28.6.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/27

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2018/C 227/04)

Esittelijä:

Tanja BUZEK

Komitean täysistunnon päätös

19.10.2017

Oikeusperusta

työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta

 

oma-aloitteinen lausunto

Vastaava erityisjaosto

REX

Hyväksyminen erityisjaostossa

26.1.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

14.2.2018

Täysistunnon nro

532

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

133/1/9

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen kartoittaa EU:n kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoa epävirallisessa asiakirjassa (1) ja kuulla asiassa kansalaisyhteiskuntaa.

1.2

 ETSK:lla on ollut tärkeä rooli EU:n kauppapolitiikan tekemisessä tunnetuksi kansalaisyhteiskunnan keskuudessa sekä EU:ssa että kolmansissa maissa. ETSK:n jäsenet ovat olleet tähän asti ja ovat edelleen sitoutuneita tiivistämään yhteistyötä kolmansien maiden kansalaisyhteiskunnan kanssa EU:n kauppasopimusneuvottelujen ja sopimusten täytäntöönpanon seurannan alalla.

1.3

 ETSK kannustaa komissiota käymään tiiviimpää vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen toimivuuden parantamiseksi nykyisissä ja tulevissa kauppasopimuksissa sekä erityisesti ottamaan tämän huomioon tarkistettaessa Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa lukua.

1.4

 ETSK kehottaa komissiota kuitenkin soveltamaan kunnianhimoisempaa lähestymistapaa erityisesti kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa tehtyjen sitoumusten tosiasiallisen täytäntöönpanon tiukemman valvonnan suhteen. Tämä asia on ETSK:lle keskeisen tärkeä. Kauppaa ja kestävää kehitystä koskeville luvuille tulee antaa sama painoarvo kuin luvuille, joissa käsitellään kaupallisia, teknisiä ja tulliin liittyviä asioita.

1.4.1

 ETSK kehottaa antamaan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien tehtäväksi seurata kaikkia ihmisoikeuksiin, työoikeuksiin ja ympäristöasioihin liittyviä kauppasopimusten osioita, ja tehtävänannon tulee kattaa myös kuluttajien edut.

1.4.2

 ETSK pitää valitettavana, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa suhtaudutaan kapea-alaisesti kuluttajien etuihin, ja pitäisi tervetulleena erityisen kuluttaja-aiheisen luvun lisäämistä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan asiayhteyteen. Siihen sisällytettäisiin asianmukaiset kansainväliset kuluttajansuojanormit sekä lausekkeita yhteistyön tiivistämisestä kuluttajan oikeuksien täytäntöönpanon alalla.

1.5

 ETSK uskoo, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut vaikuttavat ratkaisevasti ”Kaikkien kauppa” (2)- ja ”Globalisaation hallinta” (3) -strategioissa asetettujen komission tavoitteiden saavuttamiseen. Komitea katsoo, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien perustaminen on merkittävä kyseisten lukujen ansiosta toteutunut saavutus, joka tuo lisää vaikutusvaltaa kansalaisyhteiskunnille kolmansissa maissa ja kannustaa niitä puolustamaan aktiivisesti arvoja, joita Euroopassa pidetään ”EU:n arvoina” – niihin kuuluvat sosiaali-, kuluttaja- ja ympäristönormit sekä kulttuurinen monimuotoisuus –, ja tekemään EU:n julkista puolta tunnetuksi kyseisissä maissa. Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät tarjoavat myös tärkeän foorumin kauppasopimuksissa tehtyjen ihmisoikeus-, työoikeus- ja ympäristösitoumusten seurantaa varten.

1.6

 ETSK on tyytyväinen siihen, että sen tehtäväksi on annettu osoittaa osa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenistöstä ja sihteeristöstä. Komitea korostaa kuitenkin, että rahoitus ja resurssit ovat edelleen kriittinen kysymys nykyisten ja tulevien neuvoa-antavien ryhmien toiminnan kannalta, ja pyytää komissiota sekä neuvostoa ja parlamenttia tekemään yhteistyötä ETSK:n kanssa systeemisten ratkaisujen toteuttamiseksi kiireellisesti tässä asiassa.

1.7

 ETSK katsoo, että komission tulee ryhtyä toimiin, joilla tehostetaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen vaikutusta ja tuetaan erityisesti sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä, joiden tehtävänä on seurata näiden sitoumusten toteutumista. Monet käytännön suositukset voitaisiin toteuttaa muuttamatta nykyisten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen tekstiä, ja tähän pitäisikin ryhtyä viipymättä.

1.7.1

 Havaittuja puutteita ovat epätasaisesti jakautuva jäsenistö ja viipeet neuvoa-antavien ryhmien muodostamisessa, tarve järjestää yhteisiä kokouksia EU:n sisäisten neuvoa-antavien ryhmien ja kumppanimaiden sisäisten neuvoa-antavien ryhmien välillä sekä mahdollistaa mainittujen ryhmien puheenjohtajien osallistuminen kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevien komiteoiden kokouksiin valtuutettuina esittämään ryhmiensä näkemykset ja sekä EU:n että kumppanimaiden sisäisille neuvoa-antaville ryhmille maksaman rahoituksen riittämättömyys.

