Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun direktiivin 2008/106/EY muuttamisesta ja direktiivin 2005/45/EY kumoamisesta”

(COM(2018) 315 final – 2018/0162 (COD))

(2019/C 110/23)

Esittelijä:

Tanja BUZEK

Lausuntopyynnöt	Euroopan parlamentti, 11.6.2018 neuvosto, 6.6.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohta

Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen erityisjaostossa	20.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	201/3/6

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa pitkälti tavoitteita, jotka komissio esittää ehdotuksessaan merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY (1) muuttamisesta ja jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyyskirjojen keskinäisestä tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/45/EY (2) kumoamisesta. ETSK:n mielestä sääntelykehyksen muutokset ovat tarpeellisia, oikeasuhtaisia ja kustannustehokkaita.

1.2

Vaikka ETSK paneekin merkille, että molemmat direktiivit ovat osaltaan parantaneet EU:n lipun alla purjehtivilla aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden koulutusta ja EU:ssa pätevyysasiakirjan saaneiden merenkulkijoiden ammatillista liikkuvuutta, komitea pitää aiheellisena mennä pidemmälle kyseisellä alalla. Tämän vuoksi ETSK suosittaa, että direktiivin 2008/106/EY tarkistusta hyödynnetään laajemman eurooppalaisen keskustelun käynnistämiseksi. Keskusteluun osallistuvat komissio, jäsenvaltiot, oppilaitokset ja merenkulkuala, ja siinä pohditaan, miten voidaan investoida edelleen eurooppalaiseen merenkulkualan osaamiseen, jotta turvataan sekä eurooppalaisen laivaston kilpailukyky että alan valmiudet tarjota hyviä ja laadukkaita työpaikkoja eurooppalaisille merenkulkijoille ja muille merialan ammattilaisille.

1.3

ETSK suosittaa erityisesti pyrkimään sellaisen EU-foorumin perustamiseen, jossa ovat mukana oppilaitokset, merenkulkuala, laajempi merenkulkuklusteri ja kansalliset merenkulkuvirastot, jotta voidaan parantaa merenkulkijoiden koulutusta ja kehittää eurooppalaisen merenkulkualan tutkinnon jälkeisiä opintoja, jotka ylittävät kansainvälisesti sovitun merenkulkijoiden vähimmäiskoulutustason. Tällainen täydennyskoulutus mahdollistaisi kilpailuedun luomisen eurooppalaisille merenkulkijoille tarjoamalla heille kansainvälisen tason vaatimukset ylittävän osaamisen ja lisäisi merenkulkualan ammattien houkuttavuutta EU:ssa etenkin naisten ja nuorten keskuudessa.

1.4

ETSK korostaa, että on tärkeää kehittää tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia koulutuspaketteja, joissa keskitytään erityisesti laadunhallinnan, vihreän osaamisen ja digitaalitaitojen opiskeluun. Komitean mielestä pitkälle viedyn osaamisen edistämiseen tulisi liittää erilaisia pätevöitymis- tai merkintämuotoja.

1.5

ETSK suosittaa myös laatuvaatimukset täyttävien merenkulkualan koulutuksen tarjoajien eurooppalaisen verkoston kehittämistä, jotta voidaan parantaa edelleen merenkulkualan koulutusjärjestelmää Euroopassa. Komitea kehottaa myös ottamaan käyttöön päälliköiden ja muun päällystön koulutuksessa Erasmus-tyyppisen, alan erityispiirteisiin mukautetun mallin merenkulkualan koulutuksen tarjoajien välistä vaihtoa varten koko EU:n alueella.

1.6

Kolmansien maiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen uudistetun tunnustamismekanismin osalta ETSK katsoo olevan erityisen tärkeää, että pyynnön esittävät jäsenvaltiot kuulevat kansallisia varustamoyhdistyksiä ja ammattijärjestöjä uuden kolmannen maan tunnustamisen toivottavuudesta ennen pyynnön esittämistä komissiolle. ETSK haluaa täsmentää, että mahdollisesti saatavilla oleva arvio todennäköisesti työllistettävistä merenkulkijoista on vain yksi kriteeri päätösprosessissa kolmannen maan tunnustamiseksi ja että sitä on seurattava läpinäkyvällä tavalla.

