EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 18.5.2016
COM(2016) 325 final
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
Tanskan vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta
sekä samassa yhteydessä annettu Tanskan vuoden 2016 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
Tanskan vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta
sekä samassa yhteydessä annettu Tanskan vuoden 2016 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Komissio hyväksyi 26 päivänä marraskuuta 2015 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2016 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 17 ja 18 päivänä maaliskuuta 2016. Komissio hyväksyi 26 päivänä marraskuuta 2015 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Tanska ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.
(2)Tanskaa koskeva vuoden 2016 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2016. Siinä arvioitiin Tanskan edistymistä neuvoston 14 päivänä heinäkuuta 2015 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 tavoitteidensa saavuttamisessa.
(3)Tanska toimitti vuoden 2016 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2016 lähentymisohjelmansa 26 päivänä huhtikuuta 2016. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.
(4)Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon niihin liittyvät maakohtaiset suositukset. Kuten asetuksen (EU) N:o 1303/2013 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa tämän säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.
(5)Tanskaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Vuoden 2016 lähentymisohjelman mukaan hallitus suunnittelee julkisen talouden rahoitusaseman kohentumista siten, että vuonna 2020 saavutetaan tasapainoinen rahoitusasema. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen on tarkoitus saavuttaa vuonna 2016. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen odotetaan olevan 35,1 prosenttia vuonna 2020. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Komission kevään 2016 talousennusteen mukaan Tanskan odotetaan noudattavan suositettua julkisen talouden sopeutusta vuosina 2016 ja 2017. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2016 talousennusteen perusteella, että Tanskan odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.
(6)Kestävän kasvun edellytyksenä Tanskassa on työvoiman tarjonnan varmistaminen väestön ikääntyessä. Viime vuosina toteutetuilla huomattavilla työmarkkinauudistuksilla pyritään erityisesti lisäämään työnteon kannustimia ja tehostamaan aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja. Nämä uudistukset voivat osaltaan edistää Tanskan Eurooppa 2020 työllisyystavoitteen saavuttamista ja maan hyvinvointimallin kestävyyttä. Toisaalta sosiaalista osallisuutta koskevaa kansallista Eurooppa 2020 tavoitetta, joka liittyy erittäin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa elävien henkilöiden määrän vähentämiseen, ei ole läheskään saavutettu. Haasteena on edelleen lisätä epäedullisessa asemassa olevien ryhmien osallistumista työmarkkinoille ja parantaa heidän työllistettävyyttään. Tämä koskee erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia, myös niitä, jotka ovat asuneet Tanskassa pitkään, sekä nuoria, joiden koulutustaso on alhainen. Vuoden 2016 kolmikantaneuvotteluissa sovituilla työllistämistoimilla voitaisiin parantaa äskettäin saapuneiden pakolaisten ja maahanmuuttajien tilannetta. Lisätoimia olisi kuitenkin toteutettava vielä, jotta muita syrjäytyneitä väestöryhmiä voidaan osallistaa tuloksellisemmin työelämään.
(7)Jotta Tanskan suhteellisen korkea hyvinvoinnin taso pystytään säilyttämään, on olennaisen tärkeää tehostaa tuottavuuden kasvua. Tuottavuuden kasvu on kuitenkin kahden viime vuosikymmenen aikana ollut hidasta. Tämän tilanteen taustalla on todettu olevan muun muassa jatkuva kilpailun puute kotimaisella palvelusektorilla, erityisesti vähittäiskaupassa ja rakennusalalla. Sen vuoksi Tanskan on lisättävä toimia rakennusalan tuottavuuden parantamiseksi poistamalla esteet ja varmistamalla lupajärjestelmien oikeasuhteisuus, jos tällaisia järjestelmiä pidetään välttämättöminä. Sen on myös kevennettävä vähittäisliikkeisiin kohdistuvia rajoituksia, erityisesti toteuttamalla hallituksen hahmottelemat uudistukset.
(8)Investointien kokonaistaso on Tanskassa ollut alhainen sen jälkeen, kun yksityisten investointien määrä putosi jyrkästi talouskriisin aikana. Tämä kertoo osittain kiinteistöinvestointien vähäisyydestä asuntokuplan puhkeamisen jälkeen ja yrityssektorin käyttämättömästä kapasiteetista. Investointien lisääminen auttaisi Tanskaa vahvistamaan talouskasvua ja parantamaan tuottavuutta. Investointien esteitä on havaittu palvelualalla ja tutkimuksessa. Vähittäiskaupassa ja rakennusalalla esiintyy markkinoille pääsyn esteitä, jotka puolestaan vaikuttavat kilpailuun ja tuottavuuden kasvuun. Pyrkimyksiä muuttaa yliopistojen tutkimustulokset liiketoiminnan innovaatioiksi olisi mahdollista vahvistaa.
(9)Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Tanskan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2016 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Tanskalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Tanskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 ja 2.
(10)Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,
SUOSITTAA, että Tanska toteuttaa vuosina 2016 ja 2017 toimia, joilla se
1.noudattaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta vuonna 2016 ja sopeuttaa julkista taloutta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta vuositasolla 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017;
2.lisää tuottavuutta ja yksityisen sektorin investointeja lisäämällä kilpailua kotimaisella palvelusektorilla, erityisesti helpottamalla markkinoille pääsyä vähittäiskaupassa ja rakennusalalla; kannustaa yrityksiä ja korkeakouluja tekemään yhteistyötä.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja