11.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 129/44

Esittelijä:

Erika KOLLER

Toinen esittelijä:

Vladimíra DRBALOVÁ

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen, jolla pyritään lisäämään lasten vanhempien ja erityisesti naisten osallistumista työmarkkinoille auttamalla heitä tasapainottamaan työ- ja yksityiselämänsä ja tällä tavoin hyödyntämään täysin heidän osaamisensa tarjoamat mahdollisuudet.

1.2

Lisäksi ETSK katsoo, että paketin ehdotuksia tulisi analysoida tarkemmin jokaisen jäsenvaltion todellinen tilanne sekä yrityksille ja etenkin pk-yrityksille aiheutuvat kustannukset ja organisointitoimet huomioon ottaen. Tarvitaan myös seuraavia toimenpiteitä: stereotypioiden torjuminen, hyvien käytäntöjen levittäminen ja työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien kehittäminen.

1.3

Nykyaikaisen työ- ja yksityiselämää tasapainottavan politiikan olisi tarjottava perheille mahdollisuus tehdä heille soveltuvia valintoja ja otettava huomioon myös yritysten tarpeet. ETSK kannustaa koko Euroopan työmarkkinaosapuolia tutkimaan uusia käytännön ratkaisuja, joiden avulla voidaan edistää työ- ja yksityiselämän tasapainoa kyseessä olevien työpaikkojen erityispiirteisiin sopivalla tavalla (1).

1.4

ETSK panee merkille, että ehdotusten täytäntöönpanosta aiheutuu kustannuksia jäsenvaltioille ja yrityksille, mutta luottaa kuitenkin siihen, että pitkän aikavälin hyödyt peittoavat lyhyellä aikavälillä lisääntyvät kustannukset. ETSK on sitä mieltä, että mahdollisia toimenpiteitä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi olisi tutkittava edelleen.

1.5

ETSK pitää tärkeänä, että sekä naisilla että miehillä on yksilöllinen oikeus vapaaseen. ETSK panee kuitenkin merkille, että yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille voi aiheutua organisatorisia ongelmia sen seurauksena, että oikeuden soveltamisalaa laajennetaan. Kaikki tämän lausekkeen soveltamisesta johtuvat ongelmat on ratkaistava kansallisten säädösten, työehtosopimusten ja/tai käytäntöjen mukaisesti.

1.6

ETSK katsoo, että työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskeva paketti on askel oikeaan suuntaan, mutta sitä tulisi vielä parantaa tulevaisuudessa asianmukaisten vaikutustenarviointien pohjalta.

1.7

ETSK korostaa, että kaikkien perheiden saatavilla oleviin laadukkaisiin ja edullisiin hoitopalveluihin ja -laitoksiin olisi investoitava enemmän, ja kehottaa komissiota hyödyntämään EU-ohjausjakson yhteydessä maakohtaisia suosituksia sekä alueellisia kehitysrahastoja kannustaakseen jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan.

1.8

Direktiivissä käsitellään jossain määrin verojärjestelmiä, mutta ETSK pitää valitettavana, että siinä ei mennä tarpeeksi pitkälle. Se, miten verojärjestelmät on suunniteltu, voi vaikuttaa ihmisten päätökseen työmarkkinoille osallistumisesta. Olisi harkittava verovähennyksiä, jotka auttavat työssäkäyviä vanhempia jatkamaan työssäkäyntiä.

2.1

Naisten ja miesten tasa-arvo kuuluu Euroopan unionin perusarvoihin ja -periaatteisiin (2). EU:ssa on edistytty viimeisten 60 vuoden aikana valtavasti hyväksymällä erilaisia tasa-arvoa ja syrjinnän torjumista koskevia direktiivejä, poliittisia ohjelmia ja rahoitusvälineitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Euroopan unionissa (3). Erilaisia perhevapaita ja joustavia työjärjestelyjä koskeva EU:n oikeudellinen kehys laadittiin 1990-luvulla, ja se on pidetty jatkuvasti ajan tasalla; viimeisin direktiivi on vuonna 2010 hyväksytty vanhempainvapaadirektiivi (4). Oikeudellisen kehyksen lisäksi oma roolinsa on myös EU-ohjausjakson (5), EU:n rahoituksen ja poliittisten suuntaviivojen (6) puitteissa annetuilla suosituksilla.

