EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.9.2015

COM(2015) 472 final

2015/0226(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisistä arvopaperistamissäännöistä ja eurooppalaisesta kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2015) 185 final}
{SWD(2015) 186 final}

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun arvopaperistamisen markkinoiden kehittäminen on keskeinen osa päämarkkinaunionia, ja sillä edistetään komission ensisijaista tavoitetta tukea työpaikkojen luomista ja kestävää kasvua 1 . EU:n korkeatasoinen arvopaperistamiskehys voi edistää EU:n rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja auttaa monipuolistamaan rahoituslähteitä ja vapauttamaan pääomaa. Luottolaitosten ja luotonantajien on tämän ansiosta helpompaa myöntää lainoja kotitalouksille ja yrityksille.

Työohjelmassaan vuodelle 2015 2 Euroopan komissio esitti kohdennetut toimet ja 10 painopistettä. Painopisteen "Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja" yhteydessä komissio ilmoitti luovansa EU:n kehyksen yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle. Komissio esitti 26. marraskuuta 2014 Euroopan investointiohjelman. Siinä kestävien markkinoiden luominen arvopaperistamiselle toistamatta ennen finanssikriisiä tehtyjä virheitä määritettiin yhdeksi viidestä alasta, joilla tarvittiin nopeita toimia 3 .

Arvopaperistamisella tarkoitetaan toimia, joiden avulla luotonantaja tai jokin muu arvopaperistamisen alullepanija (usein luottolaitos) voi jälleenrahoittaa joukon lainoja tai saatavia (esim. asuntolainoja, autoleasingsopimuksia, kuluttajaluottoja, luottokortteja) muuntamalla ne arvopapereiksi. Luotonantaja tai alullepanija jaottelee lainasalkkunsa erilaisiin riskiluokkiin, jotka on räätälöity sijoittajien riskinottohalukkuuden ja tuottohakuisuuden mukaan. Sijoittajat saavat tuottonsa arvopaperistettujen lainojen rahavirroista. Näitä markkinoita ei ole tarkoitettu yksityissijoittajille.

Arvopaperistaminen on merkittävä osa hyvin toimivia pääomamarkkinoita. Hyvin strukturoitu arvopaperistaminen voi olla merkittävä tapa monipuolistaa rahoituslähteitä ja jakaa riskit tehokkaammin EU:n rahoitusjärjestelmässä. Se mahdollistaa rahoitusalan riskien laajemman jakamisen ja voi antaa liikkumavaraa luottolaitosten taseisiin, jotta voidaan lisätä lainanantoa taloudelle. Yleisesti se voi parantaa rahoitusjärjestelmän tehokkuutta ja lisätä sijoitusmahdollisuuksia. Arvopaperistaminen voi luoda yhteyden luottolaitosten ja pääomamarkkinoiden välillä, siitä voidaan saada välillisiä hyötyjä yrityksille ja kansalaisille (esimerkiksi edullisempien lainojen ja yritysrahoituksen, asuntolainojen ja luottokorttisopimusten kautta) ja se voi tarjota sijoittajille omaisuusluokkia, jotka on erotettu alullepanijan luottoriskistä.

Yhdysvaltojen vuosien 2007–2008 "subprime-kriisin" jälkeen viranomaiset toteuttivat useita toimia, jotta arvopaperistamistoimista saataisiin turvallisempia ja yksinkertaisempia ja jotta varmistettaisiin, että käytössä on asianmukaiset kannustimet riskien hallitsemiseksi. Tähän pyritään tiukemmilla pääomavaatimuksilla, asianmukaista huolellisuutta ja liiketoiminnan harjoittamista koskevilla vaatimuksilla sekä pakollista riskin säilyttämistä koskevilla vaatimuksilla. Näin varmistetaan, että arvopaperistettuja tuotteita ei luoda ainoastaan sijoittajille tapahtuvan voitonjaon vuoksi kuten tehtiin ennen vuoden 2008 rahoituskriisiä (ns. "luo ja hajauta" -malli) 4 . Toteutetut uudistukset olivat tarpeen rahoitusvakauden ylläpitämiseksi. Näiden uudistuksen tuloksena kaikkia arvopaperistamisia EU:ssa säännellään nykyisin tiukasti.

Rahoituskriisin alusta alkaen Euroopan arvopaperistamismarkkinat ovat pysyneet heikkoina. Sen sijaan Yhdysvaltojen markkinat ovat elpyneet. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että toisin kuin Yhdysvalloissa EU:ssa arvopaperistamismarkkinat kestivät kriisin suhteellisen hyvin. Realisoituneet tappiot EU:ssa liikkeeseen pannuista arvopaperistamisvälineistä ovat olleet hyvin pienet verrattuna Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi AAA-luokituksen saaneiden yhdysvaltalaisten arvopaperistamisvälineiden, joiden vakuutena on asuntokiinnitysluottoja (RMBS), maksukyvyttömyysasteet olivat 16 prosenttia (subprime) ja 3 prosenttia (prime). Sen sijaan EU:ssa asuntolainavakuudellisten arvopaperien maksukyvyttömyysasteet eivät koskaan nousseet yli 0,1 prosentin. Ero on tätäkin isompi BBB-luokituksen saaneiden tuotteiden osalta. Yhdysvaltalaisten asuntolainavakuudellisten arvopaperien maksukyvyttömyysasteet nousivat 62 prosenttiin (subprime) ja 46 prosenttiin (prime), kun taas EU:n tuotteiden maksukyvyttömyysasteet olivat korkeimmillaan 0,2 prosenttia.

Vaikka arvopaperistamismarkkinoilla Yhdysvalloissa on erilaiset ominaisuudet kuin EU:ssa ja sen yksittäisten jäsenvaltioiden markkinoilla, joilla pirstoutuminen ja tehokkuus vaihtelevat, niiden vahvempi elpyminen johtuu ainakin osittain julkisen tuen roolista. Yhdysvalloissa miltei 80 prosenttia arvopaperistamisvälineistä hyötyy julkisista takuista, joiden antajana on valtion tukema yritys (esim. Fannie Mae ja Freddy Mac). Näihin tuotteisiin sijoittavat pankit hyötyvät myös alhaisimmista pääomavaatimuksista Yhdysvaltojen sääntelyjärjestelmässä.

Tämä ehdotus perustuu EU:n tähänastisiin toimiin, joita voidaan soveltaa käsiteltäessä erittäin vaikeaselkoiseen, monimutkaiseen ja riskialttiiseen arvopaperistamiseen liittyviä riskejä. Seuraavaksi on luontevaa keskittyä eriyttämisen parantamiseen ja yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun arvopaperistamisen kehittämiseen, jotta voidaan luoda kestävät EU:n markkinat arvopaperistamiselle ja tukea sekä investointeja EU:ssa että asianmukaista riskinhallintaa. Näin ollen tällä säädösehdotuksella pyritään:

(1)käynnistämään markkinat uudelleen kestävämmältä pohjalta, jotta yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu arvopaperistaminen voi toimia tehokkaana rahoituskanavana taloudelle;

(2)mahdollistamaan tehokkaat ja toimivat riskin siirrot erilaisille institutionaalisille sijoittajille sekä pankeille;

(3)mahdollistamaan se, että arvopaperistaminen toimii tehokkaana rahoitusjärjestelmänä joillekin pitkän aikavälin sijoittajille sekä pankeille;

(4)suojelemaan sijoittajia ja hallinnoimaan järjestelmäriskejä välttämällä epäonnistuneen "luo ja hajauta" -mallin toistuminen.

Tarkoituksena ei ole kumota järjestelyjä, joita EU:ssa jo on tehty erittäin vaikeaselkoiseen, monimutkaiseen ja riskialttiiseen arvopaperistamiseen liittyvien riskien käsittelemiseksi. Tämän ehdotuksen avulla voidaan kuitenkin paremmin erottaa yksinkertaiset, läpinäkyvät ja standardoidut tuotteet. Tämän kehyksen olisi lujitettava luottamusta sijoittajien keskuudessa ja taattava korkea vaatimustaso EU:ssa, jotta osapuolet voivat arvioida arvopaperistamiseen liittyviä riskejä (sekä tuotteiden sisällä että niiden välillä). Uusi EU:n kehys ei kuitenkaan korvaa sitä, että sijoittajien on tarkoin noudatettava asianmukaista huolellisuutta. Ehdotetulla säädöksellä ei myöskään valvota arvopaperistettujen lainojen luottoriskiä. Sijoittajilla on käytettävissään kaikki sijoitusmahdollisuudet, joita ne voivat käyttää riskinottohalukkuutensa ja tuottohakuisuutensa mukaan. Käsite "yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu (YLS)" viittaa prosessiin, jossa arvopaperistaminen on strukturoitu, ei siis arvopaperistettujen omaisuuserien laatuun. Se ei sen vuoksi tarkoita, ettei voitaisi luoda joitakin muita arvopaperistamisia (ei YLS-arvopaperistamisia), joissa rakenteet olisivat vähemmän yksinkertaisia, arvopaperistettavista vastuista, joilla on asianmukaiset luoton laadun ominaisuudet.

Kesäkuun 25.–26. päivänä 2015 pidetyn kokouksen päätteeksi antamissaan päätelmissä Eurooppa-neuvosto tunnusti, että arvopaperistaminen voi olla tehokas keino siirtää riski luotonantajapankeilta muiden rahoituslaitosten toimijoille ja lisätä siten pankkien luotonantokapasiteettia ja lisäksi kanavoida muiden rahoituslaitosten rahoitus yritysten liikepääoman suuntaan. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota ehdottamaan ensisijaisena asiana viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua arvopaperistamista koskevaa kehystä, joka perustuisi useisiin meneillään oleviin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin.

Euroopan parlamentti antoi heinäkuussa 2015 päätöslauselman pääomamarkkinaunionin muodostamisesta. Siinä se totesi, että olisi hyödynnettävä paremmin yksinkertaisen, avoimen ja standardoidun arvopaperistamisen kehittämistä ja pani tyytyväisenä merkille aloitteen perustaa kestävät ja avoimet arvopaperistamismarkkinat kehittämällä erityinen sääntelykehys, jossa sovelletaan yhtenäistä korkeatasoisen arvopaperistamisen määritelmää, ja yhdistämällä siihen tehokkaat valvonta-, tulosmittaus- ja riskinhallintamenetelmät. Tässä ehdotetussa asetuksessa tehdään ero YLS-arvopaperistamisiin sovellettavien ja muihin kuin YLS-arvopaperistamisiin sovellettavien säännösten välillä.

Johdonmukaisuus suhteessa tällä politiikan alalla voimassa oleviin politiikkaa koskeviin säännöksiin

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan

2.OIKEUSPERUSTA SEKÄ TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Tämä ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 114 artiklaan. Se on oikeusperusta toimenpiteille laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä säädettyjen säännösten lähentämiselle jäsenvaltioissa, joiden tavoitteena on sisämarkkinoiden perustaminen ja toiminta.

EU:n lainsäätäjä on käyttänyt tätä oikeusperustaa myös vakavaraisuusasetusta (asetus (EU) N:o 575/2013), luottoluokituslaitosasetusta (CRAIII, asetus (EU) N:o 1060/2009) ja OTC-johdannaisia, keskusvastapuolia ja kauppatietorekistereitä koskevaa asetusta (asetus (EU) N:o 648/2012) varten. Näiden asetusten säännökset sisältyvät tähän asetukseen tai niitä muutetaan tällä asetuksella.

Tällä asetuksella muutetaan myös tiettyjä Solvenssi II -direktiivin säännöksiä ja kumotaan joitakin yhteissijoitusyritysdirektiivin (UCITS) ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin (AIFMD) säännöksiä. Nämä direktiivit perustuvat perussopimuksen 53 artiklaan yhdessä sen 62 artiklan kanssa. Mainittujen säännösten oikeusperusta ei ole perussopimuksen 114 artikla, kuten tämän ehdotuksen, mutta mikäli kyseessä olevat säännökset olisi hyväksytty erillään kyseisistä direktiiveistä, niiden oikeusperusta olisi ollut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 114 artikla. Niiden pääasiallisena tavoitteena on sisämarkkinoiden perustaminen ja toiminta erityisesti varmistamalla tasavertaiset toimintaedellytykset sijoittajille ja arvopapereistettujen tuotteiden liikkeeseenlaskijoille.

Toissijaisuusperiaate (muun kuin yksinomaisen toimivallan osalta)

Tämän ehdotuksen tavoitteena on käynnistää uudelleen kestävät arvopaperistamismarkkinat, jotka parantavat EU:n talouden rahoittamista, samalla kun varmistetaan rahoitusvakaus ja sijoittajansuoja. Tätä varten ehdotuksella pyritään luomaan sääntelyperusta, jolle voidaan rakentaa sijoittajien luottamus, parantaa markkinoiden yhdenmukaisuutta ja standardisointia ja luoda riskiherkempi sääntelykehys (muuttamalla vakavaraisuusasetusta ja Solvenssi II -direktiivin nojalla annettuja delegoituja säädöksiä).

Arvopaperistamistuotteet ovat osa EU:n rahoitusmarkkinoita, jotka ovat avoimet ja yhdennetyt. Arvopaperistaminen tuo yhteen rahoituslaitoksia eri jäsenvaltioista ja EU:n ulkopuolelta: usein pankit ovat arvopaperistettavien lainojen alullepanijoita, kun taas rahoituslaitokset (esim. vakuutuksenantajat ja sijoitusrahastot) sijoittavat näihin tuotteisiin EU:n rajojen yli. Arvopaperistamismarkkinat ovat sen vuoksi luonteeltaan kansainvälisiä.

Jäsenvaltiot eivät yksinään voi toteuttaa riittäviä toimia, joilla käynnistetään uudestaan arvopaperistamismarkkinat. EU on ajanut kansainvälisellä tasolla standardeja yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun (YLS) arvopaperistamisen määrittämiseksi. Tällaiset standardit auttavat sijoittajia määrittämään arvopaperistamisluokat, jotta arvopaperistamiseen liittyvät riskit voidaan analysoida helpommin ja läpinäkyvämmin.

Näiden kansainvälisten standardien käyttöönotto jäsenvaltioissa voisi johtaa erilaisiin lähestymistapoihin, mikä loisi tosiasiassa esteitä rajojen yli toimiville sijoittajille ja heikentäisi sijoittajien luottamusta YLS-standardiin. YLS-arvopaperistamisen riskiherkempi vakavaraisuuskehys edellyttää, että EU määrittelee, mitä YLS-sijoittaminen on, sillä muuten pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskiherkempi sääntelykohtelu voisi olla tarjolla erityyppiselle arvopaperistamiselle eri jäsenvaltioissa. Tämä johtaisi epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöön. Yhdenmukaisuuden ja standardoinnin lisäämiseksi EU on jo yhdenmukaistanut joitakin arvopaperistamisen osa-alueita, erityisesti määritelmiä, tiedonantosääntöjä, asianmukaista huolellisuutta, riskin säilyttämistä ja näihin tuotteisiin sijoittavien säänneltyjen yhteisöjen vakavaraisuuskohtelua. Kyseiset säännökset sisältyvät eri säädöksiin (vakavaraisuusasetus, Solvenssi II, UCITS-direktiivi, luottoluokituslaitosasetus ja AIFMD-direktiivi), mikä on johtanut siihen, että erilaisiin sijoittajiin sovelletaan jossain määrin erilaisia vaatimuksia. Säännösten yhdenmukaisuuden lisääminen ja jatkostandardointi voidaan toteuttaa ainoastaan unionin tasolla.

Toimilla lähetetään selkeä ja yhdenmukainen signaali koko EU:hun siitä, että tietyt arvopaperistamiset suoriutuvat hyvin finanssikriisin aikana, että ne voivat olla hyödyllisiä sijoituksia eri tyyppisille ammattimaisille sijoittajille, joiden sääntelystä johtuvat esteet (asianmukaisen vakavaraisuuskohtelun puute, epäjohdonmukainen kohtelu eri rahoitusaloilla) olisi poistettava. Kansallisen tason toimilla ei voida tehokkaasti saada aikaan arvopaperistamisten riskiherkempää kohtelua, koska vakavaraisuuskohtelusta on jo säädetty EU:n lainsäädännössä, eikä niillä voida varmistaa EU:n eri säädöksiin jo sisältyvien säännösten (esimerkiksi tietojen ilmoittamiseen, asianmukaiseen huolellisuuteen ja riskin säilyttämiseen liittyvien säännösten) yhdenmukaisuutta ja standardointia.

Suhteellisuus

Valitut toimintavaihtoehdot ovat perusteiden käyttöönotto YLS-arvopaperistamista varten. Perusteita sovelletaan lyhyen ja pitkän aikavälin arvopaperistamisiin (ABCP mukaan lukien). Vastuu näiden perusteiden noudattamisen varmistamisesta kuuluu pääasiassa alullepanijoille ja järjestäjille, joiden olisi varmistettava, että YLS-arvopaperistaminen täyttää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV) ilmoitetut YLS-perusteet. Sijoittajien olisi noudatettava asianmukaista huolellisuutta ennen kuin ne sijoittavat YLS-arvopaperistamisiin. Tällöin on tukeuduttava YLS-ilmoitukseen ja alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön (SSPE) ilmoittamiin tietoihin. Tätä lähestymistapaa vahvistetaan valvonnalla, yli rajojen ulottuvalla koordinoinnilla ja seuraamuksilla. EU:n kehys sisältää säännöt asianmukaisesta huolellisuudesta, riskin säilyttämisestä ja avoimuudesta.

Markkinatoimijoilla ei kuitenkaan ole velvoitetta laskea liikkeeseen YLS-arvopaperistamisia ja sijoittaa niihin: alullepanijat voivat edelleen luoda muita kuin YLS-arvopaperistamisia tai arvopaperistamisia, jotka ovat yksinkertaisempia, läpinäkyvämpiä ja standardoidumpia kuin YLS-perusteissa edellytetään. YLS-perusteet on pyritty yhdenmukaistamaan maksuvalmiusvaatimusta (LCR) koskeviin ja delegoituihin Solvenssi II -säädöksiin 15 sisältyvien perusteiden sekä Baselin komitean ja IOSCOn sekä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) laatimien perusteiden kanssa.

