13.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 345/70

Esittelijä:

Juan MENDOZA CASTRO

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jota komitea pitää välttämättömänä toimenpiteenä asetuksen (EY) N:o 1/2003 tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.

1.2

Vaikka eroja edelleen on, vapaaehtoisen yhdenmukaistamisen avulla on saatu aikaan merkittävää lähentymistä eri jäsenvaltioiden järjestelmien välillä ottamalla EU:n säännöt viitekehykseksi.

1.3

Oikeustapausten jakamisjärjestelmällä (case allocation) Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston puitteissa tulisi estää eri jäsenvaltioiden toimien mahdollinen päällekkäisyys.

1.4

ETSK ehdottaa, että tulevaisuudessa harkitaan siviili- ja hallinto-oikeuden sisällön sääntelemistä asetuksella.

1.5

Kilpailupolitiikalla on varmistettava yhdenvertaiset mahdollisuudet. ETSK korostaa olevan tärkeää, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on keinot ja oikeudelliset välineet salaisten kartellien torjumiseksi, ja korostaa määräävän markkina-aseman väärinkäytön aiheuttamia vakavia haittoja.

1.6

Tutkinnan kohteena olevien perusoikeuksien kunnioittamisen on oltava sopusoinnussa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan täysimääräisen soveltamisen kanssa.

1.7

ETSK on huolissaan kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuuteen ja resursseihin liittyvistä vakavista puutteista, joita on nykyisin havaittavissa monissa jäsenvaltioissa. Kansallisten kilpailuviranomaisten todellinen riippumattomuus viranomaisiin nähden on ensiarvoisen tärkeää, joten johtavassa asemassa olevien tulee olla riippumattomia asiantuntijoita, joilla on todistettavasti ammatillista kokemusta. Henkilöstön osalta on puolestaan huolehdittava työsuhdeturvasta ja asianmukaisesta ammatillisesta koulutuksesta.

1.8

Kilpailunvastaisten toimien aiheuttamien vahinkojen korjaaminen on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta, joten ETSK suosittaa, että kansallisille kilpailuviranomaisille myönnettäviä valtuuksia voidaan käyttää myös ennalta ehkäisevissä toimissa.

1.9

Komitea on jo aiemmin todennut, että seuraamusten tulee olla suuruudeltaan sellaisia, että ”niillä on pelotevaikutus, ja että seuraamuksia on kovennettava, jos rikkominen toistuu”, ja on samaa mieltä siitä, että täytäntöönpanoviranomaisen valmiudet määrätä seuraamuksia on kilpailupolitiikan keskeinen osatekijä.

1.10

Todellisen eurooppalaisen kilpailuoikeuden olemassaolon kannalta on tärkeää, että kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat lievennystoimenpiteitä yhdenmukaisesti. Komission – joka soveltaa tällaisia toimenpiteitä yleisesti – kokemuksia niistä voidaan pitää myönteisinä. Lieventämisen ei kuitenkaan pidä estää vahinkoa kärsineitä osapuolia (kuluttajat mukaan luettuina) saamasta ryhmäkanteiden avulla korvauksia aiheutuneista vahingoista.

1.11

Kansallisten kilpailuviranomaisten toimien ylikansallisen luonteen johdosta kilpailuviranomaisten keskinäinen avunanto on välttämätöntä.

1.12

Saatettaessa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä vanhentumisajan keskeyttäminen on mukautettava vanhentumista koskeviin jäsenvaltioiden yleisiin sääntöihin.

1.13

On aiheellista myöntää kansallisille kilpailuviranomaisille valtuudet ryhtyä oikeustoimiin itsenäisesti, sillä näiden valtuuksien puuttuminen haittaa niiden tehokkuutta eräissä jäsenvaltioissa.

1.14

ETSK korostaa olevan tärkeää, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat käyttää kaikenlaisia todisteita riippumatta siitä, millaiselle välineelle tiedot on tallennettu.

1.15

Tiedotuskampanjat ovat tarpeen, kun otetaan huomioon, että valtaosa kansalaisista ei tunne kilpailusääntöjä.

