21.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 461/70


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Monivuotista rahoituskehystä koskeva paketti vuosiksi 2021–2027”

(2018/C 461/10)

Yleisesittelijä:

Nikola DOBROSLAVIĆ (HR, EPP), Dubrovnik-Neretvan maakunnan johtaja

Viiteasiakirjat:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027

COM(2018) 321 final

Ehdotus – Neuvoston asetus vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

COM(2018) 322 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta

COM(2018) 323 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita

COM(2018) 324 final

Ehdotus – Neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä

COM(2018) 325 final

Ehdotus – Neuvoston asetus yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä

COM(2018) 326 final

Ehdotus – Neuvoston asetus Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä

COM(2018) 327 final

Ehdotus – Neuvoston asetus arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 muuttamisesta

COM(2018) 328 final

I.   MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita

COM(2018) 324 final

Muutosehdotus 1

2 artiklan c kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)

”valtiollisella elimellä” kaikkia viranomaisia kaikilla hallinnon tasoilla, mukaan lukien kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaiset sekä asetuksen (EU, Euratom) xx/xx (varainhoitoasetus) [2 artiklan 42 alakohdassa] tarkoitetut jäsenvaltioiden järjestöt .

c)

”valtiollisella elimellä” kaikkia jäsenvaltion keskushallinnon viranomaisia sekä asetuksen (EU, Euratom) xx/xx (varainhoitoasetus) [2 artiklan 42 alakohdassa] tarkoitettuja jäsenvaltioiden järjestöjä .

Perustelu

Ehdotetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on rajattava kaikki suorilla vaaleilla valittujen paikallis- tai alueviranomaisten hallintoelimet ja muut yksiköt.

Muutosehdotus 2

3 artiklan 1 kohdan f alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

f)

Euroopan petostentorjuntaviraston ja Euroopan syyttäjänviraston tutkinta- tai syytetoimiin liittyvä tehokas ja nopea yhteistyö, joka perustuu kyseisiä virastoja koskeviin säädöksiin ja vilpittömän yhteistyön periaatteeseen.

f)

Euroopan petostentorjuntaviraston ja soveltuvin osin Euroopan syyttäjänviraston tutkinta- tai syytetoimiin liittyvä tehokas ja nopea yhteistyö, joka perustuu kyseisiä virastoja koskeviin säädöksiin ja vilpittömän yhteistyön periaatteeseen.

Perustelu

Euroopan syyttäjänvirastoa koskevia säännöksiä voidaan viraston perustamisen jälkeen soveltaa vain mukana oleviin jäsenvaltioihin.

Muutosehdotus 3

4 artiklan 1 kohdan b alakohdan 1 alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1)

yhden tai useamman ohjelman tai ohjelman muutoksen hyväksynnän keskeyttäminen;

 

Perustelu

Yhden tai useamman ohjelman tai ohjelman muutoksen hyväksynnän keskeyttämisellä ei olisi suoraa rankaisevaa taloudellista vaikutusta asianomaiseen jäsenvaltioon. Sen sijaan jos sitoumukset tai maksut keskeytettäisiin ja valtiolliset elimet velvoitettaisiin ehdotetun asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti edelleen toteuttamaan ohjelmia ja suorittamaan maksuja lopullisille varojen saajille tai edunsaajille, tämä vaikuttaisi välittömästi jäsenvaltioiden talousarvioihin. Yhden tai useamman ohjelman tai ohjelman muutoksen hyväksynnän keskeyttämisen kumoaminen myös viivästyttäisi huomattavasti kyseisten ohjelmien toteuttamista, koska kaikki myöhemmätkin menettelyvaiheet olisi pantu jäihin.

Muutosehdotus 4

5 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

6.   Jos komissio katsoo, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuu yleinen puute, se antaa neuvostolle ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi asianmukaisista toimenpiteistä.

6.   Jos komissio katsoo, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuu yleinen puute, se antaa neuvostolle ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi asianmukaisista toimenpiteistä. Komissio liittää ehdotukseen esitetyn toimenpiteen kohteena olevia EU:n talousarviomäärärahoja koskevan alustavan rahoitussuunnitelman tuleviksi vuosiksi menolajeittain, toimintalohkoittain ja budjettikohdittain eriteltynä. Tämä alustava suunnitelma luo pohjan asianomaisen jäsenvaltion valtiotason ja sitä alempien tasojen talousarvioihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnille.

