EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.5.2018

COM(2018) 301 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan muuttoliikeagendaa koskeva edistysmiskertomus

LIITE 1 - EU:n Afrikka-hätärahasto

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet

	Varmennetut rahoitusosuudet (euroa)				Saadut rahoitusosuudet (euroa)
Maa	Kaikki osiot	Myönnetyt määrät osioittain			Tilanne 8.5.2018
		Sahel ja Tšad-järvi	Afrikan sarvi	Pohjois-Afrikka	Yhteensä
Itävalta	6 000 000		3 000 000	3 000 000	6 000 000
Belgia	10 000 000	5 500 000	500 000	4 000 000	6 000 000
Bulgaria	550 000	220 000	220 000	110 000	550 000
Kroatia	300 000	100 000	100 000	100 000	300 000
Tšekki	10 411 624	-	740 000	9 671 624	10 411 624
Tanska	10 032 933	2 400 768	2 400 768	5 231 396	10 032 932
Viro	1 450 000	-	-	1 450 000	1 450 000
Suomi	5 000 000	1 000 000	3 000 000	1 000 000	5 000 000
Ranska	9 000 000	7 200 000	1 200 000	600 000	9 000 000
Saksa	157 500 000	39 600 000	1 200 000	116 700 000	139 500 000
Unkari	9 450 000		700 000	8 750 000	9 450 000
Irlanti	6 000 000	1 200 000	4 200 000	600 000	2 600 000
Italia	104 000 000	86 000 000	5 000 000	11 000 000	102 000 000
Latvia	300 000	20 000	20 000	260 000	300 000
Liettua	200 000	20 000	20 000	160 000	200 000
Luxemburg	3 100 000	3 000 000	100 000		3 100 000
Malta	325 000	-	125 000	200 000	175 000
Alankomaat	26 362 000	3 000 000	13 362 000	10 000 000	23 362 000
Norja (Norjan kruunut muunnettuina euroiksi)	8 865 381	2 695 547	4 061 018	2 108 815	8 865 381
Puola	10 550 748	-	1 100 000	9 450 748	10 550 748
Portugali	1 800 000	855 000	180 000	765 000	1 800 000
Romania	100 000	40 000	40 000	20 000	100 000
Slovakia	10 350 000	700 000	300 000	9 350 000	10 350 000
Slovenia	100 000	40 000	40 000	20 000	100 000
Espanja	9 000 000	7 200 000	1 200 000	600 000	9 000 000
Ruotsi	3 000 000	1 200 000	1 200 000	600 000	3 000 000
Sveitsi	4 100 000	1 640 000	1 640 000	820 000	3 600 000
Yhdistynyt kuningaskunta	6 000 000		3 000 000	3 000 000	1 200 000
Ulkoinen rahoitusosuus yhteensä	413 847 685	163 631 316	48 648 787	199 567 583	377 997 685

Hyväksytyt hankkeet EU: n Afrikka-hätärahaston strategisten tavoitteiden mukaisesti jaoteltuina (milj. euroa)

Hätärahasto – strategiset tavoitteet	Sahel ja Tšad-järvi	Afrikan sarvi	Pohjois- Afrikka	Osioiden väliset hankkeet	Yhteensä
1.Taloudellisten ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen	383,6	184	0	0	567,6
2.Yhteisöjen selviytymiskyvyn vahvistaminen	397	335,2	0	0	732,2
3.Muuttoliikkeen hallinnan parantaminen	182,5	114,15	335	123,6	755,25
4.Hallintotavan parantaminen ja konfliktien estäminen	328,1	174,8	0	0	502,9
5.Muut ja laaja-alaiset tavoitteet	2,2	12,1	0	21,5	35,8
Yhteensä	1 293*	820,3*	335*	145,1*	2 593*

*Luvut ovat pyöristettyjä.

LIITE 2 – Turkin-pakolaisavun koordinointiväline

Toiminnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna koordinointivälineen kokonaismäärärahat – 3 miljardia euroa – on sidottu ja niistä on tehty 72:ta hanketta koskevat sopimukset 1 vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaikkien näiden sopimusten täytäntöönpano on käynnissä. Maksut nousivat edellisestä maaliskuun 2018 raportista 1,85 miljardista yli 1,93 miljardiin euroon eli 64 prosenttiin kokonaismäärärahoista. Loppumaksu on suoritettava koordinointivälineen hankkeiden täytäntöönpanon aikana viimeistään vuoden 2021 lopussa. Tarkat tiedot ovat saatavilla verkossa olevasta päivitetystä hanketaulukosta 2 . Toimilla on ollut jo merkittäviä vaikutuksia kentällä.

Humanitaarinen apu 3

Lähes 1,3 miljoonaa pakolaista saa tukea hätätilanteiden sosiaalisesta turvaverkosta rahoitetuista kuukausittaisista rahansiirroista. Koulutusta varten myönnettävää ehdollista rahansiirtoa koskevan hankkeen kautta tuetaan nyt yli 290 000:n säännöllisesti koulua käyvän pakolaislapsen perheitä.

Hätätilanteiden sosiaalista turvaverkkoa ja koulutusta varten myönnettävää ehdollista rahansiirtoa täydentävät muut hankkeet, jotka koskevat terveyttä (mukaan lukien erityispalvelut), epävirallista koulutusta ja suojelua. Muut hankkeet koskevat viranomaispalveluista tiedottamista, tiedonsaannin helpottamista ja viranomaispalveluiden saatavuuden parantamista. Koordinointivälineen puitteissa on sovittu kaikkiaan 45 humanitaarisesta hankkeesta.

Muu kuin humanitaarinen apu

Turkin terveysministeriön suoran avustuksen myötä toiminnassa on 12 maahanmuuttajien terveyskeskusta, joilla autetaan parantamaan perusterveydenhuoltopalveluja. Näihin terveyskeskuksiin ja jo aiemmin perustettuihin 86 terveyskeskukseen on palkattu 813 työntekijää. Pakolaiset ovat tehneet 763 963 lääkärikäyntiä perusterveydenhuollossa, ja 217 511 syyrialaista pakolaislasta on saanut kaikki asianmukaiset rokotteet 4 . Lisäksi on käynnistetty hankkeet 300 vuodepaikan sairaalan rakentamiseksi Kilisiin ja 250 vuodepaikan sairaalaan rakentamiseksi Hatayhin.

Turkin opetusministeriölle myönnetyn suoran avustuksen myötä 312 151 lasta on saanut turkin kielen opetusta, jota ovat antaneet koordinointivälineen ansiosta palkatut 5 486 turkin kielen opettajaa. Kirjoitustarvikkeita ja oppikirjoja on alettu jakaa 500 000 opiskelijalle, ja 175 koulun rakennustyöt on aloitettu.

Koordinointivälineen toinen osa

Maaliskuussa 2016 annetussa EU:n ja Turkin julkilausumassa todetaan, että ”kun nämä varat on käytetty lähes kokonaan”, EU vapauttaisi ”3 miljardin euron lisärahoituksen vuoden 2018 loppuun asti”. Toista 3 miljardin euron rahoituserää ollaan nyt vapauttamassa käyttöön. Jotta koordinointivälineen rahoitukseen ei tulisi katkoksia, tarvitaan pikaista täytäntöönpanoa, jotta seuraavan rahoituserän sopimukset voidaan allekirjoittaa kesällä 2018. Valmisteilla on ajantasainen tarvearvionti, jonka pitäisi olla valmis kesäkuuhun 2018 mennessä.

LIITE 3 – Eurooppalainen raja- ja merivartiosto

1.Henkilöstön lähettäminen

Euroopan raja- ja merivartiovirasto tukee edelleen etulinjassa olevia jäsenvaltioita ja on sijoittanut henkilöstöä Kreikkaan, Italiaan, Bulgariaan ja Espanjaan sekä Länsi-Balkanille, yhteensä yli 1 300 Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsentä. Kartalla esitetään tilanne viikolla 14.-18. toukokuuta 2018.

* Länsi-Balkan

Jäsenvaltiot ovat 1. tammikuuta – 30. huhtikuuta 2018 panostaneet toimiin yli 75 272 henkilötyöpäivää.

EU/SAC 5	Raja- ja merivartioryhmien 6 henkilötyöpäivät (ei sisäiset tehtävät)	Miehistön / teknisen henkilöstön, koordinointihenkilöstön ja tulkkien henkilötyöpäivät (ei sisäiset tehtävät)	Sisäisissä tehtävissä olevien henkilötyöpäivät	Länsi-Balkanilla toimiva henkilöstö	Yhteensä
Itävalta	2 725			931	3 656
Belgia	486				486
Bulgaria	712		3 024	29	3 765
Kroatia	196	257		367	820
Kypros	26				26
Tšekki	1 514	212		1 210	2 936
Tanska	2 014	406			2 420
Viro	1 672	272		157	2 101
Suomi	568	268		6	842
Ranska	6 213	159		167	6 539
Saksa	8 318	378		1 714	10 410
Kreikka	244	6	6 323	29	6 602
Unkari	276			122	398
Islanti		126		-	126
Italia	450	193	3 283	138	4 064
Latvia	967	676		731	2 374
Liettua	2 018	198		12	2 228
Luxemburg	302	156		6	464
Malta		313		48	361
Alankomaat	3 659	3 653		414	7 726
Norja	372	-		6	378
Puola	3 101	157		867	4 125
Portugali	1 161	754		306	2 221
Romania	1 860	167		432	2 459
Slovakia	961			87	1 048
Slovenia	260			512	772
Espanja	470		2 033	301	2 804
Ruotsi	672			57	729
Sveitsi	95			250	345
Yhdistynyt kuningaskunta*	1 163	884			2 047
Yhteensä	42 475	9 235	14 663	8 899	75 272

* Ei virallisesti osallistu Euroopan raja- ja merivartioryhmien toimiin.

Vuoden 2018 operatiivisen toiminnan osalta havaittiin kuitenkin merkittäviä puutteita teknisiä ja henkilöresursseja koskevissa sitoumuksissa. Kahdesta lisäkalustoa koskevasta avoimesta tarjouspyynnöstä huolimatta nämä merkittävät puutteet saattavat rajoittaa vakavasti niiden toimien täytäntöönpanoa, joita on tarkoitus toteuttaa maa-, meri- ja ilmarajoilla vuoden 2018 touko- ja joulukuun välisenä aikana.

Maarajat
	Pyydetyt henkilötyöpäivät	Sovitut henkilötyöpäivissä	Ero henkilötyöpäivissä	Prosentuaalinen ero henkilötyöpäivissä
Henkilöresurssit (Euroopan raja- ja merivartioryhmien eri profiilit)	106045	48232	57847	55 %
	Pyydetyt käyttöpäivät	Sovitut käyttöpäivät	Ero käyttöpäivissä	Prosentuaalinen ero käyttöpäivissä
Partioautot	21061	8372	12689	60 %
Lämpökameralla varustetut ajoneuvot	2368	1209	1159	49 %
Kuljetusajoneuvot	786	0	786	100 %
Hiilidioksidimittarit	1320	1603	0	0 %
Sydämenlyöntitunnistimet	338	0	338	100 %
Siirrettävät laboratoriot	169	0	169	100 %
Yhteensä	26042	11184	15141	58 %
Merirajat
	Pyydetyt henkilötyöpäivät	Sovitut henkilötyöpäivissä	Ero henkilötyöpäivissä	Prosentuaalinen ero henkilötyöpäivissä
Henkilöresurssit (Euroopan raja- ja merivartioryhmien eri profiilit)	112176	88623	23553	21 %
	Pyydetyt käyttöpäivät	Sovitut käyttöpäivät	Ero käyttöpäivissä	Prosentuaalinen ero käyttöpäivissä
Merivartioalukset	1711	899	812	47 %
Rannikkovartioalukset	1778	510	1268	71 %
Rannikkovartioveneet	3554	2048	1506	42 %
Kiinteäsiipiset ilma-alukset	1220	814	406	33 %
Helikopterit	1102	630	472	43 %
Lämpökameralla varustetut ajoneuvot	736	1106	0	0 %
Partioautot	4725	887	3838	81 %
Kuljetusajoneuvot	2376	2376	0	0 %
Yhteensä	17202	9270	8302	48 %
Ilmarajat
	Pyydetyt henkilötyöpäivät	Sovitut henkilötyöpäivissä	Ero henkilötyöpäivissä	Prosentuaalinen ero henkilötyöpäivissä
Henkilöresurssit (Euroopan raja- ja merivartioryhmien eri profiilit)	11111	7942	3169	29 %

2.Nopean toiminnan valmiuksien vahvistaminen, mukaan lukien resurssien pakollinen yhdistäminen

Nopean toiminnan reservissä on 30. huhtikuuta 2018 käytettävissä yhteensä 1 482 tehtäviin erikseen nimettyä rajavartijaa, mikä on 99 prosenttia reservistä. Kaksi jäsenvaltiota ei ole nimennyt ollenkaan rajavartioita ja kahden muun on täydennettävä osuuksiaan.

