EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 23.11.2017
COM(2017) 718 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Tiedonanto Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 23.11.2017
COM(2017) 718 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Tiedonanto Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta
1. Johdanto
Euroopan komission ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” on antanut uuden sysäyksen energian toimitusvarmuuden, kestävyyden ja kilpailukyvyn saavuttamiseksi.
Eurooppa on yhä maailmanlaajuinen edelläkävijä kunnianhimoisessa osallistumisessa Pariisin sopimukseen ja energiakäänteen käytännön toteuttamisessa, kuten energiaunionin kolmannesta tilannekatsauksesta 1 ilmenee. Yhteenliitetty eurooppalainen verkko auttaa saavuttamaan energiaunionin perimmäiset tavoitteet, joiden mukaan kaikille eurooppalaisille on varmistettava kohtuuhintaiset, varmat ja kestävät energiatoimitukset.
Tämän energiakäänteen kulmakivi on sähköjärjestelmä, jossa uusiutuvien energialähteiden osuus tuotannosta on noin puolet vuonna 2030 ja joka on täysin hiiletön vuoteen 2050 mennessä. Tästä aiheutuu hyvin suuria haasteita, jotka liittyvät sääntelymme ja infrastruktuurimme mukauttamiseen sekä tarvittavien investointien aktivoimiseen.
Kuten useissa Eurooppa-neuvoston kokouksissa on korostettu ja kuten valtion- ja hallitusten päämiehet – viimeisimpänä presidentti Macron COP 23 kokouksessa – ovat painottaneet, hyvin yhteenliitetyt ja integroidut Euroopan laajuiset verkot ovat välttämättömiä, jotta energiakäänne voidaan toteuttaa menestyksekkäästi. Komissio on käsitellyt tätä tarvetta tiedonannossaan 2 , joka koskee sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttamista.
Viime vuoden lopussa hyväksytty ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” paketti on kehittynein oikeudellinen kehys puhtaan energian käyttöön siirtymiseksi ja puhdasta energiaa koskevien investointien mahdollistamiseksi työpaikkojen ja talouskasvun luomista varten. Euroopan verkkoinfrastruktuuria olisi kehitettävä yhtenäiseen suuntaan ja yhtäläisellä nopeudella, jotta tätä energiakäännettä voidaan tukea täysimääräisesti. Tämä on vielä entistäkin tärkeämpää siksi, että uusiutuvien energialähteiden kasvava osuus edellyttää rajatylittävän vaihdon lisäämistä verkon vakauden säilyttämiseksi. Vahvempi alueellinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä voisi johtaa uusiutuvien energialähteiden ja verkkoinfrastruktuurin optimaalisempaan käyttöönottoon.
Yhteenliitetyt sähkö- ja kaasuverkot ovat myös ratkaisevan tärkeitä energian toimitusvarmuuden takaamiseksi. Sen lisäksi, että hyvin integroidut verkot ovat paras tae minkä tahansa jäsenvaltion suurimman infrastruktuurin mahdollisia häiriöitä varten, ne tarjoavat myös enemmän toimitusvaihtoehtoja ja siten kilpailukykyisempiä hintoja kansallisille markkinoille. Samaan aikaan Euroopassa on asetettu kuluttaja energiajärjestelmän keskiöön muun muassa vahvistamalla jakeluverkkoja ja tekemällä niistä älykkäämpiä.
Lisäksi EU:n verkot on nykyaikaistettava energiakäänteen mahdollistamiseksi ja nopeasti etenevän talouden digitalisoinnin tukemiseksi ja siitä hyötymiseksi. Verkkoihin liittyvä innovointi ja verkkojen älykkyys kaikilla tasoilla on erittäin tärkeää kysynnän hallinnan ja muiden älykkäiden verkkopalvelujen käyttöönottoa varten. Tällaiset teknologiat vahvistavat kuluttajien asemaa ja auttavat lisäämään EU:n teollisuuden kilpailukykyä.
Arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä on investoitava noin 180 miljardia euroa Euroopan energiaverkkojen ajanmukaistamiseen ja laajentamiseen. Näillä investoinneilla saavutettaisiin vältettyjen tuotantokustannusten ja kilpailukykyisempien kaasun tukkuhintojen ansiosta 40–70 miljardin euron 3 vuotuiset säästöt, mikä auttaisi pitämään energiakäänteen kustannukset tasapainossa ja vahvistaisi tällä tavoin unionin kilpailukykyä.
Tässä tiedonannossa tarkastellaan edistystä, joka on saavutettu Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN-E) koskevan politiikkamme avulla Euroopan energiaverkkojen integroinnissa ja nykyaikaistamisessa siirtotasolla, ja hahmotellaan etenemistapa sen varmistamiseksi, että infrastruktuurista voidaan saada täysi hyöty energia- ja ilmastopolitiikan vuoden 2030 ja sen jälkeisen ajan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi tiedonannossa arvioidaan edistymistä kohti 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttamista ja viitoitetaan tietä Eurooppa-neuvoston sopimalle vuoden 2030 tavoitteelle.
2. Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeva politiikka energiaunionin kulmakivenä
Täysin eurooppalaisen energiaverkon, jossa kaikki jäsenvaltiot ovat yhteenliitettyjä ja suojassa äkillisiltä toimitushäiriöiltä, aikaansaamiseksi on tarvittu ja tarvitaan edelleen suuria investointeja 4 . Näiden investointien oikea-aikaisen toteuttamisen ja tarvittavien infrastruktuurien rakentamisen varmistamiseksi Euroopan unioni hyväksyi asetuksen 5 Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista vuonna 2013. Sen yhteydessä perustettiin Verkkojen Eurooppa -väline 6 (CEF) tukemaan taloudellisesti Euroopan laajuisten energia-, liikenne- ja televiestintäverkkojen kehittämistä.
2.1. Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeva politiikka, jossa keskitytään Euroopan painopistealueisiin ja investointien vauhdittamiseen
Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan poliittisen kehyksen ansiosta vuodesta 2013 alkaen on voitu tunnistaa ja tukea kohdennetun lähestymistavan avulla hankkeita, jotka ovat olennaisen tärkeitä hyvin yhteenliitettyjen verkkojen kannalta kaikissa jäsenvaltioissa ja energian sisämarkkinoilla. Tämän perustana on objektiivinen ja osallistava valintaprosessi, jossa tarpeellisimmat infrastruktuurihankkeet asetetaan etusijalle.
