Bryssel 7.12.2016

COM(2016) 941 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOULUTUKSEN PARANTAMINEN JA NYKYAIKAISTAMINEN


Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen

Korkealaatuista koulutusta kaikille

1. Koulutus on strategisesti tärkeää yhteiskunnan ja talouden kehittämisen kannalta

Euroopan vauraus ja eurooppalainen elämäntapa perustuvat sen suurimpaan voimavaraan eli ihmisiin. Muuttuvassa yhteiskunnassa ja globaalissa kilpailuympäristössä korkealaatuinen koulutus on ratkaisevan tärkeää EU:lle, jotta jatkossakin voidaan varmistaa sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kilpailukyky ja kestävä kasvu. Jotta työllisyyttä, kasvua, investointeja ja kilpailukykyä koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa pitämällä peruslähtökohtana sosiaalista oikeudenmukaisuutta, on erittäin tärkeää panostaa nuoriin. Korkealaatuisen koulutuksen tarjoaminen kaikille on yksi parhaista investoinneista, joita yhteiskunta voi tehdä.

Korkealaatuisen koulutuksen tarjoaminen kaikille on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja avoimen yhteiskunnan perusta. Korkealaatuinen koulutus on paljon enemmän kuin pelkkä taloudellinen investointi. Se on olennaisen tärkeää henkilökohtaisen, yhteiskunnallisen ja ammatillisen kehityksen sekä koko elämän kestävän työllistyvyyden kannalta. Se voi olla yksi tehokkaimmista tavoista korjata sosioekonomista eriarvoisuutta ja edistää sosiaalista osallisuutta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi koulutusjärjestelmien on oltava kaikille avoimia, tarjottava yhdenvertaiset mahdollisuudet henkilön taustasta riippumatta ja tuotettava korkealaatuisia oppimistuloksia.

Eurooppalaiset koulutusjärjestelmät tuottavat hyviä oppimistuloksia. Jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa omista koulutusjärjestelmistään, ja ne ovatkin kaikki toteuttaneet vuosien mittaan merkittäviä uudistuksia ja vertaisarviointeja. Eurooppa on edistynyt hyvin pyrkimyksissään parantaa koulutusta. Tämä on nähtävissä esimerkiksi korkeakouluista valmistuneiden nuorten osuuden kasvussa, ja Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteen mukainen 40 prosentin osuus onkin saavutettavissa. Samoin on merkittävä saavutus, että koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on vuosina 2005–2015 laskenut 30 prosenttia, ja koulupudokkaiden osuus on nyt EU:ssa keskimäärin 11 prosenttia.

Tehtävää riittää kuitenkin vielä. OECD:n PISA-tutkimuksen tuoreet tulokset 1 vahvistavat, että suurella osalla 15-vuotiaista oppilaista on liian heikot perustaidot lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Huolestuttavinta on, että tulokset ovat nyt heikommat kuin vuonna 2012. Maiden väliset vertailut osoittavat, että eräiden jäsenvaltioiden on saatava pienennettyä sellaisten oppilaiden osuutta, joilla on hyvin heikot perustaidot (eräissä jäsenvaltioissa näiden oppilaiden osuus on yli 30 prosenttia). Nuorten työllistettävyyttä on saatava parannettua, jotta EU:n tavoittelema vastavalmistuneiden nuorten 82 prosentin työllisyysaste voidaan saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä tämä osuus on vain 77 prosenttia. Toinen keskeinen huolenaihe on edelleen se, että monet nuoret jättävät koulun kesken saamatta muodollista pätevyyttä. Erityisen suuri ongelma on ulkomailla syntyneiden koululaisten ja opiskelijoiden ryhmässä, jossa koulupudokkaiden osuus on 19 prosenttia. Nämä luvut viittaavat selvään tarpeeseen parantaa koulutusjärjestelmien suorituskykyä ja oppimistuloksia. Viimeaikaiset suuret pakolaismäärät edellyttävät myös nopeaa toimintaa ja tehokasta kotouttamisstrategiaa.