1.7

Mitä tulee uusien kolmansien maiden tunnustamista koskevan päätöksen tekemisen määräajan pidentämiseen 18 kuukaudesta 24 kuukauteen ja tietyissä olosuhteissa 36 kuukauteen, ETSK on huolissaan siitä, onko prosessin pidentäminen oikea mekanismi, sillä prosessi saattaa olla tarpeettoman pitkä maalle, joka selvästi täyttää kaikki vaatimukset. ETSK kehottaakin saattamaan prosessin päätökseen niin nopeasti kuin se on kohtuudella mahdollista edellyttäen, että prosessia voidaan pidentää niin kauan kuin se on tarpeen, jos korjaavia toimia vaaditaan.

1.8

Varmistaakseen unionin resurssien asianmukaisen käytön ETSK ehdottaa 20 artiklan muuttamista siten, että kolmannen maan tunnustamisen peruuttamista koskevia säännöksiä sovelletaan myös niihin kolmansiin maihin, jotka eivät tarjoa merkittävää määrää päälliköitä ja muita päällystön jäseniä vähintään viiden vuoden aikana. ETSK haluaa selventää, että lopullinen päätös tunnustamisen peruuttamisesta tai peruuttamatta jättämisestä kuuluu jäsenvaltioille COSS-komitean tavanomaisessa menettelyssä ja että tässä menettelyssä jätetään harkinnanvaraa jäsenvaltioiden toimittamien asiaankuuluvien tietojen tarkastelemiseksi.

1.9

Koska meriturvallisuutta ei voida vaarantaa, ETSK suosittelee, että rajallisen määrän päälliköitä ja muita päällystön jäseniä EU:n kauppalaivaston palvelukseen tarjonneisiin kolmansiin maihin ei pidä soveltaa väljempiä uudelleenarviointivaatimuksia kuin muihin maihin.

1.10

Muuttamismenettelyyn (27 artikla) – jossa säädetään komissiolle siirretystä vallasta muuttaa direktiiviä 2008/106/EY delegoiduilla säädöksillä – ehdotettujen muutosten lisäksi ETSK kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään varhaisiin toimiin muutosten panemiseksi täytäntöön siten, että aiemmissa tapauksissa lippuvaltion passiivisuuden vuoksi tarvittuja pidennyksiä ja pragmaattisesti tulkittuja jaksoja ei enää tarvita.

2. Tausta

2.1

EU:n lainsäädäntö merenkulkijoiden koulutuksesta ja pätevyyskirjojen myöntämisestä perustuu pääasiassa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kansainvälisessä merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevassa yleissopimuksessa (STCW-yleissopimus), sellaisena kuin se on muutettuna, määrättyihin kansainvälisiin vähimmäisvaatimuksiin.

2.2

Sen lisäksi, että STCW-yleissopimus on saatettu osaksi lainsäädäntöä EU:n tasolla direktiivillä 2008/106/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, tähän EU:n kehykseen sisältyy myös keskitetty EU:n mekanismi kolmansien maiden myöntämien merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyysasiakirjajärjestelmien tunnustamiseksi. Tämä mekanismi on suunniteltu siten, että sen arviointi ja uudelleenarviointi, miten kolmannet maat noudattavat STCW-yleissopimusta, suoritetaan keskitetyllä ja yhdenmukaistetulla tavalla, minkä ansiosta vältytään tilanteelta, jossa kunkin jäsenvaltion olisi suoritettava nämä arvioinnit erikseen. Tämä on erityisen merkittävää, koska EU:n tasolla on tällä hetkellä tunnustettu yli 40 kolmatta maata tätä tarkoitusta varten.

2.3

Tähän sääntelyjärjestelmään sisältyy myös yksinkertaistettu menettely jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen tunnustamista varten direktiivin 2005/45/EY nojalla. Tämän direktiivin tarkoituksena on kannustaa EU:n merenkulkijoiden liikkuvuuteen EU:n lipun alla purjehtivilla aluksilla mahdollistamalla päälliköiden ja päällystön pätevyysasiakirjojen tunnustaminen ilman muita, korvaavia toimenpiteitä.

