EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2018/1386

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016,

—	ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 4/2016 ”Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin on muutettava täytäntöönpanomekanismejaan ja osittain suunnitteluaan odotetun vaikutuksen aikaansaamiseksi”,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0096/2018),

korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

toteaa, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2016 oli 293 796 532,54 euroa, mikä merkitsee 4,51 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna; toteaa, että unionin kokonaisrahoitusosuus instituutin talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 oli 252 158 953,03 euroa;

C.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan instituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että instituutin tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuosia 2012, 2014 ja 2015 koskevien vastuuvapausmenettelyjen seuranta

pitää erittäin valitettavana keskeneräisten kysymysten ja keskeneräisten korjaavien toimenpiteiden määrää tilintarkastustuomioistuimen esitettyä vuosien 2012, 2014 ja 2015 osalta huomautuksia, jotka koskevat erityisesti rahoitusehtoja, kuluilmoitusten ennakkotarkastuksia, julkisista ja yksityisistä lähteistä saatavaa rahoitusta, käyttämättömiä määrärahoja, taloudellista riippumattomuutta ja moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamista; kehottaa instituuttia saattamaan korjaavat toimenpiteet päätökseen mahdollisimman pian vuonna 2018;

katsoo, että mahdollisuus myöntää vastuuvapaus tulevina vuosina vaarantuu, jollei kiireellisesti toteuteta tehokkaita toimenpiteitä ja saavuteta todellisia tuloksia;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että instituutin tilinpäätöksen mukaan varainhoitovuonna 2016 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 95 prosenttia ja se merkitsee huomattavaa lisäystä edellisvuoteen verrattuna (90,58 prosenttia vuonna 2015); toteaa, että maksumäärärahojen käyttöaste oli korkea, 99 prosenttia, mikä merkitsee 3,41 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen sidottujen määrärahojen osuus osastossa 2 oli korkea, 40 prosenttia (400 000 euroa), kun vuonna 2015 vastaava osuus oli ollut 44 prosenttia; on tietoinen, että pääosin siirrot liittyivät tietotekniikkapalveluista tehtyihin sopimuksiin, jotka jatkuivat vuodenvaihteen jälkeen, ja kokouksiin, joita koskevia laskuja ei ollut vielä saatu;

toteaa, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle voivat usein olla osittain tai täysin perusteltuja virastojen toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi, että ne eivät välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä myöskään aina vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta etenkään, jos ne suunnitellaan etukäteen ja niistä ilmoitetaan tilintarkastustuomioistuimelle;

Henkilöstöpolitiikka

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan instituutilla on ollut neljä johtajaa sen perustamisesta vuonna 2008 heinäkuuhun 2014; panee merkille, että johtajan paikka on täytetty väliaikaisesti elokuusta 2014 lähtien ja eräs toinen johtotason paikka helmikuusta 2013 lähtien; tukee tilintarkastustuomioistuimen toteamusta, jonka mukaan tämä ei ole ainoastaan ristiriidassa henkilöstösäännöissä väliaikaiselle toimen täyttämiselle asetetun vuoden enimmäisajan kanssa vaan tiheät vaihtumiset ja pitkäaikaiset väliaikaisratkaisut aiheuttavat myös epävarmuutta sidosryhmien ja strategisen jatkuvuuden kannalta; panee merkille instituutin vastauksen, jonka mukaan se ei voi kommentoida johtajansa palvelukseenottomenettelyä, sillä komissio vastaa siitä; kehottaa painokkaasti komissiota saattamaan tämän keskeneräisen menettelyn päätökseen; panee merkille, että instituutin oli määrä saattaa toisen johtotason paikkaa koskeva palvelukseen ottaminen päätökseen vuonna 2017;

panee merkille, että instituutti otti vuonna 2016 palvelukseen 15 henkilöstön jäsentä ja yhden kansallisen asiantuntijan, joten henkilöstöä oli 31. joulukuuta 2016 yhteensä 59 työntekijää, mikä merkitsee yhdeksän hengen lisäystä verrattuna tilanteeseen 31. joulukuuta 2015 kuuden valintamenettelyn ollessa käynnissä;

