EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.3.2017

COM(2017) 142 final

2017/0063(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2017) 114 final}
{SWD(2017) 115 final}
{SWD(2017) 116 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Yleinen tausta

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

1. Joillakin kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole täytäntöönpanokelpoisia takeita siitä, että ne voivat soveltaa EU:n kilpailusääntöjä riippumattomasti ottamatta vastaan ohjeita julkisilta tai yksityisiltä tahoilta. Monet viranomaiset kamppailevat riittämättömien henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien kanssa. Tällä voi olla vaikutusta niiden täytäntöönpanokykyyn. Esimerkiksi jotkin kansalliset kilpailuviranomaiset eivät voi suorittaa samanaikaisia tarkastuksia epäillyn kartellin kaikkien jäsenten tiloissa, jolloin jotkin yritykset saavat arvokasta aikaa todistusaineiston hävittämiseen ja välttävät paljastumisen. Toisilla ei ole asianmukaisia tietoteknisiä välineitä löytääkseen todisteita kilpailusääntöjen rikkomisesta.

2. Monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole kaikkia välineitä, joita ne tarvitsevat voidakseen havaita kilpailuoikeuden rikkomisen ja torjua sitä tehokkaasti. Joillakin kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole keskeisiä tutkintavaltuuksia, kuten valtuuksia kerätä matkapuhelimiin, kannettaviin tietokoneisiin, tabletteihin jne. tallennettuja todisteita. Tämä on merkittävä puute digitaalisella aikakaudella. Niiden tutkintavaltuudet ovat usein tehottomia, koska niitä ei tueta tehokkailla seuraamuksilla, jos yritykset eivät noudata kilpailusääntöjä.

3. Kaikki kansalliset kilpailuviranomaiset eivät voi määrätä vaikuttavia sakkoja: Joissakin jäsenvaltioissa kansallisessa lainsäädännössä estetään kansallisia kilpailuviranomaisia määräämästä vaikuttavia sakkoja EU:n kilpailuoikeuden rikkomisesta. Esimerkiksi joissakin jäsenvaltioissa yritykset voivat välttyä maksamasta sakkoa toteuttamalla uudelleenjärjestelyjä. Joissakin jäsenvaltioissa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan rikkomisesta määrätään sakkoja vain vähän tai ei lainkaan. Määrättävien sakkojen taso vaihtelee suuresti: rangaistus samasta rikkomisesta voi olla yhdessä jäsenvaltiossa paljon suurempi kuin jossakin toisessa jäsenvaltiossa ilman, että se olisi perusteltavissa objektiivisilla näkökohdilla.

4. Sakkovapautus- tai -lievennysohjelmat ovat tärkeä väline kartellien paljastamisessa. Ne kannustavat yrityksiä toimittamaan arvokasta tietoa kartelleista, joihin ne ovat osallistuneet, täydellisen tai osittaisen sakoista vapauttamisen vastineeksi. Yrityksillä, jotka harkitsevat sakkovapautuksen tai lievennyksen hakemista, on oltava riittävä oikeusvarmuus, jotta niillä olisi kannustin yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Näin on erityisesti silloin, kun yritykset hakevat vapautusta sakoista tai niiden lieventämistä eri jäsenvaltioissa, koska kartelli vaikuttaa useilla lainkäyttöalueilla. Sakkovapautus- tai lievennysohjelmissa eri puolilla Eurooppaa olevat erot kuitenkin estävät yrityksiä tunnustamasta ja toimittamasta todisteita kilpailunvastaisista toimintatavoista.

5. Kansallisten kilpailuviranomaisten puutteelliset ja rajalliset välineet ja takeet heikentävät myös rinnakkaisen toimivallan järjestelmää SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanemiseksi tiiviissä yhteistyössä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Tämän järjestelmän edellytyksenä on, että viranomaiset voivat luottaa siihen, että osapuolet toteuttavat tutkintatoimenpiteitä toistensa puolesta. Järjestelmä ei kuitenkaan toimi hyvin, koska kaikilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei vieläkään ole riittäviä tutkintavälineitä. Myös muut puutteet kansallisten kilpailuviranomaisten valmiuksissa keskinäiseen avunantoon heikentävät EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanojärjestelmää, jonka tarkoituksena on toimia yhtenäisenä kokonaisuutena. Kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset eivät voi esimerkiksi vaatia määräämiensä sakkojen rajat ylittävää täytäntöönpanoa, jos rikkomiseen syyllistyneellä yrityksellä ei ole laillista toimipaikkaa niiden alueella. Digitaalisella aikakaudella monet yritykset myyvät internetin kautta mahdollisesti lukuisiin maihin, mutta niillä saattaa olla laillinen toimipaikka esimerkiksi ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa. Tällaiset yritykset ovat tällä hetkellä turvassa sakoilta.

Tästä syystä tarvitaan säädösehdotus, jolla parannetaan kansallisten kilpailuviranomaisten valmiuksia panna EU:n kilpailusäännöt tehokkaammin täytäntöön ja varmistetaan, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on tarvittavat takeet riippumattomuudesta sekä riittävät resurssit ja täytäntöönpano- ja sakotusvaltuudet. Sellaisten kansallisten esteiden poistaminen, jotka estävät kansallisia kilpailuviranomaisia toteuttamasta täytäntöönpanoa tehokkaasti, auttaa poistamaan kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla ja lopettamaan kuluttajille ja yrityksille, pk-yritykset mukaan luettuina, kyseisistä toimenpiteistä aiheutuvat haitat ja niiden joutumisen epäedulliseen asemaan. Kun kansalliset kilpailuviranomaiset voivat antaa toisilleen keskinäistä apua, varmistetaan lisäksi entistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset ja tiivis yhteistyö Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Toissijaisuusperiaate

Asetuksella (EY) N:o 1/2003 perustettiin hajautettu järjestelmä kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa varten, mutta tämän järjestelmän täyttä potentiaalia ei ole vielä saavutettu. Ehdotetulla direktiivillä on tarkoitus varmistaa, että kilpailusääntöjen täytäntöönpano tuottaa tuloksia kansallisella tasolla, antamalla kansallisille kilpailuviranomaisille takeet ja välineet, joita ne tarvitsevat voidakseen panna kilpailusäännöt tehokkaasti täytäntöön.

Kilpailuviranomaisten sakkovapautus- tai lievennysohjelmien väliset yhteydet Euroopassa

Suhteellisuusperiaate

Useimpien seikkojen osalta ehdotuksella asetetaan vähimmäisvaatimukset, joilla varmistetaan kansallisten kilpailuviranomaisten tehokkaat valtuudet panna EU:n kilpailusäännöt täytäntöön. Näin varmistetaan asianmukainen tasapaino ehdotuksen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisen välillä puuttumatta kohtuuttomasti kansallisiin perinteisiin. Jäsenvaltiot voivat edelleen säätää tiukemmista vaatimuksista ja mukauttaa sääntönsä kansallisiin erityispiirteisiin. Esimerkiksi jäsenvaltiot voivat edelleen vapaasti suunnitella, järjestää ja rahoittaa kansalliset kilpailuviranomaisensa parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan niiden tehokkuus on varmistettu. Lisäksi ehdotetulla direktiivillä myös varmistetaan, että niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat valinneet tuomioistuinmallin kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon, valintaa kunnioitetaan täysimääräisesti.

Toimintatavan valinta

Direktiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa kansallisten kilpailuviranomaisten tehokkuutta asettamatta yhtä yleispätevää ratkaisua, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden oikeudelliset perinteet ja institutionaaliset erityispiirteet. Näin ollen direktiivi on paras tapa taata, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on tarvitsemansa takeet voidakseen panna kilpailusäännöt tehokkaammin täytäntöön, puuttumatta kohtuuttomasti kansallisiin erityispiirteisiin ja perinteisiin. Toisin kuin asetus, se jättää jäsenvaltioiden tehtäväksi valita sopivimmat keinot direktiivin sisältämien toimenpiteiden toteuttamiseen. Lisäksi direktiivi on joustava väline, jolla varmistetaan, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on tarvittavat takeet riippumattomuudesta sekä riittävät resurssit ja täytäntöönpano- ja sakotusvaltuudet, samalla kun jäsenvaltioille jätetään mahdollisuus mennä halutessaan pidemmälle.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Sidosryhmien kuuleminen

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Vaikutustenarviointi

Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

Täytäntöönpanosuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Täytäntöönpanosuunnitelmaan sisältyvät seuraavat: i) yksi yhteyspiste komissiossa sähköisen postilaatikon kautta, jota jäsenvaltiot voivat käyttää kaikissa asioissa, jotka liittyvät ehdotettuun direktiiviin, ja ii) useita komission ja jäsenvaltioiden toimia, joilla voidaan ratkaista seuraavat kolme keskeistä täytäntöönpanohaastetta: a) täytäntöönpano määräajassa, b) koulutuksen ja tuen tarjonta kansallisille kilpailuviranomaisille ja c) yritysmaailman riittävä tiedottaminen.

Komissio seuraa direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa niin sen ajanjakson aikana, jona direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, kuin kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen jälkeenkin.

Direktiivin jälkiarviointi tehdään viiden vuoden kuluttua sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Selittävät asiakirjat

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tutkinta- ja päätöksentekovaltuudet ja menettelyt ovat kilpailuviranomaisten tärkeimpiä välineitä. Tällä hetkellä valtuudet kuitenkin vaihtelevat suuresti eri puolilla Eurooppaa, ja monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole kaikkia tarvitsemiaan valtuuksia. Kansallisten kilpailuviranomaisten tutkinta- ja päätöksentekovaltuuksien laajuus vaihtelee huomattavasti, mikä voi merkittävästi vaikuttaa niiden tehokkuuteen.

2017/0063 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 103 ja 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 21 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 ja 102 artiklassa on kyse oikeusjärjestyksen perusteista, joita olisi sovellettava tehokkaasti kaikkialla unionissa sen varmistamiseksi, että kilpailu sisämarkkinoilla ei vääristy. SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokas täytäntöönpano on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että markkinat Euroopassa ovat avoimemmat ja perustuvat kilpailuun ja että yritykset kilpailevat niillä omilla ansioillaan ilman yritysten luomia esteitä markkinoille pääsylle, jolloin yritykset voivat luoda vaurautta ja työpaikkoja. Se suojelee kuluttajia liiketoimintatavoilta, jotka pitävät tavaroiden ja palvelujen hinnat keinotekoisen korkeina, ja lisää kuluttajien saatavilla olevaa innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen valikoimaa.

(2)SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan julkisoikeudellisesta täytäntöönpanosta huolehtivat jäsenvaltioiden kansalliset kilpailuviranomaiset rinnakkain komission kanssa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 22 mukaisesti. Kansalliset kilpailuviranomaiset ja komissio muodostavat yhdessä unionin kilpailusääntöjä tiiviissä yhteistyössä soveltavien viranomaisten verkoston (Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto).

(3)Asetuksen (EY) N:o 1/2003 3 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan kansalliset kilpailuviranomaiset ja tuomioistuimet soveltamaan SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sopimuksiin ja menettelytapoihin, jotka voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Käytännössä useimmat kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiä rinnakkain SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan kanssa. Sen vuoksi tämä direktiivi, jonka tavoitteena on varmistaa, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on tarvittavat takeet riippumattomuudesta ja täytäntöönpano- ja sakotusvaltuudet, jotka ne tarvitsevat voidakseen soveltaa tehokkaasti SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa, vaikuttaa väistämättä kansallisten kilpailuviranomaisten samanaikaisesti soveltamiin kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiin.

(4)Lisäksi sen, että kansallisille kilpailuviranomaisille annetaan valtuudet saada kaikki tutkimuksen kohteena olevaan yritykseen liittyvät tiedot digitaalisessa muodossa riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu, olisi vaikutettava myös kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksiin silloin, kun ne menettelyn varhaisessa vaiheessa toteuttavat tutkintatoimia myös kansallisen kilpailuoikeuden säännösten perusteella, joita ne soveltavat rinnakkain SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan kanssa. Erisuuruisten valtuuksien antaminen kansallisille kilpailuviranomaisille siitä riippuen, soveltavatko ne lopulta pelkästään kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiä vai samanaikaisesti myös SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa, haittaisi kilpailuoikeuden tehokasta täytäntöönpanoa sisämarkkinoilla. Sen vuoksi direktiivin soveltamisalan olisi katettava SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan itsenäisen soveltamisen lisäksi kansallisen kilpailuoikeuden rinnakkainen soveltaminen samassa asiassa. Poikkeuksena on sakkovapautus- ja lievennyslausuntojen ja sovintoehdotusten suojelu, joka ulottuu myös kansallisen kilpailuoikeuden itsenäiseen soveltamiseen.