Perustelu

Euroopan komission olisi arvioitava EU-rahoituksen vähentämisen mahdollisia vaikutuksia asianomaisen jäsenvaltion valtiotason ja sitä alempien tasojen talousarvioihin ottaen suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteet asianmukaisesti huomioon.

Muutosehdotus 5

6 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2.   Komissio arvioi asianomaisen jäsenvaltion tilanteen. Kun oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet, joiden vuoksi asianmukaiset toimenpiteet on hyväksytty, lakkaavat olemasta kokonaan tai osittain, komissio antaa neuvostolle ehdotuksen päätökseksi, jolla kyseiset toimenpiteet kumotaan kokonaan tai osittain. Asetuksen 5 artiklan 2, 4, 5, 6, 7 kohdan menettelytapoja on noudatettava.

2.   Komissio arvioi asianomaisen jäsenvaltion tilanteen. Kun oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet, joiden vuoksi asianmukaiset toimenpiteet on hyväksytty, lakkaavat olemasta kokonaan tai osittain, komissio antaa neuvostolle ehdotuksen päätökseksi, jolla kyseiset toimenpiteet kumotaan kokonaan tai osittain. Asetuksen 5 artiklan 2, 4, 5, 6, 7 kohdan menettelytapoja on noudatettava. Jotta toimenpiteiden kumoamiseksi saadaan kerättyä vankkaa näyttöä, tilintarkastustuomioistuin antaa nopeaa menettelyä noudattaen erityiskertomuksen asiasta SEUT-sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla.

Perustelu

Toimenpiteiden kumoamisen tueksi on esitettävä vankkaa, puolueetonta ja ajantasaista näyttöä, jotta kyseessä olevien ohjelmien toteuttamista voidaan jatkaa ilman turhia viivästyksiä.

Muutosehdotus 6

6 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3.   Jos 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, joilla keskeytetään yhden tai useamman ohjelman tai ohjelman muutoksen hyväksyntä, tai jos 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, joilla keskeytetään sitoumuksia, kumotaan, keskeytettyjä maksusitoumuksia vastaavat määrät otetaan talousarvioon, ellei neuvoston asetuksen (EU, Euratom) xx/xx (monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus) 7 artiklasta muuta johdu. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n +  2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin.

3.   Jos 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, joilla keskeytetään yhden tai useamman ohjelman tai ohjelman muutoksen hyväksyntä, tai jos 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, joilla keskeytetään sitoumuksia, kumotaan, keskeytettyjä maksusitoumuksia vastaavat määrät otetaan talousarvioon, ellei neuvoston asetuksen (EU, Euratom) xx/xx (monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus) 7 artiklasta muuta johdu. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n +  3 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin.

Perustelu

Tällainen ratkaisu lisäisi keskeytysmenettelyn jälkeen vapautettujen määrärahojen käyttömahdollisuuksia ja estäisi määrärahojen menetyksen.

II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

pitää tervetulleena komission ehdotusta vuoden 2020 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi, sillä se tarjoaa vakaan neuvottelupohjan Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroa ja muita sisäisiä ja ulkoisia haasteita ajatellen. Komitea antaa tunnustusta tehdystä työstä mutta on sitä mieltä, että ehdotusta on ennen sen hyväksymistä vielä kehitettävä ja paranneltava, jotta voidaan vastata Euroopan unionin kansalaisten odotuksiin ja paikallis- ja alueviranomaisten tarpeisiin.

2.

toteaa, että Eurooppa 2020 -strategialle ei ole selkeää seuraajaa, minkä vuoksi yksittäisten ohjelmien strategiset tavoitteet eivät käy tarpeeksi selvästi ilmi ja koko monivuotisen rahoituskehyksen yhteydet kestävän kehityksen tavoitteisiin jäävät riittämättömiksi. Komitea kehottaakin komissiota määrittelemään monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen yhteydessä EU:n yksittäisten toimintapolitiikkojen strategiset tavoitteet ja niiden odotettavissa olevan vaikutuksen. Jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla tarvitaan järjestelmällistä toimintatapaa, joka tuo selvästi esiin yhteyden paikallisten ja alueellisten vahvuuksien ja panostusten sekä yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden välillä.

