Bryssel 10.1.2017

SWD(2016) 462 final

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Oheisasiakirja

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi

uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista

{COM(2016) 822 final}
{SWD(2016) 463 final}


Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä

Vaikutustenarviointi ammattien sääntelyä koskevan suhteellisuusarvioinnin käyttöönotosta annetusta ehdotuksesta

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

EU:ssa on noin 5 600 säänneltyä ammattia, mikä vaikuttaa suoraan suureen osaan EU:n työvoimasta. Tällainen kohtuuton sääntely estää merkittävällä tavalla palveluiden sisämarkkinoiden toimintaa ja aiheuttaa laajalle levinneitä kielteisiä taloudellisia vaikutuksia. Sääntelypäätökset tehdään usein ilman perusteellisia analyysejä tai avoimia menettelyjä. Ammattipätevyysdirektiivissä vaaditaan jäsenvaltioita arvioimaan sääntelynsä suhteellisuutta, mutta siinä ei vahvisteta yhteisiä kriteerejä tällaisten arviointien tekemiselle eikä sillä estetä kohtuuttomien toimenpiteiden toteuttamista.

Mihin aloitteella pyritään?

Aloitteen tavoitteena on vahvistaa vähimmäiskriteerit luomalla jäsenvaltioille avoimet ja ennustettavat puitteet ennen uuden sääntelyn hyväksymistä tehtäville suhteellisuusarvioinneille. Sillä pyritään estämään kohtuuttomien toimenpiteiden toteuttaminen seuraavasti:

parannetaan suhteellisuustarkastusten puolueettomuutta, kattavuutta ja vertailukelpoisuutta;

varmistetaan, että kaikki kansalliset viranomaiset soveltavat sääntöjä yhdenmukaisella tavalla;

vaaditaan, että päätöksenteko edellyttää vankkaa näyttöä ja sidosryhmien osallistumista;

kannustetaan innovointia ja varmistetaan määräaikaisilla uudelleentarkasteluilla, että säännöt ovat ajan tasalla;

mahdollistetaan analyysien asettaminen julkisesti saataville ja tätä kautta vertaisarviointien tekeminen.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

Jäsenvaltioissa suoritettava ammattien sääntelyn tarkastelu on tällä hetkellä epätasaista, millä on kielteinen vaikutus sisämarkkinoihin, palvelujen tarjontaan ja ammattihenkilöiden liikkuvuuteen. Jäsenvaltioiden yksin toteuttamilla toimilla ei saada aikaan johdonmukaista EU:n oikeudellista kehystä eikä puututa kansallisten viranomaisten kohtaamiin ongelmiin. Toimen laajuus ja vaikutukset huomioon ottaen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla ottamalla käyttöön EU:n laajuinen yhteinen, vertailukelpoinen arviointimekanismi. Kun otetaan huomioon, että ammattien sääntelyyn tehdään muutoksia tiuhaan, ilman EU:n tason toimia on vaarana, että moitteettomia sääntelykäytänteitä jo soveltavien jäsenvaltioiden etumatka vain lisääntyy sellaisiin jäsenvaltioihin nähden, joissa näin ei tehdä. Tämä lisäisi entisestään eroja sääntelyn laadussa ja vaikuttaisi lopulta kielteisesti ammatteihin pääsyyn, liikkuvuuteen ja talouden suorituskykyyn.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? 