2.4

Edellä mainitun lainsäädäntökehyksen avulla pyritään varmistamaan korkea turvallisuuden taso merellä ja meriympäristön suojelu minimoimalla merellä tapahtuvien onnettomuuksien riskit. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olemassa yhteinen ymmärrys siitä, että EU:n lipun alla purjehtivien alusten keskeisen henkilöstön koulutuksen ja pätevyysasiakirjojen myöntämisen parantaminen on erittäin tärkeää.

2.5

Tämä ehdotus on seurausta sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevasta ohjelmasta (REFIT), jossa arvioidaan, missä määrin molemmat direktiivit ovat saavuttaneet tavoitteensa. ETSK panee merkille, että ehdotettu tarkistus on sellaisen perusteellisen arvioinnin tulos, johon sisältyi Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) laatima kattava tutkimus (Study for the REFIT evaluation of Directives 2008/EC and 2005/45/EC (3), syyskuu 2017), julkinen ja kohdennetumpi kuuleminen sekä erityisiä työpajoja, joihin osallistui jäsenvaltioita yhdessä toimialan molempien osapuolten eli varustamojen ja merenkulkijoita edustavien ammattijärjestöjen kanssa.

2.6

REFIT-arvioinnin tulosten katsottiin olevan yleisesti ottaen myönteisiä ja niiden perusteella todettiin, että EU:n lainsäädäntö on auttanut vähentämään laivaväkeä, joka ei täytä vaatimuksia, lisäämään merenkulkijoiden liikkuvuutta unionissa ja luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa koulutettujen ja kolmansissa maissa koulutettujen merenkulkijoiden välillä.

2.7

Sääntelykehyksen tehokkuudessa ja sen joidenkin vaatimusten oikeasuhteisuudessa havaittiin kuitenkin eräitä puutteita. Komission ehdotuksen tarkoituksena on siksi lievittää havaittuja puutteita yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla nykyistä lainsäädäntöä. Tarkemmin ottaen lisätoimia pidettiin tarpeellisina

—	direktiivin yhdenmukaistamiseksi STCW-yleissopimuksen uusimpien muutosten kanssa

—	jäsenvaltioiden keskinäisesti tunnustamien pätevyysasiakirjojen määritelmän saattamiseksi ajan tasalle yhdistämällä direktiivi 2005/45/EY ja direktiivi 2008/106/EY

—	uusien kolmansien maiden tunnustamisen/uudelleenarvioinnin perusteiden suunnittelemiseksi, jotta talous- ja henkilöresursseja voidaan käyttää tehokkaammin

—	ensisijaisten perusteiden määrittämiseksi kolmansien maiden uudelleenarviointia varten keskittymällä paljon työvoimaa tarjoaviin maihin samalla kun harkitaan uudelleenarviointisyklin laajentamista muihin maihin

—	uusien kolmansien maiden tunnustamista koskevan määräajan pidentämiseksi, jotta näille maille voidaan antaa riittävästi aikaa hyväksyä ja panna täytäntöön mahdollisesti tarvittavia korjaavia toimia.

3. Ehdotuksen sisältö

3.1

Ehdotuksen yleisenä tavoitteena on nykyisen lainsäädännön yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen. Tähän sisältyvät erityisesti

—	asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön jatkuva mukauttaminen STCW-yleissopimukseen

—	keskitetyn kolmansien maiden tunnustamismekanismin tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen

—	oikeudellisen selkeyden lisääminen jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäisen tunnustamisen suhteen.

3.2

Keskitetty kolmansien maiden myöntämien pätevyysasiakirjojen tunnustamismekanismi edellyttää sitä, että komissio, jota avustaa tässä tehtävässä Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA), tarjoaa saataville huomattavat talous- ja henkilöresurssit, jotta jäsenvaltiot voivat yhtäältä arvioida uudet tunnustamispyynnöt ja toisaalta suorittaa jo tunnustettujen kolmansien maiden säännölliset uudelleenarvioinnit.

3.3

Saatavilla olevien resurssien käytön parantamiseksi komissio ehdottaa, että tunnustamisprosessista tehdään läpinäkyvämpi sallimalla, että pyynnön esittävä jäsenvaltio voi perustella tunnustamispyynnön. Tämä toimenpide koostuu keskustelujen käymisestä jäsenvaltioiden välillä tarpeesta tunnustaa uusia kolmansia maita.

