Bryssel 18.10.2017

COM(2017) 612 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Toimintasuunnitelma julkisten tilojen suojelun parantamiseksi


I.    JOHDANTO    

Viimeaikaisten terrori-iskujen kohteena ovat toistuvasti olleet julkiset tilat, ja iskuissa on hyödynnetty tällaisille niin kutsutuille pehmeille kohteille tyypillistä, niiden avoimuudesta johtuvaa haavoittuvuutta. Muun muassa jalankulkuvyöhykkeiden, matkailukohteiden, liikenteen solmukohtien, ostoskeskusten, hartaudenharjoituspaikkojen, konserttisalien, torien ja aukioiden kaltaiset julkiset tilat ovat joutuneet terrori-iskujen kohteeksi esimerkiksi Barcelonassa, Berliinissä, Brysselissä, Lontoossa, Manchesterissa, Nizzassa ja Tukholmassa. Euroopassa on toteutettu niin kutsuttuja korkean intensiteetin iskuja, joissa on käytetty räjähdysaineita ja ampuma-aseita, mutta myös useita matalan kynnyksen iskuja, joissa on käytetty tavallisia ajoneuvoja ihmisten päälle ajamiseen tai veitsiä ihmisten puukottamiseen. Kohteet valitaan yleensä siten, että tarkoitus on aiheuttaa runsaasti kuolonuhreja. Tämän vahvistavat Europolin ja EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen uhka-arviot, ja tällaiseen kohdevalintaan yllytetään myös avoimesti terroristien internetjulkaisuissa 1 .

Julkisten tilojen suojelu aiheuttaa jäsenvaltioille erityisiä haasteita. Se johtuu useista tekijöistä: kohteeksi valittuja tai valittavia julkisia tiloja on hyvin monenlaisia täysin avoimista tiloista jonkinlaista suojaa tarjoaviin tiloihin, tällaisten tilojen suojeluun osallistuu monenlaisia toimijoita ja kuolonuhrien määrä voi olla suuri. On ensiarvoisen tärkeää löytää tasapaino turvallisuuden lisäämisen ja julkisten tilojen avoimuuden säilyttämisen välillä ja näin varmistaa, että kansalaiset voivat jatkaa tavanomaista elämäänsä.

Jäsenvaltiot ovat ensisijaisessa vastuussa julkisten tilojen suojelusta, mutta EU voi ja sen pitäisi tehdä enemmän tukeakseen niiden toimia. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla opastetaan ja tuetaan jäsenvaltioita julkisten tilojen suojelemisessa kansallisella, alue- ja paikallistasolla, kuten Euroopan parlamentille ja neuvoston puheenjohtajavaltiolle osoitetussa aiekirjeessä 2 ja siihen liitetyssä Etenemissuunnitelmassa kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia ilmoitettiin. Tämä toimintasuunnitelma on osa laajempaa terrorismin torjuntaa koskevaa pakettia, johon kuuluvat toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa seuraavien 16 kuukauden kuluessa 3 . Vaikka terrorismin riskiä ei voida koskaan poistaa kokonaan, näillä operatiivisilla toimenpiteillä tuetaan jäsenvaltioita uhkien havaitsemisessa, julkisten tilojen haavoittuvuuden vähentämisessä, terrori-iskujen seurausten vähentämisessä ja yhteistyön parantamisessa.

