Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Nuoriso-, koulutus- ja kulttuuripolitiikan rooli vahvemman Euroopan rakentamisessa”

(2018/C 461/09)

Yleisesittelijä:

Gillian FORD (UK, EA), Lontoon kaupunkipiirin Haveringin valtuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Nuoriso-, koulutus- ja kulttuuripolitiikan rooli vahvemman Euroopan rakentamisessa,

COM(2018) 268 final

Ehdotukset neuvoston suosituksiksi korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä

COM(2018) 270 final

Laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

COM(2018) 271 final

Kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen, COM(2018) 272 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Ehdotus – Neuvoston suositus korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä

5 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

d)	kehittämällä verkkokoulutuksen laadunvarmistusvälineitä.

Perustelu

Eräillä alueilla, erityisesti syrjäisemmillä tai harvaan asutuilla alueilla, koulutus, oppiminen ja tutkintojen suorittaminen tapahtuu yhä useammin digitaalisessa muodossa. On välttämätöntä varmistaa tällaisten tutkintojen laatu, jotta automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen on mahdollista.

Muutosehdotus 2

Ehdotus – Neuvoston suositus korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

6. helpottavat liikkuvuutta ja toisen asteen koulutuksen aikana ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tulosten tunnustamista seuraavasti:

6. helpottavat kaikkien opiskelijoiden liikkuvuutta asuinpaikasta riippumatta ja toisen asteen koulutuksen aikana ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tulosten tunnustamista seuraavasti:

[– –]

c)	painotetaan liikkuvuuden etuja toisen asteen oppilaitosten sekä oppijoiden ja heidän perheidensä keskuudessa sekä liikkujien vastaanottamisen etuja työnantajien keskuudessa.

c)	painotetaan liikkuvuuden etuja toisen asteen oppilaitosten sekä oppijoiden ja heidän perheidensä keskuudessa sekä liikkujien vastaanottamisen etuja työnantajien keskuudessa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 3

Ehdotus – Neuvoston suositus korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä

8 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

8. tutkivat hyviä käytänteitä aiemman oppimisen tunnustamisen ja koulutusalojen läpäisevyyden välillä, erityisesti ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välillä.

8. tutkivat ja edistävät hyviä käytänteitä , jotka liittyvät aiemman oppimisen tunnustamiseen ja läpäisevyyteen

a)	koulutusalojen välillä, erityisesti ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välillä , sekä

b)	koulutusalojen ja työmarkkinoiden välillä.

Perustelu

Työantajien olisi tunnustettava ulkomailla suoritetut tutkinnot ja opintojaksot. Näin voitaisiin lisätä työvoiman liikkuvuutta ja parantaa ihmisten mahdollisuuksia elämässä.

Muutosehdotus 4

Ehdotus – Neuvoston suositus korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä

9 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
parantavat näyttöpohjaa keräämällä ja levittämällä tietoja tunnustamismenettelyjen määrästä ja tyypistä.	parantavat näyttöpohjaa keräämällä ja levittämällä tietoja tunnustamismenettelyjen määrästä, tyypistä ja tuloksista .

Perustelu

Tuloksista voidaan ottaa oppia, mikä voi tehostaa ja parantaa tunnustamisprosessia.

Muutosehdotus 5

Ehdotus – Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

Johdanto-osan 8 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(8)

Laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuus, saavutettavuus ja kohtuuhintaisuus ovat myös avaintekijöitä huoltovastuussa olevien naisten ja miesten osallistumisessa työmarkkinoille, mikä on tunnustettu myös Barcelonassa vuonna 2002 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, Euroopan tasa-arvosopimuksessa ja 26. huhtikuuta 2017 hyväksytyssä komission työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevassa tiedonannossa. Naisten työllisyys vaikuttaa suoraan kotitalouden sosioekonomiseen tilanteeseen ja talouskasvuun.