2.2

Edeltävinä vuosikymmeninä saavutettu edistys on kuitenkin lähes pysähtynyt (7), mistä on osoituksena sukupuolten palkkaeron pysyminen 16,3 prosentissa ja naisten eriarvoinen asema ja osallistuminen työmarkkinoille, joilla 31 prosenttia naisista työskentelee osa-aikaisesti, kun taas osa-aikatyötä tekevien miesten osuus on 8,2 prosenttia, sekä naisten yleisen työmarkkinoille osallistumisen asteen laahaaminen yli 12 prosenttia miesten vastaavaa astetta jäljessä (8). Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että sukupuolten välinen eläke-ero on jopa 40 prosenttia. Nämä kaikki asiat viittaavat siihen, että meidän on oltava entistä ennakoivampia, jotta naisten ja miesten tasa-arvo voidaan varmistaa elämän kaikilla osa-alueilla, minkä lisäksi on nostettava esiin köyhyyden naisistuminen.

2.3

Naisten epätasa-arvoinen osallistuminen työmarkkinoille liittyy läheisesti hoitovelvollisuuksien eriarvoiseen jakautumiseen. Sukupuolten väliseen eroon hoidon alalla vaikuttaa myös pula riittävistä, saatavilla olevista, edullisista ja laadukkaista hoitopalveluista, jotka vaihtelevat lastenhoidosta yhteisöpohjaisiin vanhempien perheenjäsenten ja vammaisten henkilöiden hoitopalveluihin (9).

2.4

Työ- ja yksityiselämän tasapainon esteet on luokiteltu naisten täysimääräistä osallistumista työmarkkinoille estäviksi tekijöiksi ja myös väestönkehitykseen, talouteen ja miesten rooliin yhdenvertaisina hoitajina vaikuttaviksi asioiksi. Taloudellisen vaikutuksen osalta äskettäisessä Eurofoundin tutkimuksessa (10) arvioitiin sukupuolten välisen työllisyyseron aiheuttamien taloudellisten tappioiden olevan 370 miljardia euroa vuodessa. Joissakin jäsenvaltioissa yli 25 prosenttia naisista on taloudellisesti toimettomia hoitovastuidensa vuoksi. Vaikka kotiin jääminen on nykyisin taloudellisten syiden vuoksi harvoin oma valinta, on olemassa yhä yhteiskunnallisia odotuksia, jotka perustuvat stereotyyppiseen näkemykseen naisista ensisijaisina hoitajina ja miehistä perheen elättäjinä. On osoitettu, että koko aktiivisen elämänsä tai osan siitä kotona viettävät äidit ovat taloudellisesti riippuvaisempia ja kärsivät heikommista uramahdollisuuksista ja todennäköisemmin köyhyydestä vanhalla iällä. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat politiikat ovat työkaluja, joiden avulla naiset ja miehet voivat tehdä valintansa tasapuolisten toimintaedellytysten pohjalta. ETSK korostaa, että työntekijöiden lepoaikoja sekä perhe- ja työelämän tasapainoa koskevissa säännöksissä ja määräyksissä olisi soveltuvin osin otettava huomioon maassa tai alueella perinteisesti tai tavanmukaisesti tunnustettu viikoittainen lepopäivä. Lisäksi on kunnioitettava asianomaisia (alakohtaisia) työehtosopimuksia ja tavanomaisia käytäntöjä paikallisella ja yritystasolla.

