2.2.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 34/73 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävyysajattelun mukaisen vesiviljelyn esteiden poistaminen Euroopasta”
(valmisteleva lausunto)
(2017/C 034/11)
Esittelijä: |
Gabriel SARRÓ IPARRAGUIRRE |
Lausuntopyyntö |
Euroopan komissio, 29.4.2016 |
Oikeusperusta |
Valmisteleva lausunto |
|
|
Komitean työvaliokunnan päätös |
15.3.2016 |
|
|
Vastaava erityisjaosto |
”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” |
Hyväksyminen erityisjaostossa |
30.9.2016 |
Hyväksyminen täysistunnossa |
19.10.2016 |
Täysistunnon nro |
520 |
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä) |
220/1/2 |
1. Päätelmät ja suositukset
1.1 |
ETSK on syvästi huolissaan siitä, että Euroopan unionin vesiviljelyalan tilanne ei ole parantunut huolimatta valmiudesta sen edistämiseen yhteisen kalastuspolitiikan (YKP), yhteisen markkinajärjestelyn (YMJ) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) puitteissa. |
1.2 |
ETSK toteaa, että keskeisenä syynä vesiviljelyn harjoittamista koskeviin hitaisiin hallinnollisiin menettelyihin ja vesiviljelyn sijoituspaikkojen puuttumiseen on jäsenvaltioiden ja niiden alueiden viranomaisten toimesta tapahtuva Euroopan unionin ympäristösäännösten monimutkainen täytäntöönpano. Tämä pätee etenkin vesipuitedirektiiviin, meristrategiapuitedirektiiviin ja Natura 2000 -verkostoa koskeviin direktiiveihin. Tämä tilanne johtaa vaatimuksiin, jotka ovat vesiviljely-yrityksille taloudellisesti liian raskaita ja jotka – paradoksaalista kyllä – eivät takaa parempaa ympäristönsuojelua. |
1.3 |
ETSK kehottaa Euroopan komissiota tekemään kaikkensa, jotta se täyttää velvollisuutensa jaetun toimivallan koordinoimiseksi vesiviljelyn alalla, muun muassa yksinkertaistamalla hallinnollisia menettelyjä ja ottamalla vesiviljelyalaa koskevista toimenpiteistä vastaavien kansallisten ja alueellisten viranomaisten yksiköt mukaan toimintaan. |
1.4 |
ETSK kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat EU:n ympäristösäännösten soveltamista koskevia suuntaviivoja, mikä on välttämätöntä tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi, samalla kun huolehditaan vesien ja ekosysteemien laadun säilyttämisestä. |
1.5 |
ETSK korostaa, että mikäli hallinnollisiin menettelyihin ja vesiviljelyn sijaintipaikkojen saatavuuteen liittyviä ongelmia ei ratkaista, unionin vesiviljelyala ei kykene hyödyntämään asianmukaisesti EMKR:ssa käytettävissä olevia varoja, kuten oli asian laita myös entisen Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) tapauksessa. On myös huolestuttavaa, että jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämän supistamiseen tähtäävien toimenpiteiden johdosta ei enää rahoiteta kestävyysajattelun mukaisia vesiviljelyaloitteita, jotka voisivat saada aikaan kehitystä ja työllisyyttä. |
1.6 |
ETSK kehottaa Euroopan komissiota perustamaan kiireellisesti vesiviljelyalan neuvoa-antavan toimikunnan ja tukemaan aktiivisesti sen tehokasta toimintaa. Tämä foorumi on tehokas vain, jos sekä asianomaiset toimijat että unioni- ja jäsenvaltiotason viranomaiset sekä etenkin Euroopan komissio tekevät yhteistyötä sen puitteissa. |
1.7 |
ETSK kehottaa Euroopan komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa seuraamaan seikkaperäisesti vesiviljelyä koskevia monivuotisia kansallisia strategiasuunnitelmia sen selvittämiseksi, missä laajuudessa niiden tavoitteet saavutetaan, sekä varmistamaan, että kansallisen hallinnon kaikki yksiköt, jotka ovat toimivaltaisia ympäristöasioissa, otetaan mukaan näihin strategiasuunnitelmiin. |