(5)Kansallisen oikeuden vuoksi monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole tarvittavia takeita riippumattomuudesta ja täytäntöönpano- ja sakotusvaltuuksia, joiden avulla ne voisivat panna kilpailusäännöt tehokkaasti täytäntöön. Tämä heikentää niiden kykyä soveltaa tehokkaasti SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa ja tarvittaessa kansallisen kilpailuoikeuden säännöksiä rinnakkain SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan kanssa. Esimerkiksi monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole kansallisen oikeuden nojalla tehokkaita välineitä löytää näyttöä SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan rikkomisesta tai sakottaa lakia rikkovia yrityksiä tai niillä ei ole resursseja, jotka ne tarvitsevat voidakseen panna SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokkaasti täytäntöön. Tämä voi estää niitä ryhtymästä ollenkaan toimiin tai johtaa niiden täytäntöönpanotoimien rajoittumiseen. Koska monilta kansallisilta kilpailuviranomaisilta puuttuvat toimintavälineet ja takeet, joiden avulla ne voisivat panna SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokkaasti täytäntöön, menettelyn tulos voi vaihdella kilpailunvastaisiin toimiin syyllistyneiden yritysten osalta paljon riippuen siitä, missä jäsenvaltioissa ne harjoittavat toimintaa: niihin ei ehkä kohdisteta minkäänlaista täytäntöönpanotoimenpidettä SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan nojalla tai täytäntöönpano on tehotonta. Esimerkiksi joissakin jäsenvaltioissa yritykset voivat välttyä sakkovastuustaan yksinkertaisesti toteuttamalla uudelleenjärjestelyjä. SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja niiden kanssa rinnakkain sovellettavien kansallisen kilpailuoikeuden säännösten epätasainen täytäntöönpano johtaa siihen, että menetetään mahdollisuudet poistaa markkinoille pääsyn esteitä ja luoda koko Euroopan unionin alueelle avoimemmat kilpailuun perustuvat markkinat, joilla yritykset kilpailevat omilla ansioillaan. Yritykset ja kuluttajat kärsivät erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa kansallisten kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiudet ovat heikommat. Yritykset eivät voi kilpailla omilla ansioillaan, jos kilpailunvastaisille toimintatavoille on turvasatamia, esimerkiksi siksi, että todisteita kilpailunvastaisista toimintatavoista ei voida kerätä tai yritykset voivat välttyä sakkovastuusta. Tästä syystä yrityksillä ei ole kannustinta tulla näille markkinoille ja käyttää sijoittautumisoikeuttaan ja oikeuttaan tarjota tavaroita ja palveluja markkinoilla. Kuluttajat niissä jäsenvaltioissa, joissa on vähemmän kilpailuoikeuden täytäntöönpanoa, eivät saa tehokkaan täytäntöönpanon tuomia hyötyjä. SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja niiden kanssa rinnakkain sovellettavien kansallisen kilpailuoikeuden säännösten epätasainen täytäntöönpano Euroopassa vääristää näin ollen kilpailua sisämarkkinoilla ja heikentää niiden moitteetonta toimintaa.

(6)Kansallisten kilpailuviranomaisten puutteelliset ja rajalliset välineet ja takeet heikentävät myös SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanoa varten perustettua rinnakkaisen toimivallan järjestelmää, joka on suunniteltu toimimaan yhtenäisenä kokonaisuutena, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Tämän järjestelmän edellytyksenä on, että viranomaiset voivat luottaa siihen, että osapuolet toteuttavat tutkintatoimenpiteitä toistensa puolesta. Järjestelmä ei kuitenkaan toimi hyvin, koska kaikilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei vieläkään ole riittäviä tutkintavälineitä. Muissa keskeisissä kysymyksissä kansalliset kilpailuviranomaiset eivät pysty antamaan toisilleen keskinäistä apua. Esimerkiksi useimmissa jäsenvaltioissa rajat ylittävää toimintaa harjoittavat yritykset pystyvät välttämään sakkojen maksamisen yksinkertaisesti siten, ettei niillä ole laillista toimipaikkaa joillakin jäsenvaltioiden alueilla, joissa ne harjoittavat toimintaa. Tämä vähentää kannustimia noudattaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa. Tästä seurauksena oleva tehoton täytäntöönpano vääristää kilpailua sääntöjä noudattavien yritysten osalta ja heikentää kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin, erityisesti digitaalisessa ympäristössä.

(7)Jotta voidaan varmistaa Euroopassa aidosti yhteinen kilpailusääntöjen täytäntöönpanoalue, joka tarjoaa tasapuolisemmat toimintaedellytykset sisämarkkinoilla toimiville yrityksille ja vähentää kuluttajien epätasa-arvoisuutta, on tarpeen säätää riippumattomuuden vähimmäistakeista, tarvittavista resursseista ja olennaisista täytäntöönpano- ja sakotusvaltuuksista, kun sovelletaan SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa ja kansallista kilpailulainsäädäntöä rinnakkain SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan kanssa, jotta kansalliset kilpailuviranomaiset voivat olla täysin tehokkaita.

(8)Tämän direktiivin oikeusperustaksi on syytä ottaa sekä SEUT-sopimuksen 103 että 114 artikla. Tämä johtuu siitä, että direktiivi ei kata pelkästään SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamista ja kansallisen kilpailuoikeuden säännösten rinnakkaista soveltamista näiden artiklojen kanssa vaan se kattaa myös kansallisten kilpailuviranomaisten SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamiseksi käyttämissä välineissä ja takeissa olevat puutteet ja rajoitukset, jotka vaikuttavat kielteisesti sekä kilpailuun että sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

(9)Vähimmäistakeiden käyttöön ottaminen sen varmistamiseksi, että kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa tehokkaasti, ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta pitää voimassa tai ottaa käyttöön laajempia takeita kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuudesta ja resursseista ja yksityiskohtaisempia sääntöjä näiden viranomaisten täytäntöönpano- ja sakotusvaltuuksista. Jäsenvaltiot voivat erityisesti antaa kansallisille kilpailuviranomaisille lisävaltuuksia niiden olennaisten valtuuksien lisäksi, joista säädetään tässä direktiivissä, lisätäkseen kilpailuviranomaisten tehokkuutta vielä enemmän.

(10)Sitä vastoin tarvitaan yksityiskohtaisia sääntöjä ehdoista, joiden perusteella salaisten kartellien tapauksessa myönnetään sakkovapautus- tai lievennys. Yritykset ilmoittavat salaisista kartelleista, joihin ne ovat osallistuneet, vain jos niillä on riittävä oikeusvarmuus siitä, saavatko ne vapautuksen sakoista. Jäsenvaltioissa sovellettavien sakkovapautus- tai lievennysohjelmien väliset tuntuvat erot johtavat oikeudelliseen epävarmuuteen mahdollisten sakkovapautuksen tai lievennyksen hakijoiden osalta, mikä saattaa vähentää niiden kannustimia hakea sakkovapautusta tai lievennystä. Jos jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön tai soveltaa joko vähemmän tai enemmän rajoittavia sääntöjä lievemmän kohtelun myöntämisen yhteydessä tämän direktiivin soveltamisalalla, tämä ei olisi ainoastaan vastoin tavoitetta säilyttää hakijoiden kannustimet, jotta kilpailusääntöjen täytäntöönpano olisi unionissa mahdollisimman tehokasta, vaan vaarantaisi myös sisämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset. Tämä ei estä jäsenvaltioita soveltamasta sakkovapautus- tai lievennysohjelmia, jotka eivät kata ainoastaan salaisia kartelleja vaan myös muut SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan ja vastaavien kansallisten säännösten rikkomistapaukset.

(11)Tätä direktiiviä ei sovelleta kansallisiin lakeihin siltä osin kuin niissä määrätään rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä luonnollisille henkilöille, lukuun ottamatta sääntöjä, jotka koskevat sakkovapautus- tai lievennysohjelmien vuorovaikutusta luonnollisille henkilöille määrättävien seuraamusten kanssa.

(12)Kansallisille kilpailuviranomaisille annettujen valtuuksien käyttöön olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia, jotka täyttävät vähintään unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaiset vaatimukset. Näitä suojatoimia ovat muun muassa oikeus hyvään hallintoon ja yritysten puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen, jonka olennainen osa on oikeus tulla kuulluksi. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi erityisesti annettava tutkimuksen kohteena oleville osapuolille tiedoksi niitä vastaan SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan nojalla esitetyt alustavat väitteet ennen sellaisen päätöksen tekemistä, joka vaikuttaa kielteisesti niiden etuihin, ja osapuolilla olisi oltava tilaisuus esittää näkökantansa näistä väitteistä ennen tällaisen päätöksen tekemistä. Osapuolilla, joille on annettu tiedoksi SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan väitettyä rikkomista koskevat alustavat väitteet, olisi oltava oikeus tutustua kansallisten kilpailuviranomaisten asiakirja-aineistoon voidakseen käyttää tosiasiallisesti puolustautumisoikeuksiaan. Tässä yhteydessä otetaan huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta, ja oikeus ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin ja kansallisten kilpailuviranomaisten ja komission sisäisiin asiakirjoihin ja niiden väliseen kirjeenvaihtoon. Lisäksi niillä yrityksillä, joille osoitetaan SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklaa soveltavien kansallisten kilpailuviranomaisten lopullinen päätös, olisi oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tuomioistuimessa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti. Tällaisten kansallisten kilpailuviranomaisten lopullisten päätösten olisi oltava perusteltuja, jotta ne osapuolet, joille päätökset on osoitettu, voisivat varmistua päätöksen syistä ja käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Nämä suojatoimet olisi suunniteltava siten, että yritysten perusoikeuksien kunnioittaminen ja velvollisuus varmistaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokas täytäntöönpano ovat tasapainossa keskenään.

(13)Kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuttaminen soveltamaan SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa puolueettomasti ja unionin kilpailusääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on olennainen osa näiden sääntöjen tehokasta ja yhdenmukaista soveltamista.

(14)Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuutta olisi vahvistettava, jotta voidaan varmistaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen. Tätä varten kansallisessa lainsäädännössä olisi varmistettava nimenomaisesti, että kansallisten kilpailuviranomaisten soveltaessa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa ne on suojattu ulkopuoliselta väliintulolta tai poliittiselta painostukselta, joka saattaisi vaarantaa niiden käsiteltäväksi tulevien asioiden riippumattoman arvioinnin. Tätä varten olisi säädettävä etukäteen säännöistä, jotka koskevat kansallisten kilpailuviranomaisten päätöksentekoelinten jäsenten irtisanomisen perusteita, jotta ei olisi aihetta epäillä kyseisen elimen puolueettomuutta ja sen taipumattomuutta ulkoisten tekijöiden edessä.

(15)Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuuden varmistamiseksi niiden henkilöstön ja päätöksentekoelimen jäsenten olisi toimittava rehellisesti ja pidättäydyttävä kaikista toimista, jotka ovat ristiriidassa heidän tehtäviensä hoitamisen kanssa. Tarve ehkäistä henkilöstön tai päätöksentekoelimen jäsenten suorittaman riippumattoman arvioinnin vaarantuminen merkitsee sitä, että kyseisten henkilöiden olisi työsuhteensa ja toimikautensa ajan ja kohtuullisen ajan sen jälkeen pidättäydyttävä harjoittamasta muuta palkallista tai palkatonta yhteensopimatonta ammattitoimintaa. Lisäksi se merkitsee sitä, että heillä ei saisi olla työsuhteensa tai toimikautensa aikana yhteyksiä yrityksiin tai organisaatioihin, jotka ovat tekemisissä kansallisen kilpailuviranomaisen kanssa, jos se voisi vaarantaa heidän riippumattomuutensa. Henkilöstön ja päätöksentekoelimen jäsenten olisi ilmoitettava kaikista sidonnaisuuksista tai varoista, jotka saattavat johtaa eturistiriitaan heidän suorittaessaan tehtäviään. Heidät olisi velvoitettava ilmoittamaan päätöksentekoelimelle, sen muille jäsenille tai – sellaisten kansallisten kilpailuviranomaisten tapauksessa, joissa päätösvalta kuuluu vain yhdelle henkilölle – nimittävälle viranomaiselle, jos he tehtäviään hoitaessaan joutuvat päättämään asiasta, joissa heillä on sellainen etu, joka saattaisi vaikuttaa heidän puolueettomuuteensa.

(16)Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuus ei estä jäsenvaltioiden lakien mukaista tuomioistuinvalvontaa tai parlamentaarista valvontaa. Vastuuvelvollisuutta koskevat vaatimukset myös auttavat varmistamaan kansallisten kilpailuviranomaisten toimien uskottavuuden ja legitimiteetin. Oikeasuhteisiin vastuuvelvollisuutta koskeviin vaatimuksiin sisältyy kansallisten kilpailuviranomaisten velvoittaminen esittämään säännöllisesti kertomus toiminnastaan hallintoelimelle tai parlamentaariselle elimelle. Kansallisten kilpailuviranomaisten kuluihin voidaan myös soveltaa valvontaa tai seurantaa edellyttäen, että se ei vaikuta niiden riippumattomuuteen.