Korkealaatuisen koulutuksen tulisi olla todellisuutta kaikille opiskelijoille. Erityisen huolestuttavaa on, että heikommista sosioekonomisista oloista tulevat opiskelijat ovat yliedustettuina heikosti suoriutuneiden joukossa. Toisena haasteena on tarjota laadultaan samantasoista koulutusta kaikkialla EU:ssa, myös syrjäisillä alueilla. Tässä on otettava huomioon vaara siitä, että koulutusjärjestelmän sisälle muodostuu jakolinjoja. Koulutus tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden torjua sosioekonomisia eroja ja sukupuolistereotypioita sekä varmistaa, että kukaan ei syrjäydy. Tällä hetkellä eurooppalaiset koulutusjärjestelmät eivät kuitenkaan käytä riittävän tehokkaasti tätä mahdollisuutta.

Koulutusjärjestelmiä on nykyaikaistettava ja koulutuksen laatua parannettava jatkuvasti. Globalisaation ja teknologian kehityksen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia koulutukseen ja työntekoon. Vain neljännes eurooppalaisista koululaisista saa opetusta digitaalisilta taidoiltaan päteviltä opettajilta 2 . Digitalisaatiokehitys muuttaa työmarkkinoita ja edellyttää uusia taitoja. Digitaaliteknologia myös tarjoaa uusia oppimistapoja edellyttäen, että teknologian käyttöön on riittävät mahdollisuudet. Jotta näiden kehityssuuntausten edut voidaan hyödyntää, koulutusjärjestelmien on vastattava paremmin muuttuvaan todellisuuteen. Korkeatasoinen koulutus on olennaisen tärkeää, jotta nuoret saavat uusien mahdollisuuksien edellyttämän tietämyksen, taidon, asenteen ja ajattelutavan. Koulujärjestelmillä on vaikeuksia tarjota riittäviä avaintaitoja, kuten digitaalisia taitoja ja yrittäjyystaitoja tai sosiaalisia taitoja ja kansalaistaitoja. Tähän ongelmaan on puututtava. Koulutuksen laadun parantaminen on kaikille jäsenvaltioille tärkeä tavoite. Edes mailla, joissa oppimistulokset ovat hyviä, ei ole syytä levätä laakereillaan. Korkeatasoisen koulutuksen varmistaminen on jatkuvaa työtä: siihen on aina kiinnitettävä huomiota, sitä on parannettava ja mukautettava.

Tehokkuutta on parannettava. Korkealaatuisten ja osallistavien koulutusjärjestelmien ylläpidosta koituu kustannuksia, ja ne edellyttävät asianmukaista rahoitusta. Koulutusmäärärahat ovat kasvua tukevia julkisia menoja. Niillä voidaan edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä innovatiivista ja kilpailukykyistä taloutta, joka tarjoaa hyvät työllistymismahdollisuudet. Vuonna 2014 reaalimääräiset julkiset menot kasvoivat ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen siten, että menojen osuus oli 4,9 prosenttia suhteessa BKT:hen 3 . Ei kuitenkaan ole takeita siitä, että julkisten menojen lisääminen tuottaisi automaattisesti parempia tuloksia. Kun PISA-tuloksia ja esikoulu- ja kouluopetukseen osoitettujen julkisten varojen määrää verrataan toisiinsa, havaitaan itse asiassa suuria eroja siinä, miten tehokkaasti jäsenvaltiot käyttävät resurssejaan. Tämä vertailu osoittaa, että on ratkaisevan tärkeää lisätä koulutusjärjestelmän tehokkuutta, eli käyttää rajallisia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla laadun, tasapuolisuuden ja tulosten varmistamiseksi.

