kautta.

Komission laitosten käytöstäpoistoa hallinnoi suoraan Yhteinen tutkimuskeskus.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Bulgarian ja Slovakian sekä komission käytöstäpoistotoimien yhdistäminen luo synergiaetuja ja lisää sisäistä tietotaitoa, jonka avulla komissio voi tarkastella ja kehittää vaihtoehtoja toimelle, joka koskee käytöstäpoisto- ja jätehuoltovastuiden siirtoa Yhteisen tutkimuskeskuksen laitosten isäntäjäsenvaltioille. Seuraavalla ohjelmakaudella vahvistetaan synergioita suhteessa koheesiopolitiikkaan. Tällä politiikalla voidaan tukea asianomaisen alueen kehittämistä luomalla työpaikkoja ja edistämällä kestävää kasvua ja innovointia. Vastaavasti olisi tarkasteltava synergioita suhteessa Euroopan horisontti -ohjelmaan muun muassa teknologian kehittämisen ja testauksen sekä koulutuksen aloilla.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Uudella Euroopan puolustusrahastolla edistetään yhteistoiminnallisia puolustusvoimavarojen kehittämishankkeita ja täydennetään kansallisia puolustusinvestointeja.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Nykymaailmassa turvallisuuden takaaminen merkitsee rajatylittävien uhkien käsittelemistä. Yksikään maa ei voi ratkaista niitä yksin. EU:n on otettava suurempi vastuu etujensa, arvojensa ja eurooppalaisen elämäntavan suojelemisesta yhteistyössä Pohjois-Atlantin puolustusliiton kanssa ja sen toimintaa täydentäen. Pyrkimykset saavuttaa Eurooppa-neuvoston vuonna 2016 hyväksymä EU:n tavoitetaso turvallisuuden ja puolustuksen alalla edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Jotta EU on valmis kohtaamaan tulevat uhat ja suojelemaan kansalaisiaan, sen on parannettava strategista riippumattomuuttaan. Tämä edellyttää keskeisten teknologioiden kehittämistä kriittisillä aloilla ja strategisia voimavaroja teknologisen johtoaseman varmistamiseksi. Yhteistyö kaikilla tasoilla on ainoa keino lunastaa EU:n kansalaisten odotukset. Yhteistyöhön kannustamalla Euroopan unioni voi auttaa maksimoimaan jäsenvaltioiden puolustusalaan tekemien investointien tulokset ja laadun. Euroopan puolustusrahasto luo EU:n lisäarvoa edistämällä yhteisen tutkimuksen ja voimavarojen kehittämistä puolustusalalla, jotta voidaan lisätä julkisten varojen käytön tehokkuutta ja muodostaa unioniin toiminnallinen riippumattomuus.

EU ei voi korvata jäsenvaltioiden toimia puolustuksen alalla, mutta se voi perussopimusten rajoissa täydentää niitä ja niiden yhteistyötä vivuttamalla kehittää puolustustuotteita ja ‑teknologioita, joita tarvitaan yhteisiin turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi. Näin voidaan vähentää päällekkäisiä toimintoja ja käyttää veronmaksajien rahoja tehokkaammin. Jäsenvaltioiden puolustus- ja turvallisuusyhteistyön vajeen arvioidaan aiheuttavan vuosittain 25–100 miljardin euron kustannukset. Yli 80 % julkisista hankinnoista ja yli 90 % tutkimuksesta ja teknologiasta on kansallisella perustalla. Unionin tulevien voimavarojen kehittämis- ja hankintainvestointien määrä on riittämätön ja jäljessä muiden maiden investoinneista. Myös puolustusmenojen tasossa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi puolustustarvikkeiden kustannukset nousevat nopeammin kuin kansalliset puolustusmäärärahat. Pirstaleisuus on edelleen erittäin suurta, sillä esimerkiksi Euroopassa on 178 erilaista asejärjestelmää verrattuna 30 järjestelmään Yhdysvalloissa. Kansallisen puolustussuunnittelun vähäinen koordinointi johtaa tehottomaan veronmaksajien rahojen käyttöön ja turhaan päällekkäisyyteen. Lisäksi heikko yhteistyö, pirstaloituminen ja resurssien järjestelmällinen päällekkäisyys vaikuttavat toimintavalmiuteen ja haittaavat EU:n toiminta- ja suojelukykyä.

Tiiviimmän puolustusalan yhteistyön etuja ovat muun muassa seuraavat:

·kansallisten puolustusvarojen käytön tehokkuuden lisääminen hankkimalla rahoille enemmän vastinetta

·puolustusjärjestelmien päällekkäisyyksien vähentäminen

·puolustustarvikkeiden parempi yhteentoimivuus, joka mahdollistaa yhteiset puolustusoperaatiot

·pirstaloitumisen minimoiminen ja kilpailukyvyn ja innovoinnin tehostaminen EU:n puolustusteollisuudessa.

2.TAVOITTEET

Euroopan puolustusrahasto on puolustusvoimavarojen kehittämisväline, jolla edistetään EU:n strategista riippumattomuutta. Sillä pyritään käynnistämään yhteistyöohjelmia, joita ei käynnistettäisi ilman unionin rahoitusosuutta, ja tarjoamaan kannustimia, joita tarvitaan yhteistyön tehostamiseen teollisen syklin kaikissa vaiheissa, myös tutkimus- ja kehitystoiminnoissa. Euroopan puolustusrahaston tavoitteet ovat seuraavat:

a)puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovoinnin edistäminen koko unionissa tukemalla yhteistyötoimia teollisen syklin kaikissa vaiheissa, etenkin tutkimusvaiheesta kehitysvaiheeseen

b)yritysten, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, rajatylittävän yhteistyön tukeminen ja tehostaminen koko unionissa tuotteiden tai teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen alalla yhdenmukaisesti jäsenvaltioiden unionissa yhteisesti sopimien, voimavarojen kehittämissuunnitelman mukaisten puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa, ottaen myös huomioon puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun

c)puolustustuotteisiin ja -teknologioihin suunnattujen yhteistyöhankkeiden tukeminen tutkimuksen ja kehityksen syklin kaikissa vaiheissa.

Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että tuetaan yhteistyöhankkeita, joihin osallistuu merkittävästi pieniä ja keskisuuria yrityksiä yli rajojen. Näin varmistetaan, että rahasto on avoin kaikkien jäsenvaltioiden edunsaajille riippumatta valtion koosta tai sijainnista unionissa.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Euroopan puolustusrahaston suunnittelussa ja rakenteessa otetaan huomioon puolustusalan tutkimusta koskevasta valmistelutoimesta saatu kokemus sekä ehdotus asetukseksi Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta.

Yhtenäisestä Euroopan puolustusrahastosta, joka kattaa tutkimus- ja kehitystoiminnot, voidaan antaa yhdennettyä, toisiaan vahvistavaa tukea, jolloin vältetään se riski, että tutkimustulokset jätetään hyödyntämättä teknologian jatkokehityksen ja -testauksen jatkuvan tuen puutteessa. Tällä tavoin tehostetaan EU:n rahoituksella tuettujen tuotteiden ja teknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi yhdennetyn rahaston avulla voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön uusia tukimuotoja, muun muassa esikaupallisten julkisten hankintojen kautta. Näin voidaan määrittää rahoille eniten vastinetta tuovat ratkaisut, joita markkinat voivat tuottaa, ja vastata Euroopan puolustusalan tutkimuksen ja kehityksen tarpeisiin.

Tuen intensiteetti määräytyy kehitysvaiheen mukaan. Puolustusalan tutkimuksen rahoitusosuudet ovat yleensä suurempia kuin prototyyppien kehittämiseen myönnetyt rahoitusosuudet. Näin voidaan tarjota kannustimia, joilla tuetaan yhteistyöhankkeiden käynnistämistä, samalla kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden rahoituksen tärkeä rooli tällä alalla. Euroopan puolustusrahastoon osallistumista koskevissa säännöissä otetaan huomioon puolustusalan erityisyys, etenkin muun muassa tietoturvallisuuden sekä tekijänoikeuksien hallinnan ehdoton tarve.

Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että huolehditaan pienten yritysten asianmukaisesta osallistumisesta korottamalla rahoitusosuuksia, ja kannustetaan siten pieniä ja keskisuuria yrityksiä osallistumaan yhteistyöhankkeisiin yli rajojen.

Komissio panee ohjelman täytäntöön hallinnoiden sitä suoraan, jotta maksimoidaan toteutuksen vaikuttavuus ja tehokkuus. Jäsenvaltiot osallistuvat puolustusohjelman täytäntöönpanoon tiiviisti.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Täydentävyys ja synergiat suhteessa Euroopan horisontti -ohjelmaan varmistetaan, jotta puolustusalan tutkimuksen tulokset voivat hyödyttää siviilitutkimusta ja päinvastoin. Näin voidaan välttää mahdollista tarpeetonta päällekkäisyyttä.

Euroopan puolustusrahastoa koordinoidaan komission sekä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan muiden puolustusalan toimien kanssa. Tähän sisältyvät toimenpiteet, joilla varmistetaan asianmukaiset synergiat suhteessa rahoituksen työkalupakkia koskevaan komission työhön. Työkalupakilla pyritään entisestään helpottamaan puolustusvoimavarojen yhteistä kehittämistä ja hankintaa siten, että standardoidaan EU:n ja kansalliset rahoitusmekanismit, jotka vaihtelevat resurssien yhdistämisestä yhteiseen omistajuuteen. Mainittuihin synergioihin kuuluu asianmukainen tuki jäsenvaltioille niiden käynnistäessä yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita.

