21.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 461/173


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Verkkojen Eurooppa –väline”

(2018/C 461/15)

Yleisesittelijä:

Isabelle BOUDINEAU (FR, PES), Uuden-Akvitanian aluevaltuuston varapuheenjohtaja

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

COM(2018) 438 final

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista

COM(2018) 568 final

I   MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(COM(2018) 438 final) – Osa 1

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tiedonannossaan ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (1) komissio toi esiin syrjäisimpien alueiden erityisiä liikennetarpeita ja korosti , että näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan unionin rahoitusta, myös tästä ohjelmasta.

Tiedonannossaan ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (1) komissio toi esiin syrjäisimpien alueiden erityisiä liikenne-, energia- ja digitaalisia tarpeita. Komissio korostaa , että liikenteen osalta näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan unionin rahoitusta, myös tästä ohjelmasta.

Perustelu

Syrjäisimpiä alueita koskevassa tiedonannossaan komissio toteaa, että kyseisillä alueilla on potentiaalia myös energia- ja digitaalialalla, mutta ne kärsivät monista rajoitteista, jotka edellyttävät tukea, jotta ne voidaan poistaa.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 22 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tiedonannossa ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (1) (gigabittiyhteiskuntastrategia) esitetään vuoteen 2025 ulottuvat strategiset tavoitteet digitaaliyhteyksien infrastruktuurin optimoimiseksi. Direktiivin (EU) 2018/XXXX [eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö] tavoitteena on muun muassa luoda sääntely-ympäristö, joka luo kannustimia yksityisille investoinneille digitaalisiin verkkoihin. On kuitenkin selvää, että verkkojen käyttöönotosta ei tule kaupallisesti kannattavaa monilla alueilla eri puolilla unionia. Syitä tähän ovat esimerkiksi kaukainen sijainti ja alueelliset tai maantieteelliset erityispiirteet, alhainen väestötiheys ja monet erilaiset sosioekonomiset tekijät. Sen vuoksi ohjelmaa olisi mukautettava näiden gigabittiyhteiskuntastrategiassa esitettyjen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen täydentämällä tukea, jota myönnetään erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon muista ohjelmista, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja InvestEU-rahastosta. Kaikki internetiin yhteydessä olevat digitaalisten yhteyksien verkot ovat pääasiassa niiden mahdollistamien sovellusten ja palvelujen toiminnan vuoksi lähtökohtaisesti Euroopan laajuisia.

Tiedonannossa ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (1) (gigabittiyhteiskuntastrategia) esitetään vuoteen 2025 ulottuvat strategiset tavoitteet digitaaliyhteyksien infrastruktuurin optimoimiseksi. Direktiivin (EU) 2018/XXXX [eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö] tavoitteena on muun muassa luoda sääntely-ympäristö, joka luo kannustimia yksityisille investoinneille digitaalisiin verkkoihin. On kuitenkin selvää, että verkkojen käyttöönotosta ei tule kaupallisesti kannattavaa monilla alueilla eri puolilla unionia. Syitä tähän ovat esimerkiksi kaukainen sijainti ja alueelliset tai maantieteelliset erityispiirteet, joista esimerkkinä ovat syrjäisimmät alueet, alhainen väestötiheys ja monet erilaiset sosioekonomiset tekijät. Sen vuoksi ohjelmaa olisi mukautettava näiden gigabittiyhteiskuntastrategiassa esitettyjen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen täydentämällä tukea, jota myönnetään erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon muista ohjelmista, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja InvestEU-rahastosta. Kaikki internetiin yhteydessä olevat digitaalisten yhteyksien verkot ovat pääasiassa niiden mahdollistamien sovellusten ja palvelujen toiminnan vuoksi lähtökohtaisesti Euroopan laajuisia.

Perustelu

Syrjäisimmät alueet ovat tyypillinen esimerkki tällaisesta tilanteesta, kuten SEUT-sopimuksen 349 artiklassa todetaan: ne kärsivät monenlaisista rajoitteista (esimerkiksi syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto), jotka pysyvän ja kasautuvan luonteensa johdosta haittaavat niiden kehitystä.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 28 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Sähköisen viestinnän runkoverkkojen käyttöönotto – myös merenalaisilla kaapeleilla, jotka yhdistävät Euroopan alueet kolmansiin maihin toisilla mantereilla taikka Euroopan saaret tai merentakaiset alueet mantereeseen – on tarpeen, jotta voidaan turvata tämän elintärkeän infrastruktuurin vikasietoisuus ja lisätä unionin digitaalisten verkkojen kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Usein tällaiset hankkeet eivät kuitenkaan ole kaupallisesti kannattavia ilman julkista tukea.

Sähköisen viestinnän runkoverkkojen käyttöönotto – myös merenalaisilla kaapeleilla, jotka yhdistävät Euroopan alueet kolmansiin maihin toisilla mantereilla taikka Euroopan saaret tai syrjäisimmät alueet mantereeseen – on tarpeen, jotta voidaan turvata tämän elintärkeän infrastruktuurin vikasietoisuus ja lisätä unionin digitaalisten verkkojen kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Usein tällaiset hankkeet eivät kuitenkaan ole kaupallisesti kannattavia ilman julkista tukea.

Perustelu

Euroopan mantereesta eristyksissä olevien mutta muita maanosia lähellä sijaitsevien syrjäisimpien alueiden erityinen tilanne tekee tästä kysymyksestä vieläkin kiireellisemmän.

Muutosehdotus 4

2 artiklan h alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

h)

”rajatylittävillä hankkeilla uusiutuvan energian alalla” uusiutuvaa energiaa koskevaan suunnitteluun tai käyttöönottoon liittyvää hanketta, joka on valittu tai voi tulla valituksi jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen yhteistyösopimuksen tai muun järjestelyn mukaisesti, siten kuin ne määritellään direktiivin 2009/82/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklassa, tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa vahvistettuja perusteita noudattaen;

h)

”rajatylittävillä hankkeilla uusiutuvan energian alalla” uusiutuvaa energiaa koskevaan suunnitteluun tai käyttöönottoon liittyvää hanketta, joka on valittu tai voi tulla valituksi EAYY-järjestelyn, jäsenvaltioiden tai paikallis- tai alueviranomaisten tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen yhteistyösopimuksen tai muun järjestelyn mukaisesti, siten kuin ne määritellään direktiivin 2009/82/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklassa, tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa vahvistettuja perusteita noudattaen;

Perustelu

On aiheellista kannustaa käyttämään EAYY-järjestelyä rajatylittävien hankkeiden kehittämiseen. Lisäksi osa hankkeista saa rahoitusta vain paikallis- ja alueviranomaisilta, joten näilläkin täytyy olla mahdollisuus hakea EU-rahoitusta.

