2.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 81/124


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämisestä”

(COM(2017) 291 final)

(2018/C 081/17)

Esittelijä:

David CROUGHAN

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 5.7.2017

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava erityisjaosto

”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

5.10.2017

Hyväksyminen täysistunnossa

19.10.2017

Täysistunnon nro

529

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

138/3/8

Johdanto

Tämä lausunto on yksi neljästä, laajemman paketin muodostavasta ETSK:n lausunnosta, jotka käsittelevät Euroopan talouden tulevaisuutta (Talous- ja rahaliiton syventäminen, Euroalueen talouspolitiikka, Pääomamarkkinaunioni ja EU:n rahoituksen tulevaisuus)  (1) . Paketti asemoituu Euroopan komission äskettäin valkoisella kirjallaan Euroopan tulevaisuudesta käynnistämään prosessiin, ja siinä otetaan huomioon puheenjohtaja Junckerin puhe unionin tilasta vuonna 2017. Lausuntopaketti on linjassa ETSK:n Euroopan tulevaisuudesta antaman päätöslauselman  (2) ja komitean aiempien, talous- ja rahaliiton loppuunsaattamista käsittelevien lausuntojen  (3) kanssa. Niinpä siinä tähdennetään, että unionin hallinnointiin tarvitaan yhteinen tietoisuus päämäärästä, joka ulottuu paljon teknisiä toimintamalleja ja toimenpiteitä edemmäs: ennen kaikkea on kyse poliittisesta tahdosta ja yhteisestä näkemyksestä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Yhteinen raha ja siihen liittyvät instituutiot olivat vakauttava tekijä maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana ja olivat sitä ennen hyödyttäneet yrityksiä ja kansalaisia matalan inflaation ja korkotason sekä rajatylittävän kaupankäynnin ja matkustamisen helppouden muodossa.

1.2

Pohdinta-asiakirja osoittaa kuitenkin selvästi, että talous- ja rahaliitto on vielä kesken ja että talouspoliittisen pilarin kehitys on jäänyt jälkeen rahapoliittisesta pilarista EU-tason yhdentymisessä, mikä haittaa rahapolitiikan ja kansallisten talouspolitiikkojen tukemista talouspoliittisen pilarin avulla. Päätöksiä sellaisten institutionaalisten ja hallinnollisten puutteiden korjaamisesta, jotka ovat osaltaan syynä euroalueen jatkuvaan haavoittuvuuteen, ei voida kuitenkaan lykätä loputtomasti. Tarvitaan siis lisää poliittista tahtoa vahvistaa talous- ja rahaLIITTOA.

1.3

Ajautuminen kohti protektionismia sekä poikkeuksellisen matalien korkojen ja määrällisen keventämisen loppuminen jossakin vaiheessa tekevät maailmasta paljon epävarmemman ja jättävät vain rajatusti aikaa edistyksen saavuttamiseen. ETSK toteaa jälleen poliittisille päättäjille, että eurooppalaisten on entistä tärkeämpää sitoutua yhteisesti tiedostettuun päämäärään syventämällä yhdentymistä ja vahvistamalla siten vaikutusvaltaansa ja voimaansa. Komitea vetoaa komissioon ja Eurooppa-neuvostoon, jotta ne tekisivät ennen tämän toimikauden päättymistä rohkeita päätöksiä EU:n laajuisen hallinnoinnin edistämiseksi.

1.4

Yksi tärkeimmistä vakauttavista tekijöistä on epäyhtenäisten talouksien lähentyminen ylöspäin. Tämä edellyttää sitä, että jäsenvaltioiden poliitikot ja työmarkkinaosapuolet sovittavat eurooppalaisen ulottuvuuden osaksi talous- ja finanssipolitiikkaa koskevia kansallisia neuvottelujaan. ETSK kannattaa euroalueen voimakkaampaa ”parlamentarisointia”, johon liittyy kaikkien euroalueeseen kuuluvia ja siihen liittymään halukkaita jäsenvaltioita edustavien Euroopan parlamentin jäsenten muodostama suuri Euroopan parlamentin valiokunta sekä euroalueen parlamentaarikoiden toiminnan tehokkaampi koordinoiminen talous- ja rahaliittoa koskevissa kysymyksissä.

1.5

Tehokkuuden, tasapainon ja oikeudenmukaisuuden vuoksi kansalliset talouskasvu- ja hyvinvointipolitiikat olisi laadittava ja niitä olisi koordinoitava siten, että pidetään mielessä myös euroalueen yleinen etu. Demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja omavastuullisuuden vuoksi Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Sosiaalinen ulottuvuus on sisällytettävä ohjausjaksoon samalla tavoin kuin taloudellinen ulottuvuus.

1.6

ETSK panee merkille finanssialan hallinto- ja ohjausjärjestelmän puutteet ja antaa täyden tukensa toimenpiteille, jotka tähtäävät rahoitusunionin – mukaan luettuina pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni – viimeistelemiseen.

