Bryssel 10.10.2017

COM(2017) 585 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kolmas vuosikertomus EU:n sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen täytäntöönpanosta


KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kolmas vuosikertomus EU:n sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen täytäntöönpanosta

1.Johdanto

Vuosi 2016 oli Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen 1 , jäljempänä ’sopimus’, neljäs täytäntöönpanovuosi. Sopimusta on sovellettu väliaikaisesti Perun osalta maaliskuusta 2013 ja Kolumbian osalta elokuusta 2013 2 .

Tätä sopimusta muutettiin ensimmäisen kerran Kroatian EU:hun liittymistä koskevalla pöytäkirjalla. Peru päätti ratifiointimenettelyn 6. huhtikuuta 2017, ja pöytäkirja tuli sen jälkeen voimaan Perun osalta 1. toukokuuta 2017.

Sopimusta muutettiin toisen kerran Ecuadorin liittymistä sopimukseen koskevalla pöytäkirjalla, jota on sovellettu väliaikaisesti 1. tammikuuta 2017 alkaen. Ratifiointiprosessi on käynnissä Kolumbiassa ja Perussa sekä EU:n jäsenvaltioissa. 3  

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen ja banaaneja koskevan vakautusmekanismin täytäntöönpanosta 15 päivänä tammikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 19/2013 4 , jäljempänä ’asetus’, 13 artiklan mukaan komissio on sitoutunut esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen sopimuksessa määrättyjen velvoitteiden ja tämän asetuksen soveltamisesta, täytäntöönpanosta ja noudattamisesta. Tällä kertomuksella täytetään mainittu vaatimus.

2.Analyysissä käytetty menetelmä

Kahdenvälisten kauppavirtojen analyysi perustuu sopimuksen neljättä täytäntöönpanovuotta (kalenterivuosi 2016) ja sopimusta edeltänyttä kalenterivuotta (2012) koskevien Eurostatin tietojen vertailuun. Palvelukaupan ja sijoitusten virtojen ja varantojen osalta analyysi perustuu vuotuisiin tietoihin vuoteen 2015 asti.

Kaiken kaikkiaan on syytä huomata, että kauppavirtojen vaihteluun vaikuttavat monet tekijät eikä muutosten voida katsoa johtuvan pelkästään sopimuksen olemassaolosta tai sen täytäntöönpanovaiheesta.



3.Kaupan kehitys (vuosittain ja väliaikaisen soveltamisen alkamisesta lähtien)

3.1    Tavarakauppa

Kolumbia

EU on Kolumbian toiseksi suurin kauppakumppani Yhdysvaltojen jälkeen. EU:n ja Kolumbian välinen kauppa kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2014, mutta väheni sen jälkeen kahtena viime vuotena. Tämä vaikuttaa johtuvan pääasiassa ulkoisen kysynnän vähenemisestä Kolumbiassa ja kansainvälisten hyödykkeiden hintojen alenemisesta, mikä vaikutti Kolumbian mineraalituotteiden vientiin. Kahdenvälisen kaupan arvo oli 23,5 prosenttia pienempi vuonna 2016 vuoteen 2012 verrattuna, ja Kolumbian kaupankäynti muun maailman kanssa väheni noin 36 prosenttia samana ajanjaksona.

Vuonna 2016 kahdenvälisen kaupan arvo oli 10,8 miljardia euroa, kun se vuonna 2012 oli 14,2 miljardia euroa, minkä seurauksena EU:n kauppatase oli ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen vähän ylijäämäinen.

EU:n vienti Kolumbiaan kasvoi 5,5 miljardista eurosta vuonna 2012 jopa 6,5 miljardiin euroon vuonna 2015 mutta väheni vuonna 2016 jälleen 15 prosenttia 5,4 miljardiin euroon. Tämä noudattelee Kolumbiaan muualta maailmasta suuntautuvan tuonnin vähenevää suuntausta.

EU:n tuonnin arvo Kolumbiasta oli 5,4 miljardia euroa vuonna 2016 eli pienempi kuin vuonna 2015, jolloin se oli 6,7 miljardia euroa, ja vuonna 2012, jolloin se oli 8,6 miljardia euroa (37,5 prosentin pudotus). Kolumbian kokonaisvienti kuitenkin väheni 48 prosenttia samalla ajanjaksolla.

Taulukko 1: EU:n ja Kolumbian kahdenvälinen tavarakauppa 2012–2016 (milj. euroa)

Lähde: Eurostat

Alakohtaiset vaikutukset

EU:sta Kolumbiaan suuntautuvan viennin tärkeimmät luokat vuonna 2016 olivat

·koneet ja mekaaniset laitteet (HS84), 16,1 prosenttia EU:n viennistä, vähennystä 24,6 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna pääasiassa investointien pienemmän kysynnän vuoksi

·farmaseuttiset tuotteet (HS30), 13 prosenttia viennistä, lisäystä 12,5 prosenttia

·ajoneuvot ja osat (HS87), 8,5 prosenttia EU:n viennistä, lisäystä 2,1 prosenttia

·lääketieteelliset (ja muut) kojeet ja laitteet (HS90) sekä muovit ja muovitavarat (HS39), lisäystä kummassakin luokassa 11 prosenttia

·EU:n maataloustuotteiden (HS01–HS24) kokonaisvienti kasvoi 82 prosenttia vuodesta 2012, mikä johtui useimmissa tuoteryhmissä pitkälti terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan luvun täytäntöönpanosta.

