EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.6.2016

COM(2016) 358 final

Standardointipaketti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPPALAISET STANDARDIT 2000-LUVULLE

{SWD(2016) 186 final}

Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle

Eurooppalaiset standardit edistävät sisämarkkinoiden yhdentymistä ja siten varmistavat työpaikkojen luomisen, EU:n talouden yleisen kasvun sekä kilpailukyvyn, innovoinnin ja teollisen johtoaseman parantumisen. Sisämarkkinoiden syventäminen merkitsee, että taloudellisten toimijoiden yhtäläisiä toimintaedellytyksiä laajennetaan erityisesti teknisen yhdenmukaistamisen avulla.

Standardit ovat osoittautuneet tavaroiden ja palvelujen sekä tieto- ja viestintätekniikan (TVT) aloilla joustavaksi tavaksi lisätä laatua ja turvallisuutta, parantaa avoimuutta ja yhteentoimivuutta, vähentää kustannuksia ja avata markkinoita yrityksille, erityisesti pk-yrityksille. Standardit hyödyttävät kuluttajia, yrityksiä ja yhteiskuntaa.

Taloudellisen näytön perusteella hyvin toimiva standardointijärjestelmä johtaa bruttokansantuotteen kasvuun (ks. jäljempänä sivu 3). Teollisuus ohjaa pitkälti standardien asettamista Euroopassa. Vaikka standardit kehittää standardointiorganisaatio, markkinat voivat myös yksinkertaisesti hyväksyä yhden yrityksen tai alalla toimivien elinten, esimerkiksi ammatillisten järjestöjen, kehittämät tekniset erittelyt.

Lainsäätäjä voi määritellä olennaiset vaatimukset lainsäädännössä ja pyytää eurooppalaista standardointijärjestelmää kehittämään epäsuoraksi suositukseksi vapaaehtoisia eurooppalaisia standardeja, jotka luovat vaatimustenmukaisuusolettaman (tai turvallisuusolettaman) sen jälkeen, kun ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehokas standardointijärjestelmä voi siten perustua ainoastaan lainsäätäjän, standardointielinten ja teollisuuden läheiseen kumppanuuteen.

Eurooppalainen standardointijärjestelmä on tähän saakka asettanut menestyksekkäästi laadukkaita ja tehokkaita standardeja ja antanut Euroopalle maailmanlaajuisen roolin. Teollisuus tukee eurooppalaisten standardien laatimista sekä niiden säännöllistä ja nopeaa tarkistamista uusimpaan teknologiaan mukautumiseksi. Lisäksi eurooppalaisen ja kansainvälisen standardoinnin välinen vuorovaikutus on jatkuvaa: joskus eurooppalaisia standardeja ehdotetaan kansainvälisille standardointiorganisaatioille ja joskus kansainvälisistä standardeista tulee eurooppalaisia. Vuorovaikutus on tärkeä, koska se helpottaa yritysten, erityisesti pk-yritysten, kansainvälistymistä.

Standardointiympäristö on kuitenkin muuttuva. Uudet teknologiat ja digitaaliratkaisujen asteittainen yhdentyminen teollisiin arvoketjuihin sekä nopeasti kehittyvä kansainvälinen tilanne aiheuttavat painetta eurooppalaiselle standardointijärjestelmälle, jota voidaan vielä tehostaa edistämään enemmän EU:n työpaikkoja ja kasvua. Uutta vauhtia tarvitaan, jotta teollisuuden, kuluttajien ja muiden sidosryhmien standardointitarpeisiin vastataan tehokkaasti. Uusien toimien varaan rakentamisella varmistetaan, että Eurooppa pysyy standardoinnin maailmanlaajuisena keskuksena. Muussa tapauksessa standardit asetetaan muualla ja Eurooppa menettää mahdollisuuden saada etua edelläkävijänä.

Sisämarkkinastrategiassa asetetussa yhteisessä standardointialoitteessa esitetään innovatiivinen tapa saavuttaa nämä painopisteet julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä.

Komissio esittää tässä tiedonannossa näkemyksensä yhdestä ja tehokkaasta eurooppalaisesta standardointijärjestelmästä, joka mukautuu muuttuvaan ympäristöön, tukee useita politiikanaloja ja tuo etuja yrityksille, kuluttajille sekä työntekijöille.

Tiedonannossa määritellään myös, että yhteisellä standardointialoitteella sisämarkkinastrategiaa toteutetaan suoraan. Siihen liittyy asiakirjoja, joissa tarkastellaan eurooppalaisen standardoinnin eri näkökohtia, kuten arviointiraportti, vuotta 2017 koskeva unionin vuotuinen työohjelma ja palvelustandardeja koskeva asiakirja.

Eurooppalaisesta standardoinnista annetussa asetuksessa N:o 1025/2012, jäljempänä ’asetus’, asetetaan oikeudellinen kehys pitkäaikaiselle kumppanuudelle EU:n, jäsenvaltioiden, standardointiorganisaatioiden ja elinten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten sidosryhmien, jotka edustavat myös vammaisia, ja standardien käyttäjien välille.

Nyt esitetty näkemys perustuu näiden puitteiden 1 REFIT-arviointiin 2 ja laajoihin julkisiin kuulemisiin 3 , joissa todettiin, että eurooppalaisella standardointijärjestelmällä voidaan täyttää lainsäätäjän 4 edellyttämät tavoitteet, ja suositeltiin vahvempaa osallistumista eurooppalaiseen standardointijärjestelmään, vuorovaikutuksen lisäämistä ja parempaa viestintää järjestelmän sisällä.