Lähestymistapa on alkanut tuottaa näkyviä tuloksia. Vuoden 2018 loppuun mennessä valmistuu tai on käynnissä noin 30 energiainfrastruktuuriin liittyvää yhteistä etua koskevaa hanketta (PCI-hanketta). Lisäksi vuoteen 2020 mennessä on määrä valmistua 47 tärkeää hanketta yhteensä 173 hankkeesta. Monet yhteistä etua koskevat hankkeet ovat kuitenkin vielä toteuttamatta: arviolta puolet sekä sähkö- että kaasuinfrastruktuuriin liittyvistä hankkeista on kärsinyt viivästyksistä tyypillisesti lupaprosessin aikana, tai niiden aikatauluja on muutettu 7 , mikä on ollut usein seurausta epävarmasta kaupallisesta kannattavuudesta tai tulevasta kysynnästä.
Taulukko 1: Katsaus PCI-hankkeista aloittain
Vuosina 2013–2018 toteutettavat* ensimmäisen ja toisen luettelon PCI-hankkeet |
|||||
Sähkö |
Älykkäät verkot |
Kaasu |
Öljy |
CCS |
Yhteensä |
22 |
0 |
8 |
0 |
– |
30 |
Kolmannen luettelon PCI-hankkeet |
|||||
Sähkö |
Älykkäät verkot |
Kaasu |
Öljy |
CCS |
Yhteensä |
106 |
4 |
53 |
6 |
4 |
173 |
Kolmannen luettelon PCI-hankkeet, jotka on määrä toteuttaa* vuoteen 2020 mennessä |
|||||
Sähkö |
Älykkäät verkot |
Kaasu |
Öljy |
CCS |
Yhteensä |
31 |
0 |
14 |
2 |
0 |
47 |
*Toteutettaviin hankkeisiin kuuluvat hankkeet, joille ollaan joko myöntämässä lupaa tai jotka ovat jo rakenteilla ja joilla on realistiset mahdollisuudet valmistua ilmoitetun ajanjakson päättymiseen mennessä.
Unionin taloudellinen tuki Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa on ollut tärkeä tekijä joidenkin sellaisten kriittisten sähköön ja kaasuun liittyvien PCI-hankkeiden täytäntöönpanossa, joista saadaan merkittäviä sosioekonomisia etuja alueellisella tasolla mutta joiden kustannuksia markkinat eivät voi yksin kattaa. Ohjelma on tärkeä yksityisten investointien mobilisoinnin mahdollistaja. Yhteensä 93 toimea, jotka liittyvät 74 PCI-hankkeen täytäntöönpanoon, on valittu yhteensä 1,6 miljardin euron tukien saajiksi töitä ja tutkimuksia varten (yhteensä 5,35 miljardin euron suuruisesta Verkkojen Eurooppa -välineen energiabudjetista).
Myös EU:n koheesiorahastoista ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) myönnetään tukea energian varastointia ja siirtämistä koskeville älykkäille järjestelmille. Tällä hetkellä kuusi jäsenvaltiota 8 on suunnitellut käyttävänsä vuosina 2014–2020 noin kaksi miljardia euroa, mistä noin yksi neljäsosa liittyy suoraan PCI-hankkeisiin.
Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto), jossa energia-alalla on nykyisin suurin osuus, avulla on mobilisoitu lisäinvestointeja energiainfrastruktuuria, uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskeviin hankkeisiin, Verkkojen Eurooppa -välineestä yhteisrahoitetut PCI-hankkeet mukaan luettuina. ESIR-rahoitusta on hyväksytty yhteensä 420 miljoonaa euroa kolmea ensimmäistä PCI-hanketta varten, minkä avulla on mobilisoitu investointeja yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Bulgarian, Romanian, Unkarin ja Itävallan (BRUA) kaasunsiirtokäytävä, johon liittyviä töitä varten myönnettiin 179 miljoonaa euroa tukea Verkkojen Eurooppa -välineestä ja joka sai myöhemmin 100 miljoonaa euroa ESIR-rahoitusta, osoittaa Verkkojen Eurooppa -välineen mahdollisuudet lisätä yksityisiä investointeja energiainfrastruktuuria varten. Lisäksi 14 PCI-hanketta on saanut lainaa EIP:ltä, mikä osoittaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen tuet voivat avata mahdollisuuksia ja houkutella sijoittajia. Lisäksi tutkimuksia varten myönnettävät Verkkojen Eurooppa -välineen tuet ovat yhä tärkeitä katalyyttejä, joilla autetaan hankkeita selviytymään niiden alustavista ja riskialttiimmista vaiheista.
Taloudellisen tuen lisäksi PCI-hankkeiden täytäntöönpanoa ovat vauhdittaneet myös sääntelyyn liittyvä tuki ja byrokratian vähentäminen. Kuten arvioinnista 9 käy ilmi, Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeva asetus vauhditti lupien myöntämistä, ja hankkeiden hyväksyminen on nykyisin yksinkertaisempaa ja nopeampaa. Merkittävien PCI-hankkeiden täytäntöönpano on alkanut nopeutua myös sääntelytoimien ansiosta. Tähän mennessä 18 kaasuun liittyvää ja kuusi sähköön liittyvää PCI-hanketta on hyötynyt rajatylittävää kustannusten jakamista koskevista päätöksistä, ja kolme hanketta on saanut kansallisten sääntelyviranomaisten investointipäätöksen. Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan asetuksen kaikkia mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan vielä hyödynnetty. Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien sääntöjen soveltamista kansallisella tasolla olisi vahvistettava edelleen, jotta voidaan varmistaa PCI-hankkeiden oikea-aikainen täytäntöönpano.
Edellä mainittu Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevassa asetuksessa käytetty työkalupakki on osoittautunut hyödylliseksi taloudellisten ja sääntelyyn liittyvien esteiden selättämisessä useiden eri hankkeiden yhteydessä. Joihinkin monimutkaisempiin infrastruktuuriin liittyviin haasteisiin on kuitenkin kiinnitettävä vielä enemmän huomiota. Komissio ehdotti vuonna 2015 10 jäsennellympää alueellista yhteistyötä, myös poliittisella tasolla, jotta kaikkien asianosaisten jäsenvaltioiden ja sidosryhmien huomio voidaan kohdistaa yhtäläisellä tavalla keskeisten hankkeiden täytäntöönpanoon.