YLS-vaatimusten noudattamisen kannalta tarkoituksenmukaisinta on varmistaa, että vastuu siitä pysyy alullepanijoilla ja sijoittajilla ja että tätä valvotaan. Valvojat voivat seurata markkinoiden kehittymistä ja tarkistaa, että transaktio täyttää kaikki YLS-vaatimukset, ja määrätä seuraamuksia, kun se on tarpeen. Rahoituskriisi on osoittanut, että sijoittajat tukeutuivat aiemmin liikaa kolmansiin osapuoliin, kuten luottoluokituslaitoksiin. Tämä liiallinen tukeutuminen kolmansiin osapuoliin heikensi sijoittajien harjoittamaa asianmukaista huolellisuutta. Tämä johtui myös osittain siitä, että sääntelyssä viitataan kolmansiin osapuoliin ("hardwiring"), mitä olisi vältettävä. Tämän ehdotuksen mukaan kolmansilla osapuolilla voi edelleen olla merkittävä rooli vapaaehtoisuuteen perustuen, mutta asianmukaisen huolellisuuden varmistaminen kuuluu edelleen alullepanijoille ja sijoittajille. Toisaalta jos säädettäisiin, että valvontaviranomaisten on todennettava ennalta, että arvopaperistaminen täyttää YLS-vaatimukset, siirtäisi vastuun viranomaisille, mistä aiheutuisi moraalikatoon liittyviä riskejä, ja alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden olisi otettava vastuu.

Lisäksi EU:n arvopaperistamiskehys laaditaan soveltuvin osin noudattaen unionin lainsäädäntöön sisältyviä nykyisiä määritelmiä ja säännöksiä, jotka liittyvät tietojen ilmoittamiseen, asianmukaiseen huolellisuuteen ja riskin säilyttämiseen. Näin varmistetaan, että markkinat voivat jatkossakin toimia olemassa olevien oikeudellisten puitteiden mukaisesti, kun kyseisiä puitteita ei muuteta, jottei tarpeettomasti lisättäisi kustannuksia ja luoda sääntelyhäiriöitä. Niin varmistetaan myös sijoittajasuoja ja rahoitusvakaus ja edistetään samalla mahdollisimman suurissa määrin EU:n talouden rahoittamista. Tarvittaessa on tehty muutoksia yhdenmukaistetun EU:n kehyksen luomiseksi.

Olemassa olevien oikeudellisten puitteiden yhdenmukaistamisella EU:n tasolla ei yksin voida standardoida kaikkia prosesseja ja käytäntöjä arvopaperistamismarkkinoilla. Sen vuoksi ehdotuksessa kehotetaan markkinatoimijoita edistämään markkinakäytäntöjen jatkostandardointia. Julkisessa kuulemisessa kävi ilmi, että arvopaperistamisen saralla toimivien markkinatoimijoiden itsensä toteuttama asiakirjojen jatkostandardointi vaikuttaa lupaavalta. Tästä on esimerkkinä DSA:n (Dutch Securitisation Association) työ Alankomaissa. Tätä lähestymistapaa voitaisiin laajentaa muihin jäsenvaltioihin ja omaisuusluokkiin arvopaperistamiskäytäntöjen standardoimiseksi edelleen, ja näin voitaisiin vähentää kaikille markkinatoimijoille aiheutuvia kustannuksia sekä helpottaa arvopaperistamiseen tehtäviä sijoituksia. Komissio kehottaa markkinatoimijoita ja alan järjestöjä aloittamaan jatkostandardointia koskevan työn, ja se seuraa työtä ja avustaa siinä tarvittaessa.

Suhteellisuutta käsitellään tarkemmin vaikutusten arvioinnin kohdassa 4.4.

Sääntelytavan valinta

Tällä ehdotuksella pyritään luomaan kestävät markkinat YLS-arvopaperistamiselle. Tätä varten ehdotetussa asetuksessa säädetään arvopaperistamisessa noudatettavista perusteista sekä tarvittavista valvontapuitteista. Siinä yhdistetään riskin säilyttämistä, asianmukaista huolellisuutta ja tietojen ilmoittamista koskevat voimassa olevat säännökset, jotka jo sisältyvät arvopaperistamista koskevaan EU:n lainsäädäntöön.

YLS-perusteiden tulisi olla yhtenäiset kaikkialla EU:ssa. Vastaavat perusteet, joiden soveltamisala on rajallinen, sisältyvät tällä hetkellä kahteen komission hyväksymään delegoituun säädökseen (maksuvalmiusvaatimusta (LCR) koskeva säädös ja delegoidut Solvenssi II -säädökset). Lisäksi useat eri EU:n säädökset (vakavaraisuusasetus, delegoidut Solvenssi II -säädökset, luottoluokituslaitoksia koskeva delegoitu asetus ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva delegoitu asetus) sisältävät aineelliset säännöt riskin säilyttämisestä, asianmukaisesta huolellisuudesta ja tietojen ilmoittamisesta.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan 1 kohta tarjoaa oikeusperustan asetukselle, jolla otetaan käyttöön yhdenmukaiset säännökset sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Sisämarkkinoiden asianmukaista ja turvallista toimintaa tuetaan YLS-arvopaperistamista koskevilla perusteilla sekä yhdenmukaistamalla EU:n lainsäädännön olemassa olevia säännöksiä riskin säilyttämisestä, asianmukaisesta huolellisuudesta ja tietojen ilmoittamisesta. Direktiivillä ei saataisi samoja tuloksia, koska direktiivin täytäntöönpano voisi johtaa siihen, että kansallisella tasolla hyväksytään erilaisia toimenpiteitä, mikä voisi johtaa kilpailun vääristymiseen ja sääntelyn katvealueisiin. Lisäksi suuri osa tätä alaa koskevista EU:n säännöksistä on jo hyväksytty asetusten muodossa.

Näiden oikeudellisten puitteiden luominen edellyttää useiden säädösten hyväksymistä. Ensimmäinen niistä on arvopaperistamisasetus, jossa annetaan yhdenmukaiset määritelmät ja säännöt eri rahoitusaloja varten ja yhdenmukaistetaan riskin säilyttämistä, asianmukaista huolellisuutta ja tietojen ilmoittamisvaatimuksia koskevat säännöt. Samassa asetuksessa säädetään YLS-perusteista kaikkia rahoitusaloja varten, hyväksyttävistä omaisuusluokista ja transaktiorakenteista sekä asiaan liittyvistä markkinatoimijoista eri aloilla. Tällä asetuksella olisi myös kumottava alakohtaiseen lainsäädäntöön liittyvät säännökset, joista tulee tarpeettomia. Toiseksi ehdotetaan säädöksiä, jotka koskevat riskiherkempää arvopaperistamisen vakavaraisuuskohtelua luottolaitoksia varten. Vakavaraisuuskohtelusta säädetään tällä hetkellä vakavaraisuusasetuksessa luottolaitoksia varten ja delegoidussa Solvenssi II -säädöksessä vakuutuksenantajia varten. Sen vuoksi olisi hyväksyttävä ehdotus vakavaraisuusasetuksen muuttamisesta. Lisäksi olisi muutettava Solvenssi II -direktiivin nojalla annettu delegoitu säädös, kunhan arvopaperistamista koskevat oikeudelliset puitteet on hyväksytty.

Näiden säädösten antamisen aikataulun osalta voidaan todeta, että eri säädökset muodostavat toinen toisiinsa kytkeytyvien osien kokonaisuuden, koska YLS-arvopaperistamista varten säädetään erityisestä räätälöidystä vakavaraisuuskohtelusta. Näin ollen on tärkeää, että komissio laatii kattavan kokonaisuuden, joka sisältää kaikki asian kannalta merkitykselliset osat.

Sen varmistamiseksi, että arvopaperistamista koskeva sääntelykehys vakuutusalaa varten on yhteensopiva tämän asetuksen kanssa, on tarpeen tehdä useita muutoksia komission delegoituun asetukseen (EU) 2015/35 (Solvenssi II). Ensinnäkin sen arvopaperistamista koskevat määritelmät olisi yhdenmukaistettava tässä ehdotuksessa käytettyjen määritelmien kanssa. Toiseksi koska tähän ehdotettuun asetukseen sisältyvät riskin säilyttämistä ja asianmukaista huolellisuutta koskevat vaatimukset ovat suoraan sovellettavia, delegoituun Solvenssi II -säädökseen sisältyvät samanlaiset vaatimukset voidaan kumota tämän ehdotuksen voimaantulon jälkeen. Lopuksi kun otetaan huomioon pääomamarkkinaunionin luomista koskevaan vihreään kirjaan liittyneessä julkisessa kuulemisessa esiin tullut laaja kannatus sille, että YLS-arvopaperistamisen muut luokat kuin ylimmät etuoikeusluokat hyötyisivät myös Solvenssi II -direktiiviin perustuvasta mukautetusta pääomavaatimuksesta, komissio laatii uuden kalibroinnin. Tässä menetelmässä noudatettaisiin läpikatsomismenettelyä, joka perustuu vaatimukseen arvopaperistettujen vastuiden pääomasta lisättynä ei-neutraalisuustekijällä arvopaperistamisen malliriskin huomioon ottamiseksi. Arvopaperistettujen vastuiden pääomavaatimukset perustuisivat tämänhetkisiin, komission delegoituun asetukseen (EU) 2015/35 sisältyviin kalibrointeihin, ja ei-neutraalisuustekijä yhdenmukaistettaisiin Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) 7. heinäkuuta 2015 antamiin neuvoihin sisältyvien keskimääräisten tekijöiden kanssa 16 . Tämä menetelmä johtaisi merkittävään pääomavaatimuksen vähentämiseen YLS-arvopaperistamisen muissa luokissa kuin ylimmissä etuoikeusluokissa. Lisäksi tehdään teknisiä parannuksia ylimpien etuoikeusluokkien kalibrointien laskentamenetelmään. Näistä kalibrointien muutoksista säädetään muuttamalla komission delegoitua asetusta (EU) 2015/35.

Komissiolla on jo nyt toimivalta tehdä nämä muutokset delegoituun Solvenssi II -asetukseen. Kuitenkin koska uusissa kalibroinneissa on viitattava tähän ehdotukseen ja erityisesti YLS-vaatimuksiin, tarvittavat muutokset voidaan hyväksyä vasta tämän ehdotuksen hyväksymisen jälkeen. Komission tarkoituksena on varmistaa, että kalibrointeja sovelletaan samaan aikaan vakuutus- ja pankkialoilla.

Lisäksi tämän ehdotuksen jälkeen tehdään myöhemmässä vaiheessa toinen ehdotus, jolla muutetaan maksuvalmiusvaatimusta (LCR) koskevaa delegoitua säädöstä. Erityisesti perusteita, joiden mukaan arvopaperistamisvälineet hyväksytään tason 2B varoiksi ja jotka sisältyvät kyseisen delegoidun säädöksen 13 artiklaan, muutetaan niiden yhdenmukaistamiseksi tässä asetuksessa säädettyjen yleisten YLS-perusteiden kanssa. Näiden delegoitujen säädösten muuttamista ei ehdoteta tässä vaiheessa. Siihen sovelletaan eri menettelyä, ja se riippuu tämän paketin lainsäädäntöneuvottelujen tuloksista.

3.SIDOSRYHMIEN KUULEMISEN TULOKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIT

Sidosryhmien kuuleminen

Julkinen kuuleminen mahdollisista EU:n kehyksistä yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua arvopaperistamista varten toteutettiin 18. helmikuuta – 13. toukokuuta 2015. Vastauksia saatiin 120 17 . Yleisesti ottaen kuuleminen osoitti, että ensisijaisena tavoitteena tulisi olla EU:n laajuisen kehyksen laatiminen yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua arvopaperistamista varten (katso yhteenveto vastauksista vaikutusten arvioinnin liitteessä 10).

Vastaajat katsoivat yleisesti, että on otettava huomioon arvopaperistamisesta saadut paremmat tulokset EU:ssa kriisin aikana verrattuna tuloksiin Yhdysvalloissa ja että tämänhetkistä sääntelykehystä on muutettava. Tämä auttaisi eurooppalaisten arvopaperistamismarkkinoiden elpymistä kestävällä tavalla ja tarjoaisi uuden tavan rahoittaa EU:n taloutta samalla kun varmistetaan rahoitusvakaus.

Sidosryhmien kommentit otettiin huomioon. Useat markkinatoimijat pitivät parempana, että perustettaisiin yksityisiä elimiä, jotka toimisivat YLS-arvopaperistamisen sertifioijina ja tarkastajina. Ne katsoivat, että pakollinen turvautuminen ulkopuolisiin osapuoliin voisi auttaa poistamaan arvopaperistamisten huonoa mainetta ja lisätä sijoittajien luottamusta YLS-arvopaperistamiseen. YLS-arvopaperistamista koskevaa kokemusta omaavien kolmansien osapuolten valinnainen osallistuminen sen tarkistamiseen, että arvopaperistamisessa noudatetaan YLS-vaatimuksia, voi auttaa sekä sijoittajia että alullepanijoita mielipiteen muodostamisessa. Kuitenkin kuten suurin osa valvontaviranomaisista on painottanut julkisessa kuulemisessa, on tärkeää, että sijoittajat tekevät edelleenkin oman arvionsa, koska ne ovat viime kädessä vastuussa sijoituspäätöksistään. Komission myös uskoo, että suotuisampi vakavaraisuuskohtelu pankki- ja vakuutusalalla antaa sijoittajille riittävästi kannustimia sijoittaa YLS-arvopaperistamiseen.

Asiantuntijatiedon hankkiminen ja käyttö

Vaikutustenarvionti

Tämän ehdotuksen valmistelemiseksi tehtiin vaikutustenarviointi, josta keskusteltiin komission yksiköiden välisessä ohjausryhmässä. Vaikutustenarviointiraportti toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle 17. kesäkuuta 2015. Lautakunnan kokous pidettiin 15. heinäkuuta 2015. Lautakunta antoi myönteisen lausunnon ja kehotti tekemään muutoksia ja hankkimaan lisätietoa seuraavilla alueilla: arvopaperistamismarkkinoiden tämänhetkinen tila eri jäsenvaltioissa ja tämän tason aloitteen todennäköiset vaikutukset, kuvaus havaittujen ongelmien ja aloitteen tavoitteiden välisestä yhteydestä sekä tavoitteista, jotka realistisesti voidaan saavuttaa, sekä yleiskatsaus eri vaihtoehtojen vaikutusten analyysissä havaituista hyvistä ja huonoista puolista. Näitä näkökohtia on käsitelty ja ne on sisällytetty lopulliseen versioon, joka on saatavilla komission verkkosivuilla.Sääntelyn tila ja yksinkertaistaminen

Perusoikeudet

Tämän ehdotuksen kannalta jonkin verran merkitystä on ainoastaan henkilötietojen suojalla (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artikla), elinkeinovapaudella (16 artikla) ja kuluttajansuojalla (38 artikla). Näiden oikeuksien ja vapauksien rajoittaminen on sallittua perusoikeuskirjan 52 artiklan nojalla.

Tässä ehdotuksessa yleisen edun mukainen tavoite, jolla perustellaan perusoikeuksien tiettyjä rajoituksia, on markkinoiden eheyden ja rahoitusvakauden varmistamisen tavoite. Elinkeinovapauteen voi vaikuttaa tarve noudattaa tiettyjä riskin säilyttämistä ja asianmukaista huolellisuutta koskevia vaatimuksia, jotta voidaan varmistaa etujen yhteensovittaminen sijoitusketjussa sekä se, että mahdolliset sijoittajat toimivat harkiten. Mitä tulee henkilötietojen suojaan, voi olla tarpeen julkistaa tiettyjä lainakohtaisia tietoja sen varmistamiseksi, että sijoittajat voivat harjoittaa asianmukaista huolellisuutta. On kuitenkin huomattava, että nämä säännökset ovat jo nyt voimassa EU:n lainsäädännössä. Tällä ehdotuksella ei pitäisi olla vaikutusta kuluttajiin, koska arvopaperistamisia ei ole tarkoitettu kuluttajille. YLS-arvopaperistamisen avulla kaikkien sijoittajaluokkien olisi kuitenkin voitava paremmin analysoida sijoittajien suojaan vaikuttavat riskit.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.MUUT ASIAT

•Täytäntöönpanosuunnitelmat sekä seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

Koska ehdotettu väline on asetus, joka merkittävissä määrin perustuu voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön, ei ole tarpeen laatia täytäntöönpanosuunnitelmaa.

Asetus sisältää Euroopan valvontaviranomaisten ja komission harjoittaman seurannan ja arvioinnin. Ensinnäkin EPV:n olisi yhteistyössä EAMV:n ja EVLEV:n kanssa julkaistava raportti YLS-vaatimusten täytäntöönpanosta, valvojien toteuttamista toimista ja olennaisista riskeistä ja uusista haavoittuvuustekijöistä, joita on voinut tulla esiin täytäntöönpanon aikana, sekä markkinatoimijoiden toimista arvopaperistamista koskevien asiakirjojen standardoinnin jatkamiseksi EU:n arvopaperistamismarkkinoilla. EAMV julkaisee tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EVLEV:n kanssa kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen kertomuksen läpinäkyvyysvaatimusten toimivuudesta ja unionin arvopaperistamismarkkinoiden läpinäkyvyyden tasosta.

Toiseksi komissio arvioi neljä vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen asetuksen toimivuuden ja laatii siitä kertomuksen, jonka se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisine lainsäädäntöehdotuksineen.

Tästä asetuksesta tehdään siis kattava arviointi muun muassa sen määrittämiseksi, kuinka tehokkaasti ja tuloksellisesti sen tavoitteet on saavutettu.

Ensimmäisen tavoitteen (erotetaan yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu arvopaperistamisten muuntyyppisestä arvopaperistamisesta) saavuttamisen mittaamisessa tarkastellaan YLS-tuotteiden ja muiden tuotteiden välistä hintaeroa ja liikkeenlaskujen tasoa. Molempien lisääntyminen verrattuna muihin kuin YLS-tuotteisiin on merkki eriytymisestä ja siten ensimmäisen tavoitteen saavuttamisesta.

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen säännöksistä

Ehdotuksessa on kaksi pääosaa: Ensimmäinen osa koskee sääntöjä, joita sovelletaan kaikkeen arvopaperistamiseen, kun taas toisessa osassa keskitytään ainoastaan YLS-arvopaperistamiseen.

Ensimmäisessä osassa säädetään yhteisistä perussäännöistä, joita sovelletaan kaikkeen arvopaperistamiseen, myös YLS-arvopaperistamiseen. Vaikka voimassa olevassa EU:n lainsäädännössä säädetään jo tietyistä luottolaitoksiin, varallisuudenhoitoon ja vakuutusalaan sovellettavista säännöistä, ne on ripoteltu eri säädöksiin eivätkä ne aina ole johdonmukaisia. Sen vuoksi ehdotuksen ensimmäisessä osassa säännöt yhdistetään yhteen säädökseen, ja siten varmistetaan johdonmukaisuus ja lähentäminen eri alojen välillä samalla kun yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan nykyisiä sääntöjä. Tämän seurauksena kumotaan samoja aiheita koskevat alakohtaiset säännökset.