Olisi lisättävä poliittisia toimia, joiden avulla nuoriin investoidaan tehokkaammin.
Tämän tiedonannon tavoitteena on korostaa koulutuksen keskeistä merkitystä ja esittää keinoja, joilla tuetaan jäsenvaltioiden toimia joko tietyillä koulutuksen osa-alueilla (2 luku) tai yleisemmällä tasolla (3 luku). Tämä tiedonanto on osa nuorten tukemiseen tähtäävää laajempaa toimenpidekokonaisuutta. Uudet hankkeet koulutuksen parantamiseksi ja nykyaikaistamiseksi liittyvät läheisesti ja perustuvat osaksi uuteen osaamisohjelmaan Euroopalle 4 , joka käynnistettiin kesäkuussa 2016. Näiden aloitteiden mukaiset toimet täydentävät ja vahvistavat toisiaan.

2. Tuetaan paremmin jäsenvaltioita perusopetuksen ja korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisessa

EU voi tukea jäsenvaltioiden uudistuspyrkimyksiä perusopetuksen ja korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamiseksi. Komissio aikoo esittää vuonna 2017 erityisaloitteita perusopetuksen ja korkea-asteen koulutuksen haasteiden ratkaisemiseksi. Nämä aloitteet laaditaan kaikilta osin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden keskeisten sidosryhmien, kuten koululaisten ja opiskelijoiden, opettajien, koulujen johdon ja vanhempien, työmarkkinaosapuolien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

2.1. Perusopetus ja varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus

Korkealaatuinen varhaiskasvatus on ratkaisevan tärkeää, ja se muodostaa perustan henkilökohtaiselle kehitykselle ja jatkuvalle oppimiselle. Ensimmäiset elinvuodet ovat ratkaisevan tärkeitä kognitiivisten ja ei-kognitiivisten taitojen kehittämisen kannalta. Varhaisen kehityksen puutteita on vaikea ratkaista elämän myöhemmissä vaiheissa. Sitä vastoin jo nuorella iällä saatu korkealaatuinen varhaiskasvatus on vahva perusta, joka helpottaa taitojen hankkimista koko eliniän.

Korkealaatuinen varhaiskasvatus on tehokas ja vaikuttava tapa edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se auttaa vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä ja heikkoa koulumenestystä. Sillä on keskeinen rooli torjuttaessa heikkojen oppimislähtökohtien tuomia ongelmia, ja se antaa heikommista sosioekonomisista oloista tuleville lapsille paremmat mahdollisuudet sosiaaliseen nousuun. Lisäksi korkealaatuisen varhaiskasvatuksen tarjoaminen maksaa suhteellisen vähän ja on paljon tehokkaampaa kuin korjaavat toimet myöhemmin elämässä. Tämän vuoksi jokaisessa koulutuksen ja koulutusjärjestelmien tehokkuuden parantamiseen tähtäävässä hankkeessa on aluksi tarkasteltava, mitä tapahtuu varhaislapsuudessa.

Korkealaatuisuus ja avoimuus kaikille ovat tärkeitä. Jäsenvaltiot ovat hyvin lähellä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa (ET 2020) asetettua tavoitetta siitä, että varhaiskasvatukseen osallistuisi 95 prosenttia lapsista. Keskimääräinen osallistumisaste EU:ssa oli 94,3 prosenttia vuonna 2014 5 . Heikommista sosioekonomisista oloista tulevat lapset ja vähemmistöryhmien lapset ovat kuitenkin edelleen aliedustettuja 6 . Varhaiskasvatus voi kuitenkin vaikuttaa myönteisesti yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja sosiaaliseen liikkuvuuteen, jos se on avointa kaikille, kohtuuhintaista ja korkealaatuista. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia. Erityisesti on tärkeää investoida päteviin ja koulutettuihin opettajiin ja laatia opetussuunnitelmat, joilla herätetään lasten oppimishalu ja tuetaan oppimisprosessia.

Komissio tukee edelleen jäsenvaltioita korkealaatuisen varhaiskasvatuksen tarjoamisessa ja tehostaa toimia, joilla jäsenvaltioita autetaan oppimaan toisiltaan ja kartoittamaan parhaat ratkaisut. Näin varmistetaan, että lapset voivat siirtyä parhaalla mahdollisella tavalla varhaiskasvatuksesta alakouluun.

