EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 19.4.2016
COM(2016) 179 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016-2020
Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen
{SWD(2016) 108 final}
{SWD(2016) 109 final}
1.Johdanto
Sähköinen hallinto tukee hallinnollisia prosesseja, parantaa palvelujen laatua ja tehostaa julkisen sektorin sisäistä toimintaa. Digitaaliset julkiset palvelut keventävät yrityksille ja kansalaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta tekemällä asioinnista julkishallinnon kanssa nopeampaa, tehokkaampaa, kätevämpää, avoimempaa ja edullisempaa. Lisäksi voidaan saada aikaan koko yhteiskuntaan kohdistuvia taloudellisia ja sosiaalisia lisäetuja, kun käytetään digitaaliteknologiaa olennaisena osana hallinnon nykyaikaistamisstrategiaa. 1 Hallinnon digitalisaatiokehitys on keskeinen tekijä sisämarkkinoiden onnistumisen kannalta.
Sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmat 2 ovat olleet poliittisia välineitä julkishallinnon nykyaikaistamisen edistämiseksi koko Euroopan unionissa. Niillä on tuettu jäsenvaltioiden ja komission välistä koordinaatiota ja yhteistyötä, ja ne ovat johtaneet sähköistä hallintoa koskeviin yhteisiin toimiin.
Aiemman sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2011–2015 arviointituloksissa 3 , 4 tuotiin esiin, että toimintasuunnitelmalla 5 oli myönteistä vaikutusta sähköisen hallinnon kehittämiseen Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla. Sillä edistettiin kansallisten sähköisen hallinnon strategioiden yhdenmukaisuutta sekä hyvien toimintatapojen vaihtoa ja ratkaisujen yhteentoimivuutta jäsenvaltioiden välillä. Sen ansiosta kehitettiin etenkin teknisiä ratkaisuja, jotka ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä helpottamaan julkisten palvelujen saatavuutta ja käyttöä. Kansalaiset ja yritykset eivät kuitenkaan saa vielä täyttä etua digitaalipalveluista, joiden pitäisi olla saatavilla saumattomasti koko EU:ssa.
Jos ponnistukset yhdistetään Euroopan unionin tasolla, sähköisen hallinnon saatavuutta ja käyttöönottoa voidaan parantaa, minkä tuloksena saadaan nopeampia, edullisempia ja käyttäjien tarpeet paremmin huomioon ottavia digitaalisia julkisia palveluja. Saumattomat valtioiden rajat ylittävät digitaaliset julkiset palvelut edistävät kilpailukykyä ja lisäävät EU:n houkuttelevuutta investointi 6 - ja asuinpaikkana.
Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa Euroopalle 7 ilmoitettiin uudesta sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta (2016–2020), jolla pyritään poistamaan digitaalisten sisämarkkinoiden esteitä ja estämään julkishallinnon nykyaikaistamiseen liittyvää pirstoutumista. Tämän EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman tavoitteena on olla se väline, jolla ponnistukset yhdistetään. Jäsenvaltiot toteuttavat omia strategioitaan ja toimiaan, kun taas tässä yhteiseen pitkän aikavälin visioon perustuvassa toimintasuunnitelmassa esitetään joukko periaatteita, jotka tulevissa aloitteissa olisi otettava huomioon, jotta sähköisellä hallinnolla voidaan saada aikaan merkittäviä etuja yrityksille, kansalaisille ja itse julkishallinnolle.
Toimintasuunnitelma tarjoaa dynaamisen ja joustavan lähestymistavan, jotta voidaan pysyä nopeasti muuttuvan ympäristön perässä. 8 Tässä toimintasuunnitelmassa yksilöityjen toimien lisäksi joko komissio tai sidosryhmät, myös jäsenvaltiot, voivat ehdottaa muitakin toimia. Kaikki komission johdolla toteuttavat toimet valmistellaan sääntelyn parantamista koskevien komission standardien mukaisesti.
Toimintasuunnitelmalla annetaan vauhtia julkisen sektorin nykyaikaistamispyrkimysten ja -resurssien koordinointiin sähköisen hallinnon alalla. Toimintasuunnitelmalla ei ole omaa talousarviota tai rahoitusvälinettä, mutta sillä koordinoidaan rahoituslähteitä ja liitännäistoimia, jotka ovat jäsenvaltioiden käytettävissä EU:n eri ohjelmien kautta. 9
2.Visio ja periaatteet
Jäsenvaltioiden julkishallinnossa on jo kauan pyritty avoimuuteen, joustavuuteen ja yhteistyöhön suhteissa kansalaisiin ja yrityksiin hyödyntämällä sähköistä hallintoa tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi ja parantamalla jatkuvasti julkisia palveluja. 10
Tämän toimintasuunnitelman perustana on seuraava visio:
Julkisen hallinnon ja julkisten laitosten Euroopan unionissa pitäisi olla vuoteen 2020 mennessä avoimia, tehokkaita ja osallistavia ja tarjota rajattomia, räätälöityjä, käyttäjäystävällisiä päästä päähän ulottuvia digitaalisia julkisia palveluja kaikille kansalaisille ja yrityksille EU:ssa. Innovatiivisia palveluja käytetään suunnittelemaan ja toteuttamaan parempia palveluja kansalaisten ja yritysten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Julkishallinnossa hyödynnetään uuden digitaaliympäristön tarjoamia mahdollisuuksia helpottamaan vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa ja eri viranomaisten välillä.