1.7

Välittömät ratkaisut ovat tarpeen, jotta saadaan ratkaistua järjestämättömiin lainoihin liittyvät kysymykset. Tällaiset lainat kuluttavat pankkien investointien rahoittamista varten tarvitsemia rahoitus- ja henkilöstöresursseja ja karkottavat sijoittajia, jotka pelkäävät, että uusien investointien tuotot ohjataan järjestämättömien lainojen takaisinmaksuun.

1.8

Komitea kannattaa pohdinta-asiakirjan ehdotusta siitä, että vuoden 2018 kuluessa luodaan puitteet, jotka mahdollistavat ns. valtionvelkakirjavakuudellisen arvopaperin (sovereign-bond backed securities, SBBS) käyttöönoton. Keskipitkällä aikavälillä on tarpeen luoda euroalueen yhteinen turvallinen sijoitusväline rahoitusmarkkinoiden heilahtelujen vähentämiseksi ja jäsenvaltioiden talouksien vakauden varmistamiseksi epäsymmetristen häiriöiden ilmaantuessa.

1.9

Tarvitaan omista varoista koostuva talousarvio, joka on suurempi kuin monivuotisen rahoituskehyksen mukainen yksi prosentti bruttokansantuotteesta, jotta voidaan rahoittaa tehostettu Euroopan vakausmekanismi. Tämä mekanismi olisi muutettava asteittain Euroopan valuuttarahastoksi, jonka avulla voitaisiin auttaa jäsenvaltioita kriisitilanteissa ja joka toimisi myös pankkialan varautumisjärjestelynä. Suuremman talousarvion avulla olisi myös pidettävä yllä koko Eurooppaa hyödyttävään tuottavaan infrastruktuuriin tehtävien investointien välttämätöntä tasoa. Mahdollisuus saada kyseistä rahoitusta olisi kytkettävä sovituntasoisen edistyksen saavuttamiseen taloudellisissa ja sosiaalisissa standardeissa.

1.10

Tarvitaan finanssipolitiikkaa, jonka avulla voidaan piristää euroalueen taloutta taantuman aikana. Nykymuotoiset finanssipoliittiset säännöt ja maakohtaiset suositukset toimivat suhdanteita vahvistavasti ja heikentävät jo entisestään heikkoja talouksia. Makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely on tärkeä osa talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, ja sen olisi oltava tärkeällä sijalla makrotalouden epätasapainon torjumisessa euroalueen laajuisesti. Maksutaseen kroonisesta ylijäämästä kärsivien jäsenvaltioiden haitallista vaikutusta euroalueeseen olisi korostettava enemmän.

1.11

ETSK kehottaa tutkimaan keinoja parantaa talouden ohjausta ja hallintaa talous- ja rahaliitossa esimerkiksi perustamalla euroalueen pysyvän finanssiministerin toimi niin, että samaan aikaan varmistetaan demokraattisen vastuuvelvollisuuden aukoton toteutuminen. Toimivallan kokoaminen yhteen lisäisi yhdenmukaisuutta talous- ja rahaliittoon liittyvissä politiikoissa, jotka ovat tällä hetkellä pirstoutuneita erilaisten toimielinten suuren määrän vuoksi.

2.   Taustaa

2.1

Euroopan komissio julkaisi 1. maaliskuuta 2017valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta ja sen perään useita pohdinta-asiakirjoja EU-politiikan eri aloista. Käsillä oleva lausunto koskee talous- ja rahaliiton syventämistä käsittelevää kolmatta pohdinta-asiakirjaa.

2.2

Yhteinen raha ja siihen liittyvät instituutiot olivat vakauttava tekijä maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana ja olivat sitä ennen hyödyttäneet yrityksiä ja kansalaisia matalan inflaation ja korkotason sekä rajatylittävän kaupankäynnin ja matkustamisen helppouden muodossa.

2.3

Asiakirja osoittaa kuitenkin selvästi, että talous- ja rahaliitto on vielä kesken ja että talouspoliittisen pilarin kehitys on jäänyt jälkeen rahapoliittisesta pilarista EU-tason yhdentymisessä, minkä vuoksi sen avulla ei ole mahdollista täysillä tukea rahapolitiikkaa ja kansallisia talouspolitiikkoja. Asiakirjassa ei kritisoida harjoitettua politiikkaa, tehtyjä päätöksiä tai torjuttuja päätöksiä. Tarvitaan lisää poliittista tahtoa vahvistaa talous- ja rahaLIITTOA.

2.4

Euroopan unionin on ratkaistava todella tärkeä systeeminen kysymys: miten on mahdollista, että olemme luoneet yhteisen rahan ja harjoitamme yhteistä rahapolitiikkaa, mutta teemme yhä sen poliittisen valinnan, että talous- ja rahapolitiikasta päättäminen jätetään kansalliselle tasolle?