Muutosehdotus 5

3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

i)

edistää tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, kestävän, osallistavan, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi;

i)

edistää tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien strategisten hankkeiden kehittämistä älykkään, kestävän, osallistavan, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi ja unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Etusijalle on asetettava erityisesti asetuksen liitteessä mainittuihin ensisijaisiin käytäviin ja pääväyliin liittyvien hankkeiden ja töiden toteuttaminen ja loppuun saattaminen ;

Muutosehdotus 6

3 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)

Liikenneala:

a)

Liikenneala:

 

i)

edistää tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, kestävän, osallistavan, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi;

 

i)

edistää tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, kestävän, osallistavan, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi;

 

ii)

sopeuttaa TEN-T-verkko sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin;

 

ii)

sopeuttaa TEN-T-verkko sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin, jotta mahdollistetaan tietyn strategisen liikenneinfrastruktuurin kaksikäyttö siviili- ja sotilastarkoituksiin, toteuttamalla ja saattamalla valmiiksi rajoilla yhteentoimivat yhteydet ratkaisuilla, jotka mahdollistavat tavaroiden ja matkustajien liikennemuotosiirtymän ja helpottavat sitä, tavoitteena verkkojen ja käytävien yhteentoimivuuden vahvistaminen ;

 

 

iii)

huolehtia syrjäisimpien alueiden saavutettavuuden, niiden asukkaiden liikkuvuuden sekä tavaraliikenteen parantamisesta;

b)

energia-alalla edistää sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottavat hiilestä irtautumista ja toimitusvarmuuden turvaamista sekä rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla;

b)

energia-alalla edistää sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottavat hiilestä irtautumista ja toimitusvarmuuden turvaamista sekä rajatylittävää ja alueidenvälistä yhteistyötä erityisesti syrjäisimpien alueiden välillä uusiutuvan energian alalla;

c)

digitaalitalouden alalla edistää erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen ja 5G-järjestelmien käyttöönottoa ja runkoverkkojen parempaa häiriönsietokykyä ja kapasiteettia EU:n eri alueilla yhdistämällä niitä naapurialueisiin sekä liikenne- ja energiaverkkojen digitalisaatiota.

c)

digitaalitalouden alalla edistää erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen ja 5G-järjestelmien käyttöönottoa ja runkoverkkojen parempaa häiriönsietokykyä ja kapasiteettia EU:n eri alueilla yhdistämällä niitä naapurialueisiin ja syrjäisimpiin alueisiin sekä nopeita laajakaistayhteysjärjestelmiä syrjäisimmillä alueilla ja liikenne- ja energiaverkkojen digitalisaatiota.

Perustelu

3 artiklan 2 kohdan alakohtiin on sisällyttävä maininta syrjäisimpien alueiden erityistilanteesta samaan tapaan kuin Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisen suuntaviivoista 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston nykyisen asetuksen (EU) N:o 1315/2013 10 artiklassa (Yleiset painopisteet).

Muutosehdotus 7

4 artiklan 8 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Koheesiorahastosta siirrettävistä määristä 30 prosenttia annetaan välittömästi kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti ja siten, että etusijalla ovat rajatylittävät ja vielä puuttuvat yhteydet. R ahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava siirrettävien varojen 70 prosentin osuuden osalta koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

Koheesiorahastosta siirrettävien määrien osalta r ahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti siten, että etusijalla ovat rajatylittävät ja vielä puuttuvat yhteydet sekä syrjäisimmillä alueilla toteutettavat hankkeet .

Kaikkien koheesiorahastosta siirrettyjen varojen suhteen otetaan huomioon kansalliset kiintiöt jäsenvaltioiden käyttömäärissä.

Perustelu

Koheesiorahastosta siirretyt varat ovat Verkkojen Eurooppa -välineen olennainen osa. Kuitenkin kun otetaan huomioon koheesiorahaston yleisten määrärahojen huomattavat leikkaukset, tukea saavien jäsenvaltioiden kunnat ja alueet eivät voi hyväksyä riskiä talousarvioon liittyvästä uudesta tulonmenetyksestä. On joka tapauksessa tärkeää, että ohjelmakauden loppuun mennessä kaikki määrärahat on käytetty.

Muutosehdotus 8

4 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja , jotka ovat siirtokelpoisia asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 artiklan mukaisesti, voidaan hallintoviranomaisen pyynnöstä ja sen jälkeen, kun on kuultu alue- tai paikallisviranomaisia, siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on käytettävä sen maantieteellisen alueen hyväksi, josta kyseinen hallintoviranomainen vastaa .

Perustelu

Ohjelmaan siirrettyjen varojen olisi tultava sen hallintoviranomaisen käyttöön, joka päättää siirrosta. Menettely mahdollistaa eri alueille osoitettujen varojen säilyttämisen ja auttaa myös kohdentamaan rahoituksen entistä paremmin alueiden ja jäsenvaltioiden kulloistenkin tarpeiden mukaisesti.

Muutosehdotus 9

Uusi artikla 5 artiklan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

TEN-T-verkkojen sopeuttaminen sotilaalliseen liikkuvuuteen

1.     Verkkojen Eurooppa -välineellä on edistettävä kaksikäyttöisen, siviili- ja sotilastarkoitukseen soveltuvan ensisijaisen liikenneinfrastruktuuriverkon kehittämistä.

2.     Tämän tavoitteen mukaisesti tuettavat hankkeet sijaitsevat koko TEN-T-verkon alueella.

3.     Siviili- ja sotilastarkoitukseen soveltuvan kaksikäyttöinfrastruktuurin on noudatettava TEN-T-verkkoon liittyviä ja sotilaallisia teknisiä eritelmiä ja vastattava todelliseen, olemassa olevaan tai mahdolliseen tarpeeseen.

4.     Tämän tavoitteen mukaisesti rahoitettu infrastruktuuri voidaan varata yksinomaan sotilaskäyttöön vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja rajoitetuksi ajaksi ja siten, että henkilöiden, palvelujen, tavaroiden ja infrastruktuurin turvallisuus voidaan taata koko ajan.

5.     Toimia, jotka liittyvät infrastruktuurin sopeuttamiseen siviili- ja sotilastarkoitukseen soveltuvaan kaksikäyttöön, tuetaan vain tämän tavoitteen nojalla.

6.     Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 delegoidut säädökset neuvoston vahvistamista siviili- ja sotilastarkoitukseen soveltuvan kaksikäytön edellyttämistä teknisistä eritelmistä, tämän tavoitteen nojalla rahoitukseen oikeutettujen ensisijaisten hankkeiden luettelosta ja tukikelpoisuus- ja valintasäännöistä. Komissio varmistaa tällaisen infrastruktuurin johdonmukaisen ja tasapainoisen maantieteellisen jakautumisen.

Perustelu

Koska tähän tavoitteeseen on varattu määrärahaosuus, on asetuksessa vahvistettava siihen sovellettavat säännöt.

Muutosehdotus 10

7 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla on osallistuttava vähintään kaksi jäsenvaltiota, ja ne on sisällytettävä direktiivin 2009/28/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklan mukaiseen jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyösopimukseen tai muuhun järjestelyyn. Nämä hankkeet on yksilöitävä tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa esitettyjen perusteiden ja menettelyjen mukaisesti.

Rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla on osallistuttava vähintään kaksi jäsenvaltiota tai EAYY tai kaksi syrjäisintä aluetta , ja ne on sisällytettävä direktiivin 2009/28/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklan mukaiseen jäsenvaltioiden tai paikallis- tai alueviranomaisten tai syrjäisimpien alueiden tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyösopimukseen tai muuhun järjestelyyn. Nämä hankkeet on yksilöitävä tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa esitettyjen perusteiden ja menettelyjen mukaisesti.

Muutosehdotus 11

8 artiklan 3 kohdan d alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3.   Rajoittamatta 13 artiklassa säädettyjen myöntämisperusteiden soveltamista rahoituksen ensisijaisuudesta on päätettävä ottaen huomioon seuraavat perusteet:

3.   Rajoittamatta 13 artiklassa säädettyjen myöntämisperusteiden soveltamista rahoituksen ensisijaisuudesta on päätettävä ottaen huomioon seuraavat perusteet:

[– –]

[– –]

d)

hankkeet, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön rajatylittäviä runkoverkkoja unionin yhdistämiseksi kolmansiin maihin ja yhteyksien lujittamiseksi unionin alueella, myös merenalaisten kaapelien avulla, on asetettava etusijalle sen mukaan, missä määrin ne edistävät merkittävällä tavalla sähköisen viestinnän verkkojen häiriönsietokykyä ja kapasiteettia unionin alueella;

d)

hankkeet, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön rajatylittäviä runkoverkkoja unionin yhdistämiseksi kolmansiin maihin ja yhteyksien lujittamiseksi unionin alueella, erityisesti Euroopan mantereelta syrjäisimpiin alueisiin, myös merenalaisten kaapelien avulla, on asetettava etusijalle sen mukaan, missä määrin ne edistävät merkittävällä tavalla sähköisen viestinnän verkkojen häiriönsietokykyä ja kapasiteettia unionin alueella;

[– –]

[– –]

Perustelu

Johtuen syrjäisimpien alueiden ja Manner-Euroopan välisestä suuresta etäisyydestä ja kyseisten alueiden läheisyydestä unionin ulkopuolisiin naapurimaihin verkkojen perustaminen on välttämätöntä erityisesti merenalaisten kaapelien avulla, jotta vähennetään niiden eristyneisyyttä.

Muutosehdotus 12

9 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

i)

ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä ydinverkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet. Ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin voi sisältyä niihin liittyviä osatekijöitä kattavassa verkossa, jos se on tarpeen investointien optimoimiseksi ja tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa täsmennettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

i)

ydinverkon toteuttamiseksi ja täydentämiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä ydinverkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia , lentoasemia ja intermodaalisia rautatie-/maantieterminaaleja sekä pullonkaulojen poistamista ja puuttuvien yhteyksien rakentamista koskevat toimet. Ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin voi sisältyä niihin liittyviä osatekijöitä kattavassa verkossa, jos se on tarpeen investointien optimoimiseksi ja tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa täsmennettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti , jotta näin edistetään intermodaalisuutta ;

Muutosehdotus 13

9 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

ii)

toimet kattavan verkon rajatylittävien yhteyksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti ja erityisesti tämän asetuksen liitteessä olevassa III osassa tarkoitettujen osuuksien toteuttamiseksi ;

ii)

toimet kattavan verkon rajatylittävien yhteyksien kehittämiseksi ja parantamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti ja erityisesti tämän asetuksen liitteessä olevassa III osassa tarkoitettujen osuuksien kehittämiseksi ja parantamiseksi ;

Muutosehdotus 14

9 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

iii)

syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet;

iii)

muista alueista erillään sijaitsevilla alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia , lentoasemia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet;

Perustelu

Saariaseman aiheuttamat ongelmat edellyttävät EU:n toimielimiltä erilaista kohtelua. Saaret voidaan rinnastaa syrjäisimpiin alueisiin, sillä saarien pääasiallinen ongelma ei liity niinkään välimatkaan vaan siihen, että ne sijaitsevat erillään muista alueista.

Lentoasemat ovat keskeinen väline syrjäisimpien alueiden kehittämisessä ja joskus tehokkain keino yhdistää nämä alueet unionin liikenneverkkoihin.

Muutosehdotus 15

9 artiklan 2 ja 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2.   Liikennealalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

2.   Liikennealalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)

Tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin liittyvät toimet:

a)

Tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin liittyvät toimet:

[– –]

[– –]

 

iii)

syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet;

 

iii)

syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia , lentoasemia , merisatamia, sisävesisatamia ja rautatieterminaaleja koskevat toimet sekä toimet syrjäisimmillä alueilla ;

[– –]

[– –]

b)

Älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet:

b)

Älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet:

[– –]

[– –]

 

ix)

toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta ja saatavuutta turvallisuus- ja pelastuspalvelutarkoituksiin.

 

ix)

toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta ja saatavuutta turvallisuus- ja pelastuspalvelutarkoituksiin;

 

 

x)

toimet syrjäisimpien alueiden saavutettavuuden, niiden asukkaiden liikkuvuuden sekä tavaraliikenteen parantamiseksi.

[– –]

[– –]

4.   Digitaalitalouden alalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

4.   Digitaalitalouden alalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

[– –]

[– –]

d)

toimet, joilla tuetaan runkoverkkojen käyttöönottoa, myös merenalaisten kaapelien avulla, kaikissa jäsenvaltioissa sekä unionin ja kolmansien maiden välillä;

d)

toimet, joilla tuetaan runkoverkkojen käyttöönottoa, myös merenalaisten kaapelien avulla, jäsenvaltioiden välillä, jäsenvaltioiden ja syrjäisimpien alueiden välillä sekä unionin ja kolmansien maiden välillä;

[– –]

[– –]

Muutosehdotus 16

9 artiklan 4 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4.   Digitaalitalouden alalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

4.   Digitaalitalouden alalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)

sosioekonomisten vaikuttajien gigabittiyhteyksiä tukevat toimet;

a)

sosioekonomisten vaikuttajien gigabittiyhteyksiä tukevat toimet;

b)

toimet, joilla tuetaan erittäin korkealaatuisten paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä maksutta ja ilman syrjiviä ehtoja;

b)

toimet, joilla tuetaan erittäin korkealaatuisten paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä maksutta ja ilman syrjiviä ehtoja erityisesti maaseudulla (älykkäiden kylien konsepti) ;

c)

toimet, joilla tuetaan 5G-järjestelmien keskeytymättömän kattavuuden toteuttamista kaikilla keskeisillä maaliikenneväylillä, mukaan lukien Euroopan laajuiset liikenneverkot;

c)

toimet, joilla tuetaan 5G-järjestelmien keskeytymättömän kattavuuden toteuttamista kaikilla keskeisillä maaliikenneväylillä, mukaan lukien Euroopan laajuiset liikenneverkot;

d)

toimet, joilla tuetaan runkoverkkojen käyttöönottoa, myös merenalaisten kaapelien avulla, kaikissa jäsenvaltioissa sekä unionin ja kolmansien maiden välillä;

d)

toimet, joilla tuetaan runkoverkkojen käyttöönottoa, myös merenalaisten kaapelien avulla, kaikissa jäsenvaltioissa sekä unionin ja kolmansien maiden välillä;

e)

toimet, joilla tuetaan eurooppalaisten kotitalouksien pääsyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin;

e)

toimet, joilla tuetaan eurooppalaisten kotitalouksien pääsyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin;

f)

toimet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin vaatimusten toteuttamiseksi rajatylittävien hankkeiden yhteydessä liikenteen tai energian aloilla ja/tai liikenne- tai energiainfrastruktuureihin suoraan liittyvien operatiivisten digitaalisten alustojen tukemiseksi.

