27.5.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 172/3


Neuvoston päätelmät nuorten sosioekonomisiin haasteisiin tehokkaasti vastaavan monialaisen politiikkayhteistyön lisäämisestä

(2015/C 172/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELEEN ASIAN POLIITTISEN TAUSTAN, JOKA ON ESITETTY LIITTEESSÄ, JA ERITYISESTI SEURAAVAA:

1.

Eurooppa 2020 -strategian yleiset tavoitteet ja jäsenvaltioiden vastaavat tavoitteet, joilla pyritään lisäämään nuorisotyöllisyyttä, vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä sekä lisäämään korkea-asteen koulutukseen osallistumista, ovat hyvin merkityksellisiä nuorille ja heidän sosioekonomiselle asemalleen.

2.

Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuissa puitteissa (2010–2018) (1) korostetaan, että tarvitaan aloitteita sellaista monialaista lähestymistapaa varten, jossa nuorisokysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon politiikkojen ja toimien määrittelyssä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa muilla nuorten elämään merkittävästi vaikuttavilla politiikan aloilla.

3.

Yksi EU:n nuorisoalan työsuunnitelman 2014–2015 (2) kolmesta päätavoitteesta on lisätä monialaista yhteistyötä EU:n strategioiden yhteydessä.

4.

Neuvoston päätelmissä nuorisopolitiikan mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä pyrittäessä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin (3) korostetaan, että eri alojen ja eri toimielinten välisellä koordinoinnilla on keskeinen merkitys toimivan nuorisopolitiikan toteuttamisen ja nuoria koskevien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

ON TIETOINEN:

5.

Sosioekonomisista haasteista, joita nuoret Euroopan unionissa nykyisin kohtaavat, mukaan lukien korkea nuorisotyöttömyys (4) ja sen sosiaaliset seuraukset, jotka edellyttävät tehokkaita monialaisia politiikkatoimia.

KATSOO SEURAAVAA:

6.

Vahvalla ja näkyvällä, hyvin määritellyllä ja koordinoidulla nuorisopolitiikalla on paljon mahdollisuuksia tuoda lisäarvoa monialaiseen politiikkayhteistyöhön. Tämä puolestaan voi johtaa nuorten kannalta myönteisiin tuloksiin tällaisen yhteistyön synergioiden ansiosta.

7.

Nuorisoalalla voidaan käsitellä kysymyksiä eri tavalla kuin muilla aloilla. Nuorisoala voi antaa näyttöön perustuvaa tietoa erilaisista nuorisoa koskettavista aiheista, tavoittaa useampia nuoria, mukaan lukien muita heikommassa asemassa olevat nuoret, sekä tarjota joustavan, nuorisoystävällisen, ei-leimaavan, kokonaisvaltaisen ja innovatiivisen toimintamallin nuorten tarpeiden huomioon ottamiseksi.

KOROSTAA SEURAAVAA:

8.

Vaikka johdonmukaisia ja systemaattisia toimintamalleja onkin kehitettävä monialaisen yhteistyön lisäämiseksi kaikilla tasoilla, on erittäin tärkeää etsiä ratkaisuja nuorten tällä hetkellä kohtaamiin konkreettisiin ja kiireellisiin sosioekonomisiin haasteisiin.

9.

Monialainen toimintamalli on tärkeää nuorisopolitiikassa, koska sen ansiosta sosioekonomisiin haasteisiin voidaan tarjota tehokkaampia ratkaisuja mutta myös varmistaa sellaiset politiikkatoimet, joilla pyritään vastaamaan kaikkien nuorten tarpeisiin.

10.

Nuorisoalan osuuden maksimoimiseksi muiden alojen kanssa tehtävässä yhteistyössä sen merkitys ja vaikutus olisi tuotava esille ja tiedostettava laajasti.

MÄÄRITTÄÄ TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON OTTAEN SEURAAVAT PRIORITEETIT NUORTEN SOSIOEKONOMISIIN HAASTEISIIN VASTAAVAN MONIALAISEN NUORISOPOLITIIKAN TEHOSTAMISEKSI:

I

Laaja-alaisen toimintamallin kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi monialaisessa nuorisopolitiikassa

JÄSENVALTIOITA PYYDETÄÄN:

11.

Lujittamaan institutionaalista yhteistyötä sekä tehokasta viestintää ja tiedon jakamista kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla sen varmistamiseksi, että nuorisokysymykset otetaan kaikilta osin huomioon politiikkojen määrittelyssä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa muilla politiikan aloilla – koulutus, työllisyys, terveys ja hyvinvointi, sosiaalipolitiikka, kaupunkisuunnittelu, urheilu ja kulttuuri – jotka vaikuttavat nuorten sosioekonomiseen tilanteeseen.

12.

Ottamaan paikallista, alueellista ja kansallista nuorisopolitiikkaa laadittaessa mukaan kaikki asiaankuuluvat alat sekä horisontaalisiin että vertikaalisiin hallinnointirakenteisiin.

13.