Toinen osa sisältää perusteet, joilla määritetään YLS-arvopaperistaminen. Komissio on jo maksuvalmiusvaatimuksia (LCR) koskevassa asetuksessa ja Solvenssi II -asetuksessa säätänyt tiettyjä tarkoituksia varten tässä ehdotuksessa esitettyjen perusteiden kaltaisista perusteista, mutta arvopaperistamisasetuksessa luodaan yleinen ja eri alat kattava järjestelmä. Vakavaraisuusasetuksen tarkistuksen ja delegoidun Solvenssi II -asetuksen tulevan muutoksen perusteella sovelletaan riskiherkempää vakavaraisuuskohtelua pankkeihin ja vakuutuksenantajiin, jotka sijoittavat YLS-arvopaperistamiseen. Myös maksuvalmiusvaatimuksia (LCR) koskevaa delegoitua säädöstä muutetaan, jotta siinä viitattaisiin tähän säädökseen ja erityisesti YLS-perusteisiin. Arvopaperistamisen maksuvalmiusominaisuuksia koskevat erityiset perusteet määritetään muutetussa delegoidussa säädöksessä.

Määritelmät (2 artikla)

Tähän ehdotukseen sisältyvät määritelmät ovat suurelta osin samat kuin vakavaraisuusasetuksessa. Näin varmistetaan, että samoja määritelmiä sovelletaan eri rahoitusaloilla, myös niillä, jotka eivät kuulu vakavaraisuusasetuksen soveltamisalaan.

Sijoittajiin sovellettavat asianmukaista huolellisuutta koskevat säännöt (3 artikla)

Koska arvopaperistamiset eivät aina ole kaikkein yksinkertaisimpia ja läpinäkyvimpiä rahoitustuotteita ja niihin voi liittyä suurempia riskejä kuin muihin rahoitusvälineisiin, institutionaalisiin sijoittajiin sovelletaan asianmukaista huolellisuutta koskevia sääntöjä.

Tämänhetkiset säännöt sisältyvät vakavaraisuusasetukseen, delegoituun Solvenssi II -asetukseen sekä komission delegoituun asetukseen (EU) N:o 231/2013 (vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva asetus). Nämä säännöt kumotaan ja korvataan yhdellä yksittäisellä artiklalla. Sen perusteella kaikentyyppisiin säänneltyihin institutionaalisiin sijoittajiin, jotka osallistuvat yritystoimintaan EU:ssa tai sen kautta, sovelletaan samoja ja yhdenmukaisia asianmukaista huolellisuutta koskevia säännöksiä. Yhteissijoitusyritysdirektiivin (UCITS) osalta ei vielä sovelleta asianmukaista huolellisuutta koskevia sääntöjä. Komissiolla on kuitenkin toimivalta antaa kyseiset säännöt (UCITS-direktiivin 50 a artikla). Se ei ole tehnyt sitä vielä, koska tarkoituksena on kattaa yhteissijoitusyritykset tässä aloitteessa. Tästä syystä ehdotukseen sisältyy vaatimuksia yhteissijoitusyrityksiä varten. Ehdotuksessa myös ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset kuuluvat asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten piiriin. Kyseisiä sääntöjä ei ole tähän mennessä sovellettu lisäeläkelaitoksiin, mutta niiden soveltaminen vastaisi hyvin IORP2-ehdotuksen tavoitetta riskinhallinnan parantamisesta sekä tavoitetta luoda yhdenmukaistettu kehys institutionaalisia sijoittajia varten.

YLS-arvopaperistamisen yhteydessä sijoittajien olisi myös harjoitettava asianmukaista huolellisuutta YLS-vaatimusten osalta. Koska YLS-vaatimukset eivät ole indikaattori, joka osoittaisi arvopaperistamisen riskiominaisuudet, on edelleen sijoittajien vastuulla arvioida riskit, jotka liittyvät niiden vastuuseen arvopaperistamispositiosta, sekä se, onko arvopaperistaminen sopiva ja asianmukainen sijoittajan tarpeisiin nähden.

Riskin säilyttäminen (4 artikla)

Arvopaperistamisen alullepanijoiden, järjestäjien tai alkuperäisten luotonantajien riskin säilyttämisellä varmistetaan etujen yhteensovittaminen kyseisten toimijoiden ja sijoittajien välillä.

Voimassa olevissa alakohtaisissa säädöksissä (vakavaraisuusasetus, Solvenssi II -direktiivi ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva asetus) vahvistetaan jo riskinsäilyttämisvaatimukset, mutta niissä käytetään ns. epäsuoraa lähestymistapaa: kyseisiä vaatimuksia ei suoraan sovelleta alullepanijoihin, järjestäjiin tai alkuperäisiin luotonantajiin, mutta sijoittajan olisi tarkastettava, onko alullepanija, järjestäjä tai alkuperäinen luotonantaja säilyttänyt riskin. Tämä kuitenkin asettaa taakan sijoittajalle, jolla ei ole suoraa pääsyä tarkistuksen edellyttämiin tietoihin.

Tässä asetuksessa asetetaan sen vuoksi suora riskinsäilytysvaatimus ja raportointivelvoite alullepanijalle, järjestäjälle tai alkuperäiselle luotonantajalle. Sijoittajat voivat siten yksinkertaisella tavalla tarkastaa, ovatko kyseiset yksiköt säilyttäneet riskin. Tilanteissa, joissa alullepanija, järjestäjä tai alkuperäinen luotonantaja ei ole sijoittautunut EU:hun, sovelletaan edelleen täysimääräisesti epäsuoraa lähestymistapaa. Tällä lähestymistavalla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset maailmanlaajuisella tasolla. EU:n voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti tiettyjä poikkeuksia olisi tehtävä silloin, kun arvopaperistetut vastuut ovat kokonaan, ehdoitta ja peruuttamattomasti erityisesti viranomaisten takaamia. Kun tukea annetaan takuina tai muussa muodossa julkisista varoista, tämän asetuksen säännöksillä ei rajoiteta valtiontukisääntöjen noudattamista.

Tässä ehdotuksessa otetaan myös huomioon EPV:n suositus siitä, että on korjattava riskinsäilyttämisjärjestelmässä mahdollisesti oleva sääntelyaukko, jonka kautta vaatimuksia voitaisiin kiertää tulkitsemalla alullepanijan määritelmää laajasti. Tätä varten täsmennetään, että 4 artiklaa sovellettaessa yhteisöä ei pidetä alullepanijana, jos yhteisön perustamisen tai toiminnan ainoana tarkoituksena on arvopaperistaa vastuita eikä sillä ole laajaa liiketoimintatarkoitusta. Esimerkiksi yhteisöllä, joka säilyttää taloudellisen osuuden, on oltava valmiudet huolehtia maksuvelvoitteista varoilla, jotka eivät liity arvopaperistettaviin vastuisiin.

Läpinäkyvyyttä koskevat säännöt (5 artikla)

Arvopaperistamisia ja arvopaperistettuja vastuita koskevat läpinäkyvyysvaatimukset mahdollistavat sen, että sijoittajat voivat ymmärtää, arvioida ja verrata arvopaperistamistransaktioita eivätkä ne ole riippuvaisia yksistään kolmansista osapuolista, kuten luottoluokituslaitoksista. Niiden avulla sijoittajat voivat toimia varovaisena sijoittajana ja noudattaa asianmukaista huolellisuutta.

Tällä ehdotuksella varmistetaan, että sijoittajilla on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot arvopaperistamisesta. Ehdotettu säädös kattaa kaikentyyppiset arvopaperistamiset ja sitä sovelletaan kaikilla aloilla. Jotta sijoittajien on helpompi käyttää ja alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden ilmoittaa tietoja, ehdotuksessa säilytetään jo voimassa olevat säännökset, myös vakiomuotoiset taulukot. Koska viimeksi mainitut eivät tällä hetkellä kata kaikkia arvopaperistamisen osia, on tarpeen laatia uusia taulukoita (esim. ABCP-instrumentteja varten). Tässä on tarpeen löytää oikea tasapaino yksityiskohtaisuuden tason ja ilmoitusvaatimusten oikeasuhteisuuden välillä.

Alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden olisi asetettava tiedot sijoittajien vapaasti saataville vakiomuotoisten taulukoiden avulla verkkosivustolla, joka täyttää tietyt perusteet, kuten tietojen laadunvalvonnan ja liiketoiminnan jatkuvuuden. Käytännössä tämä mahdollistaisi näiden tietojen siirtämisen tietokantaan (kuten European Datawarehouse), jossa on jo runsaasti kerättynä tämäntyyppistä tietoa, jota käytetään hyväksyttävyyden toteamiseen eurojärjestelmän jälleenrahoitustoimissa. Tietojen raportointi tehdään käyttäen vakiomuotoisia taulukoita, joita voitaisiin käyttää myös tämän asetuksen mukaiseen raportointiin sekä tietojen vientiin strukturoituja rahoitusvälineitä koskevalle verkkosivustolle sen valmistumiseen saakka luottoluokituslaitosasetuksen (CRAIII) 8 b artiklan mukaisesti. Joka tapauksessa toimivaltaisilla viranomaisilla on vastuu sen varmistamisesta, että tiedot ilmoitetaan asianmukaisesti sijoittajille ja että verkkosivusto vastaa vaadittuja ominaisuuksia. EAMV:n tulisi tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EVLEV:n kanssa laatia teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa määritellään vaatimukset, jotka verkkosivuston, jolla tiedot asetetaan arvopaperistamispositioiden haltijoiden saataville, on täytettävä. Nämä vaatimukset kattavat erityisesti verkkosivun hallintorakenteen, mukaan lukien verkkosivuston riippumattomuus, ja tietoihin pääsyä koskevat säännöt, sisäiset menettelyt, joilla varmistetaan verkkosivuston hyvä toimivuus, toiminnallinen vakaus sekä eheys, sekä menetelmät, joilla varmistetaan tietojen laatu ja oikeellisuus.

YLS-arvopaperistaminen (6–13 artiklat)

Asetuksen 6–13 artiklat sisältävät vaatimukset yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle

"YLS-standardi" ei tarkoita sitä, että kyseessä oleva arvopaperistaminen olisi riskitön, vaan sitä, että tuote noudattaa tiettyjä perusteita ja että varovainen ja huolellinen sijoittaja kykenee analysoimaan arvopaperistamiseen sisältyvät riskit.

YLS-vaatimuksia on kahdentyyppisiä: yhdet pitkän aikavälin arvopaperistamisia varten ja toiset lyhyen aikavälin arvopaperistamisia varten (lyhytaikainen omaisuusvakuudellinen rahamarkkinavelkakirja, ABCP). Vaatimukset ovat kuitenkin suurelta osin samanlaisia. Nämä vaatimukset laaditaan maksuvalmiusasetukseen ja delegoituihin Solvenssi II -säädöksiin jo sisältyvien vaatimusten, Euroopan pankkiviranomaisen neuvojen ja Baselin komitean ja IOSCO:n standardin perusteella. Vaatimuksia sovelletaan kaikilla rahoitusaloilla.

Tässä ehdotuksessa arvopaperistaminen on mahdollista, kun ”todellisen myynnin” kriteeri täyttyy. Tällöin arvopaperistettujen vastuiden omistajuus siirtyy tai se tosiasiallisesti luovutetaan arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle. Synteettisessä arvopaperistamisessa arvopaperistettuja vastuita ei siirretä tällaiselle yhtiölle, vaan arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvä luottoriski siirretään johdannaissopimuksella tai takaussopimuksella. Tämä lisää vastapuoliriskiä ja mahdollista monimutkaisuutta, joka liittyy erityisesti sopimuksen sisältöön. Tähän mennessä synteettistä arvopaperistamista varten ei ole laadittu YLS-perusteita kansainvälisellä (Baselin komitea-IOSCO) tai Euroopan (EPV) tasolla. Tällä hetkellä ei siis ole riittävästi selvyyttä siitä, mitä synteettisiä arvopaperistamisia olisi pidettävä YLS-arvopaperistamisena ja millä edellytyksillä. Komissio tarkastelee edelleen tätä kysymystä ja seuraa tähän liittyvää kansainvälisten ja eurooppalaisten elinten työtä Se arvioi, voisivatko jotkin synteettiset arvopaperistamiset, jotka ovat suoriutuneet hyvin rahoituskriisin aikana ja jotka ovat yksinkertaisia, läpinäkyviä ja standardoituja, täyttää YLS-vaatimukset. Tulevaisuudessa erityisesti EPV:n panos voisi vaikuttaa komission tuleviin ehdotuksiin. Kuitenkin erityiselle pk-transaktioiden luokalle, joka toteutetaan viranomaisten tai julkisten takuiden järjestelmien lisäksi ("tranched cover"), annetaan erityisasema ja sille myönnetään YSL-vakavaraisuuskohtelu vakavaraisuusasetuksessa erityisedellytysten mukaisesti.

YLS-ilmoitus (14 artikla)

Alullepanijat, järjestäjät ja arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt ovat yhteisesti vastuussa YLS-vaatimusten noudattamisesta sekä ilmoituksen toimittamista EAMV:lle, joka julkaisee ilmoituksen verkkosivustollaan. Näin varmistetaan se, että alullepanijat, järjestäjät ja arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt ottavat vastuun väitteestään, jonka mukaan arvopaperistaminen on YLS-vaatimusten mukainen, ja että markkinoilla vallitsee läpinäkyvyys. Alullepanijat ja järjestäjät ovat vastuussa vahingoista tai tappioista, jotka ovat seurausta virheellisistä tai harhaanjohtavista ilmoituksista, kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Sijoittajien on kuitenkin edelleen harjoitettava asianmukaista huolellisuutta, mutta ne voivat riittävässä määrin luottaa YLS-ilmoitukseen sekä alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön ilmoittamiin tietoihin siitä, että YLS-vaatimuksia noudatetaan. Jotta helpotetaan sijoittajien ja alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden ilmoitusprosessia, Euroopan valvontaviranomaisset laativat vakiomuotoisen lomakkeen YLS-arviointia varten.

Valvonta (15-22 artikla)

Jotta voidaan taata rahoitusvakaus, varmistaa sijoittajien luottamus ja edistää maksuvalmiutta, tarvitaan arvopaperistamismarkkinoiden asianmukaista ja tehokasta valvontaa. Tätä varten ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät toimivaltaiset viranomaiset voimassa olevien EU:n säädösten mukaisesti rahoituspalvelujen alalla. Kuten tällä hetkellä voimassa olevan EU:n lainsäädännön säännöksissä säädetään, jotta voidaan valvoa asianmukaista huolellisuutta koskevan artiklan noudattamista, jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltainen viranomainen kyseessä olevaa institutionaalista sijoittajaa varten. Tällä valvovalla viranomaisella olisi oltava valtuudet, jotka on myönnetty sille asianmukaisen rahoituspalveluja koskevan lainsäädännön nojalla. Ehdotetun asetuksen 4–14 artiklan noudattamisen valvomiseksi, kun osapuolia säännellään rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön nojalla, jäsenvaltioiden olisi nimettävä kyseessä olevasta säännellystä yhteisöstä vastaava toimivaltainen viranomainen. Esimerkiksi kun kyseessä oleva yhteisö on luottolaitos, jäsenvaltioiden olisi nimettävä pankkivalvoja. Mikäli luottolaitos on merkittävä luottolaitos asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti, olisi nimettävä yhteinen valvontamekanismi. Jos kyseessä oleva osapuoli ei ole säännelty yhteisö rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti (esimerkiksi arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö), jäsenvaltiot voivat päättää, minkä viranomaisen tulisi olla toimivaltainen viranomainen. Tällä tavalla tätä ehdotusta varten tarvittavat valvontajärjestelmät yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle olemassa olevien järjestelyjen kanssa. Niiden yhteisöjen osalta, joita ei tällä hetkellä säännellä EU:n lainsäädännöllä, jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on valvonta-, tutkinta- ja seuraamusvaltuudet, jotka normaalisti myönnetään rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Arvopaperistamismarkkinoiden rajat ylittävän luonteen vuoksi yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten ja Euroopan valvontaviranomaisten välillä on ehdottoman tärkeää. Perusedellytyksinä ovat tietojenvaihto, yhteistyö tutkinta- tai valvontatoiminnassa ja koordinointi päätöksenteossa.

Jotta voidaan varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset tulkitsevat YLS-vaatimuksia johdonmukaisesti ja ymmärtävät ne samalla tavalla, EPV:n, EAMV:n ja EVLEV:n olisi koordinoitava toimivaltaisten viranomaisten työtä eri rahoitusaloilla ja arvioitava YLS-arvopaperistamisen yhteydessä esiin nousevia käytännön kysymyksiä. Niiden olisi koordinoitava työtään erityisesti Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean puitteissa. Markkinatoimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten täytäntöönpanotyötä voitaisiin helpottaa kysymyksiä ja vastauksia -prosessilla.

Kun otetaan huomion YLS-luokituksen vaikutus esimerkiksi kyseessä olevien tuotteiden pääomakohteluun, tarvitaan joitakin erityissääntöjä. Esimerkiksi kaksi vakuutuksenantajaa kahdesta eri jäsenvaltiosta voisi sijoittaa samaan, toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevaan YLS-arvopaperistamiseen. Ensimmäistä vakuutuksenantajaa valvova toimivaltainen viranomainen voisi tehdä päätelmän, että arvopaperistamisväline ei täytä YLS-vaatimuksia, kun taas toista vakuutuksenantajaa valvova toimivaltainen viranomainen voisi katsoa, että se täyttää ne. Eri lähestymistapojen pysyvä käyttö voisi vaikuttaa negatiivisesti YLS-lähestymistavan uskottavuuteen ja johtaa sääntelyn katvealueisiin.

Jotta voidaan varmistaa uskottava lähestymistapa YLS-arvopaperistamiseen, ehdotus sisältää joitakin erityisiä sääntöjä. Jos toimivaltaisella viranomaisella on näyttöä siitä, että alullepanijat, järjestäjät sekä arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt ovat tehneet olennaisesti virheellisiä tai harhaanjohtavia YLS-ilmoituksia, sen olisi välittömästi ilmoitettava tästä EAMV:lle, EPV:lle tai EVLEV:lle ja kyseessä olevien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jotta asiasta voidaan keskustella. Mikäli sopimukseen ei päästä, olisi käytettävä sitovaa sovittelua EAMV:tä koskevan asetuksen mukaisesti.

