Bryssel 24.8.2016

COM(2016) 551 final

2016/0264(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2016) 282 final}
{SWD(2016) 283 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU:n sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen kasvu

Euroopan unionin keskeisenä poliittisena tavoitteena on saada aikaan erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, joka luo kasvua ja parempia työpaikkoja, sosiaalista edistystä ja oikeudenmukaisuutta kaikille kansalaisilleen. Vuonna 2015 annetussa viiden puheenjohtajan kertomuksessa Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä 1 korostettiin vahvemman sosiaalisen Euroopan rakentamisen merkitystä. Unionin tilaa käsitelleessä puheessaan syyskuussa 2015 puheenjohtaja Juncker ilmaisi tämän pyrkimyksen korostaessaan, että ”sekä jäsenvaltioiden välille että jäsenvaltioiden sisälle on nyt luotava uudelleen lähentymisprosessi, jonka ytimessä ovat tuottavuus, työpaikkojen luominen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus”.

Tämä tavoite pyritään saavuttamaan uudistetun eurooppalaisen ohjausjakson eli talouspolitiikan EU-tason vuosittaisen koordinointikierroksen avulla, toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi lokakuussa 2015 annetun tiedonannon mukaisesti. Eurooppalaisen ohjausjakson taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden onnistunut tasapaino on erityisen tärkeä talous- ja rahaliiton kestävyyden ja legitiimiyden kannalta. Sosiaaliset ja työllisyystavoitteet ovatkin nousseet selvemmin esiin eurooppalaisessa ohjausjaksossa siten, että kussakin maaraportissa ja maakohtaisissa suosituksissa arvioidaan sosiaalisia ja työllisyyshaasteita ja edistetään poliittisia uudistuksia parhaiden toimintatapojen pohjalta.

Komissio on myös ehdottanut EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin kehittämistä 2 , jolloin tavoitteena on edistää työllisyys- ja sosiaalisten olojen ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä sekä parantaa talouden sietokykyä äkillisten häiriöiden varalta. Pilarin olisi perustuttava EU:n sosiaalisäännöstöön ja täydennettävä sitä, jotta voidaan ohjata politiikkaa useilla hyvin toimivien ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien kannalta olennaisilla aloilla. Siitä olisi tultava viitekehys, jonka pohjalta arvioidaan osallistuvien jäsenvaltioiden sosiaali- ja työllisyysasioita koskevaa tuloskuntoa ja edistetään kansallisen tason uudistusprosessia. Sen pitäisi etenkin antaa suuntaa euroalueen uudelle lähentymisprosessille. Tämän olisi autettava varmistamaan, että taloudellinen kehitys lisää sosiaalista edistystä ja yhteenkuuluvuutta Eurooppa 2020 -strategian ja sen osallistavaa kasvua koskevan tavoitteen mukaisesti.

EU:n vahva sitoutuminen sosiaalisiin tavoitteisiin tarvitsee tuekseen vankan näyttöön perustuvan pohjan. Kun otetaan lisäksi huomioon, että sosiaalipolitiikan menot laajassa merkityksessä (sosiaalinen suojelu, koulutus ja terveys mukaan luettuina) ovat yli neljännes BKT:stä ja yli puolet julkisista menoista useimmissa jäsenvaltioissa, on keskityttävä voimakkaasti politiikan tuloksiin, rahalle saatavaan vastineeseen ja toimiin, joilla pyritään parempiin tuloksiin kansainvälisten vertailujen, vertailuanalyysien ja keskinäisen oppimisen keinoin.

EU tarvitsee luotettavia ja ajantasaisia sosiaalitilastoja, jotta voidaan seurata sosiaalista tilannetta ja talouden muutosten ja talouspolitiikan toimintalinjojen vaikutusta jäsenvaltioiden ja niiden alueiden sosiaalisiin oloihin ja eri väestöryhmien tilanteeseen. Tämän vuoksi on tarpeen laadukkaiden ja ajantasaisten tilastojen avulla kuvata nykyistä paremmin erilaisia aiheita, kuten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, eriarvoisuutta, taitoja, kaikkien pääsyä työelämään ja sosiaalisen suojelun menoja.

Euroopan sosiaali- ja työllisyystilastot

Euroopan tilastojärjestelmässä 3 tuotetaan tilastotiedot, joilla arvioidaan jäsenvaltioiden saavutuksia eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, seurataan Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä tavoitteita, pannaan täytäntöön monia työllisyyden ja sosiaalisen alan muutoksia koskevia komission arviointipuitteita ja pohjustetaan uutta strategista näkemystä Eurooppa 2020 -strategian jatkoksi. Vuosien myötä Euroopan tilastojärjestelmässä on rakennettu kehittyneitä välineitä, joilla tuotetaan laadukkaampia ja paremmin vertailukelpoisia tilastoja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tasolla tapahtuvan poliittisen päätöksenteon tueksi.

Euroopan tilastojärjestelmältä odotetaan yhä enemmän tilastotietoja analyysien, tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tilastotietojen olisi lisäksi edelleen täytettävä virallisiin tilastoihin kohdistuvat korkeat laatuvaatimukset, myös ajantasaisuuden osalta.

EU:n tasolla käytettävät sosiaalitilastot ovat peräisin monista eri lähteistä: väestönlaskennat, aggregoidut hallinnolliset tiedot, yritysten toimittamat tiedot ja yksilötasolla otannoilla kerätyt henkilöitä ja kotitalouksia koskevat tiedot. Nyt käsillä oleva ehdotus liittyy viimeksi mainittuun sosiaalitilastojen lähteeseen.

Euroopan nykyinen tilastojärjestelmä, jolla tuotetaan henkilöitä ja kotitalouksia koskevia tilastoja otannoilla kerättyjen yksilötason tietojen pohjalta, jäljempänä ’otannoilla kerätyt Euroopan sosiaalitilastot’, koostuu useista erillisistä alakohtaisista asetuksista, joissa täsmennetään käsiteltävät aiheet ja tiedonkeruun tekniset vaatimukset (esim. otoksen koko, laatukriteerit ja tietojen toimittamista koskeva vaatimukset) Tällä hetkellä Euroopan sosiaalialan tilastotutkimukset toteutetaan viiden oikeusperustan pohjalta. Ne koskevat työvoimatutkimusta 4 , Euroopan tulo- ja elinolotilastoja (EU-SILC) 5 , aikuiskoulutustutkimusta 6 , eurooppalaista terveyshaastattelututkimusta (EHIS) 7 sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kotitalouksissa koskevaa kyselytutkimusta 8 . Kaksi Euroopan tasoista tutkimusta toteutetaan pelkän epävirallisen sopimuksen pohjalta. Ne ovat kotitalouksien kulutustutkimus (HBS) ja yhdenmukaistettu eurooppalainen ajankäyttötutkimus (HETUS).

Tämä aloite kuuluu sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan ohjelmaan (REFIT), ja sillä pyritään virtaviivaistamaan otannoilla kerättyjä Euroopan sosiaalitilastoja, tehostamaan tiedonkeruuprosessia ja parantamaan tuotettujen tilastojen relevanssia. Ehdotetulla asetuksella pyritään varmistamaan tietojen vertailukelpoisuus ja johdonmukaisuus pitkällä aikavälillä. Euroopan sosiaalialan kyselytutkimusjärjestelmän on oltava riittävän vankka ja tehokas, ja samalla olisi varmistettava, että tilastojen korkea laatu voidaan säilyttää – tämä voi olla haasteellista tilastoalan jatkuvassa muutoksessa; tietoteknisten menetelmien ja tietotekniikan käytön nopea kehitys, uusien tietolähteiden saatavuus, tietojen käyttäjien tarpeiden ja odotusten muuttuminen ja käytettävissä oleviin resursseihin kohdistuva jatkuva paine.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

On yhä tärkeämpää, että tilastot ovat luotettavia, ajantasaisia ja korkealaatuisia, jotta poliittiset päättäjät, yritykset ja kansalaiset voivat tehdä tarvittavat, näyttöön perustuvat päätöksensä. Korkealaatuisten tilastojen tuottaminen Euroopan tilastojärjestelmässä on kuitenkin haasteellista; tietojen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja samalla tilastollisten kyselytutkimusten vastaajat pyytävät vastausrasituksensa pienentämistä, mikä aiheuttaa paineita tilastojen tuotannolle. Viimeaikaisissa tilastoalan aloitteissa onkin tämän vuoksi pyritty Euroopan tilastojärjestelmän yksinkertaistamiseen ja sen sisäisen koordinoinnin ja yhteistyön lisäämiseen, jotta Euroopan tilastojen tuotantoa voitaisiin tehostaa ja samalla pienentää vastaajille koituvaa rasitetta. Esimerkki tästä on Euroopan tilastoista annettu asetus (EY) N:o 223/2009 9 , jota muutettiin vuonna 2015, jotta voitiin selkeyttää Euroopan tilastojärjestelmän hallinnointia ja vahvistaa koordinointi- ja yhteistyökeinoja sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Komission REFIT-aloitteesen, jolla pyritään yksinkertaistamaan ja virtaviivaistamaan Euroopan tilastojen tuotantoa valituilla kohdealoilla, sisältyy myös muita aloitteita, kuten tämä ehdotus ja yritystilastot yhteen kokoava puiteasetus (FRIBS).

Euroopan tilasto-ohjelmassa vuosiksi 2013–2017 10 nimetään ”kansalaisten Euroopan” tilastot (eli sosiaalitilastot) yhdeksi tilastotietojärjestelmän kolmesta peruspilarista: taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristötilastot. Kuhunkin näistä kolmesta pilarista kuuluu joukko perustilastoja, jotka tarjoavat poliittisia indikaattoreita ja kirjanpitojärjestelmiä varten vaadittavat tietopanokset. Jotta Euroopan tilasto-ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja johdonmukaisesti, tässä asetuksessa vahvistetaan laaja-alaiset oikeudelliset puitteet otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen tuotantoa varten.

Euroopan tilastojärjestelmän Vision 2020 aloitteella 11 pyritään nykyaikaistamaan Euroopan tilastotuotantoa ja näin saamaan paremmin tasapainoon korkealaatuisten Euroopan tilastojen edut ja merkitys sekä toisaalta niiden tuotantoon liittyvä rasitus. Näin Euroopan tilastojärjestelmässä vastataan sekä politiikan laadintaan liittyvään Euroopan toimielinten tiedontarpeeseen että yhteiskunnan laajempiin tilastotarpeisiin ja otetaan samalla asianmukaisesti huomioon se, että on tarpeen keventää kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Politiikan laatiminen ja arviointi unionin politiikan painopisteiden osalta – erityisesti kun kyseessä ovat työpaikkoihin, kasvuun, investointeihin, digitaalisiin sisämarkkinoihin, tiiviimpään ja oikeudenmukaisempaan talous- ja rahaliittoon, muuttoliikkeeseen, sisämarkkinoihin, energiaunioniin ja ilmastoon liittyvät painopisteet – edellyttää hyviä analyyttisia ja seurantavälineitä. Politiikan painopisteet vastaavat sosiaali- ja taloustilastojen lukuisia eri aloja, minkä vuoksi on tarpeen varmistaa tietolähteiden nykyistä suurempi keskinäinen johdonmukaisuus ja helpottaa uusien innovatiivisten lähteiden ja toimintatapojen laajempaa käyttöä. Eurooppa 2020 strategiassa käytetään indikaattoreita yleistavoitteiden seurantaan. Näitä ovat työllisyyden edistäminen, koulutustason parantaminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen vähentämällä köyhyyttä. Näiden indikaattoreiden laskeminen edellyttää ajantasaisia tilastotietoja, jotka olisi tuotettava mahdollisimman tehokkaasti käyttämällä nykyaikaisia tilastotietojen keruu- ja tuotantomenetelmiä. Eri alat eivät nykyisin ole yhdentyneet keskenään, mikä vaikeuttaa eri tiedonkeruista peräisin olevien tietojen analysointia. Myös kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030 liittyville tilastovaatimuksille, jotka koskevat sekä köyhyyden poistamista että kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia, on etua nykyistä paremmin yhdennetyistä ja ajantasaisista indikaattoreista, jotka saadaan tämän ehdotuksen tuloksena.

Politiikan painopisteet voivat ajan myötä muuttua ja laadukkaiden Euroopan sosiaalitilastojen tarpeen odotetaan entisestään kasvavan, kun esimerkiksi suunnitellun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamista koskeva työ käynnistyy. Poliittiset päättäjät tarvitsevat laadukkaista tilastoja myös nähdäkseen nykyhetken tilannetta kauemmas ja määritelläkseen ja kehittääkseen uusia politiikan puitteita ja tavoitteita. Euroopan tilastojen merkitys eri rajoitus pelkästään nykyisten strategioiden ajanjaksoon. Lähimenneisyydestä löytyvä esimerkki on se, että indikaattoripohjaisten tavoitteiden laatiminen Eurooppa 2020 strategiaa varten oli mahdollista vain, koska Euroopan tilastoperusta oli riittävän vahva tällaisten tavoitteiden mittaamista ja seurantaa varten. Nykyisten tietojen käyttäminen uusiin tarkoituksiin osoitti tässä yhteydessä, että on tärkeää kehittää ja ylläpitää perustilastoja, jotka ovat niin joustavia, että niitä voidaan nopeasti sopeuttaa uusiin poliittisiin vaatimuksiin.

Sosiaalitilastojen kehittäminen unionin painopisteiden mukaisesti ja EU:n nykyistä vahvempi sosiaalinen ulottuvuus edellyttävät vahvaa sitoutumista jäsenvaltioilta sekä poliittisten päättäjien ja tilastotieteilijöiden tiivistä koordinaatiota kaikissa vaiheissa. On ensiarvoisen tärkeää, että nämä pitävät yllä riittävän tasoisia investointeja sosiaalitilastoihin ja antavat tarvittavan poliittisen tuen, erityisesti hallinnollisen tiedon saatavuuden osalta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Euroopan tilastojen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artikla. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen unionin toiminnan kannalta tarpeellisten tilastojen tuottamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Kyseisessä 338 artiklassa asetetaan Euroopan tilastojen tuottamiseen liittyvät vaatimukset ja todetaan, että tilastojen laatimisessa on noudatettava puolueettomuutta, luotettavuutta, objektiivisuutta, tieteellistä riippumattomuutta, kustannustehokkuutta ja tilastosalaisuutta.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Euroopan tilastojärjestelmä tarjoaa infrastruktuurin tilastotiedolle. Järjestelmä on suunniteltu täyttämään monien käyttäjien tarpeet ja käytettäväksi demokraattisten yhteiskuntien päätöksenteossa.