EU voi tukea julkisten tilojen suojelua kahdella tavalla. Ensinnäkin se voi edistää parhaiden käytäntöjen rajat ylittävää vaihtoa kohdennetun rahoituksen (II luku) sekä lainvalvontaviranomaisten verkostojen ja opastusmateriaalin (III luku) avulla. Toiseksi EU voi ottaa työhön mukaan monenlaisia sidosryhmiä sekä paikallistasolta että yksityissektorilta (IV luku). Tällä toimintasuunnitelmalla perustetaan – verkostojen yhteenliittämisen lähestymistapaa hyödyntämällä – lukuisia foorumeja, joilla voidaan vaihtaa tietoja entistä järjestelmällisemmin ja jäsennellymmin ja jakaa parhaita käytäntöjä julkisten tilojen suojelemiseksi. Julkisten tilojen suojelemisessa hyödynnetään tarvittaessa muilla aloilla toteutetuista toimista saatuja kokemuksia, mistä seuraa synergiaa alojen välillä. Tällaisia aloja voivat olla muun muassa elintärkeiden infrastruktuurien suojelu tai toimintavalmius kemialliseen, biologiseen sekä säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyviä riskejä vastaan 4 .

II.    EU:N RAHOITUS JULKISTEN TILOJEN SUOJELUUN

EU:n rahoituksella voidaan auttaa jäsenvaltioita suojelemaan julkisia tiloja ja hyödyntämään siinä muiden jäsenvaltioiden asiantuntemusta ja parhaita käytäntöjä ja tehostamaan rajat ylittävää yhteistyötä. Rahoitusta voidaan myöntää esimerkiksi toimenpiteille, joilla edistetään ja tuetaan innovatiivisten rakenteiden kehittämistä julkisten tilojen suojaamiseksi niiden avoimuudesta tinkimättä. Tätä varten komissio tehostaa EU:n rahoituksen saatavuutta sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä.

Vastatakseen välittömiin lyhyen aikavälin tarpeisiin komissio käynnistää tänään tämän toimintasuunnitelman ohella sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyötä koskevaan osioon perustuvan ehdotuspyynnön, jonka toteuttamiseen on varattu yhteensä 18,5 miljoonaa euroa. Näillä varoilla tuetaan kansainvälisiä hankkeita, joilla parannetaan julkisten tilojen suojelua.

EU:n rahoituksella voidaan tukea myös operatiivista yhteistyötä kentällä. Parantaakseen pelastustyöntekijöiden keskinäistä yhteistyötä terrori-iskujen jälkeen EU myöntää rahoitusta tämän ehdotuspyynnön puitteissa myös yhteistyöhankkeille, joilla parannetaan lainvalvontaviranomaisten, pelastuspalveluorganisaatioiden ja terveydenhuoltopalvelujen toiminnan koordinointia terrori-iskun jälkeisessä akuuttivaiheessa.

Lyhytaikaista rahoitusta täydennetään myöntämällä vuonna 2018 rahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston puitteissa kaupunkialueiden innovatiivisten toimenpiteiden määrärahoista. Tukikelpoisia toimia voivat olla rakennusten fyysisen kestävyyden varmistaminen, suuria väkijoukkoja keräävien kohteiden fyysinen suojelu ja sisäänrakennetun turvallisuuden edistäminen. Siihen voivat sisältyä toimenpiteet, joilla lisätään turvatoimia ja parannetaan yleistä turvallisuutta julkisten tilojen suunnittelulla, valaistuksella ja tiedotuskampanjoilla osana kaupunkialueiden elvyttämistoimia. Komissio aikoo selvittää kaupunkien kiinnostusta testata innovatiivisia ratkaisuja julkisten tilojen turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi ja sitä, millaisia omia ideoita niillä on. Tätä varten komissio julkaisi 15. syyskuuta 2017 kaupunkialueiden innovatiivisia toimenpiteitä koskevan kiinnostuksenilmaisupyynnön. Näin saatavien tietojen avulla komission on helpompi muotoilla alan tulevia ehdotuspyyntöjä. Komissio käynnistää näiden tietojen pohjalta lokakuussa 2018 kaupunkialueiden innovatiivisia toimenpiteitä koskevan ehdotuspyynnön, jonka kokonaisbudjetti on 100 miljoonaa euroa ja jonka keskeinen aihe on turvallisuus.