Harkittavina oli seuraavat kolme toimintavaihtoehtoa: 1) annetaan ohjeita ja otetaan käyttöön jäsenvaltioiden välinen kattava tietojenvaihto. Tämä voisi auttaa jäsenvaltioita tekemään suhteellisuusarvioinnit paremmin, mutta muuten vaikutukset olisivat vähäiset. Säänneltyjä ammatteja koskevien EU:n laajuisten suhteellisuusarviointien käyttöönotto voisi tapahtua usein eri tavoin. Ne voitaisiin esim. ottaa käyttöön vahvistamalla suhteellisuustarkastusten tekemistä koskevat vähimmäisperusteet oikeuskäytännön perusteella ja sitä täydentäen sekä parantamalla jäsenvaltioiden tekemien arviointien avoimuutta. Tämä tapahtuisi sitovalla välineellä vaihtoehdossa 2 a ja suosituksella vaihtoehdossa 2 b. Niihin voisi myös sisältyä menettelyllisiä näkökohtia, kuten julkisia kuulemisia ja määräaikaisia uudelleentarkasteluja sen varmistamiseksi, että suhteellisuusarvioinnit tehdään objektiivisella ja riippumattomalla tavalla ja että arvioinnit ovat sitten kattavia kaikilla toiminta-aloilla (tältä osin on kaksi alavaihtoehtoa, joista vaihtoehdossa 3 a annettaisiin direktiivi ja vaihtoehdossa 3 b suositus). Vaikka vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia, paras vaihtoehto on 3 a, koska sillä puututaan ongelmiin tehokkaimmin kaikilla sääntelyn tasoille (ennakkoarviointi) ja siitä saatavat hyödyt ovat suurimmat.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? 

Sidosryhmät olivat laajalti yhtä mieltä siitä, että EU:n tasolla olisi toteutettava toimia suhteellisuusarviointien selkeyden parantamiseksi ja yhteisen lähestymistavan luomiseksi. Toimien haluttiin olevan pakollisia.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

Ammattihenkilöt, kuluttajat ja viranomaiset hyötyvät tästä aloitteesta siksi, että kohtuuttomien sääntöjen käyttöönoton estäminen varmistaisi ammattien paremman sääntelyn. Direktiivillä taattaisiin se, että jäsenvaltiot tekevät arvioinnit yhdenmukaisella tavalla. Tämä estäisi sisämarkkinoiden hajautumisen. Sitova vaihtoehto tekisi objektiivisesta ennakkoanalyysista, selkeydestä ja tietojen jakamisesta pakollisia, mikä edistäisi arviointien luotettavuutta ja kattavuutta ja sitä kautta lopullisten päätösten tehokkuutta. Parhaaksi katsottu vaihtoehto parantaisi luottamusta ja innovointia ja edistäisi teknologian kehitystä ammattien kansallista sääntelyä koskevan säännöllisen uudelleentarkastelun kautta.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Suhteellisuusarviointeihin liittyvät kustannukset ovat pääasiassa peräisin pätevyysdirektiivissä ja oikeuskäytännössä säädetyistä nykyisistä velvoitteista, joten aloite ei aiheuta uusia hallinnollisia kustannuksia. Soveltamisalan laajentaminen koskemaan julkisten konsultaatioiden kaltaisia menettelyllisiä näkökohtia saattaa kuitenkin lisätä viranomaisten kustannuksia ja työtaakkaa. Toisaalta parhaaksi katsottu vaihtoehto vaikuttaisi myönteisesti ammattipalvelujen sisämarkkinoihin ja estäisi yhdenmukaisella tavalla kohtuuttomien sääntelyesteiden syntymisen kaikilla toiminta-aloilla. Sen uskotaan edistävän sosiaalista integraatiota ja taloudellista yhdentymistä varsinkin nuorten koulutettujen työntekijöiden keskuudessa.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Valittu vaihtoehto ei synnytä uusia velvoitteita ammattihenkilöille eikä yrityksille. Sen sijaan niiden odotetaan hyötyvän tarpeettomien esteiden poistumisesta.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia?

Sekä kansallisten viranomaisten että komission hallinnolliset kustannukset nousevat hieman, mutta suhteellisuusperiaatteen noudattamatta jättämistä koskevista oikeudenkäynneistä aiheutuvien kustannusten alenemisen uskotaan enimmiltä osin kompensoivan tämän vaikutuksen.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Toimenpiteellä ei odoteta olevan mitään muita merkittäviä vaikutuksia. Perusoikeuksia kunnioitetaan kokonaisuudessaan.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Komissio raportoi säännöllisesti kansallisten arviointien tekemisestä ja tekee arvioinnin viiden vuoden kuluessa säädöksen antamisesta.