2.5

Kriisi on osoittanut selvästi, miten huonosti tämä yhtälö toimii. Kykenemättömyys koota yhteen kaikki tarvittavat itsemääräämisoikeuden osa-alueet ja luoda keskinäinen luottamus jäsenvaltioiden välille on johtanut solidaarisuuden puutteeseen. Euroalueen keskenään erilaiset taloudet ovat ajautuneet eri raiteille, koska talous- ja finanssipolitiikkojen koordinointi on ollut heikkoa ja toivottoman vaillinaista, minkä seurauksena oli ryhdyttävä kriisitoimenpiteisiin soveltaen hallitustenvälistä prosessia. Ei olekaan yllättävää, että euroalue on jakaantunut kahtia siten, että velkojavaltiot sanelevat ehdot velallisille valtioille, ja ettei euroalueelle ole nimetty finanssiministeriä.

3.   Talous- ja rahaliiton syventäminen

3.1

ETSK on monissa viime vuosien aikana antamissaan lausunnoissa kehottanut syventämään talous- ja rahaliittoa (4). Komitea suhtautuukin myönteisesti ja yhtyy perusteluihin, joita komissio esittää talous- ja rahaliiton viimeistelemisen puolesta. Komitea toteaa, että talouden realiteetit vaihtelevat jäsenvaltioittain, minkä vuoksi euroalueen haasteista on varsin eriäviä näkemyksiä. Vahvempi talous- ja rahaliitto edellyttää voimakkaampaa lähentymistä.

3.2

ETSK on tietoinen siitä, että jäsenvaltioiden näkemyksissä Euroopan tulevaisuudesta on niiden historian ja erilaisuuden johdosta paljon vaihtelua. Päätöksiä sellaisten institutionaalisten ja hallinnollisten puutteiden korjaamisesta, jotka ovat osaltaan syynä euroalueen jatkuvaan haavoittuvuuteen, sitkeään epätasapainoon ja keskenään hyvin erilaisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin tuloksiin eri jäsenvaltioissa, ei voida kuitenkaan lykätä loputtomasti (5).

3.3

Jäsenvaltioiden ylöspäin tapahtuvassa lähentymisessä, jonka jotkut odottivat tapahtuvan yhteisen rahapolitiikan seurauksena, ei ole onnistuttu. Kyvyttömyys ratkaista kaikkia reaalitalouden kilpailukykyongelmia on johtanut eroavuuksiin, joiden takia yhteinen rahapolitiikka ei ole sopinut monille jäsenvaltioista. Tähän liittyen on todettu, että yksi ja ainoa ratkaisu ei sovi kenellekään. ETSK on jo aiemmin ilmaissut epäilevänsä, että vauhti ja kiireellisyys hiipuvat, kun julkaistaan ensin viiden puheenjohtajan kertomus ja sen jälkeen valkoinen kirja.

3.4

Nyt on edettävä kaikilla rintamilla – niin taloudellisella, sosiaalisella, rahoituksellisella, fiskaalisella kuin poliittisellakin –, jotta voidaan luoda tarvittavat edellytykset itsemääräämisoikeuden olennaisten osa-alueiden kokoamiseksi yhteen ilman moraalikadon pelkoa ja varmistaa, että EU toimii kaikkien hyvinvoinnin puolesta. Näin korvataan nykyiset optimaalista heikommat hallinnointirakenteet ja voidaan palauttaa kansalaisten ja myös sijoittajien luottamus EU:hun, erityisesti euroalueeseen, sekä varmistaa, että unioni voi toimia täysipainoisesti kansainvälisellä tasolla.

3.5

ETSK on huolissaan siitä, että kriisin ja vuonna 2012 annetun neljän puheenjohtajan kertomuksen sekä vuonna 2015 annetun viiden puheenjohtajan kertomuksen jälkeen ei ole saavutettu riittävästi konkreettista edistystä talous- ja rahaliiton todellisessa syventämisessä. Suurta huolta aiheuttaa verkkaisuus sellaisten keskeisten institutionaalisten uudistusten toteuttamisessa, joilla varmistettaisiin demokraattinen oikeutus tehdä toimeenpanopäätöksiä sekä valvoa täytäntöönpanoa ja sääntöjen noudattamista. Tämä hallinnollinen tyhjiö kiihdyttää eräiden jäsenvaltioiden kallistumista kohti populismia ja kansallisia ja protektionistisia ratkaisuja.

3.6

Globaali maailma, jossa toimimme, on yhä epävarmempi, kun eräät maat kääntävät selkänsä vapaakaupalle ja suuntaavat kohti protektionismia. Poikkeuksellisen matalat korot ja määrällinen keventäminen, jotka ovat pitäneet elpymiskehitystä yllä suuressa osassa kehittyneitä maita, tulevat piakkoin tiensä päähän, ja seuraukset ovat arvaamattomia ja todennäköisesti ikäviä. Edistyksen saavuttamiseen on nyt vain rajatusti aikaa.

3.7

Täydellinen finanssivakausunioni ja täydellinen poliittinen unioni ovat ehkä keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita, mutta niiden suuntaan meneviä keskeisiä toimenpiteitä on toteutettava jo lyhyellä aikavälillä talous- ja rahaliiton lujittamiseksi ja vakauden parantamiseksi. ETSK toteaa jälleen poliittisille päättäjille, että eurooppalaisten on entistä tärkeämpää sitoutua yhteisesti tiedostettuun päämäärään syventämällä yhdentymistä ja vahvistamalla siten vaikutusvaltaansa ja voimaansa.