f)

toimet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin vaatimusten toteuttamiseksi rajatylittävien hankkeiden yhteydessä liikenteen tai energian aloilla ja/tai liikenne- tai energiainfrastruktuureihin suoraan liittyvien operatiivisten digitaalisten alustojen tukemiseksi.

Suuntaa-antava luettelo mahdollisesti avustuskelpoisista hankkeista digitaalialalla on liitteessä olevassa V osassa.

Suuntaa-antava luettelo mahdollisesti avustuskelpoisista hankkeista digitaalialalla on liitteessä olevassa V osassa.

Muutosehdotus 17

10 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä olevan 9 artiklan mukaisesti avustuskelpoisiin toimiin liikenteen, energian tai digitaalitalouden aloilla voi sisältyä lisäelementtejä, jotka eivät välttämättä liity 9 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa säädettyihin avustuskelpoisiin toimiin, jos ne täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

Edellä olevan 9 artiklan mukaisesti avustuskelpoisiin toimiin liikenteen, energian tai digitaalitalouden aloilla voi sisältyä lisäelementtejä, jotka eivät välttämättä liity 9 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa säädettyihin avustuskelpoisiin toimiin, jos ne täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

Perustelu

Synergiavaikutuksia kannattaa edistää. Artiklan 2 kohdassa ehdotetun mekanismin tulee siksi sallia, että tietyn alan ehdotuspyyntöön vastattaessa ehdotukseen sisällytetään jonkin toisen Verkkojen Eurooppa -välineen osion nojalla avustuskelpoisia toimia. Nimenomaan yhdistelmähankkeisiin tarkoitetuilla ehdotuspyynnöillä tuetaan hankkeita, joissa alojen yhdistelyn suhde on suurempi kuin 20:80 prosenttia. [Suomenkielistä toisintoa ei tarvitse muuttaa, sillä ilmaus ”eivät välttämättä liity” sisältää tämän mahdollisuuden.]

Muutosehdotus 18

11 artiklan 2 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)

ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit;

b)

ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit , kun on kyse toimesta, joka liittyy tätä kolmatta maata koskevaan hankkeeseen ;

Perustelu

Verkkojen Eurooppa -välineestä ei tule tukea ei-eurooppalaisten yritysten toimintaa Euroopan alueella.

Muutosehdotus 19

11 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäljempänä 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa voidaan määrätä, että avustuskelpoisia ovat ainoastaan sellaiset ehdotukset, joita ovat esittäneet yksi tai useampi jäsenvaltio tai, asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella, kansainväliset järjestöt, yhteisyritykset tai julkiset tai yksityiset yritykset tai elimet.

 

Perustelu

Sellaisen prosessin säilyttäminen, joka edellyttää jäsenvaltioiden hyväksyntää, ei ole Euroopan alueiden komitean kannattaman hallinnollisen yksinkertaistamisen mukaista.

Muutosehdotus 20

12 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen [VIII] osaston säännöksiä.

Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen [VIII] osaston säännöksiä.

 

1.     Hankkeiden valintaprosessi on kaksivaiheinen:

a)

hankkeen avustuskelpoisuuden arviointi suppean hakemuksen pohjalta

b)

hankkeen esittäminen, arviointi ja valinta.

2.     Komissio julkaisee ehdotuspyynnöt vähintään kuukausi ennen menettelyn käynnistämistä. Hankkeiden toteuttajilla on vähintään kuukausi aikaa toimittaa alustava hakemus. Euroopan komissio arvioi hankkeiden avustuskelpoisuuden yhden kuukauden kuluessa. Hankkeiden toteuttajilla on sen jälkeen vähintään kolme kuukautta aikaa toimittaa täydellinen hakemus.

Perustelu

Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanoa tulee yksinkertaistaa siten, että hankkeiden toteuttajien ei tarvitse toimittaa perinpohjaista, pitkää ja kallista hakemusta, jos hanke ei täytä ehdotuspyynnön kelpoisuusehtoja. Lisäksi hankkeiden toteuttajilla tulee olla aikaa ehdotuspyyntöön perehtymiseen ja täydellisen hakemuksen laatimiseen.

Muutosehdotus 21

13 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Myöntämisperusteet on määriteltävä 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon seuraavat osatekijät:

Myöntämisperusteet on määriteltävä 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon seuraavat osatekijät:

a)

taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (hyödyt ja kustannukset);

a)

taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (hyödyt ja kustannukset);

b)

innovaatiot, turvallisuus, yhteentoimivuus ja saavutettavuus;

b)

innovaatiot, turvallisuus, yhteentoimivuus , multimodaalisuus ja saavutettavuus;

c)

rajatylittävä ulottuvuus;

c)

rajatylittävä ulottuvuus tai saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden saavutettavuuden parantaminen ;

d)

synergiat liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välillä;

d)

eurooppalainen lisäarvo;

e)

toimen toteuttamisvalmius hankkeen suunnitteluvaiheessa;

e)

vaikutus pullonkaulojen poistamiseen ja puuttuvien yhteyksien rakentamiseen;

f)

ehdotetun toteutussuunnitelman mielekkyys;

f )

synergiat liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välillä;

g)

unionin rahoitustuen katalyyttinen vaikutus investointeihin;

g )

toimen toteuttamisvalmius hankkeen suunnitteluvaiheessa ja sitoutuminen hankkeen loppuun saattamiseen ;

h)

tarve ratkaista taloudellisia ongelmia kuten riittämätön kaupallinen kannattavuus tai markkinarahoituksen puute;

h)

sosiaalinen vaikutus;

i)

yhdenmukaisuus unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

i )

ehdotetun toteutussuunnitelman mielekkyys;

 

j)

unionin rahoitustuen katalyyttinen vaikutus investointeihin;

 

k)

tarve ratkaista taloudellisia ongelmia kuten riittämätön kaupallinen kannattavuus tai markkinarahoituksen puute;