(8)

Laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuus, saavutettavuus ja kohtuuhintaisuus ovat myös avaintekijöitä huoltovastuussa olevien naisten ja miesten osallistumisessa työmarkkinoille, mikä on tunnustettu myös Barcelonassa vuonna 2002 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, Euroopan tasa-arvosopimuksessa ja 26. huhtikuuta 2017 hyväksytyssä komission työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevassa tiedonannossa , ja niitä tulisi edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toisen periaatteen mukaisesti . Naisten työllisyys vaikuttaa suoraan kotitalouden sosioekonomiseen tilanteeseen ja talouskasvuun.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 6

Ehdotus – Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

Johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(23)

Tässä suosituksessa pyritään luomaan yhteinen käsitys siitä, mitä laadukas varhaiskasvatus tarkoittaa. Siinä esitetään mahdollisia toimia, joita hallitukset voivat harkita oman erityistilanteensa mukaisesti. Suositus on osoitettu myös vanhemmille, instituutioille ja järjestöille, mukaan luettuina työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt, jotka pyrkivät kehittämään toimialaa.

(23)

Tässä suosituksessa pyritään luomaan yhteinen käsitys siitä, mitä laadukas varhaiskasvatus tarkoittaa. Siinä esitetään mahdollisia toimia, joita kaikkien asiaan kuuluvien tasojen, myös paikallis- ja aluetason, hallintotahot voivat harkita oman erityistilanteensa mukaisesti. Suositus on osoitettu myös vanhemmille, instituutioille ja järjestöille, mukaan luettuina työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt, jotka pyrkivät kehittämään toimialaa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 7

Ehdotus – Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

2 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
2. Toimivat sen varmistamiseksi , että varhaiskasvatuspalvelut ovat saavutettavia, kohtuuhintaisia ja osallistavia. Huomioon tulisi ottaa	2. Varmistavat , että varhaiskasvatuspalvelut ovat saavutettavia, kohtuuhintaisia , riittäviä ja osallistavia. Huomioon tulisi kaikilla hallintotasoilla, myös paikallis- ja aluehallinnossa, ottaa

Perustelu

Tiukennetaan suositusta ja korostetaan paikallis- ja aluehallintotahojen keskeistä roolia asiassa.

Muutosehdotus 8

Ehdotus – Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

3 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3. Tukevat varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaidon parantamista. Riippuen olemassa olevasta pätevöitymisen tasosta ja työoloista tehokkaisiin toimiin voi kuulua seuraavaa:

[– –]

d)	tähtääminen siihen , että henkilöstön osaaminen riittää vastaamaan erilaisista taustoista tulevien, oppimistarpeiltaan erilaisten tai vammaisten lasten yksilöllisiin tarpeisiin, ja henkilöstön valmentaminen monimuotoisten ryhmien ohjaamiseen.

d)	huolehtiminen siitä , että henkilöstön osaaminen riittää vastaamaan erilaisista taustoista tulevien, oppimistarpeiltaan erilaisten tai vammaisten lasten yksilöllisiin tarpeisiin, ja henkilöstön valmentaminen monimuotoisten ryhmien ohjaamiseen.

Perustelu

Tiukennetaan suositusta.

Muutosehdotus 9

Ehdotus – Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4. Parantavat varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien kehittämistä, jotta ne tukisivat lasten hyvinvointiin ja oppimiseen liittyviä tarpeita. Opetussuunnitelman kehittämistä sekä lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen sekä oppimis- ja kielitaidon parantamista tukevaan lähestymistapaan voi sisältyä

4. Parantavat varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien kehittämistä, jotta ne tukisivat kaikkien lasten terveyteen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyviä tarpeita. Opetussuunnitelman kehittämistä sekä lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen sekä oppimis- ja kielitaidon parantamista tukevaan lähestymistapaan voi sisältyä

a)	tasapainon varmistaminen sosioemotionaalisten taitojen, hyvinvoinnin ja oppimisen välillä tunnustamalla leikin, luontoyhteyden, musiikin, taiteiden ja fyysisen aktiivisuuden roolin merkitys;

a)	tasapainon varmistaminen sosioemotionaalisten taitojen, hyvinvoinnin ja oppimisen välillä tunnustamalla leikin, luontoyhteyden, musiikin, taiteiden ja fyysisen aktiivisuuden roolin merkitys;