Lisäksi varmistetaan tiiviit yhteydet Euroopan puolustusrahaston ja puolustusalan pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) yhteydessä täytäntöönpantujen hankkeiden välillä. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa kehitettäville hankkeille myönnetään PRY-bonus korotetun rahoitusosuuden muodossa sen jälkeen, kun hankkeet on arvioitu tukikelpoisiksi. Jotta pysyvän rakenteellisen yhteistyön hankkeiden mahdollinen rahaston mukainen tukikelpoisuus voidaan arvioida, on komission kanssa käytävä ennakkoneuvotteluja varhaisessa vaiheessa.

Rahastossa otetaan huomioon EU:n voimavarojen kehittämissuunnitelma sekä Euroopan puolustusviraston puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu erityisesti siltä osin, kuin on kyse painopisteiden täytäntöönpanosta ja uusien yhteistyömahdollisuuksien tunnistamisesta. Täytäntöönpanossa otetaan huomioon asiaankuuluvat Pohjois-Atlantin puolustusliiton ja muiden kumppanien toimet.

Rahastolla myös täydennetään Euroopan rauhanrahaston täytäntöön panemia puolustustoimia. Mainittu rahasto on monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolinen talousarvioon kuulumaton väline.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Unionin pelastuspalvelumekanismi rescEU tukee EU:n jäsenvaltioita, jotta nämä voisivat ehkäistä luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja sekä valmistautua ja vastata niihin.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Viime vuosina EU:ssa on tapahtunut useita luonnonkatastrofeja, joissa on menetetty ihmishenkiä ja joilla on ollut haitallisia seurauksia niin kansalaisille, yrityksille, yhteisöille kuin ympäristöllekin. Pelkästään vuonna 2017 luonnonkatastrofeissa menehtyi 304 ihmistä. Euroopassa kirjattiin vuonna 2016 lähes 10 miljardin euron vahingot. Katastrofeista on tullut niin monimutkaisia, että ne voivat ylittää yksittäisten maiden avustusvalmiudet ja keskinäiset avunantovalmiudet.

Unionin pelastuspalvelumekanismin ja erityisesti uuden rescEU-aloitteen EU:n tason lisäarvo liittyy juuri tähän. Aloitteen avulla EU:n jäsenvaltiot ja muut osallistuvat valtiot (Islanti, Norja, Serbia, Montenegro, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki) voivat yhdistää pelastuspalveluvalmiutensa ja asiantuntemuksensa ja siten reagoida nopeammin ja tehokkaammin katastrofeihin ja suojella kansalaisiaan.

Jäsenvaltioiden tarjoamien kansallisten voimavarojen lisäksi unioni voi käyttää erityistä avustusvalmiuksien reserviä, johon kuuluu muun muassa ilmasammutusresurssit, suurtehopumput tulvien varalle, etsintä- ja pelastusresurssit ja hätälääkintäryhmät. Näitä rescEU:n avustusvalmiuksia käytetään, kun kansalliset valmiudet ja jäsenvaltioiden keskinäinen apu eivät riitä varmistamaan tehokkaita avustustoimia. Viimeisenä keinona käytettävien valmiuksien kehittäminen EU:n tasolla tuo suurempia mittakaavaetuja. Jäsenvaltioilla on oltava valmiudet toimia ”tavanomaisissa” katastrofiriskitilanteissa omalla alueellaan, mutta ne voivat pyytää apua muilta jäsenvaltioita. Viime kädessä ne voivat pyytää rescEU:n avustusvalmiuksia äärimmäisiä ennalta arvaamattomia tilanteita tai harvinaisia ja kalliita voimavaroja edellyttäviä katastrofeja varten.

2.TAVOITTEET

Unionin pelastuspalvelumekanismi on jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden käytettävissä katastrofitilanteessa. Sillä edistetään EU:n ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia, jotta voidaan valmistautua ja vastata luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin.

Tämän yleistavoitteen saavuttamiseksi rescEU:ssa keskitytään seuraaviin kolmeen keskeiseen tavoitteeseen:

·Lujitetaan EU:n yhteisiä valmiuksia toimia katastrofitilanteissa. RescEU tarjoaa erityisen avustusvalmiuksien reservin, jonka toiminnasta vastaa osittain EU ja osittain Euroopan pelastuspalvelureservi, joka on EU:n operaatioihin käytettävissä oleva, jäsenvaltioiden ennakkoon varaama vapaaehtoinen reservi.

·Parannetaan valmiuksia ehkäistä katastrofeja ja vastata niihin sekä kansallisella että EU:n tasolla siten, että arvioidaan tehokkaasti jäsenvaltioiden kohtaamia riskejä ja sen pohjalta annetaan tarvittaessa investointineuvoja ja -suosituksia.

·Helpotetaan nopeaa, tehokasta ja koordinoitua reagointia katastrofeihin. Mekanismin keskiössä on komission hätäavun koordinointikeskus. Keskus seuraa ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä osallistuvien valtioiden tukipyyntöjä ja varoittaa kaikkia muita asianmukaisesti.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Erityistä huolta on kiinnitetty siihen, että hallinnolliset menettelyt pidetään mahdollisimman vähäisinä, jotta vähennetään rasitteita ja viivytyksiä avun lähettämisessä. Hallinnon yksinkertaistamisen hengessä kannustetaan yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteiden määrien käyttöön silloin kun se on mahdollista, ja mekanismin aktivointi rajoitetaan ajoissa avun lähettämisen nopeuttamiseksi.

Etenkin on huomattava seuraavat seikat:

·Nykyisen mekanismin mukaiset useat erilaiset yhteisrahoitusosuudet yhdenmukaistetaan 75 prosenttiin kaikkien Euroopan pelastuspalvelureserviin liittyvien toimintojen osalta. Näihin toimintoihin sisältyvät etenkin osallistuvissa valtioissa käytettävien valmiuksien käyttö, niiden mukauttaminen täysin kansallisesta käytöstä kansainväliseen käyttöön (kuten nykyisessä tilanteessa) ja niiden korjaaminen. Tähän kuuluu paljon muutakin kuin nykyisen mekanismin mukaiset kuljetuskustannukset, ja jäsenvaltioille katastrofi- ja toimintavalmiuksia varten tarjottavan tuen määrää korotetaan merkittävästi.

·Komission ehdottaman uuden lähestymistavan tarkoituksena on kattaa kokonaan rescEU:n valmiuksien saatavuuteen ja käytettävyyteen liittyvät kustannukset.

·Lisäksi vahvistetulla unionin pelastuspalvelumekanismilla tuetaan asiaankuuluvista toimijoista ja elimistä muodostuvan EU:n pelastuspalvelun osaamisverkoston toimintoja koulutuksen, harjoitusten ja tiedon jakamisen aloilla.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Katastrofiriskien hallinta on sisällytetty entistä tiiviimmin muihin EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin. Katastrofien ehkäisy ja hallinta on keskeinen teema esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Euroopan unionin solidaarisuusrahaston yhteydessä (taloudellisen tuen antamiseksi vakavien luonnonkatastrofien edellyttämiä hätä- ja pelastustoimia varten). RescEU:n avulla luodaan lisää ja aiempaa lujempia synergioita pelastuspalvelun ja muiden asiaankuuluvien alojen, kuten alue-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan alojen, välillä, millä on suuri merkitys myös katastrofiriskien hallinnalle. RescEU kattaa vain poikkeukselliset tilanteet, joihin ei sovelleta muiden ohjelmien mukaista hätärahoitusta. Näin ollen esimerkiksi maatalousalan markkinakriisit eivät kuulu sen alaan.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline on ohjelma, jonka avulla EU voi edistää etujaan, politiikkojaan ja arvojaan rajojensa ulkopuolella. Välineellä tuetaan EU:n kumppaneiden poliittisia ja taloudellisia muutoksia, joilla pyritään kestävään kehitykseen, vakauden lisäämiseen, demokratian vakiinnuttamiseen, köyhyyden voittamiseen ja naapuruuspolitiikan osalta sellaisten naapurimaiden asteittaiseen yhdentymiseen unionin sisämarkkinoihin ja lähentymiseen unionin sääntöjen ja standardien kanssa, jotka ovat tämän vaihtoehdon valinneet.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Maat ja alueet kytkeytyvät nykyään yhä tiiviimmin toisiinsa, mikä on luonut monenlaisia uusia mahdollisuuksia. Toisaalta tietyillä maailman alueilla unionin naapurustossa ja kauempana on entistä suurempia haasteita ja epävakaustekijöitä, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia ja suora vaikutus unioniin. Viime vuosina on esiintynyt alueellisia konflikteja, terrorismia, muuttoliikkeeseen liittyviä paineita, resurssien kestämätöntä käyttöä ja protektionismin kasvua. Jäsenvaltiot eivät pystyisi yksinään reagoimaan tehokkaasti näihin maailman muutoksiin, mutta EU ja jäsenvaltiot voivat yhdessä vastata nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin ja tarttua mahdollisuuksiin ja hyötyä merkittävästi globalisaation tuomista eduista, levittää unionin arvoja ja tarjota kansalaisilleen turvallisuutta ja vakautta. Unionin ulkoisen toiminnan ohjelmilla ja muilla välineillä on tässä korvaamaton osa.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa luetellaan periaatteita ja tavoitteita, jotka ohjaavat unionin ulkoista toimintaa. Niitä ovat muun muassa demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja perusvapaudet, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattaminen.

Lisäksi sopimuksen 8 artiklassa määrätään, että unioni luo naapurimaidensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet.