2.2. Alueellisen yhteistyön syventäminen – korkean tason työryhmien keskeinen rooli
Komissio on perustanut tähän liittyen neljä alueellista korkean tason työryhmää, jotka ovat onnistuneet lyhyessä ajassa vauhdittamaan infrastruktuurin kehittämistä tietyillä Euroopan alueilla, jotka kärsivät erityisistä haasteista. Nämä korkean tason työryhmät ovat edistäneet erityisesti keskeisten yhteistä etua koskevien hankkeiden painottamista näillä alueilla. Komission poliittinen ja taloudellinen tuki on ollut keskeinen mahdollistava tekijä.
Näiden hyvien tulosten pohjalta tiettyjen korkean tason työryhmien soveltamisalaa laajennettiin kattamaan paremmin energiapolitiikkaa ja erityisesti energiamarkkinoita, uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta koskevat näkökohdat. Korkean tason työryhmillä voi olla myös roolinsa alueellisessa yhteistyössä energiaunionin hallintoa koskevassa asetusehdotuksessa 11 säädettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien valmistelun yhteydessä.
2.2.1. BEMIP – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma
Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelman (BEMIP) puitteissa tehty pitkäkestoinen alueellinen yhteistyö on edistänyt merkittävällä tavalla keskeisten sähköverkkojen yhteenliitäntöjen nopeaa valmistumista, ”Nordbalt” (Liettua–Ruotsi, 700 MW) ja ”Litpol Link” (Liettua–Puola, 500 MW) mukaan luettuina. Näillä yhteenliitännöillä tehtiin käytännössä loppu Baltian maiden energiaeristyneisyydestä ja liitettiin ne yhteen muun Euroopan kanssa.
Näiden kolmen Baltian maan sähköverkon synkronointi Manner-Euroopan verkon kanssa on yhä yksi keskeisistä poliittisista painopistealueista. Euroopan komissio on yhä sitoutunut tukemaan Baltian maita tässä asiassa. Tärkeä tähän liittyvä välitavoite on tutkimus, jota Liettuan, Latvian, Viron ja Puolan siirtoverkonhaltijat laativat parhaillaan yhteistyössä sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (ENTSO-E) kanssa. Tämä on myös alueelle hyvä hetki hyödyntää sen offshore-energian mahdollisuudet.
BEMIP:n korkean tason työryhmä on myös antanut uutta vauhtia tarvittavien kaasuyhteenliitäntöjen kehittämiselle, jotta näiden kolmen Baltian maan ja Suomen kaasueristäytyneisyydestä voidaan tehdä loppu. Sekä Puolan ja Liettuan välinen yhteenliitäntä (GIPL) että Viron ja Suomen välinen yhteenliitäntä (Balticconnector) ovat saaneet Verkkojen Eurooppa -välineestä taloudellista tukea, joka on allekirjoitettu valtion- ja hallitusten päämiesten ja komission puheenjohtajan läsnä ollessa. Nyt on keskeisen tärkeää varmistaa, että molemmat hankkeet valmistuvat ilman viivästyksiä.
EU on myöntänyt Verkkojen Eurooppa -välineestä noin 740 miljoonaa euroa ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) noin 430 miljoonaa euroa BEMIP-alueen energiainfrastruktuuria varten.
Seuraavat vaiheet ja välitavoitteet
– poliittinen sopimus synkronoinnista ja etenemistavasta vuonna 2018
– keskeisten kaasuun liittyvien PCI-hankkeiden – erityisesti Puolan ja Liettuan välisen yhteenliitännän (GIPL) ja Viron ja Suomen välisen yhteenliitännän (Balticconnector) – saattaminen valmiiksi vuoteen 2021 mennessä.
2.2.2. Madridin julistuksen täytäntöönpano Lounais-Euroopassa
Myös Lounais-Euroopan yhteenliitäntöjä käsittelevässä korkean tason työryhmässä on saavutettu merkittävää edistystä Iberian niemimaan integroinnissa Manner-Euroopan sisäisiin energiamarkkinoihin. Euroopan komission tuella tilattiin vuonna 2015 INELFE-hanke, jolla kaksinkertaistettiin Espanjan ja Ranskan välinen sähkön yhteenliittämiskapasiteetti ja joka toimii nyt täydellä kapasiteetilla.
Lisäponnisteluja kuitenkin tarvitaan Madridin julistuksen panemiseksi täytäntöön ja Iberian niemimaan integroimiseksi täysin sähkön sisämarkkinoihin sekä niemimaan uusiutuvia energialähteitä koskevan potentiaalin hyödyntämisen mahdollistamiseksi.
Paitsi hankkeiden vetäjien myös sääntely- ja lupaviranomaisten olisi asetettava Biskajanlahden linja – uusi sähkön yhteenliitäntä, jolla on teknologisesti haastava noin 280 kilometrin pituinen merenalainen osuus ja kaksi suuntaaja-asemaa – tärkeimmäksi painopistealueeksi, jotta voidaan varmistaa sen valmistuminen aikataulun mukaisesti viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Hankkeella kaksinkertaistetaan jälleen näiden kahden maan välinen yhteenliittämiskapasiteetti kasvattamalla siirtokapasiteetin enimmäismäärä 5 000 MW:iin. Huomiota kiinnitetään kahden Pyreneiden vuoriston ylittävän hankkeen edistymiseen. Ne nostaisivat kapasiteetin 8 000 MW:iin ja mahdollistaisivat sen, että Iberian niemimaa voi hyötyä täysin sisämarkkinoista. Käynnissä olevan Espanjan ja Ranskan välisen PCI-hankkeen loppuun saattamista olisi jatkettava, jotta hankkeet voidaan tilata suunnitelmien mukaisesti vuoden 2018 loppuun mennessä.
Vuoden 2015 Madridin julistuksen täytäntöönpanossa on edistytty jonkin verran Iberian niemimaalta Ranskaan kulkevan itäisen kaasuakselin kehittämisessä. Vuosina 2016 ja 2017 tehtiin valmistelevaa työtä päätöksen valmistelemiseksi kriittisen Midcat-hankkeen 12 ja myös sen STEP-hankkeena 13 tunnetun ensimmäisen vaiheen asteittaisesta kehittämisestä.
Seuraavat vaiheet ja välitavoitteet
– korkean tason poliittinen huippukokous vuonna 2018 Madridin julistuksen jatkotoimena
– lopullinen investointipäätös Biskajanlahden hankkeesta vuoden 2018 alkupuolella ja töiden aloittaminen vuonna 2019
– lupaprosessin käynnistäminen Pyreneiden vuoriston poikki kulkevaa kahta sähkön yhteenliitäntää varten vuonna 2018
– päätös STEP-hankkeen seuraavista vaiheista MIDCAT-hankkeen ensimmäisenä vaiheena vuonna 2018
– Portugalin ja Espanjan välisen yhteenliitännän valmistuminen vuonna 2019.