Tämä asetusehdotus on laadittu, jotta voidaan suojella Euroopan tilastojärjestelmän kumppanien ydintoimintoja ja samalla parantaa tehokkuutta ja varmistaa, että tarpeettomat muutokset ja päällekkäinen työ vältetään mahdollisimman suuressa määrin.

Ehdotuksen piiriin kuuluvien tilastojen keruu tapahtuu nykyisin EU:n tasolla erilaisten sääntöjen mukaisesti. Ehdotuksella on tarkoitus virtaviivaistaa ja nykyaikaistaa tilastojen keruuta yksien puitteiden mukaisesti. EU:n tasoisten vertailukelpoisten tilastojen tuottaminen politiikan tarpeisiin on mahdollista vain EU:n tasoisilla toimilla.

Yksi keskeisistä vaatimuksista, jotka tilastotietojen on täytettävä, koskee niiden johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tarvittavaa johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta ilman selkeitä Euroopan tasoisia puitteita eli EU:n lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan yhteiset tilastokäsitteet, raportointimuodot ja laatuvaatimukset.

Ehdotetun toiminnan tavoitetta eli otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen virtaviivaistamista ei voida saavuttaa tyydyttävällä tavalla jäsenvaltioiden erillisin toimin. Toimet voidaan tehokkaammin toteuttaa EU:n tasolla unionin säädöksen pohjalta, jolla varmistetaan tilastotietojen EU:n tasoinen johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus ehdotetun säädöksen piiriin kuuluvilla tilastoaloilla. Varsinaisen tiedonkeruun toteuttavat jäsenvaltiot.

Tämän vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä tällä alalla perussopimuksen 5 artiklassa esitetyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Sillä varmistetaan otannoilla kerättävien Euroopan sosiaalitilastojen laatu ja vertailukelpoisuus, kun kaikissa jäsenvaltioissa sovelletaan samoja periaatteita. Sillä myös varmistetaan, että otannoilla kerättävät Euroopan sosiaalitilastot ovat edelleen relevantteja ja että ne sopeutetaan käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Asetuksella lisätään tilastojen tuotannon kustannustehokkuutta ja samalla otetaan huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien erityispiirteet.

Nyt voimassa olevaa henkilöihin ja kotitalouksiin liittyviä tilastoja koskevaa EU-lainsäädäntöä on toistuvasti tarkistettu viime vuosien aikana. On käynyt selväksi, että tätä prosessia tehostaisi (pienemmät kustannukset hyötyihin nähden) ja sen vaikutusta lisäisi asetus, jolla luodaan yhteiset puitteet tilastotietojen keruulle, käsittelylle ja levittämiselle näillä sosiaalikysymysten erityisaloilla.

Asetuksen odotetaan pienentävän vastaajille, kansallisille, alueellisille ja paikallisviranomaisille sekä yrityksille ja kansalaisille koituvaa taloudellista ja hallinnollista rasitetta. Tähän päästään erityisesti standardoimalla käsitteitä ja menetelmiä, poistamalla päällekkäisyyksiä, harventamalla tietojen toimitustiheyttä joillakin aloilla ja käyttämällä nykyistä enemmän lähteiden yhdistelmää kyselytutkimusten lisäksi.

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ehdotetussa asetuksessa säädetään vain asetuksen tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä vähimmäisvaatimuksista, eikä siinä mennä pidemmälle kuin on tämän vuoksi tarpeen.

Toimintatavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Kun otetaan huomioon ehdotuksen tavoite ja sisältö, sopivin sääntelytapa on asetus.

Soveltuvan sääntelytavan valinta riippuu lainsäädännön tavoitteesta. Koska Euroopan tasolla tarvitaan vertailukelpoisia tilastotietoja, Euroopan tilastojen suuntauksena on ollut käyttää perussäädöksinä asetuksia direktiivien sijaan. Asetus on parempi vaihtoehto, sillä asetuksella vahvistetaan sama säädös koko unioniin. Näin varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus EU:ssa ja samalla mahdollistetaan korkealaatuisten Euroopan tilastojen tuottaminen. Asetus on lisäksi suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, mikä tarkoittaa, että sitä ei tarvitse saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Koska tämä aloite pantiin vireille ennen uusien paremman sääntelyn suuntaviivojen (COM(2015)215) antamista, otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen nykyisen tuotantojärjestelmän täysimittaista arviointia ei ole toteutettu. Komission standardien pohjalta noudatettiin voimassa olevan lainsäädännön – Euroopan tilasto-ohjelman 12 arviointi mukaan lukien – arviointia koskevaa Eurostatin järjestelmää, ja se muodosti koko prosessin keskeisen osan. Lisäksi vuosittain tehdään käyttäjätutkimuksia, jotta saataisiin parempi käsitys käyttäjistä sekä käyttäjien tarpeista ja tyytyväisyydestä Eurostatin tarjoamiin palveluihin nähden. Eurostat käyttää tuloksia kehittääkseen tilastotietojen tuotantoprosessia ja tilastotuotoksiaan. Niistä saadaan panos erilaisiin strategiasuunnitelmiin, kuten työohjelmaan ja hallintosuunnitelmaan.

Sidosryhmien kuuleminen

Kuulemisten kohteeksi valittiin kolme keskeistä ryhmää:

Tiedontuottajat: tähän ryhmään kuuluvat sosiaalitilastojen keruusta ja kokoamisesta vastaavat viranomaiset. Siihen kuuluu lähinnä kansallisia tilastolaitoksia ja EU:n tasolla Eurostat. Tietojen tuottajat toimivat tässä yhteydessä myös perustietojen toimittajien eli kotitalouksien tärkeimpinä edustajina.

Tiedontoimittajat: tähän ryhmään kuuluu sekä vastaajia että kansallisia laitoksia, jotka ovat hallinnollisten tiedostojen haltijoita, kuten sosiaaliturva- ja verohallinnot. Tähän liittyvät laajemmassa merkityksessä myös kansalliset tilastolaitokset perustietojen toimittajien (eli kotitalouksien) edustajina, kun otetaan huomioon, että yksittäisissä kotitalouksissa on vaikeaa toteuttaa haastatteluja tällaista kuulemista varten.

Tiedonkäyttäjät: tässä ryhmässä voidaan erottaa institutionaaliset käyttäjät (komissio itse, kansalliset ministeriöt, muut kansainväliset organisaatiot ja muissa EU:n toimielimissä työskentelevät ammattikäyttäjät) ja muut ulkoiset käyttäjät, kuten yleisö, viestimet ja tutkijat.

Erityisesti olisi mainittava yksi elin, jota on kuultu tiedonkäyttäjänä: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 234/2008/EY 13 vuonna 2008 perustettu eurooppalainen tilastoja käsittelevä neuvoa-antava komitea (ESAC). Siinä on 24 jäsentä, jotka edustavat käyttäjiä, vastaajia ja muita sidosryhmiä, joille Euroopan tilastot ovat merkityksellisiä (mukaan luettuina tiedeyhteisö, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta) sekä institutionaalisia käyttäjiä (kuten neuvostoa ja Euroopan parlamenttia). Asetuksen (EY) N:o 223/2009 8 artiklan nojalla ESAC:ia voidaan kuulla mahdollisen uuden lainsäädännön valmistelun aikana.

Kuuleminen toteutettiin heinäkuusta joulukuuhun vuonna 2015. Tulokset esitellään kolmessa erillisessä raportissa. 14

Kuultujen sidosryhmien kohtaamat ongelmat voidaan tiivistää seuraavasti:

1)Tiedonkäyttäjät ilmaisivat huolensa siitä, että Euroopan viralliset tilastot eivät täytä niiden tarpeita eivätkä siis ole relevantteja. Tämä liittyy useisiin tietojen laatua koskeviin kysymyksiin, kuten puutteellinen kattavuus uusissa sosiaalisissa kysymyksissä, rajalliset aikasarjat ja rajallinen vertailukelpoisuus ja johdonmukaisuus tilastollisten tietokokonaisuuksien välillä.

2)Tiedontuottajat (kansalliset tilastolaitokset) ovat huolestuneita korkeista tuotantokustannuksista ja paineesta, joita niille aiheutuu tiukoista määräajoista, joissa uusien sosiaalisten kriisien yhteydessä tarvittavat tilastot on toimitettava. Myös vastausrasitetta pidetään ongelmana (koska liian suuri rasite pienentää vastausastetta ja heikentää näin tietojen laatua). Kansalliset tilastolaitokset haluaisivat enemmän tukea nykyaikaistamisprosesseilleen (esim. tekniikan ja menetelmien innovaatiot, uusien tietolähteiden ja uuden hallinnoinnin hyödyntäminen), joilla pyritään pienentämään tuotantokustannuksia.

Sidosryhmien kuvaamat ratkaisut voidaan jaotella kolmeen keskeiseen toiminta-alaan:

Euroopan virallisten sosiaalitilastojen parempi sopeuttaminen uusiin tietotarpeisiin (eli niiden relevanssin parantaminen);

Euroopan sosiaalitilastojen johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden lisääminen, jotta voidaan varmistaa korkeampi laatu;

innovatiivisten toimintatapojen käyttäminen tuotantokustannusten vähentämiseksi ja vastaamisesta aiheutuvan rasitteen keventämiseksi.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Eurostat on käynyt ehdotuksesta laajoja keskusteluja kansallisten tilastolaitosten kanssa. Se on perustanut työryhmiä (kutakin tilastollista tiedonkeruuta varten), erityisryhmiä ja johtajien ryhmiä, jotka ovat kokoontuneet säännöllisesti käsittelemään ehdotusta. Ehdotus on myös esitelty asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustetulle Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle. Komitea antaa ammatillista ohjausta Euroopan tilastojärjestelmälle Euroopan tilastojen kehittämisessä, tuottamisessa ja levittämisessä. Sen puheenjohtajana toimii komissio (Eurostat) ja se koostuu kansallisten tilastolaitosten edustajista. Euroopan talousalueen (ETA) ja Euroopan vapaakauppaliiton (Efta) maat osallistuvat komiteaan tarkkailijoina. Komitean kokouksiin osallistuu myös tarkkailijoita Euroopan keskuspankista (EKP), taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöstä (OECD) ja muista kansainvälisistä järjestöistä.

Myös lukuisista muista lähteistä saatiin ulkopuolisten näkemyksiä ja asiantuntemusta;

1)Edellä kuvattuun sidosryhmien kuulemiseen sisältyi tiedonkäyttäjien ja tiedontoimittajien näkemyksiä.

2)ESAC:in lausuntoa pyydettiin ulkopuolisen asiantuntemuksen saamiseksi. ESAC antoi tukensa ehdotukselle puiteasetukseksi henkilöitä ja kotitalouksia koskevista Euroopan tilastoista. Se katsoi, että puiteasetus on olennaisen tärkeä, jotta voidaan tukea komission nykyistä, aikaisempaa laajempaa sosiaalipoliittista ohjelmaa ja parantaa kaikkialta Euroopasta saatujen sosiaalialan tietojen yhdentymistä ja johdonmukaisuutta. 15  

Vaikutustenarviointi

Tähän ehdotukseen liittyy vaikutustenarviointi. Tässä yhteydessä nimetään nykyiset ongelmat, esitellään toimintavaihtoehtoja, joilla näihin ongelmiin voitaisiin vastata, ja arvioidaan kunkin vaihtoehdon sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi maaliskuussa 2016 myönteisen lausunnon vaikutustenarvioinnista.

Vaikutustenarvioinnissa nimettiin kaksi keskeistä taustalla vaikuttavaa tekijää ongelmiin otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen alalla:

1)otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen pirstoutuminen useille eri tilastoaloille; ja

2)henkilöitä ja kotitalouksia koskevien tietojen keruussa käyttävien menetelmien joustamattomuus.

Seuraavat vaihtoehdot arvioitiin keinoina korjata otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen pirstoutuminen.

Vaihtoehto

Kuvaus

1.0 Perustilanne: pirstoutuneet tuotantoprosessit, ei oikeudellista yhdentymistä

Säilytetään nykyinen oikeudellinen rakenne, johon kuuluvat alakohtaiset EU:n asetukset ja pirstoutuneet prosessit (erilaiset ohjeet, menettelyt ja tuotantoprosessit)

1.1 Tuotantoprosessien yhtenäistäminen, ei voimassa olevan lainsäädännön yhdentämistä

Pidetään alakohtaiset EU:n asetukset, mutta jatketaan eri tuotantoprosessien, määritelmien ja muuttujien standardointia (yhtenäistämistä) eri tiedonkeruissa

1.2 Pirstoutuneet tuotantoprosessit mutta voimassa olevan lainsäädännön yhdentäminen

Yhdennetään otannoilla kerättyjä Euroopan sosiaalitilastoja koskeva lainsäädäntö mutta ei pyritä aktiivisesti yhtenäistämään tuotantoprosesseja

1.3 Tuotantoprosessien yhtenäistäminen ja oikeudellinen yhdentyminen

Yhdistetään oikeudellinen yhdentyminen tuotantoprosessien yhtenäistämiseen. Tässä vaihtoehdossa on lisävaihtoehtoja, joita erottaa niiden laajuus ja koko järjestelmän hallinnointi

1.3a Tuotantoprosessien yhtenäistäminen, voimassa olevan lainsäädännön yhdentäminen

Tähän sisältyvät vain viisi sovellettavaa asetusta (työvoimatutkimus, tulo- ja elinolotilastot, aikuiskoulutustutkimusta, terveyshaastattelututkimusta ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kotitalouksissa koskeva kyselytutkimus)

1.3b Tuotantoprosessin yhtenäistäminen, otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen hallinnoinnin yhdentäminen

Myös kotitalouksien kulutustutkimuksen (HBS) ja yhdenmukaistetun eurooppalaisen ajankäyttötutkimuksen (HETUS) tiedonkeruut sisällytetään asetuksen piiriin. Jäsenvaltioiden nykyiset erot antavat syytä olettaa, että tarvitaan merkittävää yhdenmukaistamista

Jäljempänä esiteltäviä kolmea vaihtoehtoa on analysoitu mahdollisina keinoina tiedonkeruiden joustamattomuuden korjaamiseksi

Vaihtoehto

Kuvaus

2.0 Perustilanne: lainsäädäntö määrää ohjelman ja tekniset muotoseikat

Ohjelman tai teknisten seikkojen muutokset edellyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen muuttamista

2.1 Lainsäädäntö / joustavat tekniset eritelmät määrittävät ohjelmasuunnittelun

Parlamentti ja neuvosto määrittävät tilastollisen ohjelmasuunnittelun, teknisissä kysymyksissä enemmän joustavuutta

2.2 Joustava ohjelmasuunnittelu / joustavat tekniset eritelmät

Tilastollisen ohjelmasuunnittelun ja teknisten kysymysten joustavuus

Vaikutustenarvioinnin tulosten pohjalta valittiin toimintavaihtoehdot 1.3a (Voimassa olevien asetusten vakiinnuttaminen, tuotantoprosessien yhtenäistäminen) ja 1.3b pitkällä aikavälillä (Otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen hallinnoinnin yhdentäminen, eri tiedonkeruissa käytettävien tuotantoprosessien yhtenäistäminen), jotta voidaan korjata otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen pirstoutumista. Näihin toimintavaihtoehtoihin sisältyy eri erityisaloilla nyt voimassa olevien EU-asetusten yhdentäminen ja toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään johdonmukaisuutta tiedontuotannossa ja käsittelyssä. Tällä toimintatavalla olisi parhaat mahdollisuudet onnistua parantamaan otannoilla kerättyjen sosiaalitilastojen sopeuttamista käyttäjien muuttuviin tarpeisiin, kohentamaan niiden laatua, lisäämään innovatiivisten menetelmien käyttöä ja pienentämään tai rajoittamaan kustannuksia, joita koituu otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen nykyisestä pirstoutuneesta tuotantomallista.