Jäsenvaltiot	Itävalta	Belgia	Bulgaria	Kroatia	Kypros	Tšekki	Tanska	Viro	Suomi	Ranska	Saksa	Kreikka	Unkari	Islanti	Italia	Latvia	Liettua	Luxemburg	Malta	Alankomaat	Norja	Puola	Portugali	Romania	Slovakia	Slovenia	Espanja	Ruotsi	Sveitsi
Nimettyjen rajavartijoiden määrä – Opera	55	83	40	96	0	147	28	175	57	400	377	87	65	0	130	30	52	8	14	93	13	284	68	196	56	36	146	53	49
Alueellisen valmiussuunnitelman mukaisesti pakollisesti käytettävissä olevan henkilöstön määrä	34	30	40	65	0	20	28	18	30	170	225	50	65	0	125	30	39	8	6	50	12	100	47	75	35	35	111	17	16
Raja- ja merivartiostoasetuksen liitteen I mukaiset osuudet	34	30	40	65	8	20	29	18	30	170	225	50	65	2	125	30	39	8	6	50	20	100	47	75	35	35	111	17	16

Nopean toiminnan kalustoreservissä on tietyistä parannuksista huolimatta edelleen merkittäviä puutteita useimpien kalustotyyppien osalta, ja kaluston toimittamiseen osallistuu edelleen vain 15 jäsenvaltiota / assosioitunutta valtiota:

Kalustotyyppi	Hallintoneuvoston päätöksessä pyydettyjen käyttökuukausien lukumäärä	EU/SAC:n tarjoamien käyttökuukausien lukumäärä	Ero	Kalustoa toimittavat valtiot
Rannikkovartioveneet	67	24	43	Bulgaria, Tšekki, Suomi, Kroatia, Unkari, Latvia, Alankomaat, Slovenia, Portugali, Italia, Itävalta, Puola, Saksa, Sveitsi, Tanska
Rannikkovartioalukset	33	14	19
Kiinteäsiipiset ilma-alukset	19	5	14
Helikopterit	20	3	17
Merivartioalukset	28	14	14
Partioautot	167	453	0
Sydämenlyöntitunnistimet	6	1	5
Lämpökameralla varustetut ajoneuvot	55	35	20
Hiilidioksidimittarit	54	0	54
Siirrettävät laboratoriot	3	0	3

3.Haavoittuvuusarviointi

Virasto on 27. huhtikuuta 2018 mennessä antanut vuoden 2017 arviointien perusteella yhteensä 53 toimenpidesuositusta 21 jäsenvaltiolle haavoittuvuusnäkökohdista eri aloilla. Suosituksia voidaan antaa vielä lisää.

Haavoittuvuus	Suositellut toimenpiteet	Jäsenvaltioiden lukumäärä
Rajatarkastukset	·Mukautetaan menettelyjä niin, että tarkastusten yhteydessä tehdään järjestelmällisesti hakuja tietokantoihin ·Laaditaan arvio havaitsematta jääneiden asiakirjapetosten / laittomien rajanylitysten lukumäärästä ja suoritetaan kohdennettuja tarkastuksia	21
Valmiussuunnitelmat	·Kehitetään ja/tai päivitetään valmiussuunnitelmaa ja testataan sitä	10
Rekisteröinti- ja majoituskapasiteetti	·Lisätään majoituskapasiteettia ·Laaditaan yksityiskohtainen luettelo Eurodac-sormenjälkilaitteista	7
Rajavalvonnan henkilöstö	·Lisätään henkilöstön määrää	2
Riskianalyysi	·Yhteisen riskianalyysimallin täytäntöönpano	1
Edelleen liikkuminen	·Tarkastusten tekeminen edelleen liikkumisen estämiseksi	1
Rajavartiointi	·Pidetään kirjaa reagointiajoista (havaitsemisesta reagointiin kuluva aika)	11

LIITE 4 – Uudelleensijoittaminen – tilannekatsaus 4. toukokuuta 2018

Jäsenvaltio / assosioitunut valtio	20.7.2015 annettujen päätelmien mukaiset lupaukset 7	20.7.2015 annettujen päätelmien nojalla uudelleensijoitettu 8	”50 000 paikan järjestelmän” mukaiset lupaukset	”50 000 paikan järjestelmän” nojalla uudelleensijoitettu	EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla uudelleensijoitettu 9	Kaikkien EU:n järjestelmien mukaisesti uudelleensijoitettu yhteensä (2015-2018)
Itävalta	1 900	1 900	0		210 (210)	1 900
Belgia	1 100	1 100	2 000	360	823 (252)	2 031
Bulgaria	50	0	110		0	0
Kroatia	150	40	200	41	81 (81)	81
Kypros	69	0	69		0	0
Tšekki	400	52	0		0	52
Tanska	1 000	481	0		0	481
Viro	20	20	80		59 (20)	59
Suomi	293	293	1 670	163	1,002 (5)	1 453
Ranska	2 375	2 375	10 200	1 425	1 681 (730)	4 751
Saksa	1 600	1 600	10 200 10		4 840 (1 600)	4 840
Kreikka	354	0	0		0	0
Unkari			0		0	0
Islanti	50	50				50
Irlanti	520	520	1 200		0	520
Italia	1 989	1 612	1 000	94	327 (327)	1 706
Latvia	50	46	0		46 (46)	46
Liechtenstein	20	20				20
Liettua	70	32	74	52	84 (84)	84
Luxemburg	30	28	200		206	234
Malta	14	14	20		17 (14)	17
Alankomaat	1 000	1 000	3 000	24	2 602 (570)	3 056
Norja	3 500	3 500				3 500
Puola	900	0	0		0	0
Portugali	191	136 11	1 010	43	142 (142)	179
Romania	80	43	146		0	43
Slovakia	100	0	0		0	0
Slovenia	20	0	60		0	0
Espanja	1 449	1 360	2 250	64	440 (440)	1 424
Ruotsi	491	491	8 750	1 986	753 (269)	2 961
Sveitsi	519	519				519
Yhdistynyt kuningaskunta	2 200	2 200	7 800		0	2 200
YHTEENSÄ	22 504	19 432	50 039	4 252	13 313 (4 790)	32 207

LIITE 5 – Palauttamista koskevat tilastot

	2014				2015				2016				2017
	Laittomasti oleskelevia	Määrätty poistumaan	Palautettu kolmanteen maahan	Palautusaste	Laittomasti oleskelevia	Määrätty poistumaan	Palautettu kolmanteen maahan	Palautusaste	Laittomasti oleskelevia	Määrätty poistumaan	Palautettu kolmanteen maahan	Palautusaste	Laittomasti oleskelevia	Määrätty poistumaan	Palautettu kolmanteen maahan	Palautusaste
Euroopan unioni (28 maata)	672,215	470,080	170,415	36,25 %	2.154.675	533,395	196,190	36,78 %	983,860	493,785	226,150	45,80 %	550,670	516,115	188,920	36,60 %
Belgia	15,540	35,245	5,250	14,90 %	16,275	31,045	5,550	17,88 %	19,320	33,020	6,920	20,96 %	18,285	32,235	5,255	16,30 %
Bulgaria	12,870	12,870	1,090	8,47 %	20,810	20,810	540	2,59 %	14,125	14,120	1,105	7,83 %	2,595	2,600	1,250	48,08 %
Tšekki	4,430	2,460	315	12,80 %	8,165	4,510	330	7,32 %	4,885	3,760	390	10,37 %	4,360	6,090	680	11,17 %
Tanska	515	2,905	910	31,33 %	2,165	3,925	1,040	26,50 %	1,390	3,050	930	30,49 %	1,105	3,185	1,115	35,01 %
Saksa	128,290	34,255	19,060	55,64 %	376,435	54,080	53,640	99,19 %	370,555	70,005	74,080	105,82 %	156,710	97,165	44,960	46,27 %
Viro	720	475	100	21,05 %	980	590	40	6,78 %	665	505	380	75,25 %	755	645	580	89,92 %
Irlanti	900	970	335	34,54 %	2,315	875	205	23,43 %	2,315	1,355	245	18,08 %	2,780	1,105	270	24,43 %
Kreikka	73,670	73,670	27,055	36,72 %	911,470	104,575	14,390	13,76 %	204,820	33,790	19,055	56,39 %	:	45,765	18,060	39 46 %
Espanja	47,885	42,150	14,155	33,58 %	42,605	33,495	12,235	36,53 %	37,295	27,845	9,530	34,23 %	44,625	27,340	10,165	37,18 %
Ranska	96,375	86,955	13,030	14,98 %	109,720	79,950	12,195	15,25 %	91,985	81,000	10,930	13,49 %	115,085	84,675	12,720	15,02 %
Kroatia	2,500	3,120	2,150	68,91 %	3,295	3,910	1,405	35,93 %	3,320	4,730	1,720	36,36 %	3,495	4,400	1,980	45,00 %
Italia	25,300	25,300	5,310	20,99 %	27,305	27,305	4,670	17,10 %	32,365	32,365	5,715	17,66 %	36,230	36,240	7,045	19,44 %
Kypros	4,980	3,525	2,985	84,68 %	4,215	2,250	1,840	81,78 %	3,450	1,575	1,035	65,71 %	4,090	1,850	760	41,08 %
Latvia	265	1,555	1,550	99,68 %	745	1,190	1,030	86,55 %	745	1,450	1,355	93,45 %	400	1,350	1,275	94,44 %
Liettua	2,465	2,245	1,925	85,75 %	2,040	1,870	1,685	90,11 %	1,920	1,740	1,545	88,79 %	2,210	2,080	1,860	89,42 %
Luxemburg	440	775	605	78,06 %	190	700	720	102,86 %	140	655	405	61,83 %	300	915	435	47,54 %
Unkari	56,170	5,885	3,440	58,45 %	424,055	11,750	5,755	48,98 %	41,560	10,765	780	7,25 %	25,730	8,730	685	7,85 %
Malta	990	990	495	50,00 %	575	575	465	80,87 %	450	415	420	101,20 %	530	470	470	100,00 %
Alankomaat	2,645	33,735	7,655	22,69 %	2,340	23,765	8,380	35,26 %	2,685	32,950	11,980	36,36 %	2,165	31,565	8,310	26,33 %
Itävalta	33,055	:	:	:	86,220	9,910	:	:	49,810	11,850	5,895	49,75 %	26,660	8,850	5,715	64,58 %
Puola	12,050	10,160	9,000	88,58 %	16,835	13,635	12,750	93,51 %	23,375	20,010	18,530	92,60 %	28,470	24,825	22,165	89,28 %
Portugali	4,530	3,845	760	19,77 %	5,145	5,080	565	11,12 %	6,500	6,200	0	0,00 %	6,005	5,760	0	0,00 %
Romania	2,335	2,030	2,085	102,71 %	2,010	1,930	1,995	103,37 %	2,430	2,070	1,865	90,10 %	3,340	1,975	1,815	91,90 %
Slovenia	1,025	1,025	150	14,63 %	1,025	1,025	155	15,12 %	2,475	1,375	205	14,91 %	4,180	1,220	120	9,84 %
Slovakia	1,155	925	655	70,81 %	1,985	1,575	970	61,59 %	2,035	1,735	1,390	80,12 %	2,590	2,375	1,725	72,63 %
Suomi	2,930	3,360	2,855	84,97 %	14,285	4,905	2,980	60,75 %	2,130	17,975	5,610	31,21 %	930	7,255	3,565	49,14 %
Ruotsi	72,835	14,280	6,230	43,63 %	1,445	18,150	9,695	53,42 %	1,210	17,585	10,160	57,78 %	2,145	20,525	6,845	33,35 %
Yhdistynyt kuningaskunta	65,365	65,365	41,265	63,13 %	70,020	70,020	40,965	58,50 %	59,895	59,895	36,445	60,85 %	54,910	54,910	29,090	52,98 %
Islanti	:	:	:	:	:	:	:	:	30	:	:	:	15	:	:	:
Liechtenstein	0	15	5	33,33 %	110	15	0	0,00 %	40	15	5	33,33 %	35	:	:	:
Norja	3,720	13,305	3,755	28,22 %	5,455	13,705	3,540	25,83 %	5,330	14,540	3,540	24,35 %	3,850	9,795	2,345	23,94 %
Sveitsi	13,800	3,335	:	:	15,555	3,730	0	0,00 %	15,765	:	:	:	:	:	:	:

Tiedot saatu Eurostatin tietokannasta:

Laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset - vuosittaiset tiedot (pyöristettynä) [migr_eipre]                                

Poistumaan määrätyt kolmansien maiden kansalaiset - vuosittaiset tiedot (pyöristettynä) [migr_eiord]                                        

Kolmanteen maahan palautetut, poistumismääräyksen saaneet kolmansien maiden kansalaiset - vuosittaiset tiedot (pyöristettynä) [migr_eirtn]                            

Palautusaste - laskettuna                                                            

                                                               

Viimeisin päivitys    17.4.18                                                            

Tiedot saatu    17.4.18                                                            

Tietolähde    Eurostat                                                            

YKSIKKÖ    Henkilö     

(1)      Varainhoitoasetuksen mukaisesti hallintomenoista ja teknisestä tuesta sekä seurannasta, arvioinnista ja tarkastuksista voidaan tehdä maksusitoumukset vuotta 2017 pidemmälle.

(2)       https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/news_corner/migration_en

(3)      Koordinointivälineen piiriin kuuluvaa humanitaarista apua annetaan humanitaariseen apuun sovellettavan EU:n oikeuden ja humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(4)      Tilanne 31. lokakuuta 2017.

(5)      EU:n jäsenvaltiot / Schengenin säännöstöön osallistuvat maat

(6)      Euroopan raja- ja merivartioryhmä.

(7)      Useat jäsenvaltiot siirsivät osan täyttämättömistä lupauksistaan vuodelle 2018. Nyt niiden laskemisessa sovelletaan komission 27. syyskuuta 2017 antaman suosituksen mukaista uutta ”50 000 paikan järjestelmää”.

(8)      Samalla ajanjaksolla eräät jäsenvaltiot ja assosioituneet valtiot uudelleensijoittivat ihmisiä myös EU:n järjestelmän ulkopuolella.

(9)      Suluissa oleva luku on EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla uudelleensijoitettujen henkilöiden lukumäärä, joka on jo sisällytetty 20. heinäkuuta 2015 sovittuun EU:n järjestelmään tai uuteen ”50 000 paikan järjestelmään”.