1.7.2

 Tätä varten ETSK ehdottaa, että EU:n ja kumppanimaiden sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteiskokoukset sisällytetään sopimustekstiin, jotta nämä voivat vaihtaa kokemuksia yhteisistä hankkeista ja valmistella yhteisiä suosituksia.

1.7.3

 ETSK vaatii kiireellisesti tukemaan kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämistä EU:ssa ja erityisesti kumppanimaissa ennen sopimuksen voimaantuloa ja kannustamaan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien perustamiseen viipymättä antamalla tarvittavaa poliittista, taloudellista ja logistista tukea ja huolehtien ryhmien jäsenistön tasapainoisuudesta.

1.7.4

 Komitea pyytää komissiota myös kiinnittämään huomiota ratkaisemattomiin kysymyksiin, jotka aiheuttavat sekaannusta paikallisen kansalaisyhteiskunnan keskuudessa. Ne ovat seurausta EU:n assosiaatiosopimusten ja Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehtyjen pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten monialaisuudesta sekä kansalaisyhteiskunnan foorumeille etenkin Latinalaisessa Amerikassa annetusta laajemmasta roolista, joka on heikentänyt kunkin osapuolen sisäisen neuvoa-antavan ryhmän keskeisiä viestejä.

1.7.5

 Lisäksi ETSK kritisoi sitä, ettei komissio ole vastannut sisäisen neuvoa-antavan ryhmän valituksiin. Seurantarakenteiden tulisikin voida itsenäisesti käynnistää tutkinta selvien kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten rikkomistapauksissa.

1.8

 ETSK kehottaa komissiota perustamaan avoimemman ja suoraviivaisen valitusmekanismin ja suosittaa myös, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien puheenjohtajien tulisi osallistua kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän komitean kokouksiin ja että kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä komitea velvoitetaan vastaamaan neuvoa-antavien ryhmien esille tuomiin ongelmiin ja suosituksiin kohtuullisessa ajassa. Komitea suosittaa säännöllisen vuoropuhelun käymistä EU:n sisäisten neuvoa-antavien ryhmien, komission, ulkosuhdehallinnon, Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenvaltioiden välillä.

1.9

 ETSK suosittaa, että kaikkiin tuleviin kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin liittyviin neuvottelutoimeksiantoihin sisällytään erityinen lauseke kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä.

1.10

 Euroopan komissio on vahvasti sitoutunut tiukentamaan työtä koskevia määräyksiä. Kumppanimaiden tulisikin osoittaa noudattavansa kaikilta osin ILO:n kahdeksaa työelämän perusyleissopimusta ennen kauppasopimuksen tekemistä. Jos kumppanimaa ei ole ratifioinut tai pannut asianmukaisesti täytäntöön näitä yleissopimuksia tai osoittanut soveltavansa vastaavaa suojan tasoa, ETSK suosittaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun on pyrittävä sisällyttämään vahvat sitoumukset etenemissuunnitelmineen sen varmistamiseksi, että tästä huolehditaan hyvissä ajoin.

1.11

 ETSK panee merkille, että epävirallisessa asiakirjassa otetaan esiin seuraamuksia koskeva kysymys. Komitea kannustaa komissiota tutkimaan tarkemmin kauppasopimuksiin nykyisin sisältyviä seuraamusmekanismeja ja niiden tähänastista käyttöä ja ottamaan opiksi niiden mahdollisista rajoituksista sekä arvioimaan ja tehostamaan tältä pohjalta kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin mahdollisesti sisällytettävää täytäntöönpanokelpoista sääntöjen noudattamisen valvontamekanismia. Komission tulisi ottaa tässä asianmukaisesti huomioon, että kansalaisyhteiskunnan ryhmät ovat ilmaisseet toisaalta tukensa niille ja toisaalta vakavan huolensa niiden käytöstä.

1.12

 ETSK on valmis auttamaan komissiota kehittelemään uusia ideoita, joilla parannetaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin sisältyvien riippumattomien täytäntöönpanon valvontamekanismien tehokkuutta. Tällainen on ainakin vastausoikeus, kun esitettyjä huolenaiheita ei ole korjattu. Mahdollisuutta turvautua tarvittaessa seuraamuksiin on kuitenkin täsmennettävä, jotta mahdolliset kauppakumppanit suhtautuisivat siihen avoimesti: toisin kuin GSP+-ohjelman kohdalla määräyksiä ei voida riitatapauksissa perua yksipuolisesti.

2.   Taustaa

2.1

 Kestävää kehitystä koskevia määräyksiä sisällytettiin ensimmäisen kerran EU:n ja Cariforumin talouskumppanuussopimukseen sekä vuonna 2011 voimaan tulleeseen EU:n ja Korean vapaakauppasopimukseen. Niistä lähtien kaikkiin EU:n kauppasopimuksiin on sisällytetty kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku. Kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku sisältyy nyt EU:n sekä Keski-Amerikan, Kolumbian ja Perun, Georgian, Moldovan ja Ukrainan välillä tehtyihin sopimuksiin ja tuleviin uusiin sopimuksiin.