Sen mukaan, miten tuotantomenetelmät on toteutettu kansallisella tasolla (esimerkiksi se, onko otettu käyttöön teknisiä ja menetelmäinnovaatioita tai onko hallinnollisten rekisterien käyttömahdollisuuksia parannettu), sosiaalitutkimusten alkuvaiheen kohonneet suunnittelukustannukset voitaisiin suurelta osin peittää kustannusten alentumisella tietojen keruuvaiheessa, joka vastaa kahta kolmasosaa tilastotuotannon kokonaiskustannuksista.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotuksen tavoitteena REFIT-ohjelman kannalta on hyödyntää yksityisten kotitalouksien ja henkilöiden antamia tietoja mahdollisimman hyvin Euroopan tilastojen laatimisen nykyisiä ja tulevia tarpeita varten samalla kun rajoitetaan vastaajiin kohdistuvaa rasitusta. Yksinkertaistamiseen olisi päästävä yhdistämällä samojen puitteiden alle erilaisia Euroopan tilastojen tiedonkeruita, jotka nyt ovat eri asetusten piirissä. Malliskenaarioiden pohjalta lasketut yksityiskohtaiset tiedot kustannusten pienentymisestä tiedontuottajien ja toimittajien osalta ovat saatavilla vaikutustenarvioinnissa (kohta 7.4 Impacts on efficiency ja liitteessä 4 Analytical models used in preparing the impact assessment). Perustason hypoteesi johtaa arviolta 10,3 miljoonan euron kustannusten nousuun suunnitteluvaiheessa (EU-tasolla) ja 20,8 miljoonan euron kustannussäästöön tietojen keruuvaiheessa (-10,4 miljoonan euron nettonykyarvo). Kustannusarviot vaihtelevat kuitenkin rajatumman hypoteesin mukaisesta 3,1 miljoonan euron nettonykyarvosta 34 miljoonan nettonykyarvoon vähemmän rajatun vaihtoehdon mukaisesti.

Koska ehdotus koskee yksityisistä kotitalouksista ja henkilöiltä kerättyjä tietoja, sillä ei ole lainkaan vaikutuksia yrityksiin, mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina.

Ehdotus on Digital Check vaatimusten mukainen, koska sillä edistetään yhteentoimivuutta ja uudelleenkäytettävyyttä seuraavilla tavoilla:

Tietokokonaisuuksiin sovelletaan samoja teknisiä eritelmiä. Eritelmiin sisällytetään muuttujien määrä ja kuvaus; tilastoluokitukset; tilastopopulaation ominaispiirteet, havaintoyksiköt ja vastaajat; viitekaudet ja viitepäivät; sekä vaatimukset, jotka koskevat maantieteellistä kattavuutta, otannan ominaisuuksia, kenttätyön teknisiä seikkoja, tietojen toimitustyötä ja puuttuvien tietojen korvaamista, painotusta, estimointia ja varianssin estimointia.

Samat Eurostatin ja jäsenvaltioiden välisen tietojen vaihdon ja jakamisen standardit. Nämä standardit kattavat käsitteet, prosessit ja tuotteet, myös tiedot ja metatiedot.

Kun tietojen laatu täyttää asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa määritellyt laatukriteerit, jäsenvaltioiden olisi voitava toimittaa useista lähteistä peräisin olevia tietoja, mukaan luettuina innovatiiviset menetelmät tai toimintatavat, siinä määrin kun ne voivat varmistaa, että tuotettavat tiedot ovat vertailukelpoisia ja täyttävät asetuksessa vahvistetut erityisvaatimukset.

Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun. Tämän ehdotuksen tärkeimmät näkökohdat ovat sen mahdolliset vaikutukset tietosuojaan (jota koskevista oikeuksista säädetään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa ja johdetussa oikeudessa 16 ). Valituissa politiikan vaihtoehdoissa ei kuitenkaan esitetä tietosuojasäännösten muuttamista. Tilastoja koskevassa kansallisessa ja EU-tason lainsäädännössä säädetään, että kansalliset tilastolaitokset takaavat tietosuojan. Niillä on käytössä järeät toimintalinjat, joilla esimerkiksi turvataan vastaajien luottamuksellisuutta, poistetaan tietojen tunnistettavuus ja suojataan kyselyvastaukset.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen käynnistämiskausi kestää seitsemän vuotta eli vuodesta 2019 vuoteen 2025, ja ohjelman on tarkoitus jatkua myös tämän jälkeen. Säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä on tarkasteltu ainoastaan niitä vuosia, jotka kuuluvat käynnissä olevaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituksen jatkumisen edellytyksenä on, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen osalta päästään sopimuksiin ja että jatketaan erityisohjelmia, joista rahoitus on kaavailtu saatavaksi.

Vuosina 2019 ja 2020 rahoitus tulee ohjelmien nykyisistä määrärahaosuuksista eikä lisärahoitusta tarvita.

Vuosien 2019 ja 2020 määrärahojen kokonaismääräksi arvioidaan 28,814 miljoonaa euroa. Yksityiskohtaiset talousarviovaikutukset esitetään säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Euroopan parlamentin ja neuvoston odotetaan hyväksyvän asetusehdotuksen vuonna 2017 tai 2018 ja pian tämän jälkeen komissio voisi antaa täytäntöönpanotoimenpiteet.

Jäsenvaltioiden odotetaan käynnistävän uuden asetuksen mukaiset tietojen toimitukset komissiolle vuonna 2019.

Ehdotetusta säädöksestä tehdään myös täydellinen arviointi muun muassa sen selvittämiseksi, kuinka toimiva ja tehokas se on ollut tavoitteiden saavuttamisessa ja tarvitaanko uusia sääntelytoimia tai muutoksia.

On tärkeää ottaa ensiksi huomioon nykyiset seuranta- ja arviointivälineet, jotka ovat jo käytössä, ja soveltaa niitä kaikkiin Eurostatin tilastotuotannon aloihin. Nämä työkalut tarjoavat jo nyt välineet, joilla voidaan tarkastella uuden tilastoaloitteen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja tuotettujen tietojen laatua. Tärkeimpiä välineitä ovat seuraavat:

Nykyisessä Euroopan tilasto-ohjelmassa säädetään järjestelmällisesti toteutettavista ohjelman väli- ja loppuarvioinneista. Sosiaalitilastot ovat olennainen osa näitä raportointijärjestelyitä 17 .

Eurostatin toimintasuunnitelmassa todetaan, että keskeisten suorituskykyindikaattoreiden mukaisesti toteutetaan toimia useilla eri aloilla, myös sosiaalitilastoissa. 18

Käyttäjien tyytyväisyystutkimuksia toteutetaan säännöllisesti. 19

Kutakin tilastoalaa seurataan myös laaturaporttien avulla. Jäsenvaltiot laativat niitä säännöllisesti ja Eurostat analysoi ne osana tilastojen laadunvarmistuspuitteita. Raportteihin sisältyy tilastotuotoksen laatu tilastojen relevanssin, tarkkuuden ja luotettavuuden sekä ajantasaisuuden ja oikea-aikaisuuden, saatavuuden ja selkeyden sekä johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden osalta, kuten asetuksessa (EY) N:op 223/2009 vahvistetaan.

Myös tilastojen tuotantokustannuksia seurataan osana tavanomaista tiedonkeruuta. Erityisesti seuraavia seikkoja seurataan yksityiskohtaisesti (sekä yksilön että muuttujan tasolla): muutokset hallinnollisten tietojen käytössä, tiedonkeruutapa (esim. verkkohaastattelu, henkilökohtainen haastattelu), otoksen koko, kyselylomakkeiden pituus, haastattelujen kesto ja tiedonkeruun tiheys. Näin voidaan mitata edistymistä erityismenetelmien käytössä ja näiden muutosten vaikutusta vastaajille koituvaan rasitteeseen. EU-tasolla aggregoitujen sosiaalisten tietojen keruukustannusten vaihtelua käytetään lisäksi indikaattorina, jolla seurataan ehdotetun lainsäädännön täytäntöönpanoa. Tässä indikaattorissa erotetaan toisistaan tiedon suunnitteluun, keruuseen ja toimittamiseen liittyvät kansallisten tilastolaitosten kustannukset. Luvut eivät ole suoraan verrattavissa jäsenvaltioiden välillä niiden selvien kokoerojen ja niiden tilastotoimessa omaksuman toimintatavan sekä muiden seikkojen vuoksi. Ajan myötä näitä indikaattoreita voidaan kuitenkin käyttää seurattaessa otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen tuotantokustannusten kehittymistä EU:n tasolla ja kussakin jäsenvaltiossa. Nämä kustannukset voidaan ilmaista henkilöstönä (esim. haastattelutyötä tekevät kokoaikavastaavina) tai rahavaroina (esim. tiettyyn tiedonkeruuseen osoitetut määrärahat). Näin ollen näillä indikaattoreilla saadaan tärkeää tietoa, jolla voidaan seurata otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen tuotantokustannuksia, mikä on yksi uuden lainsäädännön kohteena olevista keskeisistä kysymyksistä. On laadittava kustannusten raportointiin nykyistä paremmat ja yhdenmukaiset puitteet, jotka kattavat koko Euroopan tilastojärjestelmän ja joissa erotellaan tilastotuotannon eri vaiheet.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotettu asetus koostuu 19 artiklasta ja viidestä liitteestä.

Kuten 1 artiklassa (Kohde) esitetään, asetuksella pyritään luomaan yhteiset puitteet otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille. Ehdotuksen 2 artiklassa esitetään asetuksessa käytettyjen erityiskäsitteiden määritelmät.

Asetuksen piiriin kuuluvat tilastot on jaoteltu 3 artiklassa lueteltujen tilastoalojen ja aiheiden mukaisesti, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin asetusehdotuksen liitteessä I. Komissiolle ehdotetaan myönnettävän valtuudet antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I lueteltuja tarkkoja aiheita, jotta tiedonkeruuta voidaan sopeuttaa käyttäjien tuleviin tarpeisiin. Lisäksi ehdotetaan, että komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä, joilla perustetaan monivuotinen liukuva ohjelma (4 artikla) tai muutetaan sitä, jotta voidaan vastata käyttäjien vaatimuksiin, joita tekniikan, yhteiskunnan ja talouden muutokset tuovat mukanaan.

Komissiolle olisi myös annettava valtuudet antaa täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka koskevat tietokokonaisuuksien teknisiä eritelmiä (6 artikla), tiedonvälityksen ja vaihdon standardeja (7 artikla), otantakehikoiden ominaisuuksia (11 artikla) ja laaturaportointia (12 artikla). Laaturaportointiin liittyvät vaatimukset ovat asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisia. Siinä säädetään viitekehyksestä ja edellytetään, että jäsenvaltiot noudattavat kyseisen asetuksen tilastoperiaatteita ja laatukriteerejä.

Ehdotuksella sallitaan ja edistetään uusien tiedonkeruumuotojen ja vaihtoehtoisten tietolähteiden käyttöä, mukaan luettuna hallinnollinen tieto sekä mallintamisesta ja suurista tietoaineistoista saatavat estimaatit (8 artikla). Siinä myös edellytetään, että jäsenvaltiot käyttävät korkealaatuisia otantakehikoita (11 artikla).

Ehdotus kattaa useita muita otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen nykyaikaistamiseen liittyviä tärkeitä seikkoja:

Siinä otetaan käyttöön edustavat toteutettavuus ja pilottitutkimukset, jotta voidaan parantaa tilastojen laatua ja tukea uusien menetelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa (13 artikla).

Siihen sisältyy säännöksiä jäsenvaltioille tietyin edellytyksin tarjottavasta rahoitustuesta (14 artikla).

Siihen sisältyy säännöksiä myönnettävistä poikkeuksista, joiden mukaan i) jäsenvaltiot voisivat saada lisäaikaa sopeutuakseen uusiin vaatimuksiin ja ii) joilla sallitaan jonkin verran vaihtelua siinä, miten yhteisiä menetelmiä sovelletaan, mutta samalla varmistetaan tuotettavien tilastojen laatu ja vertailukelpoisuus (17 artikla).

Lisäksi asetukseen sisältyvät siirretyn säädösvallan käyttöä koskevat vaadittavat säännökset (15 artikla), joissa täsmennetään, että asetus on paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 20 mukainen.

Loppuartikloissa viitataan komiteamenettelyyn (16 artikla) ja kumotaan kaksi voimassa olevaa asetusta, jotka korvataan kokonaisuudessaan uudella asetuksella (18 artikla).

Viidessä liitteessä vahvistetaan yksityiskohtaiset tiedot asetuksen piiriin kuuluvista aiheista, tarkkuusvaatimuksista, otannan ominaisuuksista, jaksotuksesta sekä tietojen toimittamisen määräajoista.

2016/0264 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Eurooppa 2020 strategian 21 ja talouden ohjausjärjestelmän vahvistamisen kannalta sosiaaliset indikaattorit ovat keskeisellä sijalla, kun luodaan tietopohjaa unionin keskeisimpiä painopisteitä eli kasvua ja työpaikkojen luomista, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämistä, taitoja, liikkuvuutta ja digitaalista taloutta varten ja kun tuetaan näitä painopisteitä. Sosiaalisten indikaattoreiden täytyy etenkin tarjota vankka tilastollinen perusta niiden toimintalinjojen kehittämistä ja seurantaa varten, joita unioni ottaa käyttöön tällaisten ensisijaisten painopisteiden hyväksi toimiessaan.