EU:n tuonnissa Kolumbiasta tärkeimmät luokat ovat seuraavat:

·kivennäistuotteet (HS27), 51,3 prosenttia EU:n tuonnista, kun ne vuonna 2012 olivat 68,5 prosenttia

·hedelmät (HS08), 18 prosenttia eli lähes kaksinkertainen määrä verrattuna 9,6 prosenttiin vuonna 2012 (banaanien lisäksi muiden trooppisten hedelmien tuonti kasvoi)

·kahvi (HS09), lisäystä 44,9 prosenttia, osuus nyt 10,9 prosenttia EU:n tuonnista

·EU:n maataloustuotteiden (HS01–HS24) kokonaistuonti kasvoi 32,9 prosenttia vuodesta 2012.

Peru

EU on Perun kolmanneksi suurin kauppakumppani Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Vuonna 2016 kahdenvälinen kauppa väheni hieman pääasiassa ulkoisen kysynnän pienentymisen ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen alenemisen vuoksi. Perun kokonaiskauppa muun maailman kanssa väheni vuodesta 2012 vuoteen 2016 yhteensä 18 prosenttia, kun sen EU:n kanssa käymä kauppa väheni 11 prosenttia.

Kahdenvälisen kaupan arvo oli 8,7 miljardia euroa vuonna 2016, eli se pieneni 11 prosenttia verrattuna vuoteen 2012, ja EU:n kauppataseen alijäämä pieneni verrattuna vuoteen 2012.

EU:n tuonti Perusta väheni 4 prosenttia vuodesta 2012, kun taas Perun maailmanlaajuinen vienti väheni 14 prosenttia.

EU:n vienti Peruun lisääntyi samalla ajanjaksolla 4 prosenttia, kun taas kokonaistuonti Perusta väheni 22 prosenttia.

Taulukko 2: EU:n ja Perun kahdenvälinen tavarakauppa 2012–2016 (milj. euroa)

Lähde: Eurostat

Alakohtaiset vaikutukset

EU:sta Peruun suuntautuvan viennin tärkeimmät luokat vuonna 2016 olivat

·koneet ja mekaaniset laitteet (HS84), 27 prosenttia viennistä, kun se vuonna 2012 oli 34 prosenttia

·sähkölaitteet (HS85), 9 prosenttia viennistä, 15 prosenttia vähennystä vuodesta 2012

·moottoriajoneuvot (HS87), 8 prosenttia viennistä, autojen osuus kasvoi 17 prosenttia ja kuorma-autojen 9 prosenttia

·farmaseuttiset tuotteet (HS30), 5 prosenttia EU:n viennistä (76 prosenttia lisäystä vuodesta 2012)

·maataloustuotteet (HS01–HS24), lisäystä 73 prosenttia vuodesta 2012, erityisesti alkoholijuomat (+60 prosenttia), pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet (+277 prosenttia) ja kasviksista valmistetut tuotteet (+156 prosenttia).

EU:n tuonnissa Perusta tärkeimmät luokat olivat

·malmit, kuona ja tuhka (HS26), 24 prosenttia EU:n koko tuonnista, mutta 40 prosenttia vähennystä vuodesta 2012

·kivennäispolttoaineet ja öljyt (HS27), 7 prosenttia EU:n tuonnista, 48 prosenttia vähennystä vuodesta 2012

·hedelmät (HS08), nyt 18 prosenttia EU:n tuonnista, lisäystä 120 prosenttia (tärkeimmät tuotteet ovat avokadot, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet, mangot ja mustikat banaanien lisäksi)

·kahvi (HS09), nyt kolmanneksi suurin EU:n tuontiryhmä, jonka osuus tuonnista on 7 prosenttia mutta vähentynyt 32 prosenttia vuodesta 2012 pääasiassa tuholaisongelman vuoksi

·kalat ja nilviäiset (HS03), 5 prosenttia tuonnista, lisäystä 30 prosenttia

·kasvikset (HS07), 4 prosenttia tuonnista (josta 77 prosenttia parsaa), lisäystä 22 prosenttia

·kaakaon tuonti lisääntyi 226 prosenttia, ja sen osuus oli 5 prosenttia EU:n tuonnista.

3.2    Palvelukauppa ja sijoitukset

3.2.1.    Palvelukauppa

Taulukko 3: EU:n ja Kolumbian kahdenvälinen palvelukauppa 2010–2015 (milj. euroa)

2010

2011

2012

2013

2014

2015

EU28:n tuonti

987

1 355

1 447

1 434

1 615

1 496

EU28:n vienti

1 953

2 636

2 857

2 576

2 485

2 866

Tase

967

1 281

1 410

1 141

870

1 370

Kaupankäynti yhteensä

2 940

3 992

4 304

4 010

4 100

4 362

Lähde: Eurostat

Kahdenvälinen palvelukauppa Kolumbian kanssa pysyi vuonna 2015 vakaasti 4,3 miljardissa eurossa. Kolumbian tilastojen mukaan EU:n osuus Kolumbian palvelujen kokonaiskaupasta oli 16,2 prosenttia vuonna 2016.

Taulukko 4: EU:n ja Perun kahdenvälinen palvelukauppa 2010–2015 (milj. euroa)

 

2010

2011

2012

2013

2014

2015

EU28:n tuonti

898

849

855

831

879

803

EU28:n vienti

1 067

1 094

1 503

1 704

1 472

1 667

Tase

169

245

648

873

593

864

Kaupankäynti yhteensä

1 964

1 943

2 358

2 535

2 351

2 469

Lähde: Eurostat

Kahdenvälinen palvelukauppa Perun kanssa lisääntyi vuonna 2015 vuoteen 2012 verrattuna 5 prosenttia. EU:n vienti lisääntyi 11 prosenttia, mutta Perun vienti väheni 6 prosenttia tällä ajanjaksolla. Perun tilastojen perusteella EU:n osuus Perun palvelujen kokonaiskaupasta oli lähes 30 prosenttia vuonna 2015.