2.2

 Kiinnostus työ-, ympäristö- ja kuluttajansuojamääräyksiin kauppasopimuksissa on kasvanut viime vuosina. Keskusteluja käydään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, jäsenvaltioissa sekä kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien parissa, myös ETSK:ssa.

2.3

 ETSK on laatinut viime vuosina useita lausuntoja, joissa käsitellään kauppaan ja kestävään kehitykseen liittyviä näkökohtia EU:n kauppapolitiikassa ja annetaan suosituksia näistä aiheista. Näitä ovat eritoten lausunnot ”Kaikkien kauppa” -strategiasta (4), kaupan ja investointien roolista kestävän kehityksen tavoitteiden yhteydessä (5) sekä hyvin konkreettisesti EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevästä luvusta (6). Heinäkuussa 2017 ETSK järjesti konferenssin aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevät luvut EU:n kauppasopimuksissa – Miten varmistaa todelliset vaikutukset?” (7), johon osallistui muiden muassa jäseniä monista sisäisistä neuvoa-antavista ryhmistä.

2.4

 Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen vaikutuksista ja tehosta on tehty useita arvioita. Vaikka kunnianhimoisten työoikeus- ja kuluttajansuojasitoumusten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivisen roolin sisällyttäminen nykyisiin ja tuleviin vapaakauppasopimuksiin saa yleisesti vahvaa kannatusta EU:ssa, on myös tarpeen osoittaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen avulla päästään ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossa (8) ja komission hiljattain antamassa globalisaation hallintaa käsittelevässä pohdinta-asiakirjassa (9) asetettuihin tavoitteisiin.

2.5

 Käsiteltäessä Euroopan parlamentin hyväksyntää CETA-sopimukselle EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström lupasi Euroopan parlamentin jäsenille (10) toteuttaa parlamentin jäsenille ja kansalaisyhteiskunnalle eli myös ETSK:lle avoimen, laaja-alaisen julkisen kuulemisen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista luvuista. Pohdintaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanosta tarvitaan myös Meksikon ja Mercosurin maiden kanssa parhaillaan käytävien kauppaneuvottelujen yhteydessä sekä pohjustamaan EU:n kantaa CETA-sopimuksen kyseisen luvun mahdolliseen tarkistamiseen (11), josta osapuolet sopivat CETA-sopimukseen liitetyssä yhteisessä tulkitsevassa välineessä (12).

2.6

 Heinäkuun 11 päivänä 2017 julkaistun komission epävirallisen asiakirjan (13) tarkoituksena oli avata keskustelu Euroopan parlamentin, neuvoston ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa tulevien kuukausien kuluessa. Siinä kuvataan ja arvioidaan nykyistä käytäntöä ja esitetään kaksi vaihtoehtoa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon parantamiseksi sekä pyydetään sidosryhmiä vastaamaan muutamaan kysymykseen. Käsillä olevan ETSK:n lausunnon tarkoituksena on osallistua tähän prosessiin ja pohtia esitettyjä kysymyksiä.

2.7

 Jäsenvaltiot ovat saaneet epävirallisen asiakirjan ja esittävät parhaillaan kommentteja ja ehdotuksia. Euroopan parlamentti keskusteli aiheesta täysistunnossaan tammikuussa 2018.

3.   Yleistä

3.1

 ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen kartoittaa EU:n kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoa (14) sekä kauppapolitiikan pääosaston epäviralliseen asiakirjaan, jonka tarkoituksena on avata keskustelu ja kuulla kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä siitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa.

3.2

 ETSK katsoo, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut ovat ratkaisevan tärkeä osatekijä komission ponnisteluissa edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ”Kaikkien kauppa” -strategiassa ja ”Globalisaation hallinta” -pohdinta-asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Niiden noudattaminen on yhtä tärkeää kuin täyttää kansainväliset sitoumukset, joita ovat esimerkiksi Pariisin ilmastonmuutossopimukseen ja fossiilisista polttoaineista tehtyyn sopimukseen sisältyvät sitoumukset.

3.3

 Kestävän kehityksen tavoitteiden yhteydessä ETSK haluaa muistuttaa aiemmassa lausunnossa (15) esittämistään päätelmistä ja suosituksista, joiden mukaan tuleviin toimeksiantoihin, jotka koskevat kauppaa ja kestävää kehitystä käsitteleviä lukuja, tulee sisällyttää ”erityinen lauseke, jolla kunkin kansalaisyhteiskunnan seurantamekanismin molemmat osapuolet velvoitetaan tekemään yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi”, ja kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevät luvut ”sekä kaupan alaan kuuluvat, tekniset tai tulleihin liittyvät kysymykset” tulee ottaa ”yhtä lailla huomioon”.