(10)    Saksa ei ole vielä virallisesti toimittanut lupaustaan

(11)      20.7.2015 annettujen päätelmien mukaiset Portugalin lopulliset luvut on vielä vahvistettava.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.5.2018

COM(2018) 301 final

KOMISSION TIEDONANTO

Euroopan muuttoliikeagendaa koskeva edistymiskertomus

1.JOHDANTO

Tässä kertomuksessa esitetään yleiskatsaus komission edellisen, maaliskuussa 2018 julkaistun kertomuksen 1 jälkeen tapahtuneesta edistymisestä ja kehityksestä Euroopan muuttoliikeagendan kaikissa toimintalohkoissa. Lisäksi siinä kartoitetaan edistymistä komission etenemissuunnitelmassa, joka esiteltiin EU-johtajien huippukokouksessa joulukuussa 2017 2 . Tämä kuvastaa työn kokonaisvaltaista luonnetta ja EU:n tarvetta toimia tehokkaasti kaikissa tilanteissa.

Kertomuksessa määritellään keskeisiä käytännön toimia, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan jatkossakin varmistaa muuttoliikettä koskevien EU:n toimien tehokkuus. Tähän sisältyy muun muassa tarve lisätä jäsenvaltioiden ja EU:n investointeja, joilla tuetaan muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta koskevia unionin toimia.

Kertomuksessa todetaan, että tarvitaan jatkuvia toimia, jotta voidaan vastata muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin. Lisäksi siinä määritellään, miltä osin nykyiset toimet ovat riittämättömiä ja missä tarvitaan lisätoimia. Kuten aiemmissa kertomuksissa on todettu, nykytilanne vahvistaa sen, että Eurooppaan kohdistuva muuttopaine johtuu rakenteellisista tekijöistä. Syyrian tilanteen kaltaiset pitkittyneet konfliktit tuskin vähenevät jatkossakaan. Lisäksi ilmastonmuutos luo uusia syitä, jotka ajavat ihmiset liikkeelle. Väestörakenteen kehitys osoittaa. että väestö EU:n naapurustossa kasvaa pitkällä aikavälillä. 3 Tämän vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että EU:lla on käytössään välineet tilanteen hallitsemiseksi.

2.TILANNE TÄRKEIMMILLÄ MUUTTOREITEILLÄ

Vuoden 2018 ensimmäisinä kuukausina paine on kasvanut tietyillä reiteillä, ja tulijoiden määrät ovat joissakin paikoissa kasvaneet yhtäkkiä ja toisinaan hyvin jyrkästi. Vaikka paineet ovat edelleen suuret, vuonna 2017 alkanut laskusuuntaus on jatkunut keskisen Välimeren reitillä vuoden 2018 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Kokemusten mukaan sääolojen parantuessa kesällä muuttajien määrät todennäköisesti kasvavat äkkiä, ja erityisesti on kiinnitettävä huomiota reitteihin, joilla tulijoiden määrät ovat viime vuosina vaihdelleet. Kokemus on myös osoittanut, että muuttovirrat siirtyvät reitiltä toiselle ja että valppautta ja koordinointia tarvitaan yleisesti.

Luvattomat rajanylitykset keskeisillä muuttoreiteillä 2014–2017

Itäisen Välimeren reitti

Itäisen Välimeren reitillä kesän 2017 huippumäärien jälkeen tulijoiden määrät ovat jälleen kasvaneet merkittävästi maaliskuusta 2018 alkaen, vaikka muuttoliike on yleisesti ottaen pysynyt maltillisena verrattuna aikaan ennen EU:n ja Turkin julkilausuman voimaantuloa maaliskuussa 2016. Toukokuun 6. päivänä Kreikan saarilla oli edeltävien 18 viikon aikana rekisteröity 9 349 tulijaa, kun määrä vuonna 2017 oli samalla aikavälillä 5 582. 4 Kolme yleisintä muuttajaryhmää ovat samat kuin vuonna 2017: syyrialaiset 41 prosenttia, irakilaiset 23 prosenttia ja afganistanilaiset 11 prosenttia tähän mennessä vuonna 2018. 5 Meritse eniten ihmisiä saapui Lesboksen saarelle (58 % kaikista meritse saapuneista) ja toiseksi eniten Samokselle. 6 Toukokuun 6. päivään 2018 mennessä Egeanmerellä oli kirjattu kuolleeksi tai kadonneeksi 19 henkilöä, joten vuonna 2017 alkanut kuolleiden ja kadonneiden määrän väheneminen jatkuu. 7  

Ylitykset Turkista Italiaan, Kyprokseen, Bulgariaan ja Romaniaan ovat olleet vähäisiä viime aikoina, mutta luvattomat ylitykset Turkista maarajan kautta Kreikkaan ovat lisääntyneet merkittävästi. Tällä rajalla jo vuoden 2017 viimeisinä kuukausina havaittu lisääntynyt sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen aiheuttama paine jatkuu. Vuoden 2018 ensimmäisten kuukausien aikana luvattomat rajanylitykset lisääntyivät yli yhdeksänkertaisesti verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2017: 6. toukokuuta luvattomia rajanylityksiä oli kirjattu jo 6 108. Alun perin lisäys tällä reitillä käsitti pääasiassa Turkin kansalaisia (joita oli lähes 50 %), mutta maaliskuusta 2018 alkaen eniten on saapunut syyrialaisia (48 %), turkkilaisia (18 %) ja irakilaisia (15 %). Vuonna 2017 tämän rajan ylittäjistä oli Turkin kansalaisia 39,6 prosenttia. 8

Länsi-Balkanin reitti

Keskitetyt toimet luvattoman kauttakulun estämiseksi keskisen Länsi-Balkanin käytävän kautta on siirtänyt polttopisteen muille vaihtoehtoisille reiteille. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana muuttoliikkeen on raportoitu lisääntyneen Albanian, Montenegron ja Bosnia ja Hertsegovinan kautta kohti Kroatian rajaa ja edelleen Sloveniaan. Lisäksi on näyttöä siitä, että Serbiassa olevat muuttajat siirtyvät tälle reitille välttääkseen tehostetut tarkastukset Serbian ja Kroatian, Serbian ja Unkarin sekä Serbian ja Romanian välisillä rajoilla. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana Bosnia ja Hertsegovina raportoi 533 laitonta rajanylitystä maahan. Tulijoista suurin osa oli syyrialaisia, libyalaisia, pakistanilaisia ja afganistanilaisia.

EU:hun laittomasti pyrkivien Iranin kansalaisten määrä kasvaa edelleen, tosin maltillisesti. Serbia raportoi yli 11 305 iranilaisen tulleen alueelleen sen jälkeen, kun viisumirajoitukset poistettiin syyskuussa 2017. Lisäksi Serbiasta poistui 9 052 iranilaista, ja alle 30 iranilaista jätti turvapaikkahakemuksen. Iranilaisten on raportoitu pyrkivän Keski- ja Länsi-Eurooppaan Kreikan kautta väärennettyjen asiakirjojen turvin. Suorien lentojen käynnistyminen Teheranista Belgradiin maaliskuussa 2018 saattaa lisätä tarvetta seurata kehitystä.

Keskisen Välimeren reitti

Toukokuun 6. päivänä 2018 tämän reitin kautta oli kirjattu 9 567 tulijaa eli noin 77 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017 samalla ajanjaksolla. Viime viikkoina tulijoiden määrät ovat kuitenkin välillä lisääntyneet äkillisesti, sillä kun huhtikuun kahden viimeisen viikon ja toukokuun ensimmäisen viikon aikana saapui 2 072 henkilöä. Myös tätä reittiä saapuneiden henkilöiden yleisimmät kansalaisuudet ovat muuttuneet huomattavasti vuoteen 2017 verrattuna. Vuonna 2018 eniten on saapunut tunisialaisia (20 %), eritrealaisia (19 %) ja nigerialaisia (7 %), kun vuonna 2017 saapui eniten nigerialaisia, guinealaisia ja norsunluurannikkolaisia. 9  

Italiaan saapuu merkittävä määrä laivoja Tunisiasta, ja näillä laivoilla saapuneiden osuus kaikista Tunisiasta vuonna 2018 lähteneistä oli 26. huhtikuuta 22 prosenttia (suurin osa Tunisiasta saapuneista on Tunisian kansalaisia).

Muuttajien kuolemantapaukset ovat vähentyneet edelleen tällä reitillä. Tänä vuonna 358 henkilöä oli kirjattu kuolleeksi tai kadonneeksi merellä 6. toukokuuta mennessä. EU:n operaatioissa Italian rannikkovartioston tukemiseksi on pelastettu jo lähes 290 000 muuttajaa 1. helmikuuta 2016 lähtien. EU:n toimien ansiosta myös Libyan rannikkovartioston valmiudet pelastaa muuttajia Libyan aluevesillä ovat parantuneet, ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö arvioi, että Libyan viranomaiset ovat pelastaneet 4 964 henkilöä vuoden 2018 neljän ensimmäisen kuukauden aikana. 10 Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö pelasti Nigerin aavikolla 2 963 muuttajaa.

Läntisen Välimeren / Atlantin reitti

Läntisen Välimeren / Atlantin reittiä saapuvien määrä on kasvanut edelleen. Tämä näkyy myös kuolleeksi tai kadonneeksi kirjattujen henkilöjen määrässä (6. toukokuuta 2018 jo 217 henkilöä). Espanjaan oli 29. huhtikuuta 2018 mennessä saapunut (läntisen Välimeren reitin, Atlantin reitin sekä Ceutan ja Melillan kautta) yhteensä 6 623 henkilöä, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2017 (5 429). 11 Tätä reittiä vuonna 2018 saapuneissa on eniten marokkolaisia (17 %), guinealaisia (14 %), malilaisia (10 %), norsunluurannikkolaisia(7 %) ja gambialaisia (6 %).

Turvapaikka-asiat

Vaikka saapuneita oli vähemmän kuin huippuvuonna 2015, turvapaikkahakemusten käsittely on edelleen kesken hyvin suuressa osassa tapauksia, ja tämä aiheuttaa painetta kansallisissa turvapaikkajärjestelmissä. EU jatkaa tukeaan jäsenvaltioille tilanteen ratkaisemiseksi. Vuonna 2017 EU:ssa jätettiin 43 prosenttia vähemmän turvapaikkahakemuksia kuin vuonna 2016. Vuonna 2017 jätetyistä 685 000 hakemuksesta 160 000 koski lapsia. 12  Vuonna 2018 EU:n jäsenvaltioissa on jätetty 29. huhtikuuta mennessä 186 522 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, joista 5 257 koskee ilman huoltajaa olevia alaikäisiä. 13

Turvapaikkahakemusten määrä EU:ssa vuodesta 2008 vuoden 2018 ensimmäiselle neljännekselle

Suuri osa kaikista turvapaikkahakemuksista keskittyy vain muutamaan jäsenvaltioon. Vuonna 2015 kolmen eniten turvapaikkahakemuksia vastaanottaneen jäsenvaltion osuus kaikista EU:n turvapaikkahakemuksista oli 62 prosenttia (osuus oli 76 % vuonna 2016 ja 64 % vuonna 2017).

EU:sta turvapaikkaa hakevien yleisimmät kansalaisuudet ovat vaihtuneet vuodesta 2015. Vaikka syyrialaiset, afganistanilaiset ja irakilaiset ovat olleet vuodesta 2015 alkaen viiden yleisimmän kansalaisuuden joukossa, vuonna 2016 pakistanilaiset ja nigerialaiset korvasivat kosovolaiset ja albanialaiset. Eniten turvapaikkahakemuksia jättävät syyrialaiset. Syyrialaisten hakemusten hyväksymisaste on pysynyt vakaana: se oli 97 prosenttia vuonna 2015 ja 94 prosenttia vuonna 2017.

Vuonna 2017 kaikista hakemuksista EU:ssa hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä 46 prosenttia (61 % vuonna 2016 ja 52 % vuonna 2015). Syyrialaisten lisäksi eritrealaisten (92 %) ja somalialaisten (69 %) hakemuksista hyväksyttiin suuri osa. Vähiten on yleensä hyväksytty Länsi-Balkanin kansalaisten hakemuksia.

Lasten suojeleminen muuttoliikkeen yhteydessä

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan Kreikkaan, Italiaan, Espanjaan ja Bulgariaan saapui vuonna 2017 yhteensä 32 963 lasta, joista 60 prosenttia oli ilman huoltajaa tai joutunut eroon perheestään. Saapuneiden lasten kokonaismäärä vuonna 2017 oli 67 prosenttia pienempi kuin vuonna 2016, mutta ilman huoltajaa olevien tai perheestään eroon joutuneiden lasten osuus kasvoi samalla aikavälillä 34:stä 60 prosenttiin. 14 Jäsenvaltioiden on vauhditettava lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä annetun tiedonannon 15 täytäntöönpanoa erityisesti parantamalla vastaanotto-olosuhteita ja varmistamalla palveluiden saanti, ehkäisemällä lasten katoaminen ja lyhentämällä viiveitä lapsia koskevissa menettelyissä erityisesti perheenyhdistämisten yhteydessä sekä yleisesti ottaen ottamalla lapsen etu paremmin huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Komissio kertoi tiedonannon täytäntöönpanon edistymisestä sekä tulevista haasteista Euroopan parlamentin täysistuntokeskustelussa 2. toukokuuta 2018.

3.EU:N TUKI MUUTTOLIIKKEEN HALLINTAAN

EU:n on osoittanut jatkuvasti mittavaa tukea pakolais- ja muuttoliikekriisin hoitamiseen. Tuki on ollut tehokkainta silloin kun se on yhdistänyt kaikki toimijat. EU:n ja sen virastojen suorat tukitoimet ja taloudellinen tuki ovat olleet tehokkaimpia silloin, kun niihin on yhdistetty jäsenvaltioiden asiantuntemusta ja resursseja. Komission ehdottama maahanmuuttoalan yhteyshenkilöitä koskevan lainsäädännön tarkistaminen 16 tehostaa myös osaltaan tarpeellista koordinointia ja parantaa EU:n yhteisten toimien tehokkuutta. Jäljempänä esitetyt toimet kuvaavat, miten tärkeää on säilyttää tuen tehokkuus ja lisätä entisestään koordinointia.