3.4

Lisäksi komissio ehdottaa ensisijaisia perusteita tunnustettujen kolmansien maiden uudelleenarviointia varten sen perusteella, että saatavilla olevat resurssit olisi ohjattava uudelleen vähän merenkulkijoita EU:n aluksille tarjoavista maista niihin kolmansiin maihin, jotka tarjoavat paljon työvoimaa.

4. Yleisiä huomioita

4.1

ETSK kannattaa komission ehdotusta merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun direktiivin 2008/106/EY muuttamisesta, mukaan lukien jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen tunnustamista varten tarkoitetun yksinkertaistetun menettelyn sisällyttäminen direktiivin soveltamisalaan ja direktiivin 2005/45/EY kumoaminen.

4.2

ETSK katsoo, että muuttaminen on tarpeen, koska tämän direktiivin keskinäistä tunnustamista koskevan järjestelmän hallinnollisen kehyksen tehokkuutta voidaan todellakin parantaa. Näin voidaan mahdollistaa komission ja EMSAn talous- ja henkilöresurssien tehokkaampi kohdentaminen.

4.3

ETSK suhtautuu erityisen myönteisesti siihen, miten paljon komissio painottaa läpinäkyvyyttä, jonka olisi vallittava uusien kolmansien maiden merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen tunnustamista koskevien pyyntöjen käsittelyssä. ETSK katsoo, että uusi menettelyvaihe, joka mahdollistaa sen, että pyynnön esittävä jäsenvaltio voi perustella tunnustamispyynnön, on oikeasuhteinen, läpinäkyvä ja kustannustehokas. Pyynnön esittävillä jäsenvaltioilla on silti mahdollisuus tunnustaa yksipuolisesti kolmas maa, kunnes tunnustamisesta on tehty päätös. Näin ollen kolmannen maan tunnustamiseen johtava päätösprosessi saa aikaan tasapainon julkisten varojen – tunnustamisesta aiheutuvien kustannusten – valvontaa ja hyvin hyödyntämistä koskevan läpinäkyvyyden tarpeen ja sen välillä, että pyritään säilyttämään EU:n kauppalaivaston kilpailukyky – EU:n kauppalaivaston kilpailuetu työllistämällä asiaankuuluvien kolmansien maiden merenkulkijoita.

4.4

ETSK katsoo, että EU:n sääntelykehys merenkulkijoiden koulutuksesta ja pätevyysasiakirjojen myöntämisestä on auttanut tyydyttämään meriliikenteen työmarkkinoiden tarpeet helpottamalla EU:n lipun alla purjehtiville aluksille työllistymistä kaikille päälliköille ja päällystön jäsenille, joilla on voimassa oleva STCW-pätevyysasiakirja, riippumatta heidän asuinpaikastaan tai kansalaisuudestaan. Vaikka ei ole epäilystä siitä, että meriliikenne toimii globalisoituneilla työmarkkinoilla, ETSK haluaa kuitenkin palauttaa mieliin, miten tärkeää on, että EU investoi valtavasti omaan merialan osaamispohjaansa, jotta voidaan suojella eurooppalaisten meriliikenteen ja merenkulkuklustereiden kilpailukykyä koko EU:n alueella ylläpitävää eurooppalaisten merenkulkijoiden kriittistä massaa. Tämä tarkoittaa työllistymismahdollisuuksien luomista pitkälle koulutetuille henkilöille ja palkitsevien uramahdollisuuksien tarjoamista merellä tai merenkulkuun liittyvissä maatoiminnoissa erityisesti nuorille eurooppalaisille samalla kun säilytetään EU:n merenkulkijoiden osuus maailmanlaajuisesta merenkulkijoiden työvoimasta ja jopa lisätään sitä (EU:n nykyiset 220 000 merenkulkijaa muodostavat 18 prosenttia maailman kaikista merenkulkijoista) (4).