3.3.1

 Komitea on jo huomauttanut (16), että kestävän kehityksen tavoitteessa 17 mainitaan erikseen kansalaisyhteiskunnan rooli ja todetaan, että ”menestyksekäs kestävän kehityksen toimintaohjelma edellyttää hallitusvallan, yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välisiä kumppanuuksia”. Kestävän kehityksen tavoitteissa tähdennetään ensimmäistä kertaa myös YK:n historiassa, että valtiot ovat vastuussa kansalaisille.

3.4

 ETSK pitää kuitenkin valitettavana, että kuluttajien etuihin suhtaudutaan kapea-alaisesti tämänhetkisessä keskustelussa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista luvuista ja niiden yleisestä soveltamisalasta. ”Kaikkien kauppa” -strategiassa mainitaan tarve varmistaa, että kuluttajat voivat luottaa turvallisiin tuotteisiin, kun taas kuluttajansuojasta annetuissa YK:n suuntaviivoissa (17) esitetään paljon laajempi näkemys, johon kuuluu kuluttajan yksityisyyden suojelu, oikeudet verkkokaupassa sekä oikeus kuluttajanoikeuksien tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Koska kaupan vapauttaminen vaikuttaa kuluttajiin, ETSK toivoo kaupan ja kestävän kehityksen yhteyteen erityistä kuluttaja-aiheista, kauppaa ja kuluttajia käsittelevää lukua, johon sisällytettäisiin asiaankuuluvat kansainväliset kuluttajasuojanormit ja jolla tiivistettäisiin yhteistyötä kuluttajanoikeuksien täytäntöönpanon alalla.

3.5

 ETSK pitäisi tervetulleena myös sitoumusta sukupuolinäkökulman sisällyttämisestä kauppapolitiikkaan ja erityisesti kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin. Monissa EU:n kauppakumppanimaissa naiset muodostavat enemmistön tiettyjen alojen kuten tekstiiliteollisuuden työvoimasta. Siksi EU:n kauppasopimusten ei tulisi lisätä sukupuolten epätasa-arvoa. Euroopan komission tulisi varmistaa, että kansainvälisiä työnormeja tasa-arvosta ja naistyöntekijöiden oikeuksista työpaikalla kunnioitetaan tinkimättä. ETSK kehottaa erityisesti noudattamaan ILO:n yleissopimusta N:o 100 samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta, yleissopimusta N:o 111 työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä, jolla edistetään syrjimättömyyttä työpaikoilla, ja yleissopimusta N:o 183 äitiyssuojelusta.

3.6

 ETSK kannustaa komissiota tiivistämään vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen toimivuuden parantamiseksi nykyisissä ja tulevissa kauppasopimuksissa. Tämä olisi otettava huomioon erityisesti CETA-sopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun tarkistuksessa (18). ETSK suhtautuu myönteisesti komissaari Malmströmin lupaukseen siitä, että sopimuksen kauppaa ja työtä ja kauppaa ja ympäristöä koskevia määräyksiä tarkistetaan varhaisessa vaiheessa, ja haluaa osallistua tähän tarkistukseen.

3.7

 ETSK:lla on ollut tärkeä rooli EU:n kauppapolitiikan tekemisessä tunnetuksi kansalaisyhteiskunnan keskuudessa sekä EU:ssa että kolmansissa maissa. ETSK:n jäsenet ovat olleet tähän asti ja ovat edelleen sitoutuneita tiivistämään yhteistyötä kolmansien maiden kansalaisyhteiskunnan kanssa EU:n kauppasopimusneuvottelujen ja sopimusten täytäntöönpanon seurannan alalla. Tämä ETSK:n ennakoiva toiminta on edistänyt keskeisellä tavalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden voimaannuttamista ja kaupan alan päätöksentekoprosessien demokratisoimista.

3.8

 Huolimatta kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten suhteellisen lyhyestä täytäntöönpanoajasta (kuusi vuotta siitä, kun ensimmäinen uuden vapaakauppasopimusten sukupolven sopimus, EU:n ja Korean vapaakauppasopimus, on tullut voimaan) ETSK on pannut merkille eräitä saavutuksia ja puutteita, joita pitäisi analysoida ja hyödyntää CETA-sopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun tulevassa tarkistuksessa sekä muissa kauppasopimuksissa.

3.9

 Yksi suurimmista kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen saavutuksista on sisäisten neuvoa-antavien ryhmien perustaminen: ne ovat tärkeä foorumi, jossa kansalaisyhteiskunta voi seurata kauppasopimuksissa tehtyjä ihmisoikeus-, työoikeus- ja ympäristösitoumuksia. ETSK katsoo kuitenkin, että soveltamisalaa tulisi laajentaa kattamaan myös kuluttajien edut.

3.9.1

 EU:n olisi myös toimivaltansa puitteissa pyrittävä vahvistamaan yhteisvaikutuksia kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen sisällön ja GSP+-ohjelmaan liittyvien 27 pakollisen ympäristöön liittyvän yleissopimuksen ja ILO:n yleissopimuksen välillä (mukaan luettuina vähiten kehittyneitä maita koskevaan EBA-menettelyyn (Everything But Arms) liittyvät vaatimukset).