On tärkeää lisätä tietoisuutta asiasta julkisten tilojen haavoittuvuuden vähentämiseen tarkoitettujen varojen hallinnoimisesta vastaavien hallintoviranomaisten, paikallisviranomaisten ja tuensaajien keskuudessa ja yleensä lisätä tiedotusta ja levittää hyviä käytäntöjä sisäänrakennetun turvallisuuden edistämiseksi. Komissio kehottaa jäsenvaltioita, kaupunkeja ja alueita sisällyttämään julkisten tilojen suojelun aiempaa paremmin Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston infrastruktuuri-investointeihin.

Julkisten tilojen suojelua voidaan tukea myös kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin avulla. EU:n jäsenvaltioiden kaupunkiasioista vastaavien ministerien vuonna 2016 antamalla Amsterdamin julkilausumalla perustettiin EU:n kaupunkiagenda, joka on yhdennetty ja koordinoitu lähestymistapa EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkatoimien ja lainsäädännön kaupunkiulottuvuuden käsittelemiseksi 5 . Kaupunkiagendassa on 12 painopistettä. Komissio ehdottaa jäsenvaltioille lokakuussa 2017 uuden, julkisten tilojen turvallisuutta käsittelevän kumppanuuden luomista. Sen keskeisenä tavoitteena on parantaa tiedonsaantia, sääntelyä ja rahoitusta. Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia tukemaan tätä aloitetta.

Julkisiin tiloihin kohdistuvan uhan muuttuessa meidän on ymmärrettävä entistä paremmin siihen liittyviä suuntauksia, riskejä ja niitä mahdollisesti vähentäviä toimenpiteitä. Tämä edellyttää aiheeseen liittyvien tutkimusmahdollisuuksien entistä parempaa hyödyntämistä. EU on tähän mennessä rahoittanut 48:aa julkisten tilojen suojeluun liittyvää turvallisuusalan tutkimushanketta seitsemännestä puiteohjelmasta ja Horisontti 2020 ohjelmasta yhteensä 195 miljoonalla eurolla 6 . Monet näistä hankkeista tuottavat nyt tuloksia, joita on levitettävä ja joihin on tarvittaessa investoitava, jotta ne voidaan muuttaa käytännön toimiksi. Tukeakseen julkisten tilojen suojeluun liittyvien tutkimustulosten hyödyntämistä komissio perustaa vaihtotoiminnon lainvalvojien foorumin (Practitioners’ Forum) ja eurooppalaisen lainvalvontaviranomaisten teknologiaverkoston (ENLETS) välille sekä Horisontti 2020 ohjelman lainvalvojien foorumin kanssa.

On tutkittava tarkemmin sitä, miten voidaan parantaa valmiuksia havaita räjähdysaineiden, ampuma-aseiden ja muiden aseiden tai kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinmateriaalien (CBRN-materiaalit) tuominen julkisiin tiloihin. Tutkimuksissa olisi myös tarkasteltava lukuisten riskejä vähentävien toimenpiteiden tehokkuutta ja määriteltävä strategioita haavoittuvuuden vähentämiseksi ja monenlaisten mahdollisten kohteiden kestävyyden parantamiseksi. Tässä tarvitaan testausta. Tarkoituksena on räätälöidä Horisontti 2020 ohjelmaan kuuluvia tutkimushankkeita vastaamaan näihin tarpeisiin.

Tavoite

Toimi/Tulos

Määräaika

Tuki jäsenvaltioiden toimille, joilla suojellaan julkisia tiloja lyhyen aikavälin rahoituksella.

Sisäisen turvallisuuden rahastosta on käytettävissä 18,5 miljoonaa euroa.

Tähän sisältyy rahoitus yhteistyöhankkeille, joilla parannetaan lainvalvontaviranomaisten, pelastuspalveluorganisaatioiden ja terveydenhuoltopalvelujen toiminnan koordinointia terrori-iskun jälkeisessä akuuttivaiheessa.