Julkishallinnon tietojen ja palvelujen avaaminen maan rajojen sisällä ja rajojen yli lisää näiden palvelujen tehokkuutta ja helpottaa yritysten ja kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Ihmiset elävät yhä tietoteknisemmässä ympäristössä, ja tämä johtaa myös julkishallinnon toimintaa koskeviin suurempiin odotuksiin. 11 Käyttäjät haluavat ymmärtää, miten palvelut toimivat 12 , ja odottavat enemmän avoimuutta. Kun julkishallinto toimii avoimemmin ja ottaa sidosryhmät mukaan päätöksentekoon 13 , sen luotettavuus ja vastuullisuus lisääntyvät. Lisäksi julkisen sektorin tietojen ja palvelujen avaaminen kolmansille osapuolille – noudattaen henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa koskevaa oikeudellista kehystä – voi edistää kasvua ja kilpailukykyä.
Tämän toimintasuunnitelman osana käynnistetyissä aloitteissa olisi otettava huomioon seuraavat periaatteet, joita sidosryhmät tukevat voimakkaasti 14 :
Oletusarvona digitaalisuus: Julkishallinnon olisi tarjottava palveluita digitaalisesti (myös koneellisesti luettavissa olevat tiedot) ensisijaisena vaihtoehtona (mutta pidettävä myös muut kanavat avoinna niille, joilla ei ole verkkoyhteyttä joko oman valinnan vuoksi tai muutoin). Julkiset palvelut olisi tarjottava yhden yhteys- tai asiointipisteen ja eri kanavien kautta.
Yhden kerran periaate: Olisi varmistettava, että kansalaiset ja yritykset toimittavat samat tiedot vain kerran julkishallinnolle. Julkishallinnon virastot toteuttavat toimia ja mahdollisuuksien mukaan käyttävät sisäisesti uudelleen näitä tietoja – tietosuojasäännöt huomioon ottaen – niin, että kansalaisille ja yrityksille ei aiheudu lisärasitetta.
Osallisuus ja saatavuus: Julkishallinnon digitaaliset julkiset palvelut on suunniteltava sellaisiksi, että ne ovat oletusarvoisesti osallistavia ja palvelevat eri tarpeita, esimerkiksi vanhusten ja vammaisten tarpeita. 15
Avoimuus ja läpinäkyvyys: Julkishallinnon tietoja olisi jaettava viranomaisten kesken, ja kansalaisille ja yrityksille olisi annettava mahdollisuus valvoa ja korjata omia tietojaan. Käyttäjillä olisi oltava mahdollisuus seurata hallinnollisia prosesseja, joissa he ovat osallisina, ja sidosryhmät (kuten yritykset, tutkijat ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt) olisi otettava avoimemmin mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.
Oletusarvona rajatylittävyys: Digitaalisten julkisten palvelujen olisi oltava saatavilla valtioiden rajojen yli, ja olisi estettävä palvelujen pirstoutuminen edelleen ja näin ollen helpotettava liikkuvuutta sisämarkkinoilla.
Oletusarvona yhteentoimivuus: Julkiset palvelut olisi suunniteltava toimimaan saumattomasti kaikkialla sisämarkkinoilla ja organisaatiolokeroiden yli käyttäen pohjana tietojen ja digitaalipalvelujen vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa.
Luotettavuus ja turvallisuus: Kaikissa aloitteissa olisi mentävä henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa koskevien oikeudellisten puitteiden pelkkää noudattamista pidemmälle ottamalla kyseiset osatekijät huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Nämä ovat tärkeitä ennakkoedellytyksiä, joilla lisätään luottamusta digitaalipalveluihin ja vauhditetaan niiden käyttöönottoa.
Viranomaiset, julkiset elimet, yritykset ja käyttäjät tietävät itse parhaiten, mitä haluavat. Järjestelmän, teknologian ja hajautetun tai keskitetyn mallin valinnan pitäisi riippua yksinomaan niiden valinnasta ja tarpeista, mutta siinä on noudatettava sovittuja yhteentoimivuusvaatimuksia.