b)	myötätunnon ja tietoisuuden vaaliminen tasa-arvo- ja monimuotoisuusasioissa;

b)	myötätunnon ja tietoisuuden vaaliminen tasa-arvo- ja monimuotoisuusasioissa;

c)	mahdollisuuksien tarjoaminen varhaiseen kielialtistukseen ja oppimiseen leikin kautta ja kaksikielisten varhaiskasvatusohjelmien tarjoamisen harkinta;

c)	mahdollisuuksien tarjoaminen varhaiseen kielialtistukseen ja oppimiseen leikin kautta ja kaksikielisten varhaiskasvatusohjelmien tarjoamisen harkinta;

d)	ohjeiden antaminen ammattilaisille iänmukaisesta digitaalisten laitteiden ja uusien teknologioiden käytöstä;

d)	ohjeiden antaminen ammattilaisille iänmukaisesta digitaalisten laitteiden ja uusien teknologioiden käytöstä;

e)	varhaiskasvatuksen koulutusjatkumoon integroimisen edistäminen sekä varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen henkilöstön yhteistyön ja lasten sujuvan perusopetukseen siirtymisen tukeminen.

e)	varhaiskasvatuksen koulutusjatkumoon integroimisen edistäminen sekä varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen henkilöstön yhteistyön ja lasten sujuvan perusopetukseen siirtymisen tukeminen;

f)	erityisen tuen ja oppimismahdollisuuksien tarjoaminen erityisopetusta tarvitseville ja vammaisille lapsille;

g)	erityisen tuen ja oppimismahdollisuuksien tarjoaminen maahan muuttaville lapsille, myös kun on kyse poliittisista ja humanitaarisista kriisitilanteista johtuvasta eurooppalaisten laajamittaisesta paluumuutosta;

h)	erityisen tuen ja oppimismahdollisuuksien tarjoaminen jäsenvaltioiden sosiaalihuolto- ja terveydenhoitotoimenpiteiden piirissä oleville lapsille;

i)	0–6-vuotiaisiin lapsiin keskittyvän varhaisen puuttumisen mallin edistäminen.

Perustelu

Erityisopetusta tarvitsevat ja vammaiset lapset sekä muuttajalapset saattavat tarvita erityistä tukea päästäkseen hyötymään kaikista varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien tarjoamista mahdollisuuksista, ja jäsenvaltioita olisi kehotettava huolehtimaan siitä, että tällaista tukea annetaan.

Muutosehdotus 10

Ehdotus – Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

6. Pyrkivät varmistamaan varhaiskasvatuspalveluiden riittävän rahoituksen ja lainsäädäntökehyksen. Huomioon tulisi ottaa

a)	varhaiskasvatukseen tehtävien investointien kasvattaminen keskittymällä saatavuuteen, laatuun ja kohtuuhintaisuuteen sekä hyödyntämällä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia;

a)	varhaiskasvatukseen tehtävien investointien kasvattaminen keskittymällä saatavuuteen, saavutettavuuteen, laatuun ja kohtuuhintaisuuteen sekä hyödyntämällä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia;

b)	räätälöityjen kansallisten tai alueellisten laatupuitteiden luominen ja ylläpito;

b)	räätälöityjen kansallisten tai alueellisten laatupuitteiden luominen ja ylläpito;

c)	perheiden ja lasten palveluiden yhdistämisen edistäminen erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa;

c)	perheiden ja lasten palveluiden yhdistämisen edistäminen paikallis- ja aluetasolla erityisesti sosiaali- ja terveys - sekä hyvinvointi palveluiden kanssa;

d)	vankkojen lastensuojelukäytäntöjen sisällyttäminen varhaiskasvatusjärjestelmään, jotta lapsia voidaan suojella kaikenlaiselta väkivallalta.

d)	vankkojen lastensuojelukäytäntöjen sisällyttäminen varhaiskasvatusjärjestelmään, jotta lapsia voidaan suojella kaikenlaiselta hyväksikäytöltä ja väkivallalta.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 11