Nyt komissio on esittänyt myös ehdotuksen 17  viisumitietojärjestelmän oikeuskehyksen tarkistamisesta. Ehdotuksena tarkoituksena on parantaa turvallisuutta rajoilla ja EU:n sisällä tehostamalla viisumihakemusten käsittelyyn liittyviä tarkastuksia yhteentoimivuuden avulla ja varmistamalla sujuva tiedonkulku. Komissio seuraa edelleen luvattomaan muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita maissa, joiden kansalaisilta ei enää vaadita viisumia, ja toteuttaa tarvittaessa ennakoivia toimenpiteitä.

Itäisen Välimeren reitti – Tuki Kreikalle ja Bulgarialle

Hotspot-lähestymistapa on edelleen keskeinen osa EU:n Kreikalle myöntämää tukea. Tukea vastaanottokapasiteetin lisäämiselle jatketaan. Vastaanottokapasiteetti on kokonaisuudessaan hieman lisääntynyt (6 292 paikasta 6 338 paikkaan) 18 Kosin järjestelykeskukseen perustettujen lisäpaikkojen ansiosta. Maasta poistettavia henkilöitä varten on edelleen 710 paikkaa, ja näissä keskuksissa on yli 200 säilöön otettua henkilöä.

Vastaanotto-olosuhteet herättävät kuitenkin edelleen vakavaa huolta. Itäisen Egeanmeren viidelle saarelle oli 6. toukokuuta mennessä saapunut 16 565 henkilöä, eli vakava ruuhkautuminen jatkuu edelleen. Lesboksen viranomaiset ovat käyttäneet telttoja hotspot-alueen sisällä ja sen ulkopuolella uusien tulijoiden majoittamiseen, ja infrastruktuuriin, terveydenhuollon palveluihin ja jätehuoltoon kohdistuu suurta painetta. Sen vuoksi muuttajien ja paikallisväestön välillä sekä yhteisöjen sisällä on yhä enemmän jännitteitä. Vastatakseen joihinkin kiireellisimpiin tarpeisiin näillä saarilla Kreikan viranomaiset investoivat 3 miljoonaa euroa jäte- ja vesihuoltoon sekä edistävät EU:n rahoittamia hankkeita, joilla parannetaan infrastruktuuria (15 miljoonaa euroa) ja palvelujen ja muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden jakamista (63 miljoonaa euroa).

Erityisen ongelman muodostaa asianmukaisen suojan tarjoaminen ilman huoltajaa oleville alaikäisille sekä saarilla että Kreikan mantereella. Suojaa odottaa tällä hetkellä yli 2 000 alaikäistä (osa perheestään eroon joutuneita lapsia), ja näistä osa oleskelee järjestelykeskuksissa ja osa on otettu huostaan suojelutarkoituksessa. Käynnissä on ehdotuspyyntö, jossa on saatu tarjouksia 1 785 majoituspaikasta. Kreikan viranomaiset ovat tehneet useita sopimuksia, mutta kaikkien kumppaneiden, myös kuntien ja kansalaisjärjestöjen, on toteutettava lisätoimia kestävän kansallisen järjestelmän käyttöön ottamiseksi. Tätä täydennettäisiin uudella sijaishoitoa koskevalla lainsäädännöllä, joka kattaisi myös ilman huoltajaa olevat alaikäiset maahantulijat. Lakiehdotus on parhaillaan Kreikan parlamentin käsittelyssä. Lastensuojeluviranomaisia on otettu palvelukseen, koulutettu ja sijoitettu järjestelykeskuksiin.

Koska saarilla esiintyvien tarpeiden lisäksi Kreikan maarajalle saapuvat tulijat aiheuttavat merkittävää painetta, Kreikan viranomaiset laativat parhaillaan valmiussuunnitelmaa, jotta selviydytään tulijoiden määrän todennäköisestä kasvusta kesään mennessä. Suunnitelman pohjalta on määrä kehittää kattava strategiakestävää kansallista vastaanottojärjestelmää varten. Järjestelmä perustuisi nykyisiin ja ennakoituihin tulijoiden määriin, kansainväliseen suojeluun mahdollisesti oikeutettujen henkilöiden määriin, turvapaikkahakemusten nopeutettuun käsittelyyn ja palautusten lisäämiseen.

EU tarjoaa edelleen merkittävää taloudellista tukea Kreikalle muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin vastaamiseksi. Parhaillaan täytäntöönpantavan vuoden 2018 rahoitussuunnitelman avulla edistetään kansallisia ohjelmia yhteensä 561 miljoonalla eurolla. Lisäksi hätätilanteen tukivälineestä tehdään yhteistyötä humanitaarisen alan kumppaneiden kanssa, jotta pakolaisia voidaan auttaa turvallisempaan ja normaaliin elämään ja integroitumaan paikalliseen talouteen ja yhteiskuntaan. Tällä hetkellä tarjolla on yli 24 500 vuokramajoituspaikkaa. Lisäksi pakolaisille tarjotaan kuukausittain käteistukea perustarpeiden täyttämiseen ja sosiaalisen turvaverkon luomiseen turvapaikanhakijoille ja pakolaisille Kreikassa. Samalla tuetaan paikallista taloutta. Tästä järjestelmästä hyötyy tällä hetkellä lähes 45 000 henkilöä.

EU:n virastot ovat jatkaneet tärkeää tehtäväänsä Kreikan viranomaisten tukemisessa. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto oli lähettänyt Kreikkaan 30. huhtikuuta mennessä 63 kansallista asiantuntijaa, joiden apuna on 27 väliaikaista toimihenkilöä ja 85 puitesopimuksen perusteella palkattua tulkkia. Europolin 13 vierailevaa virkamiestä ja kaksi Europolin henkilöstöön kuuluvaa työntekijää oli 7. toukokuuta sijoitettu viiteen paikkaan Kreikassa tekemään ylemmän tason turvatarkastuksia. Europolin toimintaa kehitetään myös toimintasuunnitelmalla, jolla pannaan täytäntöön hiljattain toteutetun arvioinnin suositukset. Euroopan raja- ja merivartiovirasto puolestaan on lähettänyt yhteensä 573 henkilöä 14. toukokuuta mennessä. Tämä tuki ei vieläkään riitä täyttämään tarpeita, ja epävarmuus jäsenvaltioiden kiertävien virkamiesten korvaamisesta saa aikaan pitkän aikavälin epävakautta avussa, jota EU kykenee tarjoamaan.

Kreikan ja Turkin välisellä maarajalla lisääntynyt paine on osoittanut, että tukea tällä rajalla on tehostettava. Turkin ja Kreikan välisen nykyisen yhteistyön lisäksi Euroopan raja- ja merivartiovirasto on valmis vahvistamaan läsnäoloaan ja tehostamaan yhteisiä operaatioita. Tämä edellyttäisi luonnollisesti jäsenvaltioilta lisää yhteistyötä.

Bulgariaa koskeva merkittävä tukiohjelma jatkuu, ja vuodeksi 2018 osoitetaan 13 miljoonan euron lisärahoitus, jolla täydennetään kansallisista ohjelmista myönnettyä 97,2 miljoonan euron rahoitusta ja hätäapuna vuoden 2015 alusta lähtien myönnettyä 172 miljoonan euron tukea. Joidenkin hätäapuun sisältyvien, rajavalvonnassa käytettävien laitteiden hankintaa tarkoitettujen avustusten toteuttaminen on hidastunut tarjousmenettelyn viivästymisen vuoksi. Sen sijaan kansallisten ohjelmien rahoitusta toteutetaan hyvää vauhtia. Myös Bulgariassa esiintyy puutteita Euroopan raja- ja merivartioviraston henkilöstön lähettämisessä, sillä asiantuntijoita on tällä hetkellä 130, mikä on 57 vähemmän kuin määritelty tarve.

EU:n ja Turkin julkilausuma

EU:n ja Turkin julkilausumalla on edelleen valtava merkitys Kreikan saarille suuntautuvien luvattomien ja vaarallisten ylitysten vähentämisessä, henkien pelastamisessa merellä sekä kansainvälistä suojelua tarvitsevien syyrialaisten uudelleensijoittamisen edistämisessä. Jatkossa sen menestys riippuu kaikkien osapuolten sitoutumisesta ja jatkuvasta toiminnasta. On ratkaisevan tärkeää, että Turkki jatkaa tehokkaita lainvalvontapyrkimyksiään purkaakseen salakuljetusverkostot ja lopettaakseen luvattomat rajaylitykset sekä Kreikan saarille että mantereelle ja että se jatkaa yhteistyötä Kreikasta tapahtuvien palautusten ja takaisinoton yhteydessä joko EU:n ja Turkin julkilausuman tai Kreikan ja Turkin kahdenvälisen pöytäkirjan puitteissa.

Turkki on tehnyt loistavaa työtä tarjotessaan suojan ja tukea yli 3,5 miljoonalle rekisteröidylle syyrialaispakolaiselle, ja EU on osoittanut sitoutuneensa tukemaan Turkkia tässä haasteessa. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä tuetaan edelleen pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen tarpeita Turkissa tiiviissä yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa. 19 Se on osoittautunut yhdeksi EU:n nopeimmista ja tehokkaimmista tukimekanismeista, ja maksuja on suoritettu 1,9 miljardia euroa. Koordinointivälineestä autetaan yli 1,3:a miljoonaa pakolaista kuukausittaisilla käteissuorituksilla ja tuetaan satojentuhansien henkilöiden koulutusta ja terveydenhuoltoa. Välineen toisen, 3 miljardin euron erän käyttöön ottaminen on alkanut. Nopealla toteutuksella varmistetaan ensimmäisestä erästä rahoitettujen koordinointivälineen toimien saumaton jatkuminen ja erityisesti lisärahoitus, jota tarvitaan koulutuksen tukemiseksi ja jonka on oltava käytettävissä ennen seuraavan lukuvuoden alkua.

Turvapaikkahakemusten hidas käsittely Kreikassa haittaa edelleen julkilausuman nojalla tehtäviä palautuksia Turkkiin. Koska vaarana on, että tulijoiden määrä lisääntyy kesällä, on erittäin tärkeää, että Kreikan viranomaiset puuttuvat tähän kiireesti. EU tukee edelleen Kreikan turvapaikkavirastoa ja muutoksenhakukomiteoita. 20  

Vastaavasti Kreikan korkeimman hallinto-oikeuden huhtikuussa tekemällä päätöksellä kumottiin Egeanmeren saarilla oleviin turvapaikanhakijoihin sovellettava yleinen maantieteellinen rajoitus. Tuomioistuin katsoi, että rajoitus ei ollut oikeudellisesti riittävän perusteltu ja että se muodosti saarille merkittävän rasitteen. Kreikan viranomaiset reagoivat nopeasti ratkaisuun, ja Kreikan turvapaikkavirasto antoi uuden päätöksen, jossa Kreikan viranomaisten mukaan korjataan korkeimman hallinto-oikeuden ilmaisemat huolet. Kreikka myös ehdotti uutta lainsäädäntöä, jolla pyritään saattamaan vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, mikä tarjoaa uudelle päätökselle vankemman oikeusperustan. Kreikan parlamentin on nyt tarkoitus viimeistellä ja hyväksyä uusi laki.

Ennen kun Turkki panee tehokkaasti täytäntöön EU:n ja Turkin väliseen takaisinottosopimukseen sisältyvän kolmansien maiden kansalaisia koskevan lausekkeen, Turkkia ja Kreikkaa rohkaistaan soveltamaan tehokkaasti Kreikan ja Turkin kahdenvälisen takaisinottosopimuksen vastaavia määräyksiä niiden tulijoiden osalta, joita EU:n ja Turkin julkilausuma ei kata.

Tuki Syyriassa ja sen naapurialueilla on edelleen ensisijaisen tärkeää. EU on myöntänyt Jordanialle ja Libanonille kriisin alkamisesta lähtien yli 1 miljardi euroa tukeakseen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä humanitaarisen rahoituksen kautta, tarjotakseen koulutusta ja terveydenhuoltoa ja parantaakseen pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen toimeentulomahdollisuuksia. Libanonille osoitettu tuki sai myös kannatusta kahdessa kansainvälisessä ministeritason konferenssissa, jotka koskivat turvallisuutta ja investointeja. 21 Huhtikuussa 2018 järjestetyssä Bryssel II -konferenssissa, joka käsitteli Syyrian ja sitä ympäröivän alueen tulevaisuuden tukemista ja jonka puheenjohtajina toimivat EU ja Yhdistyneet kansakunnat, vahvistettiin jälleen EU:n tuki poliittiselle ratkaisulle Syyriassa sekä sen sitoutuminen vastaamaan merkittäviin tarpeisiin. Konferenssissa vahvistettiin 560 miljoonan euron rahoitus sekä vuonna 2018 että vuonna 2019. Yhteensä konferenssissa saatiin liikkeelle 6,2 miljardin euron avustukset kansainväliseltä yhteisöltä vuoteen 2020 saakka, ja tästä kolme neljäsosaa tulee EU:lta ja sen jäsenvaltioilta.

Länsi-Balkanin reitti

Komissio on saamassa valmiiksi sisäiset menettelyt allekirjoittaakseen Albanian kanssa sopimuksen, joka parafoitiin jo helmikuussa 2018. Sopimuksella annetaan Euroopan raja- ja merivartiovirastolle mahdollisuus tarjota apua ulkorajojen valvonnan alalla sekä lähettää nopeasti operatiivisia ryhmiä Albanian alueelle, jos muuttovirroissa tapahtuu äkillisiä muutoksia. Vastaavanlaisesta järjestelystä päästiin teknisellä tasolla sopimukseen 30. huhtikuuta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Neuvotteluja käydään parhaillaan Serbian kanssa, ja komissio on ehdottanut tällaisia sopimuksia koskevien neuvottelujen käynnistämistä myös Montenegron sekä Bosnia ja Hertsegovinan kanssa.