3.10

 ETSK on tyytyväinen siihen, että sen tehtäväksi on annettu osoittaa osa jäsenistöstä ja sihteeristöstä tähän mennessä perustettuihin kuuteen sisäiseen neuvoa-antavaan ryhmään, jotka liittyvät EU:n ja Korean vapaakauppasopimukseen, EU:n ja Kolumbian/Perun vapaakauppasopimukseen, EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimukseen, EU:n ja Georgian pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppasopimukseen, EU:n ja Moldovan pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppasopimukseen ja EU:n ja Ukrainan pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppasopimukseen, sekä EU:n ja Cariforumin talouskumppanuussopimuksen neuvoa-antavaan komiteaan. ETSK odottaa tämän työn jatkuvan myös tulevissa sisäisissä neuvoa-antavissa ryhmissä eli muun muassa CETA-sopimukseen ja EU:n ja Japanin vapaakauppasopimukseen perustuvissa ryhmissä.

3.10.1

 Komitea pyytää komissiota myös kiinnittämään huomiota sekaannusta aiheuttaviin ratkaisemattomiin kysymyksiin, joista ensimmäinen on seurausta EU:n assosiaatiosopimusten ja Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehtyjen pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten monialaisuudesta, jonka vuoksi paikallisella kansalaisyhteiskunnalla on vaikeuksia erottaa niitä toisistaan, ja joista toinen liittyy kansalaisyhteiskunnan foorumeille etenkin Latinalaisessa Amerikassa annettuun laajempaan rooliin, joka on johtanut päämäärän hämärtymiseen ja kunkin osapuolen sisäisen neuvoa-antavan ryhmän keskeisten viestien heikentymiseen.

3.11

 Rahoitus ja resurssit ovat kuitenkin edelleen kriittinen kysymys. Toiminnassa on nyt seitsemän seurantamekanismia (kuusi vapaakauppasopimusta ja Cariforum-talouskumppanuussopimus), ja tulossa on uusia, joihin kuuluvat keskeisen tärkeät sopimukset Kanadan ja Japanin kanssa, ja näiden nykyisten ja tulevien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toiminnan ylläpitäminen on ETSK:lle haasteellista ilman lisäresursseja. Komission tulisi kiireellisesti laatia yhteistyössä ETSK:n kanssa systeemisiä ratkaisuja ja varmistaa yhdessä parlamentin ja neuvoston kanssa, että osoitetaan riittävästi resursseja näiden seurantamekanismien toimintaan ja edustavien kansalaisyhteiskunnan ryhmien kattavien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen.

3.12

 Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen tehokas täytäntöönpano on erittäin tärkeää ETSK:lle, kuten on todettu monissa lausunnoissa (19). Sisäisillä neuvoa-antavilla ryhmillä on seurantaeliminä tärkeä tehtävä varmistaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten loukkaukset havaitaan ja niihin puututaan tehokkaasti. ETSK, joka on aktiivinen jäsen EU:n sisäisissä neuvoa-antavissa ryhmissä, on tuonut suuren panoksen niiden työskentelyyn ja kehottaa siksi komissiota suhtautumaan kunnianhimoisemmin tehokkaaseen täytäntöönpanon valvontamekanismiin. ETSK panee merkille, että EU:n sisäinen neuvoa-antava ryhmä pyysi komissiota (20) Etelä-Korean tapauksessa käynnistämään riitojenratkaisumenettelyn, mutta komissio ei ongelman ratkaisuyrityksistä huolimatta ole vielä tehnyt sitä. ETSK on todennut tästä asiasta seuraavaa: ”Kestävään kehitykseen liittyvien vapaakauppasopimuksen näkökohtien, erityisesti työelämään liittyvien seikkojen, täytäntöönpano on kuitenkin edelleen riittämätöntä (21).”

3.13

 ETSK katsoo, että yrityksillä voi olla tärkeä rooli työ- ja sosiaalioikeuksien noudattamisen varmistamisessa: ne voivat tukea ja panna täytäntöön lakeja, joilla suojellaan työntekijöiden oikeuksia, ja sopia vuoropuhelussa ammattiliittojen kanssa ihmisarvoisia työoloja koskevista normeista omassa toiminnassaan ja hankintaketjujensa kautta. ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että kauppasopimuksissa tuetaan hyviä liiketoimintatapoja ja torjutaan sosiaalista polkumyyntiä ja sosiaalinormien alittamista laatimalla yritysten yhteiskuntavastuuta käsitteleviä, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien OECD:n toimintaohjeiden mukaisia lausekkeita, joissa tehdään vahvoja sitoumuksia ja määrätään kansallisista yhteyspisteistä (22), joiden tulee olla riippumattomia ja rakenteeltaan sellaisia, että työmarkkinaosapuolet kuuluvat jäseninä niihin tai niiden valvontakomiteoihin. Yhteyspisteiden tulee saada riittävästi koulutusta, henkilöstöä ja rahoitusta.