Muiden säädösten muutokset (23–27 artiklat)

Asetuksen 24–27 artikloilla muutetaan useita artikloja, jotka sisältyvät muihin säädöksiin, esimerkiksi yhteissijoitusyrityksiä koskevaan direktiiviin (UCITS), Solvenssi II -direktiiviin, luottoluokituslaitosasetukseen (CRAIII), vaihtoehtoisia sijoitusrahaston hoitajia koskevaan direktiiviin (AIFM) ja Euroopan markkinarakenneasetukseen (EMIR). Nämä muutokset ovat tarpeen, jotta otetaan huomioon tässä asetuksessa luotu yhdenmukaistettu arvopaperistamiskehys. Tämän vuoksi on kumottava tai muutettava useita säännöksiä. Siihen saakka, kun näiden direktiivien ja asetusten perusteella annettujen säädösten säännökset kumotaan, niitä sovelletaan edelleen. Tämä koskee erityisesti komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 625/2014 18 säännöksiä, delegoidun Solvenssi II -asetuksen 254–257 artikloja, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan asetuksen (AIFM) 19 50–56 artikloja sekä komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/3 20 säännöksiä. Komissio tekee näihin delegoituihin säädöksiin tarvittavat muutokset hyväksytyn arvopaperistamisasetuksen perusteella.

Euroopan markkinarakenneasetukseen (EMIR) tehtävien muutosten perusteella OTC-johdannaissopimuksiin, joita katettujen joukkovelkakirjojen yhteisöt ja arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt ovat tehneet, ei tulisi soveltaa määritysvelvoitetta, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Poikkeus voidaan perustella sillä, että OTC-johdannaissopimusten vastapuolet ovat vakuusvelkojia katettuihin joukkovelkakirjoihin ja arvopaperistamiseen liittyvien järjestelyjen perusteella ja riittävästä vastapuoliriskin suojasta on mahdollisesti jo huolehdittu. Tällaisissa tapauksissa keskusvastapuolimääritystä koskeva velvoite voisi sen vuoksi tarkoittaa tarpeetonta riskienvähentämismenetelmien päällekkäisyyttä ja aiheuttaa häiriötä varojen rakenteelle. Näiden säännösten tarkoituksena on, että Euroopan valvontaviranomaiset voivat ilmoittaa YLS-arvopaperistamisen liikkeeseenlaskijoille tilanteet ja olosuhteet, jotka oikeuttavat poikkeukseen EMIR-asetuksen keskusvastapuolimääritys- ja vakuusvaatimuksista.

Kolmansiin maihin liittyvä ulottuvuus

Nyt ehdotetussa asetuksessa säädetään pääasiassa järjestelmästä, joka on avoin kolmansien maiden arvopaperistamisille. EU:n institutionaaliset sijoittajat voivat sijoittaa muihin kuin EU-arvopaperistamisiin ja niiden on harjoitettava samaa asianmukaista huolellisuutta kuin EU-arvopaperistamisten yhteydessä. Siihen kuuluu tarkastus riskin säilyttämisestä ja siitä, asettavatko alullepanija, järjestäjä ja arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö saataville kaikki olennaiset tiedot. Lisäksi muut kuin EU-arvopaperistamiset voivat myös täyttää YLS-vaatimukset ja alullepanija, järjestäjä ja arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö voivat myös toimittaa YLS-ilmoituksen EAMV:lle 8 artiklan mukaisesti. Asetukseen ei myöskään sisälly vaatimusta siitä, että arvopaperistettujen vastuiden olisi sijaittava EU:ssa.

2015/0226 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisistä arvopaperistamissäännöistä ja eurooppalaisesta kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 21 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Arvopaperistamisessa on kyse transaktioista, joiden avulla luotonantajan – tyypillisesti luottolaitoksen – on mahdollista jälleenrahoittaa joukko lainoja tai saatavia, kuten asuntolainoja, autoleasingsopimuksia, kuluttajaluottoja tai luottokorttisopimuksia, muuttamalla ne vaihdantakelpoisiksi arvopapereiksi. Luotonantaja kokoaa ja uudelleenjärjestelee joukon antamiaan lainoja ja jaottelee ne eri riskiluokkiin eri sijoittajia varten mahdollistaen näin sen, että sijoittajat voivat sijoittaa lainoihin ja muihin vastuisiin, joihin niillä ei muutoin olisi mahdollisuutta sijoittaa suoraan. Sijoittajat saavat tuottonsa arvopaperistettujen lainojen kassavirroista.

(2)Komissio ilmoitti 26 päivänä marraskuuta 2014 esittämässään Euroopan investointiohjelmassa aikovansa käynnistää uudelleen korkealaatuiset arvopaperistamismarkkinat toistamatta ennen vuoden 2008 finanssikriisiä tehtyjä virheitä. Yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun arvopaperistamisen markkinoiden kehittäminen on keskeinen osa päämarkkinaunionia, ja sillä edistetään komission ensisijaista tavoitetta tukea työpaikkojen luomista ja kestävää kasvua

(3)Euroopan unionin aikomuksena ei ole heikentää lainsäädäntökehystä, joka pantiin täytäntöön finanssikriisin jälkeen monimutkaiseen, vaikeaselkoiseen ja riskialttiiseen arvopaperistamiseen sisältyvien riskien käsittelemiseksi. On olennaista varmistaa, että laaditaan säännöt, joilla yksinkertaiset, läpinäkyvät ja standardoidut tuotteet eriytetään paremmin monimutkaisista, vaikeaselkoisista ja riskialttiista välineistä ja joiden avulla sovelletaan riskiherkempää vakavaraisuuskehystä.

(4)Arvopaperistaminen on tärkeä osa toimivia rahoitusmarkkinoita. Järkevästi strukturoitu arvopaperistaminen on tärkeä kanava rahoituslähteiden eriyttämiseen ja riskien jakamiseen nykyistä tehokkaammin unionin rahoitusjärjestelmässä. Se mahdollistaa rahoitusalan riskien laajemman jakamisen ja voi osaltaan antaa liikkumavaraa alullepanijoiden taseisiin, jotta voidaan lisätä luotonantoa taloudelle. Kaiken kaikkiaan se voi lisätä rahoitusjärjestelmän tehokkuutta ja tarjota uusia sijoitusmahdollisuuksia. Arvopaperistaminen voi luoda yhteyden luottolaitosten ja pääomamarkkinoiden välille, mikä tuo välillisiä hyötyjä yrityksille ja kansalaisille (esimerkiksi edullisempien lainojen ja yritysrahoituksen, asuntolainojen ja luottokorttien kautta).

(5)Riskiherkemmän vakavaraisuuskehyksen perustaminen yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua arvopaperistamista, jäljempänä ’YLS-arvopaperistaminen’, varten edellyttää, että unioni määrittelee selkeästi, mitä YLS-arvopaperistaminen on, sillä muuten pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskiherkempi sääntelykohtelu olisi tarjolla erityyppiselle arvopaperistamiselle eri jäsenvaltioissa. Tämä voisi johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöön.

(6)On tarkoituksenmukaista vahvistaa kaikille arvopaperistamisen keskeisille käsitteille määritelmät, jotka ovat sopusoinnussa unionin voimassa olevan alakohtaisen lainsäädännön kanssa. Erityisesti tarvitaan selkeä ja kattava arvopaperistamisen määritelmä, joka sisältää kaikki liiketoimet tai järjestelmät, joilla vastuuseen tai määritettyyn vastuujoukkoon liittyvä luottoriski jaetaan etuoikeusluokkiin. Vastuuta, joka aiheuttaa sellaiseen liiketoimeen tai järjestelmään liittyvän suoran maksuvelvoitteen, jota on käytetty aineellisten omaisuuserien rahoitusta tai hallinnointia varten, ei tulisi pitää arvopaperistettuna vastuuna, vaikka liiketoimella tai järjestelmällä olisi etuoikeudeltaan erilaisia maksuvelvoitteita.

(7)Sekä kansainvälisellä että Euroopan tasolla on tehty jo paljon YLS-arvopaperistamisen yksilöimiseksi, ja komission delegoiduissa asetuksissa (EU) 2015/61 22 ja (EU) 2015/35 23 on jo vahvistettu yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun arvopaperistamisen kriteerit tiettyjä tarkoituksia varten, joihin liittyy riskiherkempi vakavaraisuuskohtelu.

(8)On olennaisen tärkeää vahvistaa yleinen ja monilla eri aloilla sovellettava YLS-arvopaperistamisen määritelmä käyttämällä lähtökohtina nykyisiä kriteerejä, Baselin pankkivalvontakomitean (BCBS) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) 23 päivänä heinäkuuta 2015 hyväksymiä yksinkertaisten, läpinäkyvien ja vertailukelpoisten arvopaperistamisten kriteerejä ja erityisesti Euroopan pankkiviranomaisen, jäljempänä ’EPV’, 7 päivänä heinäkuuta 2015 julkaisemia ohjeita vaatimukset täyttävästä arvopaperistamisesta.

(9)YLS-kriteerien täytäntöönpano kaikkialla EU:ssa ei saisi johtaa erilaisiin lähestymistapoihin. Erilaiset lähestymistavat loisivat mahdollisesti esteitä rajojen yli toimiville sijoittajille, koska niiden olisi tällöin perehdyttävä kunkin jäsenvaltion säännöstön yksityiskohtiin, mikä vaarantaisi sijoittajien luottamuksen YLS-kriteerejä kohtaan.

(10)On olennaista, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen, että kaikki toimijat tulkitsevat YLS-vaatimuksia johdonmukaisesti kaikkialla unionissa, ja ratkaistakseen mahdolliset tulkintakysymykset. Tämän tavoitteen valossa kolmen Euroopan valvontaviranomaisen olisi Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean puitteissa koordinoitava omaa työtään sekä toimivaltaisten viranomaisten työtä, jotta toiminta olisi yhdenmukaista eri aloilla, sekä arvioitava YLS-arvopaperistamisen yhteydessä mahdollisesti esiin nousevia käytännön kysymyksiä. Koordinoinnin yhteydessä olisi myös kysyttävä markkinatoimijoilta niiden näkemyksiä, jotka olisi otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. Keskustelujen tulokset olisi julkistettava Euroopan valvontaviranomaisten verkkosivustoilla, jotta autettaisiin alullepanijoita, järjestäjiä, arvopaperistamista varten perustettuja erillisyhtiöitä ja sijoittajia arvioimaan YLS-arvopaperistamista ennen tällaisten positioiden liikkeeseenlaskua tai niihin sijoittamista. Tällainen koordinointimekanismi olisi erityisen tärkeä ajanjaksona, joka edeltää tämän asetuksen täytäntöönpanoa.

(11)Sijoittaminen arvopaperistamiseen tai vastuun ottaminen arvopaperistamisista asettaa sijoittajan alttiiksi arvopaperistamisen kohteena olevien lainojen tai vastuiden luottoriskeille, mutta arvopaperistamisjärjestelyt voivat johtaa myös muihin riskeihin, kuten toimeksisaajaan liittyviin riskeihin, malliriskeihin, oikeudellisiin ja operatiivisiin riskeihin, vastapuoliriskeihin, hallinnoijan käyttöön liittyviin riskeihin, likviditeettiriskeihin, keskittymäriskeihin ja luonteeltaan operatiivisiin riskeihin. Näin ollen on tärkeää, että institutionaalisiin sijoittajiin kohdistetaan oikeasuhteisia asianmukaista huolellisuutta koskevia vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ne yksityisten sijoittajien edun vuoksi arvioivat kaiken tyyppisistä arvopaperistamisista aiheutuvat riskit asianmukaisesti. Mainittujen vaatimusten myötä voidaan parantaa luottamusta markkinoilla ja yksittäisten alullepanijoiden, järjestäjien ja sijoittajien välillä. Myös sijoittajien on tarpeen noudattaa asianmukaista huolellisuutta YLS-arvopaperistamisten osalta. Ne voivat käyttää tietolähteenään arvopaperistavien osapuolten antamaa informaatiota, erityisesti YLS-ilmoitusta ja samassa yhteydessä annettuja muita tietoja, minkä pitäisi taata sijoittajille kaikki olennaiset tiedot siitä, kuinka YLS-kriteerit täyttyvät. Institutionaalisten sijoittajien pitäisi voida asianmukaisesti luottaa YLS-ilmoitukseen ja alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön antamiin tietoihin siitä, täyttääkö arvopaperistaminen YLS-kriteerit.

(12)On tärkeää, että sijoittajien edut sekä vastuita vaihdantakelpoisiksi arvopapereiksi muuntavien alullepanijoiden, järjestäjien ja alkuperäisten luotonantajien edut sovitetaan yhteen. Tämän saavuttamiseksi alullepanijalla, järjestäjällä tai alkuperäisellä luotonantajalla olisi säilyttävä merkittävä osuus arvopaperistamisen kohteena olevista vastuista. Näin ollen on tärkeää, että alullepanijat tai järjestäjät pitävät itsellään olennaisen nettomääräisen taloudellisen vastuun kyseisistä riskeistä. Yleisesti ottaen arvopaperistamistransaktioita ei pitäisi strukturoida siten, että pyritään välttämään säilyttämisvaatimuksen soveltaminen. Kyseistä vaatimusta olisi voitava soveltaa kaikissa tilanteissa, joissa voidaan soveltaa arvopaperistamisen taloudellista sisältöä, riippumatta siitä, mitä oikeudellisia rakenteita tai välineitä käytetään. Säilyttämisvaatimuksia ei ole tarpeen soveltaa moninkertaisesti. Mihin tahansa arvopaperistamiseen riittää, että ainoastaan joko alullepanijaan, järjestäjään tai alkuperäiseen luotonantajaan sovelletaan säilyttämisvaatimusta. Samoin, jos arvopaperistamistransaktioiden kohteena on muita arvopaperistettuja positioita, säilyttämisvaatimusta olisi sovellettava ainoastaan sijoituksen kohteena olevaan arvopaperistamiseen. YLS-ilmoitus on osoitus sijoittajille, että alullepanijoilla säilyy olennainen nettomääräinen taloudellinen vastuu arvopaperistamiseen liittyvistä riskeistä. Tiettyjä poikkeuksia olisi tehtävä silloin, kun arvopaperistetut vastuut ovat erityisesti viranomaisten kokonaan, ehdoitta ja peruuttamattomasti takaamia. Kun tukea annetaan takuina tai muussa muodossa julkisista varoista, tämän asetuksen säännöksillä ei rajoiteta valtiontukisääntöjen noudattamista.

(13)Sijoittajien kyky noudattaa asianmukaista huolellisuutta ja siten tehdä tietoon perustuva arvio tietyn arvopaperistamisvälineen luottokelpoisuudesta riippuu siitä, kuinka ne saavat tietoja kyseisistä välineistä. On tärkeää luoda unionin nykyisen säännöstön pohjalta kattava järjestelmä, jossa sijoittajat saavat kaiken tarpeellisen tiedon transaktioiden koko elinkaaren ajan, ja vähentää alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden raportointitehtäviä sekä tehdä sijoittajille helpoksi saada arvopaperistamisista luotettavia tietoja jatkuvasti, mutkattomasti ja ilmaiseksi.

(14)Alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden olisi esitettävä sijoittajaraportissa kaikki olennaisen tärkeät tiedot arvopaperistettujen vastuiden luottoluokasta ja suorituskyvystä, mukaan lukien tiedot, joiden perusteella sijoittaja voi selkeästi tunnistaa arvopaperistettujen vastuiden velallisten maksulaiminlyönnit ja maksukyvyttömyyden sekä velkojen uudelleenjärjestelyt ja anteeksiannot, sitoumusten laiminlyönnit, takaisinostot, maksuvapaat kaudet, tappiot, tappioiden kirjaamiset, takaisinperinnät ja muut arvopaperistettujen vastuiden suorituskykyyn vaikuttavat toimet. Sijoittajaraportissa olisi annettava myös tiedot arvopaperistettujen vastuiden ja arvopaperistettujen tuotteiden liikkeeseenlaskuun liittyvien velkojen tuottamista kassavirroista, mukaan lukien erilliset tiedot arvopaperistamispositioiden tuloista ja suorituksista eli maksuaikataulun mukaan maksetuista pääomista ja koroista, ennakkoon maksetusta pääomasta ja erääntyneistä koroista ja maksuista sekä tiedot laukaisevista tapahtumista, jotka edellyttävät muutoksia maksujen etuoikeusjärjestykseen tai vastapuolten vaihtamista; lisäksi olisi annettava etuoikeusluokittain esitetyt tiedot käytettävissä olevien erillisten takausten määrästä ja muodosta. Vaikka yksinkertaiset, läpinäkyvät ja standardoidut arvopaperistamiset ovat aikaisemmin toimineet hyvin, YLS-vaatimusten täyttäminen ei tarkoita, että arvopaperistamispositiot olisivat riskittömiä, eikä se kerro mitään arvopaperistamisen kohteena olevien vastuiden luottoluokasta. Vaatimusten täyttämistä olisi pikemminkin pidettävä osoituksena siitä, että varovainen ja huolellinen sijoittaja kykenee analysoimaan arvopaperistamiseen sisältyvät riskit. Olisi vahvistettava kahdentyyppisiä YLS-vaatimuksia: yhdet pitkän aikavälin arvopaperistamisia varten ja toiset lyhyen aikavälin arvopaperistamisia varten (omaisuusvakuudelliset yritystodistukset, ABCP); molempiin markkinasegmentteihin olisi suurelta osin sovellettava samankaltaisia vaatimuksia, joita mukautettaisiin segmenttien rakenteellisten ominaisuuksien mukaan. Nämä markkinat toimivat eri tavalla: ABCP-ohjelmissa perustana on useita ABCP-transaktioita, joiden sisältämät lyhytaikaiset saamiset on erääntymisen jälkeen korvattava uusilla. YLS-kriteereissä on myös otettava huomioon järjestäjä, jolla maksuvalmiustuen tarjoajana on tärkeä asema ABCP-arvopaperistamisessa.