Ehdotus – Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

8 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
8. Helpottaa jäsenvaltioiden välistä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamista eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja sitä seuraavien ohjelmien yhteydessä sekä sosiaalisen suojelun komiteassa.	8. Helpottaa jäsenvaltioiden välistä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamista kaikilla hallintotasoilla eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja sitä seuraavien ohjelmien yhteydessä sekä sosiaalisen suojelun komiteassa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 12

Ehdotus – Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

9 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
9. Tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä niiden tarpeen mukaan järjestämällä tilaisuuksia vertaisoppimiseen ja vertaisneuvontaan.	9. Tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kaikilla hallintotasoilla niiden tarpeen mukaan järjestämällä tilaisuuksia vertaisoppimiseen ja vertaisneuvontaan.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 13

Ehdotus – Neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen

Johdanto-osan 1 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(1)

Tiedonannossaan ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” Euroopan komissio esittää suunnitelman eurooppalaisesta koulutusalueesta, jossa valtioiden rajat eivät haittaa laadukasta ja osallistavaa oppimista, opiskelua ja tutkimustyötä, jossa on tavallista viettää aikaa toisessa jäsenvaltiossa opiskelemassa, oppimassa tai työskentelemässä, jossa paljon suurempi osa ihmisistä puhuu oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä ja jossa ihmiset tiedostavat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, kulttuuriperintönsä ja sen monimuotoisuuden.

(1)

Perustelu

Tässä kohdin on tärkeää korostaa, että eurooppalaisen koulutusalueen arvo liittyy myös sen kykyyn tasoittaa tietä entistä useammille mahdollisuuksille.

Muutosehdotus 14

Ehdotus – Neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen

1 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(1)	Tutkivat tapoja auttaa nuoria hankkimaan – koulunkäyntikielensä lisäksi – taitavan kielenkäyttäjän tason vähintään yhdessä eurooppalaisessa kielessä ennen toisen asteen koulutuksen päättymistä ja kannustavat itsenäisen kielenkäyttäjän tason hankkimiseen kolmannessa kielessä.

(1)

Tutkivat tapoja auttaa nuoria hankkimaan – koulunkäyntikielensä lisäksi – taitavan kielenkäyttäjän tason vähintään yhdessä eurooppalaisessa kielessä ennen toisen asteen koulutuksen päättymistä ja kannustavat itsenäisen kielenkäyttäjän tason hankkimiseen kolmannessa kielessä. Tässä yhteydessä olisi pantava erityistä painoa suulliselle kielenkäytölle ja sen kokemuspainotteiselle harjaannuttamiselle ja varmistettava, että kaikilla oppijoilla on mahdollisuus saada laadukasta opetusta.

Perustelu

Sidosryhmät ovat korostaneet, että lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi on tärkeää myös osata puhua muita kieliä, sillä se on avain liikkuvuuteen ja erilaisiin mahdollisuuksiin. Lisäksi on tuotu esiin, että laadukkaan kieltenopetuksen puuttuessa ne, joilla on enemmän rahaa, voivat turvautua yksityistunteihin, mikä taas ei ole mahdollista heikoista sosioekonomisista lähtökohdista oleville. Tämä kasvattaa eroa eri yhteiskuntaryhmille tarjoutuvien mahdollisuuksien välillä.

Muutosehdotus 15

Ehdotus – Neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(4)	Osana tällaisia kokonaisvaltaisia strategioita edistävät kielitietoisuuden lisäämistä kouluissa ja koulutuskeskuksissa seuraavin keinoin:

(4)	Osana tällaisia kokonaisvaltaisia strategioita edistävät kielitietoisuuden lisäämistä kouluissa ja koulutuskeskuksissa seuraavin keinoin:

a)	tukevat aktiivisesti oppijoiden liikkuvuutta muun muassa hyödyntäen EU:n asianomaisten rahoitusohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia;

a)	tukevat aktiivisesti oppijoiden liikkuvuutta muun muassa hyödyntäen EU:n asianomaisten rahoitusohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia;

b)	antavat opettajille mahdollisuuden tietyn kielen käyttöön omassa oppiaineessaan;

b)	antavat opettajille mahdollisuuden tietyn kielen käyttöön omassa oppiaineessaan;

c)	vahvistavat koulunkäyntikielen taitoa perustana muulle oppimiselle ja koulumenestykselle kaikkien oppijoiden kohdalla, erityisesti maahan muuttajataustaisten tai heikoista lähtökohdista tulevien oppilaiden kohdalla;

vahvistavat koulunkäyntikielen taitoa perustana muulle oppimiselle ja koulumenestykselle kaikkien oppijoiden kohdalla, erityisesti muuttajataustaisten – myös kun on kyse poliittisista ja humanitaarisista kriisitilanteista johtuvasta eurooppalaisten laajamittaisesta paluumuutosta –, heikoista lähtökohdista tulevien , erityisopetusta tarvitsevien tai vammaisten oppilaiden kohdalla;

d)	arvostavat oppijoiden kielellistä monimuotoisuutta ja käyttävät sitä oppimisen resurssina esimerkiksi osallistamalla vanhempia ja paikallisyhteisöä kieltenopetukseen;

d)	arvostavat oppijoiden kielellistä monimuotoisuutta ja käyttävät sitä oppimisen resurssina esimerkiksi osallistamalla vanhempia ja paikallisyhteisöä kieltenopetukseen;

e)	tarjoavat mahdollisuuksia arvioida ja validoida kielitaitoa, joka ei kuulu opetussuunnitelmaan ja jonka oppijat ovat hankkineet muualla, esimerkiksi laajentamalla oppijan päättötutkintoon lisättävissä olevien kielten valikoimaa.

e)	tarjoavat mahdollisuuksia arvioida ja validoida kielitaitoa, joka ei kuulu opetussuunnitelmaan ja jonka oppijat ovat hankkineet muualla, esimerkiksi laajentamalla oppijan päättötutkintoon lisättävissä olevien kielten valikoimaa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 16

Ehdotus – Neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen

5 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(5)	Tukevat opettajia, kouluttajia ja koulujen johtajia kielitietoisuuden kehittämisessä seuraavin keinoin:

(5)	Tukevat opettajia, kouluttajia ja koulujen johtajia kielitietoisuuden kehittämisessä seuraavin keinoin:

a)	panostamalla kieltenopettajien pohja- ja jatkokoulutukseen laajan kielivalikoiman ylläpitämiseksi oppivelvollisuuteen kuuluvassa yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa;

a)	panostamalla kieltenopettajien pohja- ja jatkokoulutukseen henkilöstön houkuttelemiseksi ja saamiseksi pysymään palveluksessa ja siten laajan kielivalikoiman ylläpitämiseksi oppivelvollisuuteen kuuluvassa yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa;

b)	ottamalla kielelliseen monimuotoisuuteen valmistautumisen mukaan perusopetukseen ja tukemalla opettajien ja koulujen johtajien jatkuvaa ammatillista kehittämistä;

b)	ottamalla kielelliseen monimuotoisuuteen valmistautumisen mukaan perusopetukseen ja tukemalla opettajien ja koulujen johtajien jatkuvaa ammatillista kehittämistä , myös epävirallista ja arkioppimista ;

Perustelu

Paikallisyhteisöt tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia lisätä opettajien kielitietoisuutta esimerkiksi vanhempien ja muiden huoltajien, uskonnollisten ryhmien ja yhteisöllisten organisaatioiden kautta.

Muutosehdotus 17

Ehdotus – Neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(6)	Kannustavat innovatiivisten, osallistavien ja monikielisten opetusmenetelmien tutkimusta ja käyttöä, mukaan lukien digitaalisten välineiden käyttö sisällön ja kielen integroidussa opetuksessa.

(6)	Kannustavat innovatiivisten, osallistavien ja monikielisten opetusmenetelmien tutkimusta ja käyttöä, mukaan lukien digitaalisten välineiden sekä audiovisuaalisen ja elokuva- ja musiikkituotannon käyttö sisällön ja kielen integroidussa opetuksessa.