1.8 |
ETSK kiinnittää Euroopan komission huomion siihen, että lähivuosilla on ratkaiseva merkitys Euroopan unionissa harjoitettavan vesiviljelyn tulevaisuuden kannalta. Komission ponnistelut kestävyysajattelun mukaista vesiviljelyä edistävän sääntelykehyksen luomiseksi voivat osoittautua turhiksi, mikäli tilannetta ei seurata tarkkaan ja huolehdita nykyisten pullonkaulojen poistamisesta. Kuten on jo todettu, nämä pullonkaulat ilmenevät jäsenvaltioiden julkisen hallinnon yksiköissä, jotka eivät ole osallistuneet asianomaisten vesiviljelyä koskevia monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien laadintaan. |
2. Taustaa
2.1 |
Nykyisissä asetuksissa yhteisestä kalastuspolitiikasta (YKP) ja yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ) kalastus- ja vesiviljelytuotteiden alalla annetaan paljon aiempaa suurempi paino vesiviljelyn kestäväpohjaiselle kehittämiselle Euroopan unionissa. |
2.2 |
Euroopan meri- ja kalatalousrahastolla (EMKR) on käytettävissään erillinen talousarvio kestävyysajattelun mukaisen vesiviljelyn kehittämistä varten, ja rahastolle on avokätisesti myönnetty 1,2 miljardin euron määräraha vuosiksi 2014–2020. |
2.3 |
ETSK on laatinut viime vuosina kaksi lausuntoa vesiviljelystä (1) (2). Molemmissa korostetaan tämän toiminnan merkitystä Euroopan unionin kannalta ja kehotetaan Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita edistämään vastuullista ja kestävää vesiviljelyä. |
2.4 |
Euroopan komissio julkaisi vuonna 2013 strategiset suuntaviivat Euroopan unionin vesiviljelyalan kestäväksi kehittämiseksi. Suuntaviivojen tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita tätä toimintaa koskevien kansallisten tavoitteiden määrittelemiseksi ottaen huomioon kunkin valtion kulloinenkin lähtötilanne, kansalliset olosuhteet ja institutionaaliset järjestelyt. |
2.4.1 |
Muiden ehdotusten ohella suuntaviivoissa suositellaan, että jäsenvaltiot laativat vesiviljelyä koskevat monivuotiset kansalliset strategiasuunnitelmat, joissa vahvistetaan yhteiset tavoitteet ja mahdollisuuksien mukaan indikaattorit, joilla arvioidaan edistymistä kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa. Näillä strategiasuunnitelmilla on tarkoitus edistää vesiviljelyalan kilpailukykyä ja tukea alan kehitystä innovoinnin avulla sekä vauhdittaa taloudellista toimintaa, edistää monipuolistumista, parantaa elämänlaatua rannikko- ja maaseutualueilla sekä taata vesiviljelyalan toimijoille tasapuoliset edellytykset hyödyntää meri- ja maa-alueita. |
2.4.2 |
Kaikki jäsenvaltiot, joissa vesiviljelyä harjoitetaan, esittelivät vuonna 2013 monivuotiset kansalliset strategiasuunnitelmansa. Valtaosa näissä suunnitelmissa ehdotetuista toimenpiteistä ja toimista sisällytettiin myöhemmin asianomaisiin toimenpideohjelmiin niiden rahoittamiseksi EMKR:n kautta. Tarkoituksena oli näin helpottaa kyseisten toimenpiteiden ja toimien toteuttamista. |
2.5 |
Uuden yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa on määrä perustaa vesiviljelyalan neuvoa-antava toimikunta, joka korvaa entisen neuvoa-antavan kalatalous- ja vesiviljelykomitean (ryhmä 2 – vesiviljely). Toimikunnan tehtävänä on edistää keskustelua vesiviljelyn kannalta keskeisistä kysymyksistä ja esittää suosituksia ja ehdotuksia unionin toimielimille. Samanaikaisesti on perusteilla neuvoa-antava markkinatoimikunta, jonka tehtävänä on varmistaa vesiviljeltytuotteiden – ja kalastustuotteiden – entistä asianmukaisempi markkinoille saattaminen. |