3.Politiikan prioriteetit
Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa esitetään strategisiksi tavoitteiksi ”julkishallinnon nykyaikaistaminen, rajat ylittävän yhteentoimivuuden saavuttaminen ja kansalaisyhteyksien helpottaminen”. Tarkoituksena on vauhdittaa julkishallinnon digitalisaatiokehitystä jäsenvaltioissa ja komissiossa. Nämä poliittiset prioriteetit huomioon ottaen toimintasuunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia, joilla vauhditetaan nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa ja siihen liittyvien julkisten verkkopalvelujen käyttöönottoa.
3.1.Nykyaikaistetaan julkishallinto tieto- ja viestintätekniikan avulla käyttäen keskeisiä digitaalisia ratkaisuja
Nykyaikaisen ja tehokkaan julkishallinnon on taattava nopeat ja korkealaatuiset palvelut kansalaisille ja yrityksiä tukeva toimintaympäristö, kuten hiljattaisissa vuotuisissa kasvuselvityksissä 16 todettiin. Julkishallinnon on muutettava taustatoimintojaan, ajateltava ja suunniteltava uudelleen nykyiset menettelyt ja palvelut ja avattava tiedot ja palvelut muille hallintoviranomaisille ja mahdollisuuksien mukaan yrityksille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille.
Näissä pyrkimyksissä on nojauduttava keskeisiin digitaalisiin ratkaisuihin. Digitaalisten julkisten palvelujen olisi pohjauduttava jaettuihin ja uudelleenkäytettäviin ratkaisuihin ja palveluihin, jotka perustuvat sovittuihin standardeihin ja teknisiin eritelmiin, jotta vähennetään kehittämiskustannuksia, lyhennetään käyttöönottoaikaa ja lisätään yhteentoimivuutta. Eurooppalaisilla yhteentoimivuusperiaatteilla 17 taataan, että koko Euroopan unionissa saavutetaan yhteinen käsitys yhteentoimivuudesta. Rajatylittävät investoinnit voivat saada suurta etua tästä yhteentoimivuudesta.
Käynnissä on toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden julkishallinnon siirtymistä käyttämään kokonaan sähköisiä hankintamenettelyjä, sopimusrekistereitä ja yhteentoimivia sähköisiä allekirjoituksia. 18 Toimissa on keskitytty yhteiseen eurooppalaiseen hankinta-asiakirjaan, sähköiseen todistushakemistoon ja sähköiseen laskutukseen sekä koordinoituun lähestymistapaan kansallisten sähköisen hankinnan järjestelmien kehittämiseksi, ja tavoitteena on, että vuoteen 2018 mennessä yritykset voivat osallistua julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin kaikkialla EU:ssa sähköisesti ja vuoteen 2019 mennessä julkishallinto hyväksyy sähköisen laskutuksen EU:ssa.
Kaikkien hallintoviranomaisten lisäponnistuksia tarvitaan, että voidaan vauhdittaa sähköisen tunnistamisen ja sähköisiin transaktioihin liittyvien luottamuspalvelujen (eIDAS-palvelut 19 ) käyttöönottoa sisämarkkinoilla. Valtioiden rajat ylittävän ja sektoreiden välisen sähköisen tunnistuksen, myös mobiilitunnisteen, ja luottamuspalvelujen (etenkin sähköisen allekirjoituksen, verkkosivuston todentamisen ja sähköisten rekisteröityjen jakelupalvelujen) käytön vauhdittamiseksi toteutetaan lisätoimia digitaalisesti toimivissa yrityksissä (kuten pankki- ja rahoitusalalla, sähköisen kaupankäynnin ja jakamistalouden alalla) ja julkisella sektorilla, etenkin Euroopan oikeusportaalissa. Komissio tarkastelee myös tarvetta edistää etätunnistuksen ja turvatun todentamisen käyttöä rahoitusalan vähittäispalveluissa. 20
Avointen palvelujen ja teknisten osatekijöiden (kuten sähköisen tunnistuksen, allekirjoituksen, jakelun ja laskutuksen) uudelleenkäyttö jäsenvaltiossa on ratkaisevan tärkeää yhteentoimivuuden kannalta. Näiden palvelujen saatavuus taataan tällä hetkellä Verkkojen Eurooppa -välineestä saatavalla rahoituksella. Niiden saatavuus ja pitkän aikavälin kestävyys on kuitenkin varmistettava rahoitusohjelman jälkeenkin. Sen vuoksi komissio esittää tavan, millä niiden kestävyys taataan vuoden 2020 jälkeen.