4.5

Edellä esitetyn perusteella ETSK kannustaa jäsenvaltioita panemaan viimein täytäntöön vuoteen 2018 (5) saakka ulottuvaan EU:n meriliikennestrategiaan sisältyvät suositukset sekä merialan työllisyyttä ja kilpailukykyä käsittelevän erityistyöryhmän (TFMEC) (6) Euroopan komissiolle esittämät toimintapoliittiset suositukset merenkulkualan koulutusjärjestelmän tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamisesta. ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja EU:n lainsäädäntövallan käyttäjiä harkitsemaan erityisesti jäljempänä tässä osiossa lueteltuja suosituksia.

4.6

ETSK suosittaa pyrkimään sellaisen EU-foorumin perustamiseen, jossa ovat mukana oppilaitokset, merenkulkuala, laajempi merenkulkuklusteri ja kansalliset merenkulkuvirastot, jotta voidaan parantaa merenkulkijoiden ammatillista koulutusta ja tätä kautta heidän työhönsijoittumistaan, urakehitystään ja liikkuvuuttaan. Kyseisen verkoston yhtenä tehtävänä olisi kehittää eurooppalaisen merenkulkualan tutkinnon jälkeisiä opintoja, jotka ylittävät kansainvälisesti sovitun merenkulkijoiden vähimmäiskoulutustason (kutsutaan myös nimellä ”merenkulkualan osaamistodistukset” tai ”STCW+”) (7). Tällainen täydennyskoulutus mahdollistaisi kilpailuedun luomisen eurooppalaisille merenkulkijoille tarjoamalla heille kansainvälisen tason vaatimukset ylittävän osaamisen.

4.7

ETSK korostaa edellä esitetyn valossa, että on tärkeää kehittää tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia koulutuspaketteja, joissa keskitytään erityisesti laadunhallinnan, vihreän osaamisen ja digitaalitaitojen opiskeluun. Digitaalitaidot ovat ensisijaisen tärkeitä, sillä alusten teknologia, tietojen ja viestintätietojen vaihto ja maissa toimivat tukijärjestelmät kehittyvät nopeasti. ETSK:n mielestä pitkälle viedyn osaamisen edistämiseen tulisi liittää erilaisia pätevöitymis- tai merkintämuotoja, jotta merenkulkualan koulutuksen parantamisesta tulee arvokas etu, joka auttaa eurooppalaisia merenkulkijoita etenemään urallaan. Näin myös lisätään merenkulkualan ammattien houkuttavuutta EU:ssa etenkin naisten ja nuorten keskuudessa sekä parannetaan myös alusten toimintojen tehokkuutta ja laatua, jatkuva innovointi ja kustannusten aleneminen mukaan luettuina.

4.8

Vastaavasti olisi hyödyllistä harkita laatuvaatimukset täyttävien merenkulkualan koulutuksen tarjoajien eurooppalaisen verkoston kehittämistä, jotta voidaan parantaa edelleen merenkulkualan koulutusjärjestelmää Euroopassa. Tätä varten ETSK suosittaa, että haetaan innoitusta vuonna 2009 perustetusta sisävesiliikenteen alan oppilaitosten eurooppalaisesta verkosta (EDINNA, Education Inland Navigation), jonka tavoitteena on edistää opetussuunnitelmien yhdenmukaistamista ylöspäin. Foorumi on osoittautunut erinomaiseksi välineeksi, jonka avulla voidaan vaihtaa taitotietoa ja yhteisiä toimintatapoja pyrittäessä kehittämään ammattipätevyyksiä. ETSK suosittaa lisäksi otettavaksi käyttöön päälliköiden ja muun päällystön koulutuksessa Erasmus-tyyppisen, alan erityispiirteisiin mukautetun mallin merenkulkualan koulutuksen tarjoajien välistä vaihtoa varten koko EU:n alueella.