(17)Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava priorisoida SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanoa koskevat menettelynsä, jotta ne voisivat käyttää tehokkaasti resurssejaan ja keskittyä estämään ja lopettamaan sellaisen kilpailunvastaisen käyttäytymisen, joka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Tätä varten niiden olisi voitava hylätä kantelut sillä perusteella, että ne eivät ole ensisijaisia. Tämän ei pitäisi vaikuttaa kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksiin hylätä kanteluita muilla perusteilla, kuten toimivallan puuttumisen vuoksi, tai päättää, ettei niillä ole perusteita toteuttaa toimenpiteitä. Kansallisten kilpailuviranomaisten valtuudet priorisoida täytäntöönpanomenettelynsä eivät rajoita jäsenvaltion hallituksen oikeutta antaa kansallisille kilpailuviranomaisille yleisiä toimintapoliittisia tai priorisointia koskevia ohjeita, jotka eivät liity tiettyihin SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanoa koskeviin menettelyihin.

(18)Kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava tarpeelliset resurssit henkilöstön, asiantuntemuksen, taloudellisten varojen ja teknisten laitteiden osalta, jotta ne voivat hoitaa tehtäviään tehokkaasti soveltaessaan SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa. Jos niiden kansallisen lainsäädännön mukaisia tehtäviä ja valtuuksia laajennetaan, niillä olisi tällöinkin oltava riittävät resurssit kyseisten tehtävien hoitamiseksi.

(19)Kansalliset kilpailuviranomaiset tarvitsevat tietyt vähimmäisvaltuudet tutkintatoimia ja päätöksentekoa varten, jotta ne voivat panna tehokkaasti täytäntöön SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan.

(20)Kansallisille kilpailuviranomaisille olisi annettava tehokkaat tutkintavaltuudet, jotta ne voivat havaita SEUT-sopimuksen 101 artiklassa kielletyt sopimukset, päätökset tai yhdenmukaistetut menettelytavat tai SEUT-sopimuksen 102 artiklassa kielletyn määräävän aseman väärinkäytön menettelynsä kaikissa vaiheissa.

(21)Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten tutkintavaltuuksien on oltava riittävät vastaamaan täytäntöönpanon haasteisiin digitaalisessa ympäristössä, ja kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi niiden perusteella oltava mahdollisuus saada digitaalisessa muodossa kaikki tiedot, mukaan lukien rikosteknisin keinoin hankitut tiedot, jotka liittyvät tutkintatoimen kohteena olevaan yritykseen tai yritysten yhteenliittymään, riippumatta välineestä, jolle tiedot on tallennettu, kuten kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet ja muut mobiililaitteet.

(22)Kansallisille hallinnollisille kilpailuviranomaisille olisi annettava valtuudet suorittaa tarkastuksia SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanomenettelyn kohteena olevien yritysten ja yritysten yhteenliittymien tiloissa sekä sellaisten muiden markkinatoimijoiden tiloissa, joilla voi olla hallussaan menettelyn kannalta merkityksellisiä tietoja. Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten olisi voitava suorittaa tällaisia tarkastuksia, jos on olemassa vähintään perusteltu syy epäillä SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomista.

(23)Jotta kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten valtuudet suorittaa tarkastuksia olisivat tehokkaat, kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi niiden perusteella oltava mahdollisuus saada tietoja, jotka ovat tarkastuksen kohteena olevan yrityksen tai yritysten yhteenliittymän tai henkilön saatavilla ja jotka liittyvät tutkimuksen kohteena olevaan yritykseen.

(24)Tarkastusten tarpeettoman pitkittymisen välttämiseksi kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava valtuudet jatkaa hakujen tekemistä jäljennöksistä tai kirjanpito-otteista tai muista asiakirjaotteista, jotka liittyvät tarkastuksen kohteena olevan yrityksen tai yritysten yhteenliittymän liiketoimintaan, viranomaisen tiloissa tai muissa tarkoitukseen varatuissa tiloissa.

(25)Kokemus on osoittanut, että liikeasiakirjoja voidaan säilyttää yritysjohtajien tai yrityksen muiden työntekijöiden kotona, erityisesti joustavampien työjärjestelyjen lisääntymisen vuoksi. Sen varmistamiseksi, että tarkastukset ovat tehokkaita, kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava valtuudet päästä kaikkiin tiloihin, mukaan lukien yksityisasunnot, jos on olemassa perusteltu epäily, että niissä säilytetään liikeasiakirjoja, jotka voivat olla tärkeitä SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan vakavan rikkomisen todistamiseksi. Näiden valtuuksien käyttämisen olisi edellytettävä oikeusviranomaisen ennakkolupaa. Tämä ei estä jäsenvaltioita antamasta kansallisen oikeusviranomaisen tehtäviä kansalliselle hallinnolliselle kilpailuviranomaiselle, joka toimii oikeusviranomaisena erittäin kiireellisissä tapauksissa.

(26)Kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava tehokkaat valtuudet vaatia tietoja, jotka ovat tarpeen SEUT-sopimuksen 101 artiklassa kiellettyjen sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen sekä SEUT-sopimuksen 102 artiklassa kielletyn määräävän aseman väärinkäytön havaitsemiseksi. Tähän olisi sisällyttävä oikeus vaatia tietoja riippumatta siitä, mihin tiedot on tallennettu, jos ne ovat tietopyynnön vastaanottajan saatavilla. Kokemus on osoittanut, että kolmansien osapuolten, kuten markkinoilla olevien kilpailijoiden, asiakkaiden ja kuluttajien, vapaaehtoisesti toimittamat tiedot voivat myös olla arvokas tietolähde tietoon perustuvalle ja vankalle täytäntöönpanolle ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi kannustettava siihen.

(27)Kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava tehokkaat keinot palauttaa kilpailu markkinoilla määräämällä oikeasuhteisia rakenteellisia ja toimintaa koskevia korjaustoimenpiteitä.

(28)Jos yritykset tai yritysten yhteenliittymät esittävät kansallisille kilpailuviranomaisille sopimuksen tai käytännön kieltämiseen mahdollisesti johtavan menettelyn yhteydessä sitoumuksia, jotka poistavat niiden huolenaiheet, kyseisten kilpailuviranomaisten olisi voitava tehdä päätöksiä, joiden mukaan sitoumukset ovat asianomaisia yrityksiä velvoittavia ja täytäntöönpanokelpoisia niitä vastaan. Tällaisissa sitoumuksia koskevissa päätöksissä olisi todettava, että kansallisten kilpailuviranomaisten jatkotoimille ei ole enää perusteita, ilman että todetaan, onko SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklaa rikottu. Sitoumuksia koskevat päätökset eivät vaikuta kilpailuviranomaisten ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten valtuuksiin tehdä tällaista toteamusta rikkomisesta ja päättää tapauksesta.

(29)Jotta voidaan varmistaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokas ja yhdenmukainen täytäntöönpano, kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava valtuudet määrätä 101 tai 102 artiklan rikkomisesta yrityksille ja yritysten yhteenliittymille tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia sakkoja joko suoraan itse hallinnollisessa menettelyssä tai pyytää sakkojen määräämistä muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä. Tämä ei rajoita jäsenvaltioiden sellaisten kansallisten lakien soveltamista, joissa määrätään tuomioistuinten rikosoikeudellisissa menettelyissä SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan rikkomisen johdosta määräämistä seuraamuksista.

(30)Sen varmistamiseksi, että yritykset ja yritysten yhteenliittymät kunnioittavat kansallisten kilpailuviranomaisten tutkinta- ja päätöksentekovaltuuksia, kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten on voitava määrätä vaikuttavia sakkoja noudattamatta jättämisen vuoksi ja uhkasakkoja pakottaakseen ne toimimaan näiden valtuuksien mukaisesti joko suoraan itse hallinnollisessa menettelyssä tai pyytää sakkojen määräämistä muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä. Tämä ei rajoita jäsenvaltioiden sellaisten kansallisten lakien soveltamista, joiden mukaan tuomioistuimet määräävät tällaisia sakkoja rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tämä direktiivi ei myöskään vaikuta todistelunormistoa koskeviin kansallisiin sääntöihin eikä kansallisten kilpailuviranomaisten velvollisuuksiin varmistua asiaan liittyvistä tosiseikoista, edellyttäen, että tällaiset säännöt ja velvoitteet ovat yhteensopivat unionin oikeuden yleisten periaatteiden kanssa. Sakot ja uhkasakot olisi määritettävä suhteessa asianomaisten yritysten ja yritysten yhteenliittymien kokonaisliikevaihtoon.

(31)SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaan sisältyvää yrityksen käsitettä olisi sovellettava Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti siten, että sillä katsotaan tarkoitettavan taloudellista kokonaisuutta, vaikka sen muodostaisi useampi kuin yksi luonnollinen tai oikeushenkilö. Näin ollen kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava soveltaa yrityksen käsitettä todetakseen emoyhtiön olevan vastuuvelvollinen, ja määrätäkseen sille sakkoja tytäryhtiönsä toiminnasta silloin, kun emoyhtiö ja sen tytäryhtiö muodostavat yhden taloudellisen yksikön. Jotta yrityksiä estettäisiin välttymästä vastuulta SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan rikkomisesta määrättävistä sakoista, kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava todeta yrityksen oikeudelliset tai taloudelliset seuraajat vastuuvelvollisiksi ja määrätä niille sakkoja SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan rikkomisesta Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

(32)Sen varmistamiseksi, että SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan rikkomisesta määrättävät sakot heijastavat rikkomisen taloudellista merkitystä, kansallisten kilpailuviranomaisten olisi otettava huomioon rikkomisen vakavuus. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi myös voitava määrätä sakkoja, jotka ovat oikeassa suhteessa rikkomisen kestoon. Näitä seikkoja olisi arvioitava Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Erityisesti rikkomisen vakavuuden arvioimisen osalta Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että on otettava huomioon tapauksen olosuhteet, asiayhteys, jossa rikkominen tapahtui, ja sakkojen pelotevaikutus. Tekijät, jotka voidaan ottaa huomioon arvioinnissa, ovat niiden tavaroiden ja palvelujen liikevaihto, joita rikkominen koskee, sekä yrityksen koko ja taloudellinen valta, sillä ne ilmentävät vaikutusvaltaa, jota yritys pystyi käyttämään markkinoilla. Lisäksi saman tekijän toistuvasti toteuttamat rikkomiset ovat osoitus taipumuksesta syyllistyä kyseisenkaltaiseen rikkomiseen ja sen vuoksi erittäin merkittävä todiste kyseisen toiminnan vakavuudesta ja siten tarpeesta korottaa seuraamuksen tasoa tehokkaan pelotevaikutuksen saavuttamiseksi. Määrittäessään sakon suuruutta kansallisten kilpailuviranomaisten olisi tarkasteltava yrityksen niiden tavaroiden ja palvelujen myynnin arvoa, joihin rikkominen liittyy suoraan tai välillisesti. Samoin kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava oikeus korottaa sellaiselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle määrättävää sakkoa, joka jatkaa samaa rikkomista tai syyllistyy samankaltaiseen rikkomiseen sen jälkeen, kun komissio tai kansallinen kilpailuviranomainen on tehnyt päätöksen, jossa todetaan saman yrityksen tai yritysten yhteenliittymän rikkoneen SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklaa.

(33)Kokemus on osoittanut, että yritysten yhteenliittymät osallistuvat säännöllisesti kilpailusääntöjen rikkomiseen, ja kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava määrätä niille vaikuttavia sakkoja. Kun arvioidaan rikkomisen vakavuutta sakon määrittämiseksi yritysten yhteenliittymää vastaan käynnistetyssä menettelyssä, jossa rikkominen liittyy sen jäsenten toimintaan, huomioon olisi otettava yritysten yhteenliittymään kuuluvien yritysten niiden tavaroiden ja palvelujen myynnistä, joihin rikkominen liittyy suoraan tai välillisesti, saama liikevaihto. Yritysten yhteenliittymille niiden tekemistä rikkomisista määrättyjen sakkojen tehokkaan perinnän varmistamiseksi on välttämätöntä määritellä edellytykset, joiden täyttyessä kansalliset kilpailuviranomaiset voivat vaatia sakon maksamista yhteenliittymän jäseniltä, jos yhteenliittymä ei ole maksukykyinen. Näin tehdessään kansallisten kilpailuviranomaisten olisi otettava huomioon yhteenliittymään kuuluvien yritysten suhteellinen koko ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tilanne. Sakon maksaminen yhden tai useamman yhteenliittymän jäsenen toimesta ei kuitenkaan vaikuta kansallisen lainsäädännön sääntöihin, joissa määrätään maksetun määrän takaisinperimisestä yhteenliittymän toisilta jäseniltä.

(34)Sakkojen pelotevaikutus vaihtelee huomattavasti Euroopan eri osissa ja joissakin jäsenvaltioissa sakon enimmäismäärä voi olla hyvin pieni. Sen varmistamiseksi, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat määrätä varoittavia sakkoja, sakon enimmäismäärä olisi vahvistettava tasolle, joka on vähintään 10 prosenttia asianomaisen yrityksen maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Tämän ei pitäisi estää jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai ottamasta käyttöön korkeampaa sakon enimmäismäärää.