|
Toimet Komissio |
Tavoiteajankohta |
|
1.tukee jäsenvaltioiden siirtymistä kokonaan sähköiseen hankintamenettelyyn ja sopimusrekistereiden käyttöön. |
2019 |
|
2.vauhdittaa eIDAS-palvelujen, mukaan luettuna sähköinen tunnistus ja allekirjoitus, käyttöönottoa. |
2016 |
|
3.varmistaa valtioiden rajat ylittävän digitaalipalvelujen infrastruktuurin pitkän aikavälin kestävyyden. |
2018 |
Kuten digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa esitettiin, komissio aikoo ehdottaa tarkistettuja eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita vuoden 2016 loppuun mennessä ja tukee niiden käyttöönottoa kansallisissa hallintoelimissä, jotta voidaan vahvistaa julkisten palvelujen yhteentoimivuutta EU:ssa.
Lisätoimia tarvitaan, jotta voidaan varmistaa nykyisten samoin kuin tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelman osana laadittavien eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien ja teknisten eritelmien käyttöönotto. Komissio koordinoi jäsenvaltioiden kanssa tieto- ja viestintätekniikan standardien eurooppalaisen luettelon prototyypin laatimista julkisia hankintoja varten. Tällä tuetaan yhteentoimivuutta digitaalisten ratkaisujen hankinnoissa kannustamalla viittaamaan yhteisiin tieto- ja viestintätekniikan standardeihin ja profiileihin julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa.
|
Toimet Komissio |
Tavoiteajankohta |
|
4.esittää tarkistetun version eurooppalaisista yhteentoimivuusperiaatteista ja tukee niiden käyttöönottoa kansallisissa hallintoelimissä. |
2016–2019 |
|
5.koordinoi tieto- ja viestintätekniikan standardien eurooppalaisen luettelon prototyypin laatimista julkisia hankintoja varten. |
2017 |
Ottaen huomioon oman digitalisaatiokehityksensä ja voidakseen noudattaa EU:n julkishallinnolle asetettuja oikeudellisia velvoitteita Euroopan komissio toteuttaa myös joukon konkreettisia toimia.
Arvioidessaan sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta (REFIT) sisämarkkinalainsäädännössä ja/tai laatiessaan uusia ehdotuksia komissio kiinnittää erityishuomiota yhteentoimivuuteen ja etuihin, joita digitaaliteknologian tehokkaasta käytöstä saadaan. Tavoitteena on poistaa tarpeettoman monimutkaisia, paperia edellyttäviä tai päällekkäisiä prosesseja (esim. useat yhteyspisteet, raportointiprosessit, tiedonvaihto- tai järjestelmävaatimukset).
Ottaen huomioon oman digitalisaatiokehityksensä komissio julkaisee tietoja EU:n avoimen datan portaalilla 21 , josta siirretään tietoja eurooppalaiselle avoimen datan portaalille 22 , jakaa ja uudelleenkäyttää tarpeen mukaan operationaalisia osatekijöitä (esim. digitaalipalvelujen infrastruktuurit) ja soveltaa eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden tarkistettua versiota. Komissio ottaa asteittain käyttöön ”oletusarvona digitaalisuus” -periaatteen toimiessaan verkossa ulkoisten sidosryhmien kanssa ja hyödyntää eIDAS-palveluja (vuonna 2018), sähköistä laskutusta (vuonna 2018) ja sähköisiä hankintoja (vuonna 2019). Hallinnollisen rasitteen keventämiseksi komissio ottaa myös vähitellen käyttöön yhden kerran periaatteen yhteyksissään tavaran- ja palveluntoimittajiin ja avustusten edunsaajiin ja tarkastelee mahdollisuuksia ottaa käyttöön yhden kerran periaate muidenkin sidosryhmien osalta. Komissio arvioi ”no legacy” -periaatteen (tietoteknisten järjestelmien ja teknologian uusiminen tietyn ajan jälkeen, jotta pysytään koko ajan muuttuvan ympäristön ja teknologian kehityksen tasalla) mahdollisen täytäntöönpanon vaikutukset julkishallintoon.
|
Toimet |
Tavoiteajankohta |
|
6.Komissio hyödyntää yhteisiä osatekijöitä, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalipalvelujen infrastruktuureja ja noudattaa eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita. Se ottaa vähitellen käyttöön ”oletusarvona digitaalisuus”- ja yhden kerran periaatteen, sähköisen laskutuksen ja sähköiset hankinnat ja arvioi ”no legacy” -periaatteen mahdollisen täytäntöönpanon vaikutuksia. |
2016–2019 |
Lisäaloitteilla voitaisiin pyrkiä keventämään hallinnollista rasitetta ja parantamaan julkishallinnon tehokkuutta ja tuloksellisuutta tekemällä digitaalisista julkisista palveluista tarpeeseen perustuvia ja käyttäjäystävällisiä tai uudelleenkäyttämällä tietoja ja palveluja julkishallintojen välillä (noudattaen tietojen ja yksityisyyden suojaa koskevia sääntöjä).