3.

pitää valitettavana, ettei komission ehdotus ole riittävän kunnianhimoinen, kun ajatellaan epäsuhtaa perussopimusten mukaisista tavoitteista johtuvien velvoitteiden ja nykyisten ja tulevien haasteiden sekä tulevan monivuotisen rahoituskehyksen suuruuden välillä. Komitea viittaa jälleen Euroopan parlamentin kantaa vastaavaan näkemykseensä, jonka mukaan tulevan monivuotisen rahoituskehyksen tasoksi olisi vahvistettava vähintään 1,3 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL). Komitea toteaa huolestuneena, että aiemmissa tapauksissa lopullinen monivuotinen rahoituskehys on ollut komission ehdottamaa pienempi, ja mikäli näin käy jälleen kerran, EU:n yksittäisillä politiikanaloilla viime kädessä saavutettu vaikutus heikkenisi entisestään.

4.

ei voi hyväksyä sitä, että lisäpainopisteiden rahoitus tapahtuu EU:n nykyisten, todistetusti eurooppalaista lisäarvoa tuottavien toimintapolitiikkojen, kuten koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan ja erityisesti maaseudun kehittämispolitiikan, kustannuksella. Ehdotetut leikkaukset ovat väärä tapa ratkaista kysymys lisäpainopisteiden ja -haasteiden edellyttämästä rahoituksesta.

5.

pitää tervetulleena komission ehdotusta parantaa sääntöjen johdonmukaisuutta ja vähentää jyrkästi edunsaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollista taakkaa, jotta osallistuminen EU:n ohjelmiin helpottuu ja täytäntöönpano nopeutuu.

6.

pahoittelee komission toiminnan avoimuuden puutetta, kun on kyse nykyisessä ja tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä esitettyjen lukujen vertailusta. Komitea on tässä yhteydessä tyytyväinen Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun toimiin vertailevan taloudellisen analyysin laatimiseksi molemmista rahoituskehyksistä.

7.

panee merkille monivuotisen rahoituskehyksen ehdotetun uuden rakenteen tulospainotteisuuden, jonka avulla pyritään vastaamaan ruohonjuuritason tarpeisiin ja luomaan entistä enemmän eurooppalaista lisäarvoa. Komitea vastustaa kokoavan otsakkeen ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus” poistamista, sillä se heikentää koheesiopolitiikan asemaa monivuotisessa rahoituskehyksessä edelleen ja tasoittaa tietä ESR+-rahaston mahdolliselle irrottamiselle koheesiopolitiikasta. Jos näin tapahtuisi, synergiavaikutukset ja yhteydet erilaisten paikallis- ja alueviranomaisille erityisen tärkeiden rahoituslähteiden välillä vähenisivät entisestään.

8.

toteaa huolestuneena, että komission ehdotusten suuntauksena on jatkaa suoraan ja välillisesti hallinnoitujen ohjelmien vahvistamista komission ja jäsenvaltioiden yhteisesti hallinnoimien ohjelmien kustannuksella, mikä pitkällä aikavälillä heikentää EU:n toimien toteutuksen näkyvyyttä paikallis- ja aluetasolla. Komitea korostaa, että kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteita on kunnioitettava varauksetta ja sovellettava käytännössä, jotta paikallis- ja alueviranomaiset pääsevät varmasti osallistumaan kaikkiin asiaankuuluviin vaiheisiin EU:n politiikkatoimien suunnittelusta aina niiden toteuttamiseen asti.

9.

pitää valitettavana EU:n kahdeksannen ympäristöä koskevan toimintaohjelman ja vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen puutteellista yhteensovittamista. Tulevien ympäristöä koskevien toimintaohjelmien päätöksentekoprosessit ja ohjelmien kesto tulee sovittaa yhteen monivuotisen rahoituskehyksen aikataulujen kanssa, jotta osoitetut määrärahat heijastavat asianmukaisesti kestävyyspainopisteitä ja -tavoitteita.

10.

on huolissaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvän suunnitteluvarmuuden puutteesta, mikäli käy niin, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta ei päästä ajoissa selkeään ja toimivaan sopimukseen.

11.

kannattaa komission ehdotusta luoda tiiviimmät yhteydet alueellisten rahastojen ja EU-ohjausjakson välille, kunhan EU-ohjausjaksoon lisätään alueellinen näkökulma, sillä tämä on ainoa toteuttamiskelpoinen tapa selkeiden ja tarkoituksenmukaisten yhteyksien luomiseksi.

Omien varojen järjestelmän uudistaminen

12.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ottaa käyttöön kolmenlaisia uusia omia varoja. Komitea panee kuitenkin pahoitellen merkille, että komissio on ottanut omia varoja käsitelleen korkean tason työryhmän ehdottamista lisälähteistä huomioon vain kaksi, ja katsoo, että komission ehdotuksen olisi tältä osin pitänyt olla kunnianhimoisempi. Komitea ehdottaakin, että toimia uusien rahoituslähteiden löytämiseksi talousarviota varten jatketaan pikaisesti.