Harkitsemaan sellaisten kattavien nuorisostrategioiden toteuttamista, joissa kootaan nuorisokysymyksiä käsitteleviä politiikkatoimia, ja kuulemaan nuoria ja nuorisojärjestöjä sekä saamaan ne molemmat sitoutumaan tähän prosessiin tarpeen mukaan.

14.

Käyttämään olemassa olevia mekanismeja tai harkitsemaan uusien mekanismien laatimista nuorten tilanteen seuraamiseksi sekä pyrkimään näyttöön ja tietoon perustuvaan politiikkaan, jossa tiedot ja tutkimustulokset otetaan huomioon politiikan laatimisessa eri aloilla myös silloin, kun suunnitellaan konkreettisia politiikkatoimia.

KOMISSIOTA PYYDETÄÄN:

15.

Pitämään neuvosto ja sen valmisteluelimet säännöllisesti ajan tasalla sellaisista EU-tason keskeisistä poliittisista asiakirjoista ja aloitteista, jotka vaikuttavat nuorten sosioekonomiseen tilanteeseen.

16.

Harkitsemaan, miten komission uutta koordinoitua klusteripolitiikkamallia voidaan tehokkaasti soveltaa, kun etsitään ratkaisuja nuorten kohtaamiin haasteisiin ja laaditaan konkreettisia monialaisia toimia.

17.

Arvioimaan EU:n nuorisoraportissa tai joissakin muissa alaan liittyvissä asiakirjoissa, miten nuorisokysymykset on otettu huomioon muilla politiikan aloilla, joilla on huomattavaa vaikutusta nuorten elämään.

18.

Osallistumaan edelleen näyttöön perustuvan politiikan laatimiseen suunnittelemalla tutkimushankkeita yhteistyössä muiden politiikkalohkojen kanssa.

JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA PYYDETÄÄN:

19.

Pitämään monialaista toimintamallia yhtenä EU:n tulevan nuorisopolitiikan toteuttamisperiaatteista mukaan lukien tuleva mahdollinen EU:n nuorisoalan työsuunnitelma ja harkitsemaan konkreettisia monialaisia toimia vuoden 2018 jälkeisissä nuorisoalan yhteistyöpuitteissa.

20.

Vahvistamaan monialaista yhteistyötä hyödyntämällä kaikki Erasmus+-ohjelman tarjoamat, myös politiikan uudistamista tukevat mahdollisuudet.

21.

Keräämään muun muassa EU:n nuorisoalan työsuunnitelmassa perustettuihin asiantuntijaryhmiin osallistumisen yhteydessä näyttöä siitä, miten monialainen politiikkayhteistyö voi lisääntyneen yhteistyön ja synergiavaikutusten ansiosta saada aikaan myönteisiä tuloksia ja heijastusvaikutuksia muilla yhteiskunnan osa-alueilla.

22.

Kannustamaan yhteistyöhön muiden politiikan alojen kanssa EU:n nuorisoraportin laadinnassa sekä ottamaan raportin havainnot huomioon Eurooppa 2020 -strategian seurannassa.

II

Nuorten sosioekonomisia haasteita koskeviin hankkeisiin, aloitteisiin ja ohjelmiin räätälöityjen monialaisten toimintamallien käyttäminen

JÄSENVALTIOITA PYYDETÄÄN:

23.

Lujittamaan eri aloilla kumppanuusmalleja nuorisotakuun ja muiden toimien toteuttamisessa sekä vaihtamaan parhaita käytäntöjä varsinkin etsivässä nuorisotyössä.

24.

Hakemaan asianmukaista tukea sellaisten toimien pitkäjänteiselle kehittämiselle ja toteuttamiselle, joita nyt rahoitetaan nuorisotakuualoitteista ja joissa nuorisoala on mukana.

25.

Lujittamaan virallisten koulutuslaitosten ja epävirallisen koulutuksen tarjoajien välistä kohdennettua yhteistyötä, jolla puututaan koulunkäynnin keskeyttämiseen ja jossa edistetään taitojen kokonaisvaltaista kehittämistä käyttämällä muun muassa joustavia ja nuorisoystävällisiä toimintatapoja.

26.

Edistämään nuorisotyön ja sosiaalipalvelujen välistä yhteistyötä, jotta nämä tukisivat yhdessä nuorten sosiaalista osallisuutta ja puuttuisivat ongelmiin varhaisessa vaiheessa aina tarpeen mukaan.

27.

Ottamaan työelämä mukaan nuorten osaamista kehittävien aloitteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

28.

Tehostamaan kaikkia nuorille suunnattuja palveluja yhteistyössä paikallisviranomaisten, nuorisotyöntekijöiden ja muiden nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa tarpeen mukaan.

KOMISSIOTA PYYDETÄÄN:

29.

Helpottamaan Euroopan tasolla tapahtuvaa verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen vaihtoa nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvien nuorisopolitiikan päättäjien ja valtioista riippumattomien järjestöjen välillä.

30.