Muilla aloitteilla voitaisiin pyrkiä kehittämään uusia yhteisiä osatekijöitä nykyisten 23 lisäksi, tukemaan niiden käyttöönottoa ja kannustamaan pilvipalvelu-, data- ja tietotekniikkainfrastruktuurien käyttöä ja jakamista. Aloitteilla voitaisiin myös edistää massadatan tai esineiden internetin hyödyntämistä esimerkiksi tietovaltaisissa palveluissa ja tietoon perustuvassa päätöksenteossa, täytäntöönpanossa ja valvonnassa, jota tuetaan asianmukaisella infrastruktuurilla. Sähköisen hallinnon palveluja varten tarkoitetulla jaetulla pilvipalveluinfrastruktuurilla voitaisiin saada merkittäviä säästöjä mittakaavaetujen kautta, lyhentää palvelujen markkinoilletuontiaikaa sekä lisätä julkishallinnon tietojen ja palvelujen avoimuutta. Eurooppalainen pilvipalvelualoite 24 tarjoaa infrastruktuurin tiedeyhteisön käyttöön, mutta laajentaa sen myös julkishallintoon tarjoamalla pääsyn tietoihin ja laskentatehoon, jotka eivät olleet aiemmin saatavilla, jotta voidaan tarjota parempia palveluja kaikilla tasoilla (paikallis- ja keskustasosta EU:n tasoon).
3.2.Valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden mahdollistaminen yhteentoimivien digitaalisten julkisten palvelujen kautta
EU:n sisämarkkinat eivät voi toimia tehokkaasti ilman valtioiden rajat ylittäviä digitaalisia julkisia palveluja. Tällaiset palvelut helpottavat markkinoillepääsyä, lisäävät luottamusta sisämarkkinoihin ja saavat aikaan kilpailua sisämarkkinoilla. Hallintoviranomaisten olisi helpotettava yritysten toimintaa valtioiden rajojen yli sisämarkkinoilla, yksinkertaistettava tiedonsaantia EU:n liiketoiminta- ja yrityslainsäädännön nojalla ja annettava yrityksille mahdollisuus aloittaa liiketoiminta ja laajentaa ja harjoittaa sitä muissa jäsenvaltioissa päästä päähän ulottuvien julkisten sähköisten palvelujen kautta.
Näiden poliittisten prioriteettien saavuttamiseksi tähän toimintasuunnitelmaan sisältyy joukko konkreettisia toimia, joilla on tarkoitus edistää yritysystävällisen rajatylittävän julkishallinnon luomista ja kansalaisten liikkuvuutta.
Sisämarkkinoihin liittyvät tiedot, neuvot, ongelmanratkaisumekanismit, yhteyspisteet ja menettelyt eivät tällä hetkellä toimi kokonaisuutena vaan ovat hajanaisia, puutteellisia, heikosti toisiinsa yhteydessä eivätkä johdonmukaisesti käyttäjäystävällisiä – niin EU:n kuin jäsenvaltioidenkin tasolla, ja käyttäjien on vaikea löytää oikeita tietoja ja tarvittavaa apua. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että luodaan yksi kaikenkattava portaali, joka perustuu nykyisiin portaaleihin, yhteyspisteisiin ja verkostoihin ja jolla laajennetaan, parannetaan ja järkeistetään kaikkia tarvittavia tieto-, tuki- ja ongelmanratkaisupalveluja, jotta voidaan toimia tehokkaasti valtioiden rajojen yli ja annetaan käyttäjille mahdollisuus hoitaa yleisimmät kansalliset menettelyt kokonaan sähköisesti.
Komissio tekee Euroopan oikeusportaalista keskitetyn asiointipisteen, josta saa tietoa oikeudenkäytöstä ja oikeudenkäyntimenettelyistä Euroopassa. Vuonna 2016 näihin toimiin sisältyvät e-CODEX-järjestelmän välineiden (kansalaisten ja muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien tuomioistuinten suorat yhteydet) sekä eurooppalaisen oikeuskäytäntötunnuksen (ECLI) käyttöönotto. Jatkotoimia toteutetaan Euroopan sähköisen oikeuden monivuotisessa toimintaohjelmassa 2014–2018.