panee instituutin henkilöstötaulukosta merkille, että 36 tointa (unionin talousarviossa hyväksytyistä 39 toimesta) oli täytettynä 31. joulukuuta 2016, kun 31. joulukuuta 2015 vastaava määrä oli 39 tointa;

panee tyytyväisenä merkille, että täytettyjä toimia koskeva henkilöstön sukupuolijakauma oli 31. joulukuuta 2016 lähes tasapainossa, sillä naisten osuus oli 56 prosenttia ja miesten 44 prosenttia; panee kuitenkin hieman huolestuneena merkille, että hallintoneuvoston vastaava sukupuolijakauma on 36 prosenttia ja 64 prosenttia;

10.

korostaa, että työ- ja perhe-elämän tasapainottamisen olisi oltava osa instituutin henkilöstöpolitiikkaa; korostaa, että hyvinvointia edistävään toimintaan käytettiin noin 226 euroa henkilöstön jäsentä kohti, mikä vastaa 0,5:tä päivää henkilöstön jäsentä kohti; toteaa, että vuonna 2016 sairauslomapäiviä oli keskimäärin 11,67 päivää henkilöstön jäsentä kohti;

11.

kannattaa koulutus- ja tiedottamistilaisuuksien järjestämistä etiikasta ja nuhteettomuudesta, mukaan lukien häirinnän torjunta, jotta voidaan lisätä henkilöstön tietoisuutta asiasta; ehdottaa säännöllisten koulutus- ja tiedottamistilaisuuksien järjestämistä;

12.

panee tyytyväisenä merkille, että instituutti ei vastaanottanut vuonna 2016 yhtään valitusta, kannetta tai ilmoitusta, jossa olisi moitittu työntekijöiden palkkaamista tai irtisanomista;

13.

toteaa, että useimmat toimet (70 prosenttia) on osoitettu operatiiviseen tai luonteeltaan neutraaliin toimintaan, kun taas 30 prosenttia toimista koskee hallinnollista tukea ja koordinointitehtäviä;

Hankinnat

14.

panee merkille, että instituutin mukaan sillä on rakenteellisesti liian vähän henkilöstöä, minkä tilintarkastustuomioistuin on vahvistanut instituuttia käsittelevässä erityiskertomuksessa nro 4/2016; toteaa, että henkilöä kohti hallinnoidun avustuksen määrä on instituutissa selvästi suurempi kuin missään muussa tutkimusta koskevassa unionin avustusohjelmassa: kokonaisuutena tarkastellen henkilöstön jäsen hallinnoi seitsemännessä puiteohjelmassa 12 500 000–20 400 000 euron määrärahoja, kun taas instituutissa hankkeesta vastaavat virkamiehet hallinnoivat vuosittain jopa 90 000 000 euron avustuksia; toteaa, että tästä seuraava suuri työmäärä ja vastuu voi lisätä henkilöstön vaihtuvuutta, mikä puolestaan heijastuu instituutin ydintoimintaan;

15.

toteaa, että kauden 2016 avustuksista päätettiin ja avustussopimukset allekirjoitettiin huhtikuussa 2016; toteaa, että tilanne siis parani vuonna 2016, mutta siitä huolimatta avustuspäätösten ja avustussopimusten viivästyminen luo epävarmuutta ja heikentää kumppanien halukkuutta sitoa resursseja ja käynnistää toimintaa vuoden alussa;

16.