Vastauksena näihin pyyntöihin sekä Euroopan unionin toimielinten ja Euroopan standardointiyhteisön välisen kumppanuuden vahvistamiseksi komissio ilmoitti sisämarkkinastrategiassa 5 aikomuksestaan luoda yhteinen standardointialoite, jolla julkiset ja yksityiset laitokset ja organisaatiot tuodaan yhteen yhteistyöprosessiin. Jaettuna tavoitteena on edistää eurooppalaista standardointikeskusta, jolla on maailmanlaajuinen vaikutus ja jossa standardeja kehitetään oikea-aikaisesti, avoimesti, läpinäkyvästi ja kokonaisvaltaisesti. Näin tuetaan ja edistetään innovointia kaikille sekä lisätään eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä yhä kansainvälisemmissä arvoketjuissa. 6

Yhteistä aloitetta täydennetään kahdella muulla asiakirjalla, joissa käsitellään konkreettisemmin standardoinnin avainaloja, joilla on laaja-alaisia vaikutuksia talouskehitykseen: Euroopan komission tiedonanto ”Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla”, joka hyväksyttiin huhtikuussa 2016 7 osana digitaalisten sisämarkkinoiden teknologioita ja julkisten palvelujen uudistusta koskevaa pakettia, jäljempänä ’huhtikuun tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskeva tiedonanto’, ja erityinen asiakirja palvelustandardeista, mikä on osa esillä olevaa pakettia.

Uusilla yhteistyömuodoilla asetetaan uudet parhaat käytännöt enemmän yhteistyöhön painottuvalle ja nopealiikkeisemmälle lähestymistavalle paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti 8 .

1-Standardeilla on merkitystä

…koska niillä edistetään innovointia

Aikaisemmin standardien katsottiin hidastavan innovointia. Ne itse asiassa edistävät sitä: niiden ansiosta innovatiiviset tuotteet ja palvelut pääsevät varhain markkinoille erityisesti, jos niillä vastataan suorituskykyvaatimuksiin – sen sijaan, että niiden perusteella velvoitetaan käyttämään tiettyjä tuotteita tai menettelyitä – ja niillä mahdollistetaan teknologiasiirto ja helpotetaan tutkimusta. Standardeilla myös tyypillisesti varmistetaan eri laitteiden ja palveluiden välinen yhteentoimivuus, jolloin voidaan innovoida innovaatioiden pohjalle. Standardoinnin ansiosta eri henkilöt, yritykset ja instituutiot voivat koordinoida tiettyä teknologiaa tai menettelyä. Kun standardit on laadittu, tavanomaisesti eurooppalaisissa standardointiorganisaatioissa, ne tarjoavat arvokkaan panoksen uudelle innovoinnille, joka johtaa uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Asetukseen perustuvat osallistumista edistävät innovaatioprosessit varmistavat, että standardit toimivat standardien kehittäjien ja niiden käyttäjien kannalta, millä edistetään standardien käyttöä markkinoiden avaajina ja innovaatiovälineinä.

…koska ne lisäävät laatua ja turvallisuutta

Standardit myös nostavat tuotteiden ja palveluiden laatua ja turvallisuutta, hyödyttävät kuluttajia, työntekijöitä, yrityksiä ja koko yhteiskuntaa. Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöstandardit määrittelevät monien tuotteiden ja palveluiden ominaisuudet.

…koska ne mahdollistavat työpaikat ja kasvun

Standardit luovat olennaiset edellytykset työpaikoille ja kasvulle Euroopassa. Asianmukaisesti toimiva standardointiympäristö on tärkeä kilpailukyvylle. Useat kansalliset tutkimukset osoittavat, että standardeilla on myönteinen vaikutus talouskasvuun ja kilpailukykyyn. Tutkimukset esimerkiksi Ranskassa 9 , Saksassa 10 ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 11 ovat vahvistaneet, että standardointi kasvattaa maan bruttokansantuotetta. Ranskassa standardien kasvuvaikutuksen arvioidaan olevan 0,8 prosenttia, Isossa-Britanniassa 0,3 prosenttia ja Saksassa 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Rahamääräisesti ilmaistuna Saksan standardointielin DIN arvioi, että pelkästään Saksassa standardit tuottavat jopa 17 miljardia euroa vuodessa. Toinen tuore tutkimus Yhdistyneessä kuningaskunnassa vahvistaa myös, että standardien käyttö hyödyttää kansantaloutta: standardien vaikutus oli 11 miljardia 40 miljardin euron BKT:n kasvusta vuonna 2013 (vuoden 2014 hinnoin) ja noin 8,5 miljardia Yhdistyneen kuningaskunnan viennistä. Sama tutkimus osoittaa, että standardit auttavat parantamaan laatua, ja 70 prosenttia vastaajista totesi, että standardit paransivat tuotteiden ja palveluiden laatua 12 .

…koska ne tukevat maailmanlaajuisia arvoketjuja

Standardit tukevat myös maailmanlaajuisia arvoketjuja, koska ne voivat avata markkinoita yrityksille EU:n ulkopuolella: unionin ja kansalliset standardointielimet kehittävät ISOn ja IEC:n kaltaisten kansainvälisten standardointijärjestöjen kanssa kansainvälisiä standardeja, joita käytetään maailmanlaajuisesti.