 

l )

yhdenmukaisuus unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

Muutosehdotus 22

14 artiklan 2 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 50 prosenttiin seuraavissa tapauksissa: toimet, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyillä edellytyksillä; toimet, joilla tuetaan telemaattisten sovellusten järjestelmiä; toimet, joilla tuetaan uutta teknologiaa ja innovaatioita; toimet, joilla tuetaan infrastruktuurin turvallisuuden parantamista asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; sekä toimet syrjäisimmillä alueilla;

3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 50 prosenttiin seuraavissa tapauksissa: toimet, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyillä edellytyksillä; toimet, jotka liittyvät ydinverkon pullonkauloihin ja puuttuviin yhteyksiin; toimet, joilla tuetaan merten moottoriteitä; toimet, joilla tuetaan ydinverkon ja kattavan verkon meri- ja sisävesiliikenneyhteyksiä, mukaan luettuina toimet satamissa sekä sisämaayhteyksissä; toimet, joilla tuetaan kaupunkien solmukohtia sekä multimodaalisia ja viimeisen toimitusvaiheen alustoja ja yhteyksiä ; toimet, joilla tuetaan telemaattisten sovellusten järjestelmiä; toimet, joilla tuetaan uutta teknologiaa ja innovaatioita; toimet, joilla tuetaan infrastruktuurin turvallisuuden parantamista asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; sekä toimet saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla;

Perustelu

Muutosehdotus on johdonmukainen komission ehdotuksen kanssa, sillä siinä lisätään ydinverkkokäytäviin meriliikenneyhteyksiä. Lisäksi unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää meriliikenteen tukemista huomattavalla tavalla.

Muutosehdotus 23

14 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä 10 artiklassa tarkoitettujen monialaisten työohjelmien mukaisesti valittuihin toimiin sovellettava yhteisrahoituksen enimmäisosuus on korkein kyseisiin aloihin sovellettava yhteisrahoitusosuus.

Edellä 10 artiklassa tarkoitettujen monialaisten työohjelmien mukaisesti valittuihin toimiin sovellettava yhteisrahoituksen enimmäisosuus on korkein kyseisiin aloihin sovellettava yhteisrahoitusosuus korotettuna 10 prosentilla . Toimiin, joita tuetaan 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun mekanismin puitteissa, sovelletaan pääasiallisen alan yhteisrahoitusosuutta, lisäelementtien kustannukset mukaan luettuina.

Perustelu

Synergiavaikutuksia tulee edistää, myös rahoituksen näkökulmasta. 10 artiklan 2 kohdassa kuvatussa mekanismissa tulee yksinkertaisuuden vuoksi soveltaa vain yhtä yhteisrahoitusosuutta.

Muutosehdotus 24

15 artiklan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Varainhoitoasetuksen [186] artiklassa säädettyjen edellytysten lisäksi sovelletaan seuraavia avustuskelpoisuusperusteita:

Varainhoitoasetuksen [186] artiklassa säädettyjen edellytysten lisäksi sovelletaan seuraavia avustuskelpoisuusperusteita:

a)

avustuskelpoisia voivat olla ainoastaan jäsenvaltioissa aiheutuneet menot, paitsi jos yhteistä etua koskeva hanke tai rajatylittävä uusiutuvan energian hanke liittyy yhden tai useamman tämän asetuksen 5 artiklassa tai 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan alueeseen tai kansainvälisiin vesialueisiin ja toimi on välttämätön asianomaisen hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi;

a)

avustuskelpoisia voivat olla ainoastaan jäsenvaltioissa aiheutuneet menot, paitsi jos yhteistä etua koskeva hanke tai rajatylittävä uusiutuvan energian hanke liittyy yhden tai useamman tämän asetuksen 5 artiklassa tai 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan alueeseen , yhteen tai useaan syrjäisimpään alueeseen tai kansainvälisiin vesialueisiin ja toimi on välttämätön asianomaisen hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi;

Perustelu

Ehdotetaan, että 15 artiklan a alakohtaan sisällytetään maininta syrjäisimpien alueiden erityistilanteesta.

Muutosehdotus 25

16 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu avustusten käyttäminen voidaan toteuttaa kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu avustusten käyttäminen toteutetaan kaikissa ehdotuspyynnöissä, kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä ja siten, että se rajoitetaan 10 prosenttiin Verkkojen Eurooppa -välineen yleisistä määrärahoista .

Perustelu

Rahoitusta yhdistäviin toimiin on kannustettava, ja ne on mahdollistettava aina, kun hankkeen toteuttaja haluaa käyttää niitä. Avustusten tulee kuitenkin säilyä Verkkojen Eurooppa -välineen ensisijaisena rahoitusratkaisuna.

Muutosehdotus 26

Uusi 3 kohta 17 artiklan 2 kohdan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

3.     Tämän artiklan nojalla takaisin perityt varat käytetään muihin Verkkojen Eurooppa -välineen työohjelmiin. Niitä jaettaessa otetaan huomioon sovitut kansalliset kokonaismäärärahat.

Perustelu

Varat, jotka monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineeseen, tulee pitää Verkkojen Eurooppa -välineessä. Varojen jakaminen siten, että sovitut kansalliset kokonaismäärärahat otetaan huomioon, muodostaa jäsenvaltioille ja hankkeiden toteuttajille kannustimen olla turhaan jarruttelematta päätöstä hankkeen tulevaisuudesta rahoitustuen menettämisen pelon takia. Lisäksi toimenpide mahdollistaa varojen tasapainoisemman maantieteellisen jakautumisen EU:n jäsenvaltioille.

Muutosehdotus 27

19 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.   Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

1.   Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

2.   Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksellä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.    Euroopan komissio esittää alustavan työohjelma-aikataulun, joka sisältää ohjelmille myönnetyt määrärahat ja niiden painopisteet koko ohjelmakauden ajaksi.

 

3.    Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksellä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Perustelu

Varat, jotka monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineeseen, tulee pitää Verkkojen Eurooppa -välineessä.

Muutosehdotus 28

23 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)

muutetaan liitteessä olevaa I osaa, joka koskee indikaattoreita, sekä vahvistetaan seuranta- ja arviointipuitteet;

a)

muutetaan liitteessä olevaa I osaa, joka koskee indikaattoreita, sekä vahvistetaan seuranta- ja arviointipuitteet;

b)

muutetaan liitteessä olevaa II osaa, joka koskee 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa säädetylle erityistavoitteelle myönnettyjen talousarviovarojen ohjeellisia prosenttiosuuksia;

b)

muutetaan liitteessä olevaa II osaa, joka koskee 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa säädetylle erityistavoitteelle myönnettyjen talousarviovarojen ohjeellisia prosenttiosuuksia;

c)

muutetaan liitteessä olevaa III osaa, joka koskee liikenteen alan ydinverkon käytävien ja ennalta yksilöityjen osuuksien sekä kattavan verkon ennalta yksilöityjen osuuksien määrittelyä;

c)

muutetaan liitteessä olevaa III osaa, joka koskee liikenteen alan ydinverkon käytävien ja ennalta yksilöityjen osuuksien sekä kattavan verkon ennalta yksilöityjen osuuksien määrittelyä;

d)

muutetaan liitteessä olevaa IV osaa, joka koskee rajatylittävien hankkeiden yksilöintiä uusiutuvan energian alalla;

d)

muutetaan liitteessä olevaa IV osaa, joka koskee rajatylittävien hankkeiden yksilöintiä uusiutuvan energian alalla;

e)

muutetaan liitteessä olevaa V osaa, joka koskee yhteistä etua koskevien digitaalisen yhteenliitettävyyden hankkeiden määrittelyä.