Lokakuussa 2017 käynnistetyt ehdotuspyynnöt.

Enemmän rakennerahoitusta julkisten tilojen suojeluun.

Myönnetään rahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston puitteissa kaupunkialueiden innovatiivisten toimenpiteiden määrärahoista.

Lokakuussa 2018 käynnistettävät ehdotuspyynnöt.

III.    LAINVALVONTAVIRANOMAISTEN VERKOSTOT JA EU:N OHJEET JULKISTEN TILOJEN SUOJELEMISEKSI

Jäsenvaltioilla on erilaisia tapoja suojella julkisia tiloja ja erilaisia kokemuksia siitä. EU voi tukea jäsenvaltioita niiden vastatessa julkisten tilojen suojelun kasvaviin haasteisiin antamalla käyttöön foorumeja asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi. Vaihtoa olisi harjoitettava kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla: poliittisella tasolla, lainvalvontaviranomaisten tasolla ja operatiivisella, julkisten tilojen suojelusta vastaavien erikoistuneiden lainvalvontayksiköiden tasolla. Vaihto perustuu verkostoihin, joiden kautta voidaan jäsennellymmin jakaa parhaita käytäntöjä siitä, miten ottaa oppia aiemmista iskuista, laatia ohjeita ja jakaa innovatiivisia ratkaisuja julkisten tilojen suojelun parantamiseksi, kuten yhdeksännessä raportissa edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia 7 ja EU:n turvallisuuspolitiikan kattavassa arvioinnissa todettiin.

Komissio on hiljattain perustanut EU:n pehmeiden kohteiden suojeluryhmän tehostamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia. Ryhmä kokoaa yhteen jäsenvaltioiden poliittiset päättäjät ja kerää, vaihtaa ja jakaa parhaita käytäntöjä ja antaa neuvoja komissiolle julkisten tilojen suojelua koskevista lisätoimista. Ryhmä ohjaa työtä kahdessa toimintalinjassa, jotka ovat lainvalvontaviranomaisten foorumi ja toiminnanharjoittajien foorumi (ks. IV luku).

Lainvalvontaviranomaisten foorumi kokoaa yhteen jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset ja sellaiset lainvalvontaviranomaisten verkostot kuin AIRPOL 8 , ATLAS 9 , ENLETS 10 ja RAILPOL 11 vaihtamaan asiantuntijatietoa julkisten tilojen suojelusta. Tätä täydentää äskettäin perustettu suuria turvallisuusriskejä käsittelevä verkosto, joka kokoaa yhteen suuririskisten julkisten tilojen suojelusta vastaavien ja siihen erikoistuneiden lainvalvontayksiköiden edustajia. Verkosto tarjoaa alustan yhteistä koulutusta ja yhteisiä harjoituksia varten, ja sillä pyritään tukemaan jäsenvaltioita niiden parantaessa valmiuksiaan ja reagointikykyään hyökkäysten varalta.

Julkisten tilojen suojelu on haastavaa kaikkialla maailmassa, minkä vuoksi on tärkeää vaihtaa asiaan liittyviä parhaita käytäntöjä monenvälisillä foorumeilla ja EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa. Maailmanlaajuinen terrorisminvastainen foorumi on käsitellyt julkisten tilojen suojelua ja laatinut hyvien käytäntöjen oppaan saatujen kokemusten jakamiseksi. Tätä työtä on edistettävä tehostamalla kansainvälistä yhteistyötä etenkin tärkeiden kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, kanssa. Yhteistyötä olisi lujitettava myös EU:n ja Yhdysvaltojen vakiintuneilla yhteistyöalueilla, kuten räjähteiden havaitsemisessa.