Kaikista näistä syistä standardipyynnöt ovat osa EU:n eri toimintalinjoja, energiaunionista ilmastotoimiin ja kiertotaloudesta digitaalisiin sisämarkkinoihin.

…koska eurooppalaisella standardointiprosessilla pidetään kurissa kuluja aiheuttava hajanaisuus sisämarkkinoilla 

Eurooppalainen standardointijärjestelmä on rakennettu pitkäaikaiselle ja menestyksekkäälle standardien antajien, Euroopan ja kansallisten standardointielinten, komission – joka käyttää eurooppalaista standardointia unionin lainsäädännön ja toimintalinjojen täytäntöönpanon tukena – sekä teollisuuden, pk-yritysten, työntekijöiden, ympäristöjärjestöjen ja kansalaisryhmien väliselle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle. Kyse on yksityiseen sektoriin perustuvasta järjestelmästä 13 , joka kattaa tuotteiden ja palveluiden standardoinnin alojen välillä. Standardien asettamisprosessi perustuu WTO:n periaatteisiin 14 samoin kuin pk-yritysten ja yhteiskunnan sidosryhmien osallistuminen 15 . Oletetun markkinahyväksynnän, joka perustuu yhteisymmärrykseen, ansiosta innovatiiviset tuotteet pääsevät markkinoille alemmilla tuotantokustannuksilla.

Asetuksessa tunnustetaan kolme eurooppalaista standardointielintä (CEN, Cenelec ja ETSI). Ne käsittelevät erilaisia ​​tuotteita, materiaaleja, palveluja ja prosesseja (CEN), sähkötekniikan alaa (CENELEC) ja tieto- ja viestintäteknologiaa (ETSI).

”Eurooppalaiset standardit” ovat vapaaehtoisia, markkinalähtöisiä ja Euroopan standardointiorganisaatiot hyväksyvät ne: ne korvaavat keskenään ristiriitaiset kansalliset standardit kaikissa 28 jäsenvaltiossa. Tämä tekee yritysten, erityisesti pk-yritysten, toiminnasta helpompaa. Eurooppalaisten standardien tärkeä ominaisuus on myös se, että niitä päivitetään säännöllisesti, jotta niihin voidaan sisällyttää uusinta tietoa ja teknologiaa. CEN-Cenelec on kehittänyt tähän mennessä noin 20 000 eurooppalaista standardia tuotteille ja palveluille, ja ETSI on kehittänyt 35 000 standardointituotetta.

”Yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit” ovat eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kehittämiä tietyntyyppisiä eurooppalaisia standardeja vastauksena komission standardointipyyntöihin (toimeksiannot) 16 , joilla pannaan täytäntöön unionin yhdenmukaistettu lainsäädäntö. Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL) 17 julkaisemisen jälkeen yhdenmukaistettujen standardien käytön valinneet EU:n yritykset hyötyvät oletuksesta, että ne noudattavat vastaavassa eurooppalaisessa lainsäädännössä vahvistettuja vaatimuksia 18 . Ne voivat markkinoida esteettä tuotteitaan tai palvelujaan kaikkialla sisämarkkinoilla ja tavoittaa yli puoli miljardia potentiaalista kuluttajaa. CEN-Cenelecin kehittämiä yhdenmukaistettuja eurooppalaisia standardeja on tällä hetkellä 4 000 ja ETSIn kehittämiä on lähes 500.

2. Standardit yhdessä: useita toimintalinjoja palveleva yksi alusta

Nopeasti kehittyvät teknologiasyklit, monimutkaistuminen ja vuorovaikutus teollisissa järjestelmissä, rajojen hämärtyminen tuotteiden, palveluiden ja TVT:n välillä sekä liiketoimintamallien monipuolistuminen panevat nykyiset sääntelyjärjestelmät koetukselle. Tämä pätee myös eurooppalaiseen standardointijärjestelmään.

Näiden haasteiden edessä tehokasta, avointa, läpinäkyvää, kokonaisvaltaista ja joustavaa eurooppalaista standardointijärjestelmää tarvitaan tuottamaan huippulaatuisia standardeja markkinoiden ja julkisen politiikan tarpeiden tukemiseksi sekä tarjoamaan ennakoitava ja vakaa investointikehys talouden toimijoille.

Eri talouden aloja ja sidosryhmiä tukeva yhtenäinen standardointipolitiikka on Euroopan johtoaseman kannalta ratkaisevan tärkeä. Oikea-aikaiset ja laadukkaat standardit, jotka on rakennettu kaikkien toimijoiden osallisuutta edistävällä tavalla ja joiden avulla innovatiiviset yritykset voivat laajentaa toimintaa sisämarkkinoilla ja maailmanlaajuisesti, hyödyttävät sääntelyviranomaisia, teollisuutta ja kuluttajia.

Kuten mainittiin, sisämarkkinastrategiassa ilmoitettiin yhteisen standardointialoitteen käyttöönotosta julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden välillä eurooppalaisessa standardointijärjestelmässä, mukaan lukien eurooppalaiset ja kansalliset standardointiorganisaatiot ja elimet, toimialajärjestöt, pk-yritykset, kuluttajayhdistykset, ammattiliitot, ympäristöjärjestöt, EFTA, jäsenvaltiot ja komissio.