(15)Tässä ehdotuksessa YLS-arvopaperistamiseksi katsotaan ainoastaan ”todellisen myynnin” kriteerin täyttävät transaktiot. Tällöin arvopaperistettujen vastuiden omistajuus siirtyy tai se tosiasiallisesti luovutetaan liikkeeseenlaskijayhteisölle, joka on arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö. Arvopaperistettujen vastuiden siirtoon arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle ei pitäisi soveltaa ankaria transaktion peräyttämistä koskevia säännöksiä myyjän maksukyvyttömyyden yhteydessä. Tällaiset ankarat peräyttämissäännökset sisältävät muun muassa mutta ei ainoastaan säännöksiä, joiden nojalla myyjän selvitysmies voi kumota kohde-etuuksiin liittyvien vastuiden myynnin yksinomaan sillä perusteella, että myynti on tapahtunut tietyn ajanjakson aikana ennen myyjän maksukyvyttömyyden toteamista, tai säännöksiä, joiden mukaan arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö voi estää tällaisen kumoamisen vain, jos se voi osoittaa, ettei se ollut tietoinen myyjän maksukyvyttömyydestä myynnin tapahtuessa.

(16)Muissa kuin ”todellisen myynnin” kriteerin täyttävissä arvopaperistamisissa kohteena olevia vastuita ei siirretä tällaiselle liikkeeseenlaskuyhteisölle, vaan arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvä luottoriski siirretään johdannaissopimuksella tai takaussopimuksella. Tämä lisää vastapuoliriskiä ja mahdollista monimutkaisuutta, joka liittyy erityisesti johdannaissopimuksen sisältöön. Tähänastiset kansainväliset ja unionin tasolla toteutetut analyysit eivät ole antaneet riittävästi pohjaa määrittää YLS-kriteerejä kyseisten arvopaperistamisvälinetyyppien osalta. Tulevaisuudessa olisi tärkeää arvioida, ovatko tietyt synteettiset arvopaperistamiset, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi finanssikriisin aikana ja jotka ovat yksinkertaisia, läpinäkyviä ja standardoituja, YLS-kriteerien mukaisia. Tältä pohjalta komissio aikoo arvioida, olisiko jossakin tulevassa ehdotuksessa otettava YLS-nimityksen piiriin sellaiset arvopaperistamiset, jotka eivät täytä ”todellisen myynnin” kriteeriä.

(17)Myyjältä arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle siirrettyjen arvopaperistettujen vastuiden olisi täytettävä ennalta määritellyt ja selkeät hyväksyttävyyskriteerit, joissa ei sallita kyseisiin vastuisiin kohdistuvaa harkinnanvaraista aktiivista salkunhoitoa. Vahvistusilmoitusten ja takuiden vastaisten vastuiden korvaamista toisilla ei periaatteessa pitäisi katsoa aktiiviseksi salkunhoidoksi.

(18)Jotta voidaan varmistaa, että sijoittajat noudattavat asianmukaista huolellisuutta, ja helpottaa arvopaperistamiseen liittyvien riskien arviointia, on tärkeää, että arvopaperistamistransaktioiden vakuutena on sellaisten vastuiden pooli, jotka ovat omaisuuserätyypiltään homogeenisiä, kuten asuntolainapoolit, yrityslainapoolit, leasingsopimukset ja luottojärjestelyt samaan luokkaan kuuluville yrityksille pääomamenojen tai liiketoimintojen rahoittamiseksi, poolit, jotka koostuvat autolainoista ja autoleasingsopimuksista lainanottajille tai vuokraajille, tai poolit jotka koostuvat yksityishenkilöille henkilökohtaisten tai perhesyiden taikka kotitalouksien kulutukseen liittyvien syiden vuoksi myönnettävistä lainoista ja luottojärjestelyistä.

(19)On tärkeää ehkäistä puhtaiden ”luo ja hajauta” -mallien esiintyminen. Niissä luotonantajat myöntävät luottoja löysin ja heikoin myöntämisperustein, sillä ne tietävät ennalta, että luottoihin liittyvät riskit myydään lopulta kolmansille osapuolille. Siksi arvopaperistettavien vastuiden olisi oltava peräisin alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan tavanomaisesta liiketoiminnasta sellaisten luotonmyöntämiskäytäntöjen mukaisesti, jotka ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin käytännöt, joita alullepanija tai alkuperäinen luotonantaja soveltaa samankaltaisten arvopaperistamattomien vastuiden alullepanon yhteydessä. Luotonmyöntämiskäytäntöjä koskevat olennaiset muutokset olisi ilmoitettava täysimääräisesti mahdollisille sijoittajille. Alullepanijalla tai alkuperäisellä luotonantajalla olisi oltava asiantuntemusta kyseisiin arvopaperistettuihin vastuisiin rinnastettavien vastuiden alullepanosta. Jos kyse on arvopaperistamisista, joissa arvopaperistetut vastuut ovat asuntolainoja, lainapooli ei saisi sisältää lainoja, joita on markkinoitu ja jotka on merkitty olettaen, että lainan hakijalle tai mahdollisille välittäjille on annettu tieto siitä, että lainanantaja ei välttämättä todenna toimitettuja tietoja. Lainanottajan luottokelpoisuuden arvioinnin olisi täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/17/EU tai direktiivissä 2008/48/EY säädetyt vaatimukset tai kolmansissa maissa voimassa olevat vastaavat vaatimukset.

(20)Jos alullepanijat, järjestäjät ja arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt haluavat käyttää arvopaperistamistensa yhteydessä nimitystä ”YLS”, niiden olisi ilmoitettava sijoittajille, toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV), että kyseinen arvopaperistaminen täyttää YLS-vaatimukset. EAMV:n olisi tämän jälkeen annettava tästä tieto verkkosivustollaan julkaistavassa luettelossa. Arvopaperistamisen liikkeeseenlaskun merkitseminen EAMV:n luetteloon ilmoitetuista YLS-arvopaperistamisista ei tarkoita, että EAMV tai joku muu toimivaltainen viranomainen olisi todistanut, että kyseinen arvopaperistaminen täyttää YLS-vaatimukset. YLS-vaatimusten noudattaminen on yksinomaan alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden vastuulla. Näin varmistetaan, että alullepanijat, järjestäjät ja arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt ottavat vastuun väitteestään, että kyseessä on YLS-arvopaperistaminen ja että markkinat ovat läpinäkyvät.

(21)Jos arvopaperistaminen ei enää täytä YLS-vaatimuksia, alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön olisi välittömästi ilmoitettava asiasta EAMV:lle. Lisäksi jos toimivaltainen viranomainen on määrännyt hallinnollisia seuraamuksia tai korvaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät YLS-arvopaperistamiseksi ilmoitettuun arvopaperistamiseen, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen olisi välittömästi ilmoitettava asiasta EAMV:lle, jotta se voidaan merkitä YLS-ilmoitusten luetteloon ja sijoittajat saavat tiedon tällaisista seuraamuksista ja YLS-ilmoitusten luotettavuudesta. Maineensa vuoksi on alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden edun mukaista tehdä huolellisesti harkittuja ilmoituksia.

(22)Sijoittajien olisi noudatettava sijoitusten suhteen asianmukaista huolellisuutta, joka on oikeassa suhteessa riskeihin, mutta niiden olisi voitava luottaa YLS-ilmoituksiin ja tietoon, jonka alullepanija, järjestäjä ja arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö antavat YLS-vaatimusten noudattamisesta.

(23)Kolmansien osapuolien osallistuminen sen tarkistamiseen, että arvopaperistamisessa noudatetaan YLS-vaatimuksia, voi olla alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden kannalta hyödyllistä ja se voi lisätä markkinoiden luottamusta YLS-arvopaperistamisiin. On kuitenkin olennaisen tärkeää, että sijoittajat tekevät oman arviointinsa, ottavat vastuun sijoituspäätöksistään eivätkä luota mekaanisesti tällaisiin kolmansiin osapuoliin.

(24)Jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset ja annettava niille tarvittavat valvonta-, tutkinta- ja seuraamusvaltuudet. Hallinnolliset seuraamukset ja korvaavat toimenpiteet olisi periaatteessa julkistettava. Koska sijoittajat, alullepanijat, järjestäjät, alkuperäiset luotonantajat ja arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt voivat olla sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin ja niiden valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset voivat olla eri sektoreilta, tiivis yhteistyö näiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 24 mukaisesti Euroopan keskuspankki (EKP) mukaan lukien, ja Euroopan valvontaviranomaisten kanssa olisi varmistettava keskinäisellä tietojenvaihdolla ja avustamisella valvontatehtävissä.

(25)Toimivaltaisten viranomaisten olisi koordinoitava tiiviisti valvontaansa ja varmistettava päätösten johdonmukaisuus, erityisesti tämän asetuksen rikkomistapauksissa. Jos rikkomisessa on kyse virheellisestä tai harhaanjohtavasta ilmoituksesta, rikkomisen havainneen toimivaltaisen viranomaisen olisi annettava asiasta tieto myös Euroopan valvontaviranomaisille ja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. EAMV:n ja tarvittaessa Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean olisi voitava käyttää sitovaa sovittelua koskevia valtuuksiaan.

(26)Asetuksella edistetään arvopaperimarkkinoiden keskeisten osatekijöiden yhdenmukaistamista, rajoittamatta kuitenkaan markkinalähtöistä arvopaperimarkkinoiden prosessien ja käytäntöjen täydentävää yhdenmukaistamista. Tästä syystä on olennaisen tärkeää, että markkinatoimijat ja alan järjestöt jatkavat edelleen markkinoiden käytäntöjen standardointia ja erityisesti arvopaperistamiseen liittyvien asiakirjojen standardointia. Komissio seuraa huolellisesti markkinatoimijoiden standardointityötä ja raportoi siitä.

(27)Yhteissijoitusyrityksiä koskeva direktiivi (UCITS), Solvenssi II -direktiivi, luottoluokituslaitosasetus, vaihtoehtoisia sijoitusrahaston hoitajia koskeva direktiivi (AIFM) ja Euroopan markkinarakenneasetus (EMIR), joiden päätavoite on toimivien sisämarkkinoiden luominen, erityisesti varmistamalla, että sisämarkkinoilla on kaikille institutionaalisille sijoittajille tasapuoliset toimintaedellytykset, olisi muutettava vastaavasti, jotta voidaan varmistaa, että EU:n oikeudellinen kehys on arvopaperistamiseen liittyvien säännösten osalta tämän asetuksen kanssa johdonmukainen.

(28)Asetukseen (EU) N:o 648/2012 tehtävistä muutoksista voidaan todeta, että OTC-johdannaissopimuksiin, joita arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt ovat tehneet, ei tulisi soveltaa määritysvelvoitetta, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Näin on siksi, että arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden kanssa tehtyjen OTC-johdannaissopimusten vastapuolet ovat arvopaperistamiseen liittyvien järjestelyjen perusteella vakuusvelkojia ja riittävästä vastapuoliriskin suojasta on yleensä jo huolehdittu. Muiden kuin keskusvastapuolen määrittämien johdannaisten osalta vaadittujen vakuuksien tasossa olisi otettava huomioon myös arvopaperistamisjärjestelyjen rakenne ja niissä jo annettu suoja.

(29)Katetut joukkolainat ja arvopaperistamiset ovat jossain määrin korvattavissa toisillaan. Jotta voitaisiin välttää kilpailun vääristymisen tai sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön mahdollisuus arvopaperistamisen ja katettujen joukkolainojen käytön välillä sen seurauksena, että katettujen joukkolainojen yhteisöjen ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden tekemien OTC-johdannaissopimusten kohtelu on keskenään erilainen, asetus (EU) N:o 648/2012 olisi muutettava myös niin, että katettujen joukkolainojen yhteisöt vapautetaan määritysvelvoitteesta ja varmistetaan, että katettujen joukkolainojen yhteisöihin sovelletaan samoja kahdenvälisiä marginaaleja.

(30)Riskinsäilyttämisvaatimuksen määrittämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat teknisiä sääntelystandardeja, joissa säädetään riskin säilyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, säilyttämisen tason mittaamisesta, tietyistä säilytettyä riskiä koskevista kielloista, konsolidoidusta säilyttämisestä ja poikkeuksen myöntämisestä tietyille transaktioille. Koska EPV:llä on asiantuntemusta delegoitujen säädösten määrittelystä, komissio olisi hyödynnettävä tätä asiantuntemusta delegoitujen säädösten valmistelussa. EPV:n olisi neuvoteltava tiiviisti muiden kahden Euroopan valvontaviranomaisen kanssa.

(31)Jotta sijoittajat saisivat arvopaperistamisista luotettavia tietoja koko ajan, helposti ja maksutta, komissiolle olisi siirrettävä myös valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat teknisiä sääntelystandardeja arvopaperistettuja vastuita koskevista vertailukelpoisista tiedoista, säännöllisistä sijoittajaraporteista ja vaatimuksista, jotka verkkosivuston, jolla tiedot asetetaan arvopaperistamispositioiden haltijoiden saataville, on täytettävä. Koska EAMV:llä on asiantuntemusta delegoitujen säädösten määrittelystä, komission olisi hyödynnettävä tätä asiantuntemusta delegoitujen säädösten valmistelussa. EAMV:n olisi neuvoteltava tiiviisti muiden kahden Euroopan valvontaviranomaisen kanssa.

(32)Jotta prosessi olisi sijoittajille, alullepanijoille, järjestäjille ja arvopaperistamista varten perustetuille erillisyhtiöille helpompi, komissiolle olisi siirrettävä myös valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat teknisiä sääntelystandardeja YLS-ilmoitusten mallista, jonka avulla sijoittajat ja toimivaltaiset viranomaiset saavat riittävästi tietoa voidakseen arvioida, noudatetaanko YLS-vaatimuksia. Koska EAMV:llä on asiantuntemusta delegoitujen säädösten määrittelystä, komission olisi hyödynnettävä tätä asiantuntemusta delegoitujen säädösten valmistelussa. EAMV:n olisi neuvoteltava tiiviisti muiden kahden Euroopan valvontaviranomaisen kanssa.

(33)Toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö- ja tietojenvaihtovelvoitteen ehtojen määrittämiseksi komissiolle olisi siirrettävä myös valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat teknisiä sääntelystandardeja, joissa määritetään vaihdettavat tiedot ja ilmoitusvelvoitteiden sisältö ja laajuus. Koska EAMV:llä on asiantuntemusta delegoitujen säädösten määrittelystä, komission olisi hyödynnettävä tätä asiantuntemusta delegoitujen säädösten valmistelussa. EAMV:n olisi neuvoteltava tiiviisti muiden kahden Euroopan valvontaviranomaisen kanssa.

(34)Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(35)Koska arvopaperistamismarkkinat toimivat maailmanlaajuisesti ja olisi varmistettava arvopaperistamisessa osallisina oleville insitutionaalisille sijoittajille ja yhteisöille sisämarkkinoilla tasapuoliset toimintaedellytykset, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan tavoitteiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(36)Tätä asetusta olisi sovellettava sellaisiin arvopaperistamisiin, joiden arvopaperit on laskettu liikkeeseen tämän asetuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

(37)Alullepanijat, järjestäjät ja arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt saavat käyttää tämän asetuksen voimaantulopäivänä liikkeessä olevista arvopaperistamispositioistaan YLS-nimitystä, jos arvopaperistaminen on YLS-vaatimusten mukainen. Siksi alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden olisi voitava antaa EAMV:lle tämän asetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukainen YLS-ilmoitus.

(38)Asianmukaista huolellisuutta koskevat vaatimukset ovat oleellisin osin peräisin voimassa olevasta unionin lainsäädännöstä ja niitä olisi näin ollen sovellettava arvopaperistamisiin, jotka on laskettu liikkeeseen 1 päivänä tammikuuta 2011 tai sen jälkeen, ja arvopaperistamisiin, jotka on laskettu liikkeeseen ennen kyseistä päivämäärää, jos uusia arvopaperistettuja vastuita on lisätty tai korvattu 31 päivän joulukuuta 2014 jälkeen. Siihen asti, kunnes tämän asetuksen mukaisia riskin säilyttämistä koskevia teknisiä sääntelystandardeja aletaan soveltaa, olisi sovellettava komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 625/2014 asiaa koskevia artikloja, joissa määritetään asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa määriteltyjä luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevat riskinsäilyttämisvaatimukset. Oikeusvarmuussyistä luottolaitoksiin tai sijoituspalveluyrityksiin, vakuutusyrityksiin, jälleenvakuutusyrityksiin ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajiin olisi tämän asetuksen voimaantulopäivänä liikkeessä olevien arvopaperistamispositioidensa osalta sovellettava edelleen asetuksen (EU) N:o 575/2013 405 artiklaa, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 625/2014 1, 2 ja 3 lukua sekä 22 artiklaa, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 2015/35 254 ja 255 artiklaa ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 231/2013 51 artiklaa. Siihen asti, kunnes aletaan soveltaa teknisiä sääntelystandardeja, jotka komissio hyväksyy tämän asetuksen mukaisesti, alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden olisi läpinäkyvyysvelvoitteiden noudattamiseksi asetettava delegoidun asetuksen (EU) N:o 2015/3 liitteissä I–VIII mainitut tiedot saataville tämän asetuksen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustollaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan arvopaperistamista koskeva yleinen kehys. Siinä määritellään arvopaperistaminen ja säädetään asianmukaista huolellisuutta, riskin säilyttämistä ja läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset arvopaperistamisiin osallistuville osapuolille, kuten institutionaalisille sijoittajille, alullepanijoille, järjestäjille, alkuperäisille luotonantajille ja arvopaperistamista varten perustetuille erillisyhtiöille. Lisäksi siinä säädetään yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun arvopaperistamisen eli niin kutsutun YLS-arvopaperistamisen kehyksestä.