Perustelu

Eurooppalainen audiovisuaalinen ja elokuva- ja musiikkituotanto on kulttuurisesti rikasta, ja sen avulla voidaan tukea vieraan kielen oppimista ja etenkin edistää eri kulttuurien ja yhteisten arvojen tuntemusta.

Muutosehdotus 18

Ehdotus – Neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen

8 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Parantavat erityisesti syrjäseuduilla tai harvempaan asutuilla alueilla ja syrjäisimmillä alueilla asuvien opettajien ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua laadukkaille digitaalisille oppikursseille.

Perustelu

Laadukkaammille digitaalisille kielikursseille osallistuminen voi olla tavanomaisemmille kursseille osallistumista kalliimpaa. Lisäksi eräillä alueilla, joilla on puutetta opettajista, laajakaistayhteys on joko liian hidas tai liian epäluotettava, jotta se voisi edistää kielten verkko-opiskelua.

Muutosehdotus 19

Ehdotus – Neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen

Komission aikomus 1

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.	tukea tämän suosituksen jatkotoimia helpottamalla jäsenvaltioiden keskinäistä oppimista ja kehittämällä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

tukea tämän suosituksen jatkotoimia helpottamalla jäsenvaltioiden keskinäistä oppimista ja kehittämällä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja tarvittaessa paikallis- ja alueviranomaisten asian tiimoilta toteuttamista rajatylittävistä ja alueellisista yhteistyöhankkeista saatuun kokemukseen tukeutuen

Perustelu

Itsestään selvä.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

toistaa kehotuksensa lähestyä koulutuksen tulevaisuutta kaikkialla EU:ssa kattavan ja kaukonäköisen mallin pohjalta. Tähän kuuluu muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön vahvistaminen, jotta kansalaisia voidaan tukea yhä monitahoisempaan ja -muotoisempaan yhteiskuntaan mukautumisessa, kansallista, alueellista, paikallista ja yksilöllistä identiteettiä täydentävän eurooppalaisen identiteetin kehittämisessä sekä liikkuvan ja aina vain digitaalisemman yhteiskunnan edellyttämien taitojen hankkimisessa.

kannattaa Euroopan komission aikomusta koordinoida etenemistä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista vuoteen 2025 mennessä sellaisten keskeisten haasteiden osalta kuin varhaiskasvatuspalvelujen parantaminen, korkea-asteen tutkintojen ja päättötodistusten vastavuoroisen tunnustamisen helpottaminen, kielten oppimisen parantaminen, elinikäisen oppimisen edistäminen, opiskelijoiden liikkuvuus ja investoinnit digitalisointiin liittyviin mahdollisuuksiin.

katsoo, että jäsenvaltioiden ja alueiden koulutuspoliittisissa strategioissa olisi asetettava etusijalle yhteistyö kaikilla eri hallintotasoilla, myös paikallis- ja aluetasolla, jotta laadukas oppijakeskeinen koulutus, jolle on tunnusomaista hyvä opetus, innovointi ja digitalisaatio, voidaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäinen periaate huomioon ottaen saattaa vastaamaan jatkuvasti kehittyvien työmarkkinoiden tarpeita.

korostaa, että kaikilla hallintotasoilla on tehtävä enemmän työtä työmarkkinoiden osaamistarpeiden ennakoimiseksi ja asianmukaisen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, yleistietämyksen sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien takaamiseksi, jotta voidaan vauhdittaa uusien työpaikkojen luomista ja löytää ratkaisuja työttömyyteen.

katsoo, että elinikäisen oppimisen tulee olla johdonmukaista, ja kannattaa Unescon oppimiskaupunkien maailmanlaajuisen verkoston (Global Network of Learning Cities) vuonna 2017 esittämässä toimintavetoomuksessa ”Cork Call to Action for Learning Cities” määriteltyjä periaatteita. Vetoomuksessa todetaan elinikäisen oppimisen olevan kestävän kehityksen tavoitteiden keskeinen elementti (1).

kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita panemaan käsillä olevat ehdotukset täytäntöön paikallis- ja alueviranomaisten tuella ja sidosryhmien kuulemisten pohjalta EU:n laajempien talouskehitystä, työllisyyttä ja sosiaalista suojelua edistävien toimintalinjojen puitteissa hyödyntäen strategisesti vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä, jossa koulutuspolitiikan eri toimintalinjat tulisi tuoda esiin selkeämmin ja kunnianhimoisemmin. Lisäksi komitea korostaa suhteellisuusperiaatteen noudattamisen olevan tärkeää sen varmistamiseksi, ettei jäsenvaltioille aiheudu uusia taloudellisia ja hallinnollisia rasitteita.

suhtautuu myönteisesti myös eurooppalaisen opiskelijakortin käyttöönottoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin helpottaa opiskelijoiden liikkuvuutta ja edistää tutkintojen automaattista tunnustamista. Komitea kehottaa komissiota harkitsemaan aloitteen ulottamista kaikkiin muihinkin oppijoihin korkea-asteen opintoja suorittavien opiskelijoiden lisäksi, jotta voitaisiin laajentaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia.

toteaa, että koulutuspolitiikasta vastaavat ensisijaisesti jäsenvaltiot, jotka ovat osallistaneet paikallis- ja alueviranomaisensa siihen eriävässä määrin kukin oman perustuslaillisen järjestelmänsä mukaisesti, ja että unionin toimilla tulisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaan vain täydentää, tukea tai sovittaa yhteen jäsenvaltioiden toimia. Kaikkien koulutusalalla toteutettavien EU:n toimien on oltava täysin perusteltuja toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta, ja niiden olisi sovittava yhteen nykyisten puitteiden, välineiden ja menettelyjen kanssa.

Vastavuoroinen tunnustaminen

panee pahoitellen merkille, että koulutukseen liittyvän liikkuvuuden tiellä on edelleen esteitä, ja yhtyy Euroopan komission vetoomukseen sellaisen Euroopan puolesta, jossa oppimista, opiskelua ja tutkimustyötä eivät haittaa valtioiden rajat vaan jossa on tavallista viettää aikaa toisessa jäsenvaltiossa opiskelemassa, oppimassa tai työskentelemässä.

10.

korostaa tarvetta antaa lisätukea sellaisille alueille, joilla oppijoiden liikkuvuutta saattavat hankaloittaa ylimääräiset esteet, kuten väestökato, maaseutusijainti tai köyhyys.

11.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio tukee parhaiden käytänteiden vaihtoa jäsenvaltioiden kesken, ja kehottaa tunnustamaan alueellisen tietämyksen ja kokemuksen arvon ja ottamaan paikallis- ja aluetason edustajat vaihtotoimintaan mukaan.

12.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen edistää korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattista vastavuoroista tunnustamista ja kehottaa komissiota ottamaan tulevissa aloitteissaan huomioon yhteydet aluekehitykseen, varsinkin silloin kun paikallisiin ja alueellisiin hankkeisiin liittyy ammattitaitoisen työvoiman ja henkilöstön liikkuvuutta.

Varhaisikä

13.

muistuttaa, että termi ”varhaiskasvatus” tarkoittaa muutakin kuin mitä toisinaan kutsutaan esiopetukseksi. Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on paitsi valmistaa lapsia koulunkäyntiin myös antaa eväitä elämää varten samalla tavoin kuin kaikki muutkin koulutusjärjestelmän osat tekevät.

14.

palauttaa mieliin epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen ja ehdottaa, että EU ja kansalliset päätöksentekijät kiinnittäisivät erityistä huomiota mahdollisuuksiin, joita voisivat tässä yhteydessä tarjota kumppanuusjärjestelyt kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, yritysten, työntekijöiden ja työntekijäjärjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä, jotta tällaiseen oppimiseen perustuva osaaminen ja pätevyys otettaisiin huomioon.

15.

on tässä yhteydessä pettynyt siihen, että suosituksessa on vain harvoja viittauksia perhe-elämään tai paikallistason toimenpiteisiin, joilla voi olla merkittävä vaikutus lapsen varhaisiän kehitykseen, ja korostaa kokonaisvaltaisen, yhdennetyn lähestymistavan ratkaisevaa merkitystä.