3.8

Komitea vetoaa komissioon ja Eurooppa-neuvostoon, jotta ne tekisivät ennen tämän toimikauden päättymistä rohkeita päätöksiä EU:n laajuisen hallinnoinnin välttämättömien osa-alueiden edistämiseksi siten, että Euroopan parlamentti osallistuu vaaditulla tavalla täysimääräisesti päätösten tekemiseen. Jos oleellisia uudistuksia ei tehdä ennen seuraavaa toimikautta, mikään ei muutu ja markkinoiden ja kansalaisten kärsivällisyys voi loppua.

4.   Rahoitusunioni: riskien vähentäminen ja riskien jakaminen

4.1

ETSK panee merkille finanssialan hallinto- ja ohjausjärjestelmän puutteet ja antaa täyden tukensa toimenpiteille, jotka tähtäävät rahoitusunionin – mukaan luettuina pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni – viimeistelemiseen.

4.2

Pankkiunionin toteuttaminen on erittäin tärkeää, jotta talous- ja rahaliittoa voidaan syventää. Pirstoutuneet markkinat ja hajanainen lainsäädäntö olivat finanssikriisin ratkaisemista merkittävästi vaikeuttaneita tekijöitä. ETSK panee merkille, että alan koordinoimiseksi on tehty paljon töitä, mutta kehottaa kuitenkin kaikkia toimijoita etenemään mahdollisimman nopeasti pankkiunionin toteuttamisessa.

4.3

Erityisen tärkeää on saattaa valmiiksi se pankkiunioniin liittyvä työ, jota on tehty rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen lujittamiseksi ja markkinoiden avulla tapahtuvan riskienjaon lisäämiseksi. Vuoteen 2019 mennessä on otettava kiireellisesti käyttöön Euroopan vakausmekanismiin pohjautuva yhteinen varautumisjärjestely yhteiselle kriisinratkaisurahastolle, jotta voidaan varmistaa sen asianmukainen, nopea ja tehokas toiminta. Näin vältettäisiin myös mahdollinen poliittinen puolueellisuus. ETSK kannattaa ajatusta siitä, että Euroopan vakausmekanismi ottaisi itselleen Euroopan valuuttarahaston roolin ja että sen käytettävissä olisi EU:n lainsäädännön alaisuuteen saattamisen jälkeen omin varoin rahoitettava talousarvioväline.

4.4

Olisi pyrittävä luomaan mahdollisimman pian eurooppalainen talletussuojajärjestelmä (6), jossa otetaan huomioon jo olemassa olevat kansalliset järjestelmät. Sen avulla voitaisiin varmistaa, että talletustileillä olevat säästöt nauttivat samaa parempaa suojaa koko Euroopan unionissa.

4.5

Jotta voidaan varmistaa eteneminen näillä rintamilla, kriisin aikana huomattavasti lisääntyneitä järjestämättömiä lainoja (7) on käsiteltävä kattavalla tavalla. Järjestämättömät lainat rasittavat kasvun kannalta ratkaisevan tärkeiden uusien investointien rahoittamiseksi tarvittavia pankkien rahoitus- ja henkilöstöresursseja. EKP:n, komission ja jäsenvaltioiden hallitusten olisi tehtävä yhteistyötä tämän ongelman ratkaisemiseksi pitäen ohjaavana periaatteena sitä, että elinkelpoisten velkojen hoitoa jatketaan ja kestämättömällä tasolla oleva velkakanta selvitetään nopeasti. Nopean selvitysprosessin puuttuminen saa mahdolliset sijoittajat luopumaan uusien investointien tekemisestä sen pelossa, että saatavat uudet tulot ohjataan vanhojen lainojen maksamiseen.

4.6

Parempi euroalueen laajuinen velkasaneerausta ja maksukyvyttömyyttä koskeva kehys on ratkaisevan tärkeä osa kriisistä toipumista ja edellyttää jälkimarkkinoiden käyttöä erityisellä asiantuntemuksella. ETSK kehottaa ottamaan oppia jo perustetuista roskapankeista. Talous- ja rahaliitto tarvitsee älykkäitä ja kestäväpohjaisia ratkaisuja järjestämättömiin lainoihin, jotka antavat tällä hetkellä vielä aihetta huoleen.

4.7

ETSK kehottaa komissiota jatkamaan sinnikkäästi pääomamarkkinaunionin perustamista, sillä se olisi tärkeä lisärahoituksen lähde suuremmille yrityksille ja tärkeässä asemassa riskien jakamisessa. Komitea kiinnittää huomiota siihen, että tämä ei tarjoa lisärahoituksen lähdettä pk-yrityksille eikä varsinkaan pien- ja mikroyrityksille. Pankkitoiminta on siksi jatkossakin keskeisessä asemassa, ja pankkien tulee keskittyä uudelleen palvelemaan reaalitalouden tarpeita. Se tarvitsee tasapuolisesti saatavilla olevaa ja vakaata pankkirahoitusta kaikissa jäsenvaltioissa (8).