3.2.2.    Sijoitukset

Taulukko 5: EU:n ja Kolumbian sijoitusten virrat ja varannot 2013–2015 (milj. euroa)

 

EU:hun suuntautuvat

EU:sta lähtevät

 

2013

2014

2015

2013

2014

2015

Varannot

4 788

4 248

4 418

17 528

16 258

18 163

Virrat

1 365

-192

371

-278

183

1 458

Lähde: Eurostat

EU on ensimmäinen ulkomainen investoija Kolumbiassa. EU:n suorien ulkomaisten sijoitusten varannot Kolumbiassa lisääntyivät 4 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2015 ja olivat yhteensä 18,2 miljardia euroa vuonna 2015. Kolumbian suorien ulkomaisten sijoitusten varannot EU:ssa vähenivät 8 prosenttia vuodesta 2013 ja olivat yhteensä 4,4 miljardia euroa vuonna 2015.

Taulukko 6: EU:n ja Perun sijoitusten virrat ja varannot 2013–2015 (milj. euroa)

 

EU:hun suuntautuvat

EU:sta lähtevät

2013

2014

2015

2013

2014

2015

Varannot

243

245

1 536

9 135

9 512

10 465

Virrat

129

264

672

4

618

1 473

Lähde: Eurostat

EU on ensimmäinen ulkomainen investoija Perussa. EU:n suorien ulkomaisten sijoitusten varannot Perussa lisääntyivät 15 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2015 ja olivat yhteensä 10,4 miljardia euroa vuonna 2015. Perun suorien ulkomaisten sijoitusten varannot EU:ssa kasvoivat 1,5 miljardiin euroon vuonna 2015, mikä merkitsi 533 prosentin lisäystä verrattuna vuoteen 2013.

3.3    Tullietuuksien käyttöaste

Tullietuuksien käyttöä voidaan arvioida sen perusteella, mikä osuus kauppavirrasta toteutuu sopimuksen puitteissa.

EU:n tilastot osoittavat, että sopimuksen piiriin kuuluu yli 95 prosenttia sekä Kolumbian että Perun viennistä EU:hun.

Kolumbian tilastojen perusteella EU:n tullietuuksien käyttöaste Kolumbiassa oli 70,6 prosenttia vuonna 2016 (kun se vuonna 2014 oli 55,7 prosenttia, mikä osoittaa, että EU:n viejät hyödyntävät sopimusta paremmin). Tilastotietoja EU:n tullietuuksien käyttöasteesta Perussa ei ole saatu.

3.4    Vaikutukset pk-yrityksiin

Kolumbian viranomaisten antamien tietojen mukaan vuonna 2016 vientiä EU:sta harjoitti 2 002 yritystä, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 1 656. Niistä yrityksistä, joiden EU:hun suuntautuvan viennin arvo oli vähintään 10 000 Yhdysvaltain dollaria, 314 oli pieniä tai keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) 5 ja 634 mikroyrityksiä 6 . Pk-yritykset ovat vahvasti edustettuina muiden kuin mineraalituotteiden viennissä, joka lisääntyi 35 prosenttia vuodesta 2012. Mikroyritysten vienti EU:hun kasvoi 81 prosenttia vuodesta 2012.

Perun viennin ja matkailun edistämisneuvoston mukaan sopimuksen voimaantulosta lähtien vientiä EU:hun on harjoittanut 2 269 uutta yritystä, joista 857 toimi maatalouden raaka-aineita jalostavan teollisuuden alalla ja 458 tekstiilialalla. Uudet vientiyritykset ovat pääasiassa pk-yrityksiä (95,3 prosenttia), jotka toimivat hedelmien, vihannesten, ruokavalmisteiden ja kalatuotteiden kaltaisten nopeasti kasvavien vientituotteiden alalla.

4.Täytäntöönpanosta vastaavien elinten toiminta

EU:n sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen kauppakomitean kokous pidettiin 9. joulukuuta 2016 Brysselissä Belgiassa, ja sitä ennen kokoontuivat kaikki kahdeksan alakomiteaa. Kokousten tärkeimmät päätelmät ovat seuraavat:

a) Tullin, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomitea (28.–29. marraskuuta 2016 – videokokous)

Osapuolet keskustelivat suoran kuljetuksen määritelmää koskevasta määräyksestä ja sen mahdollisesta muuttamisesta niin, että kolmannen maan kautta kuljetettavien tuotteiden lähetysten jakaminen olisi mahdollista. Sopimukseen ei päästy, ja asiaa selvitetään edelleen.

EU toi esiin taimenen mädin tuontitullin yliarvostuksen Perussa. Peru selitti, että asia on selvitetty, ja sen mukaan tulliarvo perustuu kauppa-arvoon ja maahantuojat ovat oikeutettuja liikaa maksettujen tullimaksujen palautuksiin.

Kolumbia ja Peru toivat esiin alkuperäselvityksiin ja Espanjan esittämien tarkastuspyyntöjen määrään liittyviä kysymyksiä.

b) Julkisten hankintojen alakomitea (2. joulukuuta 2016 – videokokous)

Perun osalta EU ilmaisi huolensa siitä, että teknisissä erittelyissä saatetaan viitata standardeihin tavalla, joka muodostaa esteen EU:n toimijoiden pääsylle julkisten hankintojen markkinoille.

Kolumbian osalta EU toi esiin erityisesti infrastruktuurista vastaavien hajautettujen (kunnallisten) yksiköiden pääsyn keskushallintoa alemman tason markkinoille. Osapuolet sopivat keskustelujen jatkamisesta ratkaisun löytämiseksi.

c) Kaupan teknisten esteiden alakomitea (5. joulukuuta 2016 – Perun osalta videokokous)

Kolumbian osalta EU toi esiin kansallisen laatuosajärjestelmän käyttöönoton ja erityisesti sääntelykäytäntöön tehdyt muutokset, jotka vaikuttavat teknisten määräysten laatimiseen. Osapuolet keskustelivat vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevista kaupankäyntiä helpottavista aloitteista, jotta voidaan paremmin tunnustaa muiden osapuolten alueella tehdyt sertifioinnit. Kolumbia esitti ehdotuksen tällaisten sertifikaattien tunnustamisesta.