(2)Tämän vuoksi sosiaalisten indikaattorien olisi oltava tarvittavan korkealaatuisia, erityisesti varmuuden, ajantasaisuuden, relevanssin, uusiin käyttäjien pyyntöihin sopeutumisen sekä vertailukelpoisuuden ja tehokkuuden osalta.

(3)Henkilöitä ja kotitalouksia koskevien Euroopan tilastojen keruu pohjautuu tällä hetkellä useisiin eri säädöksiin, jotka kattavat henkilöitä ja kotitalouksia koskevia kyselytutkimuksia, väestötilastoja, väestö- ja asuntolaskentoja sekä lähinnä hallinnollisista lähteistä kerättäviä tilastoja. Osa tiedoista kerätään myös yritystutkimuksista. Vaikka merkittävää edistymistä on viime vuosina tapahtunut, on edelleen tarpeen jatkaa henkilöitä ja kotitalouksia koskevien tutkimusten pohjalta tapahtuvan tilastojen keruun yhdentämistä.

(4)Mahdollisuudet käyttää hallinnollisia tietolähteitä tilastotarkoituksiin ovat tekniikan kehityksen ansiosta merkittävästi laajentuneet. Hallinnollisten lähteiden käyttöä olisi aktiivisesti edistettävä sosiaalitilastojen alalla samalla jatkuvasti varmistaen tällaisten tilastojen laatu, tarkkuus, ajantasaisuus ja vertailukelpoisuus

(5)Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle: EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle 22 korostettiin eri tietolähteiden ja innovatiivisten tiedonkeruumenetelmien käytön lisäämistä ja sitä, että tilastollisten käsitteiden ja menetelmien yhdenmukaistaminen eri tilastoaloilla on yhä tärkeämpää. Siinä kehotettiin antamaan uuden sukupolven tilastolainsäädäntöä, jolla käsitellään laajempia alueita.

(6)Euroopan tilastojärjestelmän kokouksessa Wiesbadenissa vuonna 2011 vahvistettiin muistio kotitalous- ja sosiaalitilastoja koskevasta uudesta rakennesuunnitelmasta. Sen mukaan olisi virtaviivaistettava henkilöistä ja kotitalouksista tietoja tuottavat Euroopan kyselytutkimukset ja lisäksi olisi käytettävä harvemmin toteutettavia mikrodatan keruita tällaisten keskeisten sosiaalisten kyselytutkimusten täydentämiseksi. Lisäksi hallinnollisten tietolähteiden olisi oltava paremmin saatavilla ja sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla olisi kehitettävä nykyisten tietolähteiden uudelleen käyttöä ja hankittava pääsy uusiin tietolähteisiin.

(7)Edellä kuvatut muutokset on vähitellen virtaviivaistettava, ja sosiaalitilastojen alan lainsäädäntöä on nykyaikaistettava, jotta voidaan varmistaa laadukkaiden sosiaalisten indikaattorien tuotanto nykyistä paremmin yhdennetyllä sekä joustavalla ja tehokkaalla tavalla. Samanaikaisesti on otettava asianmukaisesti huomioon käyttäjien tarpeet, vastaajiin ja jäsenvaltioiden voimavaroihin kohdistuva rasitus, käytettävien menetelmien luotettavuus ja tarkkuus, tilastotuotannon tekninen toteutettavuus, aika, jonka kuluessa tilastot ovat saatavilla, ja tulosten luotettavuus.

(8)Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset puitteet otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille. Siinä täsmennetään tiedot, jotka jäsenvaltiot keräävät ja toimittavat, ja siihen sisältyvät tiedoilta edellytettävät keskeiset laatuvaatimukset. Siinä säädetään nykyistä tarkemmista teknisistä eritelmistä, jotka annetaan delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanotoimenpiteissä. Sen avulla eri tiedonkeruut voidaan yhdentää sekä keskenään että hallinnollisen tiedon käyttöön ja samalla vakauttaa ja yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

(9)Jotta otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen viitekehystä voidaan paremmin virtaviivaistaa ja järkiperäistää, yksilötason tietoihin pohjautuvat henkilöitä ja kotitalouksia koskevat Euroopan tilastot olisi koottava yksiin puitteisiin. Näin voitaisiin taata, että otannoilla kerätyt Euroopan sosiaalitilastot esimerkiksi työmarkkinoiden, tulo- ja elinolojen, terveyden, koulutuksen sekä tieto- ja viestintäteknologian käytön alalla toteutetaan yhtenäisesti, johdonmukaisesti ja koordinoidusti.

(10)Ajankäytön ja kulutuksen alalla monet jäsenvaltiot toteuttavat tällä hetkellä vapaaehtoisen tiedonkeruun sovittujen yleisten suuntaviivojen pohjalta. Näitä kahta tilastoalaa olisi nykyaikaistettava, jotta voidaan täysimittaisesti hyödyntää tekniikan uusi kehitys. Näiden kahden tilastoalan tiedonkeruut olisi järjestettävä tämän asetuksen mukaisesti, jotta avataan uusia mahdollisuuksia ja mahdollistetaan tuleva kehitys, varmistetaan tietojen suurempi ajantasaisuus ja relevanssi ja tuotetaan ne tehokkaammin. Jäsenvaltioiden nykyisiä toimintatapoja ei kuitenkaan olisi muutettava.

(11)Ominaispiirteidensä vuoksi väestötilastot 23 , väestö- ja asuntolaskennat 24 , yritysten kyselytutkimukset ja lähinnä hallinnollisiin lähteisiin pohjautuvat tilastot eivät kuulu tämän asetuksen piiriin vaan niitä on hallinnoitava erikseen niiden ominaispiirteisiin sopeutetuilla erityispuitteilla.

(12)Tilastoja ei enää pidetä vain yhtenä poliittisen päätöksenteon tietolähteenä vaan niillä on keskeinen asema päätöksentekoprosessissa. Näyttöön perustuva päätöksenteko edellyttää, että tilastot täyttävät korkeat laatukriteerit, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 25 niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

(13)Korkealaatuisia sosiaalialan tietoja tarvitaan politiikan lisäksi myös tutkimukseen ja toimivan tietoinfrastruktuurin osatekijäksi. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien tietojen käyttöoikeutta koskevan komission asetuksen (EU) N:o 557/2013 26 mukaisesti tutkijat voivat tieteellisiin tarkoituksiin saada käyttöönsä mikrotietoja, ja heille olisi hyötyä paremmin linkitetyistä tilastotietokokonaisuuksista, mikä puolestaan tehostaisi politiikan vaikutustenarviointitutkimuksia.

(14)Asetuksella (EY) N:o 223/2009 luodaan puitteet Euroopan tilastoille ja siinä edellytetään, että jäsenvaltiot noudattavat asetuksessa vahvistettuja tilastoperiaatteita ja laatukriteerejä. Laaturaportit ovat olennaisen tärkeitä, kun arvioidaan ja parannetaan Euroopan tilastojen laatua ja tiedotetaan siitä. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on vahvistanut Euroopan tilastojärjestelmän laaturaporttien rakennestandardin asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan mukaisesti. Näin edistetään laaturaportoinnin yhdenmukaistamista tämän asetuksen mukaisesti.

(15)Asetukseen (EY) N:o 223/2009 sisältyy sääntöjä, jotka koskevat tietojen toimittamista jäsenvaltioista, luottamuksellisten tietojen toimittaminen mukaan luettuna. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettavilla toimenpiteillä olisi varmistettava, että luottamukselliset tiedot suojataan eikä tietoja paljasteta laittomasti tai käytetä muihin kuin tilastotarkoituksiin Euroopan tilastojen tuotannon ja levittämisen aikana.

(16)Tilastoja tarvitaan myös jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla. Asetuksen (EY) N:o 1059/2003 27 mukaisesti kaikissa jäsenvaltioiden komissiolle toimittamissa tilastoissa, jotka jaotellaan alueellisiin yksiköihin, olisi käytettävä NUTS-luokitusta. Sen vuoksi alueellisia yksiköitä koskevat tiedot olisi alueellisten tilastojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi vahvistettava NUTS-luokitusta noudattaen.

(17)Jotta voidaan ottaa huomioon talouden, yhteiskunnan ja tekniikan kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä liitteessä I eritellyistä aiheista. Komissiolla pitäisi myös olla valtuudet toteuttaa kahdeksan vuotta kestävä monivuotinen liukuva ohjelma tämän asetuksen piiriin kuuluvan tiedon keräämiseksi liitteessä IV täsmennetyn jaksotuksen mukaisesti tai muuttaa tätä ohjelmaa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(18)Jotta varmistettaisiin tämän asetuksen yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tiettyjen tietokokonaisuuksien teknisten eritelmien, useille tietokokonaisuuksille yhteisten teknisten seikkojen, komission (Eurostat) ja jäsenvaltioiden välisen tietojen vaihdon ja jakamisen edellyttämien teknisten standardien, otantakehikoiden ja erityisesti niiden vähimmäisvaatimusten asettamisen, laaturaporttien yksityiskohtaisten sääntöjen ja sisällön sekä kaikkien poikkeuksien osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 28 mukaisesti.

(19)Tämän asetuksen täytäntöönpano voi edellyttää merkittäviä muutoksia kansalliseen tilastojärjestelmään, ja komissio voi näin ollen myöntää jäsenvaltioille poikkeuksia.

(20)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY 29 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 30 olisi sovellettava tämän asetuksen piiriin kuuluviin tilastotietoihin. Etenkin niitä tilastotietoja, joita tarvitaan unionin ja kansallisten toimien ja strategioiden kehittämiseen ja seurantaan kansanterveyden sekä työterveyden ja turvallisuuden alalla, olisi pidettävä tärkeän yleisen edun syystä käsiteltävinä tietoina.

(21)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli luoda yhteisiä puitteita otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille vaan se voidaan yhdenmukaistamisen ja vertailukelpoisuuden vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla. EU voi sen vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

(22)Otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen ja tiedonkeruuprosessin olisi tultava entistä tehokkaammaksi ja relevantimmaksi. Tietojen vertailukelpoisuus ja johdonmukaisuus olisi varmistettava pitkällä aikavälillä. Otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuvia henkilöitä ja kotitalouksia koskevia Euroopan tilastoja säädellään tällä hetkellä useilla eri säädöksillä, jotka olisi korvattava tällä asetuksella. Tämän vuoksi on tarpeen kumota neuvoston asetus (EY) N:o 577/98 31 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1177/2003 32 .

(23)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu.

(24)Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

1.Tällä asetuksella vahvistetaan yhteiset puitteet henkilöiden ja kotitalouksien otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville yksityishenkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille.

2.Tätä asetusta ei sovelleta asetuksessa (EY) N:o 763/2008 33 tarkoitettuihin väestö- ja asuntolaskentoihin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)’ennakkotarkastetuilla tiedoilla tai mikrotiedoilla’ jäsenvaltioiden yhteisesti hyväksyttyjen validointisääntöjen pohjalta todentamia tietoja tai mikrotietoja;

b)’tilastoalalla’ yhtä tai useampaa tietokokonaisuutta, joka on jäsennetty useamman aiheen kattamiseksi;

c)’havaintoyksiköllä’ tunnistettavissa olevaa yksikköä, josta voidaan saada tietoja;

d)’aiheella’ havaintoyksiköstä kerättävän tiedon sisältöä siten, että kukin aihe kattaa useita yksityiskohtaisia aiheita;

e)’hallinnollisilla rekistereillä’ muista kuin tilastollisista lähteistä yleensä julkisen tahon omiin tarkoituksiinsa tuottamia tietoja, joiden tarkoituksena ei ole tuottaa tilastoja;

f)’lisäkysymyksillä’ aiheita, jotka ovat erityisen kiinnostavia käyttäjien kannalta tiettynä ajankohtana mutta jotka eivät sisälly tavanomaisiin tietokokonaisuuksiin;

g)’pääindikaattorilla’ laajalti käytettyjä tietoja, joita hyödynnetään EU-politiikan jonkin keskeisen tavoitteen seurannassa.

3 artikla

Tietokokonaisuudet

1.Edellä 1 artiklassa tarkoitettu tiedonkeruu on jäsennettävä seuraaviin aloihin:

a)työmarkkinat,

b)tulot ja elinolot,

c)terveys,

d)koulutus,

e)tieto- ja viestintätekniikan käyttö,

f)ajankäyttö,

g)kulutus.

2.Tietokokonaisuuksien on katettava kaikille tilastoaloille yhteiset aiheet jäljempänä täsmennettävin erityisaiheiden lisäksi, jotka eritellään yksityiskohtaisemmin liitteessä I:

a)henkilöiden ja kotitalouksien ominaispiirteet,

b)osallistuminen työmarkkinoille,

c)työsuhde ja aiempi työkokemus,

d)työolot, mukaan lukien työaika ja työaikajärjestelyt,

e)koulutustaso ja tausta,

f)osallistuminen koulutukseen,

g)terveys: terveydentila ja toimintarajoite, terveydenhuolto ja terveyteen vaikuttavat tekijät,

h)tulot, kulutus ja varallisuus, mukaan lukien velat,

i)elinolot, mukaan lukien aineellinen puute, asuminen, elinympäristö ja palveluiden saatavuus,

j)elämänlaatu, mukaan lukien sosiaalinen ja kulttuurinen osallistuminen ja hyvinvointi,

k)ajankäyttö ja

l)osallistuminen tietoyhteiskuntaan.

3.Eri tilastoaloihin käytettävien otantojen tarkkuusvaatimusten ja ominaispiirteiden on oltava liitteissä II ja III täsmennetyn mukaisia.