13.

on tyytyväinen komission pyrkimyksiin yksinkertaistaa talousarvion tulopuolta ja etenkin ehdotukseen luopua asteittain kaikista jäsenvaltioihin liittyvistä alennuksista ja yksinkertaistaa arvonlisäveroon perustuvia tuloja.

14.

pitää valitettavana, ettei komissio ole uusien omien varojen käyttöönottoa koskevassa ehdotuksessaan selvittänyt riittävällä tavalla, onko toissijaisuusperiaatetta noudatettu, ja ettei ehdotuksen mahdollisia vaikutuksia paikallis- ja alueyhteisöjen taloudelliseen tilanteeseen ole arvioitu.

15.

korostaa, että ehdotus yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia omien varojen osuuden kasvattamiseen, edellyttäen että järjestelmä otetaan käyttöön sellaisessa muodossa, että se on sitova suurelle osalle yrityksistä. Tämä ei kuitenkaan ole toistaiseksi vielä varmaa, ja auki on myös se, milloin tämän omien varojen lähteen voidaan odottaa tulevan voimaan. Kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvat tulot aiheuttavat komiteassa huolta, sillä EU:n yhtenä päätavoitteenahan on tällaisen pakkausjätteen täydellinen välttäminen, mikä johtaisi tästä omien varojen lähteestä saatavien tulojen menetyksiin ja lisäisi budjettitulojen epävakautta.

16.

on tyytyväinen ehdotukseen leikata jäsenvaltioiden perinteisten omien varojen kantokuluhyvityksinä pidättämiä määriä, mutta kehottaa komissiota menemään asiassa vielä pidemmälle ja ehdotetun 10 prosentin osuuden sijaan määrittämään kantokuluhyvityksenä hyväksyttävät määrät todellisten kustannusten mukaan.

Oikeusvaltioperiaate, joustavuus ja vakaus

17.

pitää oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista varainhoidon moitteettomuuden ja EU:n talousarvion tehokkaan hyödyntämisen välttämättömänä edellytyksenä. Komitea on tässä yhteydessä hyvillään komission pyrkimyksistä ottaa käyttöön tehokkaita mekanismeja, joiden avulla voidaan varmistaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, oikeusvarmuus kaikissa jäsenvaltioissa sekä tehokas petosten ja korruption torjunta.

18.

yhtyy Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa esitettyyn näkemykseen siitä, että ehdotettu mekanismi oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi menee SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaista menettelyä pidemmälle ja on nopeampi soveltaa.

19.

suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin huolehtia EU:n toimien lopullisten edunsaajien kitkattomasta rahoituksen saannista siten, että jäsenvaltiot velvoitetaan täyttämään rahoitusvelvoitteensa edunsaajia kohtaan myös silloin, kun menettelyjä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi käynnistetään. Komitea odottaa komission kehittävän muitakin keinoja lopullisten edunsaajien etujen turvaamiseksi.

20.

suosittaa, että komissio harkitsee myös sellaisten unionin taloudellisten etujen suojaamiseen tähtäävien lisämenetelmien käyttöönottoa, jotka vaikuttavat yhtenäisemmällä tavalla eri jäsenvaltioihin. Esimerkkinä mainittakoon kertaluonteiset sakot.

21.

katsoo Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausuntoon tukeutuen, että nyt esitetty lainsäädännöllinen ratkaisu jättää komissiolle liian paljon harkintavaltaa menettelyn käynnistämisen suhteen, ja kehottaa komissiota laatimaan selvät kriteerit sen määrittelemiseksi, mitä moitteettoman varainhoidon vaarantavalla oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvalla yleisellä puutteella tarkoitetaan.

22.

kehottaa vahvistamaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen roolia ehdotetun menettelyn soveltamisessa SEUT-sopimuksen 287 artiklan nojalla.

23.

suhtautuu myönteisesti komission ehdottamiin toimiin monivuotisen rahoituskehyksen joustavoittamiseksi. Ne auttavat osaltaan varmasti vastaamaan ajoissa uusiin ja odottamattomiin haasteisiin. Komitea korostaa kuitenkin, että varojen käytön joustavuuden lisääminen ei saa tapahtua pitkän aikavälin suunnitteluvarmuuden ja ohjelmien strategisen kohdentamisen kustannuksella, mikä koskee erityisesti komission ja jäsenvaltioiden yhteisesti hallinnoimia ohjelmia. Komitea kehottaakin tarkistamaan, ettei joustavuuden lisääminen siltä osin kuin on kyse komission laajemmasta toimivallasta varojen uudelleen kohdentamisessa ole toissijaisuusperiaatteen ja monitasoisen hallinnon periaatteen vastaista. Se kehottaa niin ikään kutsumaan alue- ja paikallisviranomaiset mukaan päätöksentekoon aina, kun yhteisesti hallinnoituja määrärahoja on tarkoitus jakaa uudelleen.