2.2.3. CESEC – keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan energiayhteenliitännät
Työt ovat edistyneet myös keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan (CESEC) alueella, joka on historiallisesti altis toimitushäiriöille ja jossa maksetaan yhä kaasusta korkeampia hintoja kuin Länsi-Euroopassa, vaikka alue on maantieteellisesti lähellä tärkeintä kaasuntoimittajaansa.
Vuosina 2016 ja 2017 korkean tason työryhmä saavutti tärkeää edistystä CESECin ensisijaisissa kaasuhankkeissa, kuten erityisesti Bulgarian, Romanian, Unkarin ja Itävallan välisessä yhteenliitännässä (BRUA) ja Bulgarian verkon vahvistamisen ensimmäisissä vaiheissa. Kroatian ja Unkarin välisiä vastakkaisvirtauksia koskeva vuoden 2017 yhteisymmärryspöytäkirja, joka mahdollistaa kaasun vapaan virtauksen Krkin LNG-terminaalista, on esimerkki rakentavasta alueellisesta yhteistyöstä. Vuonna 2018 on kuitenkin keskeisen tärkeää panna täytäntöön ilman lisäviivästyksiä jäljellä olevat kolme ensisijaista hanketta, jotka kaikki saavat EU:n tukea, jotta voidaan varmistaa kaasuntoimituslähteiden monipuolistaminen alueella. Vuoden 2018 painopisteenä on siten varmistaa, että LNG-terminaalin rakentaminen Kroatiaan (Krkin LNG-terminaali) ja Kreikan ja Bulgarian välisen yhteenliitännän sekä Bulgarian ja Serbian välisen yhteenliitännän rakentaminen käynnistyvät nykyisten suunnitelmien mukaisesti. Tämä edellyttää jatkuvaa poliittista tukea kaikkien sellaisten esteiden torjumiseksi ja poistamiseksi, jotka voisivat viivästyttää näiden hankkeiden oikea-aikaista valmistumista.
Kaasun osalta saavutettujen onnistumisten perusteella komissio, CESEC-jäsenvaltiot ja energiayhteisön sopimuspuolet allekirjoittivat vuonna 2017 yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla CESEC laajennetaan koskemaan sähkömarkkinoita ja infrastruktuuria, energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja jossa määritellään konkreettisia toimia tehokkaiden ja hyvin yhteenliitettyjen sähkömarkkinoiden toteuttamiseksi alueella. Lisäksi korkean tason työryhmä sopi maantieteellisen ulottuvuutensa laajentamisesta siten, että se kattaa koko Länsi-Balkanin alueen.
Seuraavat vaiheet ja välitavoitteet
– sopimus vuoden 2018 alkupuolella hankkeiden vetäjien välillä Serbiassa ja Bulgariassa Bulgarian ja Serbian välisen yhteenliitännän täytäntöönpanon vaiheista
– lopullinen investointipäätös Krkin LNG-terminaalista keväällä 2018
– Bulgarian, Romanian, Unkarin ja Itävallan (BRUA) käytävän Romanian osuuden rakennustöiden aloitus vuoden 2018 alkupuolella ja Kreikan ja Bulgarian välisen yhteenliitännän rakennustöiden aloitus kesäkuussa 2018
– ministerikokous Sofiassa Bulgarian EU:n puheenjohtajakaudella uuden sysäyksen antamiseksi uusille CESEC-alueille.
2.2.4. Pohjanmeren rannikkovaltioiden energiayhteistyö
Vuonna 2016 allekirjoitettiin Pohjanmeren rannikkovaltioiden yhteisymmärryspöytäkirja merituulivoiman integroinnin ja yhteenliitäntöjen tehostamisen edistämisestä. Vuonna 2017 alettiin kehittää alueellisesti optimoitua ja edullisempaa merienergiajärjestelmää, joka luo työpaikkoja ja kasvua ja jossa hyödynnetään EU:n teollinen johtoasema tällä alalla.
Konkreettisen edistyksen varmistamiseksi sovittiin, että keskitytään innovatiivisiin hankkeisiin, jotka luovat synergiaetuja energiajärjestelmän eri osien välillä erityisesti yhdistämällä toisiinsa uusiutuvista lähteistä peräisin oleva tuotanto ja sähkönsiirto. Julkiset ja yksityiset sidosryhmät tekevät yhteistyötä sellaisen oikeus- ja sääntelykehyksen laatimiseksi, joka edistää tällaisten hankkeiden kehittämistä ja helpottaa hankkeiden vetäjien välistä yhteistyötä ja koordinointia. Määriteltyjä ryhmittymiä on neljä, Belgia-Alankomaat-Yhdistynyt kuningaskunta, Deutsche Bucht ja Keski-Pohjanmeri mukaan luettuina. Kutakin ryhmittymää varten perustetaan asianosaisten ryhmä varmistamaan kaikkien osapuolten täysimääräinen osallistuminen.
Seuraavat vaiheet ja välitavoitteet
– Pohjanmeren infrastruktuuria/offshore-verkkoa koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen vuonna 2018
– ministerikokous touko-/kesäkuussa 2018 poliittisen sitoumuksen vahvistamiseksi merituulivoiman nopeasti laskeviin kustannuksiin liittyen.
2.3. Infrastruktuuripolitiikkamme suuntaaminen uudelleen pidemmällä aikavälillä
Euroopan laajuisten energiaverkkojen työkalupakin ja syvemmän alueellisen yhteistyön avulla on onnistuttu parantamaan kaasun toimitusvarmuutta ja monipuolistamaan toimituslähteitä Euroopan haavoittuvaisemmilla alueilla. Euroopan tilanne on nykyisin parempi toteutettujen kaasuun liittyneiden PCI-hankkeiden ansiosta. Yksi esimerkki tällaisista hankkeista on Klaipedan ja Kiemenain välinen kaasujohto, joka oli tarpeen Klaipedan LNG-terminaalin (Liettua) moitteetonta toimintaa varten.