3. Yleistä
3.1 |
FAO arvioi, että maailman elintarviketuotannon on kasvettava noin 70 prosenttia nykyisestä vuoteen 2050 mennessä maapallolla tuolloin ennusteiden mukaan elävän yhdeksän miljardin suuruisen väestön ravitsemiseksi. Järjestö kiinnittää erityistä huomiota vesiviljelyyn ruoan lähteenä, sillä alalla on kasvupotentiaalia, ja suosittaa, että alaa tuetaan, sillä se edistää elintarvikehuoltoa, työllisyyttä ja hyvinvointia. |
3.2 |
Kalan ja muiden ravinnoksi käytettävien vesieliöiden nauttimista suositellaan niiden ravintoarvon johdosta ja siitä syystä, että ne ovat tärkeitä hyvän terveyden säilyttämiseksi. Se, että ihmisille tarjotaan mahdollisuus noudattaa ruokavaliota, joka sisältää riittävästi kala- ja äyriäistuotteita, on yhteiskunnallisesti ensisijainen tavoite. Kala- ja äyriäistuotteiden vuotuinen kulutus henkeä kohti Euroopan unionissa on noin 23,9 kg, ja määrä on hienoisessa kasvussa. |
3.3 |
ETSK toteaa, että Euroopan unionin ulkomaankaupan tase on alijäämäinen ihmisravinnoksi tarkoitettujen vesiviljelytuotteiden osalta. Kala- ja äyriäistuotteiden vuotuinen kysyntä sisämarkkinoilla on noin 13,2 miljoonaa tonnia, josta ainoastaan 10 prosenttia on peräisin Euroopan unionissa harjoitetusta vesiviljelystä, kun vastaavasti 25 prosenttia on peräisin pyyntitoiminnasta ja 65 prosenttia perustuu tuontiin. Tuonnin osuus on kasvanut jatkuvasti, vaikkakin viime vuosina se on vakiintunut. Tämä tilanne on joka tapauksessa osoitus merkittävästä epätasapainosta, joka asettaa Euroopan unionin heikkoon asemaan nykyistä ja tulevaa elintarviketurvaa ajatellen. |
3.4 |
Vesiviljelyn vuosituotanto Euroopan unionissa on 1,2 miljoonaa tonnia. Siitä 65,4 prosenttia on peräisin meressä harjoitettavasta vesiviljelystä ja 34,6 prosenttia mantereella harjoitettavasta vesiviljelystä. Tuotannon ensimyynnin arvo on noin neljä miljardia euroa. Tuotantotavat ovat moninaisia, ja niiden kirjo ulottuu lammikkojen tai altaiden perinteisistä järjestelmistä muihin teknisempiin menetelmiin, esimerkiksi säiliöiden, avomerellä sijaitsevien häkkien tai kiertovesijärjestelmien käyttöön. |
3.5 |
EMKR-asetus hyväksyttiin ja julkaistiin toukokuussa 2014. Euroopan komissio hyväksyi EMKR:ää koskevat jäsenvaltioiden toimenpideohjelmat lopullisesti vasta syksyllä 2015, vuosi ja viisi kuukautta myöhässä. |
3.5.1 |
Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkisti vuonna 2014 tutkimuksen entisestä Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) vesiviljelyyn osoitetun tuen vaikuttavuudesta. Tutkimuksessa tuomioistuin esittää päätelmänään, ettei EKTR:stä ollut tuettu vesiviljelyn kestäväpohjaista kehittämistä tehokkaalla tavalla. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan tukitoimenpiteitä ei ollut suunniteltu eikä valvottu EU:n tasolla asianmukaisesti, eivätkä ne tarjonneet riittävän selkeitä puitteita vesiviljelyn kehittämiselle. Jäsenvaltioiden tasolla tukitoimenpiteitä ei ollut suunniteltu eikä toteutettu asianmukaisesti, eivätkä kansalliset strategiasuunnitelmat ja niitä koskevat toimenpideohjelmat tarjonneet riittävän selkeää perustaa vesiviljelyn edistämiselle. |
3.6 |
Euroopan unionissa harjoitettava vesiviljely tarjoaa nykyisin noin 85 000 välitöntä työpaikkaa, mutta tämä luku ei ole enää kasvussa. ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission arvioon, jonka mukaan jokainen prosenttiyksikön lisäys vesiviljelytuotteiden kulutuksessa Euroopan unionissa merkitsisi 3 000–4 000 kokoaikaisen työpaikan luomista. On myös merkille pantavaa, että vesiviljelyyn liittyvillä aloilla, jalostuksessa ja täydentävissä toimissa on noin 200 000 välillistä työpaikkaa. |