EU:n talousarvion yksittäiset otsakkeet

24.

on tyytyväinen ehdotuksiin lisätä määrärahoja muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden kaltaisiin uusiin suuriin haasteisiin liittyvillä politiikanaloilla ja suhtautuu myönteisesti erillisen ”Turvallisuus ja puolustus” -otsakkeen luomiseen.

25.

kannattaa tutkimukseen ja innovointiin tarkoitettujen määrärahojen lisäämistä, nykyisen ESIR-rahaston toiminnan jatkamista ja sen kehittämistä uudeksi InvestEU-rahastoksi, Erasmus+-ohjelman määrärahojen korottamista sekä ilmastonsuojeluinvestointien vahvistamista edelleen kaikilla EU:n politiikanaloilla. Komitea korostaa kuitenkin toistamiseen, että ehdotetut määrärahalisäykset eivät saa tapahtua koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan kustannuksella.

26.

vastustaa jyrkästi koheesiopolitiikan määrärahoihin ehdotettua 10 prosentin leikkausta, erityisesti koheesiorahastoon kohdistuvia supistuksia, sillä sen määrärahoja on tarkoitus vähentää jopa 45 prosenttia. Komitea ei myöskään voi hyväksyä ehdotuksia yhteisen maatalouspolitiikan talousarviomäärärahojen supistamisesta, etenkään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon kohdistuvaa 28 prosentin ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon kohdistuvaa 13 prosentin leikkausta. Tällaiset rajut leikkaukset aloilla, jotka osoittavat jatkuvasti tuovansa eurooppalaista lisäarvoa ja kuuluvat kansalaisten kannalta näkyvimpiin EU:n politiikanaloihin, vaikuttaisivat pitkällä aikavälillä erittäin haitallisesti Euroopan alueiden talouskasvuun ja kehitykseen.

27.

kehottaa päinvastoin maaseudun kehittämisestä Corkissa syyskuussa 2016 annetun julistuksen mukaisesti lisäämään maaseudun kehittämiseen tarkoitettua EU:n kokonaisrahoitustukea niin, että sen osuus on enemmän kuin 5 prosenttia EU:n talousarviosta. Tuen tulee kohdistua maaseutu- ja välialueille, jotka kattavat yli 90 prosenttia EU:n pinta-alasta, joilla asuu 58 prosenttia unionin väestöstä ja jotka tarjoavat 56 prosenttia unionin työpaikoista.

28.

painottaa, että koheesiopolitiikan määrärahoihin ehdotettu leikkaus asettaisi kyseenalaiseksi perussopimusten tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluvan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamisen. Tällaisen toimintamallin seurauksena erot Euroopan alueiden välillä kasvaisivat entisestään, mikä vaikuttaisi erityisesti vähemmän kehittyneisiin alueisiin ja niihin alueisiin, joilla on vakavia rakenteellisia ja väestönkehitykseen liittyviä ongelmia. Lisäksi tällaisessa mallissa jätetään huomiotta koheesiopolitiikan tähänastinen merkittävä panos sellaisilla aloilla kuin innovointi, digitalisaatio ja ilmastonsuojelu. Komitea varoittaa, että alueellisen yhteistyön ohjelmiin tarkoitettujen määrärahojen supistaminen vaarantaisi alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamispyrkimykset sekä tärkeimmät asiaan liittyvät välineet, kuten eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY) ja makroaluestrategiat.

29.

pahoittelee, että vaikka yli kolmasosa EU:n kansalaisista asuu raja-alueilla ja näihin alueisiin kohdistuu lukuisia alueellisia haasteita, rajatylittävän yhteistyön määrärahojen odotetaan sen todistetusti tuomasta eurooppalaisesta lisäarvosta huolimatta vähenevän reaalimääräisesti.