Kaasuverkosta on tullut kestävämpi, ja lähes kaikki jäsenvaltiot 14 noudattavat N-1-perustetta 15 , ja niillä on jo käytettävissään kaksi kaasulähdettä. Tässä yhteydessä on paneuduttava erityisesti Bulgarian ja Suomen tilanteeseen. Jos PCI-hankkeet pannaan täytäntöön aikataulun mukaisesti, kaikilla jäsenvaltioilla Maltaa ja Kyprosta lukuun ottamatta olisi oltava periaatteessa käytettävissään kolme kaasulähdettä vuoteen 2022 mennessä. Edellyttäen, että jäsenvaltioilta, hankkeiden vetäjiltä, sääntelijöiltä ja sidosryhmiltä varmistetaan tarvittava sitoumus, jäljellä olevat pullonkaulat voidaan pitkälti ratkaista arviolta vuoteen 2020 mennessä tai pian sen jälkeen saattamalla loppuun jo käynnissä olevat yhteistä etua koskevat hankkeet. Kaasuhankkeet ovat muodostaneet tähän mennessä huomattavan osan hankkeista sekä määrällisesti että rahoituksellisesti, sillä energian toimitusvarmuuden parantaminen on ollut kiireellinen painopistealue haavoittuvampien jäsenvaltioiden ja alueiden osalta. Siksi Euroopan olisi saavutettava hyvin yhteenliitetty ja häiriönkestävä kaasuverkko vuoteen 2022/2025 mennessä. Tulevina vuosina sähköhankkeista tulee entistä tärkeämpiä, jotta uusiutuva energia voidaan integroida rajatylittävällä tavalla, mukaan lukien verkon digitalisointi ja älyllistäminen.
Euroopan sähköverkon kehittäminen energiakäänteen mahdollistamiseksi edellyttää uusia jatkotoimia, joita toteutetaan samanaikaisesti komission puhdasta energiaa koskevassa paketissa ehdottamien sähkömarkkinoiden tarkistettujen sääntöjen täytäntöönpanon kanssa. Siksi tarvittavien yhteenliitäntöjen osalta tehtävää työtä on vauhditettava. Yhteenliitäntöjen nykyisin puutteellinen taso Iberian niemimaan kaltaisilla alueilla on este uusiutuvan energian paremmalle markkinoillepääsylle ja hintojen lähentymisen jatkumiselle. Sama pätee hitaaseen edistymiseen sisäisen verkon vahvistamisessa esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Saksan välillä. Näiden pullonkaulojen poistamista koskevassa poliittisessa sitoumuksessa ei pidä horjua. Yleisesti ottaen uusiutuvan energian runsaaseen käyttöön perustuva skenaario tarkoittaa, että yhteenliitäntöihin tehtäviä investointeja tarvitaan yli kaksinkertainen määrä 16 .
Sähkön roolin vahvistuminen, jossa uusiutuvat energialähteet muodostavat puolet sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, edistää entistä enemmän hiilestä irtautumista tähän asti fossiilisten polttoaineiden hallitsemilla aloilla, kuten liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Lisäksi on keskityttävä sähkönsiirron ja jakeluverkkojen vahvistamiseen, verkkojen digitalisointiin ja älyllistämiseen ja uusien infrastruktuuriratkaisujen käyttöönottoon erityisesti sähkön varastoinnin alalla sekä itsetuotetun energian kulutuksen vaikutukseen.
Nämä haasteet on otettava täysimääräisesti huomioon pohdittaessa EU:n infrastruktuuripolitiikan tulevaa suuntaa. Useampien näihin aloihin liittyvien hankkeiden on määrä tulla kypsään vaiheeseen lähestyttäessä vuosia 2019–2020, ja Verkkojen Eurooppa välineen takapainotteinen budjetti kuvastaa täydellisesti tätä tavoitetta. Kypsyyden lisääntyessä entistä useamman sähköhankkeen odotetaan saavan rahoitusta myös Euroopan investointipankilta muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) puitteissa. Yhdessä tämän tiedonannon kanssa hyväksytty kolmas PCI-hankkeiden luettelo edustaa tärkeää askelta tässä uudelleensuuntauksessa.
Euroopan laajuisten lliikenne-, energia- ja televiestintäverkkojen välillä vallitsee voimakas keskinäisriippuvuus, ja synergiaetuja esiintyy luonnollisesti kaikkien näiden alojen välillä. Ne on kuitenkin hyödynnettävä paremmin. Esimerkiksi energiaverkkojen osalta olisi tartuttava nopeammin digitalisoinnin haasteeseen. Kyberturvallisuus on kaikkien Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyvien (ja muiden) alojen ensisijainen tavoite, ja sen olisi oltava luonnostaan osa kaikkia näillä kolmella alalla tehtäviä investointeja. Sähköisen liikkuvuuden edellytyksenä on, että moottoriteiden varsilla ja kaupungeissa on tiheä latauspisteiden verkko. Tärkeimmät satamat voitaisiin kehittää keskuksiksi, jotka palvelisivat myös merellä tapahtuvia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä toimintoja.
3. EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden kannalta paremmin suunnattu kolmas PCI-hankkeiden luettelo
Unionin kolmannessa luettelossa on 173 PCI-hanketta, joiden joukossa on 106 sähkönsiirtoa ja sähkön varastointia koskevaa hanketta, neljä älykkäiden verkkojen käyttöönottoa koskevaa hanketta, 53 kaasuhanketta, kuusi öljyhanketta ja – ensimmäistä kertaa – neljä rajatylittävää hiilidioksidiverkkohanketta. Tämä luettelo hyväksytään kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä tuella, mikä on osoitus yhteisestä poliittisesta tahdosta.
Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevassa politiikassa keskitytään unionin hiilestä irtautumista koskevan toimintaohjelman mukaisesti yhä enemmän sähkön yhteenliitäntöihin, sähkön varastointiin ja älykkäitä verkkoja koskeviin hankkeisiin.
3.1. Sähköön ja älykkäisiin verkkoihin liittyvät PCI-hankkeet yhteenliitäntöjen lisäämiseksi ja verkon älyllistämiseksi energiakäänteen tukemista varten
Valitut PCI-hankkeet mahdollistavat uusiutuvan energian integroinnin ja pidemmän siirtämisen samalla kun säilytetään korkea toimitusvarmuuden taso. PCI-hankkeiden joukossa on 15 sähkön varastointia koskevaa hanketta, joissa on enimmäkseen kyse pumppuvoimaan perustuvasta varastoinnista, mutta osaksi myös paineilmateknologian käytöstä. Paremmat yhteenliitännät, älykkäämmät verkot ja varastointimahdollisuudet lisäävät joustavuutta, parantavat verkon vakautta ja mahdollistavat huippukuormitusten käsittelyn sekä paikallisesti että alueiden rajat ylittävällä tavalla.