16.

katsoo, että hyvin koulutetut ammattilaiset ovat laadukkaan varhaiskasvatuksen perusedellytys, joten kaikkia hallintotasoja, myös paikallis- ja aluetasoa, olisi kannustettava investoimaan asianmukaisesti paitsi opettajien peruskoulutukseen myös heidän jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseensä.

17.

tähdentää tarvetta pyrkiä jatkuvasti parantamaan varhaiskasvatuksen hoidollista puolta. Tämä koskee myös varhaiskasvatuksen opettajien roolia hyvien suhteiden vaalimisessa lapsiin, vanhempiin ja toisiinsa. On huolehdittava siitä, että pienituloisillakin perheillä on varaa varhaiskasvatuspalveluihin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 11. periaatteen mukaisesti, ja tunnustettava lapsen oikeuksien yleissopimukseen kirjattu periaate, jonka mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa olisi ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

18.

kiinnittää huomion erityisopetusta tarvitsevien ja vammaisten lasten tarpeisiin. Heidän olisi saatava hyvää koulutusta, päästävä yleisen koulujärjestelmän piiriin, mikäli se on asianmukaista, ja heille olisi tarvittaessa annettava yksilöllistä tukea.

19.

toteaa, että opettajien ja vanhempien tai muiden huoltajien välisen myönteisen vuoropuhelun helpottamiseen tähtäävien toimenpiteiden edistämisestä on monenlaista hyötyä pyrittäessä vahvistamaan koulun ja kodin välisiä yhteyksiä sekä tukemaan oppijoiden sujuvaa integroitumista kouluympäristöön ja heidän yleistä sosiaalistumistaan ja kehittymismahdollisuuksiaan.

20.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio tunnustaa paikallisten ja alueellisten kumppaneiden roolin opetuksen ja oppimisen parantamisessa. Huomiotta on kuitenkin jäänyt se, että tämä on haasteellisempaa tietyille yhteisöille, kuten syrjäisemmille yhteisöille tai yhteisöille, joissa puhutaan monia äidinkieliä, ja että kaikille tarjolla olevan opetuksen ja oppimisen parantamiseen tarvitaan näissä yhteisöissä suurempia resursseja ja enemmän rahoitusta.

21.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon asiaan liittyvät komitean lausunnot ja neuvoston päätelmät, mm. neuvoston päätelmät ”Varhaislapsuuden kehitystä tukeva integroitu politiikka köyhyyden vähentäjänä ja sosiaalisen osallisuuden edistäjänä” (2).

Kielten opetus ja oppiminen

22.

on pettynyt siihen, että huonoa kielitaitoa pidetään yhtenä suurimmista esteistä ihmisten vapaalle liikkuvuudelle ja Euroopan talouden tarpeita vastaavan työvoimapohjan luomiselle, ja korostaakin kannattavansa kielten oppimisen aseman vahvistamista.

23.

toteaa, että koheesiopolitiikan rahoitusta vähennettäneen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja onkin huolissaan siitä, onko Euroopan sosiaalirahastosta saatavilla riittävästi määrärahoja suosituksen mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen.

24.

on tässä yhteydessä pettynyt todetessaan, että suosituksessa keskitytään oppimiseen lakisääteisessä opetuksessa eikä tunnusteta kieliä elinikäisen oppimisen ja myös varhaislapsuuden oppimisen tärkeäksi osa-alueeksi, joka edistää kotoutumista ja liikkuvuutta ja jolla paikallisyhteisön kumppanitahoilla ja yrityksillä voi olla oma roolinsa.

25.

korostaa, että on tärkeää tuoda aktiivisesti esiin EU:n rahoitusohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia tällä alalla ja yksinkertaistaa hakumenettelyjä, jotta koulut ja oppilaitokset kaikissa jäsenvaltioissa pystyisivät hyödyntämään niitä.

Bryssel 10. lokakuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) http://uil.unesco.org/lifelong-learning/learning-cities/cork-call-action-learning-cities

(2) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1530526890119&uri=CELEX:52018DC0270