toteaa, että tuoreimmat uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevat pyynnöt, joiden temaattiset alat määriteltiin instituutin strategisessa innovaatio-ohjelmassa (2014–2020), saivat aikaiseksi vain vähän kilpailua; toteaa, että kahta muuta osaamis- ja innovaatioyhteisöä (Food ja Added-Value Manufacturing) koskevaan vuoden 2016 pyyntöön saatiin kolme ehdotusta, joista ainoaa ”Added-Value Manufacturing” -osaamis- ja innovaatioyhteisöä koskevaa ehdotusta ei valittu laatusyistä; toteaa, että kaikkien pyyntöjen osalta voitiin nimetä erinomainen yhteistyöryhmä EIT Manufacturing -yhteisöä lukuun ottamatta; panee tyytyväisenä merkille, että instituutti on toteuttanut useita lieventäviä toimenpiteitä, jotka vähentävät riskiä, että tulevaisuudessa tietystä aiheesta saataisiin vain yksi ehdotus; kehottaa instituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden toimenpiteiden sisällöstä ja vaikutuksista; toteaa, että tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaava komissaari otti vuonna 2015 käyttöön käsitteen ”avoin innovointi” keskeiseksi toiminnan kuvaukseksi, jolla määritellään unionin tason innovaatiopolitiikkaa; pitää epäselvänä, mikä instituutin asema on tämän käsitteen puitteissa; korostaa, että tämä käsite ei tarjoa selkeää kehystä komission johdonmukaisen ja koordinoidun toiminnan kehittämiselle, kun otetaan huomioon valikoimaan sisältyvät eri toimet ja välineet sekä innovointia tukevien pääosastojen lukumäärän; kehottaa komissiota varmistamaan, että innovointipolitiikka on koordinoitua ja tehokasta ja että asiasta vastaavat pääosastot hiovat kyseisiä toimia ja välineitä, sekä ilmoittamaan tällaisista toimista parlamentille; on tietoinen siitä, että instituutin tehtävä on edistää yhteistyötä korkea-asteen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kesken; katsoo, että yritykset voivat viime kädessä hyötyä eniten, koska ne ovat markkinoille tuodun innovoidun tuotteen laillisia omistajia ja saavat siitä taloudellisen voiton; korostaa, että tässä tilanteessa yhteistyömalliin on sisällytettävä sellainen rakenne, jolla taataan tiettyjen varojen virtaus takaisin instituuttiin;

17.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan osaamis- ja innovaatioyhteisön oikeussubjektien hankintoihin liittyvistä vuoden 2016 maksuista 2 200 000 euroa oli sääntöjenvastaisia ja että niiden hankintamenettelyissä oli merkittäviä puutteita;

Tärkeimmät saavutukset

18.

on tyytyväinen instituutin vuonna 2016 määrittämiin kolmeen keskeiseen saavutukseen, jotka ovat seuraavat:

—	sen ensimmäiset kolme innovointiyhteisöä (EIT InnoEnergy, EIT Climate-KIC ja EIT Digital) olivat toiminnassa kaikilta osin ja tuottivat koulutusohjelmiensa avulla yhä useampia innovatiivisia tuotteita, palveluja ja hiottuja yrittäjätaitoja;

—	siitä tuli Euroopan suurin innovointiverkko, joka edistää merkittävästi Euroopan kilpailukykyä, kasvua ja työpaikkojen luomista ja tuo unionin tason lisäarvoa eurooppalaiseen innovointiin;

—

se pani täytäntöön alueellisen innovaatiojärjestelmänsä, joka on tärkeä osatekijä sen ulospäin suuntautuvan toiminnan strategiassa, jota rahoitetaan instituutin tähän tarkoitukseen varaamilla avustuksilla ja jossa on mukana sidosryhmiä 16 sellaisesta uudesta Euroopan maasta, jotka eivät ole osallistuneet aiemmin instituutin toimintaan (lähinnä Keski- ja Itä-Euroopan maita);

Sisäinen valvonta

19.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita, jotka liittyivät osaamis- ja innovaatioyhteisöjen oikeussubjektien toteuttamien hankintamenettelyjen jälkitarkastuksiin; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin teki eri johtopäätökset kahden hankintamenettelyn laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, kun instituutti oli hyväksynyt sopimuksen teon suoraan tai jatkanut sopimuksia liian pitkään, ja katsoi niihin liittyvien toimien olevan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