Keskustelut kaikkien kumppaneiden kanssa käytiin ainutlaatuisissa puitteissa, jotka perustuivat avoimeen, innovatiiviseen sekä yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön pohjautuvaan valmisteluprosessiin. Tälle oli tunnusomaista kaikkien edellä mainittujen sidosryhmien aktiivinen sitoutuminen. Tämän prosessin tulokseen sisältyy yhteinen visio kaikille kumppaneille sekä yhteinen prosessi, jolla keskitytään yhdessä erilaisiin ​​aloitteisiin, joilla pyritään modernisoimaan, priorisoimaan, nopeuttamaan ja tehostamaan standardien antoa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Osallistujien tarkoituksena on osallistua yhdessä yhteiseen standardointialoitteeseen ja toteuttaa yhdessä sen visiota vapaaehtoisesti ja rajoittamatta voimassa olevaa lainsäädäntöä, erityisesti asetusta N:o 1025/2012. Kukin kumppaneista osallistuu prosessiin oman asiantuntemuksen ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti.

Yhteinen standardointialoite perustuu standardoinnin arvoketjuun (ks. kuva 1) ja sitä toteutetaan 15 toimenpiteellä seuraavilla kolmella alalla (ks. liite 1):

I.Tietoisuus, koulutus ja käsitys eurooppalaisesta standardointijärjestelmästä

II.Koordinointi, yhteistyö, avoimuus ja osallisuus

III.Kilpailukyky sekä kansainvälinen ulottuvuus.

Näillä toimilla pyritään parantamaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän toimintaa sen perusarvojen, kuten yksimielisyyden ja standardien vapaaehtoisuuden perusteella.

Yhteisen standardointialoitteen tärkeimmät odotettavat saavutukset

Eurooppalaisten standardien laatimiseen kului vuonna 2013 keskimäärin 36 kuukautta (laskua vuodesta 2009, jolloin kului 60 kuukautta). Standardien laatimisen nopeutta on sovitettava yhteen standardin osallistavuuden ja laadun kanssa. Standardointiyhteisön eri osa-alueilla on mielenkiintoisia kokeiluja laadukkaiden standardien oikea-aikaisen antamisen parantamisesta. Niihin sisältyvät uudet tavat laatia standardeja, jotta tarvittava aika puolitetaan vuoteen 2020 mennessä. Parhaiden toimintatapojen vaihto ja parannettu yhteistyö organisaatioiden välillä yhteisessä standardointialoitteessa käynnistää tarvittavan standardien asettamisprosessin.

Standardien oikea-aikainen laadinta nopeasti kehittyvässä teknologisessa ympäristössä vaatii myös, että standardien tarkoituksenmukaisuus otetaan huomioon varhain jo tutkimus- ja kehittämisvaiheessa. Yhteisen aloitteen standardointikumppanit ehdottavat, että standardien asettamista nopeutetaan uusilla yhteisillä standardien kehittämistavoilla.

Standardoinnin tehokas ennakointi ja suunnittelu tutkimuksen ja kehityksen avulla on tärkeää. Ennakointitutkimuksilla voidaan auttaa ennustamaan standardien laadintatarvetta siten, että uudet teknologiat, niiden tutkimustarpeet tulevia tuotteita varten ja politiikan määrittelyprosessit yhdistetään. Yhteisen tutkimuskeskuksen tuoreessa ennakointitutkimuksessa 19 tutkittiin tulevaa teollisuuden rakennetta ja kohennusta kaipaavia osa-alueita, jotta eurooppalainen standardointijärjestelmä täyttää tulevat tarpeet järjestelmän perusarvoja kunnioittaen. Yhteisessä standardointialoitteessa tarkastellaan, miten tutkimuksen/innovaation prioriteettien ja eurooppalaisen standardoinnin välistä kuilua voitaisiin analysoida systemaattisemmin ja tulevaisuuteen suuntautuen, jotta sitä voidaan lopulta yhdistää toimiin tehokkaammin niin, että standardointi otetaan varhaisessa vaiheessa huomioon tutkimus- ja kehitystyössä ja jotta se sisällytetään eurooppalaiseen standardointijärjestelmään, jolloin voidaan paremmin tukea innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen markkinointia. Tämä auttaa sovittamaan painopisteitä yhteen kehitys- ja testaustoiminnan kanssa, jota tuetaan erityisesti Horisontti 2020 ohjelman avulla.

Toinen tärkeä tekijä on koulutus ja tietoisuuden lisääminen standardoinnin kilpailukykypotentiaalista. Euroopan tasolla virallisessa koulutuksessa tai ammattikoulutuksessa käsitellään vain hyvin vähän standardointia ja vielä vähemmän EU:n standardointimallia. Tästä syystä standardointia on tutkittava ja edistettävä osana virallista koulutusta, akateemista ja ammatillista koulutusta, yhteistyössä asiasta kokemusta saaneiden jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi on otettava mukaan tiedemaailma ja saatava seuraavan sukupolven standardoijat koulutettua ajoissa. Yhteisen standardointialoitteen mukaan kansallisille ja eurooppalaisille viranomaisille kehitettävät koulutusohjelmat ovat merkittäviä tässä innovatiivisessa koulutusprojektissa, ja niillä tuetaan älykästä ja innovaatiomyönteistä lainsäädäntöä ja julkista politiikkaa.