2.1

EU:n jäsenvaltiot ovat Euroopan komission tärkeitä kumppaneita EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa. Vuodesta 2004 lähtien EU:n jäsenvaltioiden kansallisilla kilpailuviranomaisilla on ollut neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 nojalla valtuudet soveltaa EU:n kilpailusääntöjä komission rinnalla. Yli kymmenen vuoden ajan sekä komissio että kansalliset kilpailuviranomaiset ovat valvoneet EU:n kilpailusääntöjen noudattamista tiiviissä yhteistyössä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto perustettiin vuonna 2004 nimenomaisesti tätä tarkoitusta varten.

2.2

EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpano sekä komission että kansallisten kilpailuviranomaisten toimesta on olennainen perusta avointen, kilpailuun perustuvien ja innovatiivisten sisämarkkinoiden luomiselle, ja se on myös erittäin tärkeää työpaikkojen ja kasvun luomiseksi merkittävillä talouden aloilla, erityisesti energia-, televiestintä-, digitaali- ja kuljetusaloilla.

2.3

EU:n kilpailusäännöt kuuluvat sisämarkkinoiden perustekijöihin: jos kilpailu vääristyy, sisämarkkinat eivät voi saavuttaa täyttä potentiaaliaan ja luoda oikeita olosuhteita kestävälle talouskasvulle. Keskeinen osa sisämarkkinoiden syventämistä ja niiden oikeudenmukaisuuden lisäämistä on varmistaa, että sisämarkkinasäännöt pannaan tehokkaasti täytäntöön, jotta ne voivat tuottaa tuloksia lähellä kansalaisia.

2.4

EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanon mittakaava on nyt tasolla, jota komissio ei olisi voinut koskaan saavuttaa yksin. Komissio tutkii yleensä sellaisia kilpailunvastaisia menettelytapoja tai sopimuksia, joilla on vaikutuksia kilpailuun kolmessa tai useammassa jäsenvaltiossa, tai jos on hyödyllistä vahvistaa Euroopan laajuinen ennakkotapaus. Kansallisten kilpailuviranomaisten on tavallisesti tarkoituksenmukaista toimia silloin, kun kilpailu kärsii olennaisesti niiden alueella, sillä ne tietävät, miten markkinat toimivat niiden omassa jäsenvaltiossa, ja tällä tietämyksellä on suuri arvo kilpailusääntöjä täytäntöön pantaessa.

2.5

On mahdollista tehostaa kansallisten kilpailuviranomaisten harjoittamaa EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa. Asetuksessa (EY) N:o 1/2003 ei käsitellä keinoja ja välineitä, joiden avulla kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat EU:n kilpailusääntöjä, ja monilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla ei ole kaikkia välttämättömiä keinoja ja välineitä SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön.

2.6

Kansallisten kilpailuviranomaisten puutteelliset ja rajalliset välineet ja takeet merkitsevät sitä, että menettelyn tulos voi kilpailunvastaisiin toimiin syyllistyneiden yritysten osalta vaihdella paljon riippuen siitä, missä jäsenvaltioissa ne harjoittavat toimintaa: on mahdollista, että niihin ei kohdisteta minkäänlaista täytäntöönpanotoimenpidettä SEUT-sopimuksen 101 tai 102 artiklan nojalla tai täytäntöönpano voi olla tehotonta, esimerkiksi siksi, että todisteita kilpailunvastaisesta toiminnasta ei voida kerätä tai koska yritykset voivat välttyä sakkovastuusta. EU:n kilpailusääntöjen epätasainen täytäntöönpano vääristää kilpailua sisämarkkinoilla ja heikentää hajautettua täytäntöönpanojärjestelmää, joka otettiin käyttöön asetuksella (EY) N:o 1/2003.

2.7

Tästä syystä komissio katsoo, että tarvitaan säädösehdotus, jolla on kaksitahoinen strateginen tavoite:

2.8

Parantamalla kansallisten kilpailuviranomaisten valmiuksia antaa toisilleen tehokkaasti keskinäistä apua varmistetaan lisäksi entistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset ja tiivis yhteistyö Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa.

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jota komitea pitää välttämättömänä toimenpiteenä asetuksen (EY) N:o 1/2003 tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Eurooppalaisen kilpailujärjestelmän perustaminen edellyttää, että poistetaan SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täysimääräiseen täytäntöönpanoon liittyvät esteet ja puutteet, joita eräissä jäsenvaltioissa nykyisin ilmenee.