4.9

Lisäksi ETSK pyytää EU:lta ja jäsenvaltioilta yhdenmukaistettuja poliittisia ponnisteluja toimialan tukemiseksi sen pyrkiessä vastaamaan alan digitalisaation, automaation ja tarvittavan ympäristöystävällisyyden lisäämisen aiheuttamiin haasteisiin. ETSK panee merkille, että nämä haasteet voidaan ratkaista helpommin takaamalla eurooppalaispohjainen laadukas merenkulkualan koulutusjärjestelmä, joka kestää kauas tulevaisuuteen. ETSK suhtautuu siksi myönteisesti pian käynnistettävään nelivuotiseen SkillSea-hankkeeseen. Tällä hankkeella edistetään toimialan – mukaan lukien eurooppalaiset meriliikenteen työmarkkinaosapuolet, Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestö (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto (ETF) –, koulutuksen tarjoajien ja kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on parantaa merenkulkualan opetusohjelmaa Euroopassa.

5. Erityistä

5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että direktiivit 2005/45/EY ja 2008/106/EY on yhdistetty, sillä se katsoo, että niiden yhdistäminen tehostaa täytäntöönpanoa ja todennäköisesti selkeyttää ja yksinkertaistaa merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyysasiakirjojen myöntämistä koskevaa kehystä. Tällaisen konsolidoinnin avulla puututaan erityisesti siihen ongelmaan, että direktiivissä 2005/45/EY ei ole määritelty pätevyysasiakirjoja, ja selkeytetään ja yhdenmukaistetaan jäsenvaltioiden tunnustamien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen määritelmää. On varmistettava, että merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen määritelmä saatetaan ajan tasalle vuonna 2012 käyttöön otettujen uusien määritelmien mukaisesti. Tällainen ajan tasalle saattaminen parantaa todennäköisesti EU:n jäsenvaltioiden keskinäisen tunnustamisjärjestelmän oikeusvarmuutta.

5.2

Uuden 5 b artiklan tarkoituksena on sisällyttää jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäinen tunnustaminen direktiivin 2008/106/EY soveltamisalaan. ETSK pitää tätä lisäystä välttämättömänä, sillä siinä täsmennetään, mitkä pätevyysasiakirjat tunnustetaan keskinäisesti, jotta merenkulkijat, joilla on toisen jäsenvaltion myöntämä pätevyysasiakirja, saavat työskennellä toisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla.

5.3

ETSK tukee täysimääräisesti työvoiman liikkuvuutta ja kannustaa siihen edelleen, jotta voidaan auttaa EU:ssa pätevyysasiakirjansa saaneita päälliköitä ja muuta päällystöä sekä Euroopan varustamoja löytämään toisensa sujuvasti. ETSK panee tähän liittyen tyytyväisenä merkille, että komission (8) mukaan vuonna 2015 unionissa oli voimassa yli 47 000 alun perin toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn pätevyysasiakirjan vahvistusta, mikä tarkoittaa, että noin 25 prosenttia kaikista päälliköistä ja muista päällystön jäsenistä voi työskennellä EU:n lipun alla purjehtivissa aluksissa.

5.4

Edellä mainitut luvut osoittavat, että jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyysasiakirjojen keskinäisen tunnustamisen järjestelmä on tuottanut rohkaisevia tuloksia EU:n merenkulkijoiden liikkuvuudessa EU:n lipun alla purjehtivilla aluksilla. Lisäksi ETSK korostaa, että jatkossa on tärkeää suojella eurooppalaisia merenkulkualan työpaikkoja, varmistaa merenkulkualan koulutuksen tarjoajien tulevaisuus kaikkialla EU:ssa ja suojella eurooppalaista merenkulkualan osaamista kokonaisuudessaan.

5.5

ETSK kannattaa ehdotusta direktiivin 2008/106/EY yhdenmukaistamiseksi viimeisimpien STCW-yleissopimukseen tehtyjen muutosten kanssa, jotta vältytään direktiivin ja kansainvälisen sääntelykehyksen välisiltä oikeudellisilta ristiriidoilta. Tällainen yhdenmukaistaminen auttaa todennäköisesti suojelemaan yhdenmukaista täytäntöönpanoa EU:n tasolla, auttaa miehistöjä hankkimaan uusia taitoja ja osaamista – erityisesti matkustaja-aluksilla ja kaasua tai muuta matalan leimahduspisteen polttoainetta käyttäviä aluksia koskevan kansainvälisen turvallisuussäännöstön (IGF-säännöstö) tai polaarisilla vesialueilla purjehtivia aluksia koskevan turvallisuussäännöstön (polaarisäännöstö) soveltamisalaan kuuluvilla aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden koulutus- ja pätevyysvaatimukset – samalla kun se tukee urakehitystä.