Perulle EU ilmaisi huolensa niiden jäsenvaltioiden tunnustamisesta, jotka ovat tehostetun terveysseurannan asemassa lääkkeiden ja lääkintälaitteiden viennissä, ja vaati kohtelemaan kaikkia jäsenvaltioita samalla tavalla.

d) Terveys- ja kasvinsuojelutoimien alakomitea (6.–7. joulukuuta 2016)

Osapuolet totesivat, että terveys- ja kasvinsuojelumääräysten täytäntöönpanossa, erityisesti yhdenmukaistettujen tuontiedellytysten vahvistamisessa sekä maito- ja lihatuotteiden sertifioinnissa, on edistytty. Peru ja Kolumbia hyväksyivät alueellistamisen periaatteen toteuttamisen ja sen vaatimuksen poistamisen, jonka mukaan eläinten ”on synnyttävä ja ne on kasvatettava ja teurastettava samassa jäsenvaltiossa ”. Peru ja Kolumbia ilmaisivat kiinnostuksensa mikrobilääkeresistenssiä koskevaan yhteistyöhön EU:n kanssa. Eläinten hyvinvointiin liittyen Kolumbia ja Peru vahvistivat olevansa kiinnostuneita yhteistyöstä ja toimintaa koskevasta tiedonvaihdosta tällä alalla. Osapuolet sopivat työsuunnitelmasta kaupankäynnin edellytysten parantamiseksi.  

e) Maatalouden alakomitea (7. joulukuuta 2016)  

Osapuolet tarkastelivat kauppavirtoja ja kiintiöiden käyttöä, banaaneja koskevaa vakautusmekanismia ja EU:n tukiohjelmaa Kolumbian maitoalalle sekä mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä maatalousasioissa.

WTO:ssa meneillään olevan riitojenratkaisun aiheena oleviin alkoholijuomiin liittyen Kolumbia ilmoitti hyväksyneensä uuden alkoholijuomalain. EU toi esiin huolensa Perun syrjivistä veroista Piscon ja tuontialkoholijuomien välillä sekä raskasmetallianalyysiä koskevasta lainsäädännöstä, joka ei koske Piscoa mutta koskee vastaavia tuontituotteita.

f) Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea (7.–8. joulukuuta 2016)

Osapuolet järjestivät tapaamisia sopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista määräyksistä vastuussa olevien tahojen kanssa (katso osa 5 jäljempänä).

g) Teollis- ja tekijänoikeuksien alakomitea (8. joulukuuta 2016)

Keskustelu maantieteellisistä merkinnöistä kattoi niiden rekisteröinnissä jäljellä olevat ongelmat, täytäntöönpanokysymykset ja maantieteellisten merkintöjen luetteloiden yksinkertaistettua päivitysmenettelyä koskevat pohdinnat. Peru ja Kolumbia kertoivat aikovansa lisätä uusia suojattavia maantieteellisiä merkintöjä.

Muista teollis- ja tekijänoikeuksista EU toi esiin lääkepatentteihin liittyviä kysymyksiä: Kolumbian kanssa kysymyksen terveysministeriön roolista patenttien tutkinnassa, ja Perun kanssa tietosuojasäännöksiin liittyviä kysymyksiä (mm. kliiniset tiedot). EU toi esiin myös seuraavia tekijänoikeuksiin ja lähioikeuksiin liittyviä asioita: Kolumbiassa julkista liikennettä koskevan ”julkisen esittämisen oikeuden” täytäntöönpanon, ja Perussa yhteisvalvontajärjestöihin liittyvät ongelmat, jotka koskevat avoimuutta, tuottojen jakamista ja valvontaa.

EU toi esiin täytäntöönpanoa koskevia kysymyksiä sidosryhmien huolenaiheiden perusteella. Peru kertoi myönteisestä kehityksestä, kuten nopeammista menettelyistä ja varotoimenpiteiden hyväksymisestä, sekä meneillään olevasta työstä teollis- ja tekijänoikeustuomioistuinten vahvistamiseksi. Kolumbia viittasi uuteen ensisijaisia aloja koskevaan täytäntöönpanostrategiaansa, jolle tehtiin ensimmäisen vuoden täytäntöönpanon arviointi.

h) Markkinoille pääsyn alakomitea (8. joulukuuta 2016)

Osapuolet keskustelivat kauppavirroista sekä tullietuuksien ja tariffikiintiöiden käytöstä.

Markkinoille pääsyyn liittyvissä kysymyksissä EU korosti olevansa huolissaan kuorma-autojen hävittämispolitiikasta Kolumbiassa. Kolumbia viittasi tulevaan asetuksen nro 1517 täytäntöönpanoasetukseen, jolla parannetaan markkinoille pääsyä siihen asti, kun politiikka poistetaan kokonaan käytöstä vuoden 2018 loppuun mennessä. EU toi myös esiin kysymyksen 30 000 Yhdysvaltain dollarin (FOB) kynnyksen soveltamisesta niin, että sen ylittävällä summalla myydyistä henkilöautoista perittäisiin suurempi vero, sekä Kolumbian 11 hallintoalueella asetetusta velvollisuudesta lisätä tuontioluisiin veromerkit.

Perun osalta EU ilmoitti olevansa huolestunut sen tullinpalautusjärjestelmän soveltamisesta.