(35)Sakkovapautus- tai lievennysohjelmat ovat tärkeitä välineitä salaisten kartellien havaitsemiseksi ja siten ne edistävät vakavimpien kilpailuoikeuden rikkomistapausten havaitsemista sekä tehokasta syytteeseenpanoa ja seuraamusten määräämistä niiden johdosta. Tällä hetkellä jäsenvaltioissa sovellettavien sakkovapautus- tai lievennysohjelmien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Nämä erot aiheuttavat rikkomiseen syyllistyneille yrityksille oikeudellista epävarmuutta edellytyksistä, joiden mukaisesti ne voivat hakea sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä, sekä niiden sakkovapautusmahdollisuuksista sovellettavan sakkovapautus- tai lievennysohjelman nojalla. Tällainen epävarmuus voi heikentää mahdollisten hakijoiden kannustimia hakea vapautusta sakoista tai sakkojen lieventämistä. Tämä voi puolestaan heikentää kilpailuoikeuden tehokasta täytäntöönpanoa unionissa, koska salaisia kartelleja paljastuu vähemmän.

(36)Sakkovapautus- tai lievennysohjelmien väliset erot jäsenvaltioiden tasolla vaarantavat myös sisämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset. Sen vuoksi on aiheellista parantaa oikeusvarmuutta pienentämällä näitä eroja.

(37)Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi myönnettävä yrityksille sakkovapautus tai lievennys, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Yritysten olisi katsottava toimittaneen kansalliselle kilpailuviranomaiselle salaisesta kartellista todisteet, joiden avulla on mahdollista todeta SEUT-sopimuksen 101 artiklan rikkominen, jos kyseisellä kansallisella kilpailuviranomaisella ei ollut riittävästi todisteita SEUT-sopimuksen 101 artiklan rikkomisen toteamiseksi saman kartellin yhteydessä ajankohtana, jolloin yritys toimitti todisteet.

(38)Hakijoilla olisi oltava mahdollisuus hakea sakkovapautusta tai lievennystä kirjallisesti tai tarvittaessa muilla keinoilla, jotka eivät johda asiakirjojen, tietojen tai muun hakijan hallussa, huostassa tai valvonnassa olevan aineiston esittämiseen. Tätä varten kansallisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava käytössään järjestelmä, jonka avulla ne voivat hyväksyä sakkovapautus- tai lievennyslausuntoja joko suullisesti tai muilla tavoin, myös digitaalisessa muodossa.

(39)Hakijoiden, jotka ovat jättäneet Euroopan komissiolle väitettyä salaista kartellia koskevan sakkovapautus- tai lievennyshakemuksen, olisi voitava tehdä samaa kartellia koskeva lyhennetty hakemus niille kansallisille kilpailuviranomaisille, joilla hakijat katsovat olevan hyvät edellytykset käsitellä asia. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi hyväksyttävä lyhennetyt hakemukset, jotka sisältävät tietyt vähimmäistiedot väitetystä kartellista, ja olla pyytämättä näiden vähimmäistietojen lisäksi muita tietoja ennen kuin ne aikovat toimia asiassa. Hakijoiden velvollisuutena on kuitenkin ilmoittaa kansallisille kilpailuviranomaisille, joille ne ovat jättäneet lyhennetyt hakemukset, jos niiden komissiolle jättämän sakkovapautus- tai lievennyshakemuksen laajuus muuttuu. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi annettava hakijoille vastaanottoilmoitus, jossa mainitaan vastaanottopäivä ja -aika, ja ilmoitettava hakijalle, ovatko ne jo saaneet samaa kartellia koskevan lyhennetyn hakemuksen tai sakkovapautus- tai lievennyshakemuksen. Kun komissio on päättänyt olla kokonaan tai osittain toteuttamatta toimenpiteitä asiassa, hakijoilla olisi oltava mahdollisuus esittää täysimääräiset sakkovapautus- tai lievennyshakemukset niille kansallisille kilpailuviranomaisille, joille ne ovat toimittaneet lyhennetyt hakemukset.

(40)Oikeudellinen epävarmuus siitä, ovatko yritysten työntekijät suojassa henkilökohtaisilta seuraamuksilta, voi estää mahdollisia hakijoita hakemasta vapautusta sakoista tai niiden lieventämistä. Sen vuoksi kilpailuviranomaisilta sakkovapautusta hakevien yritysten nykyiset ja entiset työntekijät ja johtajat olisi suojattava viranomaisten määräämiltä seuraamuksilta osallistumisesta salaiseen kartelliin, jota hakemus koskee. Tällaisen suojan edellytyksenä pitäisi olla, että nämä työntekijät ja johtajat tekevät aktiivista yhteistyötä kyseisten kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa ja että sakoista vapauttamista koskeva hakemus on tehty ennen rikosoikeudellisen menettelyn alkua.

(41)SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamista koskevassa rinnakkaisen toimivallan järjestelmässä tarvitaan kansallisten kilpailuviranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä. Erityisesti silloin, kun kansallinen kilpailuviranomainen suorittaa tarkastuksen toisen kansallisen kilpailuviranomaisen puolesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti, pyynnön esittävän viranomaisen virkamiesten olisi voitava olla läsnä ja avustaa, jotta voidaan tehostaa tarkastuksia lisäresursseilla, tietämyksellä ja teknisellä asiantuntemuksella.

(42)Vastaavasti olisi otettava käyttöön järjestelyt, joiden avulla kansalliset kilpailuviranomaiset voivat pyytää keskinäistä avunantoa alustavien väitteiden ja päätösten tiedoksiantamisessa sekä sellaisten päätösten täytäntöönpanossa, joissa määrätään sakkoja tai uhkasakkoja, kun asianomaisella yrityksellä ei ole laillista toimipaikkaa niiden alueella. Näin varmistettaisiin SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokas täytäntöönpano ja edistettäisiin sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

(43)Jotta voitaisiin varmistaa, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat panna SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokkaasti täytäntöön, on tarpeen luoda toimivat vanhentumisajan keskeyttämistä koskevat säännöt. Erityisesti rinnakkaisen toimivallan järjestelmässä kansalliset vanhentumisajat olisi keskeytettävä toisen jäsenvaltion kansallisten kilpailuviranomaisten tai komission menettelyjen ajaksi. Tämä ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai ottamasta käyttöön ehdottomia vanhentumisaikoja edellyttäen, että tällaisten ehdottomien vanhentumisaikojen kesto ei tee SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tahokasta täytäntöönpanoa käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi.

(44)Sen varmistamiseksi, että asiat käsitellään tehokkaasti ja vaikuttavasti Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa, niissä jäsenvaltioissa, joissa kansallisella hallinnollisella kilpailuviranomaisella on toimivalta tutkia SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomistapauksia ja kansallisella oikeudellisella kilpailuviranomaisella on toimivalta tehdä päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen ja/tai määrätään sakko, kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten olisi voitava nostaa suoraan kanne kansallisessa oikeudellisessa kilpailuviranomaisessa. Siltä osin kuin kansalliset tuomioistuimet toimivat muutoksenhakutuomioistuimina kanteissa, jotka on nostettu kansallisten kilpailuviranomaisten SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklaa soveltaessaan tekemien täytäntöönpanopäätösten johdosta, kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla olisi oltava jo itsessään oikeus osallistua menettelyyn täysimääräisesti syyttäjänä, vastaajana tai kantajana ja nauttia samoista oikeuksista kuin kyseisten menettelyjen tällaiset osapuolet.

(45)Riski siitä, että hakijaa syyllistävää aineistoa paljastetaan sen tutkinnan ulkopuolelle, jota varten se toimitettiin, voi heikentää mahdollisten sakkovapautuksen tai lievennyksen hakijoiden kannustimia tehdä yhteistyötä kilpailuviranomaisten kanssa. Tämän seurauksena sakkovapautus- tai lievennyslausunnoista asiakirja-aineistoon tutustumisen aikana otettuja tietoja, riippumatta siitä, missä muodossa sakkovapautus- tai lievennyslausunnot on toimitettu, olisi käytettävä vain, jos se on tarpeen puolustautumisoikeuksien käyttämiseksi jäsenvaltioiden tuomioistuinmenettelyissä tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa, jotka liittyvät suoraan siihen asiaan, jossa oikeus tutustua asiakirjoihin on myönnetty. Tämä ei saisi estää kilpailuviranomaisia julkaisemasta päätöksiään sovellettavan unionin tai kansallisen oikeuden mukaisesti.

(46)Todisteet ovat merkittävässä asemassa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanossa. Kansallisten kilpailuviranomaisten olisi voitava ottaa huomioon asian kannalta merkitykselliset todisteet riippumatta siitä, onko ne esitetty kirjallisesti, suullisesti vai tallennetussa muodossa, mukaan lukien oikeushenkilöiden tai luonnollisten henkilöiden tekemät salaiset nauhoitukset, jos ne eivät ole ainoa todistelähde. Tämä ei rajoita oikeutta tulla kuulluksi.

(47)Tiiviin yhteistyön edistämiseksi Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa komission olisi ylläpidettävä, kehitettävä, käytettävä ja tuettava keskitettyä tietojärjestelmää (Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmä) asiaa koskevien luottamuksellisuutta, tietosuojaa ja tietoturvallisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti. Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto perustuu yhteentoimivuuteen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Kustannukset, jotka aiheutuvat keskitetyn tietojärjestelmän ylläpitämisestä, kehittämisestä, käyttämisestä ja tukemisesta, sekä muut hallinnolliset kustannukset, joita aiheutuu Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston toiminnan yhteydessä, erityisesti kokousten järjestämiseen liittyvät kustannukset, olisi katettava unionin yleisestä talousarviosta. Vuoteen 2020 asti Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmän kustannukset on määrä kattaa eurooppalaisia julkishallintoja palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA2-ohjelma) ottaen huomioon ohjelman käytettävissä olevat varat, tukikelpoisuus ja priorisointikriteerit.

(48)Koska tämän direktiivin tavoitteita, eli sen varmistamista, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on tarvittavat takeet riippumattomuudesta ja riittävät resurssit ja täytäntöönpano- ja sakotusvaltuudet, jotta ne voivat soveltaa tehokkaasti SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa ja kansallista kilpailuoikeutta rinnakkain SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan kanssa, ja sisämarkkinoiden ja Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston tehokkaan toiminnan varmistamista, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen vuoksi, joka on välttämätöntä ottaen erityisesti huomioon sen alueellinen soveltamisala, saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(49)Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman 23 mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.Tässä direktiivissä vahvistetaan tietyt säännöt, joilla varmistetaan, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on sellaiset takeet riippumattomuudesta sekä sellaiset resurssit ja täytäntöönpano- ja sakotusvaltuudet, joita ne tarvitsevat voidakseen soveltaa tehokkaasti SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa niin, että kilpailu sisämarkkinoilla ei vääristy ja kansallinen lainsäädäntö ja toimenpiteet, jotka estävät kansallisia kilpailuviranomaisia panemasta kilpailusääntöjä tehokkaasti täytäntöön, eivät saata kuluttajia ja yrityksiä epäedulliseen asemaan. Direktiivi kattaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamisen sekä kansallisen kilpailuoikeuden säännösten rinnakkaisen soveltamisen kyseisten artiklojen kanssa samassa asiassa, lukuun ottamatta 29 artiklan 2 kohtaa, joka kattaa myös tapaukset, joissa sovelletaan yksinomaan kansallista kilpailuoikeutta.