Unionin ulkoinen toiminta tuottaa lisäarvoa seuraavien tekijöiden ansiosta:

·unionin ydinosaaminen ja asiantuntemus (esim. kehitysyhteistyö, kriisinhallinta, konfliktien ehkäisy, ihmisoikeudet, demokratia, ympäristönsuojelu, kauppa, julkisuusdiplomatia ja selviytymiskyvyn kehittäminen);

·unionin arvot ja sen uskottavuus rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajana sekä ilmastonmuutoksen torjunnan ja ympäristönsuojelun johdossa;

·unionin ylikansallinen luonne, sen kriittinen massa maailmalla ja sen vaikutusvalta ja kyky edistää uudistuksia, koska sillä on poliittista ja taloudellista painoarvoa ja kokemusta globaalina toimijana;

·unionin maantieteellinen/geopoliittinen läsnäolo (joka perustuu ennen kaikkea unionin edustustojen ja humanitaarisen avun paikallistoimistojen verkostoon ympäri maailmaa) ja sen tähän liittyvän yhteistyön laajuus;

·monentyyppiset kattavat, johdonmukaiset ja yhdisteltävissä olevat välineet, jotka unionilla on käytettävissään toimien käytännön toteutukseen.

Koska unionilla on johtoasema humanitaarisen ja kehitysyhteistyön aloilla, se on ainutlaatuisessa asemassa välittääkseen arvojaan ja edistääkseen kestävän kehityksen tavoitteita koko maailmassa ja vastatakseen maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita liittyy muun muassa muuttoliikkeeseen, konflikteihin, epävakauteen, turvallisuuteen, köyhyyteen, epätasa-arvoon, ilmastonmuutokseen, ympäristön pilaantumiseen ja energiaturvallisuuteen. Uusi väline ulkoisen toiminnan rahoittamiseen tarjoaa ulkoista toimintaa varten yhtenäisen kehyksen ja rahoitusta, jollaista yksikään jäsenvaltio ei pystyisi yksinään tarjoamaan.

2.TAVOITTEET

Välineen tavoitteet perustuvat sekä unionin ulkopoliittisiin suuntaviivoihin (jotka on määritelty esimerkiksi globaalistrategiassa ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa”, EU:n sitoutumisessa kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030, uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme” sekä Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelussa) että monivuotisen rahoituskehyksen kaikkia aloja koskeviin tavoitteisiin, joita ovat joustavuus, johdonmukaisuus ja synergiat, yksinkertaistaminen ja tuloskeskeisyys. EU:n strategiset – sekä maantieteelliset että temaattiset – tavoitteet näkyvät kohdennuksessa.

EU tarvitsee käyttöönsä välineitä, joilla voidaan toteuttaa unionin ulkoiselle toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisia toimia, erityisesti toimia, joilla pyritään seuraaviin yleisiin tavoitteisiin:

·tuetaan demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintotapaa, ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden periaatteita;

·edistetään turvallisuutta ja vaalitaan rauhaa tukemalla kriisien ja konfliktien ehkäisyä ja tehokasta reagointia niihin; tuetaan vakautta ja selviytymiskykyä;

·edistetään kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kestävää kehitystä ensisijaisena tavoitteena köyhyyden poistaminen;

·tuetaan erityissuhdetta naapurimaiden kanssa pyrkimyksenä saada aikaan jaetun vaurauden alue, jolla tapahtuu sosioekonomista kehitystä ja vallitsee hyvä naapuruus;

·puututaan sääntelemättömään muuttoliikkeeseen ja kitketään sen perimmäisiä syitä samalla kun luodaan edellytyksiä laillisen muuton organisoinnin parantamiselle ja hallitulle liikkuvuudelle;

·tuetaan kaikenlaista unionin diplomatiaa, edistetään EU:n sisäisiä politiikkoja niiden kansainvälisen ulottuvuuden osalta ja tuetaan kauppapolitiikkaa ja taloudellista yhteistyötä;

·lujitetaan kumppanuuksia, edistetään eri politiikkoja koskevaa vuoropuhelua ja yhteisiä vastauksia globaaleihin haasteisiin, mukaan lukien ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Johdonmukaisuuden, mittakaavaetujen, synergian ja menettelyjen yksinkertaistamisen vuoksi komissio ehdottaa unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden strategista yksinkertaistamista kaudella 2021–2027. Ehdotus sisältää myös Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisen unionin talousarvioon tuloksellisuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi entisestään.

Useita vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyneitä välineitä ja järjestelyjä virtaviivaistetaan ja sisällytetään naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen, joka kattaa koko maailman. Näitä ovat Euroopan kehitysrahasto, kehitysyhteistyön rahoitusväline, Euroopan naapuruusväline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, kumppanuusväline, vakautta ja rauhaa edistävä väline, väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten ja yhteinen täytäntöönpanoasetus. Liittymistä valmisteleva tukiväline samoin kuin välineet humanitaarista apua, yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä merentakaisten maiden ja alueiden, myös Grönlannin, kanssa tehtävää yhteistyötä varten säilyvät erillisinä välineinä erityisluonteensa tai eri oikeusperustansa vuoksi.

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineellä selkeytetään myös ulkoisen toiminnan rahoitukseen liittyviä nykyisiä takuujärjestelyjä, jotka kattavat Euroopan kestävän kehityksen rahaston olennaisena osana Euroopan ulkoista investointiohjelmaa, makrotaloudellisen rahoitusavun, ulkoisen lainanantovaltuuden, ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren investointivälineen. Tällä välineellä on myös mahdollista antaa pääomarahoitusta eurooppalaisille ja kansainvälisille kehityspankeille tai rahoituslaitoksille, jotka toteuttavat unionin ulkoisen toiminnan tavoitteita.

Euroopan kehitysrahaston sisällyttäminen monivuotiseen rahoituskehykseen kasvattaa kokonaismenojen enimmäismäärää samalla kun nykyinen liikkumavara säilyy. Vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvistä rahoitusvälineistä kuuteen on sovellettu yhteistä täytäntöönpanoasetusta, joka sisällytetään nyt uuteen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen. Asetuksen säännöksiä sovelletaan edelleen liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen.

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline jakautuu neljään pääosaan, ja se kattaa maantieteellisen ja temaattisen yhteistyön kolmansien maiden kanssa. Sen avulla säilytetään toiminnan joustavuus ja mahdollisuudet toimia unionin painopisteiden mukaisesti (erityisesti naapurialueella ja Afrikassa sekä ihmisoikeuksien, vakauden ja muuttoliikkeen osalta).

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen ytimen muodostaa sen alueittain jaoteltu maantieteellinen pilari, jota täydentävät temaattinen pilari ja nopean toiminnan pilari.

·Maantieteellisestä pilarista (”yhteistyö kumppaneiden kanssa”) voidaan kattaa ohjelmoitua yhteistyötä naapurimaiden ja kaikkien muiden kolmansien maiden kanssa (lukuun ottamatta maita, jotka kuuluvat liittymistä valmistelevan tukivälineen tai merentakaisten maiden ja alueiden, myös Grönlannin, kanssa tehtävän yhteistyön ohjelman soveltamisalaan). Siihen kuuluu useita maantieteellisiä määrärahoja, joista jokaista varten on osoitettu vähimmäismäärä. Naapurialueille tarkoitettu määräraha on erityisen huomattava, ja siihen liittyy erityispiirteitä, kuten sääntelyn lähentämiseen, kannustimiin ja rajat ylittävään yhteistyöhön kohdennettavaa tukea. Rahoitusta osoitetaan maantieteellisiin ohjelmiin, erityisesti yhteistyöhön naapurialueiden ja Afrikan kanssa, unionin strategisten painopisteiden ja tärkeimpien strategisten tavoitteiden mukaisesti. Tästä pilarista rahoitetaan myös Erasmus+-ohjelman ulkoista ulottuvuutta.

·Temaattisesta pilarista (”yhteisten tavoitteiden saavuttaminen”) tuetaan toimia sellaisissa kysymyksissä, joita ei voida sisällyttää maantieteellisiin määrärahoihin, koska ne ovat luonteeltaan globaaleja ja/tai koska ne ovat poliittisia lippulaivahankkeita. Näitä ovat esimerkiksi ihmisoikeudet ja demokratia, kansalaisjärjestöt, rauha ja vakaus, muuttoliike ja muut kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen maailmanlaajuisesti liittyvät aiheet, mukaan lukien talousdiplomatia ja kauppa.

·Nopean toiminnan pilari on maailmanlaajuinen ja kattaa kaikki alat (poliittiset, taloudelliset ja turvallisuuteen liittyvät toimet). Sillä voidaan reagoida nopeasti, kun on tarvetta kriisinhallinnalle ja konfliktien ehkäisylle, selviytymiskyvyn kehittämiselle sekä hätäavun, kunnostustoimien ja kehitystoimien niveltämiselle sujuvaksi jatkumoksi tai lyhyen aikavälin ulkopoliittiselle reaktiolle. Tämä pilari korvaa etenkin Euroopan kehitysrahaston mekanismin häiriötilanteita varten, vakautta ja rauhaa edistävän välineen 3 artiklan, joka kattaa myös turvallisuuden ja kehityksen edistämisen valmiuksia kehittämällä, sekä kumppanuusvälineen joitakin osia. Tätä pilaria koskevilla säännöillä ja menettelyillä varmistetaan, että sen käyttö pysyy nopeana, joustavana ja reaktiivisena.