Perusopetus

Euroopan on kehitettävä ja uudistettava kouluopetusta. Monilla koulujärjestelmillä on vaikeuksia vastata meneillään oleviin yhteiskunnan ja talouden monitahoisiin ja syvällisiin muutoksiin. Koulujen on mukauduttava niiden muuttuvaan toimintaympäristöön, kuten digitaaliaikaan ja siihen, että oppilaat ovat yhä monimuotoisempi ryhmä. Kaikki nämä kysymykset edellyttävät sekä koulujen opetusohjelmien mukauttamista että monipuolisempaa opetusta ja oppimista, jotta kaikkien oppilaiden tarpeisiin voidaan vastata. Sama koulutusjärjestelmä ei välttämättä tarjoa samoja mahdollisuuksia kaikille, vaan opetuksen laadussa on huomattavia eroja saman koulutusjärjestelmän sisällä. Nämä haasteet lisäävät entisestään paineita koulujärjestelmien ohjaamiseen siten, että niillä edistetään korkeatasoista koulutusta ja osallisuutta kestävän innovoinnin avulla. Euroopan on varmistettava, että digitaalinen kahtiajako ei pahene ja digitaalisten resurssien ja infrastruktuurien saatavuus taataan kaikille.

Koulujen ja niiden ympäristön väliset tiiviit yhteydet auttavat kouluja mukautumaan paremmin paikallisiin olosuhteisiin. Näin koulut voivat lisätä yhteistyötään paikallisyhteisön kanssa ja tarjota nuorille tarkoituksenmukaisempia oppimiskokemuksia, jotka ovat koulua ja muodollisia oppimisrakenteita laaja-alaisempia. Oikean tasapainon löytäminen koulujen autonomian ja vastuuvelvollisuuden välillä auttaa kehittämään koulutusjärjestelmiä ja tuottaa laadukkaita oppimistuloksia.

Opetuksen ja koulujen johtamisen laadulla on ratkaiseva merkitys. Yksi keskeisistä keinoista kouluopetuksen laadun, yhteiskunnallisten tulosten ja tehokkuuden kehittämisessä on tarjota enemmän tukea opettajille ja koulujen johtajille. Opettajilla on keskeinen rooli osaamisen ja yhteisten arvojen välittämisessä ja sellaisen oppilaiden tukemisessa, jotka tulevat heikommista sosioekonomisista oloista. Jotta opettajat pystyvät suoriutumaan näistä haastavista tehtävistä, on tehtävä strategisia investointeja koulujen tehokkaaseen johtamiseen ja opettajan ammattiin, jonka lähtökohtana on oltava huipputason ammatillinen koulutus, ryhmätyöskentely ja koko uran ajan jatkuva ammatillinen kehittyminen. Digitaalisten taitojen ja osaamisen kartuttamisen on oltava osa opettajien perus- ja jatkokoulutusta, ja koulujen johtajien on tuettava tätä aktiivisesti.

Komissio aikoo

- tehdä periaatepäätöksiä ja tukea toimintalinjojen kehittämistä EU:ssa ja jäsenvaltioiden tasolla vuoden 2016 uuden PISA-tutkimuksen tulosten sekä OECD:n kanssa tehtävän yhteistyön perusteella, jotta voidaan tehostaa resurssien käyttöä kouluissa;

- tarkistaa uuden osaamisohjelman mukaisesti elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevaa eurooppalaista viitekehystä vuodelta 2006, jotta voidaan ajantasaistaa sen määritelmiä ja mukauttaa sitä uusiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tarpeisiin sekä kohdistaa uudelleen huomiota oppimistuloksiin ja edistää oppimisvalmiuksien kehittämistä;

- tukea yrittäjähenkisyyttä ja -taitoja (aloitteellisuus, luovuus, innovointi ja vastuullisuus) sekä yrittäjäkoulutusta erillisellä hankkeella, jolla jäsenvaltioita kannustamaan tarjoamaan kaikille oppilaille kokemusta yrittäjyydestä ennen peruskoulun päättämistä;