2.Direktiivissä vahvistetaan tietyt keskinäistä avunantoa koskevat säännöt, jotta voidaan turvata sisämarkkinoiden sujuva toiminta ja tiivis yhteistyö Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1) ’kansallisella kilpailuviranomaisella’ viranomaista, jonka jäsenvaltio on nimennyt asetuksen (EY) N:o 1/2003 35 artiklan mukaisesti vastaamaan SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamisesta. Jäsenvaltiot voivat nimetä yhden tai useamman hallintoviranomaisen (’kansallinen hallinnollinen kilpailuviranomainen’) sekä oikeusviranomaisen (’kansallinen oikeudellinen kilpailuviranomainen’) suorittamaan nämä tehtävät;

2) ’kilpailuviranomaisella’ asiayhteyden mukaisesti kansallista kilpailuviranomaista tai komissiota taikka niitä molempia;

3) ’Euroopan kilpailuviranomaisten verkostolla’ kansallisten kilpailuviranomaisten ja komission muodostamaa viranomaisten verkostoa, joka tarjoaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevan keskustelu- ja yhteistyöfoorumin;

4)’kansallisilla kilpailuoikeuden säännöksillä’ kansallisen oikeuden säännöksiä, joilla on sama pääasiallinen tavoite kuin SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklalla ja joita sovelletaan samaan asiaan rinnakkain unionin kilpailuoikeuden kanssa asetuksen (EY) N:o 1/2003 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, lukuun ottamatta 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sakkovapautus- ja -lievennyslausunnoista ja sovintoehdotuksista otettujen tietojen käyttöä sekä kansallisen oikeuden säännöksiä, joissa määrätään rikosoikeudellisia seuraamuksia luonnollisille henkilöille;

(5) ’kansallisella tuomioistuimella’ SEUT-sopimuksen 267 artiklassa tarkoitettua kansallista tuomioistuinta;

6) ’muutoksenhakutuomioistuimella’ kansallista tuomioistuinta, jolla on toimivalta varsinaisin muutoksenhakukeinoin arvioida kansallisen kilpailuviranomaisen tekemät päätökset tai näiden päätösten johdosta annetut ratkaisut riippumatta siitä, onko kyseisellä tuomioistuimella itsellään toimivalta todeta kilpailuoikeuden rikkominen;

7) ’menettelyllä’ asian käsittelyä kansallisessa kilpailuviranomaisessa SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan soveltamiseksi siihen saakka, kun kyseinen viranomainen on päättänyt menettelyn tekemällä 9 tai 11 artiklassa tarkoitetun päätöksen tai todennut, että sen puolesta ei ole perusteita jatkotoimiin, tai komission osalta asian käsittelyä komissiossa SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan soveltamiseksi siihen saakka, kun se on päättänyt menettelyn antamalla asetuksen (EY) N:o 1/2003 7, 9 tai 10 artiklan mukaisen päätöksen tai todennut, että sen puolesta ei ole perusteita jatkotoimiin;

8) ’yrityksellä’, johon viitataan SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklassa, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jokaista yksikköä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, riippumatta yksikön oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta;

9) ’salaisella kartellilla’ kahden tai useamman kilpailijan välistä sopimusta ja/tai yhdenmukaistettua menettelytapaa, jonka tarkoituksena on sovittaa yhteen niiden kilpailukäyttäytyminen markkinoilla ja/tai vaikuttaa merkityksellisiin kilpailuparametreihin esimerkiksi vahvistamalla osto- tai myyntihinnat tai muut kauppaehdot, jakamalla tuotanto- tai myyntikiintiöt, jakamalla markkinat, tarjouskeinottelu mukaan lukien, rajoittamalla tuontia tai vientiä ja/tai kilpailunvastaisilla toimilla muita kilpailijoita vastaan ja joka ei ole ollenkaan tai on vain osittain muiden kuin siihen osallistujien tiedossa;

10) ’sakoista vapauttamisella’ sitä, että yritykselle ei määrätä sakkoa sen osallistumisesta salaiseen kartelliin palkkiona yhteistyöstä kilpailuviranomaisen kanssa sakkovapautus- tai lievennysohjelman puitteissa;

11) ’sakkojen lieventämisellä’ sitä, että yritykselle määrättävä sakko on pienempi verrattuna sakkoon, joka sille muutoin määrättäisiin osallistumisesta salaiseen kartelliin, palkkiona yhteistyöstä kilpailuviranomaisen kanssa sakkovapautus- tai lievennysohjelman puitteissa;

12) ’lievemmällä kohtelulla’ sekä sakoista vapauttamista että sakkojen lieventämistä;

13) ’sakkovapautus- tai -lievennysohjelmalla’ SEUT-sopimuksen 101 artiklan tai kansallisen kilpailuoikeuden soveltamista koskevaa ohjelmaa, jonka perusteella salaiseen kartelliin osallinen tekee muista kartelliin osallistuneista yrityksistä riippumatta yhteistyötä kilpailuviranomaisen tutkimuksessa toimittamalla oma-aloitteisia selostuksia, jotka koskevat kyseisellä osallisella kartellista olevia tietoja ja sen roolia kartellissa, minkä vastineeksi kyseiselle osalliselle myönnetään päätöksen nojalla tai menettelyn jatkamatta jättämisellä vapautus kartelliin osallistumisen johdosta määrättävistä sakoista tai lievennetään näitä sakkoja;

14) ’sakkovapautus- tai -lievennyslausunnolla’ yrityksen tai luonnollisen henkilön laatimaa tai niiden puolesta laadittua kilpailuviranomaiselle osoitettua oma-aloitteista suullista tai kirjallista selostusta tai sellaisen tallennetta, jossa esitetään kyseisellä yrityksellä tai luonnollisella henkilöllä salaisesta kartellista olevat tiedot ja sen rooli kartellissa ja joka on laadittu nimenomaan esitettäväksi kilpailuviranomaiselle sakoista vapauttamiseksi tai niiden lieventämiseksi sakkovapautus- tai lievennysohjelman mukaisesti, jo olemassa olevat tiedot pois lukien; 

15) ’jo olemassa olevilla tiedoilla’ todisteita, joiden olemassaolo ei ole yhteydessä kilpailuviranomaisen menettelyyn, riippumatta siitä, ovatko nämä tiedot kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistossa;

16) ’sovintoehdotuksella’ sellaista yrityksen laatimaa tai sen puolesta laadittua oma-aloitteista selostusta kilpailuviranomaiselle, jossa yritys myöntää osallisuutensa SEUT-sopimuksen 101 artiklan tai kansallisen kilpailuoikeuden rikkomiseen tai luopuu osallisuutensa kiistämisestä sekä myöntää kyseistä rikkomista koskevan vastuunsa ja joka on laadittu nimenomaan siksi, että kilpailuviranomainen voisi soveltaa yksinkertaistettua tai nopeutettua menettelyä;

17) ’hakijalla’ yritystä, joka hakee sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä sakkovapautus- tai -lievennysohjelman puitteissa; 

18) ’pyynnön esittävällä viranomaisella’ kansallista kilpailuviranomaista, joka esittää 23, 24 tai 25 artiklassa tarkoitetun keskinäistä avunantoa koskevan pyynnön;

19) ’pyynnön vastaanottavalla viranomaisella’ kansallista kilpailuviranomaista, joka vastaanottaa keskinäistä avunantoa koskevan pyynnön, ja kun on kyse 24 ja 25 artiklassa tarkoitetusta avunannosta, sillä voidaan tarkoittaa toimivaltaista virastoa, viranomaista tai yksikköä, jolla on pääasiallinen vastuu tällaisten päätösten täytäntöönpanosta kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisen käytännön mukaisesti.

Kaikki viittaukset SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamiseen ja rikkomiseen on tulkittava siten, että ne käsittävät myös kansallisen kilpailuoikeuden säännösten rinnakkaisen soveltamisen kyseisessä asiassa.

II LUKU

PERUSOIKEUDET

3 artikla

Suojatoimet

Tässä direktiivissä tarkoitettuun kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksien käyttöön sovelletaan unionin lainsäädännön ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan yleisten periaatteiden mukaisesti asianmukaisia suojatoimia, mukaan lukien yritysten puolustautumisoikeuksien ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen noudattaminen.

III LUKU

RIIPPUMATTOMUUS JA RESURSSIT

4 artikla

Riippumattomuus

1.Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten riippumattomuuden takaamiseksi, kun ne soveltavat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne suorittavat tehtävänsä ja käyttävät valtuuksiaan puolueettomasti pyrkien varmistamaan näiden säännösten tehokkaan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon, ottaen huomioon oikeasuhteiset vastuuvelvollisuutta koskevat vaatimukset, tämän kuitenkaan rajoittamatta kilpailuviranomaisten välistä läheistä yhteistyötä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa.

2.Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että

a)kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet voivat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa suorittaa tehtävänsä ja käyttää valtuuksiaan riippumatta poliittisesta ja muusta ulkoisesta vaikutuksesta;

b)kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet eivät SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa pyydä tai ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan;

c)kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten henkilöstö ja päätöksentekoelimen jäsenet pidättäytyvät SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa kaikista toimista, jotka ovat ristiriidassa heidän tehtäviensä ja valtuuksiensa käytön kanssa;

d)kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten päätöksentekoelimen jäsenet voidaan irtisanoa ainoastaan, jos he eivät enää täytä tehtäviensä suorittamisen edellyttämiä vaatimuksia tai jos he ovat syyllistyneet vakavaan väärinkäytökseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Irtisanomisperusteet olisi vahvistettava etukäteen kansallisessa lainsäädännössä. Päätöksentekoelimen jäseniä ei saa irtisanoa syistä, jotka liittyvät 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamiseen liittyvien tehtävien asianmukaiseen suorittamiseen ja valtuuksien käyttöön;

e)kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla on valtuudet asettaa painopisteensä, jotka liittyvät 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin, SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamiseen liittyviin tehtäviin. Siltä osin kuin kansallisilla hallinnollisilla kilpailuviranomaisilla on velvollisuus tutkia virallisesti esitetyt kantelut, tähän sisältyy kyseisten viranomaisten toimivalta hylätä kyseiset kantelut sillä perusteella, että ne eivät pidä niitä ensisijaisina. Tämä ei rajoita kansallisten kilpailuviranomaisten toimivaltaa hylätä kantelut kansallisessa lainsäädännössä määritellyillä muilla perusteilla.

5 artikla

Resurssit

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on sellaiset tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit, jotka ovat tarpeen kyseisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi ja valtuuksien käyttämiseksi tehokkaasti niiden soveltaessa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa 2 kohdan mukaisesti.

2.Kansallisten kilpailuviranomaisten toteuttamaan SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamiseen sisältyy tutkinnan suorittaminen SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamiseksi; päätösten tekeminen näitä säännöksiä soveltaen asetuksen (EY) N:o 1/2003 5 artiklan perusteella; ja tiivis yhteistyö Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa, jotta voidaan varmistaa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen.

IV LUKU

VALTUUDET

6 artikla

Valtuudet tarkastaa toimitiloja

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettaessa suorittaa kaikki tarvittavat ennalta ilmoittamattomat tarkastukset yrityksissä ja yritysten yhteenliittymissä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisten kilpailuviranomaisten tarkastuksen suorittamiseen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla mukana olevilla henkilöillä on vähintään valtuudet

a)päästä yritysten ja yritysten yhteenliittymien kaikkiin tiloihin, kaikille alueille ja kaikkiin kulkuneuvoihin;

b)tutkia kirjanpitoa ja muita liikeasiakirjoja riippumatta siitä, missä muodossa ne on tallennettu, mukaan lukien oikeus saada tietoja, jotka ovat tarkastuksen kohteena olevan yrityksen saatavilla;

c)ottaa tai saada missä tahansa muodossa jäljennöksiä tai otteita kirjanpidosta tai asiakirjoista ja tarvittaessa jatkaa hakujen tekemistä jäljennöksistä tai otteista omissa tiloissaan tai muissa tarkoitukseen varatuissa tiloissa;

d)sinetöidä mitkä tahansa yrityksen tilat ja kirjanpito tai asiakirjat siksi ajaksi ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi;

e)pyytää kaikilta yrityksen tai yritysten yhteenliittymän edustajilta tai henkilöstön jäseniltä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyviä selvityksiä tosiseikoista ja asiakirjoista ja tallentaa saamansa vastaus.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritysten ja yritysten yhteenliittymien on suostuttava kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten suorittamiin tarkastuksiin. Jos yritys tai yritysten yhteenliittymä vastustaa kansallisen hallinnollisen kilpailuviranomaisen määräämää tai kansallisen oikeusviranomaisen hyväksymää tarkastusta, kansalliset kilpailuviranomaiset voivat saada tarvittavaa apua poliisilta tai vastaavalta lainvalvontaviranomaiselta voidakseen suorittaa tarkastuksen. Apua voidaan saada myös turvaamistoimenpiteenä.

7 artikla

Valtuudet tarkastaa muita tiloja

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos voidaan perustellusti epäillä, että kirjanpitoa ja muita liiketoimintaan ja tarkastuksen kohteeseen liittyviä asiakirjoja, joilla voi olla merkitystä todistettaessa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan vakavaa rikkomista, säilytetään muissa kuin 6 artiklassa tarkoitetuissa tiloissa, alueilla ja kulkuneuvoissa, yritysten tai yritysten yhteenliittymien johtajien, hallituksen jäsenten ja muiden henkilöstön edustajien yksityisasunnot mukaan lukien, kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat suorittaa ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia kyseisissä tiloissa, alueilla ja kulkuneuvoissa.

2.Tällaisia tarkastuksia ei voida suorittaa ilman kansallisen oikeusviranomaisen ennakkolupaa.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että virkamiehillä ja muilla mukana olevilla henkilöillä, jotka kansalliset tuomioistuimet ovat valtuuttaneet suorittamaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisen tarkastuksen, on vähintään 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa esitetyt valtuudet.

8 artikla

Tietopyynnöt

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaa soveltaessaan vaatia päätöksellään yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot tietyn määräajan kuluessa. Tämä velvoite kattaa tiedot, jotka ovat yrityksen ja yritysten yhteenliittymän saatavilla.

9 artikla

Rikkomisen toteaminen ja lopettaminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kansalliset kilpailuviranomaiset toteavat, että SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklaa rikotaan, ne voivat päätöksellään määrätä kyseiset yritykset ja yritysten yhteenliittymät lopettamaan todetun rikkomisen. Tässä tarkoituksessa ne voivat määrätä toteuttamaan kaikki toimintaa koskevat tai rakenteelliset korjaustoimenpiteet, jotka ovat oikeasuhteisia rikkomiseen nähden ja välttämättömiä sen tosiasialliselle lopettamiselle.

10 artikla

Välitoimet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat omasta aloitteestaan määrätä päätöksellään yrityksille väliaikaisia toimenpiteitä, ainakin kiireellisissä tapauksissa, joissa vaarana on, että kilpailulle aiheutuu vakavaa ja peruuttamatonta haittaa, jos ensi näkemältä on todettavissa, että kyse on SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomisesta. Tällaista päätöstä sovelletaan määrätyn ajanjakson ajan ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa sikäli kuin se on tarpeen ja asianmukaista.