Europolin alainen ihmisten salakuljetusta tutkiva eurooppalainen keskus on tukenut edelleen operatiivista yhteistyötä ihmisten salakuljetukseen puuttumiseksi Länsi-Balkanin reitillä. Europol järjesti vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 11 operatiivista kokousta, joissa keskityttiin Länsi-Balkanin alueeseen. Se on myös vastannut 28 ensisijaisen tärkeän tapauksen hallinnoinnista. Länsi-Balkanin maissa järjestettiin myös seitsemän yhteistä toimintapäivää, joiden ansiosta onnistuttiin pidättämään salakuljettajia. Europol on seurannut edelleen kasvavaa suuntausta, jossa maahantulijoita salakuljetetaan kuorma-autoissa ja suurissa ajoneuvoissa. Alueen valtiot ovat vahvistaneet rajavalvontaansa ja valvontavalmiuksiaan ja lähettäneet partioita tietyille rajaosuuksille.

Samanaikaisesti EU jatkaa tuen tarjoamista Länsi-Balkanin reitillä sijaitseville valtioille keskittymällä parantamaan muuttajien ja pakolaisten vastaanotto-olosuhteita ja ‑valmiuksia sekä kehittämällä valmiuksia muuttoliikkeen hallintajärjestelmien lujittamiseksi. Videokonferensseja, joihin osallistuvat komissio, jäsenvaltiot, EU:n virastot ja Länsi-Balkanin kumppanit, on järjestetty edelleen joka toinen viikko. Niiden tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä ja tietojen jakamista muuttoliikennetilanteesta Länsi-Balkanin reitillä. Komission 17. huhtikuuta 2018 antamassa vuotuisessa laajentumispaketissa painotettiin valtioiden tarvetta vahvistaa toimiaan, jotta niillä on tehokkaat valmiudet vastata muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin. 22

Keskisen Välimeren reitti

–    Tuki Italialle

EU jatkaa tukeaan Italialle hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanemiseksi. Taranton järjestelykeskuksen toiminta on keskeytetty väliaikaisesti huoltotöiden vuoksi, ja peruskorjaukset rajoittavat toimintaa myös Lampedusan järjestelykeskuksessa. Italian viranomaiset ovat samaan aikaan vahvistaneet sitoutuneensa avaamaan kolme uutta järjestelykeskusta Calabriassa ja Sisiliassa myöhemmin tänä vuonna. Järjestelykeskusten vakiotoimintamenetelmiä tarkistetaan parhaillaan.

EU:n virastot toteuttavat toimenpiteitä mukauttaakseen henkilöstömääriään ja kohdentaakseen toiminnan Italiassa vastaamaan nykyisiä tarpeita. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolla oli 30. huhtikuuta sijoitettuna Italiaan 38 kansallista asiantuntijaa, joiden tukena on 54 väliaikaista työntekijää ja 98 kulttuurivälittäjää. Työtä hiljattain saapuneiden muuttajien kanssa tukee 428 Euroopan raja- ja merivartioviraston asiantuntijaa. Europolin 15 vierailevaa virkamiestä ja kolme Europolin henkilöstöön kuuluvaa oli 7. toukokuuta 2018 sijoitettuna viiteen eri paikkaan Italiassa tekemään ylemmän tason turvatarkastuksia. Italiassa on myös lisätty säilöönottovalmiuksia, sillä Potenzan säilöönottokeskuksen 96 paikan kokonaiskapasiteetti on saatu käyttöön.

EU tarjoaa Italialle edelleen merkittävää rahoitustukea. Italian viranomaiset ovat aloittaneet toimien täytäntöönpanon Italialle marraskuussa osoitettujen kokonaismäärärahojen mukaisesti lääketieteellisen avun, kulttuurienvälisen välityksen, järjestelykeskuksissa käytettävien tulijoiden seulontalaitteiden sekä merirajojen valvonnan ja etsintä- ja pelastuspalvelun aloilla. Pääministeri Gentilonille 25. heinäkuuta 2017 lähettämänsä kirjeen jälkeen komissio on jatkanut Italian sisäministeriön kanssa keskusteluja suunnitellakseen hätäavusta rahoitettavia toimia, joilla pyritään tukemaan kotouttamista paikallistasolla, suojelemaan ihmiskaupan uhreja sekä vahvistamaan turvapaikka- ja palautusmenettelyjen tehokkuutta. Italialle myönnetty hätäapu täydentää Italian kansallisille ohjelmille annettua yli 654 miljoonan euron EU:n tukea. 23  

Yhteinen Themis-operaatio on jatkunut. Sillä autetaan Italiaa puuttumaan luvattomaan maahantuloon yli keskisen Välimeren, pelastamaan ihmishenkiä merellä sekä ehkäisemään ja paljastamaan rajatylittävää rikollisuutta. Operaation toiminta-alue kattaa nyt Adrianmeren ja sen lainvalvontakomponenttia, erityisesti terrorismin ja vierastaistelijoiden torjuntaa, on vahvistettu. Tällä hetkellä Euroopan raja- ja merivartiovirasto tukee 27 jäsenvaltion avulla Italiaa, jonne on lähetetty 428 rajavartijaa ja miehistön jäsentä, kaksi ilma-alusta, yksi helikopteri, yksi merivartioalus, seitsemän rannikkovartioalusta, neljä rannikkovartiovenettä ja 14 liikkuvaa toimistoa.

–    Libya ja sitä ympäröivä alue sekä reitin varrella olevat maat

EU jatkaa toimiaan parantaakseen niitä kauhistuttavia olosuhteita, joissa monet muuttajat ja pakolaiset Libyassa oleskelevat, sekä puuttuakseen siirtolaisten salakuljetukseen. EU:n rahoittamilla ohjelmilla pyritään vastaamaan siirtolaisten ja pakolaisten välittömiin tarpeisiin, auttamaan siirtolaisia palaamaan kotiin tai löytämään turvallinen reitti niille, jotka tarvitsevat suojelua Euroopassa, uudelleensijoittamisen avulla, sekä tekemään pitkäjänteistä työtä yhteisöjen vakauttamiseksi.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on tähän mennessä tarjonnut EU:n tuella lähes 41 000 siirtolaiselle huopia, patjoja ja hygieniapakkauksia maihinnousupaikoilla, säilöönottokeskuksissa ja vastaanottavissa yhteisöissä Libyassa. Lääketieteellistä apua on tarjottu yli 14 500:lle haavoittuvassa asemassa olevalle siirtolaiselle. Etelä-Libyassa on muuttoliikkeen resurssi- ja hallintamekanismista autettu yli 950:tä siirtolaista. YK:n lastenavun rahasto (Unicef) on myös tarjonnut erityistä apua toimittamalla säilöönottokeskuksiin talvivaatteita sekä välttämättömiä tarvikkeita selviytymistä ja kunnollisia elinoloja varten, myös vapaa-ajantoimintaa ja koulutustoimintaa. Käynnissä on myös yhteinen toiminta lasten vapauttamisen puolesta ja vaihtoehtojen löytämiseksi säilöönotolle. 24 YK:n kehitysohjelma on perustanut yrittäjyyskampuksen auttaakseen nuoria yrittäjiä. 25  

EU on jatkanut tukeaan Libyan paikallisviranomaisille kaikkialla maassa keskeisen infrastruktuurin kunnostamiseksi, jotta peruspalvelut olisivat sekä paikallisen väestön että siirtolaisten saatavilla. Keskustelut jatkuvat EU:n ja täytäntöönpanokumppaneiden (italialainen yhteistyökumppani, Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma ja Unicef) maaliskuussa 2018 hyväksytyn uuden 50 miljoonan euron ohjelman täytäntöönpanemiseksi paikallisviranomaisten tukemiseksi. Ohjelmalla lisätään Libyan paikallisviranomaisten valmiuksia tarjota peruspalveluja, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta, viemäröintiä ja vesihuoltoa.

UNHCR:n puututtua asiaan vuonna 2018 säilöönottokeskuksista oli 4. toukokuuta mennessä vapautettu 1 006 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Toiminta on nopeutunut, sillä vuonna 2017 vapautettuja oli yhteensä 1 428. UNHCR on tähän mennessä toteuttanut 486 valvontakäyntiä säilöönottokeskuksiin vuonna 2018. EU:n tuki on myös antanut UNHCR:lle mahdollisuuden tehdä pakolaisille ja turvapaikanhakijoille 15 216 lääkärintarkastusta ja pyrkiä samalla edistämään heidän vapauttamistaan.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on jatkanut EU:n tuella tuettua vapaaehtoista paluuta koskevaa ohjelmaansa, ja 24. huhtikuuta 2018 mennessä 6 185 henkilöä oli palannut turvallisesti kotiin. Evakuointivaiheessa 28. marraskuuta 2017 – 1. maaliskuuta 2018 yhteensä 15 391 henkilöä palasi vapaaehtoisesti kotiin. 26 Komission joulukuussa asettama tavoite 27 on siis täyttynyt. Uudelleenkotouttamistukea on myönnetty yhteensä 27 138 kotiin palanneelle henkilölle toukokuusta 2017 lähtien.

EU on tehnyt tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja UNHCR:n kanssa varmistaakseen, että mahdollisimman moni haavoittuvassa asemassa oleva ja kansainvälistä suojelua tarvitseva henkilö evakuoidaan Libyasta Nigeriin ja sijoitetaan nopeasti uudelleen. Sen jälkeen kun evakuoinnit keskeytettiin tilapäisesti maaliskuun alussa, koska Nigerin hallitus oli huolissaan siitä, että henkilöiden siirrot edelleen muihin maihin eivät toteutuneet samassa tahdissa kuin tulijoita saapui Nigeriin, UNCHR käynnisti hätäsiirtojärjestelmän uudelleen 10. toukokuuta, jolloin 132 haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa evakuoitiin ilmateitse. 28 Libyasta Nigeriin evakuoiduista 1 152 henkilöstä UNHCR oli 13. toukokuuta mennessä lähettänyt 475 henkilöä uudelleen sijoitettavaksi 29 , ja näistä 108 henkilöä on jo lähtenyt Nigeristä 30 . Uudelleen sijoitettavia henkilöitä vastaanottavat valtiot ovat hyväksyneet vielä 71 henkilöä, jotka odottavat lähtöä. 31 Tämä tarkoittaa, että uudelleen sijoitettavia henkilöitä vastaanottavat valtiot ovat jo sijoittaneet uudelleen noin 38 prosenttia kaikista näistä henkilöistä. Vaikka tarvitaan lisää lupauksia vastaanottaa Nigeristä uudelleen sijoitettavia henkilöitä, lupausten mukaisten paikkojen määrä ei ole rajoittava tekijä, koska paikkoja on tarjolla jo 2 681. 32 On tärkeää vauhdittaa UNHCR:n tekemiä päätöksiä uudelleensijoittamisesta, jotta lupaukset voidaan toteuttaa ja Libyasta evakuoidut henkilöt voidaan sijoittaa uudelleen mahdollisimman nopeasti vastaanottaviin jäsenvaltioihin. 33 EU tukee täysimääräisesti näitä pyrkimyksiä ja aikoo täydentää UNHCR:lle jo myöntämäänsä 20 miljoonan euron taloudellista tukea. Jäsenvaltioita, jotka eivät ole osoittaneet osaa vastaanottolupauksistaan Nigerille, kehotetaan tekemään niin, ja uudelleen sijoitettavia henkilöitä vastaanottavien jäsenvaltioiden olisi edelleen varmistettava, että siirrot tapahtuvat nopeasti heti UNHCR:n päätösten jälkeen. UNHCR:ää olisi rohkaistava keskittämään uudelleensijoittamista Nigeristä koskevat päätöksensä ensisijaisesti Libyasta evakuoituihin henkilöihin.

Tripolissa helmikuussa järjestetyn Afrikan unionin, EU:n ja Yhdistyneiden kansakuntien korkean tason kolmikantavierailun 34 jälkeen komissio on ollut yhteydessä Libyan viranomaisiin varmistaakseen tehtyjen sitoumusten toteutumisen. Sitoumukset koskevat muun muassa humanitaarisen evakuointioperaation helpottamista poistamalla maastapoistumisviisumit, mahdollisuuden antamista UNHCR:lle toteuttaa täysimääräisesti valtuuksiaan riippumatta kansalaisuuksia koskevista rajoituksista, parannuksia siirtolaisten ja pakolaisten pääsyyn säilöönottokeskuksiin sekä säilöönottokeskusten olojen kohentamista, etenemistä kohti nykyisen kaltaisten säilöönottokeskusten sulkemista, vaihtoehtojen harkitsemista laittoman maahanmuuton kriminalisoinnille ja kaikkien maahan tulleiden siirtolaisten täysimääräisen rekisteröinnin ja jäljityksen varmistamista.

EU ponnistelut tukea kahta Libyan rannikkovartiostoa ovat jatkuneet. EUNAVFOR MED Sophia ‑operaatiossa on tähän mennessä koulutettu noin 191 Libyan laivaston rannikkovartioston henkilöstöön kuuluvaa, muun muassa 5 partioveneen miehistön jäsentä. Koulutuksessa yhdistyi toiminta maalla ja merellä. Kreikassa koulutetaan parhaillaan 22:ta libyalaista henkilöstöön kuuluvaa, ja Espanjassa suunnitellaan seuraavaa moduulia 34 ehdokkaalle heinäkuun 2018 alusta alkaen. Maaliskuussa annetussa ensimmäisessä seurantakertomuksessa painotettiin, että valmiudet ja ammattitaito edistyvät, mutta tehokkaalle seurannalle olisi edelleen hyötyä EUNAVFOR MED -operaation henkilöstön läsnäolosta Libyan laivaston rannikkovartioston toimintakeskuksissa.