- tehostaa uuden osaamisohjelman mukaisesti yhteistyötä jäsenvaltioiden, intressiryhmien ja teollisuuden edustajien kanssa digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävässä koalitiossa (myös digitaalisten taitojen ET 2020 -työryhmässä), jotta voidaan kartoittaa digitaalisten taitojen opettamiseen liittyvät haasteet ja noudattaa parhaita toimintatapoja;

- ehdottaa poliittista kehystä ja luonnosta neuvoston suositukseksi sosiaalisen osallisuuden ja yhteisten arvojen edistämisestä opetuksen ja epävirallisen oppimisen kautta, jotta voidaan tarjota tukea ja ohjausta jäsenvaltioille;

- tukea aktiivisesti opettajien koulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehitystä niiden yhteisten arvojen tehokkaassa välittämisessä, joille Euroopan unioni perustuu;

- edistää osallistavaa koulutusta kehittämällä edelleen European Toolkit for Schools -verkkopalvelua sekä Erasmus+ ja Horisontti 2020 -ohjelmien varojen käyttöä, myös tukemalla osallistamiseen tähtäävää koulujen liittoa, jotta voidaan edistää hyviä menettelytapoja osallistavan oppimisen alalla (esim. maahanmuuttajaoppilaiden kotouttaminen ja yhteisten arvojen välittäminen);

- tarjota kohdennettuja ja innovatiivisia vertaisoppimistoimia, jotta voitaisiin edistää koulujärjestelmän hallinnointia koskevaa politiikkaoppimista (laadunvarmistus, resurssien käytön optimointi, oppilaiden siirtymävaiheet koulu-uralla);

- käyttää Euroopan sosiaalirahaston kansainvälisiä verkostoja, erityisesti Learning and Skills -verkkoa, hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi. Verkko tarjoaa mahdollisuuden maiden rajat ylittävälle vastavuoroiselle oppimiselle, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä kehittämään toimintalinjojaan ja käytäntöjään, kun ne hallinnoivat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen investointeja oppimiseen ja taitojen kartuttamiseen;

- edistää Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä koulutusjärjestelmien nykyaikaistamisessa, korkealaatuisen koulutuksen saatavuuden parantamisessa ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisessä; 

- kehittää edelleen eTwinning- ja School Education Gateway -hankkeita, jotta voidaan tukea opettajien ja muiden ammattilaisten välistä rakentavaa tietojenvaihtoa siitä, mitkä ratkaisut toimivat parhaiten perusopetuksessa.

2.2. Korkea-asteen koulutus

Euroopan on jatkettava edelleen korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamista. 
Yksi Euroopan tärkeimmistä saavutuksista viime vuosina on epäilemättä ollut korkea-asteen koulutukseen pääsyn yleistyminen. Korkean tason osaamista edellyttävän yhteiskunnan ja talouden kysyntään vastaaminen on kuitenkin edelleen suuri haaste eurooppalaisille yliopistoille ja korkeakouluille. Vaikka monia esimerkkejä huippuosaamisesta ja opetushenkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien sitoutumisesta onkin, komission äskettäin toteuttamassa julkisessa kuulemisessa 7 tuotiin esiin huolenaiheita siitä, että korkea-asteen oppilaitokset eivät tällä hetkellä tarjoa tutkinnon suorittajille niitä taitoja, joita he tarvitsevat menestyäkseen työelämässä.

Laadukas opetus on keskeinen keino korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi. Tarvitaan enemmän toimia, joilla panostetaan opetushenkilöstön pedagogiseen koulutukseen, sillä se on perinteisesti ollut tutkimustuotoksia vähemmän arvostettu osa-alue. Erityisesti opetuksen asemaa ja laatua on parannettava korkea-asteen koulutuksessa. Tämä edellyttää edistymistä korkealaatuisen opetuksen kehittämisessä, arvostuksessa ja palkitsemisessa. Koska opiskelijat ovat lisäksi yhä monimuotoisempi ryhmä, ammattitaitoinen opettaminen on entistä tärkeämpää. Opettajien on oltava hyvin valmistautuneita ja koulutettuja voidakseen vastata taustaltaan, odotuksiltaan ja tarpeiltaan erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin.