5.6

ETSK kyseenalaistaa unionin talous- ja henkilöresurssien kohtuuttoman käytön sellaisten uusien kolmansien maiden arvioimiseksi, jotka eivät ehkä kykene tarjoamaan merkittävää määrää päälliköitä ja muuta päällystöä. ETSK tukee siksi täysin komission ehdotusta siitä, että jokaisesta jäsenvaltion esittämästä uudesta pyynnöstä kolmannen maan tunnustamiseksi suoritetaan arviointi, johon sisältyy arvio kyseisestä maasta todennäköisesti työllistettävien päälliköiden ja muiden päällystön jäsenten määrästä. Lisäksi ETSK katsoo olevan erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot kuulevat kansallisia varustamoyhdistyksiä ja ammattijärjestöjä uuden kolmannen maan tunnustamisen toivottavuudesta ennen pyynnön esittämistä komissiolle. ETSK haluaa kuitenkin tarkentaa, että mahdollisesti saatavilla oleva arvio todennäköisesti työllistettävistä merenkulkijoista on vain yksi kriteeri päätösprosessissa uuden kolmannen maan tunnustamiseksi ja että sitä on seurattava läpinäkyvällä tavalla.

5.7

Tehokkuuden ja saatavilla olevien resurssien hyödyntämisen parantamisen osalta ETSK panee tyytyväisenä merkille, että ehdotuksen (19 artikla) nojalla perustelut on esitettävä ja niistä on keskusteltava jäsenvaltioiden kesken, kun jäsenvaltio haluaa esittää pyynnön uuden kolmannen maan tunnustamisesta. ETSK haluaa selventää, että lopullinen päätös uuden kolmannen maan tunnustamisesta tai tunnustamatta jättämisestä kuuluu jäsenvaltioille tavanomaisessa menettelyssä, johon sisältyy määräenemmistöäänestys meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevässä komiteassa (COSS-komiteassa). ETSK suhtautuu lisäksi myönteisesti sen sallimiseen, että jäsenvaltiot voivat tunnustaa yksipuolisesti kolmannen maan pätevyysasiakirjoja sillä välin, kun arvioinnin tuloksia odotetaan. ETSK kannattaa vahvasti tämän sallimista, sillä se tarjoaa oikeasuhteisen ja kustannustehokkaan ratkaisun samalla kun sen avulla säilytetään EU:n alusten kilpailukyky.

5.8

Mitä tulee uusien kolmansien maiden tunnustamista koskevan päätöksen tekemisen määräajan pidentämiseen 18 kuukaudesta 24 kuukauteen ja tietyissä olosuhteissa 36 kuukauteen, ETSK katsoo, että ehdotettu toimenpide on perusteltu niin kauan kuin kyseisellä kolmannella maalla ei ole pakottavaa tarvetta toteuttaa korjaavia toimia. ETSK toteaa kuitenkin olevansa huolissaan siitä, onko prosessin automaattinen pidentäminen oikea mekanismi, sillä voi käydä niin, että maa, joka ei selvästi täytä kaikkia vaatimuksia, pitkittää prosessia tarpeettomasti. ETSK ehdottaa siksi, että tavoitteena olisi jatkossakin saattaa prosessi päätökseen niin nopeasti kuin se on kohtuudella mahdollista säätämällä lisäksi, että prosessia voidaan pidentää niin kauan kuin se on tarpeen, jos korjaavia toimia ei vaadita.