2.Tätä asetusta sovelletaan arvopaperistamisiin liittyviä vastuita ottaviin institutionaalisiin sijoittajiin sekä alullepanijoihin, alkuperäisiin luotonantajiin, järjestäjiin ja arvopaperistamista varten perustettuihin erillisyhtiöihin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)’arvopaperistamisella’ liiketointa tai järjestelmää, jolla vastuuseen tai määritettyyn vastuujoukkoon liittyvä luottoriski jaetaan etuoikeusluokkiin ja jolla on kummatkin seuraavat ominaisuudet:

(a)liiketoimen tai järjestelmän maksut riippuvat vastuiden tai määritetyn vastuujoukon suorituskyvystä;

(b)etuoikeusluokkien järjestys määrittää tappioiden jakautumisen liiketoimen tai järjestelmän voimassaoloaikana;

(2)’arvopaperistamista varten perustetulla erillisyhtiöllä (securitisation special purpose entity, SSPE)’ sellaista trustia tai muuntyyppistä oikeushenkilöä kuin alullepanijaa tai järjestäjää, joka on perustettu yhden tai useamman arvopaperistamisen toteuttamiseksi, jonka toiminta on rajattu tämän tavoitteen saavuttamisen edellyttämiin tehtäviin, jonka rakenteen tarkoituksena on erottaa SSPE:n velvoitteet alullepanijan velvoitteista ja johon liittyvän etuyhteyden haltijoilla on rajoitukseton oikeus antaa vakuudeksi tai luovuttaa kyseiset etuyhteydet;

(3)’alullepanijalla’ yhteisöä, joka

(a)on osallistunut joko itse tai suoraan tai välillisesti siihen etuyhteydessä olevien yhteisöjen kautta alkuperäiseen sopimukseen, jonka perusteella velallisen tai mahdollisen velallisen sellaiset velvoitteet tai mahdolliset velvoitteet, joihin liittyvät omaisuuserät arvopaperistetaan, ovat syntyneet; tai

(b)hankkii kolmannen osapuolen omaisuuserät omaan lukuunsa ja arvopaperistaa ne;

(4)’uudelleenarvopaperistamisella’ arvopaperistamista, jossa vähintään yksi arvopaperistettavista omaisuuseristä on arvopaperistamispositio;

(5)’järjestäjällä’ sellaista muuta asetuksen (EU) N:o 2013/575 4 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa määriteltyä luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä kuin alullepanijaa, joka järjestää omaisuusvakuudellisen yritystodistusohjelman tai muun arvopaperistamistransaktion tai -järjestelmän, jonka kautta kolmansilta yksiköiltä hankitaan omaisuuseriä, ja hoitaa sitä;

(6)’etuoikeusluokalla’ sopimusperusteisesti muodostettua vastuuseen tai vastuujoukkoon liittyvää luottoriskisegmenttiä, kun positioon segmentissä liittyy suurempi tai pienempi luottotappioriski kuin samansuuruiseen positioon muussa segmentissä, ottamatta huomioon luottosuojaa, jonka kolmas osapuoli tarjoaa suoraan position haltijoille kyseisessä segmentissä tai muissa segmenteissä;

(7)’yritystodistusten arvopaperistamisohjelmalla’ tai ’ABCP-ohjelmalla’ arvopaperistamisohjelmaa, jonka kautta liikkeeseen lasketut arvopaperit ovat pääasiallisesti omaisuusvakuudellisia yritystodistuksia, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi vuosi;

(8)’yritystodistustransaktiolla’ tai ’ABCP-transaktiolla’ ABCP-ohjelman puitteissa tapahtuvaa arvopaperistamista;

(9)’perinteisellä arvopaperistamisella’ arvopaperistamista, jossa arvopaperistettavat vastuut siirretään taloudellisesti. Tämä toteutetaan siirtämällä arvopaperistettujen vastuiden omistusoikeus alullepanevalta laitokselta arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle tai arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön osittaisen omistusyhteyden kautta. Liikkeeseenlasketut arvopaperit eivät aiheuta maksuvelvoitteita alullepanevalle laitokselle;

(10)’synteettisellä arvopaperistamisella’ arvopaperistamista, jossa riskin siirto tapahtuu käyttämällä luottojohdannaisia tai takauksia ja arvopaperistettavat vastuut säilyvät alullepanijan vastuina;

(11)’sijoittajalla’ henkilöä, jolla on hallussaan arvopaperistamisesta johtuvia arvopapereita;

(12)’institutionaalisilla sijoittajilla’ vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II) 13 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä vakuutusyrityksiä; direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 4 kohdassa määriteltyjä jälleenvakuutusyrityksiä; ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/41/EY 25 soveltamisalaan kyseisen direktiivin 2 artiklan mukaisesti, jollei jäsenvaltio ole kyseisen direktiivin 5 artiklan mukaisesti päättänyt olla soveltamatta mainittua direktiiviä tai osia siitä kyseiseen laitokseen; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU 26 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajaa, joka hoitaa ja/tai markkinoi vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa; tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EU 27 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyä yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiötä; tai sisäisesti hoidettua yhteissijoitusyritystä, joka on direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saanut sijoitusyritys ja joka ei ole nimennyt kyseisen direktiivin nojalla toimiluvan saanutta rahastoyhtiötä hoitajakseen; tai asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa määriteltyjä luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä;

(13)’hallinnoijalla’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 142 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä yhteisöä;

(14)’likviditeettisopimuksella’ arvopaperistamispositiota, joka syntyy sellaisella sopimuksella, jolla hankitaan oikea-aikaiset rahavirrat sijoittajille varmistavaa rahoitusta;

(15)’uudistettavalla vastuulla’ vastuuta, jonka määrä saa sovittuun limiittiin asti vaihdella asiakkaiden nostojen ja takaisinmaksujen mukaan;

(16)’uudistettavalla arvopaperistamisella’ arvopaperistamista, jossa itse arvopaperistamisrakenne uusiutuu (eli vastuu lisätään vastuuryhmään tai poistetaan siitä) ja jossa perustana olevat vastuut saattavat uusiutua tai jäädä uusiutumatta;

(17)’ennenaikaista kuoletusta koskevilla ehdoilla’ uudistettavien vastuiden arvopaperistamisessa tai uudistettavassa arvopaperistamisessa olevaa sopimuslauseketta, jossa edellytetään, että sijoittajan positioita lunastetaan tietyissä tilanteissa ennen kuin liikkeeseenlaskettujen arvopapereiden alkuperäinen maturiteetti päättyy;

(18)’suuririskisimmällä etuoikeusluokalla’ arvopaperistamisen heikointa etuoikeusluokkaa, joka kantaa ensimmäisenä tappion arvopaperistetuissa vastuissa ja suojaa näin ollen toiseksi suuririskisintä etuoikeusluokkaa tai mahdollisia parempia etuoikeusluokkia.

2 luku

Kaikkeen arvopaperistamiseen sovellettavat säännökset

3 artikla

Institutionaalisille sijoittajille asetettavat asianmukaista huolellisuutta koskevat vaatimukset

1.Ennen vastuun ottamista arvopaperistamisesta institutionaalisen sijoittajan on todennettava, että

(a)jollei alullepanija tai alkuperäinen luotonantaja ole asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa määritelty luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, alullepanija tai alkuperäinen luotonantaja myöntää kaikki luottonsa vakuuttavasti perusteltujen ja hyvin määriteltyjen kriteerien perusteella ja soveltamalla selkeästi määriteltyjä prosesseja kyseisten luottojen myöntämisessä, muuttamisessa, uudistamisessa ja rahoituksessa, ja sillä on käytössä tehokkaita järjestelmiä kyseisten kriteerien ja prosessien soveltamiseksi;

(b)alullepanija, järjestäjä tai alkuperäinen luotonantaja säilyttää olennaisen nettomääräisen taloudellisen osuuden tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti ja ilmoittaa siitä institutionaaliselle sijoittajalle 5 artiklan mukaisesti;

(c)alullepanija, järjestäjä ja arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö asettaa tämän asetuksen 5 artiklassa vaaditut tiedot saataville kyseisessä artiklassa säädetyin väliajoin ja menettelytavoin;

2.Ennen vastuun ottamista arvopaperistamisesta institutionaalisten sijoittajien on myös suoritettava asianmukaista huolellisuutta noudattaen arviointi, joka on oikeassa suhteessa riskeihin ja käsittää vähintään seuraavat näkökohdat:

(a)yksittäiseen arvopaperistamispositioon ja sen perustana oleviin vastuisiin liittyvät riskien ominaispiirteet;

(b)kaikki arvopaperistamiseen liittyvät rakenteelliset tekijät, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa arvopaperistamisposition suorituskykyyn, kuten maksujen sopimusperusteinen etuoikeusjärjestys, maksujen etuoikeusjärjestykseen liittyvät laukaisevat tapahtumat, erilliset takaukset, likviditeettisopimukseen edullisesti vaikuttavat takaukset, markkina-arvolaukaisijat ja sopimuskohtaiset maksukyvyttömyyden määritelmät;

(c)YLS-arvopaperistamiseksi nimettyjen arvopaperistamisten osalta se, täyttääkö arvopaperistaminen 7–10 artiklassa tai 11–14 artiklassa säädetyt YLS-vaatimukset. Institutionaaliset sijoittajat voivat riittävässä määrin luottaa 14 artiklan 1 kohdan mukaiseen YLS-ilmoitukseen sekä alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön ilmoittamiin tietoihin YLS-vaatimusten täyttämisestä.

3.Arvopaperistamisesta vastuun ottavilta institutionaalisilta sijoittajilta edellytetään, että ne ainakin:

(a)ottavat käyttöön kirjalliset menettelyt, jotka ovat oikeassa suhteessa arvopaperistamisposition riskiprofiiliin ja soveltuvat niiden kaupankäyntivarastoon ja mahdolliseen muuhun rahoitustoimintaan, jotta ne voivat jatkuvasti seurata 1 ja 2 kohdan noudattamista ja arvopaperistamisposition ja sen perustana olevien vastuiden kehitystä ja suorituskykyä. Tarvittaessa kyseisiin kirjallisiin menettelyihin on sisällyttävä menettelyjä, joilla seurataan vastuun tyyppiä, niiden lainojen prosenttiosuutta, jotka ovat olleet erääntyneinä yli 30, 60 ja 90 päivää, maksukyvyttömyysasteita, ennakkomaksuasteita, ulosmittauksessa olevia lainoja, takaisinperintäasteita, takaisinostoja, lainojen muuttamista, maksuvapaita kausia, vakuuksien tyyppejä ja hallintaa, arvopaperistamisen kohteena olleiden vastuiden luottopisteytyksen tai muiden luottokelpoisuusmittareiden mukaista frekvenssijakaumaa, toimialoittaista tai maantieteellistä hajaantuneisuutta sekä lainan ja vakuuden suhdetta koskevaa frekvenssijakaumaa soveltaen luokkarajoja, jotka helpottavat riittävää herkkyysanalyysiä. Jos arvopaperistetut vastuut itse ovat arvopaperistamisia, institutionaalisten sijoittajien on seurattava myös kyseisten arvopaperistamisten kohteena olevia vastuita;

(b)suorittavat säännöllisesti stressitestejä arvopaperistettuja vastuita tukevista kassavirroista ja vakuusarvoista; stressitestien on oltava oikeassa suhteessa arvopaperistamisposition riskin luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen;

(c)varmistavat, että ylimmälle hallintoelimelle suunnattu sisäinen raportointi on riittävää, jotta se on tietoinen arvopaperistamispositioista aiheutuvasta olennaisesta riskistä, ja että näiden sijoitusten riskejä hallitaan asianmukaisesti;

(d)pystyvät osoittamaan pyynnöstä toimivaltaisille viranomaisilleen kunkin yksittäisen arvopaperistamispositionsa osalta, että niillä on kattava ja syvällinen käsitys positiosta ja sen perustana olevista vastuista ja että ne ovat ottaneet käyttöön kirjalliset toimintaperiaatteet ja menettelyt riskinhallintaansa ja asiaankuuluvien tietojen kirjaamista varten.

4 artikla

Riskin säilyttäminen

1.Alullepanijan, järjestäjän tai alkuperäisen luotonantajan on säilytettävä jatkuvasti vähintään viiden prosentin olennainen nettomääräinen taloudellinen osuus arvopaperistamisesta. Jos alullepanija, järjestäjä tai alkuperäinen luotonantaja eivät ole sopineet keskenään, mikä niistä säilyttää olennaisen nettomääräisen taloudellisen osuuden, alullepanijan on säilytettävä olennainen nettomääräinen taloudellinen osuus. Säilyttämisvaatimuksia ei sovelleta mihinkään arvopaperistamiseen moninkertaisesti. Olennainen nettomääräinen taloudellinen osuus mitataan alussa, ja se määritellään taseen ulkopuolisten erien nimellisarvoa käyttäen. Olennaista nettomääräistä taloudellista osuutta ei saa jakaa erityyppisten säilyttäjien kesken eikä siihen saa soveltaa minkäänlaista luottoriskin vähentämistekniikkaa tai suojausta.

Tätä artiklaa sovellettaessa yhteisöä ei pidetä alullepanijana, jos yhteisön perustamisen tai toiminnan ainoana tarkoituksena on arvopaperistaa vastuita.

2.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetuksi vähintään viiden prosentin suuruisen olennaisen nettomääräisen taloudellisen osuuden säilyttämiseksi katsotaan ainoastaan seuraavat:

(a)vähintään viiden prosentin säilyttäminen kunkin myydyn tai sijoittajille siirretyn etuoikeusluokan nimellisarvosta;

(b)uudistettavan arvopaperistamisen tai uudistettavien vastuiden arvopaperistamisen tapauksessa alullepanijan osuuden säilyttäminen niin, että se on vähintään viisi prosenttia kunkin arvopaperistetun vastuun nimellisarvosta;

(c)satunnaisvalinnalla valittujen vastuiden säilyttäminen niin, että ne vastaavat vähintään viittä prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta siinä tapauksessa, että tällaiset arvopaperistamattomat vastuut olisi muuten arvopaperistettu, edellyttäen, että mahdollisesti arvopaperistettuja vastuita on alun perin vähintään 100 kappaletta;

(d)suuririskisimmän etuoikeusluokan säilyttäminen sekä tarvittaessa, jos säilyttäminen ei ole suuruudeltaan viittä prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellismäärästä, muiden etuoikeusluokkien, joilla on sama tai huonompi riskiprofiili kuin sijoittajille siirretyillä tai myydyillä etuoikeusluokilla ja jotka eivät eräänny aikaisemmin kuin sijoittajille siirretyt tai myydyt etuoikeusluokat, säilyttäminen niin, että se vastaa kaikkiaan vähintään viittä prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta;

(e)suuririskisimmän vastuun säilyttäminen niin, että se on vähintään viisi prosenttia jokaisesta arvopaperistetusta vastuusta arvopaperistamisessa.

3.Kun direktiivissä 2002/87/EY tarkoitettu unioniin sijoittautunut emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, asetuksessa (EU) N:o 575/2013 tarkoitettu unioniin sijoittautunut emoyrityksenä toimiva luottolaitos tai rahoitusalan holdingyhtiö tai jokin sen tytäryrityksistä arvopaperistaa alullepanijana tai järjestäjänä yhdestä tai useammasta konsolidoidun valvonnan alaan kuuluvasta luottolaitoksesta, sijoituspalveluyrityksestä tai muusta rahoituslaitoksesta peräisin olevia vastuita, 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset voidaan täyttää unioniin sijoittautuneen emoyrityksenä toimivan luottolaitoksen, rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön konsolidoidun aseman perusteella.

Ensimmäistä alakohtaa kohtaa sovelletaan vain, kun arvopaperistetut vastuut luoneet luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset tai rahoituslaitokset sitoutuvat noudattamaan direktiivin 2013/36/EU 79 artiklassa säädettyjä vaatimuksia ja toimittavat tämän asetuksen 5 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat tiedot oikea-aikaisesti alullepanijalle tai järjestäjälle ja unioniin sijoittautuneelle EU:ssa emoyrityksenä toimivalle luottolaitokselle, rahoitusalan holdingyhtiölle tai rahoitusalan sekaholdingyhtiölle.

4.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos arvopaperistetut vastuut ovat seuraaviin yhteisöihin liittyviä vastuita tai näiden yhteisöjen kokonaan, ehdoitta ja peruuttamattomasti takaamia:

(a)keskushallinnot ja keskuspankit;

(b)jäsenvaltioiden aluehallinnot, paikallisviranomaiset ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa tarkoitetut julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset;

(c)laitokset, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaisesti korkeintaan 50 prosentin riskipainoa;

(d)asetuksen (EU) N:o 575/2013 117 artiklassa luetellut kansainväliset kehityspankit.

5.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta selkeään, läpinäkyvään ja helposti saatavaan indeksiin perustuviin liiketoimiin, kun taustalla olevat referenssiomaisuuserät ovat vastaavat kuin ne, joista koostuu laajalti kaupan kohteena olevien erien indeksi, tai kun ne ovat muita vaihdantakelpoisia arvopapereita kuin arvopaperistamispositioita.

6.Euroopan pankkiviranomainen (EPV) laatii tiiviissä yhteistyössä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, jäljempänä ’EVLEV’, kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään yksityiskohtaisemmin riskinsäilyttämisvaatimus erityisesti seuraavilta osin:

(a)edellä olevan 2 kohdan mukaista riskin säilyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, synteettinen tai ehdollinen säilyttämismuoto mukaan lukien;

(b)edellä 1 kohdassa tarkoitetun säilyttämisen tason mittaaminen;

(c)säilytettävän osuuden suojauksen tai myynnin kielto;

(d)edellä olevan 3 kohdan mukaisen konsolidoidun säilyttämisen edellytykset;

(e)edellytykset, jotka koskevat poikkeuksen myöntämistä 5 kohdassa tarkoitetuille selkeään, läpinäkyvään ja helposti saatavaan indeksiin perustuville liiketoimille.