Komissio jatkaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa käynnissä olevia toimia, jotka liittyvät kaikkien jäsenvaltioiden yritysrekisterien pakolliseen yhteenliittämiseen 25 , jotta mahdollistetaan tiettyjen jäsenvaltioissa rekisteröityjä yrityksiä koskevien tietojen saanti Euroopan oikeusportaalin kautta ja varmistetaan, että kaikki EU:n yritysrekisterit kommunikoivat sähköisesti keskenään turvallisesti ja suojatusti. Näin vahvistetaan luottamusta sisämarkkinoihin, kun yrityksiä koskevat tiedot ovat avoimia ja ajantasaisia, ja vähennetään yrityksiin kohdistuvaa rasitetta.
Komissio kehittää myös edelleen maksukyvyttömyysrekisterien sähköistä yhteenliittämistä, jotta parannetaan avoimuutta ja oikeusvarmuutta sisämarkkinoilla. 26 Asetuksella (EU) 2015/848 velvoitetaan jäsenvaltiot perustamaan omat sähköiset maksukyvyttömyysrekisterit vuoteen 2018 mennessä, ja näiden rekistereiden yhteenliitettävyyden määräajaksi on asetettu vuosi 2019. Tämä tehdään Euroopan oikeusportaalin kautta.
Digitaalisten välineiden käytön tehostaminen yhtiöoikeuteen liittyvien vaatimusten noudattamisessa yrityksen elinkaaren eri vaiheissa saisi aikaan yksinkertaisempia ja vähemmän rasittavia ratkaisuja yritysten kannalta. Yhdenmiehenyhtiötä koskevan ehdotuksen lisäksi komissio harkitsee sisämarkkinastrategiassa esitetyn aloitteen ohessa muitakin tapoja 27 , joilla voidaan helpottaa digitaalisten ratkaisujen käyttöä yrityksen koko elinkaaren aikana, etenkin sähköisten rekisteröitymismenettelyjen ja yritysrekistereihin sähköisesti täytettävien yritysasiakirjojen ja -tietojen 28 osalta, myös valtioiden rajat ylittävästi.
Komissio ehdottaa lainsäädäntöä, jolla laajennetaan arvonlisäveron sähköinen rekisteröinti- ja maksujärjestelmä koskemaan rajatylittäviä yrityksiä ja tavaroiden myyntiä verkossa kuluttajille. Tarkoituksena on keventää hallinnollista rasitetta, joka on yksi rajatylittävästi toimiviin yrityksiin kohdistuvista suurimmista esteistä.
Kuten digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa esitettiin, vuonna 2016 käynnistetään jäsenvaltioiden myötävaikutuksella laajamittainen pilottihanke, joka koskee yhden kerran periaatteen täytäntöönpanoa valtioiden rajojen yli yritysten ja viranomaisten välisissä suhteissa.
Komissio perustaa lisäksi yhden eurooppalaisen palvelupisteen, jossa käsitellään yhden kerran periaatetta meriliikenteen raportointivaatimuksiin liittyen. Laajemmassa yhteydessä komissio toteuttaa toimia, jotka liittyvät kaikkien liikennemuotojen kuljetusasiakirjojen digitalisointiin ja niiden hyväksymiseen viranomaisten parissa.
|
Toimet Komissio |
Tavoiteajankohta |
|
7.esittää ehdotuksen yhdestä kaikenkattavasta portaalista. |
2017 |
|
8.tekee Euroopan oikeusportaalista keskitetyn asiointipisteen, josta saa tietoa oikeudenkäytöstä Euroopassa. |
2016 |
|
9.liittää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kaikkien jäsenvaltioiden yritysrekisterit yhteen pakollisesti. |
2017 |
|
10.kehittää edelleen maksukyvyttömyysrekisterien sähköistä yhteenliittämistä. |
2019 |
|
11.esittää aloitteen, jolla voidaan helpottaa digitaalisten ratkaisujen käyttöä yrityksen koko elinkaaren aikana. |
2017 |
|
12.ehdottaa lainsäädäntöä, jolla tehdään arvonlisäveron sähköisestä rekisteröinti- ja maksujärjestelmästä laajemmin sovellettava. |
2016 |
|
13.käynnistää yhden kerran periaatetta koskevan pilottihankkeen yritysten osalta. |
2016 |
|
14.perustaa keskitetyn palvelupisteen, joka liittyy meriliikenteen raportointivaatimuksiin, ja digitalisoi kuljetusasiakirjat. |
2018 |
Kansalaisten rajatylittävän liikkuvuuden tueksi komissio perustaa sosiaaliturvatietojen sähköisen vaihtojärjestelmän (EESSI), joka mahdollistaa sosiaaliturvaviranomaisten yhteenliittämisen 32 maan 29 välillä sähköistä tiedonvaihtoa varten. EESSI-järjestelmän tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten oikeuksien suojaa mahdollistamalla henkilökohtaisten sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihto EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken.