2.5

Euroopan komissio ilmoitti työ- ja yksityiselämän tasapainottamisaloitteestaan ”New start to address the challenges of work-life balance faced by working families” (11) etenemissuunnitelmassa elokuussa 2015. Komissio käynnisti marraskuussa 2015 SEUT-sopimuksen 154 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaksivaiheisen kuulemisen (12) eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa niiden näkemysten saamiseksi tästä aloitteesta. Työmarkkinaosapuolet eivät käynnistäneet keskinäisiä neuvotteluja. Eurooppalaiset työnantajat pitivät EU:n nykyistä oikeudellista kehystä riittävänä, mutta eurooppalaiset ammattijärjestöt vaativat vahvistamaan sitä. Komissio järjesti myös julkisen kuulemisen, jossa kävi ilmi, että 60 prosenttia vastaajista toivoi EU:lta oikeudellista kehystä työ- ja yksityiselämän tasapainosta. Komissio hyväksyi 26. huhtikuuta 2017 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan ehdotuksen, johon sisältyy ehdotus direktiiviksi työssäkäyvien vanhempien ja omaishoitajien työ- ja yksityiselämän tasapainon tukemisesta sekä joukko muita kuin lainsäädäntöehdotuksia.

3.1

ETSK on yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme ennakoivia politiikkoja, joiden tavoitteena on edistää lastenhoitovastuun jakamista miesten ja naisten välillä. Tutkimukset osoittavat myös, että miesten osallistuminen hoitovastuisiin hyödyttää paitsi perheitä myös Euroopan taloutta ja kilpailukykyä. Naisten työmarkkinoille osallistumisen edistäminen parantaisi myös yritysten mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa ja lahjakkuuksia ja auttaisi hyödyntämään täysin naisten potentiaalin aikana, jolloin EU:n työvoima kutistuu, väestö ikääntyy ja väestökäyrä on yhä vakava haaste julkiselle taloudelle. Näissä politiikoissa olisi keskityttävä myös kannustimien luomiseen työnantajille työvoiman tarjonnan lisäämiseksi, lastenhoidon tuen tarjoamiseen ja erimuotoisiin vapaisiin sekä joustaviin työjärjestelyihin.

3.2

ETSK huomauttaa, että komission ja jäsenvaltioiden on oltava (työmarkkinaosapuolia ja laajempaa kansalaisyhteiskuntaa kuullen) keskeisessä asemassa stereotypioiden torjunnassa (muun muassa koulutuksen ja tietoisuuden lisäämiskampanjoiden avulla), työmarkkinoiden eriytymisen vähentämisessä ja ihmisten varustamisessa ajantasaistetuilla ja kehitetyillä taidoilla, jotka sopivat yhteen tulevien työmarkkinatarpeiden kanssa.

3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevaan komission pakettiin, koska siinä ehdotetaan entistä tasapuolisempaa tehtäväjakoa keinona poistaa eräitä merkittävimmistä rakenteellisista naisten työllistymisesteistä.

4.1.1

ETSK uskoo, että komission päätös puuttua isyysvapaan käyttämättä jättämiseen säätämällä ei-siirrettävissä oleva yksilöllinen oikeus vähintään 10 päivän pituiseen isyysvapaaseen, jonka ajalta maksettava korvaus on vähintään olemassa olevan sairauspäivärahan suuruinen, ja siihen liitettävä kansallisen tason kustannus-hyötyanalyysi on askel oikeaan suuntaan. Komitea toteaa kuitenkin, että sairauspäivärahat vaihtelevat huomattavasti Euroopassa ja ulottuvat palkan selvästi alittavista kertakorvauksista palkan 100 prosentin korvaustasoon. Komitea painottaa, että korvauksen tulisi olla asianmukainen, kannustaa isiä kantamaan vastuunsa ja antaa vanhemmille enemmän valinnanvaraa sekä ennen lapsen syntymää että sen jälkeen ottaen huomioon äitiysrahaa koskevat kansalliset käytänteet.

4.1.2

ETSK panee merkille, että isyysvapaata koskevia säännöksiä on jo 21 jäsenvaltiossa ja että isyysvapaan keskimääräinen kesto on kaksi ja puoli päivää (13), mutta katsoo sen kuitenkin olevan hyvin lyhyt ja pitää valitettavana enimmäkseen yhä alhaista käyttöastetta, mitä olisi analysoitava lisää. ETSK katsoo siksi, että komission ehdotus vastaa tarpeeseen tarjota kannustimia isille isyysvapaan käyttämiseksi ja että ehdotuksessa otetaan huomioon joidenkin jäsenvaltioiden nykyiset toimivat käytännöt (14) sekä isien tasapuolinen rooli perhevelvoitteiden täyttämisessä.