5.9

Tarkistetulla 20 artiklalla otetaan käyttöön erityinen peruste kolmannen maan tunnustamisen kumoamiselle tapauksessa, jossa kolmannesta maasta ei ole vähintään viiteen vuoteen tullut merenkulkijoita EU:n kauppalaivaston palvelukseen. ETSK haluaa selventää, että lopullinen päätös tunnustamisen peruuttamisesta tai peruuttamatta jättämisestä kuuluu jäsenvaltioille COSS-komitean tavanomaisessa menettelyssä ja että tässä menettelyssä jätetään harkinnanvaraa jäsenvaltioiden toimittamien asiaankuuluvien tietojen tarkastelemiseksi. ETSK kannattaa ehdotettua tarkistusta pääpiirteissään, mutta haluaa kuitenkin huomauttaa, että resurssien asianmukaisen hyödyntämisen vuoksi tätä perustetta voidaan soveltaa myös siinä tapauksessa, että kolmas maa ei tarjoa yhtään tai merkittävää määrää päälliköitä ja muita päällystön jäseniä. Tämän perusteella ja täysin menettelyjen mukaisesti ETSK ehdottaa, että kolmannen maan tunnustus voidaan kumota siinä tapauksessa, että kolmas maa ei tarjoa merkittävää määrää päälliköitä ja muita päällystön jäseniä vähintään viiden vuoden aikana.

5.10

ETSK kyseenalaistaa perustelut 21 artiklan muuttamiselle siten, että siinä edellytetään, että uudelleenarviointijaksoa voidaan pidentää 10 vuoteen ensisijaisten perusteiden perusteella. ETSK ymmärtää, että ainoastaan matemaattisesti tarkasteltuna kolmannet maat, jotka tarjoavat ison määrän merenkulkijoita, ovat teoriassa suurempi uhka alusten turvalliselle käytölle kuin sellaiset maat, jotka tarjoavat rajallisen määrän merenkulkijoita. Edellä mainituista syistä ja olettaen, että meriturvallisuutta ei voida vaarantaa, ETSK suosittelee, että rajallisen määrän päälliköitä ja muita päällystön jäseniä EU:n kauppalaivaston palvelukseen tarjonneisiin kolmansiin maihin ei pidä soveltaa väljempiä arviointivaatimuksia.

5.11

ETSK kannattaa 25 a artiklan muutosta, joka on tarpeen, jotta on mahdollista käyttää läpinäkyvällä tavalla jäsenvaltioiden toimittamia tietoja, jotka koskevat kolmansien maiden myöntämistä pätevyysasiakirjoista annettujen tunnustamista todistavien kelpoisuustodistusten lukumäärää, kolmannen maan tunnustamisen kumoamiseksi tai uudelleenarvioinnin priorisoimiseksi, kuten 20 ja 21 artiklassa on säädetty.

5.12

ETSK on täysin tietoinen siitä, että merenkulun globaalin luonteen vuoksi tavoitteena on oltava jäsenvaltioiden kansainvälisten sitoumusten ja Euroopan unioniin liittyvien sitoumusten välisten ristiriitojen ehkäiseminen. Tämä vaatii eurooppalaisen kehyksen jatkuvaa yhdenmukaistamista STCW-yleissopimuksen kanssa, jotta voidaan luoda tasavertaiset toimintaedellytykset EU:n ja kolmansien maiden välille merenkulkijoiden koulutusta ja pätevyysasiakirjojen myöntämistä koskevan kansainvälisen kehyksen täytäntöönpanossa. Edellä esitettyjen seikkojen ja STCW-yleissopimukseen mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävien muutosten perusteella ETSK pitää asianmukaisena, että komissiolle annetaan valtuudet muuttaa säännöksiä delegoiduilla säädöksillä sujuvamman ja nopeamman sopeutumisen varmistamiseksi STCW-yleissopimuksen ja säännöstön muutoksiin nähden.

5.13

Edellä todetun perusteella ETSK kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään varhaisiin toimiin muutosten panemiseksi täytäntöön siten, että aiemmissa tapauksissa lippuvaltion passiivisuuden vuoksi tarvittuja pidennyksiä ja pragmaattisesti tulkittuja jaksoja ei enää tarvita.

Bryssel 12. joulukuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL L 323, 3.12.2008, s. 33.

(2) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 160.

(3) https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/legislation/2017-09-stwc-support-study-refit-eval-dirs-20080106-20050045.pdf

(4) SWD(2016) 326 final.

(5) COM(2009) 8 final.

(6) Komission varapuheenjohtajan Siim Kallasin perustama merialan työllisyyttä ja kilpailukykyä käsittelevä erityistyöryhmä esitti raporttinsa 9. kesäkuuta 2011.

(7) COM(2009) 8 final.

(8) SWD(2017) 18 final.