Lisäksi välineeseen sisällytetään kohdentamattomista varoista muodostuva joustovara uusia haasteita ja painopisteitä varten. Sen avulla voidaan reagoida joustavasti olemassa oleviin tai uusiin kiireellisiin prioriteettitapauksiin. Tämän joustovaran yhtenä tärkeänä tavoitteena on voida reagoida muuttoliikkeen aiheuttamiin paineisiin, mutta siinä on liikkumavaraa myös ennakoimattomia tapahtumia, vakauttamistarpeita ja uusia kansainvälisiä aloitteita ja painopisteitä varten. Tätä kohdentamatonta määrärahaa käytetään asetuksessa määriteltyjen kriteerien mukaisesti.

Tärkeät monialaiset painopisteet, kuten ympäristö- ja ilmastotoimet ja sukupuolinäkökulma, sisällytetään välineeseen kautta linjan. Muuttoliike määritellään painopisteeksi ja sitä käsitellään välineen kaikissa osissa ja eri pilareissa, ja toimien rahoituksessa hyödynnetään myös kohdentamattomia varoja.

Euroopan kehitysrahaston nykyinen joustokyky on otettu mukaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen. Etenkin on säilytetty mahdollisuus siirtää kohdentamattomia varoja seuraavalle varainhoitovuodelle ja kohdentaa vapautettuja sitoumuksia uudelleen.

Täytäntöönpano toteutetaan siten, että asetukseen sisällytetään kaikki tukimuodot, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti riippuen kyseissä maassa tai kyseisellä alueella toteutettavasta ohjelmasta. Kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa määritettyjen periaatteiden mukaisesti vastaanottajalle edullisimmat tukimuodot, erityisesti avustukset, kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin, kuten vähiten kehittyneisiin maihin (riippumatta niiden maantieteellisestä sijainnista) ja hauraisiin ja konflikteista kärsiviin maihin. Yhteistyö edistyneempien kehitysmaiden kanssa perustuu pääasiassa innovatiivisiin toimintamuotoihin, koska ne tarvitsevat vähemmän vastikkeettomia tukimuotoja. Euroopan naapuruusvälineen erityispiirteet, etenkin ”enemmällä enemmän” -periaate ja eriyttäminen, säilytetään. Erasmus+-ohjelman ulkoinen osa pysyy tärkeänä ulkoisen toiminnan välineenä ja yhtenä tukimuotona painopistealoilla, joilla kumppanimaiden kanssa pyritään kehittämään koulutusjärjestelmiä, torjumaan työttömyyttä ja ehkäisemään radikalisoitumista. Erasmus+-ohjelman ulkoisen osan toteutusmekanismia ja sääntöjä yksinkertaistetaan huomattavasti.

Asetuksella tuetaan myös unionin uusia ulkoisen investoimisen puitteita, jotta EU voisi saavuttaa paremmin ulkoisen toiminnan politiikkatavoitteitaan samalla kun kehityshaasteita varten voidaan hankkia lisävaroja yksityiseltä sektorilta. Siinä säädetään takuujärjestelyistä, joilla edistetään investointeja kumppanimaihin etenkin Afrikassa, naapurialueilla ja mahdollisesti Länsi-Balkanilla. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi hauraisiin ja konflikteista kärsiviin maihin sekä muihin alueisiin, joilla on kriittisiä infrastruktuuri- ja verkottumistarpeita. Rahoitusta yhdistäviä toimia ja talousarviotakuita rahoitetaan maantieteellisestä pilarista. Ehdotettuun välinevalikoimaan sisältyy mahdollisuus unionin talousarviotakuuseen ja/tai pääomarahoitukseen eurooppalaisille ja kansainvälisille kehityspankeille ja rahoituslaitoksille, jos ne täyttävät tietyt edellytykset, jotka liittyvät lisäarvoon ja riskinottokykyyn, ja niiden toimintaa ohjaavat EU:n politiikkojen tavoitteet.

Myös makrotaloudellinen rahoitusapu katetaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, mutta yksittäiset toimet käynnistetään jatkossakin erillisillä tapauskohtaisilla päätöksillä tarpeen mukaan.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Monivuotisen rahoituskehyksen ulkoiseen toimintaan ja liittymistä valmistelevaan tukeen liittyvät eri välineet täydentävät voimakkaasti toisiaan. Niillä haetaan myös synergioita samoihin asioihin liittyvien sisäisten politiikkojen ja niihin käytettävien välineiden kanssa esimerkiksi muuttoliike-, turvallisuus- ja ilmastoasioissa. Unionin toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi pyritään myös huolehtimaan EU:n talousarviosta rahoitettavien välineiden ja ehdotetun Euroopan rauhanrahaston (joka on tarkoitus jättää monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle) keskinäisestä täydentävyydestä.

Kun ulkopolitiikan toimintalohkoon kuuluvia välineitä vähennetään, tämä vähentää aiempien maantieteellisten ja temaattisten välineiden välillä havaittuja keinotekoisia rajoja. Tämän avulla on mahdollista varmistaa, että EU hyödyntää oikeanlaista politiikkojen yhdistelmää kussakin maassa ja kullakin alueella ilman päällekkäisyyden ja/tai epäjohdonmukaisuuden vaaraa. Tämä myös keventää ohjelmien hallinnointia ja lisää sen myötä tehokkuutta ja avoimuutta.

Vuorovaikutus ja täydentävyys humanitaarisen avun kanssa toteutuu sekä maantieteellisissä ohjelmissa että pilarissa, johon kuuluvat selviytymiskyky sekä hätäavun, kunnostustoimien ja kehitystoimien niveltäminen, jotta voidaan turvata toiminnan saumaton jatkuvuus.

Muutettu unionin pelastuspalvelumekanismi rescEU kattaa myös toimintaa EU:n ulkopuolella ja tuo täydennystä luonnonkatastrofien ehkäisyyn sekä niihin varautumiseen ja reagoimiseen.

Jotta ei jäisi aukkoja eikä syntyisi päällekkäisyyksiä, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen kattamissa turvallisuuteen liittyvissä toimissa huolehditaan synergiasta ja koordinoinnista yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä tulevan Euroopan rauhanrahaston kanssa.

Vaikka liittymistä valmistelevan tukivälineen tavoitteet poikkeavat muista ulkoisen toiminnan välineistä, sen tavoitteisiin kuuluu myös ihmisoikeuksien ja perusarvojen sekä turvallisuuden edistäminen. Synergiaa syntyy myös välineen eri temaattisten ikkunoiden tasolla rahoitettaessa maailmanlaajuisia toimia.

Yhteistyö merentakaisten maiden ja alueiden kanssa (mukaan lukien Grönlanti) tuottaa myös synergiaa, koska nämä maat ja alueet assosioidaan mukaan toimiin, joita toteutetaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen maantieteellisestä ja temaattisesta osiosta silloin kun toteutettavat toimet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, alueiden välisiä tai alueellisia.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

EU:n humanitaarisen avun ohjelmasta annetaan kiireellistä ihmishenkiä pelastavaa apua ihmisen aiheuttamien tai luonnonkatastrofien uhreille ja heistä etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

EU on tunnustetusti yksi johtavista toimijoista humanitaarisen avun alalla, koska se kykenee toimittamaan nopeasti ja joustavasti apua monenlaisissa kriisitilanteissa mutta myös siksi, että se pystyy vaikuttamaan maailmanlaajuisen humanitaarisen toiminnan agendaan. Humanitaarisen toimintansa rahallisen merkityksen (EU on yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa maailman suurin humanitaarisen avun antaja) ja maailmanlaajuisuuden ansiosta EU kykenee myös kannustamaan muita humanitaarisen avun antajia noudattamaan tuloksellisia ja periaatteisiin pohjautuvia humanitaarisen avun strategioita. Humanitaarisen avun alalla ratkaiseva suhteellinen etu syntyy siitä, että se on usein ainoa unionin väline, jolla pystytään toteuttamaan toimia äkillisissä konflikti- tai kriisitilanteissa. Joustavuutensa ansiosta humanitaarisella avulla on saatu paljon aikaan monissa maailmanlaajuisen pakolais- ja muuttoliikekriisin koettelemissa maissa.

Tilanteessa, jossa jatkuvasti kasvavien maailmanlaajuisten tarpeiden rahoitus on riittämätöntä, EU kykenee myös täyttämään maailman humanitaarisen avun aukkoja kohdentamalla apua vaikeapääsyisille alueille ja suurimpien ja näkyvimpien humanitaaristen kriisien lisäksi myös unohdettuihin kriiseihin (jotka eivät saa lainkaan tai ainakaan tarpeeksi kansainvälistä apua ja poliittista ja median huomiota). Jäsenvaltiot myös usein katsovat unionin sopivaksi avunantajaksi kriiseissä, joihin ne eivät kykene kansallisesti panostamaan.

Lisäksi jäsenvaltiot hyötyvät EU:n humanitaarisesta diplomatiasta, joka lisää humanitaarisen avun tuloksellisuutta. EU:n toimien keskeistä lisäarvoa jäsenvaltioille tuovat myös EU:n humanitaarisen avun paikallistoimistojen ainutlaatuisen, lähes 40 maahan levittäytyneen verkoston vahva operatiivinen osaaminen ja tekninen asiantuntemus.