Standardointihankkeiden priorisointi on tärkeää Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn edistämiselle. Tehokas priorisointi vaatii vuoropuhelua ja yhteistä analyysiä EU:n ja standardointialan sidosryhmien välillä markkinoiden ja politiikan tarpeiden määrittelystä. Tähän sisältyvät sosiaalisten ja yhteiskunnallisten sidosryhmien kannat standardien laatimiseen ja teollisuuden alan varhainen osallistuminen tehostetulla tiedonvaihdolla komission kanssa standardointiasetuksen 10, 11 ja 12 artiklojen mukaisesti. Parempi priorisointi mahdollistaa myös käytössä olevan asiantuntemuksen tehokkaamman hyödyntämisen Euroopassa (tällä hetkellä noin 60 000 asiantuntijaa osallistuu eurooppalaiseen standardijärjestelmään). Parempi priorisointi on myös keskeinen tekijä, jota korostetaan edellä mainitussa tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevassa tiedonannossa, jossa esitetään kattava strateginen ja poliittinen lähestymistapa sellaisen ensisijaisen TVT-teknologian standardointiin, joka on erityisen tarpeellinen digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi, ja palvelustandardeja koskevassa asiakirjassa, joka on liitetty tähän tiedonantoon. Näissä aloitteissa jaetaan sama visio kuin yhteisessä standardointialoitteessa ja siten niiden seuranta järjestetään sen mukaisesti näillä monialaisilla aloilla. Lisäksi kolmella pilottihankkeella pyritään parantamaan tukea standardoinnille rakennusalan kaltaisilla ensisijaisilla aloilla, julkisia hankintoja ja sitä varten, että pk-yritykset sekä sosiaaliset ja yhteiskunnalliset sidosryhmät osallistuvat kansainväliseen standardointiin.

Komissio voi samaan aikaan seurata paremmin julkaisemattomia yhdenmukaistettuja standardeja, joita eurooppalaiset standardointiorganisaatiot ovat ehdottaneet julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta niistä tulee yhdenmukaistettuja EU-standardeja.

Markkinoiden kansainvälistyessä myös standardointi kansainvälistyy. Kansainvälisellä tasolla Euroopan kauppa- ja investointipotentiaalia vahvistetaan edistämällä edelleen Euroopan sääntelymallia kolmansissa maissa. Yhteisellä standardointialoitteella pyritään kannustamaan sidosryhmiä edistämään kansainvälisesti eri välineiden käyttöä, kuten kehittämään yhteisiä sääntelymalleja kansainvälisissä järjestöissä ja neuvotteluissa perustana standardoinnille, luomaan yhteisymmärrystä eri alojen tarkoituksenmukaisista kansainvälisistä standardeista asiaankuuluvien kauppakumppaneiden kanssa, sekä tukemaan eurooppalaisia pk-yrityksiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia sidosryhmiä kansainvälisissä standardointiprosesseissa, esimerkiksi edistämällä pk-yritysten parhaita toimintatapoja Kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä (ISO) ja sähköalan kansainvälisessä standardisointijärjestössä (IEC). Komissio järjestää tätä tarkoitusta ja muita politiikan aiheita varten säännöllisen yhteydenpidon ja rakenteellisen vuoropuhelun näiden organisaatioiden kanssa.

Kaiken kaikkiaan nämä toimet on nähtävä kokonaisuutena, jotka vahvistavat toisiaan. Koko standardoinnin arvoketju on siten avoimempi, osallistavampi ja tehokkaampi vastaamaan tuleviin haasteisiin komission kymmenen painopisteen mukaisesti.

Kuvio 1: Euroopan standardoinnin arvoketju, konsepti ja ulkoasu: Euroopan komissio.

3. Standardit kaikkien talouden alojen toimintalinjojen tukena: palvelut ja TVT

Talouden lisääntyvä digitointi ja palvelullistaminen tekevät tieto- ja viestintäteknologiasta ja palvelustandardeista tärkeitä edellytysten luojia, jotka toimivat kaikilla talouden aloilla. Niiden potentiaalia ei ole vielä täysin hyödynnetty, joten komissio on käsitellyt standardointia näillä kahdella alalla nimenomaisesti ja prioriteettina. Komissio hyväksyi siksi jo huhtikuussa 2016 tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevan tiedonannon ja esittää erityisohjeita palvelustandardeista, joilla hyödynnetään Euroopan palvelustandardien potentiaalia edistämään Euroopan kuluttajia ja yrityksiä. Nämä ohjeet on liitetty tähän tiedonantoon.

….Tieto- ja viestintätekniikan standardit

Yhteisillä tieto- ja viestintätekniikan standardeilla varmistetaan digitaaliteknologian yhteentoimivuus, ja ne ovat perusta tehokkaille digitaalisille sisämarkkinoille. Ne takaavat, että teknologiat toimivat sujuvasti ja luotettavasti yhdessä eri sektoreilla ja toimialoilla, tarjoavat mittakaavaetuja, edistävät tutkimusta ja innovointia ja pitävät markkinat avoimina. Tieto- ja viestintätekniikan standardien kehittäminen painopisteenä olevissa teknologioissa, jotka ovat digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamiselle tärkeitä, vaatii keskitettyjä ja jatkuvia eurooppalaisia toimia. Nämä näkökohdat ovat huhtikuun tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevan tiedonannon perusta, ja tavoitteena on varmistaa, että TVT:n standardeja luodaan tavalla, jolla reagoidaan paremmin politiikan tarpeisiin, joka on nopeampi, avoimempi, vahvemmin sidoksissa tutkimukseen ja innovaatioon, yhdennetympi ja jolla on siten viime kädessä enemmän vaikutusta koko Euroopan talouteen sen muuttuessa digitaaliseksi.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja muut suuren mittakaavan yritysvetoiset tutkimusaloitteet antavat eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuden yhdistää tutkimustyönsä standardointiin. Tarvitaan edelleen yhteistyötä asianomaisten sidosryhmien välillä, kuten Euroopan teollisuus, eurooppalaiset ja kansainväliset standardointielimet ja foorumit, joilla pyritään kattaviin standardoinnin toteuttamissuunnitelmiin. Avointen standardien kannustaminen on erityisen tärkeää komissiolle. Avoimet ja monialaiset kokonaisuudet standardien kehittämiselle ovat suositeltavampia kuin yrityskohtaiset ratkaisut, puhtaasti kansalliset lähestymistavat ja standardit, jotka rajoittavat yhteentoimivuutta.