Kauppakomitea (9. joulukuuta 2016)

Kauppakomiteassa käsiteltiin alakomiteoiden työtä. EU toi esiin joitakin merkittäviä ongelmia, kuten lähetysten suorat kuljetukset ja jakaminen Kolumbiassa ja Perussa, EU:n pääsy keskushallintoa alemman tason julkisten hankintojen markkinoille Kolumbiassa, tuontialkoholijuomien jatkuva syrjivä kohtelu Perussa, maantieteellisten merkintöjen täytäntöönpanon puute Perussa (Oporto ja Feta) ja velvollisuus lisätä tuontioluisiin veromerkit joillakin Kolumbian hallintoalueilla. Peru esitti huolensa uuselintarvikkeita koskevasta EU:n asetuksesta (EU) 2015/2283.

EU antoi päivityksen sopimuksen ratifiointitilanteesta jäsenvaltioissa. Kolumbia ja Peru kertoivat Kroatian EU:hun liittymistä koskevan pöytäkirjan ratifiointiprosessista. Osapuolet olivat tyytyväisiä Ecuadorin liittymistä sopimukseen koskevan pöytäkirjan käynnissä olevaan ratifiointiprosessiin ja pöytäkirjan väliaikaiseen soveltamiseen 1. tammikuuta 2017 lähtien.

5.Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten täytäntöönpano

5.1.Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea

Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean, jäljempänä ’alakomitea’, kolmas kokous pidettiin Brysselissä 7. ja 8. joulukuuta 2016. 

5.1.1.Työvoimaan liittyvien määräysten täytäntöönpano

EU tiedotti ILO:n sopimusten, erityisesti vuoden 2014 pakkotyötä koskevan pöytäkirjan sekä kotitaloustyötä ja kalastusalan työtä koskevien ILO:n yleissopimusten, ratifioinnista jäsenvaltioissa. Se kertoi EU:n pimeää työtä koskevasta foorumista keinona puuttua epäviralliseen talouteen ja käynnissä olevasta EU:n terveys- ja turvallisuuslainsäädännön tarkistamisesta. EU ilmaisi huolensa ILO:n valvontajärjestelmän esiin tuomista työvoimakysymyksistä ja kannusti edelleen Kolumbiaa ja Perua korjaamaan tunnistetut puutteet ja parantamaan kansainvälisten työnormien tosiasiallista noudattamista.

Kolumbia kuvaili uudistuksia, joiden tavoitteena on varmistaa työntekijöiden yhdistymisvapaus ja edistyä rankaisemattomuuden ja väkivallan vähentämisessä, sekä ILO:n kotitaloustyötä koskevan yleissopimuksen ratifiointiaan. Kolumbia kertoi myös työvoimapolitiikan suositusten toteuttamiseksi tehdystä työstä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön (OECD) liittymisen yhteydessä. Kolumbia korosti työmarkkinaosapuolten vuoropuheluista ja työriitojen ratkaisumekanismeista saatuja myönteisiä kokemuksia. Maa huomautti rauhanprosessin aiheuttamista ihmisarvoiseen työhön ja epävirallisuuteen liittyvistä haasteista maaseudulla. Se antoi myös katsauksen toimenpiteistä, joiden tavoitteena on tehostaa työsuojelutarkastuksia ja torjua alihankintaan ja epäviralliseen työvoimaan liittyviä käytäntöjä.

Peru määritteli uuden hallituksen painopisteet, joita ovat virallistaminen, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, lapsi- ja pakkotyövoiman käytön ehkäiseminen ja lopettaminen sekä työsuojelutarkastukset. Maa kertoi ratifioineensa hiljattain ILO:n äitiyssuojelusopimuksen ja ottaneensa käyttöön mekanismeja työmarkkinaosapuolten osallistamiseksi kansallisen työvoima- ja työllisyyden edistämisneuvoston kautta.

5.1.2.Ympäristöön liittyvien määräysten täytäntöönpano

EU korosti monenvälisten ympäristösopimusten kehityskulkua ja toimiaan Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumustensa täytäntöönpanemiseksi. EU kannusti uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) osapuolten konferenssiin liittyen Kolumbiaa panemaan täytäntöön kaupankäynnin vakaita valvontamekanismeja koskevat sitoumuksensa CITES-luetteloon sisältyvillä krokotiilin- ja kaimaaninnahkoilla käytävässä kaupassa. Kolumbia ilmoitti palaavansa asiaan EU:n kanssa ja antavansa lisätietoja tähän asiaan puuttumiseksi toteutettavista toimenpiteistä. EU esitteli kiertotalouspaketin ja ilmaisi olevansa kiinnostunut asiaa koskevista liiketapaamisista Kolumbiassa.

Peru korosti strategiansa toimintalinjoja ”Perú Limpio” ja ”Perú Natural” ja uuden hallituksen painopisteitä: luonnon, erityisesti metsien, monimuotoisuuden kestävä hyödyntäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen vaikutusten lieventäminen, kiinteän jätteen tehokas käsittely, rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito, pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä ekotehokkuus. Maa korosti asianmukaisen institutionaalisen kehyksen sekä eri aloilla ja hallinnon eri tasoilla työskentelyn tarvetta.

5.2.Paikalliset kuulemiset ja alakomitean tapaamiset kansalaisyhteiskunnan kanssa

Paikalliset kuulemiset

EU:n kansalaisyhteiskunnan kuulemismekanismi (”kotimainen neuvoa-antava ryhmä”) on perustamisensa jälkeen tavannut viisi kertaa, ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tarjonnut sen käyttöön kolme jäsentä sekä sihteeristön. 