30.

tuo esiin monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen erittäin kielteiset seuraukset Euroopan maataloustuottajille ja maaseudun asukkaille. Mikäli yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin määrärahoihin ehdotetut leikkaukset hyväksyttäisiin, maaseudun kehittämispolitiikka ei enää pystyisi täyttämään tehtäväänsä, erityisesti kun on kyse kaupunki- ja maaseutualueiden elinolosuhteiden erojen vähentämisestä. Lisäksi komitea kehottaa säilyttämään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston jatkossakin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisessa hallinnointijärjestelmässä, jotta voidaan edelleen taata eri rahoituslähteiden keskinäinen johdonmukaisuus ja vahvistaa yhteisen maatalouspolitiikan alueellista ulottuvuutta.

31.

vastustaa erityisesti ehdotusta vähentää syrjäisimmille alueille suunnatun POSEI-ohjelman määrärahoja, sillä tämä vaarantaa ohjelman tavoitteen vastata kohdennetusti kunkin alueen maatalouden erityishaasteisiin maataloustuottajille annettavan suoran tuen rahoitusvälineenä.

32.

pitää valitettavana, ettei ESF+-rahaston talousarviositoumuksia ole todellisuudessa lisätty, vaikka rahaston tehtäväkentän on määrä laajentua kattamaan esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen. Komitea muistuttaa, että Euroopan sosiaalirahastossa (ks. AK:n lausunto ESR+:sta (1)) tulee säilyä sidos koheesiopolitiikkaan, joka on EU:n tärkein ihmisiin ja inhimilliseen pääomaan investoimisen, sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja miljoonien EU:n kansalaisten elämänlaadun parantamisen väline.

33.

toteaa, että olemassa olevista päällekkäisyyksistä ja kompromisseista huolimatta Euroopan globalisaatiorahastoa ei ole sisällytetty ESR+:aan. Komitea katsoo, että globalisaatiorahastosta rahoitettavien toimenpiteiden lisäarvo riippuu siitä, täydennetäänkö niitä pitkän aikavälin aluekehitysohjelmien avulla toteutettavin muutos- ja rakenneuudistusprosessein, etenkin esimerkiksi ESR+:n mahdollistamin ennakoivin toimenpitein.

34.

suhtautuu torjuvasti n+2-säännön käyttöönottoon n+3-säännön sijaan, kun on kyse määräajasta, jonka kuluessa vuosittain osoitetut määrärahat tulee käyttää. Riski, että säädökset hyväksytään myöhässä, on nimittäin erittäin suuri, joten n+2-säännön soveltaminen voisi vaikeuttaa osoitettujen määrärahojen täysimittaista hyödyntämistä.

35.

vastustaa jyrkästi ehdotettuja ratkaisuja, jotka pahentavat entisestään paikallis- ja alueyhteisöjen tilannetta, kun on kyse EU:n ohjelmista vuosittain osoitettavien varojen käytölle asetetusta määräajasta sekä hankkeiden ennakkorahoituksen ja erityisesti osarahoituksen määrästä, sillä monilla paikallis- ja alueyhteisöillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tarvittavan omarahoitusosuuden hankkimiseen.

36.

kehottaa komissiota laskemaan jäsenvaltioille osoitettavat koheesiopoliittiset määrärahat kulloinkin tuoreimman NUTS 2 -tason aluejaon pohjalta; Eurostat voi toimittaa tarvittavat tiedot tätä varten. Tällä tavoin voidaan varmistaa parempi yhteys NUTS 2 -tason alueiden sosioekonomisen tilanteen ja jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen laskennan välillä.

37.

kehottaa komissiota niin ikään ottamaan osarahoituskriteereitä mukauttaessaan ja koheesiopolitiikkaan varattuja määrärahoja jakaessaan huomioon myös muita indikaattoreita kuin asukaskohtaisen bruttokansantuotteen, sillä BKT ei kerro tarkasti yhteiskunnan kyvystä ratkaista sitä koskevia kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi väestörakenteen muutokset. Komitea pyytää laatimaan kansainvälisen, kansallisen, paikallisen ja alueellisen tason indeksit, jotka mahdollistavat edistymisen mittaamisen BKT:tä kattavammin. Väestönkehityksen haastetta ajatellen mahdollisia indikaattoreita voisivat olla väestönmuutokset (määrän voimakas ja jatkuva väheneminen), alueellinen jakautuminen, ikääntyminen, liiallinen ikääntyminen, nuorten ja aikuisten poismuutto sekä siitä johtuva syntyvyyden lasku.