20.

toteaa instituutin käynnistäneen sisäisen valvonnan prosesseja, joilla halutaan varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien asianmukainen hallinta ja joihin kuuluvat ennakkotarkastukset, avustusten maksutapahtumia koskevat erityiset ennakkotoimenpiteet ja jälkitarkastukset;

21.

toteaa, että vuonna 2016 kirjattiin kolme poikkeamia koskevaa ilmoitusta ja kaksitoista noudattamatta jättämistä koskevaa tapausta, joiden arvo oli yhteensä 5 654 245 euroa (kun vuonna 2015 vastaava arvo oli 7 140 586 euroa); toteaa kuitenkin, että tästä määrästä 5 500 000 euroa, eli 99,7 prosenttia kokonaisarvosta, liittyi yksittäiseen tapaukseen (oikeusperustaa koskeva hallinnollinen viivästys, joka korjattiin vuonna 2016); panee merkille, että instituutti on toteuttanut hillitseviä toimenpiteitä reagoidakseen sisäisen valvonnan heikkouksiin, joita oli tuotu esille vuonna 2016 kirjatuissa poikkeamia koskevissa ilmoituksissa ja noudattamatta jättämistä koskevissa tapauksissa, siten että se muun muassa päivittää jatkuvasti ja parantaa rahoitusketjujaan, työnkulkuaan sekä tarkastus- ja kiertolistojaan;

Petostentorjuntastrategia

22.

toteaa, että instituutti oli laatinut kaudelle 2015–2017 petostentorjuntastrategian, johon kuuluivat henkilöstölle suunnattu petostentorjunnan tuntemusta kartoittava kyselytutkimus, petostentorjuntatietoisuutta kuvaavat vertailuarvot, pakollinen alaa koskeva talon sisäinen koulutus sekä instituutin hallintoneuvoston eturistiriitojen vuotuinen arviointi, ja että tarvittaessa määritettiin korjaavia toimenpiteitä ja pantiin ne täytäntöön;

Sisäinen tarkastus

23.

panee merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) suoritti huhtikuussa 2016 Horisontti 2020 -puiteohjelmaan siirtymistä koskevan tarkastuksen, joka kattoi oikeudellisen siirtymisen puiteohjelman sääntöihin ja säännöksiin sekä toiminnan käynnistämistä koskevat avustukset, joita annettiin kahdelle vuonna 2014 nimetylle toisen aallon osaamis- ja innovaatioyhteisölle; toteaa, että joulukuussa 2016 annetussa lopullisessa tarkastuskertomuksessa oli kolme suositusta, joista yksikään ei ollut kriittinen; toteaa, että instituutti otti suositukset huomioon ja laati vuonna 2017 täytäntöön pantavan toimintasuunnitelman;

24.

panee merkille, että instituutin hallintoneuvosto hyväksyi vuonna 2016 instituutin sisäisen tarkastuksen yksikön (IAC) ehdottaman vuotuisen tarkastussuunnitelman; panee merkille, että IAC suoritti vuonna 2016 kolme toimeksiantoa, eli tietotekniikkaa koskevan tarkastuksen, henkilöresurssien hallinnasta mahdollisesti saatavia tehokkuusetuja koskevan konsultoinnin sekä aiempia konsultointitoimeksiantoja koskevan seurannan; panee merkille, että vuonna 2016 IAC antoi 41 uutta suositusta, joista 8 on luokiteltu ”erittäin tärkeiksi”, 11 ”tärkeiksi” ja 22 ”suotaviksi”, ja että instituutin hallinto on hyväksynyt kaikki IAC:n vuoden 2016 toimeksiantoihin pohjautuvat suositukset;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus ja demokratia

25.