4.1.3

ETSK korostaa kuitenkin katsovansa, että direktiiviehdotukseen sisältyvä oikeus 10 päivän pituiseen vapaaseen tätä tarkoitusta varten on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, jotta voidaan saavuttaa ehdotuksen tavoite lisätä merkittävästi isien osallistumista. Komitean mielestä työnantajan ja työntekijän välillä sovittava pidempi aika – esimerkiksi enintään kuukausi – olisi kuitenkin asianmukaisempi ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.2.1

Vanhempainvapaata käyttävien miesten osuus vaihtelee 40 prosentista jopa vain kahteen prosenttiin joissakin jäsenvaltioissa (15). Nykyisissä vanhempainvapaata koskevissa puitteissa ja näkemyksissä ei ole puututtu riittävästi syihin, jotka ovat sen taustalla, että niin harvat miehet hyödyntävät tätä vapaata.

4.2.2

ETSK panee merkille, että yritykset ja erityisesti pk-yritykset ja mikroyritykset voivat kohdata organisatorisia vaikeuksia sen seurauksena, että lapsen ikärajaa nostetaan kahdeksasta vuodesta 12 vuoteen vanhempainvapaata varten.

4.2.3

ETSK suhtautuu erityisen myönteisesti komission ehdotukseen siltä osin, mitä tulee vanhempainvapaata koskevien oikeuksien yksilöllistämiseen. Komitea panee merkille tarpeen maksaa kohtuullinen vähintään sairauspäivärahan suuruinen korvaus, johon voidaan soveltaa kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti määrättyä ylärajaa (16) ja johon liitetään kansallisen tason kustannus-hyötyanalyysi, sekä laatia syrjimättömyyttä koskevia säännöksiä, sillä näillä toimilla voi olla myönteinen vaikutus vanhempainvapaan käyttöasteeseen isien kohdalla.

4.2.4

ETSK katsoo myös, että ehdotusta koskevissa neuvotteluissa olisi säilytettävä tasapaino työntekijöiden ja työantajien tarpeiden välillä. Komission vaikutustenarvioinnissa osoitettiin, että ehdotuksen vaikutukset vaihtelevat aikavälistä riippuen. Ehdotettujen toimenpiteiden kustannukset (jotka ovat seurausta pääasiassa tuotannonmenetyksistä hakemusten käsittelyyn liittyvän hallinnollisen rasitteen vuoksi ja tarpeesta korvata henkilökuntaa tilapäisesti) kasvavat lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, kun taas pitkällä aikavälillä paketista pitäisi aiheutua vain vähän kustannuksia yrityksille (17).

4.3.1

ETSK huomauttaa, että tukea tarvitsevien omaisten hoitamista varten tarkoitettua vapaata koskevien asianmukaisten säännösten puute lisää myös osaltaan hoitovastuiden epätasa-arvoista jakautumista siten, että hoitotaakka jää usein yksinomaan naisten harteille. Tämä heikentää naisten fyysistä ja henkistä terveyttä, sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille osallistumista sekä vaikuttaa osaltaan siihen, että naiset kärsivät riittämättömistä eläkkeistä.

4.3.2

Lähes kaikissa jäsenvaltioissa on hyväksytty omaishoitovapaata koskevaa lainsäädäntöä, mutta omaishoitovapaan kesto, käyttöoikeus, etuustaso ja sosiaaliturvaoikeudet vaihtelevat suuresti eri maissa (18). ETSK suhtautuu siksi myönteisesti ehdotukseen laatia samat eurooppalaiset vähimmäisvaatimukset siten, että käyttöön otetaan yksilöllinen oikeus sairauspäivärahan suuruiseen palkalliseen vähintään viiden työpäivän pituiseen vapaaseen vuodessa. ETSK katsoo kuitenkin, että tämä on vasta ensimmäinen askel ja että komission on ryhdyttävä lisätoimiin, jotta se voi tukea ja täydentää jäsenvaltioiden pyrkimyksiä auttaa perheitä selviytymään paremmin lisääntyvistä hoitovastuista. Tällaisen yksilöllisen oikeuden käyttöönotto tulisi liittää omaishoitajien tukimekanismien kehittämiseen.

4.3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti komission lähestymistapaan eli ehdotukseen työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, jotka kattavat työntekijät heidän koko elämänsä ajan, mukaan lukien ”voileipäsukupolveen” kuuluvat naiset eli he, jotka ovat vastuussa useampaan kuin yhteen sukupolveen kuuluvien omaistensa hoidosta. Puutteelliset hoitomahdollisuudet pakottavat usein nämä työntekijät ja erityisesti naiset pois palkkatyöstä vain muutama vuosi ennen eläkkeelle jäämistä, mikä tuo puolestaan mukanaan esteitä, jotka liittyvät työmarkkinoille palaamiseen yli 50-vuotiaana.

4.3.4

ETSK korostaa myös, että yksittäisille omaishoitajille myönnettävä vapaa ei saa korvata ammatillisia, saatavilla olevia, edullisia ja laadukkaita yhteisöpohjaisia hoitopalveluja, jotka edistävät myös osaltaan merkittävästi tulevaa talouskehitystä.

4.3.5

ETSK huomauttaa, että erilaisia hoitovapaita ei voida verrata täydellisesti ja tarkasti, koska vanhemman henkilön hoitaminen poikkeaa luonteeltaan lapsen hoitamisesta, ja lisäksi vanhemman henkilön hoitamisessa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa voi olla mukana myös sukulaisia.

4.3.6

Vammaisten henkilöiden hoidon osalta on tärkeää erottaa ammattimainen hoito perhehoidosta, jotta voidaan luoda tilanne, jossa perheille kohdistuvaa taakkaa voidaan helpottaa mahdollisimman paljon. Sosiaaliturvajärjestelmän on kuitenkin oltava kaikkien omaishoitajien käytettävissä kyseessä olevasta hoitomuodosta riippumatta.

4.4.1

Joustavuus työjärjestelyissä on olennaisen tärkeää, jotta yritykset voivat mukauttaa työvoimansa muuttuvan taloudellisen tilanteen mukaisesti. Joustavuus on myös hyödyllinen työkalu suorituskyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi (19) sekä sen mahdollistamiseksi, että työntekijät voivat hallita työ- ja yksityiselämänsä välistä tasapainoa. Siksi on tärkeää, että näitä asioita käsitellään paikallisen ja alakohtaisen tason työmarkkinavuoropuhelussa, jotta voidaan ottaa käyttöön työ- ja yksityiselämän välisen tasapainon mahdollistavia työnteon muotoja.

4.4.2

Joustavat työjärjestelyt voivat auttaa monissa hoitovastuissa, mutta ne eivät saa vaikuttaa kielteisesti työssäkäyvien hoitajien työllisyystilanteeseen. Direktiiviehdotuksessa säädetään, että työssäkäyvällä vanhemmalla tai hoitoa tai tukea tarvitsevien omaisten hoitajalla on oikeus pyytää joustavia työjärjestelyjä.

4.4.3

Ehdotuksella otetaan käyttöön työntekijöiden mahdollisuus hyödyntää i) työajan lyhentämistä, ii) joustavia työaikoja ja iii) etätyömahdollisuuksia. ETSK huomauttaa, että tällaisten joustavien työjärjestelyjen on täytettävä useimpien työntekijöiden tarpeet ja että niihin on sisällyttävä elämänkaariajattelu. Nämä ongelmat olisi ratkaistava työmarkkinavuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen avulla tasolla, joka on lähinnä kyseessä olevaa tilannetta. Lisäksi on taattava oikeus palata alkuperäiseen työskentelymalliin. Samalla olisi kunnioitettava työnantajien oikeutta harkita joustavia työjärjestelyjä koskevia pyyntöjä ottaen huomioon sekä työnantajan että työntekijän tarpeet. Kaikki tämän lausekkeen soveltamisesta johtuvat ongelmat on ratkaistava kansallisten säädösten, työehtosopimusten ja/tai käytäntöjen mukaisesti.