Myös EU-yhteistyö julkisten tilojen suojelussa voi tuottaa lisäarvoa yhteisten ohjeiden laatimisen, laitteiden testaamisen, normien yhdenmukaistamiseen kannustamisen ja hyvien käytäntöjen vaihdon kautta. EU:n opastusmateriaali pohjautuu jäsenvaltioissa vahvistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Materiaalissa voidaan käsitellä monenlaisia julkisten tilojen suojeluun liittyviä kysymyksiä rakennusten ja tilojen fyysisestä suojelusta ja erilaisia tapahtumia (esim. urheilu- ja kulttuuritapahtumia) ja tiloja (esim. lentoasemien maaliikennealueita) varten kohdennetuista ohjeista haavoittuvuusarviointien tukemiseen ja uhkien havaitsemisvalmiuksien sekä toimintavalmiuksien parantamiseen. EU:n opastusmateriaalilla voidaan myös auttaa jäsenvaltioita lisäämään yleistä tietoisuutta asiasta. Kun ihmiset tiedostavat mahdolliset riskit, he myös ilmoittavat epäilyttävästä käytöksestä nopeammin. Eräissä jäsenvaltioissa on laadittu tehokasta valistusmateriaalia, kuten videoita, esitteitä ja julisteita. Tällaisia parhaita käytäntöjä pitäisi jakaa muiden jäsenvaltioiden kanssa.

On olemassa myös teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan parantaa julkisten tilojen turvallisuutta samalla kun säilytetään niiden avoimuus. Julkisten tilojen suunnittelussa pitäisi jo hyvin varhaisessa vaiheessa ottaa huomioon sisäänrakennetun turvallisuuden keskeinen periaate. Esimerkiksi rakennusten sisäänkäynnin suunnitteluratkaisut voivat estää terroristeja tunkeutumasta rakennukseen (kuten riskejä vähentävät kulunvalvonta-alueet) ja suojata rakennusta ympäröivää aluetta ajoneuvoilla tehtäviltä hyökkäyksiltä. On jatkettava käytännön tutkimusta, testejä ja ohjeistamista, jotta voidaan saada aikaan toimiva tasapaino julkisten tilojen avoimuuden säilyttämisen ja turvallisuuden varmistamisen välillä. Suojatoimien, kuten esteiden ja havainnointilaitteiden, olisi herätettävä mahdollisimman vähän huomiota, jotta niiden vaikutus muuhun yhteiskuntaan jäisi hyvin vähäiseksi ja jottei aiheutuisi sekundaarisia riskejä.

Liikennesektori on ollut jo vuosia sekä terroritekojen kohde että iskujen toteuttamisessa käytetty väline (esim. kaapatuilla lentokoneilla tai kuorma-autoilla tehdyt iskut). Komissio laatii parhaillaan ohjeistoa turvaohjeita koskevista parhaista toimintatavoista kaupallisten maantiekuljetusten tarpeisiin. Siinä keskitytään parantamaan kuorma-autojen turvallisuutta vähentämällä riskiä, että kuorma-autoon tunkeudutaan luvattomasti ja kaapataan tai varastetaan se, jotta sitä voitaisiin käyttää terrori-iskussa ajamalla se päin väkijoukkoa. Tämän jäsenvaltioiden maantiekuljetussektorin käyttöön tarkoitetun ohjeiston on määrä valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä. On tutkittava uusia teknisiä ratkaisuja, kuten törmäyksenestojärjestelmät, automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä tai se, että lainvalvontaviranomaisille annetaan mahdollisuus autojen etäpysäyttämiseen.

EU voi antaa konkreettista tukea jäsenvaltioille niiden parantaessa valmiuksiaan tehostaa julkisten tilojen suojelua. Komission tuella on kehitetty EU:n pehmeiden kohteiden arviointiväline (EU soft target site assessment tool), jonka soveltuvuutta julkisten tilojen suojeluun testataan parhaillaan. Väline kattaa kaikentyyppisten julkisten tilojen haavoittuvuusarvioinnin. Komissio on valmis tukemaan jäsenvaltioita, jotka haluavat tehdä vapaaehtoisia arviointeja paikan päällä. Jotta tällaisten haavoittuvuusarviointien tekeminen olisi helpompaa, sitä varten kehitetään sähköinen sovellus.