2.TAVOITTEET

Humanitaarista apua koskevaa asetusta sovelletaan jatkossakin. Sen mukaisesti EU:n humanitaarista apua annetaan suoraan katastrofin tai konfliktin uhreille riippumatta rodusta, etnisestä ryhmästä, uskonnosta, sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta tai poliittisesta suuntautumisesta, eivätkä poliittiset näkökohdat saa ohjata avun antamista tai vaikuttaa siihen. EU:n toimet perustuvat kansainvälisiin humanitaarisiin periaatteisiin, jotka ovat humaanisuus, puolueettomuus, tasapuolisuus ja riippumattomuus. Päätavoitteita ovat

·antaa tarpeisiin perustuvaa EU:n apua ihmishenkien pelastamiseksi, inhimillisen kärsimyksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi sekä luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien koettelemien väestöryhmien koskemattomuuden ja ihmisarvon turvaamiseksi, myös pitkittyneissä kriiseissä;

·kehittää riskialttiiden tai katastrofien koettelemien yhteisöjen selviytymis- ja toipumiskykyä täydentävästi EU:n muiden välineiden kanssa.

Nämä tavoitteet muodostavat osan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määritellyistä unionin ulkoisen toiminnan yleisistä tavoitteista, periaatteista ja toimista.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Komissio toteuttaa humanitaarisen avun toimia yli 200 kumppanijärjestön kautta, joita ovat muun muassa YK:n erityisjärjestöt, muut kansainväliset järjestöt, kuten Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike, sekä kansalaisjärjestöt. Komissio on kehittänyt pysyvän verkoston, jossa on kriisialueilla ympäri maailmaa työskenteleviä kansainvälisiä ja paikallisia humanitaarisen alan kenttäasiantuntijoita. Unionilla on ollut johtava rooli uudenlaisten toimintapoliittisten lähestymistapojen ja innovatiivisten rahoitustapojen (esim. käteiseen perustuva tuki) kehittämisessä.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Vaikka rescEU-mekanismiin perustuvaa unionin toimintaa toteutetaan pääasiassa EU:n sisällä, mekanismilla myös täydennetään humanitaarista apua EU:n ulkopuolella EU:n hätäavun koordinointikeskuksen reaaliaikaisen seurannan avulla sekä lähettämällä hätätilanteisiin kolmansissa maissa välittömänä tukena jäsenvaltioiden ja muiden osallistujamaiden tarjoamia asiantuntijaryhmiä ja pelastuskalustoa. Lisää joustovaraa tarjoaa hätäapuvaraus, joka on erikoisväline toimien rahoittamiseen hätätilanteissa ja katastrofeissa unionissa ja sen ulkopuolella silloin, kun tätä varten tarkoitettujen ohjelmien rahoitus ei riitä.

Monissa kriisitilanteissa korostuu humanitaarisen avun ja kehitysavun keskinäinen täydentävyys, jotta voidaan varmistaa sujuva siirtyminen hätäavusta kestävään kehitykseen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen tuella.

EU:n humanitaarisen avun välineeseen on mahdollista hankkia lisärahoitusta jäsenvaltioilta käyttämällä ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Tällä voidaan parantaa täydentävyyttä kansallisten resurssien kanssa.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ansiosta EU voi puhua yhdellä äänellä tämän politiikan alaan kuuluvista aiheista. Tällä politiikalla edistetään rauhan säilyttämistä, konfliktien ehkäisyä ja kansainvälistä turvallisuutta. Se on yksi päävälineistä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian täytäntöönpanemiseen, ja se tukee EU:n asemaa globaalina toimijana. Ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden olisi edistettävä EU:n tavoitteita ja arvoja maailmanlaajuisesti.

Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella (V osasto:
Yleiset määräykset unionin ulkoisesta toiminnasta ja erityismääräykset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta) lujitettiin tätä politiikan alaa perustamalla unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtävä ja Euroopan ulkosuhdehallinto. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan avulla turvataan unionin arvoja, periaatteita ja etuja. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa luetellaan periaatteita ja tavoitteita, jotka ohjaavat unionin ulkoista toimintaa. Niitä ovat muun muassa demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja perusvapaudet, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattaminen.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka mahdollistaa EU:n ulkoisen toiminnan jäsenvaltioiden puolesta ja rinnalla. Yhteisillä toimilla EU tuo lisäarvoa verrattuna yksittäisten jäsenvaltioiden toimiin, sillä sen avulla saavutetaan kriittinen massa globaalien haasteiden kohtaamiseksi. Koska EU voi toteuttaa ulkoista toimintaa puolueettomassa asemassa jäsenvaltioiden puolesta ja niiden kanssa, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimet koetaan erityisen uskottaviksi ja luotettaviksi niiden kohdemaissa. Väkilukuun ja talouteen perustuva Euroopan unionin painoarvo ja kyky tehdä yhteisiä ulkopoliittisia päätöksiä lujittavat EU:n neuvotteluasemaa.

Vaikka jäsenvaltioiden omilla toimilla voidaan ilman muuta edistää EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, kriittinen massa globaalien haasteiden kohtaamiseksi saavutetaan tällä yhteisellä politiikalla. Yhteinen omistajuus EU:n puolella yhdistettynä globaalin toimijan vaikutusvaltaan ja kykyyn edistää uudistuksia sekä toimivan EU-mekanismin antama vahva poliittinen signaali antavat kumppanimaille tukea niiden turvallisuutta ja vakautta koskevissa tarpeissa.

Koska unionilla on johtoasema humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön aloilla, se on ainutlaatuisessa asemassa välittääkseen arvojaan ja vastatakseen maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita liittyy muun muassa konflikteihin, epävakauteen, turvallisuusuhkiin tai globaaliin turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin. Synergiassa muiden ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden kanssa yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tarjoaa ulkoista toimintaa varten yhtenäisen kehyksen ja rahoitusta, jollaista mikään jäsenvaltio ei pystyisi yksinään tarjoamaan.

2.TAVOITTEET

Ottaen huomioon poliittiset painopisteet ja maailmanlaajuiset haasteet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimet pysyvät globaalistrategian (tai sen seuraajan) peruspilarina myös vuoden 2020 jälkeen. Niillä tuetaan kolmea strategista ensisijaista tavoitetta: 1) reagointi ulkopuolisiin konflikteihin ja kriiseihin, 2) kumppaneiden valmiuksien kehittäminen, ja 3) unionin ja sen kansalaisten suojeleminen. Jotta yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tuottaisi tulosta, EU:n on oltava valmis toimimaan nopeasti ja päättäväisesti, kun syntyy tilanteita, jotka uhkaavat sen strategisia etuja.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisvaikutus ja saavutukset ovat paljon arvokkaampia kuin sen yksittäisten toimien summa. Erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioissa sovittujen toimien soveltamisala ja kattavuus ylittävät sen, mitä yksittäinen jäsenvaltio kykenisi tekemään. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatiot hyötyvät erityisesti EU:n monikansallisesta luonteesta sekä imagotekijöistä (EU:n uskottavuus rauhantoimijana) että siksi, että käytettävissä on suurempi määrä henkilöresursseja ja asiantuntemusta, myös kolmansista maista, jotka ovat halukkaita osallistumaan EU:n johtamiin toimiin. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimilla on edistetty konkreettisesti kyseisen politiikan täytäntöönpanoa 1) auttamalla kehittämään valmiuksia ja antamalla tukea ja neuvoja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan koulutusoperaatioiden kautta sekä siviili- että sotilasalalla, 2) edistämällä rauhaa ja vakautta sekä EU:n arvoja erityisedustajien kautta, ja 3) edistämällä monenvälistä reagointia turvallisuusuhkiin, myös torjumalla joukkotuhoaseiden leviämistä sekä tavanomaisten aseiden laitonta leviämistä ja kauppaa.

Lisäksi EU rahoittaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimien kautta Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemiaa ja Kosovon tuomioistuimen erityisjaostoja. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan myös käyttää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklaan perustuviin toimiin.

Nopeiden ja päättäväisten toimien tarve merkitsee sitä, että monia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimia ei voida suunnitella ennakkoon, joten talousarvioon tarvitaan joka vuosi riittävä liikkumavara, josta voidaan kriisitilanteissa rahoittaa nopeita toimia.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan talousarviota hallinnoi ja toteuttaa komission ulkopolitiikan välineiden hallinto.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Monivuotisen rahoituskehyksen ulkoiseen toimintaan ja liittymistä valmistelevaan tukeen liittyvät eri välineet täydentävät voimakkaasti toisiaan. Unionin ulkoisen toiminnan lujuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi pyritään myös huolehtimaan EU:n talousarviosta rahoitettavien eri välineiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja synergiasta. Näitä välineitä ovat erityisesti naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline, liittymistä valmisteleva tukiväline, humanitaarinen apu, muutettu unionin pelastuspalvelumekanismi rescEU ja ehdotettu Euroopan rauhanrahasto, joka on tarkoitus jättää monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle, koska Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa asetetaan rajoituksia puolustustoimien rahoittamiselle.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Ohjelmasta pyritään tukemaan ja vahvistamaan Euroopan unionin taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia suhteita 13 merentakaisen maan ja alueen kanssa, jotka ovat kytköksissä Tanskaan, Ranskaan ja Alankomaihin. Ohjelman yksityiskohtaisissa säännöissä otetaan huomioon kaikkien merentakaisten maiden ja alueiden erityistarpeet ja -haasteet sekä Grönlannin erityistilanne.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Merentakaiset maat ja alueet, joiden sijainti vaihtelee napa-alueilta tropiikkiin, on assosioitu Euroopan unioniin. Niillä on tärkeä merkitys unionin sillanpäinä sijaintialueillaan, mutta niitä ei kuitenkaan lueta mukaan EU:n alueeseen tai sisämarkkina-alueeseen.

Merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnin tavoitteena on edistää niiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä vahvistaa läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko unionin välille.

Tuki merentakaisille maille ja alueille vähentää niiden riippuvuutta EU:sta ja sen jäsenvaltioista ja edistää niiden keskinäistä yhteistyötä sekä niiden yhteistyötä alueellisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Se antaa mahdollisuuksia EU:n arvojen, kulttuurin, lakien ja talouskumppanuuksien edistämiseen kaikkialla maailmassa.

2.TAVOITTEET

Tavoitteena merentakaisten maiden ja alueiden tukemisessa on säilyttää läheiset ja kestävät yhteydet kumppaneiden välillä, tukea niiden kestävää kehitystä ja parantaa niiden kilpailukykyä ja taloudellista selviytymiskykyä.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Tuki merentakaisille maille ja alueille Grönlantia lukuun ottamatta kanavoitiin aiemmin Euroopan kehitysrahaston kautta. Euroopan komissio huolehtii suoraan ohjelmien täytäntöönpanosta pääasiassa suoran budjettituen mutta joissakin tapauksissa myös avustusten muodossa.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Yhteistyö merentakaisten maiden ja alueiden kanssa kytkeytyy läheisesti Tanskan, Ranskan ja Alankomaiden kansallisiin tukipolitiikkoihin, ja sitä koordinoidaan niiden kanssa. Lisäksi hyödynnetään synergiaa EU:n syrjäisimpiä alueita koskevien kehitysohjelmien ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen kanssa.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Liittymistä valmistelevalla tukivälineellä tuetaan ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita niiden prosessissa liittymisedellytysten täyttämiseksi. Tukiväline kuuluu samaan yhteyteen Länsi-Balkanin strategian kanssa ja kuvastaa suhteiden kehitystä Turkin kanssa.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

EU:n laajentumisen tukeminen on luontaisesti sellainen tehtävä, jota on parasta toteuttaa EU:n tasolla. On tehokkaampaa myöntää liittymistä valmistelevaa tukea yhdestä välineestä yksien kriteerien mukaisesti kuin monista lähteistä, mukaan lukien jäsenvaltioiden kansalliset talousarviot, erilaisten menettelyjen ja painopisteiden mukaisesti. Lisäksi EU:n poliittinen vaikutusvalta ja kerrannaisvaikutus antaa sille yksittäisiä jäsenvaltioita enemmän auktoriteettia ja tarjoaa enemmän oikeusvarmuutta suhteissa kansallisten viranomaisten kanssa. Väline täydentää unionin laajentumispolitiikkaa. Sillä tuetaan poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, joilla pyritään muun muassa omaksumaan EU:n arvot ja oikeusvaltioperiaate ja takaamaan instituutioiden toimivuus moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa. Sitä käytetään ennakoivasti edistämään neuvotteluja edunsaajamaiden hallitusten kanssa, jotta ne kykenisivät täyttämään Kööpenhaminan arviointiperusteet sekä vakautus- ja assosiaatiosopimusten ehdot.

Liittymistä valmistelevalla tukivälineellä edistetään EU:n laajempia tavoitteita, joita ovat vakauden, turvallisuuden ja vaurauden levittäminen unionille välittömillä naapurialueilla. Jäsenvaltioiden ja edunsaajien läheisyys ja siitä johtuva koordinoinnin tarve tarkoittavat sitä, että edunsaajille annettava tuki auttaa EU:ta saavuttamaan omat kestävään talouskehitykseen, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen, energiahuoltoon, liikenteeseen, ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteensa.

2.TAVOITTEET

Liittymistä valmistelevalla tukivälineellä pyritään auttamaan ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita valmistelemaan ja toteuttamaan poliittisia, institutionaalisia, oikeudellisia, hallinnollisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia uudistuksia, jotka ovat tarpeen, jotta maat voivat noudattaa unionin arvoja ja mukautua vähitellen unionin sääntöihin, normeihin, politiikkoihin ja toimintatapoihin ja valmistautua siten EU-jäsenyyteen.

Välineen painopisteet ovat seuraavat: oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet ja muuttoliike (tähän alaan kuuluu turvallisuusyhteistyön lujittaminen), radikalisoitumisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, yhdennetyn muuttoliikepolitiikan tukeminen rajaturvallisuus mukaan luettuna; unionin politiikat ja säännöstö; sosioekonominen kehitys; investoinnit kasvuun; sovinto, hyvät naapuruussuhteet sekä alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö. Nämä edellisen ohjelman tavoitteet koskevat myös uutta ohjelmaa.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Jatkuvuus vuosien 2014–2020 välineen kanssa turvataan. Vahva tulosperusteisuus säilytetään, mutta sitä yksinkertaistetaan, jotta valvonta ja raportointi olisi helpompaa ja jotta se antaisi todellisia kannustimia tuensaajille. Varojen nopea ja joustava käyttöön saanti on tärkeää samoin kuin tulevien, aikanaan toteutettavien liittymisten valmisteluun tarvittavan rahoituksen määrä, muun muassa jotta siirtymä liittymistä valmistelevasta maasta jäsenvaltioksi tapahtuisi sujuvasti asteittain ja jotta tarvittava rahoituksen vastaanottokyky pystyisi kasvamaan.

Asetukseen sisällytetään kaikki mahdolliset tukimuodot (avustukset, hankinnat, palkinnot, rahoitusosuudet EU:n erityisrahastoihin, budjettituki, rahoitusvälineet ja talousarviotakuut). Tuen täytäntöönpanoon käytetään suoraa, välillistä tai jaettua hallinnointia ohjelmatyypistä ja kumppanimaasta riippuen.

Investointien osalta alueella tällä hetkellä käytetyt rahoitusvälineet pysyvät käytössä, koska niillä on saavutettu tähän mennessä hyviä tuloksia.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Ohjelmassa pyritään täydentävyyteen kaikenlaisten unionin ohjelmien kanssa, mukaan lukien sisäisten politiikkojen ohjelmat (kuten turvallisuus-, muuttoliike- ja energiapolitiikat), ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen kanssa, mukaan lukien sen investointiosio. Lisäksi sillä pyritään tukemaan Erasmus+-ohjelman ulkoista ulottuvuutta. Tukea saavat maat voivat jatkossakin hyötyä temaattisista ohjelmista, etenkin ihmisoikeuksiin liittyvistä ohjelmista. Synergia koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan kanssa jatkuu. Siitä on hyötyä valmistettaessa tuensaajamaita vastaanottamaan ja hallinnoimaan unionin rahoitusta tulevaisuudessa.

EU:n sisäpolitiikkoja varten tarkoitetun uuden investointivälineen, InvestEU-rahaston, ja liittymistä valmistelevan tukivälineen keskinäinen johdonmukaisuus on säilytettävä, jotta varmistetaan liittymistä valmistelevien maiden mahdollisuus liittyä uuteen rahastoon. Investointitarpeiden täyttämiseksi tarvittava lisäys katetaan pääasiassa Euroopan kestävän kehityksen rahastosta+, joka sisällytetään naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen. Tämä tarjoaa mittakaavaetuja ja mahdollisuuden toimien lisäämiseen Länsi-Balkanilla tarpeen mukaan.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

	ERITYISVÄLINEET
	Hätäapuvaraus

Hätäapuvaraus on väline, josta voidaan osoittaa lisärahoitusta alakohtaisille ohjelmille joko EU:ssa tai sen ulkopuolella ilmenevissä kriisitilanteissa.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

EU:n talousarviolta edellytetään yhä suuremmassa määrin reagointivalmiutta, koska epävakaat geopoliittiset ja sisäiset olosuhteet aiheuttavat rahoitustarpeita, jotka eivät kuulu ohjelmasuunnittelun piiriin. Sekä EU:ta että sen ulkopuolisia alueita koskevissa ohjelmissa on usein erityismääräyksiä hätätoimenpiteitä varten, mutta niihin käytettävissä olevat varat saattavat ehtyä nopeasti ja lisärahoitusta tarvitaan toisinaan lyhyelläkin varoitusajalla. Esimerkiksi vuonna 2015 alkaneiden muuttoliike- ja turvallisuuskriisien aikana eivät turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta sekä sisäisen turvallisuuden rahastosta hätäapuun käytettävissä olleet varat riittäneet vastaamaan kaikkiin jäsenvaltioiden pyyntöihin. Elintarvikkeita ja rehuja koskeva ohjelma ei liioin kyennyt vastaamaan lintuinfluenssakriisin koettelemien jäsenvaltioiden tarpeisiin vuosina 2016 ja 2017. Tämän vuoksi muiden ohjelmien varoja oli kohdennettava uudelleen ja useita joustomekanismeja otettava käyttöön, jotta vajeita voitiin täyttää.

Laajamittaiset luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat ylittää yksittäisen jäsenvaltion valmiudet, ja niissä voi olla selkeästi valtioiden rajat ylittäviä piirteitä. Muuttuvien ilmasto-olojen ja uusien kehittymässä olevien riskien vuoksi tällaiset katastrofit ovat yhä yleisempiä ja voimakkaampia ja niiden vaikutukset talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan ovat yhtä suurempia. EU:n on tehostettava reagointikykyään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

·Joustava oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa EU:n talousarvion käytön monenlaisissa kriisitilanteissa myös alueilla, joita ei perinteisesti pidetä erityisen riskialttiina. Meno-ohjelmiin olisi sisällytettävä hätäapuun sovellettavat säännöt, joiden perusteella EU:n toimet voidaan hätätilanteessa heti käynnistää.

·Riittävästi rahoitusta käytettävissä silloin, kun tarvitaan. Merkittäviä kriisejä ei voida ennustaa, ja talousarviovaraus, josta saadaan lyhyellä varoitusajalla käyttöön lisävaroja, on oleellisen tärkeä.