4.4.4

Työpaikkojen ja työsuhteiden digitalisoinnin vaikutus voi johtaa niin pitkälle kuin perinteisten työskentelymallien uudistamiseen. Sen vuoksi on tarkasteltava edelleen sitä, että hoitovapaa nähdään perinteisesti perheiden keskeisenä valintana työ- ja perhe-elämän tasapainottamiseksi. Aivan liian usein juuri naiset ryhtyvät joustaviin työjärjestelyihin, jotta he voivat selviytyä hoitovastuista samalla kun he jatkavat työntekoa. Tämä rajoittaa heidän etenemistään työssään sekä palkan että ammatillisen kehityksen osalta. Lisäksi ETSK haluaa korostaa sitä, että joustavia työjärjestelyjä ei pitäisi käsitellä ”naisia koskevana kysymyksenä” keskittymällä äiteihin tai naisiin, joiden on huolehdittava hoitoa tarvitsevista omaisistaan. Yritysten on kannustettava sekä miehiä että naisia joustaviin työnteon muotoihin ja oltava mukana kulttuurin kehittymisessä tavalla, joka vastaa miesten ja naisten toiveita ja jolla edistetään myös suurempaa ammatillista tasa-arvoa. Joustavien työjärjestelyjen on myös oltava täysin peruutettavissa, työntekijäystävällisiä ja käytettävissä kaikenlaisissa sopimuksissa. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää panna täytäntöön oikeus palata alkuperäiseen työskentelymalliin.

4.4.5

Vaikka digitalisointi voi tukea joustavia työjärjestelyjä tarjoamalla työntekijöille mahdollisuuden etätyöhön, siihen voi myös liittyä joitakin haasteita ja riskejä.

4.5.1.1

Lastenhoidon riittämätön saatavuus ja korkeat kustannukset ovat suurimpia pidäkkeitä sille, että työssäkäyvän pariskunnan toinen toimeentulon hankkija palaisi töihin. Vuonna 2014 EU:ssa oli virallisten hoitopalvelujen tarjoamassa hoidossa 0–3-vuotiaista lapsista vain 28 prosenttia, kun taas kolmivuotiaista oppivelvollisuusikäisiin koostuvassa ryhmässä osuus oli 83 prosenttia. Nämä luvut ovat pienempiä kuin vuonna 2001 asetetut Barcelonan tavoitteet, jotka olisi pitänyt saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Tästä johtuen ETSK pitää valitettavana, että riittävän, saatavilla olevan, edullisen ja laadukkaan lastenhoidon tarjoamiseen jäsenvaltioiden tasolla tähtääviä Barcelonan lastenhoitotavoitteita ei ole saavutettu.

4.5.1.2

Haasteita aiheuttavat yhä vanhemmille koituvat korkeat kustannukset ja kokoaikaisen työn kanssa yhteensopimattomat hoitopaikkojen aukioloajat. Komission kertomuksessa osoitetaan, että laadukkaisiin palveluihin tehtävien investointien on jatkuttava. Euroopan parlamentti huomauttaa myös, että 27 prosentilla eurooppalaisista on vaikeuksia saada palveluja puutteellisen infrastruktuurin ja tarjolla olevien palvelujen laadun vuoksi (20).

4.5.1.3

ETSK panee merkille, että komissio ehdottaa koulutustavoitteiden tarkistamista mutta ei mainitse mitään Barcelonan tavoitteiden saavuttamisesta. Varhaiskasvatusta koskevan koulutustavoitteen soveltamisala on kuitenkin pienempi, sillä siinä keskitytään ainoastaan neljävuotiaista kouluikäisiin lapsiin. ETSK kehottaa siksi ryhtymään kiireellisiin toimiin varhaiskasvatusta koskevan koulutustavoitteen tarkistamiseksi, jotta se voidaan sovittaa yhteen Barcelonan tavoitteiden kanssa laajentamalla koulutustavoitteen soveltamisalaa (eli sisällyttämällä siihen alle neljävuotiaita lapsia koskevia tavoitteita). Tästä tarkistamisesta seuraavien uusien tavoitteiden olisi oltava kunnianhimoisempia kuin nykyisten Barcelonan tavoitteiden. Lisäksi ETSK kehottaa laatimaan EU:n tason tavoitearvoja iltapäivähoitoa ja pitkäaikaishoitoa koskeville palveluille.