4.8

Komitea kannattaa pohdinta-asiakirjassa ja komission vuoden 2018 työohjelmaluonnoksessa esitettyä ehdotusta siitä, että lyhyellä aikavälillä (vuoden 2018 kuluessa) luodaan puitteet, jotka mahdollistavat ns. valtionvelkakirjavakuudellisen arvopaperin (sovereign-bond backed securities, SBBS) käyttöönoton. Tällaisten arvopapereiden avulla voidaan katkaista valtioiden ja pankkien välinen yhdysside siten, että valtioiden joukkolainojen etuoikeudet poistuvat ja pankkien taseiden koostumus monipuolistuu, ottamatta kuitenkaan velkoja yhteiselle vastuulle. Rahoittajia on kuultava, jotta varmistetaan sääntelykohtelun asianmukaisuus ja edistetään yksityisen sektorin riskienjakoa.

4.9

Keskipitkällä aikavälillä (vuoteen 2025 mennessä) on tarpeen luoda euroalueelle Yhdysvaltojen valtion joukkolainojen tapainen yhteinen turvallinen sijoitusväline rahoitusmarkkinoiden heilahtelujen vähentämiseksi ja jäsenvaltioiden talouksien vakauden varmistamiseksi epäsymmetristen häiriöiden ilmaantuessa. ETSK on puoltanut jo pitkään unionin joukkolainojen ja euro-obligaatioiden käyttöä (9). Myös muista samankaltaisista ehdotuksista, kuten velanlunastusrahastosta ja euroalueen joukkovelkakirjarahastosta, on keskusteltu. Komission olisi nyt tehtävä nimenomaan yhteisen velan liikkeeseenlaskun eri vaihtoehtojen hyvien puolten ja riskien analysoimiseksi perustetun asiantuntijaryhmänsä antamien päätelmien perusteella konkreettinen ehdotus käytettävästä välineestä ja aikataulusta (10). Moraalikadon välttämiseksi jäsenvaltioilta olisi edellytettävä itseään koskevien maakohtaisten suositusten noudattamista, jotta ne voivat hyödyntää tätä välinettä.

5.   Uudelleenlähentyminen yhdentyneemmässä talous- ja finanssivakausunionissa

5.1

ETSK pitää myönteisenä, että asiakirjassa tunnustetaan selvästi, että ylöspäin tapahtuva lähentyminen kohti kestävämpiä taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita on olennaista talous- ja rahaliiton lujittamiseksi. Jäsenvaltioiden heterogeenisyyden vuoksi ei ole mahdollista harjoittaa yleistä yhdenmukaistamista edellyttävää kaikille samanlaista politiikkaa, mutta yhteinen lähestymistapa tiettyihin seikkoihin on tarpeen.

5.2

Talous- ja rahaliiton talous- ja finanssipolitiikan perimmäisenä heikkoutena on, että Euroopan laajuista poliittista tahtoa sallia EU:n osallistuminen kansallisiin talous- ja finanssipolitiikkoihin ei ole. ETSK on jo painottanut, että etenkin euroalueen maiden välille tarvitaan parannettua ja tehostettua makrotaloudellista vuoropuhelua, joka voisi auttaa tuomaan euroalueeseen liittyvät kysymykset vahvemmin esille kansallisella tasolla. Lisäksi tarvitaan toimeenpanopäätösten tekemistä varten järjestelmä, joka on demokraattisempi kuin ministerineuvosto, jonka yksittäiset jäsenet ovat vastuussa ainoastaan kansallisille parlamenteilleen eivätkä koko euroalueelle.

5.3

ETSK on tyytyväinen komission ehdotuksiin talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson vahvistamisesta edelleen. Tehokkuuden, tasapainon ja oikeudenmukaisuuden vuoksi kansalliset talouskasvu- ja hyvinvointipolitiikat olisi laadittava ja niitä olisi koordinoitava siten, että pidetään mielessä myös euroalueen yleinen etu. Demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja omavastuullisuuden vuoksi komission, Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava ohjausjaksoon, joka koskee sekä kansallisia että eurooppalaisia politiikkoja. Tämä prosessi on käynnistynyt hyvin pieneltä osin, mutta se edellyttää nykyistä kattavampaa osallistumista kansallisella tasolla ja kaikkien asianomaisten osapuolten hyväksyntää. Nämä toimet vahvistaisivat euron asemaa, ja yksinkertaistettuna ja avoimempana ohjausjakso kannustaisi uudistusten parempaan täytäntöönpanoon, jota kipeästi kaivataan.

5.4

Makrotalouden epätasapainon vähentäminen on ratkaisevan tärkeä asia Euroopan tason vakauttamisen kannalta. Tällaisia epätasapainotiloja helpotettiin aiemmin tilapäisesti valuutan devalvoinnin avulla. Nykyisin, kun tämä työkalu ei ole käytettävissä, tehdään äärimmäisen kivuliaita sisäisiä devalvaatioita, joista seuraa kovia koettelemuksia suuren työttömyyden ja negatiivisen kasvun muodossa. Euroalueen vakauden vuoksi ja tällaisten ankarien sopeutusten välttämiseksi on vältettävä makrotalouden epätasapainon kasaantumista.