Sähköön liittyvät PCI-hankkeet auttavat myös muita jäsenvaltioita saavuttamaan 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen vuoteen 2020 mennessä tai edistymään sen saavuttamisessa. Ne edistävät myös uuden, vuoden 2030 yhteenliitäntätavoitteen saavuttamista. Lisäksi sähköön liittyvät PCI-hankkeet auttavat korkean tason työryhmien hyväksymien tavoitteiden saavuttamista erityisesti seuraavasti:
·BEMIP-alueella valitut hankkeet mahdollistavat sähköverkon synkronoinnin EU:n sähköverkon kanssa.
·Länsi-Euroopassa sähköön liittyvät PCI-hankkeet mahdollistavat myös Iberian niemimaan paremman integroinnin Ranskan ja muun Euroopan kanssa ja edistävät tällä tavoin uusiutuvien energialähteiden entistä parempaa integroimista ja tarjoavat ensimmäisen suoran yhteenliitännän Irlannin ja Manner-Euroopan välillä (Celtic Link).
·CESEC-alueella valituilla hankkeilla vahvistetaan sähköverkkoja yhteenliitäntöjen parantamiseksi ja tehokkaiden kaupallisten toimintojen sekä sen mahdollistamiseksi, että maat voivat hyödyntää tärkeän uusiutuviin energialähteisiin liittyvän potentiaalinsa.
·Pohjanmerellä keskitytään sellaisen offshore-verkon mahdollistamiseen, jonka avulla voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaalla tavalla uusiutuviin energialähteisiin liittyvä potentiaali. Tavoitteena on yhdistää resurssit ja rahoitus kehittämällä yhteinen offshore-verkko.
Uusi luettelo sisältää neljä älykkäitä verkkoja koskevaa hanketta. Kroatian ja Slovenian välisellä hankkeella parannetaan verkkojen häiriönsietokykyä ja mahdollistetaan uusiutuvan energiantuotannon ja kysyntäjouston käyttöönoton lisääminen. Tšekin ja Slovakian välisessä hankkeessa puututaan verkkojen häiriönsietokykyyn sähkönsiirrosta jakelutasolle. Kahdessa muussa Itävallan ja Italian sekä Ranskan ja Saksan välisessä hankkeessa pyritään ratkaisemaan kysymykset, jotka liittyvät verkon toimintaan tiiviimpää alojen yhdistämistä koskevissa skenaarioissa, jotka kattavat esimerkiksi liikenteen sähköistämisen ja Ranskan ja Saksan välisessä hankkeessa vuorovaikutuksen lämmitysalan kanssa sekä asiakkaiden laajemman osallistumisen.
3.2. Jäljellä olevien toimitusvarmuuteen liittyvien tarpeiden ratkaiseminen paremmin kohdennettujen kaasuun liittyvien PCI-hankkeiden avulla
Euroopan on varmistettava keskeisten kaasuhankkeiden oikea-aikainen täytäntöönpano, jotta se voi tehdä lopun itäisen Itämeren alueen energiaeristyneisyydestä, parantaa toimitusvarmuutta keskisessä Itä-Euroopassa ja Kaakkois-Euroopassa sekä integroida Iberian niemimaan osaksi Euroopan energiamarkkinoita.
Tämän rinnalla olisi tehostettava nykyisen, alueellisella tasolla optimoidun infrastruktuurin käyttöä sekä oikeudellisten ja sääntelyyn perustuvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Jo määriteltyjen painopistealueiden lisäksi tarvitaan varovaista lähestymistapaa uusiin investointeihin, jotta vältytään liiallisilta investoinneilta ja hukkainvestointien riskiltä, joka lisäisi kuluttajiin kohdistuvia rasitteita. Tätä lähestymistapaa kuvastaa kolmas PCI-hankkeiden luettelo, jossa kaasuhankkeiden määrä väheni 77 hankkeesta 53 hankkeeseen.
3.3. Ensimmäiset määritellyt hiilidioksidin siirtämiseen liittyvät PCI-hankkeet
Unionin PCI-hankkeiden luetteloon sisältyy ensimmäisen kerran neljä hanketta, jotka liittyvät hiilidioksidin siirtoverkkoihin. Hankkeet sijaitsevat Pohjanmeren alueella, ja niihin osallistuvat Belgia, Saksa, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Norja. Nämä hankkeet ovat erityisen tärkeitä energiaintensiiviselle teollisuudelle, sillä ne ovat keino, jonka avulla se voi pienentää edelleen hiilijalanjälkeään.
4. Vuosien 2020 ja 2030 sähkön yhteenliitäntätavoitteiden saavuttaminen
4.1. Vuoden 2020 yhteenliitäntätavoite
Sähkön 10 prosentin yhteenliitäntätavoite on lisännyt poliittista tahtoa edistää keskeisiä rajatylittäviä hankkeita. PCI-hankkeiden täytäntöönpano on johtanut siihen, että yhteenliitäntäasteet ovat viime vuosina kasvaneet.
Taulukko 2: Jäsenvaltioiden yhteenliitäntäasteet vuosina 2017 ja 2020
Maa |
Yhteenliitäntäasteet vuonna 2017 |
Arvioidut yhteenliitäntäasteet vuonna 2020 17 |
AT |
15 % |
32 % |
BE |
19 % |
33 % |
BG |
7 % |
18 % |
CY |
0 % |
0 % |
CZ |
19 % |
23 % |
DE |
9 % |
13 % |
DK |
51 % |
59 % |
EE |
63 % |
76 % |
ES |
6 % |
6 % |
FI |
29 % |
19 % |
FR |
9 % |
12 % |
UK |
6 % |
8 % |
EL |
11 % |
15 % |
HR |
52 % |
102 % |
HU |
58 % |
98 % |
IE 18 |
7 % |
18 % |
IT |
8 % |
10 % |
LT |
88 % |
79 % |
LU |
109 % |
185 % |
LV |
45 % |
75 % |
MT |
24 % |
24 % |
NL |
18 % |
28 % |
PL |
4 % |
8 % |
PT |
9 % |
21 % |
RO |
7 % |
15 % |
SE |
26 % |
28 % |
SI |
84 % |
132 % |
SK |
43 % |
59 % |
Tähän mennessä 17 jäsenvaltiota on jo saavuttanut 10 prosentin tavoitteen ja hyötyy kaupankäynnin parantumiseen ja tukkuhintojen laskuun liittyvistä eduista. Seitsemän muuta jäsenvaltiota – Bulgaria, Irlanti, Italia, Portugali, Ranska, Romania ja Saksa – ovat matkalla kohti 10 prosentin tavoitteen saavuttamista vuoteen 2020 mennessä saattamalla valmiiksi parhaillaan rakenteilla olevat PCI-hankkeet. Lisäponnisteluja tarvitaan kuitenkin erityisesti Iberian niemimaan (Portugalin ja Espanjan sekä Espanjan ja Ranskan väliset rajayhdysjohdot), Kaakkois-Euroopan sekä Puolan ja Irlannin (Celtic Interconnector rajayhdysjohto Ranskan kanssa on ensimmäinen Irlannin ja Manner-Euroopan välinen yhteenliitäntä) integroimiseksi.