Komissio kehittää edelleen Euroopan ammatillisen liikkuvuuden EURES-portaalia, joka tarjoaa entistä enemmän palveluja työnhakijoille ja työnantajille ja yhdistää paremmin julkiset työvoimapalvelut ja portaalin, myös työnhakijoiden profiilien vaihdon kautta (ansioluettelot). 30 Tämä helpottaa työnhakijoiden liikkuvuutta EU:ssa.
Komissio tukee jäsenvaltioita sellaisten sähköisten terveydenhuoltopalvelujen kehittämisessä, jotka mahdollistavat myös sähköisten lääkemääräysten rajatylittävän vaihdon sähköisten terveyspalvelujen verkoston 31 hyväksymien sähköisiä lääkemääräyksiä koskevien suuntaviivojen mukaisesti sekä telelääketieteen ja teleseurannan ratkaisut, etenkin eurooppalaisten osaamisverkostojen 32 tarjoamaa hoitoa varten. Lisäksi se tukee sähköisten terveyspalvelujen verkoston laatimaa raporttia ja suuntaviivoja sähköisten terveystietojen saannista.
|
Toimet Komissio |
Tavoiteajankohta |
|
15.saattaa valmiiksi sosiaaliturvatietojen sähköisen vaihtojärjestelmän. |
2019 |
|
16.kehittää edelleen Euroopan ammatillisen liikkuvuuden EURES-portaalia. |
2017 |
|
17.tukee jäsenvaltioita rajatylittävien sähköisten terveydenhuoltopalvelujen kehittämisessä. |
2016– 2018 |
Tällä prioriteettialalla ehdotetuilla tulevilla aloitteilla voitaisiin tähdätä siihen, että tarjotaan saumattomia rajatylittäviä palveluja kansalaisille näiden elämän keskeisissä tilanteissa (työpaikan vaihto, muuttaminen, naimisiinmeno), ja yrityksille voitaisiin tarjota palveluja, jotka helpottavat liiketoiminnan aloittamista, laajentamista ja harjoittamista toisissa jäsenvaltioissa. Tämän prioriteettialan lisäaloitteilla voitaisiin myös tähdätä muiden jäsenvaltioiden kansalaisille ja yrityksille tarjottujen sähköisen hallinnon palvelujen laadun parantamiseen.
3.3.Digitaalisen viestinnän helpottaminen hallinnon ja kansalaisten/yritysten välillä julkisten palvelujen laadun kohentamiseksi
Uusi digitaaliympäristö tarjoaa mahdollisuuksia helpottaa kansalaisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutusta julkishallinnon kanssa. Korkealaatuiset julkiset palvelut liittyvät kilpailukykyyn, ja ne vaikuttavat siihen, mihin investointeja tehdään. Hiljattaiset kokemukset osoittavat, että tällaisten korkealaatuisten julkisten palvelujen tarjoamiseen on lupaavaa potentiaalia, jos tehostetaan yritysten ja kansalaisten sekä tutkijoiden osallistumista niiden suunnitteluun ja tarjoamiseen ja varmistetaan parannuksia koskeva palaute tarpeen mukaan. Näin voidaan vähentää byrokratiaa entisestään, helpottaa palvelujen käyttöä ja alentaa niiden tarjoamisen kustannuksia.
Lisäksi lisäämällä tietojensa ja palvelujensa avoimuutta ja helpottamalla niiden uudelleenkäyttöä kolmansien osapuolten parissa – noudattaen asianmukaisesti luotettavuuden ja turvallisuuden periaatteita – julkishallinto voi edistää osaltaan uusia osaamis-, kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia. Kun julkishallinnon tiedot tulevat avoimemmin käyttöön, viranomaisten toiminnasta tulee avoimempaa, niiden vastuuvelvollisuus lisääntyy ja ne lähenevät kansalaisia.
Nämä poliittiset prioriteetit huomioon ottaen komissio tarjoaa korkealaatuisia ja helposti saatavia verkkopalveluja kansalaisille ja yrityksille EU:ssa muuttamalla komission hallinnoimat verkkosivustot aihekohtaisiksi käyttäjäkeskeisiksi sivustoiksi. Merkityksellisten, johdonmukaisten ja kustannustehokkaiden sivustojen tarjoaminen muuttaa merkittävästi tapaa, jolla komissio on yhteydessä kansalaisiin verkon kautta. Se lisää läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa kansalaisten ja yritysten sitoutumisen ja osallistumisen EU:n ohjelmiin ja poliittiseen päätöksentekoon.
Jotta voitaisiin helpottaa kansalaisten ja julkishallinnon välistä asiointia, komissio arvioi mahdollisuuksia soveltaa yhden kerran periaatetta kansalaisiin rajatylittävissä tilanteissa, ottaen asianmukaisesti huomioon henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön.