38.

suhtautuu torjuvasti ehdotukseen leikata liikenneinfrastruktuuriin Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa osoitettavia määrärahoja (etenkin kun otetaan huomioon koheesiorahaston määrärahojen perusteeton supistaminen), sillä leikkaus ei ole perusteltu, kun ajatellaan ympäristöä saastuttamattoman, turvallisen ja hyvin verkottuneen liikennejärjestelmän varmistamiseen liittyvät tavoitteet ja vaatimukset.

39.

katsoo, että uutta Euroopan investointien vakautusjärjestelyä varten ehdotetut määrärahat – eli EU:n talousarvioon sisältyvä budjettikohta, joka mahdollistaa enimmillään 30 miljardin euron lainanoton, jotta markkinoiden mahdollisiin uusiin, euroalueen jäsenvaltioihin tai Euroopan valuuttakurssimekanismiin (ERM II) osallistuviin jäsenvaltioihin vaikuttaviin talous- ja finanssihäiriöihin voitaisiin reagoida tarkoituksenmukaisesti – ovat liian vähäiset. Komitea ehdottaakin määrärahoihin huomattavaa korotusta EU:n investointimahdollisuuksien turvaamiseksi sekä määrärahojen siirtämistä laskennallisesti EU:n talousarvion ulkopuolelle.

40.

on huolissaan ehdotetusta rakenneuudistusten tukiohjelmasta. Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 175 artiklaan, joka koskee yhteenkuuluvuutta, joten ohjelman tulisi rajoittua sellaisiin uudistuksiin, jotka vahvistavat taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja joilla on eurooppalaista lisäarvoa. Ohjelman tulisi myös olla osa uutta EU:n pitkän aikavälin kehittämisstrategiaa, joka olisi jatkoa Eurooppa 2020 -strategialle ja rakentuisi kestävän kehityksen tavoitteiden ympärille, ja siihen olisi sovellettava samoja vaatimuksia paikallis- ja alueviranomaisten kumppanuudesta ja osallistumisesta uudistusten suunnitteluun ja täytäntöönpanoon kuin rakenne- ja investointirahastoihin sovelletaan. Komitea vastustaa rakenne- ja investointirahastoista annettuun puiteasetukseen sisältyvää mahdollisuutta siirtää enimmillään 5 prosenttia määrärahoista sellaisiin unionin rahastoihin ja välineisiin, joilla ei ole yhteyttä yhteenkuuluvuustavoitteisiin ja joista suurinta osaa kaiken lisäksi hallinnoidaan suoraan ilman paikallis- ja alueviranomaisten osuutta asiaan.

41.

korostaa, että koheesiopolitiikkaan, maaseudun kehittämispolitiikkaan ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat erittäin kielteisesti alueellisen yhteenkuuluvuuden ja ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamiseen. Life-ohjelman määrärahojen lähes 60 prosentin lisäyksestä huolimatta ilmastonsuojeluun ja energia-alan mukauttamiseen tarkoitetut määrärahat kokonaisuudessaan merkitsevät huononnusta nykyiseen rahoituskehykseen verrattuna. Sen sijaan, että hyödynnettäisiin maatalous- ja erityisesti koheesiopolitiikan tarjoamat suuret mahdollisuudet edistää ympäristöön ja ilmastonsuojeluun myönteisesti vaikuttavia investointeja, nyt ehdotetussa monivuotisessa rahoituskehyksessä supistetaan koheesio- ja maatalouspolitiikan määrärahoja ja asetetaan näin EU:n ympäristöpoliittisten tavoitteiden saavuttaminen kyseenalaiseksi.

42.

panee merkille ehdotuksen lisätä Life-ohjelman rahoitusta (ks. AK:n lausunto Life-ohjelmasta (2)). Ohjelma on ratkaisevan tärkeä paikallis- ja alueviranomaisille, sillä se auttaa niitä torjumaan biologisen monimuotoisuuden heikkenemistä, kehittämään vihreän infrastruktuurin ratkaisuja ja edistämään kestävää kehitystä. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että aiemmin Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettujen, puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevien toimenpiteiden sisällyttäminen ohjelmaan vie osan ehdotetusta lisäyksestä. Komitea edellyttääkin, että Life-ohjelman kokonaisrahoitusta korotetaan vastaavalla määrällä, ja toivoo lisäksi, että valmiuksien parantamiseen liittyvien toimien osarahoitusosuus säilytetään samana kuin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

43.

toteaa, että kaavailtu pyrkimys edistää ilmastonsuojelutavoitteiden saavuttamista 25 prosentilla EU:n talousarvioon kirjatuista menoista, ei riitä Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Olisi pyrittävä siihen, että seuraavassa rahoituskehyksessä on mahdollista lisätä yli 30 prosenttiin sellaisten menojen osuutta, jotka edistävät hiilestä irtautumista energia-alalla, teollisuudessa ja liikennealalla sekä siirtymistä kiertotalouteen.