Komissio seuraa käynnissä oleva työtä TVT:n painopistealueilla kansainvälisessä standardointitoiminnassa ja muilla foorumeilla sekä jatkaa aktiivisesti keskeisten kansainvälisten kumppaneiden osallistamista, jotta varmistetaan, että painopisteet yhdenmukaistetaan maailmanlaajuisesti TVT:n alalla.

…. ja palvelustandardit

Palvelustandardi on standardi, jossa määritellään, mitkä vaatimukset palvelun on täytettävä sen soveltuvuuden osoittamiseksi, esimerkiksi tarjoamalla määritelmiä, indikaattoreita palvelun laadusta ja niiden tasoista tai määrittämällä toimitusaika 20 .

Vapaaehtoiset eurooppalaiset palvelustandardit voivat tuottaa monia samoja etuja kuin tuotestandardit. Palvelujen osuus on 70 prosenttia EU:n taloudesta, mutta palvelustandardien osuus vain 2 prosenttia kaikista eurooppalaisista standardeista. Lisäksi tuore sidosryhmien kuuleminen osoitti, että kansalliset palvelustandardit voivat muodostaa esteitä rajatylittävien palvelujen tarjonnalle. Samaan aikaan kuitenkin palvelujen osuus lisääntyy prosenttiosuutena bruttokansantuotteesta kaikissa jäsenvaltioissa, palveluntarjoajat ovat yhä enemmän mukana maailmanlaajuisissa arvoketjuissa, ja valmistajat tarjoavat yhä enemmän palveluja tuotteilla, mihin viitataan usein palvelullistamisena. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, kun tuotestandardeja ei voida sovittaa niihin liittyviin palvelustandardeihin.

Eurooppalaisten palvelustandardien alhaisemmin laatimistason vuoksi eurooppalaiset palveluntarjoajat, jotka haluavat tarjota palveluita rajojen yli ja eurooppalaiset valmistajat, jotka haluavat tarjota palveluja tuotteillaan yli rajojen, menettävät mahdollisuuksia. Tämän ja Euroopan taloudelle kokonaisuudessaan aiheutuneen tilanteen vuoksi on monesti vaadittu yhtenäisiä eurooppalaisia toimia.

Kuten sisämarkkinastrategiassa ilmoitettiin ja vastauksena teollisuuden, kuluttajajärjestöjen, jäsenvaltioiden ja standardointielinten pyyntöihin, komissio esittelee lähestymistapansa palvelustandardeihin liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Asiakirjassa tarkastellaan palvelustandardien haasteita ja vahvistetaan yleiset puitteet ja käytännön politiikan ratkaisut, joilla edistetään eurooppalaisten palvelustandardien nopeampaa laatimista, puututaan kansallisiin rajoihin ja parannetaan tiedotusta. Se tarjoaa komissiolle, jäsenvaltioille, standardointielimille ja sidosryhmille perustan työskennellä yhdessä ja varmistaa, että palvelustandardit hyödyttävät täysin koko talouden kirjoa. Se täydentää yhteistä aloitetta ja Euroopan palvelumarkkinoiden yhdentämistoimenpiteitä.

 

4. Etenemistapa

Tällä hetkellä eurooppalaista standardointipolitiikkaa kehitetään eri välineillä, kuten eurooppalaista standardointia koskevalla unionin vuotuisella työohjelmalla 21 ja tieto- ja viestintätekniikan alan toimintasuunnitelmalla 22 . Vuoropuhelua standardeista käydään lisäksi useassa paikassa, esimerkiksi standardointia käsittelevässä komiteassa 23 ja tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevässä eurooppalaisessa sidosryhmäfoorumissa 24 . Nykyaikaisen järjestelmän on perustuttava yhteen ja johdonmukaiseen eurooppalaiseen standardointipolitiikkaan, jolla yhdenmukaistetaan EU:n politiikan eri tavoitteet ja välineet.

Komissio pitää tämän toteuttamiseksi tärkeänä yhdistää kaikki nämä välineet kattavaan vuosittaiseen EU:n standardointipolitiikan hallintosykliin. Syklissä on keskeistä eurooppalaista standardointia koskevan unionin vuotuisen työohjelman hyväksyminen kunkin vuoden heinäkuussa, ja on ehdotettu, että vuodesta 2017 lähtien sitä edeltää keväällä käytävä toimielinten välinen vuoropuhelu, jolla varmistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean täysimääräinen osallistuminen. Vuoropuhelu perustuu yhteen komission kertomukseen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Kertomuksen aiheina ovat eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma, digitaalisia markkinoita varten asetettavien tieto- ja viestintätekniikan standardointia koskevien painopisteiden ja yhteisen standardointialoitteen toteuttaminen sekä Euroopan palvelustandardien kehittäminen.