3.14

 ETSK on valmis auttamaan komissiota kehittelemään uusia ideoita, joilla parannetaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin sisältyvien riippumattomien täytäntöönpanon valvontamekanismien tehokkuutta. Tällainen on ainakin vastausoikeus, kun esitettyjä huolenaiheita ei ole korjattu. Mahdollisuuden turvautua tarvittaessa seuraamuksiin tulee perustua tarkasti määritettyyn lähestymistapaan.

4.   Erityistä

4.1

 ETSK katsoo, että komission tulee ryhtyä toimiin, joilla tehostetaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen vaikutusta, jotta varmistetaan sosiaali-, ympäristö-, kuluttaja- ja työoikeuksien noudattaminen. Tähän liittyy keskeisesti sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toiminnan tehostaminen sitoumusten noudattamista seuraavina eliminä.

4.1.1

 ETSK panee merkille, että useat sidosryhmät ovat esittäneet ehdotuksia kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen itsenäisyyden ja tehokkuuden parantamiseksi, ja yhtyy näkemykseen, että tarvitaan vahvoja kannustimia kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten noudattamiseksi. Työoikeutta koskeviin määräyksiin liittyviä kannustimia ovat ehdotus riippumattomasta työoikeussihteeristöstä (23) ja työoikeutta käsittelevässä malliluvussa esitetty ehdotus yhteisestä valitusmekanismista (24).

4.2

 ETSK on arvioinut kokemuksensa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista luvuista. Seuraavassa luetellaan havaitut puutteet, jotka ETSK kehottaa komissiota korjaamaan:

—

epätasaisesti jakautunut jäsenistö EU:n ja kumppanimaiden sisäisissä neuvoa-antavissa ryhmissä

—

eräiden kumppanimaiden poliittinen haluttomuus perustaa sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä riittävän ajoissa

—

sisäisten neuvoa-antavien ryhmien rahoituksen riittämättömyys sekä EU:ssa että kumppanimaissa

—

tarve sisällyttää EU:n ja kumppanimaiden sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteiskokoukset sopimustekstiin, jotta nämä voivat vaihtaa kokemuksia yhteisistä hankkeista ja valmistella yhteisiä suosituksia

—

tarve sisäisten neuvoa-antavien ryhmien puheenjohtajien osallistumiselle kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevien komiteoiden kokouksiin valtuutettuina esittämään ryhmiensä näkemykset kansalaisyhteiskunnan viestien saattamiseksi valtiovallan tietoon

—

Euroopan komission reagoimattomuus sisäisen neuvoa-antavan ryhmän valituksiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten rikkomisesta.

4.3

 Sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin sekä muihin yritys-, työ- ja vapaaehtoistyöorganisaatioihin kuuluvat ETSK:n jäsenet ovat esittäneet useita toimintasuosituksia komissiolle kauppasopimusten ja sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toiminnan puutteiden korjaamiseksi, jotta varmistetaan, että sosiaali- ja työoikeuksia ja ympäristövaatimuksia koskevia sitoumuksia noudatetaan. Komission tulisi tarkastella näitä suosituksia hyvin huolellisesti. Niihin kuuluvat seuraavat:

—

Tuetaan valmiuksien kehittämistä ja kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen sisällön esiin tuomista ja esittelyä kansalaisyhteiskunnalle EU:ssa ja kumppanimaissa ennen sopimuksen voimaantuloa.

—

Perustetaan riippumaton työoikeussihteeristö ja yhteinen valitusmekanismi.

—

Varmistetaan, että sekä EU:n että kumppanimaiden sisäisillä neuvoa-antavilla ryhmillä on riittävästi rahoitusta ja resursseja, jotta kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua täysipainoisesti perusteltuihin toimintoihin kuten analyysityöhön tai yhteisten vuosikokouksien yhteydessä järjestettäviin seminaareihin ja että tähän voidaan myöntää rahoitusta.

—

Kannustetaan kumppanimaiden hallituksia perustamaan ripeästi sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä ja antamaan tarvittavaa poliittista ja logistista tukea sisäisille neuvoa-antaville ryhmilleen sekä varmistamaan, että niiden jäsenistö on tasapainoinen.

—

Laaditaan avoimempi ja suoraviivaisempi valitusmekanismi.

—

Aloitetaan säännöllinen vuoropuhelu EU:n sisäisten neuvoa-antavien ryhmien, komission, ulkosuhdehallinnon, Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenvaltioiden välillä.

—

Velvoitetaan kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä komitea vastaamaan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien esittämiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin kysymyksiin ja suosituksiin kohtuullisessa ajassa.

—

Annetaan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien tehtäväksi seurata kauppasopimusten kaikkien osioiden eikä vain kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun vaikutuksia ihmisoikeuksiin, työoikeuksiin, ympäristöön ja kuluttajien oikeuksiin. (ETSK panee tyytyväisenä merkille, että tämä ehdotus on otettu huomioon komission kertomuksessa ”Kaikkien kauppa” -tiedonannon täytäntöönpanosta.)