panee merkille, että instituutti on laatimassa väärinkäytösten paljastajia koskevia toimintaperiaatteitaan ja lähettää ne ensin tarkastettavaksi Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja sen jälkeen instituutin hallintoneuvoston hyväksyttäviksi; toteaa lisäksi, että tulevat toimintaperiaatteet tarjoavat väylän nimettömille sisäisille ilmoituksille; pyytää instituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuneesta edistyksestä;

26.

panee merkille, että instituutti hyväksyi heinäkuussa 2017 uudet riippumattomien ulkoisten asiantuntijoiden valintaa koskevat toimintaperiaatteet, joilla paneudutaan asetuksen (EU) N:o 1271/2013 89 artiklan täytäntöönpanoon valintaperusteiden ja suositusten käsittelyn osalta ja joissa vahvistetaan eturistiriitoja koskevat perusteet;

27.

panee merkille, että instituutti aikoo osana vuotuista työohjelmaansa 2018 laatia yksityiskohtaisia ja ennakoivia avoimuuden toimintaperiaatteita sidosryhmiä koskevia yhteyksiä varten; pyytää instituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa tapahtuneesta edistyksestä;

28.

panee tyytyväisenä merkille, että sisäistä kolutusta on järjestetty muun muassa etiikasta ja nuhteettomuudesta, petosten torjumisesta ja havaitsemisesta, hankkeiden hallinnoinnista, keskeisistä tulosindikaattoreista ja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta sekä varainhoidosta ja tarkastuksista;

29.

pitää valitettavana, että instituutti ei julkista hallintoneuvostonsa kokouspöytäkirjoja; kehottaa instituuttia muuttamaan asiaa koskevia toimintaperiaatteitaan;

Muita huomautuksia

30.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2016 kaksi instituuttiin vaikuttavaa erityiskertomusta: 14. huhtikuuta 2016 julkaistun erityiskertomuksen nro 4/2016 ”Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin on muutettava täytäntöönpanomekanismejaan ja osittain suunnitteluaan odotetun vaikutuksen aikaansaamiseksi” ja 21. huhtikuuta 2016 julkaistun erityiskertomuksen nro 12/2016 ”Erillisvirastot eivät käytä avustuksia aina tarkoituksenmukaisesti tai ilmeisen vaikuttavalla tavalla”; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöön panemiseksi on toteutettu toimenpiteitä;

31.

toteaa komission asettaneen alun perin tavoitteeksi, että instituutista tulisi taloudellisesti itsenäinen vuonna 2010; toteaa lisäksi, että instituutti saavutti kuitenkin osittaisen taloudellisen itsenäisyyden kesäkuussa 2011 ja että edellytyksenä oli, että komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto jatkossakin hyväksyy avustuksia koskevat maksut ja yli 60 000 euron hankinnat ennakolta; toteaa instituutin pyytäneen komissiota käynnistämään uudestaan prosessin, joka johtaa täyteen taloudelliseen itsenäisyyteen; toteaa lisäksi, että komissio laati prosessin etenemissuunnitelman ja aikataulun toukokuussa 2016 ja että instituutti toimitti oman arvionsa komissiolle kokonaisuudessaan lokakuussa 2016; kehottaa instituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

32.

panee merkille, että komissio on myös perustanut Horisontti 2020 -puiteohjelmalle yhteisen tukikeskuksen, jonka tehtävänä on varmistaa yhdenmukaisuus ohjelmaa täytäntöönpanevien elinten välillä mm. seuraavilla osa-alueilla: oikeudelliset palvelut, tietotekniikkavälineet, avustusten hallinnointi sekä tutkimustulosten levitys ja hyödyntäminen; toteaa kuitenkin, että instituutilla ei ole suoraa pääsyä tukikeskukseen vaan se tarvitsee luvan tapauskohtaisesti instituutista vastaavalta komission pääosastolta; toteaa tämän rajoituksen vähentävän instituutin toiminnan tehokkuutta;

33.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 18. huhtikuuta 2018 (2) antamaansa päätöslauselmaan.

(1) EUVL C 84, 17.3.2017, s. 205.

(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0133(ks. tämän virallisen lehden s. 393).