Turvallisen viestintäverkon perustaminen Välimerelle meritse tapahtuvaa luvatonta maahanmuuttoa koskevien tietojen vaihtamiseksi alkaa olla lopullaan, ja Välimeren Seahorse ‑verkoston on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2018 jälkipuoliskolla.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa maaliskuussa 2018 ministerit kannattivat pilottihanketta EU:n virastojen ja EUNAVFOR MED Sophia ‑operaation välisen yhteistyön tehostamiseksi siten, että ne työskentelisivät suoraan yhdessä rikostietoyksikössä, joka olisi osa Sophia-operaation lippulaivahanketta. Rikostietoyksikön olisi aloitettava toimintansa mahdollisimman pian. EU:n yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaation kapasiteettia Libyassa on tarkoitus lisätä siirtämällä enintään 17 henkilöstöön kuuluvaa Tripoliin pysyvästi tai vuorotteluperiaatteen mukaisesti toukokuuhun 2018 mennessä. Tämä perustuu mahdollisuuteen syventää yhteistyötä Libyan viranomaisten kanssa joulukuussa 2017 käynnistyneen kevyen läsnäolon jälkeen.

–    Rahoitus

EU:n Afrikka-hätärahastolla on edelleen ratkaiseva rooli EU:n työssä. Toukokuun 8. päivänä 2018 oli hyväksytty 147 ohjelmaa, joiden yhteensä noin 2 593,4 miljoonan euron määrärahat on jaettu kolmeen osioon: Sahelin ja Tšadjärven alue 1 293 miljoonaa euroa (79 ohjelmaa), Afrikan sarvi 820,3 miljoonaa euroa (50 ohjelmaa) ja Pohjois-Afrikka 335 miljoonaa euroa (14 ohjelmaa). Määrään sisältyy myös neljä osioiden välistä ohjelmaa (145,1 miljoonaa euroa). Täytäntöönpanijoiden kanssa on tehty tähän mennessä 235 sopimusta, joiden yhteenlaskettu arvo on 1 611,2 miljoonaa euroa, ja maksujen kokonaisarvo on 650 miljoonaa euroa.

EU:n Afrikka-hätärahastolle tällä hetkellä osoitetut varat ovat 3,39 miljardia euroa, josta yli 2,98 miljardia euroa on peräisin Euroopan kehitysrahastosta ja EU:n talousarviosta. EU:n jäsenvaltiot ja muut avunantajat (Sveitsi ja Norja) ovat luvanneet yhteensä 413,8 miljoonaa euroa. Määrästä on toistaiseksi maksettu 378 miljoonaa euroa. Suurimmat avunantajat ovat edelleen Saksa (157,5 miljoonaa euroa) ja Italia (104 miljoonaa euroa). Jäsenvaltioiden osallistuminen EU:n erityisrahaston Pohjois-Afrikan osioon on ollut ensiarvoisen tärkeää uuden lähestymistavan aikaansaamisessa Libyan osalta. Eurooppa-neuvostossa käytyjen keskustelujen jälkeen jäsenvaltiot lupasivat osoittaa rahaston 178,6 miljoonaa euroa pääasiassa Pohjois-Afrikan osion täydentämiseksi.

Siitä huolimatta merkittävä rahoitusvaje on todennäköinen jo vuonna 2018. Asiasta keskusteltiin strategianeuvoston kokouksessa 24. huhtikuuta 2018. Rahaston kolmen osion odotettavissa olevien toimien arvoksi arvioidaan noin 2 miljardia euroa. Toimiin kuuluvat muun muassa työn jatkamista Libyassa koskevat keskeiset toimet sekä tuetun vapaaehtoisen paluun ja evakuointien toteutustahdin ylläpitäminen. Vaikka jäljellä olevilla varoilla voidaan kattaa joitakin ensisijaisia toimia, kolmen osion osalta on määritelty noin 1,2 miljardin euron rahoitusvaje, jos nykyinen tavoitetaso aiotaan säilyttää. Pohjois-Afrikan osalta ensisijaisia painopisteitä ovat edelleen muuttoliikkeen tuloksellisen hallinnan edistäminen, myös haavoittuvassa asemassa olevien siirtolaisryhmien suojelu, vapaaehtoinen paluu, yhteisöjen vakauttaminen, yhdennetty rajaturvallisuus ja tuki työperäiselle maahanmuutolle. Toiminnalla Afrikan sarvessa sekä Sahelin ja Tšadjärven alueella on välitön vaikutus EU:n Pohjois-Afrikan toimien tehokkuuteen. Se on myös välttämätöntä sen varmistamiseksi, että EU:n lähestymistapa on aidosti kattava. Jäsenvaltiot ovat tunnustaneet hankejatkumon arvon ja sopineet toimien priorisoimisesta edelleen seuraavilla aloilla: palauttaminen ja uudelleenkotoutuminen, pakolaisten tilanteeseen reagointia koskeva kokonaisvaltainen kehys, luotettavat asiakirjat ja väestörekisterit, ihmiskauppaan puuttuminen, merkittävät vakauttamispyrkimykset Somaliassa, Sudanissa ja Etelä-Sudanissa sekä tuki muuttoliikevuoropuheluille. Samaan aikaan erityisrahaston hallintoneuvosto päätti, että rahaston on jatkettava toimiaan vuoden myös 2018 jälkeen ja että tätä varten on täydennettävä sen resursseja.

Ulkoisen investointiohjelman ensimmäisessä pilarissa Euroopan kestävän kehityksen rahaston takuurahaston osalta yhteensä 12 tukikelpoista rahoituslaitosta on ehdottanut yli 46:ta investointiohjelmaa viiden investointiosion osalta, joita varten on käytettävissä 1,5 miljardin euron takuurahasto. Saatujen ehdotusten yhteenlaskettu määrä on kaikkien viiden osion osalta yli 3,5 miljardia euroa. 35 Komission ensimmäisiä päätöksiä ohjelmien hyväksymisestä odotetaan alkukesästä. Investointiohjelman Afrikan ja naapuruuspolitiikan investointijärjestelyjen osalta on käynnissä rahoitusta yhdistäviä toimia.

–    Reitin varrella sijaitsevat maat

Yhteistyö monien afrikkalaisten kumppanien kanssa on tehostunut. Poliittisesta kuohunnasta huolimatta yhteistyö Etiopian viranomaisten kanssa Vallettan julkilausumaan sisältyvän viiden pilarin osalta on jatkunut sujuvasti. Muuttoliikevuoropuhelu ja yhteistyö Guinean ja Gambian kanssa etenevät vakaasti, ja maaliskuussa järjestettiin Euroopan raja- ja merivartioviraston onnistunut seminaari parhaista käytännöistä palauttamiseen liittyvien toimien järjestämisessä. Norsunluurannikon kanssa käynnistettiin uudelleen muuttoliikevuoropuhelu. Nigerian kanssa jatketaan keskustelua muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskevasta paketista, joka kattaa kasvun ja investoinnit, rajaturvallisuuden ja digitaalisen tunnistamisen, salakuljetuksen, ihmiskaupan sekä uudelleenkotouttamisen ja takaisinoton.

Jatkuvan operatiivisen yhteistyön ohella lisätuki Nigerille kohdistuisi toimiin, joilla puututaan muuttoliikkeen uusiin reitteihin lähellä Nigerian rajaa sekä taloudellisia korvauksia koskevien ohjelmien vahvistamiseen. Niger isännöi maaliskuussa 2018 ministeritason konferenssia, johon osallistuivat kaikki keskeiset toimijat keskustelemaan ja edistämään yhteistyötä ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi. 36 Niger, Tšad, Libya ja Sudan pääsivät myös sopimukseen yhteistyön käynnistämisestä yhteisten rajojen turvaamiseksi ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

Myös työtä salakuljetusverkostojen hajottamiseksi Afrikan sarvessa on tehostettu kehittämällä edelleen EU:n Afrikka-hätärahastosta rahoitettavaa alueellista operaatiokeskusta osana Khartumin prosessia. Sen avulla tehostetaan yhteistä tutkimustoimintaa maiden kesken. Muuttoliikkeen parempaan hallintaan tähtäävään ohjelmaan Afrikan sarvessa on osallistunut yli 400 valtionhallinnon virkamiestä, jotka ovat saaneet muuttoliikettä ja rajaturvallisuutta koskevaa koulutusta. Muuttajien oikeuksia koskevaa koulutusta on saanut noin 150 valtionhallinnon ja kansalaisjärjestöjen sidosryhmää.

Muuttoliike sisältyi EU:n ja Egyptin välisen vakausklusterin (Stability Cluster) esityslistalle 15. maaliskuuta Kairossa. Tämä oli jatkoa EU:n ja Egyptin ensimmäiselle muuttoliikevuoropuhelua koskeneelle tapaamiselle joulukuussa 2017. Nyt tarkasteltiin EU:n ja Egyptin muuttoliikettä koskevan kahdenvälisen yhteistyön edistymistä eri aloilla. Myös laajemmasta yhteistyöstä EU:n virastojen kanssa keskusteltiin.

Läntisen Välimeren reitti

Marokko pyrkii edelleen estämään luvatonta muuttoliikettä tekemällä yhteistyötä rajavalvonnan alalla erityisesti Espanjan kanssa. Teknisten seikkojen osalta jatketaan yhteydenpitoa, jonka tarkoituksena on suunnitella tukipaketti rajaturvallisuusvalmiuksien vahvistamiseksi sekä käynnistää uudelleen neuvottelut viisumihelpotus- ja takaisinottosopimuksista. Komissio ja Marokko allekirjoittivat joulukuussa 2017 Marokon muuttoliikepolitiikkaa koskevan budjettitukiohjelman (35 miljoonaa euroa). Rabatin prosessin viidennessä ministerikonferenssissa, joka järjestettiin 2. toukokuuta Marrakeshissa, vahvistettiin jälleen yhdessä hyväksytyn toimintasuunnitelman mukainen sitoutuminen yhteistyön jatkamiseen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi, salakuljetuksen torjumiseksi sekä palautusten ja takaisinoton vahvistamiseksi. 37

Eurooppaan sääntöjenvastaisesti saapuneiden Algerian kansalaisten määrä kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2017 kaikkiaan 43 prosenttia, mutta se on vähentynyt vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2017. 38 Algeria on edelleen tärkeä kauttakulkumaa Marokkoon ja Libyaan laittomasti pyrkiville siirtolaisille, ja Algerian viranomaiset ovat raportoineet Saharan eteläpuolisista maista Algeriaan tulevien siirtolaisten määrän lisääntyneen. Vaikka EU ja Algeria ovat sopineet laittomia tulijoita, koskevan tietojenvaihdon parantamisesta, laillisten liikkuvuuskanavien lisäämisestä ja luvattomien tulijoiden palauttamisesta, tämä ei vielä ole johtanut konkreettiseen yhteistyöhön.

4.PALAUTUKSET JA TAKAISINOTTO

Palautuksia koskevat tilastot vuodelta 2017 osoittavat, että verrattuna vuoteen 2016 (493 785 palauttamispäätöstä) EU:ssa vuonna 2017 tehtyjen palauttamispäätösten määrä lisääntyi 4 prosenttia (516 115 päätöstä). Määrän lisääntyminen on suurilta osin seurausta siitä, että suuri määrä turvapaikkamenettelyjä (muutoksenhakumenettelyjä) – myös monet joukoittaisen EU:hun tulon aikaan käynnistetyistä menettelyistä – on päättymässä, ja monissa niistä annetaan kielteinen päätös. Palauttamispäätösten määrä on kasvanut jatkuvasti niissä jäsenvaltioissa, erityisesti Saksassa ja Kreikassa, joihin joukoittainen maahantulo aikanaan kohdistui.

Palauttamispäätösten määrän lisääntyminen ei kuitenkaan ole johtanut vastaavaan lisäykseen tosiasiallisesti täytäntöönpannuissa palautuksissa. Pikemminkin päinvastoin: jäsenvaltioiden Eurostatille toimittamat tiedot osoittavat selkeästi, että täytäntöön pantujen palautusten määrä väheni vuonna 2017 lähes 20 prosenttia, 226 150 palautuksesta (vuonna 2016) 188 920 palautukseen (vuonna 2017). Tämä merkitsee merkittävää vähennystä palautusasteessa 39 koko EU:ssa, 45,8a prosentista vuonna 2016 vain 36,6 prosenttiin vuonna 2017.

Negatiivista suuntausta selittää osittain se, että Länsi-Balkanin maista kotoisin olevien mahdollisten palautettavien henkilöiden määrä on pienentynyt merkittävästi. Yhteistyö näiden maiden kanssa niiden omien kansalaisten takaisinoton osalta on ollut erinomaista kahden viime vuoden aikana, ja EU:n tehokkaat takaisinottosopimukset ovat helpottaneet sitä. Tämän seurauksena näihin maihin palautettavien suma purettiin vuosina 2015 ja 2016, mikä puolestaan nosti EU:n keskimääräistä palautusastetta.

Palautusaste on kuitenkin laskenut 34,5 prosentista vuonna 2016 vain 29,2 prosenttiin vuonna 2017, vaikka Länsi-Balkanin maita koskevat tiedot poistettaisiin kaikista vuonna 2017 tehtyjä palautuksia koskevista tiedoista. Tämä voi johtua siitä, että yhä suurempi osuus palauttamispäätöksistä koskee luvattomia muuttajia, jotka ovat sellaisten lähtömaiden kansalaisia, jotka eivät ole erityisen halukkaita yhteistyöhön EU:n kanssa, eikä palautuksia ole saatu lisättyä samassa tahdissa. Jäsenvaltioiden on siis selvästi lisättävä pyrkimyksiään panna palauttamispäätökset tosiasiallisesti täytäntöön hyödyntämällä kumppanuuskehyksen puitteissa tehtävää työtä. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto voi toimia keskeisessä asemassa palautusten toteuttamisessa.