2.TAVOITTEET

Hätäapuvaraus on monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittävistä erityisvälineistä se, joka on suunniteltu etenkin kriisitilanteita varten. Hätäapuvaraukseen kuuluu alustava vuotuinen varaus, joka on enimmäismäärien ulkopuolella ja joka voidaan muutamassa viikossa lisätä tietyn ohjelman talousarvioon ennakoimattomia tapauksia varten.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Hätäapuvarauksen soveltamisalaa laajennetaan EU:n sisäisiin operaatioihin, ja siten hyödynnetään nykyisiä menettelyjä ja optimoidaan määrärahojen kohdentamista. Näin saadaan käyttöön yhteinen mekanismi rahoitukseen, jolla vahvistetaan EU:n toimintaa kaikentyyppisissä kriisitilanteissa (luonnonkatastrofit, ympäristökriisit, humanitaariset hätätilanteet, epidemiat jne.) ja kaikilla maantieteellisillä alueilla.

Jotta vältetään kiireellisten tarpeiden keskinäistä kilpailuasetelmaa ja varmistetaan niiden tasapuolinen kohtelu, sovelletaan sekä sisäiseen että ulkoiseen ulottuvuuteen 50 prosentin väliaikaista enimmäismäärää kunkin vuoden 9 ensimmäisen kuukauden ajan. Lisäksi 25 prosenttia vuotuisesta enimmäismäärästä jätetään viimeistä vuosineljännestä varten, jotta varmistetaan, että varoja on käytettävissä myös vuoden loppupuolella ilmaantuvia tarpeita varten.

Menettelystä, jolla hätäapuvarauksesta nykyisin otetaan varoja käyttöön, on käytännön kokemusta ja se on todettu sujuvaksi. Sen keskeiset piirteet on tarkoitus säilyttää:

·koska hätäapuvaraus on erityisrahoitusväline, joka on suunniteltu odottamattomia tapahtumia ja rahoitustarpeita varten, siitä voidaan ottaa varoja käyttöön yli monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien;

·hätäapuvaraus on otettu talousarvioon varauksena, josta Euroopan parlamentti ja neuvosto yhdessä voivat ottaa varoja käyttöön varainhoitoasetuksen mukaisella siirrolla;

·koska hätäapuvarauksen kapasiteetti halutaan maksimoida, voidaan käyttämättä jääneet varat siirtää seuraavalle vuodelle.

EU:n talousarvion reagointikyvyn maksimoimiseksi laaditaan yhteiset säännöt hätäapuvarauksen käytöstä kaikissa ohjelmissa ja budjettikohdissa, joissa sen käyttö on mahdollista. Tämä tarkoittaa, että varoja ei osoiteta eikä käytetä esimerkiksi sisäisten kriisien hoitoon ennemmin kuin ulkoisiin kriiseihin, eikä niitä osoiteta ensisijaisesti jollekin tietylle politiikan alalle.

Poikkeuksellisina vuosina, jolloin hätäapuvarauksen kaikki varat on käytetty, mahdollinen lisätarve voidaan kattaa muista joustomekanismeista (kuten joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara), vaikka niiden käyttö edellyttääkin raskaampaa käyttöönottomenettelyä (eli lisätalousarviota).

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Hätäapuvarausta käytetään poikkeustilanteissa, joissa ei voida käyttää tiettyihin ohjelmiin sisältyvää hätärahoitusta. Hätäapuvarauksella ei esimerkiksi ole tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin.

Toinen erityisväline, jota käytetään kriisitilanteiden toimissa, on EU:n solidaarisuusrahasto. Myös sillä on vuotuinen enimmäismäärä, mutta se on luonteeltaan hyvin erilainen kuin hätäapurahasto. Solidaarisuusrahastosta jäsenvaltiolle annettu tuki on EU:n solidaarisuudenosoitus kyseisen maan ponnisteluille suuresta luonnonkatastrofista selviytymiseksi. Tuki annetaan avustuksena, joka kattaa joitakin kyseiselle maalle katastrofin jälkeisistä kunnostus- ja jälleenrakennustöistä aiheutuneita kustannuksia. Tukeen ei liity konkreettisten toimien hallinnointia EU:n tasolla eikä meno-ohjelmaa.

5.EHDOTETTU VUOTUINEN ENIMMÄISMÄÄRÄ

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto on väline, jolla voidaan vastata jäsenvaltion tai Euroopan unionin jäsenyydestä parhaillaan neuvottelevan valtion pyyntöön vakavan luonnonkatastrofin tapahtuessa ja osoittaa solidaarisuutta katastrofin koettelemille alueille osallistumalla kansallisten toimenpiteiden kustannuksiin.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus on unionin perusperiaatteita, ja EU:n solidaarisuusrahasto on siitä konkreettinen osoitus. Sen näkyvyys kansalaisten suuntaan on erittäin suuri. Muuttuvien ilmasto-olojen vuoksi luonnonkatastrofeja tapahtuu todennäköisesti yhä useammin ja ne ovat aiempaa voimakkaampia. Tätä monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolista erityisrahoitusvälinettä käytetään myös ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten lieventämiseen.

Kohdennetun vaikutuksensa vuoksi solidaarisuusrahasto täydentää monivuotisten ohjelmien toimia, jotka keskittyvät keskipitkän aikavälin ensisijaisiin investointikohteisiin, ja solidaarisuusrahasto voi myös auttaa vastaamaan alueiden välisen koordinaation mahdollisesti synnyttämiin lisähaasteisiin, jos katastrofi koettelee useampia alueita.

2.TAVOITTEET

EU:n solidaarisuusrahastosta annetaan taloudellista tukea hätä- ja pelastustoimien kustannuksiin, joita maksetaan tukikelpoisten valtioiden talousarvioista. Rahastosta maksettavilla korvauksilla tuetaan olennaisen infrastruktuurin toiminnan uudelleenkäynnistämistä, autetaan väestöä saamaan tilapäismajoitusta ja rahoitetaan pelastuspalveluita, tuetaan varojärjestelmän infrastruktuureiden turvallisuuden varmistamista, kulttuuriperinnön suojelua sekä katastrofin koettelemien alueiden, joihin kuuluu myös luonnonalueita, puhdistamista.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Toimien luonteen vuoksi rahaston täytäntöönpanomekanismi on yksinkertainen ja tuloskeskeinen. Joustavuus, joka sallii edellisenä vuonna käyttämättä jääneiden määrien siirtämisen seuraavalle vuodelle, säilytetään, ja ennakkomaksuina sallitaan aikaisempaa suurempia summia.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Vuonna 2014 tehdyssä tarkistuksessa vahvistettiin yhteyttä katastrofiriskien vähentämiseen liittyviin toimintapolitiikkoihin ja jäsenvaltioille luotiin kannustin tehostaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen investointeja, jotka tukevat ennaltaehkäisyä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja katastrofeista selviytymisen kyvyn kehittämistä.

Koska EU:n solidaarisuusrahasto toimii jälkikäteen, se on luonteeltaan täydentävä suhteessa rescEU-järjestelmään ja muihin hätäapuvälineisiin, jotka toimivat välittömästi luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä.

5.EHDOTETTU VUOTUINEN ENIMMÄISMÄÄRÄ

Euroopan globalisaatiorahasto on solidaarisuuden ja hätäavun väline, josta annetaan kertaluonteista tukea irtisanotuille työntekijöille tilanteissa, joissa talouden muutosten haitallisten vaikutukset odottamatta aiheuttavat huomattavan määrän irtisanomisia.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

Euroopan globalisaatiorahaston toimien avulla saadaan kasvatettua niiden palveluiden määrää, monipuolisuutta ja tehokkuutta, joita on tarjolla tavanomaisina kansallisina selviytymistä tukevina toimenpiteinä (työttömyystukitoimet, sosiaaliset tukitoimet) ja Euroopan sosiaalirahaston rakenteellisina tukitoimina.

Tämän kohdennetun vaikutuksen vuoksi globalisaatiorahasto täydentää EU-rahoitteisten monivuotisten ohjelmien tukitoimia, joissa keskitytään keskipitkän aikavälin ensisijaisiin tavoitteisiin, ja se voi myös auttaa vastaamaan eri yksiköiden välisen koordinaation kansallisella/alueellisella tasolla mahdollisesti synnyttämiin lisähaasteisiin, koska laajamittaiset joukkoirtisanomiset voivat edellyttää eri toimenpiteiden yhdistämistä.

Lisäksi Euroopan globalisaatiorahasto edistää myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin joidenkin periaatteiden, kuten koulutuksen ja elinikäisen oppimisen sekä työllisyyden aktiivisen tukemisen, suoraa täytäntöönpanoa.

2.TAVOITTEET

Vuodesta 2021 alkaen Euroopan globalisaatiorahasto tukee työntekijöitä, jotka ovat joukkoirtisanomisiin johtavien monenlaisten muutosten keskellä (globalisaatio, kriisi, teknologiset muutokset jne.).

Toimenpiteillä pyritään (i) tarjoamaan räätälöityä tukea työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa, (ii) edistämään digitaalisten taitojen hankkimista ja (iii) tukemaan liikkuvuutta aina kun se on mahdollista.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Jotta Euroopan globalisaatiorahastoa kyetään paremmin hyödyntämään hätäapuvälineenä, sen varojen käyttöönottoa parannetaan kahdella tavoin: (i) laajentamalla toimien soveltamisalaa, jossa käytetään laajennettuja toimintakriteerejä (esim. teknologinen muutos) ja (ii) yksinkertaistamalla menettelyjä esimerkiksi keventämällä hakuprosessia ja tarjoamalla teknistä apua rahoituksen saannin helpottamiseksi.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Yhteisrahoitusosuuksia lähennetään koheesiopolitiikan osuuksien kanssa.