e)

muutetaan neuvoston määrittelemiä siviili- ja sotilastarkoitukseen soveltuvan kaksikäyttöinfrastruktuurin teknisiä eritelmiä ja vahvistetaan siviili- ja sotilastarkoitukseen soveltuvaan kaksikäyttöön sopeuttamista koskevien ensisijaisisten hankkeiden luettelo tai muutetaan sitä;

 

f)

muutetaan liitteessä olevaa V osaa, joka koskee yhteistä etua koskevien digitaalisen yhteenliitettävyyden hankkeiden määrittelyä.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(COM(2018) 438 final) – Osa 2

Muutosehdotus 29

Liitteen III osan taulukko 1

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ydinverkon käytävä ”Atlantti”

Suuntaus

Ydinverkon käytävä ”Atlantti”

Suuntaus

Gijón – León – Valladolid

Gijón – León – Palencia – Valladolid

A Coruña – Vigo – Orense – León

A Coruña – Vigo – Orense – Ponferrada – Astorga – León – Palencia-Venta de Baños

Zaragoza – Pamplona/Logroño – Bilbao

Zaragoza – Pamplona/Logroño – Bilbao (Y vasca)

 

Bordeaux – Dax – Vitoria/Gasteiz

Bordeaux – Toulouse

Teneriffa/Gran Canaria – Huelva/Sanlúcar de Barrameda – Sevilla – Córdoba

Teneriffa/Gran Canaria – Huelva/Sanlúcar de Barrameda – Sevilla – Córdoba

Algeciras – Bobadilla – Madrid

Algeciras – Bobadilla – Madrid

Sines/Lissabon – Madrid – Valladolid

Sines/Lissabon – Madrid – Valladolid

Lissabon – Aveiro – Leixões/Porto – Dourojoki

Lissabon – Aveiro – Leixões/Porto – Dourojoki

Aveiro – Valladolid – Vitoria-Gasteiz – Bergara – Bilbao/Bordeaux – Tours – Pariisi – Le Havre/Metz – Mannheim/Strasbourg

Aveiro – Valladolid – Vitoria-Gasteiz – Bergara – Bilbao/Bordeaux – Tours – Pariisi – Le Havre/Metz – Mannheim/Strasbourg

 

Shannon Foynes – Dublin – Cork – Le Havre – Rouen – Pariisi

Saint Nazaire – Nantes – Tours

Dublin – Cork – Saint Nazaire – Nantes – Tours

Perustelu

Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen Euroopan unionista aiheuttaa hyvin monia seurauksia: sillä on muun muassa huomattavan suuri vaikutus Irlannin asemaan TEN-T-ydinverkkokäytävien verkostossa, sillä Irlanti on täysin riippuvainen Yhdistyneen kuningaskunnan kautta kulkevista yhteyksistä. Käytäväkarttaan olisi siksi sisällytettävä meriyhteyksiä Atlantin käytävän ydinverkon satamiin ja tiettyihin kattavan verkon satamiin. Jos ydinverkon ensisijaisiin käytäviin lisätään Välimeren käytävän ja Atlantin käytävän välinen yhteys, vahvistaa tämä näiden kahden käytävän sosioekonomista suorituskykyä mahdollistamalla infrastruktuurin kehittämisen ja käyttämisen. Samalla tarjoutuisi myös mahdollisuus yhdistää Välimeren ja Atlantin satamat Bordeaux–Toulouse–Narbonne-reitillä. Ehdotus kytkeytyy myös Lounais-Ranskassa käynnissä olevaan suurhankkeeseen, jossa kehitetään kahta osittain samalla linjalla kulkevaa suurnopeusjunayhteyttä Bordeaux’sta Toulouseen ja Bordeaux’sta Espanjaan.

Myös linjaa Zaragoza–Pamplona–Y vasca on järkevää edistää, koska se yhdistäisi Atlantin ja Välimeren käytävät ja mahdollistaisi pääsyn Bilbaon satamaan. Ranskan olisi otettava uudelleen käyttöön Bordeaux–Dax–Vitoria-yhteys paitsi matkustajaliikenteen vuoksi myös poistaakseen pullonkauloja tavaraliikenteeltä (Irun–Hendaye, Bordeaux’n ohikulkureitti).

On niin ikään tärkeää ottaa huomioon sellaiset strategisesti hyvin merkittävät tai suurta tulevaisuuden potentiaalia tarjoavat mahdolliset erillisalueet ja logistiikkakeskukset, jotka sijaitsevat syrjäisillä alueilla, joilla tarvitaan edelleen paljon perusinfrastruktuuria, jotta voidaan parantaa niiden saavutettavuutta ja yhteenliitettävyyttä etenkin satamien kautta.

Muutosehdotus 30

Liitteen III osan taulukko 3

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ydinverkon käytävä ”Välimeri”

Suuntaus

Ydinverkon käytävä ”Välimeri”

Suuntaus

Algeciras – Bobadilla – Madrid – Zaragoza – Tarragona

Algeciras – Bobadilla – Madrid – Zaragoza – Sagunto/ Tarragona

 

Madrid – Albacete – Valencia

Sevilla – Bobadilla – Murcia

Sevilla – Bobadilla – Almería  – Murcia

Cartagena – Murcia – Valencia – Tarragona/Palma de Mallorca – Barcelona

Cartagena – Murcia – Valencia – Tarragona/Palma de Mallorca – Barcelona

Tarragona – Barcelona – Perpignan – Marseille – Genova/Lyon – Torino – Novara – Milano – Bologna/Verona – Padova – Venetsia – Ravenna/Trieste/Koper – Ljubljana – Budapest

Tarragona /Palma de Mallorca  – Barcelona – Perpignan – Marseille – Genova/Lyon – Torino – Novara – Milano – Bologna/Verona – Padova – Venetsia – Ravenna/Trieste/Koper – Ljubljana – Budapest

 

Alcúdia – Ciudadela – Toulon – Ajaccio – Bastia – Porto Torres – Cagliari – Palermo

Toulouse  – Narbonne

Ljubljana/Rijeka – Zagreb – Budapest – Ukrainan raja

Ljubljana/Rijeka – Zagreb – Budapest – Ukrainan raja

Perustelu

Jos ydinverkon ensisijaisiin käytäviin lisätään Välimeren käytävän ja Atlantin käytävän välinen yhteys, vahvistaa tämä näiden kahden käytävän sosioekonomista suorituskykyä mahdollistamalla infrastruktuurin kehittämisen ja käyttämisen. Samalla tarjoutuisi myös mahdollisuus yhdistää Välimeren ja Atlantin satamat Bordeaux–Toulouse–Narbonne-reitillä.