4.2. Vuoden 2030 yhteenliitäntätavoite
Vuoden 2014 maaliskuun ja kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokousten päätelmissä korostettiin tarvetta varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat täysimääräisesti energian sisämarkkinoille, ja Eurooppa-neuvosto kehotti lokakuussa 2014 komissiota raportoimaan ”säännöllisesti myös Eurooppa-neuvostolle, ja tavoitteena on saavuttaa 15 prosentin tavoite vuoteen 2030 mennessä komission ehdotuksen mukaisesti 19 . Molemmat [vuosien 2020 ja 2030] tavoitteet saavutetaan toteuttamalla yhteistä etua koskevat hankkeet.”
Komissio perusti tätä varten asiantuntijaryhmän, johon kuuluu 15 johtavaa asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa ja jonka tehtävänä on neuvoa, miten 15 prosentin yhteenliittämistavoite voidaan saavuttaa ja panna täytäntöön vuoteen 2030 mennessä. Asiantuntijaryhmä sai tätä asiaa koskevan raporttinsa valmiiksi syyskuussa 20 .
Asiantuntijaryhmän raportissa pannaan merkille energia-alan nopeasta muutoksesta aiheutuvat haasteet. Siinä suositellaan arvioimaan tarvetta kehittää edelleen yhteenliittämiskapasiteettia käyttämällä erilaisia mittauskeinoja ja kynnysarvoja, joiden avulla voidaan kuvata monivivahteisemmin jäsenvaltioiden energia-alan erilaisia tilanteita ja rajayhdysjohtojen erilaisia rooleja energian sisämarkkinoiden toteuttamisen tukemisessa, mikä mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden integroinnin ja toimitusvarmuuden varmistamisen.
Ryhmän suositusten perusteella komissio ehdottaa, että 15 prosentin yhteenliitäntätavoite pantaisiin täytäntöön määrittelemällä uusi joukko täsmällisempiä kynnysarvoja, jotka toimisivat indikaattoreina siitä, miten nopeasti toimenpiteisiin on ryhdyttävä, ja jotka kuvastaisivat eurooppalaisen energiapolitiikan seuraavaa kolmea päätavoitetta: lisätään kilpailukykyä markkinoiden integroinnin avulla, taataan toimitusvarmuus ja saavutetaan ilmastotavoitteet lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Jäsenvaltioiden, siirtoverkonhaltijoiden / hankkeiden vetäjien, sääntelijöiden ja EU:n toimielinten olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos yksikin seuraavasta kolmesta kynnysarvosta ylittyy:
·Hyvin toimivien sisämarkkinoiden olisi johdettava kilpailukykyisiin sähkön hintoihin kaikille eurooppalaisille. Jäsenvaltioiden olisi siksi pyrittävä minimoimaan erot tukkumarkkinahintojensa välillä. Lisäyhteenliitännät olisi asetettava etusijalle, jos hintaero ylittää ohjeellisen kynnysarvon 2 € / MWh jäsenvaltioiden, alueiden tai tarjousalueiden välillä, jotta varmistetaan, että kaikki kuluttajat hyötyvät sisämarkkinoista vertailtavissa olevalla tavalla. Mitä suurempi hintaero, sitä suurempi on tarve ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin.
·Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että huippukysyntään voidaan vastata kaikissa olosuhteissa paikallisen ja tuontikapasiteetin avulla. Siksi maiden, joissa yhdysjohtojen nimellissiirtokapasiteetti on alle 30 prosenttia niiden huippukuormasta, olisi kiireellisesti selvitettävä vaihtoehtoja uusia yhdysjohtoja varten.
·Vientikapasiteetin puute ei saisi hidastaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisäämistä. Missä tahansa jäsenvaltiossa uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa olisi käytettävä optimaalisella tavalla koko Euroopassa. Siksi maiden, joissa yhdysjohtojen nimellissiirtokapasiteetti on alle 30 prosenttia niiden uusiutuvan energiantuotannon kokonaiskapasiteetista, olisi kiireellisesti selvitettävä vaihtoehtoja uusia yhdysjohtoja varten.
Kartta EU:n jäsenvaltioiden, Sveitsin ja Norjan tilanteesta kolmen kynnysarvon osalta
Vihreä: saavuttanut kaikki kolme kynnysarvoa.
Keltainen: saavuttanut kaksi kynnysarvoa.
Punainen: saavuttanut yhden kynnysarvon tai ei saavuttanut yhtään kynnysarvoa.
Hankkeet, jotka ovat tarpeen, jotta jäsenvaltio tai alue saavuttaa jonkin kolmesta kynnysarvosta, olisi asetettava asianmukaisella tavalla etusijalle, myös Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevassa asetuksessa säädettyjen menettelyjen yhteydessä. Näiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää täydellistä sitoutumista rajan molemmin puolin, ja komissio kehottaakin siksi jäsenvaltioita asettamaan etusijalle yhteenliitäntöjen kehittämisen solidaarisuuden ja yhteistyön hengessä niiden naapurimaiden kanssa, jotka eivät ole saavuttaneet jotakin näistä kynnysarvoista.
Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan politiikan puitteissa perustetut korkean tason työryhmät seuraavat tiiviisti näitä hankkeita ja hyötyvät tästä seuraavasta poliittisesta tuesta. Komissio pyytää ENTSO-E:tä mittaamaan vuosittain sähkön yhteenliittämisasteet ja raportoimaan niistä komissiolle ja ACERille. Tämä raportti, jossa olisi otettava huomioon edellä esitellyt uudet indikaattorit, joilla pyritään saavuttamaan 10 ja 15 prosentin tavoitteet, olisi sisällytettävä energiaunionin tilaa koskevaan kertomukseen, ja siitä olisi keskusteltava korkean tason työryhmissä ja sähköalan koordinointiryhmässä sekä vuotuisessa Kööpenhaminan energiainfrastruktuurifoorumissa.