Vaikka kolmansien maiden yhteistyön varmistaminen niiden omien kansalaisten takaisinotossa on edelleen haaste EU:lle, vuonna 2017 monet uudet käytännön järjestelyt edistyivät merkittävästi. Komission joulukuussa 2017 esittämässä etenemissuunnitelmassa asetettu tavoite päästä sopimukseen palautuksia ja takaisinottoa koskevista järjestelyistä kolmen kumppanimaan kanssa on saavutettu. 40 Komission ehdottama maahanmuuttoalan yhteyshenkilöitä koskevan lainsäädännön tarkistaminen auttaa myös tehostamaan tällä alalla tarvittavaa koordinointia. 41  

Osana viisumikoodeksin tarkistamista koskevaa ehdotustaan 42 komissio esitti viisumipolitiikan käytön vahvistamista keinona edistää palautuksia ja takaisinottoa koskevaa yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tiukempia ehtoja on tarkoitus soveltaa niiden EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten viisumihakemusten käsittelyyn, jotka eivät tee tyydyttävää yhteistyötä palautusten ja takaisinoton osalta.

Palautusten määrän merkittävä lisääminen edellyttää kuitenkin ensisijaisesti jäsenvaltioiden sitoutumista tähän yhteistyöhön sekä näiden välineiden täysimääräistä hyödyntämistä. Tässä on ollut tähän mennessä suurta vaihtelua. Vaikka jotkut jäsenvaltiot käyttävät nykyisiä välineitä ennakoivasti ja tehokkaasti ja alkavat sen takia saada aikaan tuloksia, toisten on vielä sisällytettävä uudet menettelyt työnkulkuunsa eivätkä ne ole vielä käynnistäneet täytäntöönpanoa. Komissio ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto tarjoavat jäsenvaltioille erityistä tukea uusien järjestelyjen tosiasialliseksi hyödyntämiseksi esimerkiksi järjestämällä uusia menettelyjä koskevia tiedotusseminaareja kolmansien maiden kanssa. Tiettyjen erityistoimien, kuten sähköisten foorumien perustamisen (Pakistan) tai olemassa olevien foorumien päivittämisen (Sri Lanka) tai kansallisuuden sähköistä tarkistamista koskevien menettelyjen (Bangladesh), on määrä saada aikaan merkittäviä tuloksia pitkällä aikavälillä.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto on tukenut operatiivisesti yhä useampia palauttamisoperaatioita. Virasto on järjestänyt tai koordinoinut 111 operaatiota huhtikuun loppuun mennessä vuonna 2018, kun määrä oli 39 saman ajanjakson aikana vuonna 2016 ja 108 vuonna 2017. 43 Jäsenvaltioiden on kuitenkin hyödynnettävä paremmin viraston uusia ja laajennettuja toimivaltuuksia palautusten osalta. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kasvaviin tarpeisiin vastataan asianmukaisilla valmiuksilla toteuttaa palautukset ja että palautettavat ovat fyysisesti saavutettavissa, sekä hyödynnettävä palautusmenettelyjä nopeasti ja tehokkaasti.

Jatkotoimena sitoumukselleen 44 selventää riskejä, joita liittyy hädässä oleville muuttajille tarkoitetun aidon humanitaarisen avun kriminalisointiin, komissio järjesti 3. toukokuuta ensimmäisen keskustelutilaisuuden tärkeimpien kansalaisjärjestöjen ja perusoikeusviraston kanssa. Tavoitteena oli päästä yhteisymmärrykseen tilanteesta ja keskustella mahdollisista etenemistavoista.

Palautusten tehokkaan seurannan kannalta ratkaisevassa asemassa ovat yksityiskohtaisemmat, säännölliset ja oikea-aikaiset tilastotiedot turvapaikoista ja hallitusta muuttoliikkeestä, myös palautuksista ja takaisinotosta. Tällaiset tilastotiedot edistäisivät kattavampaa ja täsmällisempää käsitystä tilanteesta turvapaikkojen ja hallitun muuttoliikkeen alalla. Tämän vuoksi komissio ehdottaa marraskuussa 2017 antamansa edistymiskertomuksen 45 mukaisesti, että kiireellisimmät ongelmat ratkaistaan tarkistamalla muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista tilastoista annettua lainsäädäntöä 46 . Palautuksia koskevan yhteistyön parantamiseksi edelleen on hyödynnettävä kaikkia EU:n sisäisen ja ulkoisen politiikan tarjoamia kannustimia ja vipuvaikutuksia.

5.ULKORAJOJEN VALVONNAN TEHOSTAMINEN

Euroopan raja- ja merivartiovirasto tukee edelleen jäsenvaltioita yhteisten operaatioiden avulla tärkeimmillä muuttoreiteillä itäisellä, keskisellä ja läntisellä Välimerellä sekä Länsi-Balkanilla. Sen vahvuus on yli 1 300 rajavartijaa ja muuta henkilöstön jäsentä. Virasto on tarjoutunut kolminkertaistamaan operatiivisen vahvuutensa Kreikan ja Albanian sekä Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisillä maarajoilla.

Vuoden 2018 operatiivista toimintaa koskevissa lupauksissa on todettu merkittäviä vajauksia. Tilanne ei ole parantunut merkittävästi huolimatta kahdesta avoimesta ehdotuspyynnöstä, joista ensimmäinen käynnistettiin 19. tammikuuta 2018 ja toinen 23. maaliskuuta 2018. Kaikki huhtikuun 2018 loppuun mennessä annetut lupaukset kattaisivat vain 49 prosenttia asiantuntijoista ja 44 prosenttia teknisistä laitteistoista, joita tarvitaan toimiin maarajoilla toukokuusta kesäkuuhun 2018. Merirajoilla toteutettavia toimia varten saataisiin 85 prosenttia tarvittavista asiantuntijoista, mutta vain 51 prosenttia teknisistä laitteistoista.

Nämä merkittävät vajaukset saattavat edelleen vaarantaa vakavasti joulukuuhun 2018 saakka suunniteltujen toimien täytäntöönpanon. Virasto järjesti 17. huhtikuuta 2018 korkean tason tapaamisen jäsenvaltioiden ja komission kanssa parantaakseen vuoden 2019 sitoumuksia koskevaa menettelyä lisäämällä joustavuutta ja avoimuutta sekä aikaistamalla lupauksia koskevan menettelyn käynnistämistä, jotta tarvittaessa voidaan toteuttaa mukautuksia ja muita lieventäviä toimenpiteitä (kuten omien teknisten valmiuksien käyttö).

Nopean toiminnan reservissä oli 30. huhtikuuta 2018 käytettävissä 1 482 tehtäviin erikseen nimettyä rajavartijaa, mikä on 99 prosenttia reservin kokonaissuuruudesta. Vain kaksi jäsenvaltiota ei vielä ole nimennyt rajavartijoita. Jäsenvaltiot eivät ole korjanneet vakavia puutteita nopean toiminnan kalustoreservissä edellisen kertomuksen jälkeen.

Komissio esitti 2. toukokuuta 2018 ehdotuksen vuosia 2012–2027 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Siinä esitetään merkittäviä resursseja tukemaan Euroopan raja- ja merivartioston tulevaa kehittämistä, myös pysyvän rajavartioston luomista, johon kuuluisi noin 10 000 Euroopan raja- ja merivartioviraston käytettävissä olevaa rajavartijaa, jotta se voi täysimääräisesti ja tehokkaasti tukea EU:n ulkorajojen turvallisuutta.

Jatkotoimet: ·Jäsenvaltiot panevat vuoden 2017 haavoittuvuusarviointien perusteella annetut suositukset täytäntöön nopeasti ja kokonaisuudessaan. ·Jäsenvaltiot antavat viipymättä puuttuvat sitoumukset vuodelle 2018 suunniteltuihin operatiivisiin toimiin, joita Euroopan meri- ja rajavartiovirasto koordinoi EU:n ulkorajoilla. ·Euroopan raja- ja merivartiovirasto laatii lähikuukausina teknisen ja operatiivisen strategian Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta varten, ja jäsenvaltiot varmistavat, että niillä on käytössä vastaavat kansalliset strategiat.

6.SISÄISET SIIRROT, UUDELLEENSIJOITTAMINEN, VIISUMIT JA MUUT LAILLISET MUUTTOVÄYLÄT

Kaikki siirtokelpoiset hakijat oli uudelleensijoitettu Kreikasta muihin jäsenvaltioihin maaliskuun 2018 loppuun mennessä. Heitä oli yhteensä 21 999 henkilöä, joista 546 oli ilman huoltajaa olevia alaikäisiä. Heidät sijoitettiin 24 maahan. 47 Italiasta oli uudelleensijoitettu 7. toukokuuta 2018 mennessä 12 691 henkilöä (joista 256 ilman huoltajaa olevia alaikäisiä), ja 31 jo hyväksyttyä hakijaa (joista 26 ilman huoltajaa olevia alaikäisiä) odotti siirtoa. Italia on lähettänyt neljä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevaa uudelleensijoittamispyyntöä, joihin ei vielä ole vastattu. 48  Uudelleensijoittamiset ovat onnistuneet, ja yhteensä 96 prosenttia siirtokelpoisista hakijoista on sijoitettu uudelleen.

Kreikkaan ja Italiaan kohdistuvan jatkuvan muuttopaineen vuoksi komissio kehotti syyskuussa 2017 kaikkia jäsenvaltioita harkitsemaan uudelleensijoittamisen jatkamista vapaaehtoisesti hätätilanteessa sovellettavan uudelleensijoitusjärjestelmän lisäksi ja sitoutui tarjoamaan tarvittavaa taloudellista tukea. Komissio kannustaa kaikkia jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä Kreikan ja Italian kanssa ja tarvittaessa hyödyntämään tätä vaihtoehtoa.

Heinäkuussa 2015 käynnistynyt EU:n ensimmäinen uudelleensijoitusjärjestelmä 49 on päättynyt. Kaikkien EU:n uudelleensijoitusjärjestelmien puitteissa on uudelleensijoitettu niiden aloittamisen jälkeen yhteensä 32 207 ihmistä, joihin lukeutuvat EU:n ja Turkin julkilausuman puitteissa Turkista uudelleen sijoitetut syyrialaiset. Jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimet keskittyvät nyt EU:n uuden järjestelmän mukaisesti tehtyjen lupausten täyttämiseen. Saksan hallituksen tehtyä hiljattain päätöksen 10 200 uudesta uudelleensijoittamispaikasta 20 jäsenvaltiota 50 on nyt luvannut sijoittaa yli 50 000 hakijaa. Kyseessä on EU:n ja sen jäsenvaltioiden tähän mennessä suurin uudelleensijoittamiseen liittyvä yhteinen sitoumus. 51  Järjestelmää tuetaan 500 miljoonalla eurolla EU:n talousarviosta, ja 10 jäsenvaltiota 52 on jo sijoittanut 4 252 henkilöä tämän uuden EU:n uudelleensijoittamisjärjestelmän puitteissa. Kyseessä on merkittävä edistysaskel, ja maaliskuun edistymiskertomuksen jälkeen on uudelleensijoitettu 2 397 henkilöä.

Tämä käsittää Libyasta evakuoinnin jälkeen Nigeriin sijoitetut henkilöt ja syyrialaisten uudelleensijoittamisen EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti. 53  EU:n ja Turkin julkilausuman puitteissa uudelleensijoittaminen Turkista tapahtuu hitaammin verrattuna kesällä 2017 uudelleensijoitettujen syyrialaisten ennätysmäärään. Tähän mennessä tänä vuonna vain seitsemän jäsenvaltiota on osallistunut uudelleensijoittamiseen Turkista, eikä toimintaan ole osallistunut uusia jäsenvaltioita edellisen edistymiskertomuksen antamisen jälkeen. Maaliskuussa annetun edistymiskertomuksen jälkeen on uudelleensijoitettu 837 syyrialaista ja julkilausuman antamisen jälkeen yhteensä 13 313.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan 50 prosenttia uuden EU:n järjestelmän yhteydessä tehdyistä lupauksista lokakuuhun mennessä noudattaen komission joulukuussa 2017 antamassa etenemissuunnitelmassa esitettyä tavoitetta. Uudelleensijoituslupauksia tulisi noudattaa jatkuvasti kaikkien ensisijaisten alueiden kohdalla ja samalla olisi keskityttävä uudelleensijoittamaan kiireellisesti Libyasta Nigeriin hätäsiirtojärjestelmän kautta evakuoituja henkilöitä.

Komissio on myös saamassa päätökseen tukijärjestelmien toteutuskelpoisuutta ja lisäarvoa koskevan selvityksen, jonka se käynnisti selvittääkseen tällaisten järjestelyjen käyttöä turvallisena maahantulotapana EU:hun ja tarkastellakseen mahdollista tukea jäsenvaltioille uusien laillisten suojelukeinojen kehittämiseksi. Selvityksen on määrä valmistua heinäkuuhun 2018 mennessä.

Komissio on tukenut edelleen jäsenvaltioita laillista muuttoliikettä koskevien pilottihankkeiden valmistelussa tiettyjen Afrikan maiden kanssa. Liikkuvuuskumppanuusjärjestelyssä julkaistiin ehdotuspyyntö 16. huhtikuuta. 54 Ehdotuspyynnöllä on määrä täydentää 15 miljoonan euron alueellista ohjelmaa, jolla tuetaan laillista muuttoliikettä Pohjois-Afrikan alueella. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä EU:n Afrikka-hätärahaston puitteissa Pohjois-Afrikan osion toimintakomitean seuraavassa kokouksessa.

Komission sekä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten välisen joulukuussa 2017 allekirjoitetun kotouttamiskumppanuuden täytäntöönpano alkoi vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä pakolaisten integroimiseksi työmarkkinoille. Kumppanuuteen kuuluu talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden yhteydenpito asianomaisten ryhmien, kuten julkisten työvoimapalvelujen verkoston, eurooppalaisen kotouttamisasioiden verkoston ja Euroopan sosiaalirahastokomitean kanssa. Vuoden 2018 jälkipuoliskolla toteutetaan tilannearvio edistymisen mittaamiseksi.

Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamispyrkimykset ovat hyvin tärkeitä, kun tarkastellaan (lokakuun 2017 lopussa toteutetun) kotoutumista koskeneen erityiseurobarometrin 55 tuloksia. Sen mukaan eurooppalaisten suuri enemmistö (69 %) katsoo kotoutumisen olevan ”välttämätön investointi maalleen pitkällä aikavälillä”. Neljä viidestä vastaajasta (ja suurin osa kaikissa jäsenvaltioissa) katsoo, että maahanmuuttajien kotouttaminen on EU:lle merkittävä tehtävä ja että parhaiden käytäntöjen jakamisella jäsenvaltioiden kesken, yhteistyön edistämisellä kaikkien asianomaisten toimijoiden välillä sekä niiden taloudellisella tukemisella on erityistä lisäarvoa. Pakolaisaseman saaneiden ja hakemuksensa käsittelyä odottavien turvapaikanhakijoiden menestyksekäs kotouttaminen edellyttää asianmukaisia investointeja tulevina vuosina.

7.PÄÄTELMÄT JA TULEVAT TOIMET

Tässä kertomuksessa osoitetaan, että viime vuonna aikaansaatu edistyminen on yleisesti jatkunut, kun monet toteutetut toimenpiteet tuottavat edelleen tuloksia. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että muuttovirrat vaihtelevat voimakkaasti ja äkillisesti. Lisäksi rakenteelliset tekijät, jotka vaikuttavat naapurialueilta EU:hun kohdistuvaan muuttopaineeseen, ovat edelleen vahvoja. Tilanne on siis edelleen epävakaa eikä itsetyytyväisyyteen ole aihetta. EU:n on osoitettava tarvittavaa valppautta ja oltavat valmis vastaamaan mahdollisiin kausihuippuihin tai muuttopaineen muutoksiin, myös siirtymiseen reitiltä toiselle.

Tässä kertomuksessa on täsmennetty aloja, joilla nykyistä toimintaa on tehostettava. Erityisesti komissio toteaa jälleen, että jäsenvaltioiden on toteutettava tekemänsä lupaukset Euroopan raja- ja merivartioviraston tärkeän työn tukemiseksi ulkorajoilla. Kertomuksessa painotetaan myös haastetta, joka liittyy tosiasiallisen palautusasteen kasvattamiseen. On myös aloja, joilla on ehdottomasti tehostettava toimia tähän mennessä saavutetun edistymisen vahvistamiseksi: muuttajien suojelu ja salakuljetuksen torjunta Libyassa ja keskisen Välimeren reitillä, uudelleensijoittaminen sekä EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpano. Tämän osalta EU:n Afrikka-hätärahasto ja Turkin-pakolaisavun koordinointiväline ovat osoittautuneet nopeiksi ja tehokkaiksi välineiksi, mutta niiden menestys edellyttää jatkossa asianmukaista rahoitusta, myös jäsenvaltioilta. EU:n esiintyminen yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla on edelleen keskeistä, jotta voidaan saavuttaa tehokkaita tuloksia ja tukea nykyisiä alueellisia, mannerten sisäisiä ja globaaleja muuttoliikevuoropuheluja. Komissio painottaa myös muuttoliikkeen hallinnan säännöllisen ja tehokkaan koordinoinnin merkitystä sekä EU:n toimielimissä että jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kanssa.

Tässä edistymiskertomuksessa painotetaan jälleen kerran, kuinka tärkeää on, että EU soveltaa muuttoliikkeen hallintaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Euroopan muuttoliikeagenda perustuu toisiaan vahvistaviin tavoitteisiin, jotka yhdessä mahdollistavat vakaan ja pitkän aikavälin vastauksen muuttoliikkeen haasteeseen. Uudistetulla Euroopan yhteisellä turvapaikkajärjestelmällä on keskeinen asema tässä lähestymistavassa, eikä uudistusta koskevan sopimuksen pikaista hyväksymistä voida painottaa liikaa. Ehdotetussa monivuotisessa rahoituskehyksessä 56 painotetaan vahvasti muuttoliikettä ja rajaturvallisuutta, ja uudistettu Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä on olennaisen tärkeä sen varmistamiseksi, että EU on hyvin valmistautunut mahdollisiin tuleviin muuttoliikekriiseihin.

Tulevassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa on tarkoitus keskustella sisäisestä ja ulkoisesta muuttoliikepolitiikasta ja päästä siitä yhteisymmärrykseen. Komissio osallistuu keskusteluun.

(1)    COM(2018) 250 final, 14.3.2018.

(2)    COM(2017) 820 final, 7.12.2017.

(3)    Katso esimerkiksi kaksi Euroopan komission alaisuudessa toimivan Yhteisen tutkimuskeskuksen julkaisua: Demographic and Human Capital Scenarios for the 21st Century: 2018 assessment for 201 countries ja Many more to come? Migration from and within Africa (Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2018).

(4)    Kreikan poliisin toimittamat tiedot.

(5)    Euroopan raja- ja merivartioviraston toimittamat tiedot.

(6)    Kreikan poliisin toimittamat tiedot.

(7)    Lähde: Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kadonneita maahantulijoita koskeva Missing migrants ‑hanke ( https://missingmigrants.iom.int/region/mediterranean ).

(8)    Euroopan raja- ja merivartioviraston toimittamat tiedot.

(9)    Italian sisäministeriön toimittamat tiedot.

(10)    IOM:n toimittamat tiedot ajanjaksolta 1.1.–31.3.2018. https://www.iom.int/sites/default/files/situation_reports/file/libya_sr_20180301-31.pdf  

(11)    Euroopan raja- ja merivartioviraston toimittamat tiedot, jotka kattavat läntisen Välimeren reittiä pitkin meritse saapuneet.

(12)    YK:n lastenrahaston (Unicef) toimittamat tiedot.

(13)    Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimittamat tiedot.

(14)     https://data2.unhcr.org/en/documents/download/63435

(15)    COM(2017) 211 final, 12.4.2017.

(16)    COM(2018) 303 final, 16.5.2018.

(17)    COM(2018) 302 final, 16.5.2018.

(18)    Kreikan sisäministeriön sekä rajavalvonnan, muuttoliikkeen ja turvapaikkojen koordinointikeskuksen (NCCBCIA-ESKESMA) toimittamat tiedot.

(19)    Tarkat tiedot löytyvät verkossa olevasta hanketaulukosta https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/sites/near/files/facility_table.pdf

(20)    Jäsenvaltioista on lähetetty Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston kautta 57 kansallista asiantuntijaa auttamaan EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa Kreikassa.

(21)    Konferenssit järjestettiin 15. maaliskuuta 2018 Roomassa (tuki Libanonin asevoimille ja sisäisille turvallisuusjoukoille) ja 6. huhtikuuta 2018 Pariisissa (tuki investoinneille ja talousuudistuksille).

(22)    Ks. COM(2018) 450 final, 17.4.2018, sekä maakohtaiset raportit. Länsi-Balkania koskevan strategian (COM(2018) 65 final, 6.2.2018) lippulaiva-aloitteessa 2 (”Yhteistyön lujittaminen turvallisuus- ja muuttoliikekysymyksissä”) vahvistettiin sitoutuminen tehdä jatkossakin yhteistyötä ja jakaa tietoa reitin varrella sijaitsevien valtioiden kesken. Se toimii perustana erityisille toimille, joita EU toteuttaa seuraavina vuosina tukeakseen alueen valtioita.

(23)

     Kaudella 2014–2020 tämä käsittää turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta myönnetyt 387,7 miljoonaa euroa, joista 43,6 miljoonaa euroa on tarkoitettu sisäisiin siirtoihin ja uudelleensijoittamiseen, ja sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetyt 266 miljoonaa euroa, joista 201,5 miljoonaa euroa on tarkoitettu ulkorajoihin ja viisumipolitiikkaan ja 64,5 miljoonaa euroa poliisitoimintaan.

(24)     https://blogs.unicef.org/blog/invisible-child-migrants-libya/  

(25)    Lisätietoja on saatavilla osoitteessa http://tec.ly/

(26)     https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/40705/joint-au-eu-un-taskforce-assists-16000-people_en  

(27)    COM(2017) 820 final, 7.12.2017.

(28)    Sen jälkeen kun evakuoinnit Libyasta käynnistyivät vuoden 2017 lopussa, kaikkiaan 1 474 henkilöä on evakuoitu ja heistä 1 152 on siirretty Nigeriin, 312 Italiaan ja 10 Romanian hätäsiirtokeskukseen.

(29)    Ranskaan, Saksaan, Alankomaihin, Ruotsiin, Suomeen, Sveitsiin ja Kanadaan.

(30)    Ranskaan, Ruotsiin ja Sveitsiin.

(31)    Lisäksi Ranska on uudelleensijoittanut 97 pakolaista, jotka oli jo rekisteröity Nigerissä, ja 42 henkilöä on uudelleensijoitettu Libyasta suoraan Ranskaan, Ruotsiin ja Alankomaihin.

(32)    Uudelleensijoittavat valtiot EU:ssa ja sen ulkopuolella (Ranska, Kanada, Saksa, Suomi, Alankomaat, Sveitsi, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta) ovat tehneet tähän mennessä 2 680 vastaanottolupausta, jotka koskevat Nigeristä uudelleen sijoitettavia henkilöitä (Libyasta evakuoidut ja Nigerissä jo rekisteröidyt pakolaiset).

(33)    Keskisen Välimeren vahvistettua uudelleensijoittamista käsittelevä ydinryhmä vierailu Nigerissä 9.–11. huhtikuuta. Vierailulla oli mukana useiden vastaanottavien maiden sekä Euroopan komission edustajia, ja sen tarkoituksena oli tehostaa toimintaa tällä alueella.

(34)    Afrikan unionin, EU:n ja Yhdistyneiden kansakuntien toimintaryhmä perustettiin Afrikan unionin ja Euroopan unionin viidennen huippukokouksen yhteydessä 29.–30. marraskuuta 2017 Abidjanissa, Norsunluurannikolla.

(35)    Suurin osa ehdotuksista (2,5 miljardia euroa) liittyy mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaan osioon (15 ehdotusta) ja kestävää energiaa ja yhteenliitettävyyttä koskevaan osioon (15 ehdotusta). Lisäksi kolmen muun osion osalta saatiin ehdotuksia yli 1 miljardin euron arvosta. Nämä osiot ovat kestävä maatalous, maaseudun yrittäjät ja maatalousyritykset, kestävät kaupungit sekä kehitystä edistävä digitalisointi.

(36)    Konferenssissa annettiin julkilausuma: http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-18-2067_en.htm  

(37)    https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/20180503_declaration-and-action-plan-marrakesh_en.pdf

(38)    Algerian kansalaiset käyttävät sekä keskisen Välimeren reittiä (1 980 tulijaa vuonna 2017 ja 114 tulijaa vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä) että läntisen Välimeren reittiä (3 687 tulijaa vuonna 2017 ja 125 tulijaa vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä).

(39)    Palautusaste on palautuspäätöksen saaneiden ja tosiasiallisesti palautettujen (joko vapaaehtoisesti palanneiden tai pakkotoimin palautettujen) henkilöiden lukumäärän välinen suhde.

(40)    Muuttoliikettä koskeva yhteistyö Aasian maiden kanssa edistyy edelleen myönteisesti. Afganistanissa, Pakistanissa ja Bangladeshissa on järjestetty useita tärkeitä tapaamisia. Konkreettisiin tuloksiin sisältyvät takaisinottopyyntöjen käsittelyssä käytettävä sähköinen foorumi Pakistanin kanssa sekä vakiomuotoisten toimintamenettelyjen mukaiset palautusoperaatiot Bangladeshin kanssa. Vuoropuhelua käydään parhaillaan vastaavanlaisen yhteistyön käynnistämiseksi muun muassa Tunisian ja Nigerian kanssa.

(41)    COM(2018) 303 final, 16.5.2018.

(42)    COM(2018) 252 final, 14.3.2018.

(43)    Tiedot saatavilla: Frontex Application Return.

(44)    SWD(2017) 117 final, 22.3.2017, ja COM(2017) 558 final, 27.9.2017.

(45)    COM(2017) 669 final, 15.11.2017.

(46)    COM(2018) 307, 16.5.2018.

(47)    Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki ja Viro.

(48)      Portugalille lähettiin yksi pyyntö.

(49)    Neuvoston päätelmät (”20 000:n selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevan henkilön uudelleensijoittamisesta monenvälisten ja kansallisten järjestelmien avulla”), 20.7.2015, asiakirja 11130/15.

(50)    Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kroatia, Kypros, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta.

(51)    Suosituksessa C(2017) 6504, joka annettiin 27.9.2017, kehotettiin sijoittamaan uudelleen vähintään 50 000 kansainvälistä suojelua tarvitsevaa henkilöä viimeistään 31. lokakuuta 2019.

(52)    Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Kroatia, Liettua, Portugali, Ranska, Ruotsi, Suomi.

(53)    Jäsenvaltiot ovat tähän mennessä uudelleensijoittaneet hakijoita yli 25 EU:n ulkopuolisesta maasta. Tähän mennessä eniten on uudelleensijoitettu Libanonista, Turkista, Jordaniasta, Ugandasta, Tšadista ja Nigeristä.

(54)    https://www.icmpd.org/our-work/capacity-building/multi-thematic-programmes/mobility-partnership-facility-mpf/pilot-projects-on-legal-migration-call-for-proposals-application-package/

(55)    http://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/index.cfm/survey/getsurveydetail/instruments/special/surveyky/2169

(56)    Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027, COM(2018) 321 final, 2.5.2018.