Muutosehdotus 31

Liitteen III osan taulukko 4

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Välimeri”

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Välimeri”

Suuntaus

Suuntaus

Belfast – Dublin – Shannon Foynes/Cork

Belfast – Dublin – Shannon Foynes/Cork

 

Dublin – Cork – Calais – Zeebrugge – Antwerpen – Rotterdam

Shannon Foynes – Dublin – Rosselare – Waterford – Cork – Brest – Roscoff – Cherbourg – Caen – Le Havre – Rouen – Pariisi

Glasgow/Edinburgh – Liverpool/Manchester – Birmingham

Glasgow/Edinburgh – Liverpool/Manchester – Birmingham

Birmingham – Felixstowe/Lontoo /Southampton

Birmingham – Felixstowe/Lontoo /Southampton

Lontoo – Lille – Bryssel

Lontoo – Lille – Bryssel

Amsterdam – Rotterdam – Antwerpen – Bryssel – Luxemburg

Amsterdam – Rotterdam – Antwerpen – Bryssel – Luxemburg

Luxemburg – Metz – Dijon – Macon – Lyon – Marseille

Luxemburg – Metz – Dijon – Macon – Lyon – Marseille

Luxemburg – Metz – Strasbourg – Basel

Luxemburg – Metz – Strasbourg – Basel

Antwerpen/Zeebrugge – Gent – Dunkerque/Lille – Pariisi

Antwerpen/Zeebrugge – Gent – Dunkerque/Lille – Pariisi

Perustelu

Tähän muutosehdotukseen on sisällytetty Euroopan komission ehdotus Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun asetuksen muuttamiseksi siinä tapauksessa, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta ilman sopimusta. Se kattaa myös kattavan verkon ja ydinverkon satamat.

Muutosehdotus 32

Liitteen III osan taulukko 9

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ydinverkon käytävä ”Skandinavia–Välimeri”

Ydinverkon käytävä ”Skandinavia–Välimeri”

Suuntaus

Suuntaus

Venäjän raja – Hamina/Kotka – Helsinki – Turku/Naantali – Tukholma – Örebro – Malmö

Venäjän raja – Hamina/Kotka – Helsinki – Turku/Naantali – Tukholma – Örebro – Malmö

Narvik/Oulu – Luulaja – Uumaja – Tukholma

Narvik/Oulu – Luulaja – Uumaja– Gävle – Tukholma – Örebro

 

Tukholma – Örebro – Oslo

Oslo – Göteborg – Malmö – Trelleborg

Oslo – Göteborg – Malmö – Trelleborg

Malmö – Kööpenhamina – Fredericia – Århus – Aalborg – Hirtshals/Frederikshavn

Malmö – Kööpenhamina – Fredericia – Århus – Aalborg – Hirtshals/Frederikshavn

Kööpenhamina – Kolding/Lyypekki – Hampuri – Hannover

Kööpenhamina – Kolding/Lyypekki – Hampuri – Hannover

Bremerhaven – Bremen – Hannover – Nürnberg

Bremerhaven – Bremen – Hannover – Nürnberg

Rostock – Berliini – Leipzig – München

Rostock – Berliini – Leipzig – München

Nürnberg – München – Innsbruck – Verona – Bologna – Ancona/Firenze

Nürnberg – München – Innsbruck – Verona – Bologna – Ancona/Firenze

Livorno/La Spezia – Firenze – Rooma – Napoli – Bari – Taranto – Valletta

Livorno/La Spezia – Firenze – Rooma – Napoli – Bari – Taranto – Valletta

Muutosehdotus 33

Liitteen III osa, 2. Ennalta yksilöidyt osuudet kattavassa verkossa

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin rajat ylittäviin osuuksiin kattavassa verkossa sisältyvät erityisesti seuraavat osuudet:

Tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin rajat ylittäviin osuuksiin kattavassa verkossa sekä nykyisiin rajatylittäviin rautatieliikenteen yhteyksiin ja puuttuviin yhteyksiin EU:n sisärajoilla sisältyvät erityisesti seuraavat osuudet:

Perustelu

Kyseisellä lisäyksellä mahdollistetaan TEN-liikenneväylien väliset yhteydet, vaikka ne ovat tähän asti olleet virallisesti kattavan verkon ulkopuolella (esim. puuttuvat yhteydet).

Muutosehdotus 34

Liite, V osa

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.

Gigabittiyhteydet sosioekonomisille vaikuttajille

1.

Gigabittiyhteydet sosioekonomisille vaikuttajille

[– –]

[– –]

koulutus- ja tutkimuskeskusten gigabittiyhteydet digitaalisen kuilun kaventamista koskevan tavoitteen mukaisesti ja koulutusjärjestelmien innovoimiseksi, oppimistulosten parantamiseksi sekä tasavertaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.

koulutus- ja tutkimuskeskusten gigabittiyhteydet digitaalisen kuilun kaventamista koskevan tavoitteen mukaisesti ja koulutusjärjestelmien innovoimiseksi, oppimistulosten parantamiseksi sekä tasavertaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi;

 

gigabittiyhteydet, joilla varmistetaan nopeat laajakaistayhteysjärjestelmät syrjäisimmillä alueilla sekä niiden ja asianomaisten jäsenvaltioiden välillä, erityisesti merenalaisia redundanttisia kaapeleita asentamalla .

Perustelu

On tärkeää varmistaa, että toimia digitaaliyhteyksien infrastruktuurin kehittämiseksi syrjäisimmillä alueilla pidetään ensisijaisina.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista

(COM(2018) 568 final) – Osa 1

Muutosehdotus 35

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voitaisiin välttää Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytävän katkeaminen kahteen erilliseen ja toisistaan irralliseen osaan sekä varmistaa Irlannin yhteydet manner-Eurooppaan, Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytävän olisi sisällettävä Irlannin keskeisten satamien sekä Belgian ja Alankomaiden keskeisten satamien välisiä meriyhteyksiä.

 

Perustelu

Monet Ranskan satamista (Le Havre, Dunkerque ja Calais) ovat ydinverkkoon kuuluvia satamia, jotka kuuluvat Atlantin käytävään ja Pohjanmeri–Välimeri-käytävään. Niiden pois jättämiseen ei ole mitään syytä.

Muutosehdotus 36

Liite

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Lisätään liitteessä I olevan I osan 2 kohdan (”Ydinverkon käytävät”) otsikkokohdassa ”Pohjanmeri – Välimeri” rivin ”Belfast – Dublin – Cork” jälkeen rivi seuraavasti :

Lisätään liitteessä I olevan I osan 2 kohdan (”Ydinverkon käytävät”) otsikkokohdassa ”Pohjanmeri – Välimeri” rivin ”Belfast – Dublin – Cork” jälkeen seuraavat rivit :

”Dublin/Cork – Zeebrugge/Antwerpen/Rotterdam”.

”Dublin/Cork – Calais/Dunkerque – Zeebrugge/Antwerpen/Rotterdam

 

Shannon Foynes – Dublin – Rosselare – Waterford – Cork – Brest – Roscoff – Cherbourg – Caen – Le Havre – Rouen – Pariisi” .

Lisätään liitteessä I olevan I osan 2 kohdan (”Ydinverkon käytävät”) otsikkokohdassa ”Atlantti” rivin ”Aveiro – Valladolid – Vitoria-Gasteiz – Bergara – Bilbao/Bordeaux – Tours – Pariisi – Le Havre/Metz – Mannheim/Strasbourg” jälkeen rivi seuraavasti:

”Shannon Foynes – Dublin – Cork – Le Havre – Rouen – Pariisi”.

Muutetaan liitteessä I olevan I osan 2 kohdan (”Ydinverkon käytävät”) otsikkokohdassa ”Atlantti” rivi ”Saint Nazaire – Nantes – Tours” seuraavasti:

”Dublin – Cork – Saint Nazaire – Nantes – Tours”.

Perustelu

Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta aiheuttaa monia seurauksia: sillä on muun muassa huomattavan suuri vaikutus Irlannin asemaan TEN-T-ydinverkkokäytävien verkostossa. Käytäväkarttaan olisi sisällytettävä meriyhteyksiä ydinverkon satamiin.

II   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleiset suositukset

1.

muistuttaa, että eurooppalainen politiikka turvallisen, nykyaikaisen, kestävän ja tehokkaan liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuurin edistämiseksi Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) pohjalta on olennaisen tärkeää kaikkien unionin alueiden – myös syrjäisten alueiden, syrjäisimpien alueiden, saarten sekä demografisia haasteita kohtaavien alueiden – taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi. Lisäksi se tukee sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa ja on välttämätön monien muiden unionin poliittisten tavoitteiden, kuten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden, saavuttamiseksi.

2.

toteaa, että osa huomautuksista, joita AK on esittänyt Verkkojen Eurooppa -välineestä siitä lähtien, kun se vuonna 2013 otettiin käyttöön, eli muun muassa 10. lokakuuta 2017 hyväksytyssä lausunnossa 1531/2017 ”Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion tulevaisuus”, on edelleen ajankohtaisia.

3.

katsoo, että kaupunkien ja alueiden näkemyksiä tulee kuunnella tarkkaavaisesti, sillä ne vastaavat liikkuvuuden ja julkisen liikenteen hallinnoinnista ja kehittämisestä alueellaan.

4.

toteaa, että komission ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen. Ehdotuksen päätavoitteena on toteuttaa Euroopan laajuinen liikenneverkko. Euroopan unioni on tätä varten paras toteuttamistaso.

5.

toteaa, että vuonna 2017 eurooppalaisista 72 prosenttia asui kaupunkialueilla. Turvallisten, tehokkaiden ja kestävyysajattelun mukaisten kaupunkiliikennevälineiden saatavuus on heille keskeisen tärkeää. Verkkojen Eurooppa -välineellä voidaan tukea siirtymävaihetta ja vähentää ruuhkia, saastumista ja onnettomuuksia, jotka liittyvät tieliikenteeseen. On ensiarvoisen tärkeää yhdistää paremmin erilaiset liikennemuodot ja varmistaa matkojen sujuvuus kaupunkialueilla, jotta ydinverkko voidaan toteuttaa vuonna 2030 ja kattava verkko vuonna 2050. Etusija on annettava toimille, jotka koskevat kaupunkiliikenteen multimodaalisuutta.

6.

muistuttaa, että Euroopan unionilla on paljon vanhaa meri- ja sisävesiliikenteen infrastruktuuria, jota on nykyaikaistettava ja kehitettävä. Nämä kaksi liikennemuotoa ovat osa ratkaisua liikenneruuhkiin ja alalla tarvittavaan hiilestä irtautumiseen.

7.

toteaa, että liikenne aiheuttaa lähes 50 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä Euroopassa. Se on ainoa ala, jolla päästöjä ei ole onnistuttu vähentämään vuodesta 1990. Ilmastonmuutoksen, ilmansaasteiden ja ruuhkien vaikutukset tuntuvat suoraan kaupungeissa ja alueilla. Onkin tarpeen toteuttaa viipymättä kunnianhimoisia toimia hiilen määrän vähentämiseksi liikenteessä.

8.

muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -välinettä tulee mukauttaa, jotta sen vastaisi unionin asettamia kunnianhimoisia liikenneinfrastruktuurin toteuttamistavoitteita. Tällainen on erityisesti TEN-T-asetuksen mukainen velvoite toteuttaa ydinverkko vuoteen 2030 mennessä. Komitea toteaa, että kaikkien alueiden tarpeita on seurattava tarkkaan ja on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että ne pystyvät mukautumaan infrastruktuuri-innovaatioihin.

9.

ehdottaa, että kannustetaan rajatylittävien hankkeiden toteuttamista muun muassa tukemalla EAYY:iden osallistumista ja komission vuosiksi 2021–2027 ehdottaman rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismin käyttöönottoa. Olisi erityisesti varmistettava, että EAYY:illa on oikeus osallistua kaikkiin Verkkojen Eurooppa -välineen ehdotuspyyntöihin tämän vaikuttamatta niille osoitettuihin toimivaltuuksiin.

10.

on tyytyväinen Euroopan komission ehdotukseen jatkaa ja muuttaa Verkkojen Eurooppa -välinettä.

11.

on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja tarve varata Verkkojen Eurooppa-välineestä rahoitusta liikennealalle. Rahoitus tulisi ulottaa myös energia- ja digitaalialaan.

12.

huomauttaa, että Verkkojen Eurooppa -välineeseen osoitettavan riittävän rahoituksen turvin voidaan luoda uusia työpaikkoja, tukea kasvua ja tehdä unionista maailmanlaajuinen edelläkävijä tutkimuksen ja innovoinnin sekä vähähiilisen talouden aloilla.

13.

on tyytyväinen pyrkimyksiin yksinkertaistaa sääntöjä ja menettelyjä. Yhdenkään hankkeen toteuttajan ei pitäisi luopua rahoituspyynnön tekemisestä.

14.

panee merkille komission esityksen uudeksi tavoitteeksi TEN-T-infrastruktuurin sopeuttamisesta siviili- ja sotilastarkoitukseen soveltuvaan kaksikäyttöön ja ehdottaa tähän tavoitteeseen liittyvien sääntöjen täsmentämistä, mutta pitää valitettavana, ettei esitys ole yksityiskohtaisempi.

15.

vaatii, että Verkkojen Eurooppa -välineessä kiinnitetään enemmän huomiota sosiaaliseen, taloudelliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen.

Bryssel 10. lokakuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ


(1)  COM(2017) 623.

(1)  COM(2017) 623.

(1)  COM(2016) 587.

(1)  COM(2016) 587.