11 artikla

Sitoumukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että menettelyissä, jotka on käynnistetty tarkoituksena tehdä päätös, jossa SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkominen määrätään lopetettavaksi, kansalliset kilpailuviranomaiset voivat päätöksellään tehdä yritysten viranomaisten toteamien huolenaiheiden poistamiseksi esittämät sitoumukset velvoittaviksi. Päätös voidaan tehdä määräajaksi, ja siinä on todettava, ettei kyseisen kansallisen kilpailuviranomaisen jatkotoimille ole enää perusteita.

V LUKU

SAKOT JA UHKASAKOT

12 artikla

Yrityksille ja yritysten yhteenliittymille määrättävät sakot

1.Rajoittamatta seuraamusten määräämistä rikosoikeudellisissa oikeudenkäyntimenettelyissä koskevan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön soveltamista, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat joko määrätä hallinnollisessa menettelyssä tehdyllä päätöksellä tai pyytää muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä määräämään yrityksille tai yritysten yhteenliittymille sakkoja, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, jos ne tahallaan tai tuottamuksesta rikkovat SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklaa.

2.Rajoittamatta seuraamusten määräämistä rikosoikeudellisissa oikeudenkäyntimenettelyissä koskevan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön soveltamista, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat joko määrätä hallinnollisessa menettelyssä tehdyllä päätöksellä tai pyytää muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä määräämään yrityksille tai yritysten yhteenliittymille sakkoja, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia ja jotka määritetään suhteessa niiden kokonaisliikevaihtoon, jos tahallaan tai tuottamuksesta

a)ne eivät suostu 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun tarkastukseen;

b)kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuttamien virkamiesten tai muiden mukana olleiden henkilöiden kiinnittämät 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut sinetit on rikottu;

c)ne antavat 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun kysymykseen virheellisen tai harhaanjohtavan vastauksen, eivät anna tai kieltäytyvät antamasta täydellistä vastausta tai jättävät oikaisematta kansallisen kilpailuviranomaisen asettamassa määräajassa henkilöstön jäsenen antaman virheellisen, harhaanjohtavan tai puutteellisen vastauksen;

d)ne antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 8 artiklassa tarkoitetussa päätöksessä esitettyyn pyyntöön tai eivät toimita tietoja asetetussa määräajassa;

e)ne eivät noudata 10 ja 11 artiklassa tarkoitettua päätöstä.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yrityksen käsitettä sovelletaan määrättäessä sakkoja emoyhtiöille ja yritysten oikeudellisille ja taloudellisille seuraajille.

13 artikla

Sakkojen määrän laskeminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset ottavat huomioon sekä rikkomisen vakavuuden että sen keston, kun ne määrittävät SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomisesta määrättävän sakon määrän.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos yritysten yhteenliittymälle on määrätty sakko, jossa otetaan huomioon siihen kuuluvien yritysten liikevaihto, eikä yhteenliittymä ole maksukykyinen, yhteenliittymän on vaadittava siihen kuuluvilta yrityksiltä osuuksia sakon maksamiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sakon täysimääräisen maksamisen sitä edellyttäessä kansallisilla kilpailuviranomaisilla on oikeus vaatia, että minkä tahansa yrityksen, jonka edustajat olivat yhteenliittymän päätöksentekoelimen jäseniä, on maksettava maksamatta olevan sakon määrä. Siinä määrin kuin se on vielä tarpeen, kansallisilla kilpailuviranomaisilla on myös oltava oikeus vaatia, että minkä tahansa yhteenliittymään kuuluvan yrityksen, joka toimi markkinoilla, joilla rikkominen tapahtui, on maksettava maksamatta olevan sakon määrä. Maksua ei kuitenkaan voi vaatia niiltä yhteenliittymään kuuluvilta yrityksiltä, jotka eivät olleet osallisina rikkomisessa ja joko eivät olleet siitä tietoisia tai olivat vetäytyneet siitä aktiivisesti ennen tutkimuksen alkamista.

14 artikla

Sakon enimmäismäärä

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sakon enimmäismääräksi, jonka kansallinen kilpailuviranomainen voi määrätä kullekin SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomiseen osallistuneelle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle, ei saisi asettaa alle 10:tä prosenttia yrityksen tai yritysten yhteenliittymän maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta päätöksen tekemistä edeltäneellä tilikaudella.

2.Jos yritysten yhteenliittymän suorittama rikkominen liittyy sen jäsenten toimintaan, sakon enimmäismääräksi ei saa asettaa alle 10:tä prosenttia sellaisten jäsenten maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta, jotka toimivat niillä markkinoilla, joihin yhteenliittymän suorittama rikkominen on vaikuttanut. Yksittäisen yrityksen rahallinen vastuu sakon maksusta ei kuitenkaan saa ylittää 1 kohdan mukaisesti vahvistettua enimmäismäärää.

15 artikla

Uhkasakot

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset voivat päätöksellä määrätä yrityksille ja yritysten yhteenliittymille tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia uhkasakkoja, jotka määritetään suhteessa niiden päivittäiseen kokonaisliikevaihtoon, pakottaakseen ne

a)suostumaan 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun tarkastukseen,

b)antamaan täydellisinä ja virheettöminä 8 artiklassa tarkoitetut tiedot,

c)noudattamaan 9, 10 ja 11 artiklassa tarkoitettua päätöstä.

VI LUKU

LIEVEMPI KOHTELU

16 artikla

Vapautus sakoista

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on käytössä sakkovapautus- tai -lievennysohjelmia, joiden avulla ne voivat vapauttaa yritykset sakoista.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vapautus sakoista voidaan myöntää ainoastaan, jos yritys

a)täyttää 18 artiklassa säädetyt edellytykset;

b)paljastaa osallisuutensa salaiseen kartelliin; ja

c)toimittaa ensimmäisenä todisteita,

i.joiden avulla kansallinen kilpailuviranomainen voi hakemuksen vastaanotettuaan tehdä salaiseen kartelliin liittyvän kohdennetun tarkastuksen, jos kansallisella kilpailuviranomaisella ei ollut vielä hallussaan todisteita salaiseen kartelliin liittyvän tarkastuksen tekemiseksi tai se ei ollut jo tehnyt tällaista tarkastusta; tai

ii.joiden avulla kansallinen kilpailuviranomainen katsoo pystyvänsä toteamaan, että kilpailuoikeutta on rikottu, edellyttäen että kansallisella kilpailuviranomaisella ei ollut vielä hallussaan todisteita rikkomisen toteamiseksi ja että mikään muu yritys ei ole aiemmin ollut saman kartellin yhteydessä oikeutettu sakoista vapauttamiseen 2 kohdan c alakohdan i alakohdan mukaisesti.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki yritykset voivat saada vapautuksen sakoista, lukuun ottamatta yrityksiä, jotka ovat toteuttaneet toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ollut pakottaa muita yrityksiä osallistumaan salaiseen kartelliin.

17 artikla

Sakkojen lieventäminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on käytössä sakkovapautus- tai -lievennysohjelmia, joiden avulla ne voivat lieventää niiden yritysten sakkoja, jotka eivät voi saada vapautusta sakoista.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sakkojen lieventäminen myönnetään ainoastaan, jos 18 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja hakija paljastaa osallisuutensa salaiseen kartelliin sekä toimittaa kansalliselle kilpailuviranomaiselle väitettyä salaista kartellia koskevia todisteita, joilla on merkittävää lisäarvoa näytettäessä toteen, että SEUT-sopimuksen 101 artiklaa tai vastaavaa kansallisen lainsäädännön säännöstä on rikottu, kun niitä verrataan todisteisiin, jotka olivat kansallisen kilpailuviranomaisen hallussa hakemuksen tekemisen aikaan.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat myöntää ylimääräisen sakkolievennyksen, jos hakija esittää todisteita, joita ei tarvitse vahvistaa ja joita kansallinen kilpailuviranomainen käyttää osoittamaan lisää tosiseikkoja, joiden johdosta sakkoja korotetaan verrattuna sakkoihin, jotka salaiseen kartelliin osallistujille olisi muutoin määrätty. Hakijan sakkojen lieventämisen on oltava oikeassa suhteessa tähän sakkojen korotukseen.

18 artikla

Lievempää kohtelua koskevat yleiset vaatimukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijan on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset lievemmän kohtelun saamiseksi:

a)se lopetti osallistumisensa väitettyyn salaiseen kartelliin välittömästi hakemuksensa tekemisen jälkeen, lukuun ottamatta sellaista osallistumista, mikä olisi toimivaltaisen kansallisen kilpailuviranomaisen näkemyksen mukaan kohtuullisen välttämätöntä sen tutkinnan luotettavuuden säilyttämiseksi;

b)se tekee todellista, kokonaisvaltaista, jatkuvaa ja nopeaa yhteistyötä kansallisen kilpailuviranomaisen kanssa hakemuksen jättämisestä siihen asti kun viranomainen on lopettanut menettelynsä kaikkia tutkinnan kohteena olleita osapuolia vastaan tekemällä päätöksen tai lopettamalla menettelynsä muulla tavoin. Tätä varten hakijan on

i.toimitettava kansalliselle kilpailuviranomaiselle välittömästi kaikki haltuunsa tulevat tai saatavillaan olevat merkitykselliset tiedot ja todisteet väitetystä salaisesta kartellista;

ii.oltava kansallisen kilpailuviranomaisen käytettävissä ja vastattava kaikkiin pyyntöihin, jotka voivat auttaa vahvistamaan tosiseikat;

iii.huolehdittava siitä, että nykyiset (ja, mahdollisuuksien mukaan, entiset) työntekijät ja johtajat ovat kansallisen kilpailuviranomaisen käytettävissä haastatteluja varten;

iv.pidättäydyttävä merkityksellisten tietojen tai todisteiden tuhoamisesta, väärentämisestä tai kätkemisestä; ja

v.pidättäydyttävä paljastamasta hakemuksen jättämistä tai sen sisältöä ennen kuin kansallinen kilpailuviranomainen on esittänyt kyseisessä menettelyssä väitteensä, paitsi jos muusta järjestelystä on sovittu; ja

c)harkitessaan hakemuksen tekemistä kansalliselle kilpailuviranomaiselle hakija ei ole saanut

i.tuhota, väärentää tai kätkeä väitettyyn salaiseen kartelliin liittyviä todisteita; tai

ii.paljastaa suunnitellun hakemuksen jättämistä tai sen sisältöä muille kuin toisille kilpailuviranomaisille.

19 artikla

Sakkovapautus- tai -lievennyshakemusten muoto

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat voivat hakea sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä kirjallisesti ja että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on käytössään järjestelmä, jonka avulla ne voivat hyväksyä sakkovapautus- tai -lievennyslausuntoja joko suullisesti tai muilla tavoin, jotka eivät johda asiakirjojen, tietojen tai muun hakijan hallussa, huostassa tai valvonnassa olevan aineiston esittämiseen.

20 artikla

Merkintä sakoista vapauttamista koskevasta muodollisesta hakemuksesta

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritys, joka haluaa jättää sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen, voi hakea aluksi nk. merkintää kansallisilta kilpailuviranomaisilta. Merkinnän myötä hakija saa paikan jonossa tietyksi ajaksi, jonka merkintähakemuksen vastaanottanut kansallinen kilpailuviranomainen määrittää tapauskohtaisesti. Merkintä antaa hakijalle mahdollisuuden kerätä riittävät tiedot ja todisteet, jotka ovat edellytyksenä sakoista vapauttamiselle.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat harkintansa mukaan myöntää merkinnän tai olla myöntämättä sitä.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos hakija viimeistelee merkinnän määräajassa, sen toimittamat tiedot ja todisteet katsotaan toimitetuiksi ajankohtana, jona merkintä myönnettiin.