5.EHDOTETTU VUOTUINEN ENIMMÄISMÄÄRÄ

	TALOUSARVION ULKOPUOLELLA
	Euroopan rauhanrahasto

Euroopan rauhanrahaston tavoitteena on rahoittaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisten sotilaallisten operaatioiden yhteisiä kustannuksia; osallistua muiden kansainvälisten toimijoiden johtamien sotilaallisten rauhantukioperaatioiden rahoitukseen; ja tukea kolmansien maiden puolustusvoimia konfliktien ehkäisemisessä, rauhan rakentamisessa ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa.

1.EU:N TASON TOIMIEN LISÄARVO

EU:ta pidetään uskottavana globaalina toimijana. Tämä antaa sille kilpailuetua konfliktien ehkäisyssä ja rauhanturvaamisessa. EU:lla voi tällä alalla olla erityyppisiä toimia, joita voivat esimerkiksi olla kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen rauhanturvaoperaatioiden tukeminen (esimerkiksi Afrikan rauhanrahaston kautta), suora tuki kumppanien valmiuksien kehittämiseen ja joukkojen lähettäminen yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan puitteissa tapahtuviin operaatioihin. Keskeistä on EU:n kyky edistää kriisien ehkäisyä sekä rauhan, yleisen järjestyksen ja vakauden palauttamista konfliktien ja epäjärjestyksen koettelemille maille ja alueille. Tarkoituksena ei ole suojella vain EU:ta ja sen kansalaisia, vaan myös vakauttaa maita, mahdollistaa kehitystä ja estää ihmisten joukkosiirtymiset pois asuinseuduiltaan.

EU on monilla alueilla Afrikassa, Lähi-idässä ja Länsi-Balkanilla ollut mukana rauhantukioperaatioissa ja tukenut niitä ja käyttänyt siinä myös EU:n sotilaallisia joukkoja. Nämä operaatiot ovat osoittaneet EU:n tason toiminnalla olevan lisäarvoa, koska jäsenvaltiot voivat yhdistää resurssejaan, jakaa kustannuksia ja osoittaa EU:n olevan aidosti sitoutunut käytännön toimiin. Viime vuosina ovat turvallisuus- ja vakaushaasteet EU:n naapurialueilla ja muualla maailmassa kasvaneet – ja samoin ovat rauhanturvaamista koskevat vaatimukset.

Tämä edellyttää EU:lta voimakkaampaa sitoutumista rauhanturva- ja konfliktinhallintatoimintaan ulkopuolisissa konflikteissa ja kriiseissä. Tähän päästään tehokkaammin ja tuloksellisemmin EU:n tason toiminnalla. Hyvin harvoilla jäsenvaltioilla on itsellään riittävästi resursseja tukea tai toteuttaa tehokkaita sotilaallisia operaatioita, ja niiden jäsenvaltioiden, jotka siihen kykenevät, ei pidä odottaa vastaavan koko EU:ta hyödyttävien operaatioiden kaikista kustannuksista. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot ovat keskenään solidaarisia ja yhdistävät resurssinsa. Lisäksi EU:n tason osallistuminen voi helpottaa yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten organisaatioiden ja maiden kanssa EU:n edustustoverkoston kautta kaikkialla maailmassa. Jäsenvaltioista harvalla on samanlaisia vaikutuskanavia.

2.TAVOITTEET

Euroopan rauhanrahaston tavoitteena on mahdollistaa se, että EU tekee enemmän ja toimii nopeammin ehkäistäkseen konflikteja, edistääkseen inhimillistä turvallisuutta, tuodakseen vakautta ja edistääkseen turvallisempaa maailmaa myös sotilaallisin ja puolustuksen alan keinoin, jos tarpeen.

Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ei sallita sitä, että EU:n talousarviosta rahoitetaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatioita, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. Tämän vuoksi Euroopan rauhanrahaston ensisijainen tavoite on harjoittaa sellaista EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvaa toimintaa, jolla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla ja jota ei voida rahoittaa EU:n talousarviosta. Ellei neuvosto toisin päätä, ne yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiset toimet, jotka voidaan rahoittaa EU:n talousarviosta, on edelleen rahoitettava EU:n talousarviosta. Rauhanrahaston täytäntöönpano edellyttää, että sen täysi yhtenäisyys ja johdonmukaisuus EU:n talousarvion kanssa varmistetaan rahaston joka tasolla.

Rauhanrahasto on talousarvion ulkopuolinen uusi yhteinen väline. Se yhdistää tuen, joka vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä osittain tulee Afrikan rauhanrahastosta (jota rahoitetaan talousarvion ulkopuolisesta Euroopan kehitysrahastosta) ja Athene-järjestelmästä. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sotilaalliset toimet rahoitetaan EU:n talousarvion ulkopuolelta. Pääasiassa niiden rahoittajina ovat osallistuvat jäsenvaltiot, ja rajallinen osuus yhteisistä kuluista rahoitetaan Athene-järjestelmän kautta.

Nykyisillä rahoitusmekanismeilla on selkää lisäarvoa, mutta ne ovat tähän mennessä ainoastaan osittain vastanneet kumppanien odotuksiin ja tarpeeseen varmistaa EU:n ulkoinen vakaus ennakoimattomien ulkoisten haasteiden suhteen. Tämän vuoksi Euroopan rauhanrahastolla pyritään

1. vahvistamaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisten sotilaallisten operaatioiden rahoitusta, joka olisi saatava joustavammaksi ja tehokkaammaksi;

2. laajentamaan EU:n tukea kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen johtamille sotilaallisille rauhantukioperaatioille maailmanlaajuisesti, ja kehittämään kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen sotilaallisia valmiuksia ehkäistä konflikteja, rakentaa rauhaa ja vahvistaa kansainvälistä turvallisuutta;

3. mahdollistamaan neuvoston niin päättäessä sellaisten muiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaisten toimien rahoitus, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.

Euroopan rauhanrahasto perustetaan neuvoston yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tekemällä päätöksellä. Koska kyseessä on yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan väline, sen toteutuksesta vastaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Rauhanrahaston varainhoitoasetuksen mukaisessa taloudellisessa täytäntöönpanossa korkeaa edustajaa avustaa komission ulkopolitiikan välineiden hallinto.

3.TOTEUTUS JA YKSINKERTAISTAMINEN

Euroopan rauhanrahastoa rahoitetaan jäsenvaltioiden vuosittaisilla maksuilla, jotka perustuvat bruttokansantulopohjaiseen jakoperusteeseen. Se parantaa joustavuutta ja reagointivalmiutta kriisitilanteissa, ja siinä hyödynnetään nykyisistä välineistä ja mekanismeista saatuja kokemuksia. Sen avulla varmistetaan EU:n rahoituksen pysyvä saatavuus, ja samalla mahdollistetaan nopea reagointi kriiseihin ja muihin kiireellisiin pyyntöihin. Se helpottaa myös sellaisten integroitujen pakettien tarjontaa, joihin kuuluu EU:n sotilaskoulutusoperaatioissa tarjottavaa sotilaskoulutusta, sotilaskalustoa ja tukea. Euroopan rauhanrahaston suunnittelussa otetaan huomioon sen toimien poikkeava luonne, ja siitä tehdään tehokas ja joustava. Kumppaneiden merkittävään rooliin kiinnitetään selkeää huomiota.

4.TÄYDENTÄVYYS JA SYNERGIAT SUHTEESSA MUIHIN POLITIIKKOIHIN / EU:N RESURSSIEN JA KANSALLISTEN JA ALUEELLISTEN RESURSSIEN YHTEENSOVITTAMINEN

Euroopan rauhanrahasto toimii johdonmukaisuuden ja täydentävyyden periaatteiden mukaisesti, ja sen käytössä varmistetaan yhdenmukaisuus ja synergia muiden ulkoisen toiminnan välineiden ja toimenpiteiden kanssa, joita rahoitetaan EU:n talousarviosta. Tällaisia ovat etenkin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, turvallisuuden ja kehityksen edistäminen valmiuksia kehittämällä ja muu turvallisuuteen liittyvä apu ja toiminta, jolla pyritään turvallisuuteen ja rauhaan liittyviin EU:n naapuruus- ja kehityspolitiikkojen tavoitteisiin. Joustavuudella ja reagointivalmiudella varmistetaan, että tukea saadaan oikea-aikaisesti ja se kattaa sovitun mukaisesti ulkoiset sotilaalliset tarpeet. Lisäksi rahoituslähteitä ja -rakenteita yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Rauhanrahaston poliittinen ohjaus on vahva, jotta varmistetaan rahaston tuloksellisuus ja johdonmukaisuus EU:n yleisen ulkopoliittisen lähestymistavan kanssa.

Rahasto on osoitus tarpeesta löytää tapa toteuttaa EU:n roolia puolustusalalla, mutta se on kuitenkin selkeästi erillään Euroopan puolustusrahastosta, jolla pyritään täydentämään ja laajentamaan kansallisia investointeja puolustusalan tutkimukseen ja teolliseen kehittämiseen. Euroopan puolustusrahastolla on kuitenkin potentiaalia vauhdittaa EU:n strategista autonomiaa ja Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja siten epäsuorasti mahdollistaa EU:n tehokkaampi tuki sotilaallisille rauhanturvaoperaatioille ulkomailla.

5.EHDOTETTU MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN VUOSILLE 2021–2027

Euroopan rauhanrahasto on talousarvion ulkopuolinen väline.

(1)

     Rajoittamatta kuitenkaan asianomaisten pääosastojen vastuuta.