3.7 |
ETSK arvostaa sitä, että jäsenvaltiot ovat laatineet ja esitelleet Euroopan komissiolle vesiviljelyä koskevat monivuotiset kansalliset strategiasuunnitelmansa. Se katsoo kuitenkin, ettei talouselämän, ympäristöalan ja yhteiskuntaelämän toimijoita ole otettu riittävässä määrin mukaan niiden laadintaan verrattuna viranomaisten osallistumiseen ja verrattuna keskeiseen rooliin, joka vesiviljelyalalla suoraan toimivaltaisilla viranomaisilla on ollut. |
4. Erityistä
4.1 |
ETSK toteaa, ettei Euroopan unionin ulkomaankaupan taseen epätasapaino kala- ja äyriäistuotteissa ole hyväksyttävä taloudellisesta näkökulmasta, koska se johtaa kauppataseen alijäämään, eikä yhteiskunnallisesta näkökulmasta, koska työllisyysmahdollisuudet jäävät hyödyntämättä. |
4.2 |
ETSK toteaa, että Euroopan unionin vesiviljelytuotannon kasvu pysähtyi vuoden 2000 tienoilla, eikä se sen jälkeen ole elpynyt huolimatta erilaisten EU-, jäsenvaltio- ja aluetason elinten toimista. Tuotantomäärät polkevat edelleen paikallaan huolimatta siitä, että niiden kaupallinen yhteenlaskettu arvo on hieman noussut. |
4.3 |
Euroopan komissio esittää vuoden 2013 strategisissa suuntaviivoissaan Euroopan unionin vesiviljelyalan kestäväksi kehittämiseksi osuvasti syyt siihen, miksi vesiviljelyala Euroopan unionissa on pysähtyneessä tilassa samalla kun se muualla maailmassa jatkaa nopeaa kasvuaan. Kaksi tärkeintä esiin tuotua syytä ovat toiminnan harjoittamisen edellyttämien hallinnollisten menettelyjen monimutkaisuus sekä lainsäädännölliset vaikeudet löytää sijoituspaikkoja vesiviljelylaitoksille tai laajentaa olemassa olevia vesiviljelylaitoksia. |
4.4 |
ETSK antaa tunnustusta Euroopan komission pyrkimyksille auttaa kansallisia ja alueellisia viranomaisia soveltamaan EU:n ympäristölainsäädäntöä aiheuttamatta tarpeetonta taakkaa vesiviljelyn harjoittajille. Tässä tarkoituksessa on julkaistu vesiviljelyä, Natura 2000 -alueita ja vesipuitedirektiiviä koskevat suuntaviivat, ja parhaillaan laadittavina ovat suuntaviivat, joissa käsitellään vesiviljelyn suhdetta meristrategiapuitedirektiiviin. Toimivaltaiset kansalliset ja alueelliset ympäristöviranomaiset eivät kuitenkaan tunne eivätkä sovella näitä suuntaviivoja. |
4.5 |
ETSK toteaa, että EMKR-asetuksen ja jäsenvaltioiden toimenpideohjelmien hyväksymisen viivästymisen takia toimijat jäsenvaltioissa voivat parhaassa tapauksessa ryhtyä tosiasiallisesti hyödyntämään EMKR:n varoja aikaisintaan vuoden 2016 loppuun mennessä, mikä merkitsee lähes kolmen vuoden viivästymistä. |
4.6 |
Erilaisissa selvityksissä – joista esimerkkinä mainittakoon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 julkaisema selvitys – todetaan, että vesiviljelyn kestävyysajattelun mukaista kehittämistä ovat hidastaneet asianmukaisen merten aluesuunnittelun puuttuminen sekä lupamenettelyiden monimutkaisuus. Tuomioistuin myös vahvistaa, että vesiviljelyalan keskeisiä kasvutavoitteita ei ole tähän mennessä saavutettu ja että ala on polkenut paikallaan useiden vuosien ajan. |
4.7 |
ETSK panee tyytyväisenä merkille, että EMKR:sta osoitetut määrärahat kestävyysajattelun mukaisen vesiviljelyn kehittämiseen ovat käytännöllisesti katsoen kolminkertaiset entisen EKTR:n puitteissa myönnettyihin määrärahoihin verrattuna. |
4.7.1 |