5.5

Kansallisella tasolla tapahtuvassa makrotaloudellisessa vuoropuhelussa on otettava siksi huomioon tämä eurooppalainen ulottuvuus. Laajasti määriteltynä (ks. kohta 5.6) kilpailukyvyn eri tasoja kuvastavan makrotalouden epätasapainon varhainen havaitseminen ja välttäminen on keskeinen osa talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. Kansallisessa politiikassa on oltava hyvin perillä ehdotettujen politiikkojen vaikutuksista euroalueen kilpailukykyyn, minkä lisäksi on otettava huomioon sellaiset euroalueen tapahtumat, jotka voivat edellyttää kilpailukykytoimia. Talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta vastaavien paikallisten komission asiantuntijavirkamiesten ja itsenäisten kansallisten tuottavuuskomiteoiden panos yhdistettynä euroalueen verkostoon voisi olla avuksi toimimalla talous- ja sosiaalipolitiikan peilinä (11).

5.6

Tärkeä osa näitä keskusteluja on sosiaalinen ulottuvuus. Jättämällä se tähän mennessä liian vähälle huomiolle on kasvatettu EU:n sosiaalista vajetta, koska vaikutukset miljoonien EU-kansalaisten elämään ovat olleet kielteisiä. Tämä myös lietsoo entisestään EU:n vastaista populismia ja yleistä tyytymättömyyttä EU:ta kohtaan. Ohjausjakson kattavuutta voisi parantaa tarkistettu kilpailukyvyn määritelmä (”kilpailukyky 2.0”) (12), johon sisältyisi ”maan kyky toteuttaa BKT:ta edemmäs menevät tavoitteet” ja jota mitattaisiin kolmen pilarin – tulojen, sosiaalisten tekijöiden ja kestävän kehityksen – mukaan.

5.7

ETSK on yhtä mieltä siitä, että edelleen kansallisen tason toimivaltaan kuuluvien politiikkojen täytäntöönpanoa voitaisiin koordinoida talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välityksellä (13).

5.8

ETSK kannattaa sitä, että EU:n varojen saanti ja mahdollisen vakautusvälineen hyödyntäminen liitetään sovituntasoisen edistyksen saavuttamiseen taloudellisissa ja sosiaalisissa standardeissa sekä digitalisoinnin edellyttämien siirtymätoimien toteuttamisessa, tavoitteena aina kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Saavutuksia seurattaisiin talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä (14). Vakavasti jälkeen jääneiden talouksien, jotka yrittävät noudattaa itseään koskevia maakohtaisia suosituksia, olisi voitava saada koheesiorahastosta tukea tuottaviin investointeihin, jotka auttavat kuromaan eroja kiinni tai joiden avulla rakennetaan koko Eurooppaa hyödyttävää olennaista infrastruktuuria.

5.9

ETSK on yhtä mieltä siitä, että EU:n nykyinen talousarvio, joka on vain yksi prosentti bruttokansantuotteesta, on liian pieni eikä sitä ole suunniteltu vakauttamisvälineen toimintaa varten, minkä lisäksi talousarvio on entistä riittämättömämpi brexitin jälkeen. Komitea katsoo, että euroalue hyötyisi merkittävästi vahvasta vakauttamisvalmiudesta tilanteissa, joissa esiintyy vakavia epäsymmetrisiä häiriöitä (15). ETSK toteaa, että tällaisen välineen ei pitäisi johtaa pysyviin siirtoihin tai moraalikatoon.

5.10

ETSK kannattaa ehdotusta, jonka mukaan olisi tutkittava mahdollisuuksia luoda euroalueelle yhteinen rahoituskapasiteetti ja pyrkiä pitämään euroalueella yllä sellaisten investointien välttämätöntä tasoa, jotka kohdistuvat tuottavaan infrastruktuuriin, kuten liikenteeseen, kaupunkiuudistuksiin, koulutukseen, tutkimukseen ja vihreään muutokseen (16). Tällaisen rahoituskapasiteetin turvin voitaisiin rahoittaa myös Euroopan vakausmekanismia, joka olisi muutettava asteittain Euroopan valuuttarahastoksi, josta rahoitetaan kriisinhallintarahastoja.

5.11

Euroopan taloudellisen yhdentymisen ja vaurauden edistämiseksi sekä lisääntyvän yhteiskunnallisen eriarvoisuuden torjumiseksi tarvitaan tehokas investointisuunnitelma, jossa määritellään, miten on tarkoitus tuottaa tuloja talouskasvun, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden avulla. ETSK on kannattanut sitä, että tuottavien julkisten investointien kohdalla voitaisiin soveltaa täyttä kultaista sääntöä, joka olisi sisällytettävä osaksi finanssipoliittisten sääntöjen muuttamista.