3.2

Asetukseen (EY) N:o 1/2003 perustuva kilpailusääntöjen hajautettu täytäntöönpano ei ole johtanut kilpailupolitiikan täytäntöönpanovaltuuksien pirstoutumiseen, kuten pelättiin. Vaikka eroja edelleen on, vapaaehtoisen yhdenmukaistamisen avulla on saatu aikaan merkittävää lähentymistä eri jäsenvaltioiden järjestelmien välillä ottamalla EU:n säännöt viitekehykseksi (1).

3.3

ETSK korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden rinnakkainen toimivalta pakottaa tietyissä tapauksissa kansallista lainsäädäntöä ja kansallisia instituutioita koskeviin mukauttamistoimiin. Oikeustapausten jakamisjärjestelmällä (case allocation) Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston puitteissa tulisi joka tapauksessa estää toimien mahdollinen päällekkäisyys eri jäsenvaltioissa.

3.4

Komissio katsoo, että direktiivi on tarkoituksenmukainen väline, sillä se kunnioittaa jäsenvaltioiden oikeudellisia perinteitä ja institutionaalisia erityispiirteitä. Tavoite, jossa pyritään siihen, että kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat sääntöjä yhdenmukaisesti ja johdonmukaisesti erityisesti, kun on kyse seuraamuksia koskevasta luettelosta (V luku) sekä sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä (VI luku), edellyttää kuitenkin nykyisten merkittävien erojen poistamista. ETSK ehdottaakin, että tulevaisuudessa harkitaan siviili- ja hallinto-oikeuden sisällön sääntelemistä asetuksella säilyttäen kuitenkin jäsenvaltioiden täydellinen itsemääräämisoikeus rikosoikeuden alalla.

3.5

Kilpailupolitiikalla on varmistettava yhdenvertaiset mahdollisuudet. ETSK korostaa olevan tärkeää, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on riittävät keinot ja oikeudelliset välineet torjua salaisia kartelleja (jotka määritellään ehdotuksen 2 artiklan 9 kohdassa), ja painottaa myös vakavia haittoja, joita yleensä suurten yritysten tai niiden yhteenliittymien harjoittama määräävän markkina-aseman väärinkäyttö aiheuttaa muille yrityksille (erityisesti pk-yrityksille), kuluttajille ja käyttäjille.

3.6

Jäsenvaltioiden on harkittava tiedotuskampanjoiden toteuttamista, kun otetaan huomioon, että valtaosalla kansalaisista on riittämätön tietämys kilpailusäännöistä.

4.1.1

Komission ehdotuksessa viitataan unionin oikeuden yleisiin periaatteisiin ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan (2), ja näihin suojatoimiin sisältyvät näin ollen yritysten puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen, elinkeinovapaus, omistusoikeus sekä oikeus hyvään hallintoon ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (perusoikeuskirjan 16, 17, 41 ja 47 artikla).

4.1.2

ETSK muistuttaa, että jotta voidaan tunnustaa laajat valtuudet, jotka kansallisilla kilpailuviranomaisilla tulee olla käytettävissään tehtäviensä suorittamiseksi, on otettava käyttöön tutkimuksen kohteena olevien oikeuksia koskevia suojatoimia ja takeita, ja tämän on oltava sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täysimääräisen täytäntöönpanon kanssa. Kansallisten kilpailuviranomaisten ja tarvittaessa kansallisten tuomioistuinten on varmistettava näiden takeiden täytäntöönpano. EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan syyttömyysolettama on unionin oikeuden yleinen periaate (perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohta), jota jäsenvaltioiden on noudatettava soveltaessaan kilpailulainsäädäntöä (3). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on puolestaan vahvistanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan (oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin) (4) soveltamisen ja ottanut kantaa komission legitimiteettiin (5) sekä kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevaan periaatteeseen (6) kilpailuoikeudellisissa menettelyissä.

4.2.1

Riippumattomuuden takaaminen edellyttää, että valtuuksia käytetään puolueettomasti pyrkien varmistamaan säännösten tehokas ja yhdenmukainen täytäntöönpano (4 artiklan 1 kohta).