—

Kumppanimaiden tulisi osoittaa, että ne noudattavat kaikilta osin ILO:n kahdeksaa työelämän perusyleissopimusta ennen kuin kauppasopimus tehdään. Jos kumppanimaa ei ole ratifioinut tai pannut asianmukaisesti täytäntöön näitä yleissopimuksia tai osoittanut soveltavansa vastaavaa suojan tasoa, olisi kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun pyrittävä sisällyttämään vahvat sitoumukset etenemissuunnitelmineen sen varmistamiseksi, että tästä huolehditaan hyvissä ajoin.

—

Sekä valtioiden että niiden alueella toimivien yritysten tulee osoittaa, että ILO:n ihmisarvoisen työn ohjelman (25) vaatimuksia noudatetaan. Nämä vaatimukset menevät työelämän perusnormeja pidemmälle edellyttämällä sitoumuksia muiden oikeuksien kuten sukupuolten tasa-arvon sekä työterveyden ja -turvallisuuden suhteen.

4.4

 ETSK katsoo, että edellä esitetyt käytännölliset suositukset voidaan toteuttaa muuttamatta nykyisten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen tekstiä ja että tähän pitäisi siksi ryhtyä viipymättä.

4.5

 ETSK katsoo, että seurantamekanismien tehokkuus edellyttää niille annettavaa mahdollisuutta käynnistää omasta aloitteestaan tutkinta tapauksista, joissa on rikottu kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia sitoumuksia. Jos väärinkäytöksiä paljastuu, riitojenratkaisumenettely olisi käynnistettävä viipymättä ja sen yhteydessä olisi annettava valtuudet valvoa sitoumusten noudattamista sisällöllisesti. ETSK panee merkille, että eri maiden ja myös Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa tehdyissä kauppasopimuksissa on erilaisia malleja mahdollisuudesta määrätä aineellisia seuraamuksia sitoumusten rikkomistapauksissa.

4.6

 ETSK pitää valitettavana, että epävirallisessa asiakirjassa nähtävästi esitetään, että rangaistusten tai seuraamusten arvo kauppasopimuksissa voidaan määrittää pelkästään yhden oikeustapauksen pohjalta; kyse on Yhdysvaltojen CAFTA-sopimuksen puitteissa vireille panemasta Guatemalaan kohdistuvasta oikeustapauksesta (26). Yhdysvaltojen häviäminen tässä tapauksessa ei kuitenkaan johtunut siitä, ettei seuraamuksia ollut käytettävissä, vaan velvoitteiden muotoilusta CAFTA-sopimuksen työtä käsittelevässä luvussa. Luvussa asetetaan lakisääteinen vaatimus, jonka mukaan työoikeuden loukkauksella tulee olla kauppaan kohdistuvia vaikutuksia, jotta seuraamusten määrääminen on perusteltua. Kyseisessä tapauksessa lautakunta katsoi, että vaikka ILO:n työoikeuksia oli selvästi rikottu, ei ollut riittävästi näyttöä siitä, että tämä olisi vaikuttanut kauppaan. Komission on tutkittava tarkkaan kauppasopimuksiin nykyisin sisältyviä seuraamusmekanismeja, niiden tähänastista käyttöä ja mahdollisia rajoituksia ja otettava tässä asianmukaisesti huomioon, että kansalaisyhteiskunnan ryhmät ovat ilmaisseet toisaalta tukensa niille ja toisaalta vakavan huolensa niiden käytöstä.

4.7

 Yhdysvaltojen lähestymistavassa seuraamuksiin on muitakin rajoituksia, jotka koskevat menettelyn käynnistämisperusteita, soveltamisalaa ja pituutta, ja näin ollen vain hyvin harvat tapaukset on ratkaistu määräämällä seuraamuksia. Komission tulisi ottaa opiksi Yhdysvaltojen ja muidenkin maiden kuten Kanadan tekemien kauppasopimusten seuraamusmekanismien rajoituksista ja arvioida ja parantaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin mahdollisesti sisällytettävää täytäntöönpanokelpoista sääntöjen noudattamisen valvontamekanismia. Mahdollinen rajoittava tekijä on riski siitä, että EU vähentäisi kauppakumppaneiden halua ryhtyä neuvotteluihin tai heikentäisi omaa neuvotteluasemaansa.

4.8

 ETSK on valmis avustamaan komissiota sellaisen tehokkaan mekanismin laatimisessa, joka parantaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoa ja seurantaa EU:n vapaakauppasopimuksissa ja mahdollistaa täytäntöönpanon valvomisen kattavasti, hyödyntäen muiden maiden kokemuksia sekä yritysten, ympäristöalan, työoikeusalan ja muiden kansalaisyhteiskuntaryhmien laatimia ehdotuksia.

Bryssel 14. helmikuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS

(1)  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/july/tradoc_155686.pdf

(2)  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2016/january/tradoc_154139.pdf

(3)  https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/reflection-paper-globalisation_fi.pdf

(4)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”, esittelijä Jonathan Peel (EUVL C 264, 20.7.2016, s. 123).