Osana eurooppalaista pilvipalvelualoitetta 33 komissio luo EU:n viranomaisille foorumin, jonka kautta ne voivat avata tietonsa ja palvelunsa (julkishallinto palveluja tarjoavana tahona).
Korkealaatuisista, yhteentoimivista ja uudelleenkäytettävistä tiedoista, etenkin paikkatiedoista, on yhä kovempi kysyntä yritysten ja kansalaisten parissa uusien palvelujen tarjoamiseksi. Paikkatietojen käyttö kaupunki-, maankäyttö- ja liikennesuunnitteluun ja tieteellisiin tarkoituksiin voi synnyttää uusia innovaatioita, jotka vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin esimerkiksi vähentämällä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Tähän liittyen komissio edistää loppukäyttäjäsovellusten, myös erityisten EU-tason sovellusten, kehittämistä, jotta voidaan kerätä kansalaisilta ja yrityksiltä tehokkaammin paikkatietoinfrastuktuurin (INSPIRE) 34 kautta saatuja tietoja EU-tason poliittista päätöksentekoa ja täytäntöönpanoa varten, etenkin raportoinnin ja noudattamisen edistämisen osalta. Näin parannetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja tuetaan sähköisen hallinnon prosesseja, joissa tarvitaan korkealaatuisia paikkatietoja (esim. maarekisterit, kartat, osoitteet, rakennukset, puistot, suojellut paikat, luonnolliset riskialueet).
|
Toimet Komissio |
Tavoiteajankohta |
|
18.arvioi mahdollisuuksia soveltaa yhden kerran periaatetta kansalaisiin rajatylittävissä tilanteissa. |
2019 |
|
19.vauhdittaa INSPIRE-direktiivin mukaista tietoinfrastruktuurin käyttöönottoa ja hyödyntämistä. |
2016–2020 |
|
20.muuttaa verkkosivustonsa niin, että tuetaan kansalaisten ja yritysten suurempaa sitoutumista ja osallistumista EU:n ohjelmiin ja päätöksentekoon. |
2018 |
Tämän prioriteetin mukaisesti ehdotettavilla tulevilla aloitteilla olisi pyrittävä saamaan kansalaiset, yritykset ja kansalaisyhteiskunnan edustajat mukaan julkisten palvelujen yhteiseen suunnitteluun, tuottamiseen ja toteuttamiseen ja helpottamaan julkishallinnon, yritysten ja kansalaisten vuorovaikutusta. Muita uusia aloitteita voisivat olla esimerkiksi tietojen kerääminen kaikista lähteistä ja julkisen sektorin datan ja palvelujen uudelleenkäyttö muiden toimijoiden (joko julkisten tai yksityisten) uusien innovatiivisten palvelujen luomiseen. Lisäksi aloitteissa voitaisiin keskittyä julkishallinnon läpinäkyvyyden lisäämiseen, koska sidosryhmien osallistumisen odotetaan myös lisäävän vastuullisuutta ja luottamusta ja vähentävän korruption mahdollisuutta.
4.Toimintasuunnitelman toteuttaminen
Tähän toimintasuunnitelmaan sisältyy toimia, jotka käynnistetään vuonna 2016 ja 2017. Lisätoimia saatetaan tarvita, jotta päästään kunkin poliittisen prioriteetin osana esitettyihin tavoitteisiin ja voidaan mukautua nopeasti muuttuvaan teknologiseen ympäristöön.
Komissio voi ehdottaa uusia toimia EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa tai yhteisten toimien käynnistämistä varten. Myös sidosryhmät (mukaan luettuna jäsenvaltioiden ryhmä) voivat ehdottaa sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman mukaisesti toteutettavia toimia, etenkin eri väestötapahtumien osalta, interaktiivisen digitaalisen osallistumisfoorumin kautta.
Komissio perustaa lisäksi sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman johtoryhmän, jonka puheenjohtajana se toimii. Ryhmä koostuu jäsenvaltioiden edustajista, jotka ovat vastuussa kansallisesta sähköisen hallinnon strategiasta. Johtoryhmä vastaa toimintasuunnitelman (muttei sen yksittäisten toimien) hallinnosta, etenkin toimintasuunnitelman kestoaikana yksilöityjen uusien toimien arvioinnista ja valinnasta ja toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon ja seurannan koordinoinnista. Jos ehdotettu toimi johtaa komission aloitteeseen, siihen sovelletaan komission paremman sääntelyn 35 vaatimuksia.
Tässä sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen on mahdollista vain, jos komissio ja jäsenvaltiot kaikilla hallintotasoilla sitoutuvat siihen yhteisesti ja ottavat siitä yhteisvastuun.