Terroristijärjestöt pyrkivät jatkuvasti uudistamaan tekniikoitaan ja toimintatapojaan, joten EU:n on vastattava uhkiin yhtä innovatiivisesti, hyödynnettävä teknologioita ja koottava yhteen asiantuntemusta kaikkialta unionista kehittymässä olevien uhkien havaitsemiseksi ja vähentämiseksi. Tässä on kyse esimerkiksi uhkista, joita miehittämättömät ilma-alukset (UAV) voivat terroristien käytössä aiheuttaa. Tällaisia uhkia samoin kuin toimenpiteitä, joilla voidaan helpottaa vihamielisessä tarkoituksessa käytettävien miehittämättömien ilma-alusten havaitsemista, tarkastellaan parhaillaan työstettäessä EU:n sääntöjä miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä tehtävien siviilioperaatioiden turvallisuuden ja turvatoimien varmistamiseksi.

Tavoite

Toimi/Tulos

Määräaika

Tehostetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia poliittisella tasolla.

Perustetaan EU:n pehmeiden kohteiden suojeluryhmä ja lainvalvontaviranomaisten foorumi, joka kokoaa yhteen jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset ja lainvalvontaviranomaisten verkostot (järjestäytymiskokous syyskuussa 2017).

Seuraavat kokoukset: vuoden 2018 ensimmäinen neljännes.

Tehostetaan poliisin erikoisyksiköiden välistä yhteistyötä.

Perustetaan suuria turvallisuusriskejä käsittelevä verkosto, joka on suuririskisten julkisten tilojen suojelemiseen keskittynyt lainvalvontaviranomaisten verkosto ja jonka tavoitteena on antaa yhteistä koulutusta, toteuttaa yhteisiä harjoituksia ja jakaa parhaita käytäntöjä.

Järjestäytymiskokous marraskuussa 2017.

Yhteistyö alkaa vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tehostetaan rakennusten fyysistä suojelua.

Annetaan ohjeita rakennusten fyysisen kestävyyden parantamiseksi.

Vuoden 2018 neljäs neljännes.

Tehostetaan väkijoukkojen kansoittamien tilojen, urheilu- ja kulttuuritapahtumien suojelua.

Annetaan opastusmateriaalia väkijoukkojen kansoittamien tilojen, mm. urheilu- ja kulttuuritapahtumien, suojelua varten. Materiaali laaditaan valittujen jäsenvaltioiden kanssa toteutettujen testien pohjalta.

Kehitetään sähköinen sovellus, jolla helpotetaan kaikentyyppisten julkisten tilojen haavoittuvuusarviointia.

Vuoden 2018 toinen ja kolmas neljännes.

Parannetaan lentoasemien maaliikennealueiden turvallisuutta.

Annetaan lentoasemien maaliikennealueiden turvallisuutta edistävää opastusmateriaalia, jossa keskitytään matkustajavirtoihin.

Vuoden 2018 kolmas neljännes.

Tehostetaan räjähdekoirien käyttöä.

Annetaan opastusmateriaalia räjähdekoirien käytöstä julkisten tilojen suojelussa.

Vuoden 2018 ensimmäinen neljännes.

IV.    PAIKALLISTEN TOIMIJOIDEN JA YKSITYISSEKTORIN OSALLISTUMINEN TOIMINTAAN

Julkisten tilojen suojeluun voivat osallistua monet eri toimijat. EU voi tukea eri sidosryhmien yhteistyötä, jota pidetään julkisten tilojen suojelun tehostamisen kannalta olennaisena.