Kolumbian kansalaisyhteiskunnan edustajat järjestivät useita kokouksia EU:n edustustossa Bogotassa. Yksi niistä pidettiin EU:n kotimaisen neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajan kanssa, ja siinä keskusteltiin mahdollisuudesta perustaa sen kuulemismekanismien alaryhmiä sopimuksen seurantaa varten.

Alakomitean tapaamiset kansalaisyhteiskunnan kanssa

Alakomitean avoin istunto kansalaisyhteiskunnan kanssa pidettiin 8. joulukuuta 2016, ja siihen osallistui noin 60 edustajaa. Istunto lähetettiin suorana verkossa. Osapuolet tiedottivat kansalaisyhteiskunnalle alakomitean keskusteluista suullisilla ja kirjallisilla raporteilla, minkä jälkeen järjestettiin kysymys- ja vastausistunto ja keskustelu. Kansalaisyhteiskunnan edustajat EU:sta, Kolumbiasta ja Perusta antoivat yhteisen julistuksen, jossa käsiteltiin työvoima-, ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiä sekä pientuottajien ja pk-yritysten pääsyä markkinoille ja annettiin kansalaisyhteiskunnan osallistumista koskevia suosituksia.

5.3.Työt jatkossa ja muut toimet

Kaikki osapuolet sopivat yhteyksien tiivistämisestä kaupan ja kestävän kehityksen määräysten täytäntöönpanotoimien kehittämiseksi. Ympäristön ja työvoiman lisäksi osapuolet keskustelivat mahdollisesta vastuullista liiketoimintaa / yritysten yhteiskuntavastuuta koskevasta työstä monialaisena välineenä.

EU järjesti Kolumbian ja Perun pyynnöstä 6. joulukuuta 2016 teknisen seminaarin, josta oli videoyhteys Bogotaan ja Limaan. Seminaarissa esiteltiin EU:n kauppasopimusten vaikutustenarvioinneissa käytettyjä menetelmiä ja keskusteltiin niistä.

Kolumbia

EU osallistui joulukuussa 2016 Kolumbiassa pidettyyn OECD:n alueelliseen seminaariin, jossa käsiteltiin vastuullisia mineraalien toimitusketjuja ja keskityttiin konflikteja aiheuttavia mineraaleja koskevaan EU:n tulevaan asetukseen. Seminaarin tuloksena EU:n edustusto Bogotassa perusti laitonta kaivostoimintaa käsittelevän koordinointiryhmän muiden lähetystöjen kanssa kantojen koordinoimiseksi ja yhteisten toimien suunnittelemiseksi.

EU:n maataloudesta vastaavan komission jäsenen Phil Hoganin vierailun aikana helmikuussa 2016 EU ja Kolumbia sopivat aloittavansa neuvottelut luomutuotteiden kauppaa koskevasta kahdenvälisestä sopimuksesta.

Huomion kiinnittämiseksi kestävään kehitykseen ja sen ja rauhanprosessin väliseen yhteyteen järjestettiin useita tapahtumia, kuten vierailuja konfliktista kärsiville alueille. Viimeisin tapahtuma oli helmikuussa 2017 pidetty konferenssi, jossa käsiteltiin sitä, miten kauppasopimus voi auttaa luomaan taloudellisia mahdollisuuksia rauhanprosessin yhteydessä. Lisätäkseen tietämystä Kolumbian työvoimatilanteesta EU:n edustusto järjesti kolmipäiväisen työpajan, jossa keskusteltiin työnormien täytäntöönpanosta.

Peru

EU:n edustusto Perussa piti 29. marraskuuta 2016 Limassa seminaarin ”Kohti OECD-jäsenyyttä: vastuullisen liiketoiminnan edistäminen Perussa”, joka liittyi hankkeeseen ”Vastuullinen liiketoiminta / yritysten yhteiskuntavastuu Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla – Pilottivaihe”.

EU:n edustusto Perussa osallistui ympäristön kannalta kestäviä liiketoimintamalleja käsitelleeseen NEXOS +1 seminaariin, joka järjestettiin 24. lokakuuta 2016 Limassa.

6.Erityisiä raportoitavia tai seurattavia osa-alueita

6.1.Tariffikiintiöiden käyttö

Sopimuksessa vahvistetaan tariffikiintiöt, joissa myönnetään toiselle osapuolelle tullietuuskohtelu kiintiön määrälliseen kynnysarvoon asti. Kynnysarvon ylittävään tuontiin sovelletaan suosituimmuustullia.

EU:n vahvistamat tariffikiintiöt

Taulukoissa 7 ja 8 esitetään EU:n Kolumbialle ja Perulle vahvistamien tariffikiintiöiden käyttöasteet. Ainoastaan käytetyt tariffikiintiöt mainitaan.

Kolumbian ruoko- ja juurikassokerin sekä kemiallisesti puhtaan sakkaroosin tariffikiintiön käyttö on lisääntynyt 88,4 prosentista 96,2 prosenttiin. Muita tariffikiintiöitä on käytetty hyvin vähän tai niitä ei ole käytetty lainkaan.

Taulukko 7: EU:n tariffikiintiöiden käyttö – Kolumbia

2013

2014

2015

2016

Ruokosokeri ja kemiallisesti puhdas sakkaroosi

88,4 %

85,72 %

93,8 %

96,2 %

Muut sokerimakeiset

1,37 %

1,32 %

1,23 %

1,5 %

Lähde: Verotuksen ja tulliliiton pääosasto (TAXUD), valvontatietokanta

Peru on käyttänyt ruokosokerin tariffikiintiön lähes kokonaan sopimuksen voimaantulon jälkeen. Maissin tariffikiintiön käyttöaste on myös suuri. Peru aikoo aloittaa valkosipulin tariffikiintiön hyödyntämisen. Muiden tariffikiintiöiden käyttöaste on hyvin alhainen.