4.5.1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin tehostaa hoitopalvelujen tarjoamiseen jäsenvaltioissa liittyvää ohjeistusta ja valvontaa EU-ohjausjakson yhteydessä ja edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa. ETSK kannustaa myös parantamaan tietojen keruuta EU:n tasolla ja kannattaa suunnitelmaa vuodeksi 2020 asetettujen varhaiskasvatusta koskevien koulutustavoitteiden tarkistamisesta. Lisäksi ETSK näkisi erityisen mielellään, että erilaisia eurooppalaisia rahoitusvälineitä käytettäisiin jäsenvaltioiden erityistarpeiden mukaan räätälöityinä. ETSK on kehottanut tähän liittyen useaan otteeseen edistämään paljon kunnianhimoisempia sosiaalisia investointeja, kun otetaan huomioon erityisesti lastenhoitopalveluihin tehtävien investointien ”moninkertaiset mahdollisuudet” (21).

4.5.1.5

Komitea uskoo, että valmiuksien kehittämistä / tiedottamista koskevat seminaarit, joihin osallistuvat kaikki sidosryhmät, ovat erittäin tärkeitä liitännäistoimenpiteitä, mutta komitea huomauttaa kuitenkin, että niitä tarvitaan paljon laajemmassa mittakaavassa kuin mitä on tällä hetkellä ehdotettu. Erityisesti tarpeen ovat tiedotusseminaarit irtisanomissuojasta äitiysvapaalta palaamisen jälkeen.

4.5.2.1

Direktiivissä käsitellään jossain määrin verojärjestelmiä, mutta ETSK pitää valitettavana, että siinä ei mennä tarpeeksi pitkälle. Verojärjestelmillä voi olla suora vaikutus erityisesti ”toisten tulonsaajien”, jotka ovat enimmäkseen naisia, työmarkkinoille osallistumiseen. Se, miten verojärjestelmät on suunniteltu, voi vaikuttaa ihmisten päätökseen työmarkkinoille osallistumisesta. Olisi harkittava verovähennyksiä, jotka auttavat työssäkäyviä vanhempia jatkamaan työssäkäyntiä.

4.5.2.2

ETSK katsoo, että Euroopan komission ehdotus puuttua verotuksellisiin pidäkkeisiin täydentää ja tukee paketin muita toimenpiteitä. Komitea kannattaa erityisesti sukupuolen kannalta syrjivistä vero- ja etuusjärjestelmistä aiheutuvien maakohtaisten esteiden tunnistamista ja ehdottaa, että näihin esteisiin puututtaisiin EU-ohjausjakson puitteissa annettavissa suosituksissa.

4.5.3.1

Sen lisäksi, että tarvitsemme laadukkaita, saatavilla olevia ja edullisia julkisia palveluja, mukaan lukien lasten, vanhempien omaisten ja muiden hoitoa tarvitsevien hoitopalvelut, yhteisötalous ja kansalaisjärjestöt voivat olla hyödyksi työ- ja yksityiselämän tasapainoa tukevien palvelujen tarjoamisessa. Ilman niiden ponnisteluja palvelujen tarjoaminen ei olisi monissa tapauksissa mahdollista.

4.5.3.2

Työmarkkinaosapuolilla on erityinen rooli työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevien politiikkojen täytäntöönpanossa työpaikoilla erityisesti neuvottelujen ja työehtosopimusten avulla. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, miten eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat huomioineet sukupuolten välisen tasa-arvon työohjelmissaan vuosien saatossa ja pyrkineet saamaan aikaan konkreettisia tuloksia.