4.Komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä 15 artiklan mukaisesti muuttaakseen liitteessä I lueteltuja yksityiskohtaisia aiheita, jotta ne kuvastaisivat merkittäviä teknisiä, yhteiskunnallisia tai taloudellisia muutoksia ja vastaisivat käyttäjien uusia tarpeita. Käyttäessään tätä valtaa komission on varmistettava, että

a)tällaisista delegoiduista säädöksistä ei aiheudu merkittävää lisärasitetta tai kustannuksia jäsenvaltioille tai vastaajille;

b)delegoiduilla säädöksillä vaihdetaan enintään 20 prosenttia liitteessä I luetelluista yksityiskohtaisista aiheista kullakin tilastoalalla. Niillä tilastoaloilla, joilla tiedot kerätään osavuosittain tai vuosittain, näiden muutosten on vastattava enintään 10 prosentista yksityiskohtaisten aiheiden luetteloa. Näitä enimmäisprosenttiosuuksia sovelletaan neljään peräkkäiseen vuoteen. Niiden yksityiskohtaisten aiheiden määrä, jota voidaan muuttaa, pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

4 artikla

Monivuotinen liukuva ohjelma

1.Komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä 15 artiklan mukaisesti, jotta se voi perustaa kahdeksan vuotta kestävän monivuotisen liukuvan ohjelman tämän asetuksen piiriin kuuluvan tiedon keräämiseksi liitteessä IV täsmennetyn jaksotuksen mukaisesti tai muuttaa sitä. Komissio varmistaa, ettei tällaisista delegoiduista säädöksistä aiheudu huomattavaa lisärasitetta tai kustannuksia jäsenvaltioille tai vastaajille.

2.Monivuotisessa liukuvassa ohjelmassa on täsmennettävä kausi, jonka kuluessa tiedot kerätään:

a)tilastoaloihin liitetyistä yksityiskohtaisista aiheista,

b)käyttäjien pyytämistä lisäkysymyksistä työmarkkinoiden ja tulojen sekä elinolojen tilastoalaa varten liitteessä IV vahvistetun mukaisesti. Poikkeuksellisissa ja perustelluissa tapauksissa nämä tiedot voivat kattaa muita kuin liitteessä I lueteltuja yksityiskohtaisia aiheita.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut ohjelman muutokset on tehtävä viimeistään 24 kuukautta ennen ohjelmassa täsmennettyä kunkin tiedonkeruukauden alkamista. Näillä muutoksilla on pyrittävä varmistamaan ohjelman tehokkuus ja johdonmukaisuus käyttäjien tarpeisiin nähden.

5 artikla

Tilastopopulaatiot ja havaintoyksiköt

1.Tilastopopulaatio koostuu kaikista henkilöistä, joiden vakinainen asuinpaikka on yksityisessä kotitaloudessa jossakin jäsenvaltiossa.

2.Tiedonkeruu toteutetaan kussakin jäsenvaltissa havaintoyksiköiden otannasta, joka koostuu yksityisistä kotitalouksista tai yksityisiin kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä, joiden vakituinen asuinpaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa.

6 artikla

Tietokokonaisuuksien tekniset eritelmät

1.Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä seuraavien teknisten seikkojen täsmentämiseksi yksittäisissä tietokokonaisuuksissa:

a)muuttujien määrä ja kuvaus;

b)tilastoluokitukset;

c)tilastopopulaation tarkat ominaispiirteet, havaintoyksiköt ja vastaajat;

d)viitekaudet ja viitepäivät;

e)vaatimukset, jotka koskevat maantieteellistä kattavuutta, otannan ominaisuuksia, osaotanta mukaan luettuna, kenttätyön teknisiä seikkoja, tietojen toimitustyötä ja puuttuvien tietojen korvaamista, painotusta, estimointia ja varianssin estimointia;

f)tarvittaessa tiedonkeruussa käyttävät menetelmät, jotta voidaan saavuttaa vertailukelpoisuuden korkea taso työllisyys- ja työttömyystietojen osalta työmarkkinoiden tilastoalalla. Tähän voi tarvittaessa sisältyä kyselylomakkeen kysymysten järjestys ja asettelu. Tämän tarpeellisuus on perusteltava asianmukaisesti.

2.Kun tietoalkiot ovat yhteisiä useille tietokokonaisuuksille, komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä seuraavien teknisten ominaispiirteiden täsmentämiseksi tietokokonaisuuksissa:

a)muuttujien luettelo ja kuvaus;

b)tilastoluokitukset;

c)tilastopopulaation ja havaintoyksiköiden tarkat ominaispiirteet.

3.Työmarkkinoiden tilastoalaan liittyvien kuukausittaista työttömyyttä koskevien tietokokonaisuuksien osalta komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä toimitettavan aikasarjan muuttujien ja pituuden sekä laatuvaatimusten ja yksityiskohtaisuuden tason kuvaamiseksi.

4.Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 artikla

Tietojen toimittamista ja vaihtoa koskevat standardit

1.Komission (Eurostat) ja jäsenvaltioiden välillä tapahtuvan tietojen vaihdon ja jakamisen helpottamiseksi laaditaan teknisiä standardeja, jotta voidaan erityisesti tukea tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tilastoihin liittyvää laadunhallintaa ja dokumentaatioprosessia.

2.Nämä tekniset standardit kattavat tilastokäsitteet, prosessit ja tuotteet, myös tiedot ja metatiedot.

3.Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotta se voi antaa 1 kohdassa tarkoitettuja teknisiä standardeja. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8 artikla

Tietolähteet ja menetelmät

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 artiklassa tarkoitetut tiedot käyttämällä yhtä seuraavista lähteistä tai seuraavien lähteiden yhdistelmää sillä edellytyksellä, että ne täyttävät 12 artiklassa annetut laatuvaatimukset:

a)suoraan vastaajilta saadut tiedot;

b)hallinnolliset rekisterit ja kaikki muut tietolähteet, menetelmät tai innovatiiviset toimintatavat, kunhan ne mahdollistavat vertailukelpoisten ja tässä asetuksessa vahvistettujen erityisvaatimusten mukaisten tietojen tuotannon.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) ynistykohtaiset tiedot käytetyistä lähteistä ja menetelmistä.

9 artikla

Tietokokonaisuuksien jaksotus

Tietokokonaisuuksien jaksotus vahvistetaan liitteessä IV.

10 artikla

Tietojen toimittaminen ja määräajat

1.Tietojen toimittamisen määräajat vahvistetaan liitteessä V.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) jokaisesta tietokokonaisuudesta ennakkotarkastetut mikrotiedot ilman suoraa tunnistusmahdollisuutta.

3.Poikkeuksena 2 kohtaan kuukausittaisten työttömyystilastojen kokoamista varten on toimitettava ennakkotarkastetut aggregoidut tiedot.

4.Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava tämän asetuksen mukaiset tiedot vuodesta 2019.

11 artikla

Otantakehikot

1.Tietojen on perustuttava edustaviin otoksiin, jotka on saatu kansallisella tasolla perustetuista otantakehikoista, joiden avulla henkilöt tai kotitaloudet voidaan valita satunnaisesti ja valinnan todennäköisyys tiedetään. Otantakehikoilla on pyrittävä tyhjentävästi ja yksinomaisesti kattamaan kohdepopulaatio, ja niitä on päivitettävä säännöllisesti. Niihin on sisällytettävä kaikki otannan suunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot, kuten tiedot, joita tarvitaan osittamista varten ja yhteyden ottamiseksi henkilöihin tai kotitalouksiin. Otantakehikkoon on sisällytettävä myös tiedot, joita tarvitaan henkilöiden yhdistämiseksi muihin hallinnollisiin rekistereihin, siinä määrin kuin se on tietosuojasääntöjen mukaista.

2.Jos tällaista otantakehikkoa ei ole saatavilla jäsenvaltiossa, käytetään muita otantakehikoita, jotka täyttävät seuraavat kriteerit. Tällaisissa otantakehikoissa on

a)tunnistettava otantayksiköt, jotka voivat olla henkilöitä, kotitalouksia, asuntoja tai osoitteita;

b)voitava ilmaista valinnan todennäköisyys;

c)ja niitä on päivitettävä säännöllisesti.

3.Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään otantakehikoita koskevista yhdenmukaisista edellytyksistä ja erityisesti vahvistetaan vähimmäisvaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

12 artikla

Laatu

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun varmistamiseksi.

2.Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä laatukriteereitä.

3.Komissio (Eurostat) arvioi metatietojen laadun näiden eritelmien suhteen sekä toimitettujen tietojen ja otantakehikoiden laadun.

4.Tätä varten jäsenvaltioiden on toimitettava 10 artiklassa tarkoitettujen tietojen ja metatietojen osalta

a)metatiedot, jotka kuvaavat käytettyä menetelmää ja sitä, miten teknisten eritelmien vaatimukset on saavutettu viittaamalla tässä asetuksessa vahvistettuihin;

b)tietoa käytettyjä otantakehikoita koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisesta, myös niitä kehitettäessä ja päivitettäessä, tässä asetuksessa vahvistetun mukaisesti.

5.Jäsenvaltioiden on toimitettava 4 kohdassa tarkoitetut metatiedot ja tiedot viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tietojen ja mikrotietojen toimittamiselle asetetusta määräajasta. Nämä lisätiedot on annettava laaturaportteina, joista käy erityisesti ilmi, miten toimitetut tiedot ja mikrotiedot sekä metatiedot ja tiedot täyttävät laatuvaatimukset.

6.Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään laaturaportteja koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja niiden sisältö. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) mahdollisimman pian kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset tiedot ja muutokset, jotka voivat vaikuttaa toimitettavien tietojen laatuun.

8.Jäsenvaltioiden on komission (Eurostat) pyynnöstä toimitettava sille kaikki tilastotietojen laadun arviointia varten tarvittavat tiedot.

13 artikla

Toteutettavuus- ja pilottitutkimukset

Jotta tietokokonaisuuksien laatua voitaisiin parantaa, komissio (Eurostat) käynnistää tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa useita toteutettavuus ja pilottitutkimuksia, jotta voidaan erityisesti parantaa laatua, vertailukelpoisuus mukaan luettuna, nykyaikaistaa kulutusta ja ajankäyttöä koskevia tilastoaloja, tutkia ja panna täytäntöön uusia tapoja parantaa vastaavuutta käyttäjien tarpeisiin nähden, yhdentää nykyistä paremmin tiedonkeruu ja muiden tietolähteiden käyttö ja tehostaa tiedonkeruuta jäsenvaltioissa ottaen huomioon tekniikan kehitys.

14 artikla

Rahoitus

1.    Tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten unioni voi myöntää avustuksia kansallisille tilastolaitoksille tai muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille seuraaviin tarkoituksiin:

a)sosiaalitilastojen tiedonkeruiden tai tiedonkeruumenetelmien kehittäminen ja/tai täytäntöönpano, otantakehikot mukaan luettuina, tietokokonaisuuksien keruun neljän ensimmäisen vuoden aikana;

b)menetelmien kehittäminen, mukaan lukien 13 artiklassa tarkoitetut toteutettavuus- ja pilottitutkimukset;

c)tilastojen keruu käyttäjien pyytämistä lisäkysymyksistä liitteessä IV vahvistetun mukaisesti, ensimmäisen kerran täytäntöön pantavat uudet tai tarkistetut muuttuja- ja ominaispiirrekokonaisuudet.

2. Unionin rahoitusosuus myönnetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 99/2013 34 7 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1296/2013 35 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 36 6 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 58 artiklan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 282/2014 38 5 artiklan mukaisesti.

3.    Tällaisen unionin rahoitusosuuden määrä ei saa ylittää 90:tä prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

15 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [Publications Office: please insert exact date of entry into force of the Regulation] määräämättömäksi ajaksi 3 artiklan 4 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 4 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 39 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 3 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

16 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

17 artikla

Poikkeukset

1.Jos tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden ja delegoitujen säädösten soveltaminen jäsenvaltion tilastojärjestelmässä edellyttäisi merkittäviä muutoksia, komissio voi myöntää täytäntöönpanosäädösten avulla enintään kolmen vuoden pituisen poikkeuksen. Poikkeus voidaan myöntää ainoastaan, jos se ei vaaranna pääindikaattoreihin liittyvien jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuutta tai estä edellytettyjen ajantasaisten ja edustavien Euroopan aggregaattien laskemista.

2.Jos poikkeus on vielä sille myönnetyn kauden päättyessä perusteltu, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä myöntää uuden poikkeuksen enintään kolmeksi vuodeksi.

3.Jos jäsenvaltio voi toimittaa vaadittavat tietokokonaisuudet ainoastaan käyttämällä muita kuin asetuksessa tai sen nojalla annetuissa täytäntöönpanotoimenpiteissä ja delegoiduissa säädöksissä vahvistettuja menetelmiä, komissio voi poikkeuksellisesti täytäntöönpanosäädöksillä antaa luvan tällaisten menetelmien käyttöön enintään viideksi vuodeksi.

4.Jos lupa on vielä sille myönnetyn kauden päättyessä perusteltu, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä myöntää uuden luvan enintään viideksi vuodeksi.

5.Edellä olevien 1–4 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava asianmukaisesti perusteltu pyyntö komissiolle kolmen kuukauden kuluessa kyseisen säädöksen voimaantulopäivästä tai viimeistään kuusi kuukautta ennen myönnetyn poikkeuksen tai luvan voimassaolokauden päättymistä. Pyytäessään 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua lupaa jäsenvaltion on kuvattava käytetyt menetelmät yksityiskohtaisesti ja osoitettava, että ne johtavat vertailukelpoisiin tuloksiin.

6.Komissio hyväksyy tällaiset täytäntöönpanosäädökset 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

18 artikla

Kumoaminen

1.Kumotaan asetukset (EY) N:o 577/98 ja (EY) N:o 1177/2003 31 päivästä joulukuuta 2018. Näissä asetuksissa vahvistettuja tietojen ja metatietojen toimittamista, laaturaportit mukaan luettuina, koskevia vaatimuksia sovelletaan edelleen niihin viiteajanjaksoihin, jotka edeltävät niiden kumoamista.

2.Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

19 artikla

Voimaantulo

1.Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2025 3 artiklan 1 kohdan f ja g alakohdassa vahvistettuihin tilastoaloihin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 40  

3403 – Tilastotietojen tuottaminen

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

 Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

 Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 41  

 Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Politiikan laatiminen ja arviointi komission politiikan painopisteiden osalta edellyttää hyviä analyyttisia ja seurantavälineitä – erityisesti kun kyseessä ovat työpaikkoihin, kasvuun, digitaalisiin markkinoihin, tiiviimpään ja oikeudenmukaisempaan talous- ja rahaliittoon, muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen liittyvät painopisteet. Politiikan painopisteet vastaavat sosiaali- ja taloustilastojen lukuisia eri aloja, minkä vuoksi on tarpeen varmistaa tietolähteiden nykyistä suurempi johdonmukaisuus. Eurooppa 2020 strategiassa käytetään indikaattoreita yleistavoitteiden seurantaan. Näitä ovat työllisyyden edistäminen, koulutustason parantaminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen, erityisesti vähentämällä köyhyyttä. Indikaattoreiden laskeminen edellyttää ajantasaisia tilastotietoja, jotka olisi tuotettava mahdollisimman tehokkaasti käyttämällä nykyaikaisia tilastotietojen keruu- ja tuotantomenetelmiä.