Komissio aloittaa tämän kertomuksen näyttöperustan parantamiseksi ja neuvoston edellyttämällä tavalla 25 EU:n laajuisen tutkimuksen standardoinnin taloudellisesta vaikutuksesta, ja tällä täydennetään kansallisia tutkimuksia.

Tässä standardointipaketissa esitetään yhdessä huhtikuussa annetun tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevan tiedonannon ja yhteisen aloitteen kanssa komission yhtenäinen näkemys standardoinnin roolista kansallisen politiikan tukena. Siihen sisältyvät seuraavat asiakirjat:

1.Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2017, jossa yksilöidään eurooppalaisen standardoinnin strategiset painopisteet ja tavoitteet ottaen huomioon EU:n pitkän aikavälin työllisyys- ja kasvustrategiat, kuten kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma 26 , ja osoitetaan eurooppalaiset standardit ja eurooppalaiset standardointituotteet, joita komissio aikoo pyytää Euroopan standardointiorganisaatioilta vuonna 2017.

2.”24 artiklan mukainen kertomus” ja REFIT-asiakirja, joissa esitetään näyttö eurooppalaisen standardointijärjestelmän toiminnasta ja tuetaan yhteiseen standardointialoitteeseen perustuvaa politiikan kehitystä.

3.Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: ”Tapping the potential of European service standards to help Europe's consumers and businesses” (Euroopan palvelustandardien potentiaalin hyödyntäminen edistämään Euroopan kuluttajia ja yrityksiä).

5. Päätelmät

Komissio esittää sisämarkkinastrategian jatkotoimena tässä standardointipaketissa yhtenäisen näkemyksen, jonka tavoitteena on vauhdittaa standardointia EU:n päätöksenteon tueksi, yhdenmukaistaa standardointia nopeasti muuttuvien talouden näkymien kanssa ja vähentää rajoja valmistuksen, digitaalisten toimien ja palvelujen välillä. Ensimmäinen toimenpide tässä asiassa on sopimus yhteisestä standardointialoitteesta, jotta eri toimijat yhdistetään paremmin eurooppalaiseen standardointijärjestelmään, jolla on yhteinen tavoite: toteuttaa komission painopisteet ja edistää työpaikkoja ja kasvua EU:ssa. Tähän visioon, joka perustuu standardoinnin kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, sisältyy myös äskettäin hyväksytty tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskeva tiedonanto.

Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa hyväksymään tämän tiedonannon ja siihen liittyvät asiakirjat, jotta sisämarkkinoiden loppuunsaattamista edistetään ja sen täytäntöönpanoon osallistutaan aktiivisesti tiiviissä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa.

Liite I: Ehdotus yhteisestä aloitteesta ensimmäiseksi luonnokseksi toimenpidekokonaisuudesta, johon liittyy pilottihankkeita

1.Eurooppalaista standardointijärjestelmää koskeva tiedotus, koulutus ja tuntemus

1)Tutkimus taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä standardien saatavuudesta EU:ssa ja EFTAssa

2)Tutkimuksen ja innovoinnin yhdistäminen standardointiin

3)Standardointia koskevat koulutusohjelmat / standardointia koskeva koulutus ja tiedotus

4)Standardointien tuntemuksen lisääminen erityisesti kansallisten viranomaisten tasolla

5)Pilottihanke: Standardoinnin tuen lisääminen rakennustuotteita koskevaan asetukseen

2.Koordinointi, yhteistyö, avoimuus ja osallistavuus

6)Standardien soveltuvuutta markkinoiden tarpeisiin koskeva pyöreän pöydän keskustelu ”SMARRT” (”Standards Market Relevance Roundtable”)

7)Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 operatiivisten näkökohtien optimointi

8)Sellaisten laadukkaiden standardien tarjoaminen, jotka voidaan toteuttaa ja joihin voidaan viitata ajoissa

9)Kaikkien sidosryhmien osallisuus, avoimuus ja tehokas osallistuminen eurooppalaiseen standardointijärjestelmään

10)Kaikkien sidosryhmien osallistumisen helpottaminen kansallisella tasolla

11)Pilottihanke: Standardien käytön lisääminen julkisissa hankinnoissa ja julkisia hankintoja koskevien direktiivien parempi noudattaminen

3.Kilpailukyky ja kansainvälinen ulottuvuus

12)Eurooppalaisten palvelustandardien kehittämisen ja käyttämisen kannustaminen Euroopan palvelumarkkinoiden yhdentämisen helpottamiseksi

13)Euroopan sääntelymallin edistäminen tukemalla vapaaehtoisia standardeja ja sen läheistä yhteyttä kansainväliseen standardointiin kolmansissa maissa

14)Euroopan teollisuuden nykyaikaistaminen, mukaan lukien digitalisointi, maailmanlaajuisessa yhteydessä

15)Pilottihanke: Eurooppalaisten pk-yritysten ja yhteiskunnallisten sidosryhmien etujen edustamisen lisääminen kansainvälisisissä standardointiprosesseissa

Millään toimella ei ole lisävaikutusta EU:n talousarvioon; rahoitusta voidaan kuitenkin pitää hyväksyttävänä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen perusteella.

(1)

Tähän pakettiin kuuluu 24 artiklan mukainen kertomus.