Komissio esittää vuonna 2017 korkea-asteen koulutusta koskevan aloitekokonaisuuden. Korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamissuunnitelmalla tuetaan jäsenvaltioita, oppilaitoksia, opetushenkilöstöä ja opiskelijoita koulutuksen parantamisessa koko EU:ssa. Luodakseen vakaan perustan tulevalle työlle komissio aikoo esittää vuonna 2017 korkea-asteen koulutusta koskevan ajantasaistetun 8 ja uudistetun suunnitelman. Sen lähtökohtana ovat alkuvuonna 2016 toteutettuun EU:n yhteistyön painopistealoja koskevaan julkiseen kuulemiseen saadut vastaukset.

Komissio aikoo

- auttaa siinä, että korkea-asteen koulutuksella voidaan paremmin tarjota nuorille nykypäivän yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja valmiuksia, ja tukea tiiviimpää yhteistyötä tehokkaiden ohjelmien suunnittelussa ja hyvien toimintalinjojen laatimisessa. Uuden osaamisohjelman mukaisesti ja osana pyrkimyksiään parantaa korkea-asteen koulutuksen päätöksenteon ja käytäntöjen tietoperustaa komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Tavoitteena on parantaa tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja sosiaalisia tuloksia koskevien tietojen saatavuutta (”tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seuranta”) myös ammatillisen koulutuksen alalla;

- lisätä korkea-asteen oppilaitosten osallistumista alueelliseen innovointiin siten, että luodaan uutta ja vahvempaa vuorovaikutusta yliopistojen, yritysten ja muiden organisaatioiden välille sekä yhteyksiä myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen mukaisen älykkään erikoistumisen strategioihin, jotka luovat siltoja korkea-asteen koulutuksen ja työelämän välille;

- parantaa tutkimuksen ja opetuksen välistä vuorovaikutusta, jotta voidaan varmistaa, että opetus perustuu huipputason tietämykseen ja sille annetaan riittävä arvostus, ja että tutkinnon suorittaneilla on vahvat analyyttiset taidot ja ongelmanratkaisuvalmiudet;

- edistää riittäviä ja tehokkaita investointeja korkea-asteen koulutukseen ja tukea jäsenvaltioiden viranomaisia. Komissio keskittyy vuonna 2017 seuraaviin toimintalohkoihin:

   Ulkopuolisten asiantuntijoiden toteuttama korkea-asteen koulutukseen suunnattujen menojen vaikuttavuuden uudelleentarkastelu ja koordinointi meneillään olevan OECD:n työn kanssa; raportointi alkuvuonna 2018.

   Rahoitusjärjestelmien suunnittelua koskeva tehostettu vertaisneuvontaohjelma, jonka lähtökohtana ovat Tšekissä toteutetut onnistuneet pilottihankkeet ja Sloveniassa juuri käynnistettävä hanke.

   Toimien tutkiminen, jotta voidaan lisätä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tuloksellisuutta korkea-asteen koulutuksen tukemisessa. Tätä työtä johtaa Yhteinen tutkimuskeskus ja se rahoitetaan Erasmus+ -ohjelmasta. Siinä analysoidaan, miten korkea-asteen koulutus otetaan huomioon älykkään erikoistumisen strategioiden täytäntöönpanossa, ja esitetään alueellisille viranomaisille ja sidosryhmille konkreettisia neuvoja siitä, miten toimet optimoidaan mahdollisimman suurten vaikutusten saavuttamiseksi. Hanke aloitetaan kahdella pilottialueella, ja tavoitteena on laajentaa sitä edelleen työn tulosten perusteella.