21 artikla

Lyhennetyt hakemukset

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat, jotka ovat hakeneet sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä, joko hakemalla merkintää tai jättämällä komissiolle väitettyä salaista kartellia koskevan täysimääräisen hakemuksen, voivat tehdä samaa kartellia koskevan lyhennetyn hakemuksen niille kansallisille kilpailuviranomaisille, joilla hakija katsoo olevan hyvät edellytykset käsitellä asia.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset hyväksyvät lyhennetyn hakemuksen, edellyttäen, että se on 19 artiklassa säädetyssä muodossa ja koskee samaa kohdetuotetta, maantieteellistä soveltamisalaa ja kestoa kuin komissiolle esitetty sakkovapautus- tai -lievennyshakemus ja että siihen sisältyy lyhyt kuvaus seuraavista seikoista, siinä määrin kuin ne ovat hakijan tiedossa hakemuksen jättöhetkellä:

a)hakijan nimi ja osoite;

b)väitetyn salaisen kartellin muut osapuolet;

c)kohdetuote tai -tuotteet;

d)alue(et), johon/joihin rikkominen vaikuttaa;

e)kesto;

f)väitetyn kartellitoiminnan luonne;

g)jäsenvaltio(t), jossa/joissa todisteet todennäköisesti sijaitsevat; ja

h)tiedot hakijan sakkovapautusta tai -lievennystä koskevista aiemmista tai mahdollisista tulevista hakemuksista, jotka liittyvät väitettyyn salaiseen kartelliin.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset kilpailuviranomaiset pidättäytyvät pyytämästä hakijalta sellaisia väitettyyn kilpailusääntöjen rikkomiseen liittyviä lyhennetyn hakemuksen piiriin kuuluvia tietoja, jotka ovat muita kuin 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja, ennen kuin ne vaativat toimittamaan täysimääräisen hakemuksen 6 kohdan mukaisesti.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lyhennetyn hakemuksen vastaanottavat kansalliset kilpailuviranomaiset antavat hakijalle vastaanottoilmoituksen, jossa mainitaan vastaanottopäivä ja -aika.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lyhennetyn hakemuksen vastaanottavat kansalliset kilpailuviranomaiset tarkastavat, olivatko ne hakemuksen vastaanottohetkellä jo saaneet aiemman samaa väitettyä salaista kartellia koskevan lyhennetyn hakemuksen tai sakkovapautus- tai -lievennyshakemuksen, ja ilmoitettava asiasta hakijalle.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla on mahdollisuus esittää kansallisille kilpailuviranomaisille täysimääräiset sakkovapautus- tai -lievennyshakemukset, joilla täydennetään 1 kohdassa tarkoitettuja hakemuksia, kun komissio on ilmoittanut kyseisille viranomaisille, ettei se aio ryhtyä toimiin koko asian tai sen osan suhteen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on valtuudet määrittää kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa hakijan on toimitettava täysimääräinen hakemus sekä asiaankuuluvat todisteet ja tiedot.

7.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos hakija esittää täysimääräisen hakemuksen 6 kohdan mukaisesti kansallisen kilpailuviranomaisen asettaman määräajan kuluessa, hakemuksen sisältämät tiedot katsotaan toimitetuiksi lyhennetyn hakemuksen jättöpäivänä ja -aikana. Jos hakija oli toimittanut lyhennetyn hakemuksen viimeistään viiden työpäivän kuluttua sakkovapautus- tai -lievennyshakemuksen toimittamisesta komissiolle, lyhennetty hakemus katsotaan toimitetuksi samana päivänä ja samaan aikaan kuin sakkovapautus- tai -lievennyshakemus toimitettiin komissiolle.

22 artikla

Sakkovapautus- tai -lievennysohjelmien ja luonnollisille henkilöille määrättyjen seuraamusten vuorovaikutus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kilpailuviranomaisilta sakoista vapauttamista hakevien yritysten nykyisiä ja entisiä työntekijöitä ja johtajia suojellaan mahdollisilta rikosoikeudellisilta ja hallinnollisilta seuraamuksilta, jotka on määrätty muussa kuin rikosoikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä osallistumisesta salaiseen kartelliin, jota hakemus koskee, jos kyseiset työntekijät ja johtajat tekevät aktiivisesti yhteistyötä asianomaisten kilpailuviranomaisten kanssa ja sakoista vapauttamista koskeva hakemus on tehty ennen rikosoikeudellisen menettelyn aloittamista.

VII LUKU

KESKINÄINEN AVUNANTO

23 artikla

Kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun kansalliset hallinnolliset kilpailuviranomaiset suorittavat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 22 artiklan mukaisesti toisten kansallisten kilpailuviranomaisten puolesta tarkastuksen, pyynnön esittävän kansallisen kilpailuviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla mukana olevilla henkilöillä on oltava lupa osallistua tarkastukseen ja avustaa aktiivisesti pyynnön vastaanottavaa kansallista kilpailuviranomaista käyttämällä 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuja valtuuksia.

24 artikla

Alustavien väitteiden ja päätösten tiedoksiantoa koskevat pyynnöt

1.Rajoittamatta pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallisen kilpailuviranomaisen kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti tekemän muunlaisen tiedoksiannon soveltamista, jäsenvaltioiden on varmistettava, että pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottavan viranomaisen on annettava vastaanottajalle pyynnön esittävän viranomaisen puolesta tiedoksi SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan väitettyä rikkomista koskevat alustavat väitteet ja kyseisten artiklojen soveltamista koskevat päätökset samoin kuin asiakirjat, jotka liittyvät sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevien päätösten täytäntöönpanoon.

2.Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on varmistettava, että tiedoksianto pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa tehdään siellä voimassa olevien kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti.

25 artikla

Pyynnöt sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevien päätösten täytäntöönpanemiseksi

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä pyynnön vastaanottava viranomainen panee täytäntöön pyynnön esittävän viranomaisen 12 ja 15 artiklan mukaisesti tekemät päätökset, joissa määrätään sakkoja tai uhkasakkoja. Tätä säännöstä sovelletaan ainoastaan, jos

a)yrityksellä, jota vastaan sakko tai uhkasakko on täytäntöönpanokelpoinen, ei ole laillista toimipaikkaa pyynnön esittävän viranomaisen jäsenvaltiossa; tai

b)on selvää, että yrityksellä, jota vastaan sakko tai uhkasakko voidaan panna täytäntöön, ei ole riittävästi omaisuutta pyynnön esittävän viranomaisen jäsenvaltiossa.

2.Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on varmistettava, että täytäntöönpano pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa toteutetaan siellä voimassa olevien kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti.

3.Pyynnön esittävä viranomainen voi pyytää täytäntöönpanoa vain, jos täytäntöönpanon pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa mahdollistava päätös on lopullinen eikä siihen voida enää hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin.

4.Vanhentumisaikoja koskevia kysymyksiä sääntelevät pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa voimassa olevat lait.

5.Pyynnön vastaanottava viranomainen ei ole velvollinen panemaan päätöksiä täytäntöön 1 kohdan mukaisesti, jos tämä olisi selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestystä, jossa täytäntöönpanoa pyydetään.

26 artikla

Sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevien päätösten tiedoksiantoon ja täytäntöönpanoon liittyviä pyyntöjä koskevat riidat

1.Riidat, jotka koskevat tiedoksiannettavan toimenpiteen tai pyynnön esittävän viranomaisen 12 ja 15 artiklan mukaisesti tekemän sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan päätöksen laillisuutta, kuuluvat pyynnön esittävän jäsenvaltion toimivaltaisten elinten toimivaltaan, ja niihin sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallisia sääntöjä.

2.Riidat, jotka koskevat pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa toteutettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä tai pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tekemän tiedoksiannon pätevyyttä, kuuluvat pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten elinten toimivaltaan, ja niihin sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevia sääntöjä.

VIII LUKU

VANHENTUMISAJAT

27 artikla

Seuraamusten määräämistä koskevien vanhentumisaikojen keskeyttäminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhentumisajat, joita sovelletaan sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen kansallisten kilpailuviranomaisten toimesta 12 ja 15 artiklan nojalla, keskeytetään toisten jäsenvaltioiden kansallisten kilpailuviranomaisten tai komission menettelyn ajaksi, kun menettelyn kohteena oleva rikkominen koskee samaa sopimusta, yhteenliittymän päätöstä tai menettelytapaa. Keskeyttäminen alkaa kulua siitä kun ensimmäisestä virallisesta tutkintatoimenpiteestä ilmoitetaan menettelyn kohteena olevalle yritykselle. Se päättyy päivänä, jona asianomainen viranomainen on lopettanut asian käsittelyn ja ilmoittanut asiasta yritykselle. Keskeytyksen kesto ei vaikuta kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin absoluuttisiin vanhentumisaikoihin.

2.Sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi, jonka kilpailuviranomaisen päätöstä koskeva menettely on vireillä muutoksenhakutuomioistuimessa.

IX LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

28 artikla

Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten rooli kansallisissa tuomioistuimissa

1.Jäsenvaltioiden, jotka nimeävät sekä kansallisen hallinnollisen kilpailuviranomaisen, jolla on toimivalta tutkia SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomiset, ja kansallisen oikeudellisen kilpailuviranomaisen, jolla on toimivalta tehdä päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen ja/tai määrätään sakko, on varmistettava, että kansallinen hallinnollinen kilpailuviranomainen voi nostaa suoraan kanteen kansallisessa oikeudellisessa kilpailuviranomaisessa.

2.Siltä osin kuin kansalliset tuomioistuimet toimivat kanteissa, jotka on nostettu kansallisten kilpailuviranomaisten SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklaa soveltaessaan tekemien täytäntöönpanopäätösten johdosta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella hallinnollisella kilpailuviranomaisella on jo itsessään oikeus osallistua menettelyyn täysimääräisesti syyttäjänä, vastaajana tai kantajana ja nauttia samoista oikeuksista kuin tällaisten menettelyjen julkiset osapuolet.

29 artikla

Tietojen käyttöä koskevat rajoitukset

1.Tässä direktiivissä tarkoitettujen säännösten perusteella kerättyjä tietoja olisi käytettävä vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on hankittu. Niitä ei pitäisi käyttää todisteena seuraamusten määräämiseksi luonnollisille henkilöille.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pääsy sakkovapautus- tai lievennyslausuntoihin tai sovintoehdotuksiin myönnetään ainoastaan puolustautumisoikeuksien käyttämiseksi kansallisten kilpailuviranomaisten menettelyissä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatuaan tutustua asiakirja-aineistoon osapuoli voi käyttää tällaisista sakkovapautus- tai -lievennyslausunnoista ja sovintoehdotuksista otettuja tietoja vain, jos se on tarpeen puolustautumisoikeuksien käyttämiseksi jäsenvaltioiden tuomioistuinmenettelyissä tapauksissa, jotka liittyvät suoraan asiaan, jossa tutustumisoikeus on myönnetty, ja jotka koskevat

a)kansallisen kilpailuviranomaisen kartellin jäsenille yhteisvastuullisesti määräämän sakon jakamista niiden kesken; tai

b)sellaisen päätöksen uudelleentarkastelua, jossa kansallinen kilpailuviranomainen on todennut, että SEUT-sopimuksen 101 artiklaa tai kansallisia kilpailuoikeuden säännöksiä on rikottu.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraaviin luokkiin kuuluvia kansallisen kilpailuviranomaisen menettelyn aikana saatuja tietoja ei käytetä kansallisissa tuomioistuimissa käytävissä menettelyissä ennen kuin kansallinen kilpailuviranomainen on lopettanut menettelynsä kaikkia tutkimuksen kohteena olevia osapuolia vastaan antamalla 9 tai 11 artiklan mukaisen päätöksen tai muulla tavoin lopettanut menettelynsä:

a)tiedot, jotka muut luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat valmistelleet erityisesti kansallisen kilpailuviranomaisen menettelyä varten; ja

b)tiedot, jotka kansalliset kilpailuviranomaiset ovat koonneet ja lähettäneet osapuolille menettelynsä aikana.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sakkovapautus- tai -lievennyslausuntoja vaihdetaan kansallisten kilpailuviranomaisten kesken asetuksen (EY) N:o 1/2003 12 artiklan mukaisesti ainoastaan

a)hakijan suostumuksella; tai

b)jos vastaanottava viranomainen on myös saanut sakkovapautus- tai lievennyshakemuksen, joka liittyy saman hakijan samaan rikkomiseen kuin hakemus, jonka tiedot toimittava viranomainen on saanut, sillä edellytyksellä, että tietojen toimittamisen ajankohtana hakija ei voi perua tietoja, jotka se on esittänyt vastaanottavalle viranomaiselle; tai

c)jos vastaanottava viranomainen on sitoutunut kirjallisesti siihen, ettei se eikä mikään niistä viranomaisista, joille tietoja myöhemmin luovutetaan, käytä sille toimitettuja tietoja tai mitään muita tietoja, jotka se mahdollisesti saa tiedot toimittavan viranomaisen kirjaaman luovutusajankohdan jälkeen, määrätäkseen seuraamuksia hakijalle, muulle oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle, johon sovelletaan sellaista erityiskohtelua, jonka tiedot toimittava viranomainen on myöntänyt sakkovapautus- tai -lievennysohjelman puitteissa tehdyn hakemuksen johdosta, tai edellä mainittujen henkilöiden nykyisille tai entisille työntekijöille;

ja edellyttäen, että vastaanottavan kansallisen kilpailuviranomaisen myöntämä suoja tietojen paljastumisen varalta vastaa luovuttavan kansallisen kilpailuviranomaisen myöntämää suojaa.

5.Jos kilpailuviranomainen toimittaa hakijan asetuksen (EY) N:o 1/2003 12 artiklan mukaisesti vapaaehtoisesti toimittamat tiedot ilman hakijan suostumusta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottavat kansalliset kilpailuviranomaiset voivat antaa 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetun sitoumuksen.

6.Tämän artiklan 2–5 kohtaa sovelletaan riippumatta siitä, missä muodossa sakkovapautus- tai -lievennyslausunnot annetaan 19 artiklan mukaisesti.