Taulukko 8: EU:n tariffikiintiöiden käyttö – Peru

2013

2014

2015

2016

Ruokosokeri

100 %

100 %

3,5 %

99,8 %

Sokerimaissi

21 %

76 %

83,2 %

87,3 %

Valkosipuli

0 %

0 %

2,4 %

53,8 %

Rommi

0 %

0 %

0 %

7 %

Maissi

0,7 %

2,9 %

1,8 %

6,1 %

Sokerimakeiset

0,02 %

0,01 %

0,16 %

0,1 %

Lähde: Verotuksen ja tulliliiton pääosasto (TAXUD), valvontatietokanta

Kolumbian vahvistamat tariffikiintiöt

EU käyttää sienien, maitotuotteiden (jogurtin sekä maito- ja kermajauheen), heran, pikkulasten ruoaksi tarkoitettujen valmisteiden ja sokerimaissin vahvistetut tariffikiintiöt kokonaan, jäätelön tariffikiintiöstä pienemmän osan (vaikkakin aiempaa enemmän) ja tuskin yhtään juuston tariffikiintiöstä (keskiarvo 8 prosenttia) tai sokerimakeisten tariffikiintiöstä (keskiarvo 3 prosenttia).

Taulukko 9: Kolumbian tariffikiintiöiden käyttö – EU

2013

2014

2015

2016

Sienet

1,6 %

5 %

100 %

100 %

Maito ja kerma, jauheena

0 %

34,9 %

100 %

100 %

Hera

57,6 %

50 %

92,9 %

Ei enää tariffikiintiöitä

Pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet

40,4 %

67,5 %

99,1 %

100 %

Jogurtti

0 %

0,5 %

0,8 %

100 %

Sokerimaissi

0,42 %

54,2 %

100 %

100 %

Jäätelö

5,26 %

13,4 %

7,4 %

25,9 %

Juusto

9 %

8 %

8,2 %

7,9 %

Sokerimakeiset

1,8 %

3,4 %

3,1 %

3,8 %

Lähde: DIAN (Dirección de Impuestos y Aduanas Nacionales)

Perun vahvistamat tariffikiintiöt

EU käyttää voin ja maitojauheen tariffikiintiön kokonaan ja jäätelön tariffikiintiön lähes kokonaan. Muita tariffikiintiöitä se käyttää tuskin lainkaan.

Taulukko 10: Perun tariffikiintiöiden käyttö – EU

2013

2014

2015

2016

Voi

0 %

0 %

96,0 %

100 %

Juusto

0 %

0 %

0 %

4,3 %

Jäätelö

58,6 %

89,6 %

98,5 %

95,6 %

Maitojauhe

0 %

4,1 %

99,7 %

100 %

Äidinmaidonvastike

0 %

0 %

0 %

29,9 %

Purukumi

0,3 %

0 %

0,1 %

2,2 %

Sokeri

0 %

0 %

0 %

0,8 %

Rommi

3,5 %

0,0 %

3,5 %

5,8 %

Lähde: SUNAT (Superintendencia Nacional de Aduanas y de Administración Tributaria)

6.2.Kahdenvälisen suojalausekkeen ja banaaneja koskevan vakautusmekanismin täytäntöönpanosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 19/2013 täytäntöönpano

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen ja banaaneja koskevan vakautusmekanismin täytäntöönpanosta 15 päivänä tammikuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 19/2013 7 , jäljempänä ’asetus’, tarjoaa mahdollisuuden käynnistää suojatoimia koskevan tutkimuksen tai ottaa käyttöön ennakkovalvontatoimenpiteitä asetuksessa säädetyin edellytyksin. Asetuksen 3 ja 13 artiklan mukaisesti komissio on seurannut Kolumbiasta ja Perusta tapahtuvan banaanien (HS 08039010) tuonnin kehitystä.

EU:n Perusta tapahtuvan banaanien tuonnin määrä kasvoi vuonna 2015 lähes 5 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Suuntaus jatkui vuonna 2016 niin, että lisäystä oli lähes 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Vuosina 2015 ja 2016 EU:n tuonti Perusta saavutti lokakuussa sopimuksessa vahvistetun kynnystuontimäärän (86 250 tonnia vuonna 2015 ja 90 000 tonnia vuonna 2016). Asetuksen 15artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio tarkasteli tämän tuonnin vaikutusta EU:n banaanimarkkinoihin ja otti huomioon muun muassa hintatason, muista lähteistä tulevan tuonnin kehityksen ja unionin markkinoiden yleisen vakauden.

Komissio päätteli seuraavaa: 1) Koska Perusta EU:hun tulevan tuoreiden banaanien tuonnin osuus oli vain 4 prosenttia kokonaistuonnista vuonna 2015 ja hieman alle 2 prosenttia vuonna 2016, 2) koska muista perinteisistä banaaninviejämaista tuleva tuoreiden banaanien tuonti pysytteli selvästi vastaavissa vakautusmekanismeissa niille määritettyjen kynnysten alapuolella, 3) koska keskimääräisessä banaanin tukkuhinnassa ei ilmennyt merkittäviä muutoksia ja 4) koska negatiivisesta vaikutuksesta EU:n markkinoiden, EU:n tuottajien ja EU:n syrjäisimpien alueiden vakauteen ei ollut nähtävissä mitään merkkejä, Perusta peräisin oleviin banaaneihin sovellettavaa etuustullia ei ollut tarpeen suspendoida. 8

Taulukko 11: EU:n banaanintuonti Perusta vuosina 2015 ja 2016
(yhteenlasketut määrät tonneina)

Vuonna 2015 EU:n tuoreiden banaanien tuonnin määrä Kolumbiasta kasvoi 21 prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Tuonti kuitenkin supistui 4 prosenttia vuonna 2016 (1 307 458 tonnia vuonna 2015 ja 1 249 513 tonnia vuonna 2016).