3. Parempaa tukea jäsenvaltiolle koulutusjärjestelmien parantamiseen tähtäävissä uudistuksissa

Koulutus asetetaan poliittisen asialistan kärkeen. Jotta koulutuksen laadun ja oppimistulosten parantamisessa voitaisiin edistyä nopeammin, on ensin lisättävä tietoisuutta asian kiireellisyydestä. Koska hyvän koulutuksen monet hyödyt näkyvät muilla politiikan aloilla (kuten sosiaali-, kansalaisuus-, työllisyys-, talous- tai turvallisuuspolitiikka), koulutusuudistuksia on tarkasteltava laaja-alaisesti. Korkealla tasolla käytävän keskustelun avulla voidaan luoda tarvittavaa poliittista tahtoa, jotta koulutusjärjestelmien laadun parantamiseen kiinnitetään enemmän huomiota ja sen edellyttämät toimet toteutetaan.

Koulutusalan uudistukset ovat osa talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. Työllisyyden suuntaviivoissa 9 kehotetaan jo toteuttamaan koulutusuudistuksia, ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjaksoon liittyvää koulutuksen tietoperustaa voitaisiin lujittaa entisestään hyödyntämällä paremmin analyyttista koulutuksen seurantakatsausta. Lisäksi voitaisiin tarkastella, miten osaamista koskevia OECD:n tietoja voitaisiin hyödyntää paremmin indikaattorina tai vertailuarvona seurattaessa edistymistä oppimistulosten laadun parantamisessa. 

Jäsenvaltioiden uudistuspyrkimysten tukeminen. Jäsenvaltiot päättävät itse, miten ne kehittävät omia koulutusjärjestelmiään. Koulutuksen parantaminen ja uudistaminen edellyttää uudistuksia, jotka perustuvat vankkaan tietämykseen siitä, mitkä ratkaisut toimivat koulutuksessa hyvin. EU-taso voi auttaa antamaan päätöksentekijöille jäsenvaltioissa tietoa politiikkavalintoja varten. Sen välityksellä saadaan vertailukelpoisia tietoja, vahvistetaan tietoperustaa, toteutetaan arviointeja ja vertailuanalyyseja, edistetään vastavuoroista oppimista, jaetaan tietoa hyvistä käytännöistä ja tarjotaan kohdennettua tukea, joka perustuu nykyiseen yhteistyöhön monien sisäisten ja ulkoisten tiedon tarjoajien kanssa (kuten OECD).

Politiikan alojen välisen yhteistyön parantaminen. Koska koulutuksen ja muiden politiikan alojen välillä on yhtymäkohtia, eri politiikan alojen välistä yhteistyötä olisi vahvistettava. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi yhteisillä poliittisilla keskusteluilla, joissa koulutuskysymykset yhdistetään talous-, finanssi- ja työllisyyspolitiikkaan, sosiaalisen suojelun politiikkaan, terveyspolitiikkaan ja osallisuuden politiikkaan (mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen). Koulutuksella on myös tärkeä merkitys väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisessä 10 . Tällainen yhteistyö auttaisi myös parantamaan ratkaisevalla tavalla tietoperustaa siitä, mitkä ratkaisut toimivat koulutuksessa hyvin.

Enemmän huomiota tehokkuuteen. Koulutuksen tehokkuuden lisäämiseen tähtäävät poliittiset toimet hyötyisivät siitä, että koulutusalan toimijoiden ja muiden politiikan alojen (erityisesti sosiaalinen osallisuus, työllisyys, talouspolitiikka ja julkinen talous) toimijoiden asiantuntemus yhdistettäisiin. Tavoitteena olisi saavuttaa parempia tuloksia. Innovatiivisen lisän voisi tarjota yhteistyön tekeminen esimerkiksi talouspoliittisen komitean, työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean kanssa. Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon alalla saatujen myönteisten kokemusten perusteella komission yksiköt voisivat laatia yhdessä talouspoliittisen komitean (ja muiden asianomaisten tahojen) kanssa analyysin, joka koskee koulutuspolitiikkaa ja -järjestelmiä sekä niiden tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Tällainen työ voisi myös edistää tiiviimpää yhteistyötä neuvoston eri kokoonpanojen välillä (kuten koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvosto).