Julkiset tilat, kuten ostoskeskukset tai konserttisalit, ovat usein yksityisomistuksessa tai niitä hoitavat yksityiset toimijat. Sen vuoksi yksityissektori on tärkeä saada mukaan julkisten tilojen suojelun parantamiseen. Saadakseen yksityissektorin toiminnanharjoittajat ja muut sidosryhmät, kuten autovuokraamot, osallistumaan toimintaan komissio perustaa toiminnanharjoittajien foorumin (Operators' Forum). Näin voidaan helpottaa yhteisymmärryksen muodostamista nykyisistä turvallisuushaasteista ja edistää julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta suojelun parantamiseksi.

Tärkeitä sidosryhmiä julkisten tilojen suojelussa ovat myös paikallis- ja alueviranomaiset. Komissio vahvistaa näiden sidosryhmien osallistumista toimintaan ja käynnistää vuoropuhelun paikallis- ja alueviranomaisten, kuten suurten kaupunkien johtajien, kanssa, jotta voidaan jakaa julkisten tilojen suojeluun liittyviä tietoja ja parhaita käytäntöjä. Ensi vuoden alkupuolella komissio järjestää alueiden komitean kanssa korkean tason tapaamisen jatkotoimena 29. syyskuuta 2017 annetulle Nizzan julistukselle 12 . Tapaamiseen osallistuvat julistuksen allekirjoittaneet kaupunginjohtajat ja muita paikallis- ja aluetason edustajia. Tarkoituksena on jatkaa julkisten tilojen suojeluun liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

Tavoite

Toimi/Tulos

Määräaika

Tehostetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä julkisten tilojen suojelemiseksi.

Perustetaan toiminnanharjoittajien foorumi keskeisten yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa kokoamaan saatavilla olevat ohjeet, laatimaan suosituksia ja jakamaan parhaita käytäntöjä. Sidosryhmiä edustavat foorumissa niiden eurooppalaiset järjestöt. Foorumi jaetaan aihekohtaisiin toiminta-alueisiin ja sitä käytetään viestintäkanavana viranomaisten ja erilaisia julkisia tiloja hoitavien toiminnanharjoittajien välillä.

Järjestäytymiskokous vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä.

Edistetään alue- ja paikallisviranomais-ten yhteistyötä julkisten tilojen suojelemiseksi.

Käynnistetään vuoropuhelu alue- ja paikallisviranomaisten, myös eurooppalaisten kaupunkien johtajien, kanssa sen selvittämiseksi, miten yhteisö voi parantaa julkisten tilojen suojelua. Tavoitteena on vaihtaa parhaita käytäntöjä, saada käyttöön tutkimuslaitosten ja yksityissektorin tieteellinen tieto ja taitotieto ja helpottaa mahdollisuuksia saada rahoitusta.

Ensimmäinen kaupunginjohtajien ja muiden alue- ja paikallisviranomais-ten kokous vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.

V.    PÄÄTELMÄT

Eurooppaan kohdistuvat uhkat muuttuvat jatkuvasti, minkä vuoksi eurooppalaisten on yhdistettävä voimansa ja kehitettävä innovatiivisia, kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja julkisten tilojen suojelun parantamiseksi. Vaikka terrorismin riskiä ei voida koskaan poistaa kokonaan, tässä toimintasuunnitelmassa esitetyillä operatiivisilla toimenpiteillä, koordinoidulla toiminnalla ja ohjeilla voidaan auttaa jäsenvaltioita puuttumaan hiljattain tehdyissä terrori-iskuissa paljastuneisiin merkittäviin heikkouksiin ja parantaa huomattavasti julkisten tilojen turvallisuutta.

Tässä tiedonannossa esitetyillä toimenpiteillä pyritään pohjustamaan tehokasta julkisten tilojen suojelua koskevaa EU-yhteistyötä. Komissio kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään tässä toimintasuunnitelmassa esitettyjä eri vaihtoehtoja, kuten käytettävissä olevaa EU:n rahoitusta. Se pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tämän toimintasuunnitelman ja osallistumaan aktiivisesti sen täytäntöönpanoon tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa. Komissio tarkastelee tämän toimintasuunnitelman toteutuksen edistymistä ennen vuoden 2018 loppua.