Ehdotuksella myös lisätään joustavuutta, jotta voidaan vastata korkean tason strategisiin aloitteisiin, jotka edellyttävät uusia indikaattoreita.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 1:

Korjataan i) otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen tuotannon nykyistä pirstoutumista ja ii) otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen nykyisen tiedonkeruujärjestelmän jäykkyyttä.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

3403 – Tilastotietojen tuottaminen

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotuksen ansiosta otannoilla kerättävät Euroopan sosiaalitilastot voidaan paremmin mukauttaa yhteiskunnan tarpeisiin. Lisäksi ehdotuksella tarjotaan keinoja edistää eri tilastoalojen välistä johdonmukaisuutta ja autetaan näin Eurostatia varmistamaan otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen laatu. Sillä helpotetaan innovatiivisten tilastotyökalujen ja menetelmien käyttöä ja mahdollistetaan tehokkaampi yhteistyö ja koordinointi kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten välillä Euroopan tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti.

Ehdotuksesta koituu kertaluonteisia suunnittelukustannuksia kansallisille tilastolaitoksille. Täytäntöönpanon kokonaiskustannusten uskotaan kuitenkin pienentyvän, mikä johtuu pääasiassa erilaisten tiedonkeruujärjestelmien päällekkäisyyksien vähentymisestä ja tilastojen tuotantojärjestelmien uudelleenkäytöstä. Sen mukaan, miten tuotantomenetelmät on toteutettu kansallisella tasolla (esimerkiksi se, onko otettu käyttöön teknisiä ja menetelmäinnovaatioita tai onko hallinnollisten rekisterien käyttömahdollisuuksia parannettu), sosiaalitutkimusten alkuvaiheen kohonneet suunnittelukustannukset voitaisiin suurelta osin peittää kustannusten alentumisella tietojen keruuvaiheessa, joka vastaa kahta kolmasosaa tilastotuotannon kokonaiskustannuksista. Tiedonkeruun lisääntyneestä joustavuudesta mahdollisesti koituvat lisäkustannukset voidaan pitää kurissa, jos kyselytutkimuksen keskeiset osat, jotka suurelta osin määräävät kansallisille tilastolaitoksille koituvat kustannukset, vahvistetaan puitelainsäädännössä, kuten onkin suunniteltu.

Ehdotus täyttää REFIT-ohjelman yksinkertaistamistavoitteet, erityisesti siksi, että siinä virtaviivaistetaan viisi asetusta yhdeksi sääntelykehykseksi.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Komissio (Eurostat) tuottaa laaturaportointia koskevia yhteisiä eurooppalaisia tilasto-ohjeita ja asettaa vaatimuksia, jotka liittyvät sosiaalitilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja levittämiseen. Jäsenvaltioiden edellytetään laativan laaturaportteja jokaisesta tiedonkeruusta, ja niihin on sisällytettävä kyseisen tiedonkeruun kannalta relevantteja erityistarkastuksia. Näin varmistetaan tilastotietojen laatu.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä: yhdentää otannoilla kerättäviä Euroopan sosiaalitilastoja nykyisin koskevat asetukset; yhtenäistää otannoilla kerättävien Euroopan sosiaalitilastojen tuotantoprosessit ja parantaa tiedonkeruun joustavuutta ottamalla käyttöön monitasoista lainsäädäntöä.

Pitkällä aikavälillä: varmistaa, että otannoilla kerättävillä Euroopan sosiaalitilastoilla annetaan jatkossakin merkittävä panos EU:n ja jäsenvaltioiden tason poliittiseen päätöksentekoon; ja parantaa sosiaalitilastojen kokoamisessa käyttävien menetelmien tehokkuutta.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Tehtävänä on tuottaa tilastoja, jotka ovat 1) yhdenmukaistettuja ja vertailukelpoisia jäsenvaltioiden välillä ja 2) jotka on tuotettu EU:n tarpeisiin, mitä ei voida saavuttaa pelkästään kansallisella tasolla. EU:n tilastoja voidaan tuottaa vain, jos jäsenvaltiot soveltavat yhdenmukaistettuja menetelmiä ja tuottavat tilastoja määritellyn yhteisen tuotoksen ja yhteisten ominaispiirteiden mukaisesti. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan EU:n tasoisilla toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Koska sosiaalitilastojen eri aloista on annettu useita eri asetuksia, tuloksena on epäjohdonmukaisuutta ja tehottomuutta tiedonkeruissa. Nyt ehdotetaan ensimmäistä kertaa puiteasetusta, jotka kattaa seitsemän sosiaalitilastojen alaa. Aloitteessa virtaviivaistetaan viisi nykyistä oikeusperustaa, jotka ovat työvoimatutkimus, Euroopan tulo- ja elinolotilastot (EU-SILC), aikuiskoulutustutkimus, eurooppalainen terveyshaastattelututkimus (EHIS) sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kotitalouksissa koskeva kyselytutkimus (ICT-HH). Se tarjoaa oikeusperustan myös kahdelle Euroopan tasoiselle sosiaalitutkimukselle, jotka nykyisin toteutetaan epävirallisen sopimuksen pohjalta: kotitalouksien kulutustutkimus (HBS) ja yhdenmukaistettu eurooppalainen ajankäyttötutkimus (HETUS).

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotus on yhteensopiva Euroopan tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 223/2009 kanssa.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

   Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

   Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

 Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu 42 .

Ehdotuksen täytäntöönpanon käynnistämiskausi kestää seitsemän vuotta eli vuodesta 2019 vuoteen 2025.

Ohjelman on kuitenkin tarkoitus jatkua myös tämän jälkeen.

Säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä on tarkasteltu ainoastaan niitä vuosia, jotka kuuluvat käynnissä olevaan monivuotiseen rahoituskehykseen (2019–2020).

Rahoituksen jatkumisen edellytyksenä on, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen osalta päästään sopimuksiin ja että jatketaan erityisohjelmia, joista rahoitus on kaavailtu saatavaksi.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 43  

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

   toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset

[…]

[…]

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Kunkin tilastollisen tiedonkeruun toteuttamisesta toimitetaan jo nyt säännöllisesti syvälliset laaturaportit voimassa olevien tarkkojen sääntöjen mukaisesti. Raportointia jatketaan ja kehitetään edelleen uuden ehdotuksen mukaisesti.

Avustusten saajien on toimitettava kerätyt tiedot ja niihin liittyvä laaturaportti.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Koska valittu hallinnointitapa on komission toteuttama suora hallinnointi, suurimmat riskit liittyvät hankintojen ja avustusten hallinnointiin.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

Komissio (Eurostat) on laatinut valvontastrategian vuosiksi 2013–2017. Strategiaan sisältyviä toimenpiteitä ja työkaluja voidaan soveltaa täysimittaisesti ehdotetun asetuksen nojalla toteuttavaan tilastojen kokoamiseen. Strategian mukaisesti tehtävillä muutoksilla voidaan pienentää petosten todennäköisyyttä ja tukea niiden torjuntaa. Niihin sisältyvät seuraavat: monimutkaisuuden vähentäminen, kustannustehokkaiden seurantamenettelyiden soveltaminen ja riskiperusteisten ennakko- ja jälkitarkastusten toteuttaminen. Strategiaan sisältyy myös petosten torjuntaa koskevia tiedotus- ja koulutustoimia.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta.

Komissiolla (Eurostat) on käytössä valvontastrategia, jolla pyritään yleisesti rajoittamaan vaatimustenvastaisuuden riski alle 2%:n vaikuttavuuskriteerin, mikä on komission vuosia 2016–2020 koskevan strategisen ohjelman sisäistä valvontaa ja riskinhallintaa koskevien tavoitteiden mukaista. Varainhoitoasetuksen mukaisia pakollisia ennakkotarkastuksia sovelletaan 100 prosenttiin rahoitustoimista (ja näin ollen 100 prosenttiin talousarviosta). Lisäksi vuosittaisten riskianalyysien pohjalta tehdään tarkistuksia, jotka perustuvat perustana olevien asiakirjojen syvälliseen analyysiin. Ne voivat kattaa 4–6 prosenttia Eurostatin hallinnoimasta kokonaistalousarviosta.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Eurostat hyväksyi 30. lokakuuta 2013 petostentorjuntastrategian vuosiksi 2017–2017 24. kesäkuuta 2011 hyväksytyn komission petostentorjuntastrategian mukaisesti. Eurostatin petostentorjuntastrategiassa vahvistetaan kolme toiminnan tavoitetta: i) nykyisten petostentorjuntatoimenpiteiden vahvistaminen; ii) petostentorjuntamenettelyiden yhdentäminen nykyistä paremmin Eurostatin riskinarviointiin ja hallintaan sekä auditointeihin, suunnitteluun, raportointiin ja seurantaan ja iii) Eurostin petostentorjuntavalmiuksien ja tietoisuuden vahvistaminen osana komission petostenvastaista toimintakulttuuria. Petostenvastaiseen strategiaan liittyy petostenvastainen toimintasuunnitelma. Petostenvastaisen strategian soveltamisaikana sitä seurataan johdon kahdesti vuodessa toteuttaman raportoinnin avulla.

Eurostat arvioi strategian vaikutuksia vuonna 2017 ja päivittää strategiaa niiden mukaisesti. Petostenvastaisen strategian väliarviointi toteutetaan vuonna 2016.

Sekä Eurostatin strategia että toimintasuunnitelman arviointi toteutetaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) helmikuussa 2016 antamien päivitettyjen menetelmien ja ohjeiden pohjalta.

Kaikki avustusten potentiaaliset vastaanottajat ovat julkisyhteisöjä (kansalliset tilastolaitoksia ja muita asetuksessa (EY) N:o 223/2009 määriteltyjä kansallisia viranomaisia). Lisäksi avustukset myönnetään ilman ehdotuspyyntöjä. Avustusten hallinnoinnin seurantatoimenpiteet ovat käytössä. Niissä otetaan huomioon erityiset avustusmenettelyt ja niihin sisältyyy avustusten hallinnoinnin etu- ja jälkikäteen tehtävä analyysi.

Yksikkökustannusten ja kertakorvausten käyttö varainhoitoasetuksen 124 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähentää huomattavasti avustusten hallinnointiin liittyvää virheriskiä ja yksinkertaistaa siten hallinnointia merkittävästi.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moni-vuotisen rahoitus-kehyksen otsake

Budjettikohta

Määrä-rahalaji

Rahoitusosuudet

Numero
[Nimi………………………...……………]

JM/EI-JM 44

EFTA-mailta 45

Ehdokas-mailta 46

Kolman-silta mailta

Varainhoito-asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1a

04.030201 – Liit.ohj.: Euroopan unionin työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI-ohjelma)

JM

KYLLÄ

EI

EI

EI

1a

09.040201- Johtoasema tieto- ja viestintätekniikassa (Liit.ohj.: HORISONTTI 2020 - tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (Horisontti 2020)

JM

KYLLÄ

EI

EI

EI

1a

29.020100 – Liitännäisohjelmat: ESP - Euroopan tilasto-ohjelma 2013–2017 ESP18_20 - Euroopan tilasto-ohjelma (ESP) 2018–2020

JM

KYLLÄ

EI

EI

EI

1

13.036501 – Liit.ohj.: EAKR – Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

JM

EI

EI

EI

EI

1

13.046101 – Liit.ohj.: Koheesiorahasto

JM

EI

EI

EI

EI

3

17.030100 – Liit.ohj.: Terveys - Unionin toimet terveyden alalla (terveysalan toimintaohjelma)

JM

KYLLÄ

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

[Tämän osan täyttämisessä on käytettävä hallintomäärärahoja koskevaa laskentataulukkoa (tämän rahoitusselvityksen liitteessä oleva toinen asiakirja), joka on asetettava saataville CISNETiin komission sisäistä lausuntokierrosta varten.]

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
 

Numero

1a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

PO: ESTAT

Vuosi
2019

Vuosi
2020

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat

Budjettikohdan numero 29.020100

Sitoumukset

(1)

5,298

4,648

9,946

Maksut

(2)

2,649

4,444

7,093

Budjettikohdan numero

Sitoumukset

(1a)

Maksut

(2a)

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 47  

Budjettikohdan numero

(3)

ESTAT-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+1a +3

5,298

4,648

9,946

Maksut

=2+2a

+3

2,649

4,444

7,093




PO: EMPL

Vuosi
2019

Vuosi
2020

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat

Budjettikohdan numero 04.030201

Sitoumukset

(1)

3,194

2,695

5,889

Maksut

(2)

1,597

2,625

4,222

Budjettikohdan numero

Sitoumukset

(1a)

Maksut

(2a)

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 48  

Budjettikohdan numero

(3)

EMPL-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+1a +3

3,194

2,695

5,889

Maksut

=2+2a

+3

1,597

2,625

4,222



PO: CONNECT

Vuosi
2019

Vuosi
2020

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat

Budjettikohdan numero 09.040201

Sitoumukset

(1)

2,000

0,000

2,000

Maksut

(2)

1,000

0,800

1,800

Budjettikohdan numero

Sitoumukset

(1a)

Maksut

(2a)

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 49  

Budjettikohdan numero

(3)

CONNECT-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+1a +3

2,000

0,000

2,000

Maksut

=2+2a

+3

1,000

0,800

1,800

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

 

Numero

1. Älykäs ja osallistava kasvu

PO: REGIO

Vuosi
2019

Vuosi
2020

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat

Budjettikohdan numero 13.036501

Sitoumukset

(1)

0,466

0,466

0,932

Maksut

(2)

0,233

0,419

0,652

Budjettikohdan numero 13.046101

Sitoumukset

(1a)

0,200

0,200

0,400

Maksut

(2a)

0,100

0,180

0,280

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 50  

Budjettikohdan numero

(3)

REGIO-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+1a +3

0,666

0,666

1,332

Maksut

=2+2a

+3

0,333

0,599

0,932






Toimintamäärärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

11,159

8,008

19,167

Maksut

(5)

5,579

8,468

14,047

• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=4+ 6

11,159

8,008

19,167

Maksut

=5+ 6

5,579

8,468

14,047

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake


 

Numero

3. Turvallisuus ja kansalaisuus

PO: SANTE

Vuosi
2019

Vuosi
2020

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat

Budjettikohdan numero 17.030100

Sitoumukset

(1)

0,000

0,500

0,500

Maksut

(2)

0,000

0,250

0,250

Budjettikohdan numero

Sitoumukset

(1a)

Maksut

(2a)

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 51  

Budjettikohdan numero

(3)

SANTE-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+1a +3

0,000

0,500

0,500

Maksut

=2+2a

+3

0,000

0,250

0,250



Toimintamäärärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

0,000

0,500

0,500

Maksut

(5)

0,000

0,250

0,250

• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=4+ 6

0,000

0,500

0,500

Maksut

=5+ 6

0,000

0,250

0,250

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

11,159

8,508

19,667

Maksut

(5)

5,579

8,718

14,297

• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ


(Viitemäärä)

Sitoumukset

=4+ 6

11,159

8,508

19,667

Maksut

=5+ 6

5,579

8,718

14,297





Monivuotisen rahoituskehyksen otsake



 

5

Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
2019

Vuosi
2020

YHTEENSÄ

PO: ESTAT

Henkilöresurssit

4,164

4,164

8,328

Muut hallintomenot

0,404

0,414

0,818

ESTAT-PÄÄOSASTO YHTEENSÄ

Määrärahat

4,568

4,578

9,146

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

4,568

4,578

9,146

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
2019

Vuosi
2020

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

 

Sitoumukset

15,727

13,087

28,814

Maksut

10,147

13,296

23,443

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

   Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

Vuosi
2019

Vuosi
2020

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyp-pi 52

Keskimäär. kus-tan-nukset

Lukumäärä

Kus-tannus

Lukumäärä

Kus-tannus

Lukumäärä yhteensä

Kustan-nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 53 ....