4.2.2

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten henkilöstö ja päätöksentekoelinten jäsenet voivat suorittaa tehtävänsä (4 artiklan 2 kohta)

4.2.3

ETSK on huolissaan tähän näkökohtaan liittyvistä vakavista puutteista, joita komission mukaan on nykyisin havaittavissa monissa jäsenvaltioissa. Riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit (5 artikla) ovat kansallisten kilpailuviranomaisten tehtävien suorittamisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Riippumattomuus edellyttää huomattavaa autonomiaa valtiollisessa rakenteessa (7) sulkematta pois

4.2.4

ETSK pitää kansallisten kilpailuviranomaisten todellista riippumattomuutta viranomaisiin nähden olennaisen tärkeänä. Tästä syystä johtavassa asemassa olevien tulee olla riippumattomia asiantuntijoita, joilla on todistettavasti ammatillista kokemusta. Henkilöstön osalta on puolestaan huolehdittava työsuhdeturvasta ja asianmukaisesta ammatillisesta koulutuksesta.

4.3.1

Kansallisille kilpailuviranomaisille on annettava seuraavat valtuudet (6–11 artikla):

4.3.2

Kilpailunvastaisten toimien aiheuttamien vahinkojen korjaaminen on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta, joten ETSK suosittaa, että kansallisille kilpailuviranomaisille myönnettäviä valtuuksia voidaan käyttää myös ennalta ehkäisevissä toimissa.

4.4.1

Rikkomuksesta määrättäviä”tehokkaita, oikeasuhteisia” ja oikeudenmukaisia sakkoja voidaan soveltaa, jos ”tahallaan tai tuottamuksesta” syyllistytään tietynlaiseen toimintaan: kieltäytyminen suostumasta tarkastukseen, sinettien rikkominen, virheelliset tai harhaanjohtavat vastaukset, totuudenvastaiset tiedot tai väliaikaisten toimenpiteiden noudattamatta jättäminen. Uhkasakot koskevat mahdollisia laiminlyöntejä, kuten muun muassa kieltäytymistä suostumasta tarkastukseen (12 ja 15 artikla).

4.4.2

Rikosoikeudessa tavanomaisesti sovellettavan määräytymisperusteen mukaisesti sakoissa, joita jäsenvaltioiden on määrättävä, on otettava huomioon sekä rikkomisen vakavuus että sen kesto, ja sakkojen enimmäismääräksi ”ei saisi asettaa alle 10:tä prosenttia yrityksen tai yritysten yhteenliittymän maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta päätöksen tekemistä edeltäneellä tilikaudella” (13 artiklan 1 kohta ja 14 artikla). Ehdotetussa direktiivissä säädetään erilaisista tilanteista liittyen velvollisuuteen maksaa sakko, kun kyse on yritysten yhteenliittymistä (13 artiklan 2 kohta).

4.4.3

Korostettakoon, että sakkojen maksamisvelvollisuuden ulottaminen koskemaan yhteisvastuullisesti kaikkia yhteenliittymään kuuluvia tai yritysryhmän yrityksiä (13 artiklan 2 kohta) korjaa nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvän epäkohdan (8).

4.4.4

Ehdotuksen soveltamisala kattaa ainoastaan yritykset, joihin voidaan soveltaa hallinnollisia seuraamuksia. Toiminta, jossa on mahdollisesti kyse rangaistavasta teosta, kuuluu jäsenvaltioiden toimivallan piiriin. EU:n tuomioistuin on jo ottanut kantaa hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten yhteensopivuuteen (9).

4.4.5

Komitea, joka on aiemmin todennut, että seuraamusten tulee olla suuruudeltaan sellaisia, että ”niillä on pelotevaikutus, ja että seuraamuksia on kovennettava, jos rikkominen toistuu” (10), on samaa mieltä siitä, että täytäntöönpanoviranomaisen valmiudet määrätä seuraamuksia on kilpailupolitiikan keskeinen osatekijä. Komitea ilmaisee lisäksi huolensa siitä, että kilpailuoikeuden täytäntöönpano on nykyisin puutteellista lainsäädäntöjen ja kansallisten kilpailuviranomaisten rakenteiden välisten merkittävien erojen johdosta.