5.12

Finanssipoliittisiin sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa on parannettava ja kehitettävä ennen seuraavaa toimikautta, jotta voidaan torjua suhdanteita vahvistavia politiikkoja. Vallitsevat paikalliset olosuhteet on otettava huomioon. Rakenteellinen tasapaino on osoittautunut muuttujaksi, jota ei voida havainnoida ja joka ei ole luotettava perusta maakohtaisten suositusten avulla täytäntöön pantaville poliittisille muutoksille.

5.13

Liikaa painoarvoa on annettu velan vähentämiselle toisinaan itsepetokselta haiskahtavan julkisen talouden vakauttamisen avulla sen sijaan, että olisi keskitytty hedelmällisempiin toimenpiteisiin bruttokansantuotteen kasvattamiseksi. Valtioiden vuosittaisten alijäämien supistamiselle julkistalouden korkean velkasuhteen korjaajana annetaan talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa paljon enemmän painoarvoa kuin bruttokansantuotteen kasvua vahvistaville tuloksekkaammille toimille (17).

5.14

ETSK katsoo, että vuoteen 2019 mennessä olisi toteutettava muutoksia, joilla korjataan nykytilanne, jossa ”julkisen talouden sopeutustoimet eivät ole jakautuneet optimaalisesti jäsenvaltioiden kesken” (18).

5.15

Makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely on tärkeä osa talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, ja sen olisi oltava tärkeällä sijalla makrotalouden epätasapainon torjumisessa euroalueen laajuisesti. On poistettava sisäänrakennettu epäsymmetria, jossa toistuvasta plusmerkkisestä epätasapainosta ei saa moitteita ja miinusmerkkisestä epätasapainosta koituu seuraamuksia (19). Taloudelliset seuraamukset pahentavat tilannetta entisestään, minkä lisäksi joidenkin jäsenvaltioiden krooninen ylijäämä voi tehdä naapurimaiden alijäämästä entistä suuremman.

6.   Talous- ja rahaliiton rakenteen vahvistaminen ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden vakiinnuttaminen

6.1

Talous- ja rahaliitto ei ole itsetarkoitus. Se on keino optimoida mahdollisuudet saada aikaan kestävää kasvua, hyviä työpaikkoja, ylöspäin tapahtuvaa taloudellista ja sosiaalista lähentymistä, vakautta ja vaurautta kaikissa jäsenvaltioissa yhteistyön avulla sekä taloudellista vastuullisuutta, joka kulkee käsi kädessä solidaarisuuden kanssa, ja vähentää riskejä yhtä jalkaa riskien jakamisen kanssa. Euroalueen on tehtävä nämä tarvittavat parannukset, mutta sen on myös oltava avoin muille jäsenvaltioille. ETSK on yhtä mieltä siitä, että avoimuuden lisääminen, hyvä viestintä sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallisuuden parantaminen ovat välttämättömiä ja auttaisivat yhdessä kansallisten parlamenttien vahvemman päätöksentekoon osallistumisen kanssa parantamaan demokraattista vastuuvelvollisuutta.

6.2

ETSK kannattaa euroalueen voimakkaampaa ”parlamentarisointia”, johon liittyy kaikkien euroalueeseen kuuluvia ja siihen liittymään halukkaita jäsenvaltioita edustavien Euroopan parlamentin jäsenten muodostama suuri Euroopan parlamentin valiokunta sekä euroalueen parlamentaarikoiden toiminnan tehokkaampi koordinoiminen talous- ja rahaliittoa koskevissa kysymyksissä (COSAC+) (20). Kuten kohdissa 5.2 ja 5.3 todetaan, erityisesti Euroopan parlamentilla ja myös kansallisilla parlamenteilla, työmarkkinaosapuolilla ja yleensä kansalaisyhteiskunnalla olisi oltava merkittävä rooli talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson demokratisoinnissa.

6.3

ETSK kehottaa tutkimaan keinoja parantaa talouden ohjausta ja hallintaa talous- ja rahaliitossa esimerkiksi perustamalla euroalueen pysyvän finanssiministerin toimi niin, että samaan aikaan varmistetaan demokraattisen vastuuvelvollisuuden aukoton toteutuminen. Toimivallan kokoaminen yhteen lisäisi yhdenmukaisuutta talous- ja rahaliittoon liittyvissä politiikoissa, jotka ovat tällä hetkellä pirstoutuneita erilaisten toimielinten suuren määrän vuoksi. Euroalueelle olisi asetettava alusta alkaen tietty finanssipolitiikan viritys, ja finanssiministerin olisi määriteltävä, miten siihen tulee pyrkiä. Nykyinen finanssipolitiikan viritys on jäsenvaltioiden varainhoitovuoden yli- ja alijäämien summa, ja euroalueen finanssipolitiikan virityksen suunta on sattumanvarainen.

6.4

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen vahvistaa Euroopan vakausmekanismia, jotta siitä voidaan kehittää täysin toimintakykyinen kriisinhallintaväline. Vakausmekanismin muuntaminen Euroopan valuuttarahastoksi EU:n perussopimusten puitteissa siten, että Euroopan parlamentilla on vahva rooli, parantaisi demokraattista oikeutusta ja vauhdittaisi päätöksentekoa.