(1) Europol, Changes in Modus Operandi of IS revisited (2.12.2016): https://www.europol.europa.eu/ newsroom/news/islamic-state-changing-terror-tactics-to-maintain-threat-in-europe ja Terrorism Situation and Trend report 2017 (15.6.2017): https://www.europol.europa.eu/tesat/2017/index.html .
(2) https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/letter-of-intent-2017_fi.pdf .
(3) Ks. yhdestoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia (COM(2017) 608 final, 18.10.2017).
(4) Ks. Toimintasuunnitelma toimintavalmiuden parantamiseksi kemialliseen, biologiseen sekä säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyviä riskejä vastaan (COM (2017) 610 final, 18.10.2017).
(5) EU:n kaupunkiagenda – Amsterdamin julkilausuma: http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/themes/urban-development/portal/ .
(6) Esimerkkejä hankkeista: turvallista kaupunkiliikennettä edistävä hanke SECUR-ED (Secured Urban Transportation) on lähes 40 miljoonan euron suuruinen demonstrointihanke, joka kokoaa suuret liikenteenharjoittajat, teollisuuden ja korkeakoulut yhteen kehittämään yhdenmukaista ja yhteentoimivaa pakettia demonstroinneilla validoiduista teknologioista ja prosesseista joukkoliikenteen turvallisuuden parantamiseksi; DESURBS (Designing safer urban spaces) on turvallisten kaupunkitilojen suunnittelua edistävä 3,2 miljoonan euron kaksivuotinen hanke, jonka tuloksena saadaan uusia menetelmiä, tietokantoja ja ohjelmistotyökaluja, kuten päätöksentekoa tukeva järjestelmäportaali, joka auttaa kaupunkisuunnittelijoita ja arkkitehteja sekä insinöörejä tunnistamaan ja korjaamaan turvallisuuteen liittyviä heikkouksia kaupunkisuunnittelussa; ja SURVEIRON (Advance surveillance system for the protection of urban soft targets and urban critical infrastructure) eli edistynyttä valvontajärjestelmää kaupunkien pehmeiden kohteiden ja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi edistävä 2,5 miljoonan euron suuruinen pk-yrityksille suunnattu hanke, joka tarjoaa innovatiivisen ratkaisun tällaisten tilojen suojelemiseksi ja joka tarjoaa julkisen ja yksityisen sektorin turvallisuusalan toimijoille älykästä valvonta- ja päätöksentekopalvelua kriittisiä tilanteita varten. Täydellinen luettelo seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 puiteohjelman turvallisuustutkimushankkeista on saatavilla sivustolla: http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/industry -for-security/index_en.htm.
(7) COM(2017) 407 final, 26.7.2017.
(8) EU:n rahoittama AIRPOL-verkosto koordinoi lainvalvontayksiköitä eurooppalaisilla lentoasemilla.
(9) EU:n rahoittama ATLAS-verkosto kokoaa yhteen jäsenvaltioiden erityistoimintayksiköt.
(10) Eurooppalainen lainvalvontaviranomaisten teknologiaverkosto (ks. myös V luku).
(11) EU:n rahoittama Euroopan rautatiepoliisiverkosto käsittelee rautatieliikenteen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä rautatieliikenteen kansainvälistyessä Euroopassa.
(12) Nizzan julistus hyväksyttiin Euro–Välimeri-alueen kaupunginjohtajien konferenssissa 29. syyskuuta 2017. Konferenssi järjestettiin Nizzan kaupunginjohtajan aloitteesta ja komission tuella. Tarkoituksena oli vaihtaa radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja julkisten tilojen suojeluun liittyviä parhaita käytäntöjä kaupunkien ja paikallis- ja alueviranomaisten tasolla.