44.

on tyytyväinen siihen, että alaotsakkeeseen ”Euroopan horisontti” kuuluvia määrärahoja on korotettu nykyiseen verrattuna, ja kehottaa sääntelemään mahdollisuuksia siirtää muista monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvista välineistä määrärahoja Euroopan horisontti -ohjelmaan kunnioittaen ennen kaikkea asianomaisen hallintoviranomaisen aloiteoikeutta, tällä tavoin yhteisrahoitettavien toimien yhdessä suunnittelemisen periaatetta sekä periaatetta, jonka mukaan varat palautetaan kyseisen hallintoviranomaisen alueelle.

45.

suhtautuu myönteisenä siihen, että muuttoliike ja rajaturvallisuus on otettu omaksi otsakkeekseen ja että näillä aloilla toteutettaviin toimiin tarkoitettuja määrärahoja on lisätty huomattavasti. Komitea pitää harmillisena, että rajaturvallisuudelle annetaan paljon suurempi painoarvo kuin muille muuttoliikkeeseen liittyville kysymyksille, kuten suojan ja turvapaikan tarjoamiselle maahantulijoille, laillisen maahanmuuton tukemiselle ja kotouttamistoimille. Komitea vaatiikin, että turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon (ks. AK:n lausunto turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta (3)) osoitettuja määrärahoja korotetaan samalla prosenttiosuudella (240 %) kuin ulkorajojen turvaamiseen osoitettuja määrärahoja, jotta ne varmasti riittävät kotouttamishaasteiden asianmukaiseen ratkaisemiseen.

46.

korostaa, että tämä on erityisen tärkeää paikallis- ja alueviranomaisille, jotka ovat vastuussa suuresta osasta asiaan liittyviä toimenpiteitä. Näin etenkin kun otetaan huomioon, että monivuotinen rahoituskehys on kaiken kaikkiaan vaatimaton kooltaan, mikä rajoittaa EU:n toimintamahdollisuuksia tällä unionin poliittisen ja yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden kannalta äärimmäisen merkittävällä alalla vielä entisestäänkin. Komitea korostaa tässäkin yhteydessä, että Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) määrärahoja, joilla tulisi kattaa maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteet pitkällä aikavälillä, tulee lisätä tämän uuden tehtävän huomioon ottamiseksi.

47.

kiinnittää myös huomion siihen, että uusi perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, jonka on määrä kattaa EU:n perusoikeuksien ja -arvojen suojelu ja kannustaa aktiiviseen EU:n kansalaisuuteen, on hyvin tärkeä paikallis- ja alueviranomaisille näillä aloilla. Komitea ehdottaakin ohjelman yleisen rahoitusperustan vahvistamista, jotta aiheeseen liittyviin valtaviin haasteisiin voidaan vastata.

48.

on tyytyväinen unionin ulkoista toimintaa koskevien välineiden yksinkertaistamiseen ja toimintaa varten kaavailtuihin määrärahoihin, sillä ne auttavat tehostamaan EU:n ulko- ja kehityspolitiikkaa. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä rooli parannettaessa naapurimaiden ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä monilla eri aloilla sekä pyrittäessä toteuttamaan kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma kokonaisuudessaan. Komitea kehottaa ottamaan tämän roolin selvemmin huomioon monivuotisessa rahoituskehyksessä, mieluiten osoittamalla suoraan määrärahoja sitä varten.

49.

pitää vahvaa, tehokasta ja laadukasta EU:n julkishallintoa välttämättömänä, jotta unionin toimintapolitiikat voidaan toteuttaa ja jotta voidaan palauttaa luottamus EU:n tuomaan lisäarvoon ja lujittaa vuoropuhelua kansalaisten kanssa kaikilla tasoilla. Komitea korostaa demokraattisesti valituista jäsenistä koostuvien toimielinten tärkeää roolia tässä suhteessa.

50.

kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä pääsemään nopeasti yhteisymmärrykseen seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, jotta EU:n ohjelmat ehditään varmasti hyväksyä hyvissä ajoin ennen sen voimaantuloa.

Bryssel 9. lokakuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ


(1)  AK:n lausunto 3597/2018, ei vielä hyväksytty.

(2)  AK:n lausunto 3653/2018.

(3)  AK:n lausunto 4007/2018.