Kolumbia jäi huomattavasti (noin 75 prosenttia) alle sopimuksessa vahvistetun kynnystuontimäärän, joka oli 1 687 500 tonnia vuonna 2015 ja 1 755 000 tonnia vuonna 2016.

Taulukko 12: EU:n banaanintuonti Kolumbiasta vuosina 2015 ja 2016
(yhteenlasketut määrät tonneina)

7.Päätelmät 

Sopimus toimii neljä vuotta voimaantulonsa jälkeen kaiken kaikkiaan hyvin. On selvää, että Latinalaisen Amerikan taloudellinen taantuma ja hyödykkeiden hintojen lasku maailmanmarkkinoilla vaikuttivat kauppavirtoihin. Kahdenvälinen kauppa EU:n ja Kolumbian välillä supistui kuitenkin vähemmän (23,5 prosenttia) samoin kuin EU:n ja Perun välillä (11 prosenttia) verrattuna näiden maiden muun maailman kanssa käymän kaupan kokonaisvähennykseen (Kolumbiassa noin 36 prosenttia ja Perussa 18 prosenttia).

Mineraalituotteiden osuus Kolumbian ja Perun EU:hun suuntautuvasta viennistä on pienentynyt ja on tällä hetkellä huomattavasti pienempi kuin niiden osuus viennistä muualle maailmaan, mutta sopimus on edistänyt kummankin maan viennin monipuolistumista. Sopimus tarjosi mahdollisuuksia uusien tuotteiden, erityisesti maataloustuotteiden vientiin. Ne ovat nyt keskeinen osa sekä Kolumbian että Perun EU:hun suuntautuvan viennin rakennetta, ja niiden osuus EU:hun suuntautuvan viennin kokonaisarvosta on Kolumbiassa lähes 40 prosenttia ja Perussa 51 prosenttia. Monipuolistuminen on myös johtanut uusien EU:hun suuntautuvaa vientiä harjoittavien yritysten määrän merkittävään kasvuun. Nämä ovat erityisesti pk-yrityksiä, jotka ovat vahvasti edustettuina nopeasti kasvavissa maataloustuotteiden vientiluokissa.

Sopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano on edelleen ratkaisevan tärkeää, jotta siitä saataisiin odotettu hyöty molemmin puolin. Täytäntöönpano edistyy hyvin useimmilla osa-alueilla, mutta joihinkin osa-alueisiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Perun on esimerkiksi pantava täytäntöön velvoitteensa terveys- ja kasvinsuojelutoimien alalla, jotta se voi viedä maataloustuotteita EU:hun.

Alkoholijuomien verotusasiassa, joka on ollut pitkäaikainen ongelma Kolumbiassa, on EU:n käynnistämän riitojenratkaisumenettelyn (DS502) jälkeen edistytty alkoholijuomia koskevan lakiuudistuksen hyväksymisen myötä huomattavasti. Lailla nro 1816, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2017, alkoholijuomajärjestelmää uudistettiin niin, että verosyrjintä poistui ja samalla puututtiin Kolumbian hallintoalueiden alkoholijuomien valmistus-, esittely- ja jakelumonopoleihin. Komissio seuraa tiiviisti näiden toimien täytäntöönpanoa. Sitä vastoin alkoholijuomien syrjivä verotus on edelleen ratkaisematon kysymys Perussa.

Keskustelut Kolumbian kanssa markkinoille pääsyä koskevien sitoumusten täytäntöönpanosta keskushallintoa alemman tason julkisten hankintojen osalta ovat myös myönteisiä.

Kummankin maan on edelleen pyrittävä varmistamaan EU:n maantieteellisten merkintöjen täytäntöönpano kummassakin maassa.

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanossa on edistytty, ja kummankin maan kanssa on käyty työvoimaa koskevaa vuoropuhelua entistä avoimemmin. Sekä työvoima- että ympäristökysymyksissä on kuitenkin edelleen haasteita. Tämän luvun täytäntöönpanon tukemiseksi tarvitaan lisää toimia ja yhteistyötä.

Banaaneja koskevan vakautusmekanismin osalta ei ollut merkkejä siitä, että Kolumbian ja Perun viennin taso olisi vaikuttanut EU:n markkinoiden vakauteen tai EU:n tuottajien tilanteeseen. Banaanien tuonnin tiivistä ja tehostettua seurantaa ja markkinatilanteen arviointia jatketaan.

Komissio jatkaa sopimuksen täytäntöönpanoa Kolumbian ja Perun ja nyt myös Ecuadorin kanssa, niin että kansalaiset, talouden toimijat ja muut sidosryhmät näissä maissa ja EU:ssa voivat hyötyä kaikin tavoin sopimuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Komissio kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja Euroopan parlamenttia tukemaan tätä prosessia aktiivisesti jatkossakin.

(1)

EUVL L 354, 21.12.2012, s. 3.

(2)

  http://www.consilium.europa.eu/fi/documents-publications/agreements-conventions/agreement/?aid=2011057  

(3)

  http://www.consilium.europa.eu/fi/documents-publications/agreements-conventions/agreement/?aid=2016044

(4)

EUVL L 17, 19.1.2013, s. 1.

(5)

Pk-yritys on yritys, jonka viennin arvo on yhteensä 500 000–5 000 000 Yhdysvaltain dollaria (FOB).

(6)

Mikroyrityksen viennin arvo on yhteensä alle 500 000 Yhdysvaltain dollaria.

(7)

   EUVL L 17, 19.1.2013, s. 1.

(8)

     EUVL L 328, 12.12.2015, s. 116, ja EUVL L 326, 1.12.2016, s. 16.