Komissio aikoo

- luoda käyttäjäystävälliset ”koulutuksen parhaita ratkaisuja” koskevat verkkosivut, joilla kaikki tarvittava tieto on keskitetysti ja helposti saatavilla, hyödyntämällä ja täydentämällä olemassa olevia sähköisiä välineitä;

- tukea jäsenvaltioiden jatkuvia pyrkimyksiä pysyä digitalisoitumiskehityksen tasalla koulutuksessa;

- antaa vahvempaa ja laajamittaisempaa räätälöityä politiikkatukea jäsenvaltioille tarjoamalla vertaisneuvontaa, jossa kansallisissa viranomaisissa toimivat alan ammattilaiset voivat antaa ulkopuolisia neuvoja maalle, joka pyytää tukea koulutusjärjestelmien uudistamisessa;

- vahvistaa tietoperustaa (erityisesti vuotuisen koulutuksen seurantakatsauksen avulla) ja parantaa analyysien laatua (esim. edistämällä politiikan alojen välistä yhteistyötä ja ottamalla siihen mukaan talouspoliittisen komitean tyyppisiä elimiä), jotta voidaan lisätä tietoa hyvin toimivien järjestelmien tärkeimmistä taustatekijöistä.

4. Päätelmät

Koulutuksen uudenaikaistaminen ja laadun parantaminen edellyttävät uudistuksia. Näiden uudistusten toteuttamisesta päättävät jäsenvaltiot. Samalla on kaikkien jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaista, että nämä uudistukset etenevät ja tuottavat tuloksia, joista olisi hyötyä koko Euroopalle esimerkiksi sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja oikeudenmukaisuuden, kasvun, työllisyyden, innovoinnin ja kilpailukyvyn muodossa.

EU voi tukea jäsenvaltioiden toimia. Tässä tiedonannossa koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen nostetaan EU:n asialistan kärkeen. Tiedonannossa esitetään EU:n tasolla toteutettavia kohdennettuja toimia, joilla voidaan tukea jäsenvaltioita niiden uudistuspyrkimyksissä ja auttaa kehittämään yhteinen toimintaohjelma, jolla korkealaatuisesta koulutuksesta tulee todellisuutta kaikille eurooppalaisille.

(1)

http://www.oecd.org/pisa/

(2)

 Survey of Schools: ICT in Education Benchmarking Access, Use and Attitudes to Technology in Europe’s Schools (https://ec.europa.eu/digital-single-market/sites/digital-agenda/files/KK-31-13-401-EN-N.pdf).

(3)

EU:n keskiarvo pitää sisällään suuria jäsenvaltioiden välisiä eroja. Koulutusmenojen osuus suhteessa BKT:hen vaihtelee eri jäsenvaltioissa 3–7,2 prosentin välillä.

(4)

”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä”, COM(2016) 381 final. Osaamisohjelman toimilla keskitytään antamaan entistä useammille ihmisille entistä paremmat taidot, hyödyntämään paremmin olemassa olevia taitoja ja parantamaan osaamista koskevaa tietoa ja sen hankintaa.

(5)

Koulutuksen seurantakatsaus 2016 (ec.europa.eu/education/monitor).

(6)

J. Bennet, 2012, Early childhood education and care (ECEC) for children from disadvantaged backgrounds: Findings from a European literature review and two case studies.

(7)

SWD(2016) 195 final.

(8)

Komissio esitti 20. syyskuuta 2011 tiedonannon ”Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma” (COM(2011) 567 final).

(9)

SEUT-sopimuksen 146 artiklassa määrätään, että jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat toimintansa tältä osin yhteen neuvostossa. SEUT-sopimuksen 148 artiklan mukaisesti neuvosto laatii suuntaviivat, jotka jäsenvaltiot ottavat huomioon työllisyyspolitiikassaan.

(10)

Ks. koulutuksen rooli radikalisoitumisen ehkäisemisessä, komission tiedonanto väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä (COM(2016) 379).