(2)

Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelma (REFIT): Tilanne ja näkymät COM(2014) 368 final, 18.6.2014.

(3)

Eurooppalaista standardointijärjestelmää koskeva riippumaton arviointi, ISBN: 978-92-79-46201-6; DOI: 10.2873/720891; ET-01-15-151-EN-N.

(4)

Asetuksessa yhdenmukaistetaan aiemmin hajanainen standardointilainsäädäntö, sen soveltamisalaa laajennetaan palveluihin ja muihin standardointituotteisiin kuin standardeihin ja lopuksi yhteiskunnan sidosryhmät ja pk-yritykset sisällytetään paremmin järjestelmään. REFIT-arvioinnin mukaan puitteet ovat tarkoituksenmukaiset ja painopiste siirtyy siihen, miten sen täytäntöönpanolla voidaan parhaiten tukea komission kymmentä painopistettä. Standardointiasetus tuli voimaan vasta hiljattain, joten siitä ei voitu tehdä täysimittaista jälkiarviointia, koska komission vuodesta 2013 lähtien pyytämään standardointityöhön liittyvä kierros on vielä kesken. REFIT-arvioinnin keskeinen osa, riippumaton arviointi, herätti kuitenkin paljon mielenkiintoa sidosryhmissä. Tärkeimmät huolenaiheet koskevat sitä, että nykyisen eurooppalaisen standardointijärjestelmän pitäisi lisätä sidosryhmien osallistumista ja edustusta.

(5)

COM(2015) 550 final.

(6)

Osallistumista edistävät prosessit ovat tärkeitä, jotta vältetään, että standardit aiheuttavat kohtuuttomasti vaatimusten noudattamisesta ja sertifioinnista aiheutuvia kustannuksia tai vaarantavat kilpailun.

(7)

COM(2016) 176 final.

(8)

COM(2015) 215 final; http://ec.europa.eu/smart-regulation/better_regulation/key_docs_en.htm

(9)

AFNOR (2016): Economic impact of standardisation, January 2016, Paris, France; AFNOR (2009): The Economic Impact of Standardisation – Technological Change, Standards and Long-Term Growth in France.

(10)

DIN (2000): Economic Benefits of Standardisation, 3 volumes. Berlin: Beuth. (vuoden 2011 laitos).

(11)

DTI (2005): The Empirical Economics of Standards, DTI ECONOMICS PAPER NO.12. London.

(12)

British Standards Institution (BSI), The Economic Contribution of Standards to the UK Economy, 2015.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1025/2012 johdanto-osan 2 kappale: ”Eurooppalaisen standardoinnin alan sidosryhmät ovat järjestäytyneet omia tarkoituksiaan varten perustaen toimintansa kansalliseen edustukseen (Euroopan standardointikomitea (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec)) ja suoraan osallistumiseen (Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI))”.

(14)

Transparency, Openness, Impartiality and Consensus, Effectiveness and Relevance, Coherence, Development dimension (“The WTO Agreements Series” – Technical Barriers to Trade Decisions and recommendations adopted by the TBT Committee since    1 January 1995 Part 1: Decisions and recommendations, https://www.wto.org/english/res_e/publications_e/tbttotrade_e.pdf ).

(15)

Liite III, Organisaatiot, Asetus (EU) N:o 1025/2012.

(16)

Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artikla.

(17)

Asetuksen 10 artiklan mukaisesti.

(18)

Tämä toteamus pätee suurelta osin eurooppalaisiin standardeihin, jotka on kehitetty sovellettaessa yleistä tuoteturvallisuusdirektiiviä (2001/95/EY), joka luo turvallisuusolettaman sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(19)

How will standards facilitate new production systems in the context of European innovation and competitiveness in 2025?, ISBN: 978-92-79-45414-1.

(20)

Esimerkkejä ovat postipalvelujen asiakasvalituksia koskeva standardi sekä matkailuneuvontapalvelujen vaatimuksia tai laitosten hoitoprosesseja koskevat standardit.

(21)

Asetuksen (EU) 1025/2012 8 artiklan mukaan eurooppalaista standardointia koskevassa unionin vuotuisessa työohjelmassa yksilöidään eurooppalaisen standardoinnin strategiset painopisteet ottaen huomioon unionin pitkän aikavälin kasvustrategiat. Siinä esitetään ne eurooppalaiset standardit ja eurooppalaiset standardointituotteet, joita komissio aikoo pyytää eurooppalaisilta standardointiorganisaatioilta.

(22)

Komission yhdessä tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin kanssa vuosittain laatima asiakirja, jossa esitetään monivuotinen katsaus alustavien tai täydentävien tieto- ja viestintätekniikan standardointitoimien tarpeista EU:n politiikan toimien tueksi.

(23)

Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 22 artikla.

(24)

Eurooppalainen sidosryhmäfoorumi perustettiin 28. marraskuuta 2011 annetulla komission päätöksellä, ja sillä luotiin tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevä eurooppalainen sidosryhmäfoorumi (2011/C 349/04). Se on komission tieto- ja viestintätekniikan standardointia koskevien asioiden neuvoa-antava ryhmä. Siihen sisältyy jäsenvaltioita, eurooppalaisia, kansainvälisiä ja maailmanlaajuisia standardointielimiä, teollisuuden ja yhteiskunnallisia edustajia.

(25)

Neuvoston maaliskuussa 2015 antamat päätelmät.

(26)

COM(2015) 614 final, 2. joulukuuta 2015.