Tehostamaan komission asiaankuuluvien yksiköiden sisäistä koordinointia nuoria koskevien aloitteiden kehittämisessä ja nuorisokysymyksistä käytävässä EU-tason keskustelussa.

JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA PYYDETÄÄN:

31.

Harkitsemaan Euroopan rakennerahastojen ja Erasmus+-ohjelman rahoitusmahdollisuuksien käyttöä, jotta nuorten sosioekonomisiin haasteisiin voitaisiin tarttua tehokkaasti konkreettisilla monialaisilla hankkeilla.

32.

Kiinnittämään huomiota kysymyksiin, jotka tulevat esille monialaisen kansallisen nuorisopolitiikan tehostamista käsittelevässä jäsenvaltioiden vertaisoppimistapahtumassa, joka järjestetään EU:n nuorisoalan työsuunnitelman puitteissa.

33.

Kutsumaan muita aloja edustavia sidosryhmiä tarpeen mukaan sellaisiin tapahtumiin kuin Euroopan nuorisoviikko ja EU:n nuorisokonferenssit sekä helpottamaan palautteenantoa ja keskustelua eri alojen välillä.

III

Nuorisotyön ja muiden nuorisopolitiikan välineiden arvon näkyvyyden parantaminen ja niiden täydentävä tehtävä nuorten haasteiden tehokkaassa käsittelyssä

JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA PYYDETÄÄN:

34.

Ottamaan nuoret mukaan keskeisiin heihin vaikuttaviin toimintapoliittisiin päätöksiin käyttämällä nykyisiä tai uusia nuorison osallistumiskanavia, jäsennelty vuoropuhelu mukaan lukien.

35.

Edistämään edelleen nuorisotyön ja epävirallisen oppimisen tunnustamista ja konkreettisia välineitä, kuten Youthpass-todistusta, muilla aloilla, esimerkiksi työllisyydessä, koulutuksessa ja kulttuurialalla, ja muiden asiaan liittyvien sidosryhmien keskuudessa.

36.

Edistämään edelleen nuorisotyön ja epävirallisen oppimisen tunnustamista selvittämällä mahdollisuuksia Youthpass-todistuksen valtavirtaistamiseen Erasmus+-ohjelman ulkopuolella ja käyttämällä sitä tarpeen mukaan kansallisena tunnustamisvälineenä.

37.

Tukemaan ammattimaisen ja vapaaehtoisen nuorisotyön saavutuksia ja lisäämään säännöllisesti tietoisuutta niistä muilla aloilla.

38.

Kehittämään aloitteita, joiden avulla vapaaehtoistyötä tehdään tunnetuksi, siitä saadaan oikea käsitys, sitä käytetään epävirallisena oppimisprosessina ja se tunnustetaan sellaiseksi.

39.

Tukemaan ja edistämään sellaisten virallisen ja epävirallisen koulutuksen välisten yhteistyöaloitteiden täytäntöönpanoa, joilla on edellytyksiä maksimoida oppimistulokset.

KOMISSIOTA PYYDETÄÄN:

40.

Luomaan mahdollisuuksia ja tukemaan jäsenvaltioita niiden käyttäessä Youthpass-todistusta Erasmus+-ohjelman ulkopuolella tarpeen mukaan kansallisena tunnustamisvälineenä.


(1)  EUVL C 311, 19.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL C 183, 14.6.2014, s. 5.

(3)  EUVL C 224, 3.8.2013, s. 2.

(4)  EU-28 -alueella oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä yli viisi miljoonaa nuorta (alle 25-vuotiasta) työtöntä. Työttömyysaste oli näin ollen 21,7 prosenttia, ja NEET-nuorten (nuoret, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella) osuus oli 13 prosenttia. Lähde: Eurostat


LIITE

PALAUTTAA MIELEEN ASIAN POLIITTISEN TAUSTAN

Poliittinen tausta

1.

Neuvoston päätelmät työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sosiaalisen osallisuuden lisäämisestä, jossa todetaan, että olisi varmistettava kokonaisvaltainen lähestymistapa ja eri alojen välinen yhteistyö. Kaikkia ohjauskeinoja, toimenpiteitä ja toimia olisi koordinoitava paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla, ja nuorten sosiaalista osallisuutta edistävien toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa olisi oltava mukana useita eri sidosryhmiä (1).

2.

Neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta nuorten työllisyyspaketin mukaisesti (2).

3.

Neuvoston päätelmät koulutukseen investoimisesta – annettu vastauksena komission tiedonantoon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” sekä vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013 (3).

4.

Neuvoston suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista; suosituksessa korostetaan, että koulutusjärjestelmien ja työllisyyden välisten yhteyksien vahvistamiseksi tarvitaan kattavaa monialaista politiikkaa (4).

5.

Neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (5).

6.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013 unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta (6).


(1)  EUVL C 30, 1.2.2014, s. 5.

(2)  EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

(3)  EUVL C 64, 5.3.2013, s. 5.

(4)  EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1.

(5)  EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(6)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.