EPV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [six months after entry into force of this Regulation].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Alullepanijoita, järjestäjiä sekä arvopaperistamista varten perustettuja erillisyhtiöitä koskevat läpinäkyvyysvaatimukset

1.Alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on 2 kohdan mukaisesti asetettava vähintään seuraavat tiedot arvopaperistamispositioiden haltijoiden sekä tämän asetuksen 15 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten saataville:

(a)arvopaperistamisen perustana olevia vastuita koskevat tiedot neljännesvuosittain tai, kun kyseessä on ABCP-ohjelma, tiedot perustana olevista saamisista tai lainasaamisista kuukausittain;

(b)soveltuvin osin seuraavat asiakirjat, mukaan lukien yksityiskohtainen kuvaus arvopaperistamisen maksujen etuoikeusjärjestyksestä:

i)    lopullinen tarjousasiakirja tai esite sekä transaktion päätösasiakirjat lukuun ottamatta oikeudellisia lausuntoja;

ii)    perinteisen arvopaperistamisen osalta omaisuuden myyntisopimus, luovutus-, uudistamis- tai siirtosopimus sekä mahdolliset asiaan liittyvät luottamuksenilmaisut;

iii)    johdannais- ja takuusopimukset ja kaikki asiankuuluvat vakuusjärjestelyjä koskevat asiakirjat, kun arvopaperistettavat vastuut säilyvät alullepanijan vastuina;

iv)    transaktioiden hallinnointi- ja varahallinnointisopimukset, hallinnolliset ja kassanhallintasopimukset;

v)    perustamiskirjat, vakuuskirjat, edustussopimukset, tilipankkisopimukset, taatut investointisopimukset, yhtiösopimusten ehdot tai master trust -järjestelyjen puitesopimukset tai master trust -järjestelyjen määritelmiä koskevat sopimukset tai oikeudelliselta merkitykseltään vastaavat oikeudelliset asiakirjat;

vi)    kaikki asiaan liittyvät lainanantajien väliset sopimukset, johdannaisia koskevat asiakirja-aineistot, pääomalainasopimukset, startup-lainasopimukset ja likviditeettisopimukset;

vii)    mahdolliset muut transaktion ymmärtämiseksi olennaiset tausta-aineistot;

(c)siinä tapauksessa, että esitettä ei ole laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY 28 mukaisesti, tiivistelmä transaktiosta tai yleiskatsaus arvopaperistamisen keskeisistä ominaisuuksista, mukaan lukien tarvittaessa

i)    tiedot sopimuksen rakenteesta;

ii)    tiedot vastuiden piirteistä, kassavirroista sekä erillisiä takauksia ja maksuvalmiustukea koskevista ominaisuuksista;

iii)    tiedot arvopaperistamispositioiden haltijoiden äänioikeuksista ja suhteista muihin vakuusvelkojiin;

iv)    luettelo kaikista sellaisista laukaisevista tekijöistä ja tapahtumista, jotka on mainittu b alakohdan mukaisesti toimitetuissa asiakirjoissa ja jotka voivat vaikuttaa olennaisesti arvopaperistamisvälineen suorituskykyyn;

v)    rakennekaaviot, joihin sisältyy yleiskatsaus transaktiosta, kassavirroista ja omistusrakenteesta;

(d)jos kyseessä on YLS-arvopaperistaminen, tämän asetuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu YLS-ilmoitus;

(e)neljännesvuosittaiset sijoittajaraportit tai, kun kyseessä on ABCP-ohjelma, kuukausittaiset sijoittajaraportit, joihin sisältyvät:

i)    kaikki olennaisen tärkeät tiedot arvopaperistettujen vastuiden luottoluokituksista ja kehityksestä;

ii)    tiedot kassavirroista, jotka johtuvat kohteena olevista vastuista sekä arvopaperistamisen veloista ABCP-ohjelmia lukuun ottamatta, ja laukaisevista tapahtumista, jotka edellyttävät muutoksia maksujen etuoikeusjärjestykseen tai vastapuolten vaihtamista;

iii)    tiedot 4 artiklan mukaisesti säilytetystä riskistä sekä 3 kohdan nojalla vaaditut tiedot;

(f)soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 29  17 artiklan nojalla ilmoitettavat tiedot sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista;

(g)jos f alakohtaa ei sovelleta, kaikki merkittävät tapahtumat, kuten

i)    edellä olevan b alakohdan mukaisesti toimitetuissa asiakirjoissa vahvistettujen velvoitteiden olennainen rikkominen, mukaan lukien rikkomiseen liittyvät korjaavat toimet, vapautukset tai myöhemmin annetut suostumukset;

ii)    muutos rakenteellisissa tekijöissä, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa arvopaperistamisen suorituskykyyn;

iii)    merkittävä muutos arvopaperistamisen tai sen kohteena olevien vastuiden riskiominaisuuksissa;

iv)    se, että YLS-arvopaperistamisen yhteydessä YLS-vaatimukset eivät enää täyty, tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet korjaavia tai hallinnollisia toimia;

v)    mikä tahansa olennainen muutos transaktioasiakirjoissa.

Edellä a, b, c ja d alakohdassa kuvatut tiedot on asetettava viipymättä saataville viimeistään transaktion sulkemisen jälkeen.

Edellä a ja e alakohdassa kuvatut tiedot on asetettava saataville samana ajankohtana vuosineljänneksittäin, viimeistään yksi kuukausi koronmaksupäivän jälkeen. ABCP-arvopaperistamisten osalta a ja e alakohdassa kuvatut tiedot on asetettava saataville samana ajankohtana kuukausittain, viimeistään yksi kuukausi koronmaksupäivän jälkeen.

Edellä f ja g alakohdassa kuvatut tiedot on asetettava saataville viipymättä.

2.Alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on nimettävä keskuudestaan yhteisö, joka täyttää 1 kohdan mukaiset tiedonantovaatimukset. Alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on varmistettava, että tiedot ovat arvopaperistamisposition haltijan ja toimivaltaisten viranomaisten saatavilla maksutta, ajallaan ja selvästi. Yhteisön, joka on nimetty täyttämään 1 kohdassa säädetyt vaatimukset, on asetettava tiedot saataville verkkosivustolla,

(a)johon kuuluu hyvin toimiva tietojen laadunvalvontajärjestelmä;

(b)jolla noudatetaan asianmukaisia hallintonormeja ja pidetään yllä ja käytetään asianmukaista organisaatiorakennetta jatkuvuuden ja moitteettoman toiminnan varmistamiseksi;

(c)johon kuuluu asianmukaiset järjestelmät, tarkastukset ja menettelyt, joilla varmistetaan, että verkkosivusto voi täyttää tehtävänsä luotettavasti ja turvallisesti, ja yksilöidään toiminnallisen riskin lähteet;

(d)johon sisältyy järjestelmiä, joilla varmistetaan vastaanotettujen tietojen suojaaminen ja eheys sekä tietojen nopea tallennus;

(e)jolla varmistetaan, että tiedot ovat saatavilla vähintään viiden vuoden ajan arvopaperistamisen maturiteettipäivän jälkeen.

Arvopaperistamista koskevassa asiakirja-aineistossa on mainittava yhteisö, joka vastaa tietojen ilmoittamisesta tämän artiklan nojalla, sekä paikka, jossa tiedot ovat saatavilla.

3.EAMV laatii tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EVLEV:n kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään

(a)tiedot, jotka alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön olisi toimitettava täyttääkseen 1 kohdan a ja d alakohdan mukaiset velvoitteensa, sekä tietojen toimitusmuoto vakiolomakkeiden avulla;

(b)vaatimukset, jotka 2 kohdassa tarkoitetun verkkosivuston, jolla tiedot asetetaan arvopaperistamispositioiden haltijoiden saataville, on täytettävä erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

–verkkosivuston hallintorakenne ja tietoihin pääsyä koskevat säännöt;

–sisäiset menettelyt, joilla varmistetaan verkkosivuston toimivuus ja toiminnallinen vakaus sekä tallennettujen tietojen eheys;

–käytössä olevat menettelyt, joilla varmistetaan tietojen laatu ja oikeellisuus.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [one year after entry into force of this Regulation].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

3 luku

Yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu arvopaperistaminen

6 artikla

Nimityksen ”yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu arvopaperistaminen” käyttö

Alullepanijat, järjestäjät ja arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt saavat käyttää arvopaperistamistensa yhteydessä nimitystä ”YLS” tai nimitystä, jolla suoraan tai välillisesti viitataan kyseisiin termeihin, ainoastaan silloin, kun arvopaperistaminen täyttää kaikki tämän asetuksen 1 tai 2 jaksossa säädetyt vaatimukset ja kun ne ovat antaneet 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoituksen EAMV:lle.

1 jakso

YLS-arvopaperistamista koskevat yleiset vaatimukset

7 artikla

Yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu arvopaperistaminen

YLS-arvopaperistamiseksi katsotaan ABCP-arvopaperistamisia lukuun ottamatta sellaiset arvopaperistamiset, jotka täyttävät tämän asetuksen 8, 9 ja 10 artiklan vaatimukset.

8 artikla

Yksinkertaisuutta koskeva vaatimus

1.Arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on hankittava arvopaperistettavat vastuut myynnin tai luovutuksen kautta niin, että toimi on täytäntöönpanokelpoinen myyjään tai mihin tahansa kolmanteen osapuoleen nähden myös tilanteessa, jossa myyjä on maksukyvytön. Arvopaperistettavien vastuiden siirtoon arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle ei saa soveltaa ankaria transaktion peräyttämistä koskevia säännöksiä myyjän maksukyvyttömyyden yhteydessä. Jos arvopaperistettavat vastuut siirretään luovutusteitse ja jos siirto saadaan päätökseen myöhemmin kuin transaktion sulkemisajankohtana, kyseisen päätökseen saamisen laukaiseviin tekijöihin olisi kuuluttava ainakin seuraavat tapahtumat:

(a)myyjän luottoluokituksen vakava heikkeneminen;

(b)myyjän maksulaiminlyönti tai maksukyvyttömyys; ja

(c)myyjän sopimusvelvoitteiden rikkomiset, joita ei korjata.

2.Myyjän on annettava vahvistusilmoitukset ja takuut siitä, että arvopaperistamiseen sisältyvät vastuut ovat myyjän saatavilla olevien tietojen perusteella kiinnittämättömiä ja muutenkin sellaisessa tilassa, jonka ei voida odottaa vaikuttavan kielteisesti myynnin tai luovutuksen täytäntöönpanokelpoisuuteen.

3.Myyjältä arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle siirrettyjen arvopaperistettavien vastuiden on täytettävä ennalta määritellyt ja selkeät hyväksyttävyyskriteerit, joissa ei sallita kyseisiin vastuisiin kohdistuvaa harkinnanvaraista aktiivista salkunhoitoa.

4.Arvopaperistamisen vakuutena on oltava sellaisten perustana olevien vastuiden pooli, jotka ovat omaisuuserätyypiltään homogeenisiä. Arvopaperistettavien vastuiden on oltava sopimuksellisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia velvoitteita, joihin liittyy täysimääräinen takautumisoikeus velallisten suhteen ja joista määräajoin saadaan määriteltyjä maksuvirtoja, jotka liittyvät vuokra-, pääoma- ja korkomaksuihin tai mahdolliseen muuhun oikeuteen saada tuloa omaisuuseristä, joihin kyseiset maksut perustuvat. Arvopaperistettaviin vastuisiin ei saa sisältyä direktiivissä 2014/65/EU määriteltyjä siirtokelpoisia arvopapereita.

5.Arvopaperistettaviin vastuisiin ei saa sisältyä arvopaperistamisia.

6.Arvopaperistettavien vastuiden on oltava peräisin alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan tavanomaisesta liiketoiminnasta sellaisten luotonmyöntämiskäytäntöjen mukaisesti, jotka ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin käytännöt, joita alullepanija tai alkuperäinen luotonantaja soveltaa samankaltaisten arvopaperistamattomien vastuiden alullepanon yhteydessä. Luotonmyöntämiskäytäntöjä koskevat olennaiset muutokset on ilmoitettava täysimääräisesti mahdollisille sijoittajille. Jos kyse on arvopaperistamisista, joissa kohteena olevat vastuut ovat asuntolainoja, lainapooli ei saa sisältää lainoja, joita on markkinoitu ja jotka on merkitty olettaen, että lainan hakijalle tai mahdollisille välittäjille on annettu tieto siitä, että lainanantaja ei välttämättä todenna toimitettuja tietoja. Lainanottajan luottokelpoisuuden arvioinnin on täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/17/EU 18 artiklan 1–4 kohdassa, 5 kohdan a alakohdassa ja 6 kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY 8 artiklassa säädetyt vaatimukset tai kolmansien maiden vastaavat vaatimukset. Alullepanijalla tai alkuperäisellä luotonantajalla on oltava asiantuntemusta kyseisiin arvopaperistettaviin vastuisiin rinnastettavien vastuiden alullepanosta.

7.Sinä ajankohtana, kun arvopaperistettavat vastuut siirretään arvopaperistamista varten perustetulle erillisyhtiölle, ne eivät saa sisältää asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja maksukyvyttömyystilassa olevia vastuita tai saatavia luottohäiriöiseltä velalliselta tai takaajalta, joka alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan saatavilla olevien tietojen perusteella

(a)on ajautunut maksukyvyttömyystilaan tai sopinut velkojiensa kanssa velkojen mitätöinnistä tai uudelleenjärjestelystä taikka jonka velkojille tuomioistuin on myöntänyt ulosmittausoikeuden tai korvauksen aineellisista vahingoista alullepanopäivää edeltävien kolmen vuoden aikana tapahtuneen maksulaiminlyönnin tuloksena;

(b)on merkitty viralliseen rekisteriin henkilöistä, joilla on negatiiviset luottotiedot;

(c)on saanut luottoluokituksen tai muun luottopisteytyksen, joka viittaa siihen, että sopimusperusteisten maksujen suorittamatta jättämisen riski on merkittävästi suurempi kuin tämän tyyppisiä lainoja ottaneilla velallisilla keskimäärin kyseisellä lainkäyttöalueella.

8.Vastuiden siirtämisajankohtana velallisten tai takaajien on täytynyt suorittaa vähintään yksi maksu, paitsi jos kyseessä ovat uudistettavat arvopaperistamiset, joiden vakuutena on henkilökohtaisia tilinylitysmahdollisuuksia, luottokorttisaamiset ja myyntisaamiset ja valmistajien kauppiaille myöntämät lainat tai yhtenä eränä suoritettavat vastuut.

9.Takaisinmaksu arvopaperistamispositioiden haltijoille ei saa olennaisesti riippua arvopaperistettujen vastuiden vakuutena olevien omaisuuserien myynnistä. Tämä ei saa estää näiden omaisuuserien myöhempää uusimista tai jälleenrahoittamista.

9 artikla

Standardoitua luonnetta koskeva vaatimus

1.Alullepanijan, järjestäjän tai alkuperäisen luotonantajan on täytettävä riskinsäilyttämisvaatimus tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti.

2.Arvopaperistamisesta johtuvia korko- ja valuuttariskejä on vähennettävä ja toteutetuista riskienvähentämistoimenpiteistä on ilmoitettava. Arvopaperistetut vastuut eivät saa sisältää johdannaisia, paitsi jos niiden tarkoituksena on suojautuminen valuutta- ja korkoriskiltä. Kyseiset johdannaissopimukset on tehtävä ja dokumentoitava kansainvälisen rahoituksen alalla sovellettujen yhteisten standardien mukaisesti.

3.Arvopaperistettujen varojen ja velkojen yhteydessä suoritettavien mahdollisten viitearvoon sidottujen korkomaksujen on perustuttava yleisesti käytettyihin markkinakorkoihin, eikä kyseisten korkomaksujen perustana saa olla monimutkaisia kaavoja tai johdannaisia.

4.Jos arvopaperistaminen on luotu ilman uusiutumisjaksoa tai uusiutumisjakso on päättynyt ja arvopaperistamisesta on annettu täytäntöönpano- tai erääntymisilmoitus, arvopaperistamista varten perustettuun erillisyhtiöön ei saa jäädä huomattavaa määrää käteistä, ja arvopaperistettujen vastuiden pääomatulot on siirrettävä sijoittajille arvopaperistamispositioiden etuoikeusluokan mukaan määräytyvän vaiheittaisen kuoletuksen kautta. Arvopaperistamispositioiden takaisinmaksu ei saa tapahtua niiden etuoikeusluokkiin nähden käänteisessä järjestyksessä, ja etuoikeusjärjestyksestä poikkeavia maksuja varten on oltava laukaisevia tekijöitä, joihin kuuluu ainakin arvopaperistettujen vastuiden luottoluokan laskeminen ennalta määritetyn kynnysarvon alapuolelle. Määräyksissä ei saa edellyttää kohteena olevien vastuiden automaattista realisointia markkina-arvoon.

5.Transaktiota koskevien asiakirjojen on käsitettävä asianmukaiset ennenaikaisen kuoletuksen laukaisevat tapahtumat tai uusiutumisjakson päättymisen laukaisevat tekijät, jos arvopaperistaminen on luotu siten, että sillä on uusiutumisjakso; näitä ovat ainakin seuraavat:

(a)arvopaperistettujen vastuiden luottoluokan laskeminen ennalta määritettyyn kynnysarvoon tai sen alapuolelle;

(b)alullepanijaan tai hallinnoijaan liittyvän maksukyvyttömyystapahtuman ilmeneminen;

(c)arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön hallussa olevien arvopaperistettujen vastuiden arvo alittaa ennalta määritetyn kynnysarvon (ennenaikaisen kuoletuksen laukaiseva tapahtuma);

(d)ennalta määritetyn luottoluokan vaatimukset täyttävien uusien arvopaperistettavien vastuiden riittämätön tuottaminen (uusiutumisjakson päättymisen laukaiseva tekijä).

6.Transaktiota koskevissa asiakirjoissa on esitettävä selvästi

(a)hallinnoijan ja sen johtoryhmän sekä mahdollisen omaisuudenhoitajan ja mahdollisten muiden oheispalvelujen tarjoajien sopimusvelvoitteet ja tehtävät; hallinnoijalla ja sen johtoryhmällä on oltava asiantuntemusta arvopaperistettujen vastuiden hallinnoinnista;

(b)tarvittavat prosessit ja velvoitteet, joiden avulla varmistetaan, ettei hallinnoijan maksulaiminlyönti tai maksukyvyttömyys johda hallinnoinnin lopettamiseen;

(c)määräykset, joilla varmistetaan, että johdannaissopimusten vastapuolet, likviditeetin tarjoajat ja tilipankki vaihdetaan toisiin, jos ne laiminlyövät maksunsa tai muuttuvat maksukyvyttömiksi ja jos ilmenee mahdollisia muita erikseen määritettyjä tapahtumia.

Toimintaperiaatteiden, menettelyjen sekä riskienhallinnan valvonnan on oltava hyvin dokumentoituja, ja käytössä on oltava tehokkaat järjestelmät.

7.Transaktiota koskevissa asiakirjoissa on oltava selvästi ja johdonmukaisesti ilmaistuina muun muassa määritelmät, korjaavat toimenpiteet sekä toimet, jotka koskevat velallisten maksulaiminlyöntejä ja maksukyvyttömyyttä, velkojen uudelleenjärjestelyä, velkojen anteeksiantoa, sitoumusten laiminlyöntiä, maksuvapaita kausia, tappioita, tappioiden kirjaamista, takaisinperintää ja muita omaisuuserien suorituskykyyn vaikuttavia toimia. Asiakirjoissa on määritettävä selvästi maksujen etuoikeusjärjestys, laukaisevat tekijät, laukaisevien tapahtumien aiheuttamat muutokset maksujen etuoikeusjärjestykseen sekä velvollisuus ilmoittaa tällaisista tapahtumista. Kaikista maksujen etuoikeusjärjestyksen muutoksista on ilmoitettava niiden ilmenemisajankohtana.

8.Transaktiota koskevissa asiakirjoissa on oltava selvät määräykset, jotka edistävät eri sijoittajaluokkien välisten riitojen nopeaa ratkaisemista, äänioikeudet on määritettävä selvästi ja kohdennettava sijoittajille, ja omaisuudenhoitajan sekä muiden sijoittajiin nähden luottamusvelvollisuuden alaisten yhteisöjen vastuualueet on yksilöitävä selvästi.