Korjataan otannoilla kerättyjen Euroopan sosiaalitilastojen nykyistä pirstoutumista EU:ssa ja nykyisen tiedonkeruujärjestelmän jäykkyyttä.

- tuotos

työvoimatutkimuksen lisäkysymykset

0,067

30

2,000

30

2,000

60

4,000

- tuotos

Euroopan tulo- ja elinolotilastojen (EU-SILC) lisäkysymykset

0,017

30

0,500

0

0,000

30

0,500

- tuotos

Tiedonkeruiden täytäntöönpano

0,096

60

5,650

30

3,000

90

8,650

- tuotos

Menetelmä- ja pilottitutkimukset

0,080

37

3,009

44

3,509

81

6,517

Välisumma erityistavoite 1

157

11,159

104

8,509

261

19,667

ERITYISTAVOITE 2 ...

- tuotos

Välisumma erityistavoite 2

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

157

11,159

104

8,509

261

19,667

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
2019

Vuosi
2020

YHTEEN-SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5

Henkilöresurssit

4,164

4,164

8,328

Muut hallintomenot

0,404

0,414

0,818

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma

4,568

4,578

9,146

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 54  

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

4,568

4,578

9,146

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetuilla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi
2019

Vuosi
2020

29 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

24,45

24,45

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)

29 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

12

12

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)

XX 01 04 yy  55

- päätoimipaikassa

- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

XX 01 05 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – epäsuora tutkimustoiminta)

10 01 05 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – suora tutkimustoiminta)

Muu budjettikohta (mikä?)

YHTEENSÄ

36,45

36,45

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Menetelmätyö kyselytutkimusten, lisäkysymykset mukaan luettuina, tarkoituksenmukaista määrittelyä varten

Tietojen vastaanottamista, validointia ja käsittelyä koskeva tietotekniikka

Tietojen analysointi, julkistaminen ja käyttäjätuki

Ulkopuolinen henkilöstö

Menetelmätyö kyselytutkimusten, lisäkysymykset mukaan luettuina, tarkoituksenmukaista määrittelyä varten

Tietojen vastaanottamista, validointia ja käsittelyä koskeva tietotekniikka

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

   Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

   Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

   Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho 

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ



3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito-vuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 56

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) https://ec.europa.eu/priorities/sites/beta-political/files/5-presidents-report_en.pdf
(2) COM/2016/0127 final, 8. maaliskuuta 2016.
(3) Euroopan tilastojärjestelmä on kumppanuussuhde, johon osallistuvat unionin tilastoviranomainen eli Euroopan komissio (Eurostat) sekä kansalliset tilastolaitokset ja muut kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat kussakin jäsenvaltiossa Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja jakelusta.
(4)

   Neuvoston asetus (EY) N:o 577/98, annettu 9 päivänä maaliskuuta 1998, yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä (EYVL L 77, 14.3.1998, s. 3).

(5)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1177/2003, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2003, yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC) (EUVL L 165, 3.7.2003, s. 1).

(6)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 452/2008, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä (EUVL L 145, 4.6.2008, s. 227).

(7)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1338/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 70).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 808/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 49).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 99/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 12).
(11) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle, KOM(2009) 404, 18.8.2009.
(12) Ks. http://ec.europa.eu/eurostat/web/quality/evaluation . 
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 234/2008/EY, tehty 11 päivänä maaliskuuta 2008, eurooppalaisen tilastoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustamisesta ja neuvoston päätöksen 91/116/ETY kumoamisesta (EUVL L 73, 15.3.2008, s. 13).
(14)

   Eurostatin julkisten kuulemisten verkkosivut: http://ec.europa.eu/eurostat/about/opportunities/consultations/iess

Raportti julkisesta kuulemisesta: http://ec.europa.eu/eurostat/documents/10186/7237349/Open-public-consultation-report.pdf . 

Tiedonkäyttäjien kuuleminen: http://ec.europa.eu/eurostat/documents/10186/7237349/Data-users-consultation-report.pdf .

Tiedontuottajien kuuleminen:  http://ec.europa.eu/eurostat/documents/10186/7237349/Data-producers-consultation-report.pdf .

(15) Ks. http://ec.europa.eu/eurostat/documents/42577/4167614/ESAC+opinion+3+Dec+2015/421abf9c-4300-445f-a840-f13cadeee306 .
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001.
(17) Ks. http://ec.europa.eu/eurostat/web/quality/general-evaluation-results .
(18) Viisi keskeistä suorituskykyindikaattoria ovat seuraavat: ulkoisten käyttäjien Eurostatin verkkosivujen kautta tekemien tiedonhakujen määrä Eurostatin viitetietokannoissa (EuroBase ja Comext); niiden käyttäjien prosenttiosuus, jotka antavat Euroopan tilastojen laadulle arvosanan ”erittäin hyvä” tai ”hyvä”; niiden käyttäjien prosenttiosuus, jotka antavat Euroopan tilastojen ajantasaisuudelle oman käyttötarkoitukseensa nähden arvosanan ”erittäin hyvä” tai ”hyvä”; niiden käyttäjien prosenttiosuus, jotka antavat Euroopan tilastojen vertailukelpoisuudelle alueittain ja maittain arvosanan ”erittäin hyvä” tai ”hyvä”; ja jäännösvirhesuhde.
(19) Ks. http://ec.europa.eu/eurostat/web/quality/general-evaluation-results .
(20)

   EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(21) Komission tiedonanto Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020, 3. maaliskuuta 2010.
(22) KOM (2009) 404, 10.8.2009.
(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan demografisista tilastoista (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 39).
(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 763/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, väestö- ja asuntolaskennoista (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 14).
(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
(26) Komission asetus (EU) N:o 557/2013, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2013, Euroopan tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 täytäntöönpanosta tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien salassapidettävien tietojen käyttöoikeuden osalta ja komission asetuksen (EY) N:o 831/2002 kumoamisesta.
(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).
(30) Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(31) Neuvoston asetus (EY) N:o 577/98, annettu 9 päivänä maaliskuuta 1998, yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä (EYVL L 77, 14.3.1998, s. 3).
(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1177/2003, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2003, yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC) (EUVL L 165, 3.7.2003, s. 1).
(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 763/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, väestö- ja asuntolaskennoista (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 14).
(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 99/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 12).
(35)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta ( EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

(36)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(37)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(38)
(39) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(40) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.
(41) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(42) Eurostat ja muut tämän ehdotuksen piiriin kuuluvien alojen rahoitukseen liittyvät pääosastot ovat päässeet sopimukseen Eurostatille annettavasta saman tason edelleenvaltuutuksesta.
(43) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html .
(44) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(45) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(46) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(47) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(48) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(49) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(50) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(51) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(52) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).
(53) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.
(54) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(55) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(56) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Bryssel 24.8.2016

COM(2016) 551 final

LIITTEET

asiakirjaan


Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille

{SWD(2016) 282 final}
{SWD(2016) 283 final}


Liite I

Käsiteltävät aiheet

Tilastoala

Aihe

Yksityiskohtaiset aiheet

Kaikilta tilastoaloilta

Tekniset tiedot

Tiedonkeruun tiedot

Tunnistetiedot

Painot

Haastattelun ominaispiirteet

Sijainti

Henkilöiden ja kotitalouksien ominaispiirteet

Väestötiedot

Kansalaisuus ja maahanmuuttajatausta

Kotitalouden kokoonpano

Osallistuminen työmarkkinoille

Päätoiminnan tilanne (itse määritelty)

Työn perustavanlaatuiset ominaispiirteet

Koulutustaso ja tausta

Saavutettu koulutustaso

Työmarkkinat

Henkilöiden ja kotitalouksien ominaispiirteet

Kotitalouden kokoonpano - yksityiskohtaiset tiedot

Maassa oleskelun kesto

Osallistuminen työmarkkinoille

Ammattiasema

Sopimuksen kesto

Sopimuksen kesto - toissijaiset tiedot

Koko- tai osa-aikainen asema - syy

Riippuvainen itsenäinen ammatinharjoittaminen

Esimiestehtävät

Yksikön koko

Työpaikka

Työskentely kotona

Työnhaku

Työntekohalukkuus

Saatavuus

Toinen työ

Muun työn hakeminen

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Työmarkkinoilla olevat nuoret

Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne

Siirtyminen eläkkeelle

Hoitotarpeet

Työura ja aiempi työkokemus

Työn aloitus

Työn löytämistapa

Aiempi työkokemus

Työolot, työaika ja työaikajärjestelyt mukaan luettuina

Työaika

Työaikajärjestelyt

Työn organisointi ja työaikajärjestelyt

Koulutustaso ja tausta

Saavutettu koulutustaso - yksityiskohtaiset tiedot

Osallistuminen koulutukseen

Osallistuminen viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen (4 viikkoa)

Osallistuminen viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen (12 viikkoa)

Terveys: tila ja toimintarajoite, hoito ja taustatekijät

Työtapaturmat ja muut työhön liittyvät terveysongelmat

Vähimmäistason eurooppalainen terveysmoduuli

Tulot, kulutus ja varallisuus, velat mukaan luettuina

Työtulot

Tulot ja elinolot

Henkilöiden ja kotitalouksien ominaispiirteet

Kotitalouden kokoonpano - yksityiskohtaiset tiedot

Maassa oleskelun kesto

Osallistuminen koulutukseen

Osallistuminen viralliseen koulutukseen (tämänhetkinen)

Koulutustaso ja tausta

Saavutettu koulutustaso - yksityiskohtaiset tiedot

Osallistuminen työmarkkinoille

Tiedot työpaikasta

Sopimuksen kesto

Ammattiasema

Yksityiskohtainen työmarkkinatilanne

Esimiestehtävät

Työura ja aiempi työkokemus

Aiempi työkokemus

Työolot, työaika ja työaikajärjestelyt mukaan luettuina

Toiminnan aikataulu

Työaika

Terveys: tila ja toimintarajoite, hoito ja taustatekijät

Vähimmäistason eurooppalainen terveysmoduuli

Terveydentila ja toimintarajoite

Lasten terveys

Terveydenhuollon saatavuus

Terveydenhuolto

Terveydenhuollon saatavuus (lapset)

Terveyden taustatekijät

Elämänlaatu, sosiaalinen ja kulttuurinen osallistuminen ja hyvinvointi mukaan luettuina

Elämänlaatu

Sosiaalinen ja kulttuurinen osallistuminen

Hyvinvointi

Elinolot, mukaan lukien aineellinen puute, asuminen, elinympäristö ja palveluiden saatavuus

Aineellinen puute

Lasten kokema puute

Asumisen keskeiset ominaispiirteet

Asuinolojen yksityiskohtaiset tiedot, puute mukaan luettuna

Asumiskustannukset, laskennallinen vuokra mukaan luettuna

Elinympäristö

Palveluiden käyttö, hoitopalvelut mukaan luettuina

Kohtuuhintaisuus

Täyttymättömät tarpeet ja syyt

Lastenhoito

Tulot, kulutus ja varallisuus, velat mukaan luettuina

Työtulot

Tulot korvauksista

Eläketulot

Muut tulot

Verot ja sosiaaliturvamaksut

Tulot yhteensä

Ylivelkaantuneisuus

Maksurästit

Varallisuus

Keskeiset kulutuksen osatekijät

Sukupolvelta toiseen siirtyvä huono-osaisuus

Terveys

Terveys: tila ja toimintarajoite, hoito ja taustatekijät

Vähimmäistason eurooppalainen terveysmoduuli

Sairaudet ja krooniset sairaudentilat

Tapaturmat ja vammat

Kipu

Mielenterveys

Toiminnalliset rajoitukset

Vaikeudet itsestään huolehtimisessa

Vaikeudet kotitalouden töissä

Toiminnan tilapäinen rajoitus ( terveysongelmien vuoksi)

Tietyille elämänaloille osallistumista rajoittavat esteet

Terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon käyttö

Lääkkeiden käyttö

Ehkäisevä hoito

Terveydenhuollon saatavuus

Pituus ja paino

Liikunta

Ruokailutottumukset

Tupakointi

Alkoholin käyttö

Sosiaaliset ja ympäristötekijät

Tulot, kulutus ja varallisuus, velat mukaan luettuina

Tulot yhteensä

Koulutus

Henkilöiden ja kotitalouksien ominaispiirteet

Maassa oleskelun kesto

Työura ja aiempi työkokemus

Työn aloitus

Osallistuminen työmarkkinoille

Yksikön koko

Koulutustaso ja tausta

Saavutettu koulutustaso - yksityiskohtaiset tiedot

Koulutustausta

Itse ilmoitetut taidot

Osallistuminen koulutukseen

Opiskelumahdollisuuksia koskevan tiedon ja ohjauksen saatavuus (12 kuukautta)

Osallistuminen viralliseen koulutukseen (12 kuukautta)

Viimeisin virallinen koulutus - yksityiskohtaiset tiedot (12 kuukautta)

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö viimeisimmässä virallisessa koulutuksessa (12 kuukautta)

Viimeisimpään viralliseen koulutukseen osallistumisen syy (12 kuukautta)

Viimeisimmän virallisen koulutuksen maksu ja tunnit (12 kuukautta)

Viimeisimmän virallisen koulutuksen tulokset ja saatujen taitojen käyttö (12 kuukautta)