6.5

Hallitustenvälisyyden käytöstä Euroopan unionin hallintamenetelmänä olisi luovuttava, ja finanssipoliittiset säännöt olisi tarkistettava ennen kuin ne sisällytetään osaksi EU:n lainsäädäntöä.

Bryssel 19. lokakuuta 2017.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS


(1)  Paketti käsittää seuraavat ETSK:n lausunnot: Euroalueen talouspolitiikka (2017) (lisälausunto) (EESC-2017-02837-00-00-AC-TRA) (katso tämän virallisen lehden sivu 216), Pääomamarkkinaunioni: väliarviointi (EESC-2017-03251-00-00-AC-TRA) (katso tämän virallisen lehden sivu 117), Talous- ja rahaliiton syventäminen vuoteen 2025 mennessä (EESC-2017-02879-00-00-AC-TRA) ja EU:n rahoitus vuoteen 2025 mennessä (EESC-2017-03447-00-00-AC-TRA) (katso tämän virallisen lehden sivu 131).

(2)  ETSK:n päätöslauselma aiheesta ”Euroopan komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta ja muu kehitys”, 6. heinäkuuta 2017.

(3)  Ks. esimerkiksi ETSK:n lausunnot aiheista ”Talous- ja rahaliiton toteuttaminen – Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ehdotukset unionin uutta lainsäädäntökautta silmällä pitäen” (EUVL C 451, 16.12.2014, s. 10) ja ”Talous- ja rahaliiton toteuttaminen: poliittinen pilari” (EUVL C 332, 8.10.2015 s. 8).

(4)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talous- ja rahaliiton toteuttaminen – unionin uusi lainsäädäntökausi” (EUVL C 451, 16.12.2014, s. 10); ETSK:n lausunto aiheesta ”Yhteisömenetelmän käytön parantaminen demokraattisen ja sosiaalisen ulottuvuuden tuomiseksi talous- ja rahaliittoon” (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 33); ETSK:n lausunto aiheesta ”Talous- ja rahaliiton toteuttaminen: poliittinen pilari” (EUVL C 332, 8.10.2015, s. 8); ETSK:n lausunto aiheesta ”Toimet talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi” (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 28).

(5)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talous- ja rahaliiton toteuttaminen: poliittinen pilari” (EUVL C 332, 8.10.2015, s. 8).

(6)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä” (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 21), erityisesti kohdat 1.1–1.3.

(7)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma” (EUVL C 133, 14.4.2016, s. 17), erityisesti kohta 3.3.1.

(8)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma” (EUVL C 133, 14.4.2016, s. 17) ja ETSK:n lausunto aiheesta ”Pääomamarkkinaunioni: väliarviointi” (EESC-2017-03251-00-00-AC-TRA) (katso tämän virallisen lehden sivu 117).

(9)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Mihin suuntaan euro on kehittymässä?” (EUVL C 271, 19.9.2013, s. 8); ETSK:n lausunto aiheesta ”Talouskasvu ja valtionvelka EU:ssa: kaksi innovatiivista ehdotusta” (EUVL C 143, 22.5.2012, s. 10).

(10)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talous- ja rahaliiton toteuttaminen – unionin uusi lainsäädäntökausi” (EUVL C 451, 16.12.2014, s. 10).

(11)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kansallisten kilpailukykykomiteoiden perustaminen euroalueelle” (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 35).

(12)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kansallisten kilpailukykykomiteoiden perustaminen euroalueelle” (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 35).

(13)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talous- ja rahaliiton toteuttaminen – unionin uusi lainsäädäntökausi” (EUVL C 451, 16.12.2014, s. 10); ETSK:n lausunto aiheesta ”Yhteisömenetelmän käytön parantaminen demokraattisen ja sosiaalisen ulottuvuuden tuomiseksi talous- ja rahaliittoon” (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 33); ETSK:n lausunto aiheesta ”Toimet talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi” (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 28); ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari” (EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10).

(14)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu” (EUVL C 268, 14.8.2015, s. 33); ETSK:n lausunto aiheesta ”Talous- ja rahaliiton toteuttaminen – Veropolitiikan rooli” (EUVL C 230, 14.7.2015, s. 24).

(15)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n rahoitus vuoteen 2025 mennessä” (EESC-2017-03447-00-00-AC-TRA).

(16)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu” (EUVL C 268, 14.8.2015, s. 33); ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroalueen talouspolitiikka” (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 41); ETSK:n lausunto aiheesta ”Rakenneuudistusten tukiohjelma” (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 47); ETSK:n lausunto aiheesta ”Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi” (EUVL C 75, 10.3.2017, s. 63).

(17)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu” (EUVL C 268, 14.8.2015, s. 33).

(18)  COM(2016) 727 final

(19)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu” (EUVL C 268, 14.8.2015, s. 33).

(20)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Yhteisömenetelmän käytön parantaminen demokraattisen ja sosiaalisen ulottuvuuden tuomiseksi talous- ja rahaliittoon” (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 33).