Komissio suosittelee lisäksi, että jäsenvaltiot ottaisivat huomioon uuden lähestymistavan ja kynnysarvot 15 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttamista varten, kun ne laativat integroituja kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan ehdotetun energiaunionin hallintoa koskevan asetuksen mukaisesti. Tähän sisältyy erityisesti tärkeimpien nykyisten ja suunniteltujen kiireellisten yhteenliitäntöjen saavuttamista helpottavien politiikkojen ja toimenpiteiden kuvaileminen, mutta myös naapurijäsenvaltioiden ja muiden näiden asioiden osalta alueellisessa yhteistyössä kiinnostuksensa ilmaisseiden jäsenvaltioiden kuuleminen. Myös komissio harkitsee uutta lähestymistapaa ja kynnysarvoja, kun se laatii suosituksia luonnoksista integroiduiksi kansallisiksi energia- ja ilmastosuunnitelmiksi.
Puuttuvien infrastruktuuriyhteyksien nopean valmiiksi saattamisen lisäksi on yhä ensisijaisen tärkeää parantaa nykyisten yhteenliitäntöjen käyttöä. Komissio muistuttaa tähän liittyen, että on tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot panevat täysimääräisesti täytäntöön sisämarkkinoita koskevat säännöt. Lisäksi komissio on ehdottanut puhdasta energiaa koskevaan pakettiin kuuluvissa markkinoiden rakennetta koskevissa ehdotuksissa tehokkaampia sääntöjä, joilla varmistettaisiin kapasiteetin lisääminen nykyisten yhteenliitäntöjen osalta ja kannustimien lisääminen verkko-operaattoreille investoida uudelleen uusien linjojen siirtorajoitusmaksuihin.
5. Päätelmät
Nopea edistyminen tarvittavan fyysisen infrastruktuurin rakentamisessa ja nykyaikaistamisessa ja ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” paketissa ehdotetun tehostetun sääntelykehyksen pikainen hyväksyminen ovat yhä keskeisiä edellytyksiä energiakäänteen onnistumiselle ja energian toimitusvarmuuden takaamiselle.
Euroopan unionilla on käytössään suorituskykyinen energiainfrastruktuuripolitiikka, joka on alkanut tuottaa tuloksia. Vaikka edistys on lupaavaa, suurin osa puuttuvista infrastruktuuriyhteyksistä on vielä kesken. Sitoutuminen kaikilla tasoilla – poliittisella, teknisellä ja taloudellisella – on siksi säilytettävä, ja sitä on vauhditettava.
Eurooppa-neuvostossa sovittujen 10 ja 15 prosentin sähkön yhteenliitäntätavoitteiden saavuttaminen vuosina 2020 ja 2030 on yhä erittäin tärkeää, jotta Eurooppa voi hyödyntää kaikki uusiutuviin energialähteisiin liittyvät mahdollisuutensa samalla kun se takaa toimitusvarmuuden ja kilpailukyvyn. Vuoden 2015 tiedonannossa käsiteltiin sitä, että hyvin yhteenliitetyt ja integroidut Euroopan laajuiset verkot ovat välttämättömiä, jotta energiakäänne voisi onnistua. Tässä tiedonannossa ehdotetaan siksi uutta lähestymistapaa ja kynnysarvoja, joiden perusteella jäsenvaltioiden, sääntelijöiden ja hankkeiden vetäjien olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin sellaisten uusien yhteenliitäntöjen tutkimiseksi ja kehittämiseksi, joilla integroidaan edelleen markkinoita, vahvistetaan toimitusvarmuutta ja varmistetaan tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto uusiutuvia energialähteitä koskevan vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisen tukemiseksi.
Tämä edellyttää myös sähköverkkojemme nykyaikaistamista digitalisoimalla ja tekemällä niistä älykkäämpiä, mikä mahdollistaisi alojen älykkään yhdistämisen. Tämä on tulevina vuosina Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan ohjelman keskeinen painopistealue, ja nyt hyväksytty kolmas PCI-hankkeiden luettelo on tärkeä askel tähän suuntaan.
Energiaunioni ja ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” paketti tarjoavat nyt selvän tilaisuuden vauhdittaa keskeisten energiaverkkojen rakentamista, jotta voidaan vahvistaa toimitusvarmuutta ja edistää siirtymistä puhtaaseen energiaan.
COM(2017) 688.
COM(2015) 82.
Study on the benefits of an integrated European energy market, 2013, Booz & co, https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/20130902_energy_integration_benefits.pdf
Ks. alaviite 3.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013 Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).
Konsolidoitu kertomus yhteistä etua koskevien sähkö- ja kaasuhankkeiden edistymisestä vuonna 2016.
Bulgaria, Kreikka, Liettua, Puola, Romania ja Tšekki.
Komission delegoituun asetukseen (C(2017) 7834) liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liite.
COM(2015) 82 final, 25.2.2015, http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM%3A2015%3A82%3AFIN
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiaunionin hallinnosta – COM (2016) 759, 23.2.2017.
Espanjan ja Ranskan välinen itäinen kaasuakseli.
South Transit East Pyrenees.
Lukuun ottamatta jäsenvaltioita, joille on myönnetty poikkeus, eli Kyprosta, Luxemburgia, Maltaa, Sloveniaa ja Ruotsia.
N-1-kriteeri tarkoittaa, että verkon on kestettävä (tilapäinen)
verkon suurimman osan menetys.
European Energy Industry Investments, Study for the ITRE Committee, 2017, http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2017/595356/IPOL_STU(2017)595356_EN.pdf
Arvioituina vuonna 2016 laaditun verkkojen kehittämisen 10-vuotissuunnitelman (TYNDP 2016) ja ENTSO-E:n vuotta 2020 koskevan skenaarion mukaisesti.
Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista Irlannin yhteenliitäntätaso on 0 prosenttia ennen vuotta 2025, jolloin Irlannin ja Ranskan välinen Celtic Interconnector rajayhdysjohto on määrä saada valmiiksi.
Ks. COM(2014) 330, jossa komissio ehdotti, että ”nykyinen 10 prosentin yhteenliittämistavoite nostetaan 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ottaen huomioon kustannusnäkökohdat ja keskinäisen kaupan mahdollisuudet kyseeseen tulevilla alueilla”.
Asiantuntijaryhmän raportti on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/energy/en/topics/projects-common-interest/electricity-interconnection-targets/expert-group-electricity-interconnection-targets