4.5.1

Jäsenvaltioille myönnetään valtuudet päättää sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskevista perusteista ja menettelyistä, mutta sellaisen yksityiskohtaisesti määritellyn kehyksen puitteissa, joka käsittää seuraavat näkökohdat:

4.5.2

Ehdotuksen perustelun lähtökohtana on, että koska sakoista vapautuksella ja sakkojen lieventämisellä on olennainen merkitys salaisten kartellien havaitsemisen kannalta, kansallisten lainsäädäntöjen ja niiden varsinaisen täytäntöönpanon väliset suuret erot aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta, heikentävät kannustimia noudattaa sääntöjä ja johtavat EU:n kilpailupolitiikan tehottomuuteen. Komitea katsoo lisäksi, etteivät jäsenvaltiot sovella Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston malliohjelmaa (11), jonka keskeiset näkökohdat sisällytetään uusiin säännöksiin.

4.5.3

ETSK:n mielestä todellisen eurooppalaisen kilpailuoikeuden olemassaolon kannalta on tärkeää, että kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat lievennystoimenpiteitä yhdenmukaisesti. Komission – joka soveltaa tämäntyyppisiä toimenpiteitä yleisesti (12) – kokemuksia niistä voidaan pitää myönteisinä. Lieventämisen ei kuitenkaan pidä estää vahinkoa kärsineitä osapuolia (kuluttajat mukaan luettuina) saamasta ryhmäkanteiden avulla korvauksia aiheutuneista vahingoista.

4.6.1

Kun otetaan huomioon kansallisille kilpailuviranomaisille nyt tarkasteltavassa ehdotuksessa myönnettävät uudet valtuudet, kyseisten viranomaisten välinen yhteistyö edellyttää osallistumista tarkastusmenettelyihin ja niissä avustamista (23 artikla), mikä velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan, että ne antavat tiedoksi alustavat väitteet (24 artikla), sekä noudattamaan pyyntöjä päätösten täytäntöönpanemiseksi (25 artikla). Riitoihin liittyvät valtuudet rajataan (26 artikla).

4.6.2

ETSK pitää tarpeellisena säätää näistä velvoitteista, kun otetaan huomioon kilpailupolitiikan ylikansallinen luonne.

4.7.1

Komission ehdotuksessa esitetään kaksi erityistä tilannetta tällaisten määräaikojen keskeyttämiseksi: ”keskeytetään toisten jäsenvaltioiden kansallisten kilpailuviranomaisten tai komission menettelyn ajaksi, kun menettelyn kohteena oleva rikkominen koskee samaa sopimusta, yhteenliittymän päätöstä tai menettelytapaa”, (27 artiklan 1 kohta) ja kun menettely on vireillä muutoksenhakutuomioistuimessa (27 artiklan 2 kohta).

4.7.2

ETSK huomauttaa, että tämän direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on tarkasteltava mahdollista ristiriitaa sellaisten säädösten kanssa, joissa niin ikään säädetään vanhentumisaikojen keskeyttämisen mahdollisuudesta silloin, kun oikeusprosessi on käynnistetty.

4.8.1

Ehdotuksen mukaan kansallisten kilpailuviranomaisten tulee voida toimia asianosaisina oikeudenkäynneissä riitauttaakseen muutoksenhaut suoraan oikeusviranomaisessa, ja niillä on oltava jo itsessään oikeus osallistua menettelyihin syyttäjänä, vastaajana tai kantajana samoin oikeuksin kuin muilla osapuolilla (28 artikla).

4.8.2

ETSK toteaa, että nykyisin näiden valtuuksien puuttuminen vaikeuttaa kansallisten kilpailuviranomaisten toimintaa eräissä jäsenvaltioissa (13), minkä johdosta näiden valtuuksien myöntäminen on välttämätöntä, jotta kansalliset kilpailuviranomaiset voivat noudattaa EU:n kilpailupolitiikan niille asettamia vaatimuksia.

4.9.1

ETSK korostaa olevan tärkeää, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat käyttää todisteina asiakirjoja, suullisia lausuntoja, tallenteita ja muita tietoa sisältäviä esineitä riippumatta siitä, millaiselle välineelle tieto on tallennettu (30 artikla).