ETSK huomauttaa vaikeuksista, joita Euroopan unionin tärkeimmät vesiviljelytuotantoa harjoittavat jäsenvaltiot kohtaavat osallistuessaan EMKR:n varojen osarahoitukseen, mikä johtuu budjettirajoituksista, joita ne ovat asettaneet noudattaakseen alijäämän supistamista koskevia sitoumuksiaan. |
4.8 |
ETSK katsoo, että tarvitaan ehdottomasti eurooppalainen foorumi, joka entisen neuvoa-antavan kalatalous- ja vesiviljelykomitean tapaan kokoaa yhteen kaikki asianomaiset toimijat keskustelemaan vesiviljelyalan tilanteesta ja esittämään yhteisymmärrykseen perustuvia suosituksia EU- ja jäsenvaltiotason elimille. Komitea suhtautuu siksi myönteisesti uuteen vesiviljelyalan neuvoa-antavaan toimikuntaan, joka edustaa laajasti talous- ja yhteiskuntaelämän ja ympäristöalan toimijoita sekä tutkijoita ja kuluttajia. Komitea pitää kuitenkin valitettavana sen perustamisen ja toiminnan käynnistämisen viivästymistä, joka on johtanut siihen, että neuvoa-antavan kalatalous- ja vesiviljelykomitean toiminnan päättymisen ja vesiviljelyalan neuvoa-antavan toimikunnan toiminnan käynnistymisen välissä on kolmen vuoden aukko. |
4.8.1 |
ETSK ilmaisee huolensa siitä, ettei Euroopan komissio osallistu uuteen vesiviljelyalan neuvoa-antavaan toimikuntaan samassa laajuudessa kuin entiseen neuvoa-antavaan komiteaan. Tämä johtuu siitä, että neuvoa-antavassa komiteassa komissio itse johti komitean toimeenpanevaa sihteeristöä, kun vastaavasti uudessa vesiviljelyalan neuvoa-antavassa toimikunnassa sihteeristö on komissioon nähden täysin ulkopuolinen. Tämä asiaintila saattaa vaikuttaa vesiviljelyalan neuvoa-antavan toimikunnan mahdollisuuksiin koota eurooppalaiset viranomaiset yhteen ja tehdä suosituksiaan tunnetuiksi. ETSK on huolissaan siitä, että vesiviljelyalan neuvoa-antavassa toimikunnassa komissiota voidaan pitää pelkkänä osallistujana muiden joukossa, vaikka sillä tulee jatkossakin olla johtava rooli. |
4.9 |
ETSK toteaa, että jäsenvaltioiden vesiviljelyä koskevat monivuotiset kansalliset strategiasuunnitelmat eivät ole vielä tuottaneet tulosta. Toisaalta valtaosassa strategioista mekanismeja tulosten seuraamiseksi ei ole otettu käyttöön. |
4.9.1 |
ETSK toteaa, että vesiviljelyä koskevien monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien täytäntöönpanosta tähän mennessä saadut heikot tulokset johtuvat siitä, ettei vesiviljelyn kestävyysajattelun mukaista kehittämistä estäviin pullonkauloihin puututa riittävän painokkaasti. Nämä esteet ovat paikannettavissa suurelta osin jäsenvaltioiden julkisen hallinnon yksiköihin, jotka eivät ole osallistuneet strategiasuunnitelmien laadintaan ja jotka eivät sen vuoksi tunne niitä. Siksi on tarpeen, että nämä yksiköt osallistuvat aktiivisesti strategiasuunnitelmien täytäntöönpanoon. |
4.10 |
ETSK vaatii Euroopan komissiota kehottamaan jäsenvaltioiden viranomaisia ja alueita ottamaan huomioon kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta – kestävä kehitys ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta – EU:n ympäristösäännöksiä täytäntöön pantaessa ja samalla punnitsemaan niitä EU:n elintarviketurvan parantamistarpeen kannalta. |
Bryssel 19. lokakuuta 2016.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Georges DASSIS
(1) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vesiviljelyn kestävän tulevaisuuden turvaaminen – Uutta pontta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle” (EUVL C 18, 19.1.2011, s. 59).
(2) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Strategiset suuntaviivat EU:n vesiviljelyalan kestäväksi kehittämiseksi” (EUVL C 67, 6.3.2014, s. 150).