(5)  REX/486 – ETSK:n lausunto ”Kaupan ja investointien keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa”, esittelijä Jonathan Peel (UK–I) ja toinen esittelijä Christophe Quarez (FR–II) (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(6)  ETSK:n lausunto ”EU:n ja Korean vapaakauppasopimus – kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä luku”, esittelijä Dumitru Fornea (RO–II) (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 201).

(7)  Konferenssi aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevät luvut EU:n kauppasopimuksissa – Miten varmistaa todelliset vaikutukset?” – Yhteenveto tärkeimmistä päätelmistä: http://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/files/summary_conference_on_tsd_chapters_in_eu_trade_agreements.pdf

(8)  Mainittu edellä.

(9)  Mainittu edellä.

(10)  Kirje komissaari Malmströmiltä INTA-valiokunnan puheenjohtajalle Langelle, tammikuu 2017, https://ec.europa.eu/carol/index-iframe.cfm?fuseaction=download&documentId=090166e5af9d7b2e&title=letter.pdf

(11)  Kirje komissaari Malmströmiltä Kanadan ulkomaankauppaministerille Champagnelle, lokakuu 2017, https://ec.europa.eu/carol/index-iframe.cfm?fuseaction=download&documentId=090166e5b568bc60&title=SIGNED_LETTER.pdf

(12)  Yhteinen tulkitseva väline Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisestä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) (EUVL L 11, 14.1.2017, s. 3).

(13)  http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1689

(14)  Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta, julkaistu 9. marraskuuta 2017.

(15)  REX/486 – ETSK:n lausunto ”Kaupan ja investointien keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa”, esittelijä Jonathan Peel (UK–I) ja toinen esittelijä Christophe Quarez (FR–II) (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(16)  REX/486 – ETSK:n lausunto ”Kaupan ja investointien keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa”, esittelijä Jonathan Peel (UK–I) ja toinen esittelijä Christophe Quarez (FR–II) (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(17)  http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/ditccplpmisc2016d1_en.pdf

(18)  Kirje komissaari Malmströmiltä Kanadan ulkomaankauppaministerille Champagnelle, lokakuu 2017, mainittu edellä.

(19)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”, esittelijä Jonathan Peel (UK–I) (EUVL C 264, 20.7.2016, s. 123); ETSK:n lausunto aiheesta ”ETSK:n kanta transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) käytävien neuvottelujen tiettyihin avainkysymyksiin”, esittelijä Philippe de Buck ja toinen esittelijä Tanja Buzek (EUVL C 487, 28.12.2016, s. 30). ETSK:n lausunto ”EU:n ja Korean vapaakauppasopimus – kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä luku”, esittelijä Dumitru Fornea (RO–II) (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 201).

(20)  Kirje komissaari Malmströmille hallitusvallan kuulemisesta EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen nojalla, joulukuu 2016, http://ec.europa.eu/carol/?fuseaction=download&documentId=090166e5af1bf802&title=EU_DAG%20letter%20to%20Commissioner%20Malmstrom_signed%20by%20the%20Chair%20and%20Vice-Chairs.pdf

(21)  ETSK:n lausunto ’EU:n ja Korean vapaakauppasopimus – kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä luku’, esittelijä Dumitru Fornea (RO–II) (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 201).

(22)  Toimintaohjeet allekirjoittaneiden valtioiden tulee perustaa kansallinen yhteyspiste, jonka päätehtävänä on tehostaa toimintaohjeiden noudattamista järjestämällä tiedotustapahtumia, tekemällä tutkimuksia ja auttamalla ratkaisemaan ongelmia, joita voi aiheutua toimintaohjeiden väitetystä noudattamatta jättämisestä yksittäisissä tapauksissa. Kansalliset yhteyspisteet auttavat yrityksiä ja niiden sidosryhmiä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet toimintaohjeiden noudattamisen parantamiseksi. Ne toimivat välittäjinä ja sovittelijoina ja ratkaisevat toimintaohjeiden noudattamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä.

(23)  Epävirallinen asiakirja, joka perustuu Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) ja AFL-CIO:n (American Federation of Labor and Congress of Industrial Organizations) yhteiseen ehdotukseen, syyskuu 2016, https://www.etuc.org/en/page/non-paper-introducing-independent-labour-secretariat-ceta

(24)  Luonnos työtä käsitteleväksi malliluvuksi EU:n kauppasopimuksiin, laatinut Friedrich-Ebert-Stiftung (FES) yhteistyössä INTA-valiokunnan puheenjohtajan Bernd Langen kanssa, kesäkuu 2017, http://www.fes-asia.org/news/model-labour-chapter-for-eu-trade-agreements/

(25)  http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---dgreports/---integration/documents/publication/wcms_229374.pdf

(26)  Ks. https://www.ictsd.org/bridges-news/bridges/news/trade-dispute-panel-issues-ruling-in-us-guatemala-labour-law-case