30 artikla

Todisteiden hyväksyttävyys kansallisissa kilpailuviranomaisissa

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa kilpailuviranomaisissa todisteina hyväksyttyjä todistuskeinoja ovat asiakirjat, suulliset lausunnot, tallenteet ja muut tietoa sisältävät esineet riippumatta siitä, millaiselle välineelle tieto on tallennettu.

31 artikla

Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmän kustannukset

Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä sekä verkoston yhteistyöstä komissiolle aiheutuvat kustannukset katetaan unionin yleisestä talousarviosta saatavilla olevien määrärahojen rajoissa.

X LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

32 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [kahden vuoden määräaika saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisina.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

33 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

34 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 24  

Toimintalohko:    Osasto 03 – Kilpailupolitiikka

Toiminnot:        03 02 – Toimintalinjojen koordinointi, Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto ja kansainvälinen yhteistyö

03 05 – Kartellit, kilpailuoikeus ja markkinoiden vapauttaminen

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Yleinen tavoite A: Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 2: Kansallisten kilpailuviranomaisten ja kansallisten tuomioistuinten harjoittama EU:n kilpailulainsäädännön tehokas ja johdonmukainen soveltaminen

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: 03 02 – Toimintalinjojen koordinointi, Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto ja kansainvälinen yhteistyö ja 03 05 – Kartellit, kilpailuoikeus ja markkinoiden vapauttaminen

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Aloitteen tärkein vaikutus kohdistuu kansallisiin kilpailuviranomaisiin, yrityksiin ja kuluttajiin, kuten perustelujen kohdassa 2 selvitetään. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Seuraavassa taulukossa esitetään mahdollisia indikaattoreita, joilla voitaisiin mitata tuloksia ja vaikutuksia.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Tämän lainsäädäntöaloitteen tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa, että asetuksella (EY) N:o 1/2003 käyttöön otetun EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanon hajautetun järjestelmän koko potentiaali realisoituu, antamalla kansallisille kilpailuviranomaisille paremmat valmiudet valvoa kilpailusääntöjen noudattamista. Tämä edistää EU:n kilpailusääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa. Se edistää myös tiivistä yhteistyötä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa.

Tämä edellyttää seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

1.    varmistetaan, että kaikilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla on tehokkaat tutkinta- ja päätöksentekovälineet;

2.    varmistetaan, että kaikki kansalliset kilpailuviranomaiset voivat määrätä vaikuttavia, varoittavia sakkoja;

3.    varmistetaan, että kaikilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla on hyvin laadittu sakkovapautus ja -lievennysohjelma, joka helpottaa myös sakoista vapauttamisen tai niiden lieventämisen hakemista useilla lainkäyttöalueilla; ja

4.    varmistetaan, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on riittävät resurssit ja että ne voivat panna EU:n kilpailusäännöt täytäntöön riippumattomasti.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

On olemassa useita syitä, jotka ovat peruste EU:n osallistumiselle 1.5.1 jaksossa kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanon hajautetun järjestelmän tarjoaman potentiaalin hyödyntämiseksi täysimääräisesti perustelujen 2 kohdan mukaisesti.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Asetuksessa (EY) N:o 1/2003 annettiin kansallisille kilpailuviranomaisille valtuudet soveltaa EU:n kilpailusääntöjä. Tämän johdosta EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa valvotaan nyt sellaisessa mittakaavassa, jota komissio ei olisi voinut koskaan saavuttaa yksin. Vuodesta 2004 lähtien komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset ovat tehneet yli 1 000 täytäntöönpanopäätöstä, joista kansallisten kilpailuviranomaisten osuus on 85 prosenttia. Säädösehdotus perustuu kansallisten kilpailuviranomaisten saamiin kokemuksiin täytäntöönpanosta ja lisätietojen hankkimiseen vuoden 2004 jälkeen.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Säädösehdotus on sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1/2003 kanssa, ja sillä on vahvoja synergioita asetuksen kanssa, koska sen ansiosta kansalliset kilpailuviranomaiset voivat hyödyntää koko potentiaaliaan tämän asetuksen mukaisessa EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanon hajautetussa järjestelmässä.

1.6.Kesto ja rahoitusvaikutukset

Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 25  

Suora hallinnointi, josta komissio ja sen yksiköt vastaavat.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Määrärahoilla on tarkoitus ylläpitää, kehittää, käyttää ja tukea keskitettyä tietojärjestelmää (Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmä) asiaa koskevien luottamuksellisuutta ja tietoturvallisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti. Ne varmistavat eri keinoin kansallisten kilpailuviranomaisten ja komission välisen tiiviin yhteistyön Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Pääosaston raportointisääntöjä sovelletaan.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Tietotekniikan osalta: riski siitä, että tietotekniikkajärjestelmät eivät tue tehokkaasti Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston toimintaa.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

Tietotekniikka: Tehokkaat tietotekniikan hallintatapaprosessit, joihin järjestelmien käyttäjät osallistuvat aktiivisesti.

Menot: Sisäisen valvonnan prosessien tavoitteena on varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ja maksujen luonne. Lisäksi valvontajärjestelmä koostuu eri rakenneosista, kuten ylimmälle johdolle raportointi, rahoituksen keskusryhmän suorittama ennakkotarkastus, hankintoja ja sopimuksia käsittelevä sisäinen neuvontakomitea, ja sisäisen tarkastuksen yksikön ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jälkivalvontatoimet ja -tarkastukset.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta.

Menot: Valvonnan kustannusten arvioidaan olevan alle 3 prosenttia kaikista menoista. Valvonnasta saatavia muita kuin taloudellisia hyötyjä ovat parempi hinta-laatusuhde, pelotevaikutus, tehokkuusedut, järjestelmän parannukset ja säännösten noudattaminen.

Riskejä voidaan tehokkaasti lieventää käyttöönotetuilla valvontakeinoilla, ja virheriskin tason arvioidaan olevan alle 2 prosenttia.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Petosriskejä lievennetään erityistarkastuksilla. Toimintoja, joihin liittyvä petosriski on suurempi, kohdistetaan tarkempaa seurantaa ja valvontaa. Edellä mainitun valvontajärjestelmän ja suoraan hallinnointitapaan liittyvien menojen luonteen perusteella voidaan arvioida, että petosten todennäköisyys on pieni.

Kaikkiin toimintoihin sovelletaan ensimmäisen tason ennakkovalvontaa varainhoitoprosessien mukaisesti. Valvonta on sekä toiminnallista että taloudellista. Toiminnon käynnistyksen ja todentamisen suorittaa operatiivinen linja, kun taas rahoitustapahtumien alullepanosta ja tarkistamisesta huolehtii COMP R2 -yksikön rahoitusyksikkö.

Petosriski arvioidaan vuosittain riskinarvioinnin yhteydessä.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Vuonna 2016 Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston toimintaa tukevia tietojärjestelmiä rahoitettiin ABCDE-toimen ISA2-ohjelmasta. Muita Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston toiminnasta aiheutuvia kustannuksia rahoitetaan hallintomenoista. Sama pätee vuodesta 2017 vuoteen 2020 saakka. Ehdotuksen talousarviovaikutusten yksityiskohtaiset säännöt vuoden 2020 jälkeen riippuvat seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevista komission ehdotuksista ja vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen lopputuloksesta.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Kilpailun pääosasto ei pysty esittämään tyhjentävää luetteloa rahoitustoimenpiteillä saavutettavista tuotoksista eikä ilmoittamaan keskimääräisiä kustannuksia ja lukuja, kuten tässä jaksossa vaaditaan, koska kyseessä on uusi aloite eikä ole sellaisia aikaisempia tilastotietoja, joita voitaisiin käyttää.

Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa tehtävän tiiviin yhteistyön tukemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ennakoimme, että tulevia kustannuksia ovat muun muassa seuraavat:

kustannukset, jotka aiheutuvat keskitetyn tietojärjestelmän (Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston järjestelmä) ylläpitämisestä, kehittämisestä, käyttämisestä ja tukemisesta asiaa koskevien luottamuksellisuutta ja tietoturvallisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti; Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto perustuu yhteentoimivuuteen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi.

muut Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston toiminnasta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset, jotka liittyvät seuraaviin toimiin:

kokousten järjestäminen;

koulutuksen tarjoaminen kansallisille kilpailuviranomaisille;

kaikille kielille painettu materiaali;

kaikille kielille käännettyjen suositusten ja ohjeiden antaminen;

jatkoselvitykset/tutkimukset/arvioinnit.

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

Ehdotus/aloite ei edellytä ylimääräisiä hallintomäärärahoja.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Sama pätee myös määrärahoihin, jotka tarvitaan kattamaan muut hallintomenot.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja nykyisen ISA2-ohjelman rahoitussuunnitelman mukainen, eikä lisäresursseja tarvita.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(2) COM(2016) 710 final.

(3) Komission tiedonanto – EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla, C/2016/8600 (EUVL C 18, 19.1.2017, s. 10).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1211/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta (EUVL L 337, 18.12.2009, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1227/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 537/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 77).

(5) Asia C-557/12, Kone AG v. ÖBB-Infrastruktur AG, EU:C:2014:1317, 32 kohta.

(6) Asia C-439/08, Vlaamse federatie van verenigingen van Brood- en Banketbakkers, Ijsbereiders en Chocoladebewerkers (VEBIC) VZW, EU:C.2010:739, 56 ja 57 kohta.

(7) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Kymmenen vuotta kilpailuoikeuden täytäntöönpanon valvontaa asetuksen (EY) N:o 1/2003 nojalla: Saavutukset ja tulevaisuudennäkymät”, COM(2014) 453, ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat: Ten Years of Antitrust Enforcement under Regulation 1/2003 (SWD(2014) 230) ja Enhancing competition enforcement by the Member States' competition authorities: institutional and procedural issues (SWD(2014) 231), http://ec.europa.eu/competition/antitrust/legislation/regulations.html.

(8) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Kertomus asetuksen (EY) N:o 1/2003 toiminnasta (KOM(2009) 206 lopullinen ja sen liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SEC(2009) 574 final), http://ec.europa.eu/competition/antitrust/legislation/regulations.html).

(9) Loput 8 prosenttia valitsi vastausvaihtoehdon ”en tiedä / kysymys ei koske minua”.

(10) Ks. vaikutustenarviointiraportin 6.3 jakso, http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=ia.

(11) Ks. 28 päivänä syyskuuta 2016 ja 9 päivänä joulukuuta 2016 päivätyt lausunnot, jotka ovat saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=ia. Ks. myös vaikutustenarviointiraportin liite I.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/2240, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA2-ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä (EUVL L 318, 4.12.2015, s. 1).

(13) EUVL L 349, 5.12.2014, s. 1.

(14) Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ”[unionin] oikeusjärjestyksen perusoikeuksien turvaamista koskevat vaatimukset sitovat myös jäsenvaltioita niiden pannessa [unionin] oikeuden säännöksiä täytäntöön” (asia C-292/97, Karlsson ym., ECLI:EU:C:2000:202, 37 kohta). Ks. myös asiassa C-74/14, Eturas, 21 päivänä tammikuuta 2016 annettu tuomio (ECLI:EU:C:2016:42, 38 kohta), jossa unionin tuomioistuin muistutti, että syyttömyysolettama on unionin oikeuden yleinen periaate, joka nykyisin mainitaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdassa (ks. vastaavasti tuomio E.ON Energie v. komissio, C89/11 P, ECLI:EU:C:2012:738, 72 kohta) ja jota jäsenvaltioilla on velvollisuus noudattaa, kun ne panevat täytäntöön unionin kilpailuoikeutta. Ks. myös vastaavasti tuomio VEBIC, C-439/08, ECLI:EU:C:2010:739, 63 kohta.

(15) Tuomio asiassa C-429/07, Inspecteur van de Belastingdienst v. X BV, ECLI:EU:C:2009:359, 36–39 kohta. 

(16) Termiä ’siviilioikeudelliset sakot’ käytetään kuvaamaan sakkoja, jotka on määrätty muissa kuin rikosoikeudellisissa oikeudenkäyntimenettelyissä.

(17) Tuomio asiassa C-97/08 P, AkzoNobel NV v. komissio, ECLI:EU:C:2009:536. On osoitettava, että emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa kilpailusääntöjä rikkoneeseen tytäryhtiöön.

(18) http://ec.europa.eu/competition/cartels/whistleblower/index.html

(19) http://ec.europa.eu/newsroom/just/item-detail.cfm?item_id=54254

(20) Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että asetuksen (EY) N:o 1/2003 35 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa ei anneta kansalliselle kilpailuviranomaiselle mahdollisuutta osallistua vastapuolena oikeudenkäyntimenettelyyn, joka on pantu vireille kyseisen viranomaisen tekemästä päätöksestä (asia C-439/08, Vebic, ECLI:EU:C:2010:739, 64 kohta).

(21) EUVL C , , s. .

(22) Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(23) EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

(24) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(25) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla Euroopan komission budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://ec.europa.eu/budget/index_en.cfm.

(26) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(27) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(28) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(29) Nämä määrät ovat ohjeellisia määrärahoja sillä varauksella, että ne hyväksytään vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja otetaan huomioon vuotuisessa ISA²-työohjelmassa asetetuissa painopisteissä.

(30) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(31) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(32) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(33) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).