Osallistuminen epäviralliseen koulutukseen (12 kuukautta)

Epävirallinen koulutus - yksityiskohtaiset tiedot (12 kuukautta)

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö epävirallisessa koulutuksessa (12 kuukautta)

Epäviralliseen koulutukseen osallistumisen syy (12 kuukautta)

Virallisen koulutuksen maksu ja tunnit (12 kuukautta)

Epävirallisen koulutuksen tulokset ja saatujen taitojen käyttö (12 kuukautta)

Koulutukseen osallistumisen esteet (12 kuukautta)

Arkioppiminen

Tulot, kulutus ja varallisuus, velat mukaan luettuina

Tulot yhteensä

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Osallistuminen tietoyhteiskuntaan

Tieto- ja viestintätekniikan saatavuus

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja käytön tiheys

Käytön esteet ja ongelmat

Käytön vaikutus

Turvallisuus, yksityisyys, luottamus

Yhteys internetiin kaikkialta

Digitaaliset taidot

Internet-toiminnot

Sähköinen kaupankäynti

Kanssakäyminen viranomaisten kanssa

Tulot, kulutus ja varallisuus, velat mukaan luettuina

Tulot yhteensä

Ajankäyttö

Henkilöiden ja kotitalouksien ominaispiirteet

Kotitalouden kokoonpano - yksityiskohtaiset tiedot

Osallistuminen koulutukseen

Osallistuminen viralliseen koulutukseen (tämänhetkinen)

Terveys: tila ja toimintarajoite, hoito ja taustatekijät

Vähimmäistason eurooppalainen terveysmoduuli

Elinolot, mukaan lukien aineellinen puute, asuminen, elinympäristö ja palveluiden saatavuus

Kestokulutustavaroiden omistus

Lastenhoito

Sairaanhoito ja vanhusten hoito

Työolot, työaika ja työaikajärjestelyt mukaan luettuina

Työaika

Työaikajärjestelyt

Tulot, kulutus ja varallisuus, velat mukaan luettuina

Tuotanto omaan kulutukseen ja myyntiin, korjaukset

Työtulot

Tulot yhteensä

Ajan jakautuminen

Ajankäyttö, toiminnan tyypit

Rinnakkainen toiminta

Toimipaikka

Muiden läsnäolo toiminnan aikana

Toiminnan arviointi

Kulutus

Henkilöiden ja kotitalouksien ominaispiirteet

Kotitalouden kokoonpano - yksityiskohtaiset tiedot

Elinolot, mukaan lukien aineellinen puute, asuminen, elinympäristö ja palveluiden saatavuus

Asumisen keskeiset ominaispiirteet

Osallistuminen koulutukseen

Osallistuminen viralliseen koulutukseen (tämänhetkinen)

Osallistuminen työmarkkinoille

Sopimuksen kesto

Tulot, kulutus ja varallisuus, velat mukaan luettuina

Tulot yhteensä

Verot ja sosiaaliturvamaksut

Luontoismuotoiset tulot palkattomasta toiminnasta

Laskennallinen vuokra

Pääasiallinen tulonlähde

Varallisuus

Velat

Maksurästit

COICOP:in mukainen kulutus

COICOP:in mukaiset rajatylittävät kulutusmenot

Oma kulutus



Liite II

Tarkkuusvaatimukset

1.Kaikkia tietokokonaisuuksia koskevat tarkkuusvaatimukset ilmaistaan keskivirheenä ja määritellään todellisten estimaattien ja maan tai NUTS 2 tason alueen tilastopopulaation koon jatkuvina funktioina.

2.Kunkin estimaatin estimoitu keskivirhe saa olla enintään seuraavan suuruinen:

3.Funktio f(N) on muotoa f(N)=a√N+b

4.Käytetään seuraavia arvoja muuttujille N, a ja b.

N

a

b

Työmarkkinoiden tilastoala: Tarkkuusvaatimukset

Estimoitu (kansallinen) vuosineljänneksen työttömien suhde 15–74-vuotiaiden väestöön

Maan yksityisissä kotitalouksissa asuvien 15–74-vuotiaiden muodostama väestö, miljoonaa henkilöä, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella.

7800

-4500

Estimoitu (kansallinen) vuosineljänneksen työllisten suhde 15–74-vuotiaiden väestöön

Maan yksityisissä kotitalouksissa asuvien 15–74-vuotiaiden muodostama väestö, miljoonaa henkilöä, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella.

7800

-4500

Estimoitu vuosineljänneksen työttömien suhde 15–74-vuotiaiden väestöön kullakin NUTS 2 tason alueella

Yksityisissä kotitalouksissa NUTS 2 tason alueella asuvien 15–74-vuotiaiden muodostama väestö, miljoonaa henkilöä, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella.

Ks. kohta 6

Tulojen ja elinolojen tilastoala

Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskin suhde väestöön

Maan yksityisten kotitalouksien määrä, miljoonaa, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella

900

2600

Pitkäaikaisen köyhyyden riski neljän vuoden ajalta suhteessa väestöön

Maan yksityisten kotitalouksien määrä, miljoonaa, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella

350

1000

Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskin suhde väestöön kullakin NUTS 2 tason alueella (ks. kohta 7)

NUTS 2 tason alueen yksityisten kotitalouksien määrä, miljoonaa, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella

600

0

Terveyden tilastoala

Sellaisen väestön osuus, jonka tavanomainen toiminta on huomattavan rajoittunutta terveysongelmien vuoksi (vähintään 15-vuotiaat)

Maan yksityisissä kotitalouksissa asuvien vähintään 15-vuotiaiden muodostama väestö, miljoonaa henkilöä, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella.

1200

2800



Koulutuksen tilastoala

Viralliseen koulutukseen osallistumisaste (18–24-vuotiaat)

Maan yksityisissä kotitalouksissa asuvien 18–24-vuotiaiden muodostama väestö, miljoonaa henkilöä, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella.

200

1500

Epäviralliseen koulutukseen osallistumisaste (25–69-vuotiaat)

Maan yksityisissä kotitalouksissa asuvien 25–69-vuotiaiden muodostama väestö, miljoonaa henkilöä, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella.

400

2000

Tieto- ja viestintätekniikan käytön tilastoala

Internetistä tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön edellisenä vuonna tilanneiden yksityishenkilöiden prosenttiosuus

Maan yksityisissä kotitalouksissa asuvien 16–74-vuotiaiden muodostama väestö, miljoonaa henkilöä, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella.

400

1300

Ajankäytön tilastoala

Päivittäin keskimäärin enemmän kuin 10 % ajasta palkkatyössä olevien 15 vuotta täyttäneiden prosenttiosuus väestöstä

Maan yksityisissä kotitalouksissa asuvien vähintään 15-vuotiaiden muodostama väestö, miljoonaa henkilöä, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella.

900

3500

Kulutuksen tilastoala

Niiden kotitalouksien prosenttiosuus, joiden asumiseen liittyvät menot, mukaan lukien vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet, ovat enemmän kuin 50 % kokonaismenoista (ks. kohta 8).

Maan yksityisten kotitalouksien määrä, miljoonaa, pyöristettynä kolmen desimaalin tarkkuudella

900

2600

5.Jos maat saavat negatiivisia arvoja f(N) edellä ilmaistuilla muuttujilla, ne vapautetaan vastaavasta vaatimuksesta.

6.Kun kyseessä on estimoitu työttömien suhde 15–74-vuotiaiden väestöön kullakin NUTS 2 tason alueella, funktio f(N) määritellään seuraavasti:

7.Kun kyseessä on estimoitu köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskin suhde väestöön kullakin NUTS 2 tason alueella, nämä vaatimukset eivät ole pakollisia niillä NUTS 2 tason alueilla, joissa on vähemmän kuin 0,500 miljoonaa asukasta sillä edellytyksellä, että vastaava NUTS 1 tason alue täyttää tämän vaatimuksen.

8.Kulutuksen tilastoalan osalta nämä tarkkuusvaatimukset voidaan saavuttaa yhdistämällä mikrotietoja, jotka koskevat enintään kolmea peräkkäistä tarkasteluvuotta.



Liite III

Otoksen ominaispiirteet

1.Työmarkkinoiden tilastoalan otoksen ominaispiirteisiin kuuluvat seuraavat:

(a)Viitevuosineljänneksen kansallisen otoksen (peräkkäisten viiteviikkojen aggregoinnin) on jakauduttava tasaisesti kaikille vuosineljänneksen viikoille. Viitevuosineljänneksen otoksen (kullakin NUTS 2 tason alueella) on jakauduttava kyseisille kolmelle kuukaudelle suhteessa kunkin kuukauden viikkojen lukumäärään.

(b)Otannalla on oltava vuotta lyhyempi kiertävä jakso. Otannassa on oltava vähintään 20 %:n päällekkäisyys peräkkäisten vuosien samoilla vuosineljänneksillä ja 50 %:n päällekkäisyys peräkkäisinä vuosineljänneksinä ottamatta huomioon poistumaa.

Rajoittamatta 5 artiklan 1 kohdan soveltamista tiedot on annettava koko otoksesta.

2.Tulojen ja elinolojen tilastoalan otoksen ominaispiirteisiin kuuluvat seuraavat:

(a)Otoksella on oltava vähintään kuuden vuoden kiertävä ohjelma.

(b)Ottamatta huomioon poistumaa otoksen on jakauduttava tasaisesti kiertävän ohjelman vuosille, lukuun ottamatta otoksen koon muutoksien kautta.

3.Ajankäytön tilastoalan otoksen ominaispiirteisiin kuuluvat seuraavat: otoksen yksiköille osoitettujen raportointijaksojen on

(a)jakauduttava peräkkäiselle kahdentoista kuukauden jaksolle,

(b)sisällettävä muita kuin työpäiviä,

(c)perustuttava satunnaisotokseen.

4.Kulutuksen tilastoalan otoksen ominaispiirteisiin kuuluvat seuraavat: otokseen valituille yksiköille osoitettujen raportointijaksojen on jakauduttava peräkkäisten kahdentoista kuukauden jaksolle.



Liite IV

Jaksotus

1.Työmarkkinoiden tilastoalan osalta tietokokonaisuuksien on koostuttava neljännesvuosittain, vuosittain, kahden vuoden välein ja joka kahdeksas vuosi kerättävistä tiedoista. Tiedot muuttujista, jotka liittyvät lisäkysymysten aiheisiin, on kerättävä joka neljäs vuosi.

2.Tulojen ja elinolojen tilastoalan osalta tietokokonaisuuksien on koostuttava vuosittain, kolmen ja kuuden vuoden välein kerättävästä tiedosta. Tiedot kerättävistä muuttujista, jotka liittyvät lisäkysymysten aiheisiin, on kerättävä joka toinen vuosi.

3.Terveyden tilastoalalla tiedot on kerättävä joka kuudes vuosi.

4.Koulutuksen tilastoalalla tiedot on kerättävä joka kuudes vuosi.

5.Tieto- ja viestintätekniikan käytön tilastoalalla tiedot on kerättävä vuosittain.

6.Ajankäytön tilastoalalla tiedot on kerättävä joka kymmenes vuosi.

7.Kulutuksen tilastoalalla tiedot on kerättävä joka viides vuosi.



Liite V

Tietojen toimittamisen määräajat

Jäsenvaltioiden on toimitettava vaaditut tiedot komissiolle (Eurostat) viimeistään seuraavien määräaikojen mukaisesti.

1.Työmarkkinoiden tilastoalalla jäsenvaltioiden on toimitettava:

(1)Ennakkotarkistetut mikrotiedot ilman tunnistetietoja seuraavan kaksivaiheisen menettelyn mukaisesti:

(a)Tämän asetuksen kolmen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana 10 artiklan 4 kohdan säännösten mukaisesti:

Neljännesvuosittaiset tiedot: toimitus kymmenen viikon kuluessa viitejakson päättymisestä,

Muut tiedot: toimitus viimeistään 31. maaliskuuta seuraavana vuonna.

(b)Neljäntenä täytäntöönpanovuonna ja siitä lähtien toimitus seuraavasti;

Neljännesvuosittaiset tiedot: vuoden ensimmäisen, toisen ja kolmannen neljänneksen tietojen toimitus viimeistään 29. toukokuuta, 29. elokuuta ja 29. marraskuuta samana vuonna ja neljännen neljänneksen tiedot viimeistään 28. helmikuuta seuraavana vuonna,

Muut tiedot: toimitus viimeistään 15. maaliskuuta seuraavana vuonna.

Vuosina, joina määräajat osuvat lauantaihin tai sunnuntaihin, todellinen määräpäivä on seuraava maanantai.

Yksityiskohtaista aihetta ’työtulot’ vastaavat tiedot voidaan toimittaa komissiolle (Eurostat) kahdenkymmenenyhden kuukauden kuluessa viitejakson päättymisestä, jos tiedot saadaan hallinnollisista lähteistä.

(2)Aggregoidut tulokset kuukausittaisten työttömyystilastojen kokoamista varten 25 päivän kuluessa viitekuukauden päättymisestä. Jäsenvaltiot eivät saa kattaa viitekuukauden viimeistä viikkoa, jos se jatkuu seuraavan kuukauden puolelle.

2.Tulojen ja elinolojen tilastoalan osalta jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikrotiedot ilman tunnistetietoja seuraavien määräaikojen mukaisesti:

(a)vuoden N tiedonkeruun muuttujista vuoden N loppuun mennessä. Poikkeuksellisissa tapauksissa, kun tarvittavat hallinnolliset tiedot eivät ole saatavilla ajoissa, alustavat mikrotiedot tuloista voidaan toimittaa vuoden N loppuun mennessä ja lopulliset tiedot viimeistään 28. helmikuuta vuonna N+1,

(b)vuonna N päättyvään kuuden vuoden kiertävään ohjelmaan liittyvien muuttujien osalta viimeistään 31. lokakuuta vuonna N+1.

3.Terveyden tilastoalalla jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikrotiedot yhdeksän kuukauden kuluessa tietojen kansallisen keruukauden päättymisestä.

4.Koulutuksen tilastoalalla jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikrotiedot kuuden kuukauden kuluessa tietojen kansallisen keruukauden päättymisestä.

5.Tieto- ja viestintätekniikan käytön tilastoalalla jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikrotiedot viimeistään 5. lokakuuta tutkimusvuonna N.

6.Ajankäytön tilastoalalla jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikrotiedot viimeistään viidentoista kuukauden kuluttua kenttätyön päättymisestä.

7.Kulutuksen tilastoalalla jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut mikrotiedot viimeistään viidentoista kuukauden kuluttua viitevuoden päättymisestä.