10 artikla

Läpinäkyvyyttä koskeva vaatimus

1.Alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on annettava sijoittajalle ennen sijoittamista pääsy staattista ja dynaamista maksukyvyttömyyttä ja tappiokehitystä, kuten maksulaiminlyöntejä ja maksukyvyttömyyttä, koskeviin historiatietoihin sellaisista vastuista, joiden katsotaan olevan oleellisesti samanlaisia kuin kyseessä olevat arvopaperistettavat vastuut. Näiden tietojen on katettava vähintään seitsemän vuoden jakso muiden kuin vähittäisvastuiden osalta ja vähintään viiden vuoden jakso vähittäisvastuiden osalta. On ilmoitettava, millä perusteella vastuiden katsotaan olevan samanlaisia.

2.Ennen arvopaperistamisesta johtuvien arvopapereiden liikkeeseenlaskua asianmukaisen ja riippumattoman tahon on suoritettava arvopaperistettavista vastuista poimittua otosta koskeva ulkoinen tarkastus, jossa muun muassa tarkastetaan, että arvopaperistettavista vastuista ilmoitetut tiedot pitävät 95 prosentin todennäköisyydellä paikkansa.

3.Alullepanijan tai järjestäjän on esitettävä sijoittajille velan kassavirtoja koskeva malli sekä ennen arvopaperistamisen hinnoittelua että jatkuvasti sen jälkeen.

4.Alullepanija, järjestäjä ja arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö ovat yhteisesti vastuussa tämän asetuksen 5 artiklan noudattamisesta, ja niiden on asetettava kaikki 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vaaditut tiedot mahdollisten sijoittajien käyttöön ennen hinnoittelua. Alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on asetettava 5 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa vaaditut tiedot saataville ainakin luonnoksena tai alustavassa muodossa, jos tämä on direktiivin 2003/71/EY 3 artiklan nojalla sallittua. Alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on asetettava lopullinen asiakirja-aineisto sijoittajien saataville viimeistään 15 päivän kuluttua transaktion sulkemisesta.

2 jakso

ABCP-arvopaperistamista koskevat vaatimukset

11 artikla

Yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu ABCP-arvopaperistaminen

ABCP-arvopaperistamisten katsotaan olevan YLS-arvopaperistamisia, jos ABCP-ohjelma täyttää tämän asetuksen 13 artiklan vaatimukset ja jos kaikki kyseiseen ABCP-ohjelmaan kuuluvat transaktiot täyttävät 12 artiklan vaatimukset.

12 artikla

Transaktiotason vaatimukset

1.ABCP-ohjelmaan kuuluvan transaktion on täytettävä tämän luvun 1 jakson vaatimukset lukuun ottamatta 7 artiklaa, 8 artiklan 4 ja 6 kohtaa, 9 artiklan 3, 4, 5, 6 ja 8 kohtaa sekä 10 artiklan 3 kohtaa. Tätä jaksoa sovellettaessa myyjän katsotaan olevan 8 artiklan 7 kohdassa mainittu ”alullepanija” ja ”alkuperäinen luotonantaja”.

2.ABCP-ohjelmaan kuuluvien transaktioiden vakuutena on oltava sellaisten arvopaperistettavien vastuiden pooli, jotka ovat omaisuuserätyypiltään homogeenisiä ja joiden jäljellä olevien maturiteettien painotettu keskiarvo on enintään kaksi vuotta ja joista yhdenkään jäljellä oleva maturiteetti ei ole pitempi kuin kolme vuotta. Arvopaperistettavat vastuut eivät saa sisältää asuin- tai liikekiinteistövakuudellisia lainoja eivätkä asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja täysin taattuja asuntolainoja. Arvopaperistettavien vastuiden on sisällettävä sopimuksellisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia velvoitteita, joihin liittyy täysimääräinen takautumisoikeus velallisten suhteen ja joista saadaan määriteltyjä maksuvirtoja, jotka liittyvät vuokra-, pääoma- ja korkomaksuihin tai mahdolliseen muuhun oikeuteen saada tuloa omaisuuseristä, joihin kyseiset maksut perustuvat. Arvopaperistettaviin vastuisiin ei saa sisältyä direktiivissä 2014/65/EU määriteltyjä siirtokelpoisia arvopapereita.

3.Arvopaperistamistransaktion varojen ja velkojen yhteydessä suoritettavien mahdollisten viitearvoon sidottujen korkomaksujen on perustuttava yleisesti käytettyihin markkinakorkoihin, mutta kyseisten korkomaksujen perustana ei saa olla monimutkaisia kaavoja tai johdannaisia.

4.Myyjän maksukyvyttömyyden tapauksessa tai erääntymistapauksessa arvopaperistamista varten perustettuun erillisyhtiöön ei saa jäädä huomattavaa määrää käteistä, ja arvopaperistettujen vastuiden pääomatulot on siirrettävä sijoittajille arvopaperistamispositioiden etuoikeusluokan mukaan määräytyvän vaiheittaisen maksun kautta. Määräyksissä ei saa edellyttää kohteena olevien vastuiden automaattista realisointia markkina-arvoon.

5.Arvopaperistettavien vastuiden on oltava peräisin myyjän tavanomaisesta liiketoiminnasta sellaisten luotonmyöntämiskäytäntöjen mukaisesti, jotka ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin käytännöt, joita myyjä soveltaa samankaltaisten arvopaperistamattomien vastuiden alullepanon yhteydessä. Luotonmyöntämiskäytäntöjä koskevat olennaiset muutokset on ilmoitettava täysimääräisesti mahdollisille sijoittajille. Jos kyse on arvopaperistamisista, joissa kohteena olevat vastuut ovat asuntolainoja, lainapooli ei saa sisältää lainoja, joita on markkinoitu ja jotka on merkitty olettaen, että lainan hakijalle tai mahdollisille välittäjille on annettu tieto siitä, että lainanantaja ei välttämättä todenna toimitettuja tietoja. Myyjällä on oltava asiantuntemusta kyseisiin arvopaperistettaviin vastuisiin rinnastettavien vastuiden alullepanosta.

6.Transaktiota koskevien asiakirjojen on käsitettävä uusiutumisjakson päättymisen laukaisevat tapahtumat, mukaan lukien vähintään seuraavat:

(a)arvopaperistettujen vastuiden luottoluokan laskeminen ennalta määritettyyn kynnysarvoon tai sen alapuolelle;

(b)myyjään tai hallinnoijaan liittyvän maksukyvyttömyystapahtuman ilmeneminen;

(c)ennalta määritetyn luottoluokan vaatimukset täyttävien uusien arvopaperistettavien vastuiden riittämätön tuottaminen;

7.Transaktiota koskevissa asiakirjoissa on ilmoitettava selvästi

(a)järjestäjän, hallinnoijan ja sen johtoryhmän sekä mahdollisen omaisuudenhoitajan ja mahdollisten muiden oheispalvelujen tarjoajien sopimusvelvoitteet ja tehtävät; mainituilla toimijoilla on oltava asiantuntemusta arvopaperistettujen vastuiden hallinnoinnista;

(b)tarvittavat prosessit ja velvoitteet, joiden avulla varmistetaan, ettei hallinnoijan maksulaiminlyönti tai maksukyvyttömyys johda hallinnoinnin lopettamiseen;

(c)määräykset, joilla varmistetaan, että johdannaissopimusten vastapuolet ja tilipankki vaihdetaan toisiin, jos ne laiminlyövät maksunsa tai muuttuvat maksukyvyttömiksi tai jos ilmenee mahdollisia muita erikseen määritettyjä tapahtumia;

(d)järjestäjän on suoritettava oma asianmukaista huolellisuutta koskeva tarkastus ja todennettava, että myyjällä on asianmukaiset luotonmyöntämiskäytännöt, velanhoitokyky ja perintämenetelmät, jotka täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 259 artiklan 3 kohdan i–m alakohdassa täsmennetyt vaatimukset tai kolmansien maiden vastaavat vaatimukset.

Toimintaperiaatteiden, menettelyjen sekä riskienhallinnan valvonnan on oltava hyvin dokumentoituja, ja käytössä on oltava tehokkaat järjestelmät.

13 artikla

Ohjelmatason vaatimukset

1.Kaikkien ABCP-ohjelmaan kuuluvien transaktioiden on täytettävä tämän asetuksen 12 artiklan vaatimukset.

2.Alullepanijan, järjestäjän tai alkuperäisen luotonantajan on täytettävä riskinsäilyttämisvaatimus tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti.

3.ABCP-ohjelma ei saa olla uudelleenarvopaperistaminen, eivätkä erilliset takaukset saa muodostaa toista etuoikeusluokkiin jakamisen kerrosta ohjelmatasolla.

4.ABCP-ohjelman järjestäjän on oltava direktiivin 2013/36/EU nojalla valvottu luottolaitos. Järjestäjän on oltava likviditeettisopimuksen tarjoaja, ja sen on tuettava kaikkia arvopaperistamispositioita transaktiotasolla ABCP-ohjelman puitteissa ja katettava kaikki likviditeetti- ja luottoriskit ja mahdolliset arvopaperistettujen vastuiden olennaiset laimentumisriskit sekä kaikki muut transaktiokustannukset ja ohjelman laajuiset kustannukset.

5.ABCP-ohjelmassa liikkeeseen laskettuihin arvopapereihin ei saa sisältyä osto-optioita, jatkamista koskevia lausekkeita eikä muita lausekkeita, jotka vaikuttavat kyseisten arvopapereiden lopulliseen maturiteettiin.

6.ABCP-ohjelman tasolla aiheutuvia korko- ja valuuttariskejä on vähennettävä ja toteutetuista riskienvähentämistoimenpiteistä on ilmoitettava. Ohjelmatasolla johdannaisia on käytettävä yksinomaan valuuttariskiltä ja korkoriskiltä suojautumiseen. Kyseiset johdannaissopimukset on dokumentoitava kansainvälisen rahoituksen alalla sovellettujen yhteisten standardien mukaisesti.

7.Ohjelmaa koskevissa asiakirjoissa on ilmoitettava selvästi

(a)omaisuudenhoitajan sekä muiden sijoittajiin nähden luottamusvelvollisuuden alaisten yhteisöjen vastuualueet;

(b)määräykset, jotka edistävät järjestäjän ja arvopaperistamispositioiden haltijoiden välisten riitojen nopeaa ratkaisemista;

(c)järjestäjän ja sen johtoryhmän sekä omaisuudenhoitajan ja muiden oheispalvelujen tarjoajien sopimusvelvoitteet ja tehtävät; järjestäjällä ja sen johtoryhmällä on oltava asiantuntemusta luottojen myöntämisestä;

(d) tarvittavat prosessit ja velvoitteet, joiden avulla varmistetaan, ettei hallinnoijan maksulaiminlyönti tai maksukyvyttömyys johda hallinnoinnin lopettamiseen;

(e)määräykset siitä, että johdannaissopimusten vastapuolet ja tilipankki vaihdetaan toisiin ABCP-ohjelman tasolla, jos ne laiminlyövät maksunsa tai muuttuvat maksukyvyttömiksi ja jos ilmenee mahdollisia muita erikseen määritettyjä tapahtumia;

(f)että jos ilmenee erikseen määriteltyjä tapahtumia tai jos järjestäjä laiminlyö maksunsa tai muuttuu maksukyvyttömäksi, on toteutettava korjaavia toimia, jotta tapauksen mukaan voidaan saada rahoitussitoumukselle vakuudet tai vaihtaa likviditeettisopimuksen tarjoaja toiseen. Jos likviditeettisopimuksen tarjoaja ei uusi rahoitussitoumusta 30 päivän kuluessa sen voimassaolon päättymisestä, likviditeettisopimus otetaan käyttöön, erääntyvät arvopaperit maksetaan takaisin, vastuupositioiden ostaminen lopetetaan ja olemassa olevat arvopaperistetut vastuut kuoletetaan.

Toimintaperiaatteiden, menettelyjen sekä riskienhallinnan valvonnan on oltava hyvin dokumentoituja, ja käytössä on oltava tehokkaat järjestelmät.

8.Alullepanija, järjestäjä ja arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö ovat yhteisesti vastuussa tämän asetuksen 5 artiklan noudattamisesta ABCP-ohjelman tasolla, ja niiden on asetettava kaikki 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vaaditut tiedot mahdollisten sijoittajien käyttöön ennen hinnoittelua. Alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on asetettava 5 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa vaaditut tiedot saataville ainakin luonnoksena tai alustavassa muodossa, jos tämä on direktiivin 2003/71/EY 3 artiklan nojalla sallittua. Alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on asetettava lopullinen asiakirja-aineisto sijoittajien saataville viimeistään 15 päivän kuluttua transaktion sulkemisesta.

14 artikla

YLS-ilmoitus ja asianmukainen huolellisuus

1.Alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden on yhdessä annettava EAMV:lle tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetun lomakkeen avulla ilmoitus siitä, että arvopaperistaminen täyttää tämän asetuksen 7–10 artiklan tai 11–13 artiklan vaatimukset, jäljempänä ’YLS-ilmoitus’. EAMV julkaisee YLS-ilmoituksen virallisella verkkosivustollaan 4 kohdan mukaisesti. Alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on ilmoitettava asiasta myös toimivaltaiselle viranomaiselleen. Niiden on nimettävä keskuudestaan yhteisö, joka toimii ensimmäisenä yhteyspisteenä sijoittajiin ja toimivaltaisiin viranomaisiin nähden.

2.Jollei alullepanija tai alkuperäinen luotonantaja ole asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa määritelty luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, 1 kohdan mukaiseen ilmoitukseen on liitettävä seuraavat:

(a)alullepanijan tai alkuperäisen luotonantajan vahvistus siitä, että se myöntää luottonsa vakuuttavasti perusteltujen ja hyvin määriteltyjen kriteerien perusteella ja soveltamalla selkeästi määriteltyjä prosesseja luottojen myöntämisessä, muuttamisessa, uudistamisessa ja rahoituksessa ja että sillä on käytössä tehokkaita järjestelmiä kyseisten kriteerien ja prosessien soveltamiseksi;

(b)ilmoitus siitä, kohdistuuko a alakohdassa mainittuihin osa-alueisiin valvontaa.

3.Alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on välittömästi ilmoitettava EAMV:lle ja toimivaltaiselle viranomaiselleen, jos arvopaperistaminen ei enää täytä tämän asetuksen 7–10 artiklan tai 11–13 artiklan vaatimuksia.

4.EAMV:n on ylläpidettävä virallisella verkkosivustollaan luetteloa kaikista arvopaperistamista, jotka alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden ilmoituksen mukaan täyttävät tämän asetuksen 7–10 tai 11–13 artiklan vaatimukset. EAMV:n on päivitettävä luetteloa, jos arvopaperistamisten ei toimivaltaisten viranomaisten päätöksen tai alullepanijan, järjestäjän tai arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön ilmoituksen perusteella enää katsota täyttävän YLS-vaatimuksia. Jos toimivaltainen viranomainen on määrännyt 17 artiklan mukaisia hallinnollisia seuraamuksia tai korjaavia toimenpiteitä, sen on viipymättä ilmoitettava niistä EAMV:lle. EAMV:n on viipymättä esitettävä luettelossa, että toimivaltainen viranomainen on määrännyt hallinnollisia seuraamuksia tai korjaavia toimenpiteitä kyseisen arvopaperistamisen osalta.

5.EAMV laatii tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EVLEV:n kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään tiedot, jotka alullepanijan, järjestäjän ja arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön on toimitettava täyttääkseen 1 kohdan mukaiset velvoitteensa, sekä tietojen toimitusmuoto vakiolomakkeiden avulla.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [twelve months after entry into force of this Regulation].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

4 luku

Valvonta

15 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

1.Seuraavien toimivaltaisten viranomaisten on niille asianmukaisin säädöksin myönnettyjen valtuuksien mukaisesti varmistettava, että tämän asetuksen 3 artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan:

(a)vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten osalta direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 10 kohdan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen;

(b)vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta direktiivin 2011/61/EU 44 artiklan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen;

(c)yhteissijoitusyritysten ja niiden rahastoyhtiöiden osalta direktiivin 2009/65/EY 97 artiklan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen;

(d)ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten osalta direktiivin 2003/41/EY 6 artiklan g alakohdan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen;

(e)luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten osalta direktiivin 2013/36/EU 4 artiklan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti EKP.

2.Järjestäjien valvonnasta direktiivin 2013/36/EU 4 artiklan mukaisesti vastaavien toimivaltaisten viranomaisten, ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti EKP:n, on varmistettava, että järjestäjät noudattavat tämän asetuksen 4–14 artiklassa säädettyjä velvoitteita.

3.Jos alullepanijat, alkuperäiset luotonantajat ja arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt ovat direktiivin 2013/36/EU, asetuksen (EU) N:o 1024/2013, direktiivin 2009/138/EY, direktiivin 2003/41/EY, direktiivin 2011/61/EU tai direktiivin 2009/65/EY mukaisia valvottuja yhteisöjä, kyseisten säädösten mukaisesti nimettyjen asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten, ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti EKP:n, on varmistettava, että tämän asetuksen 4–14 säädettyjä velvoitteita noudatetaan.

4.Jos kyse on yhteisöistä, jotka eivät kuulu 3 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten soveltamisalaan, jäsenvaltioiden on nimettävä niille yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka varmistaa tämän asetuksen 4–14 artiklan noudattamisen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän kohdan mukaisesta toimivaltaisten viranomaisten nimeämisestä komissiolle, EAMV:lle, EPV:lle ja EVLEV:lle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

5.EAMV:n on julkaistava verkkosivustollaan luettelo tässä artiklassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista ja pidettävä se ajan tasalla.

16 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

1.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että 15 artiklan 2–4 kohdan mukaisesti nimetyllä toimivaltaisella viranomaisella on valvonta-, tutkinta- ja seuraamusvaltuudet, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.

2.Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen järjestelyjä, prosesseja ja mekanismeja, joita alullepanijat, järjestäjät, arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt ja alkuperäiset luotonantajat ovat ottaneet käyttöön tämän asetuksen noudattamiseksi.

3.Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että arvopaperistamistransaktioista johtuvia riskejä, maineriskit mukaan lukien, arvioidaan ja hallitaan alullepanijoiden, järjestäjien, arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden ja alkuperäisten luotonantajien soveltamien asianmukaisten toimintaperiaatteiden ja menettelyjen avulla.

17 artikla

Hallinnolliset seuraamukset ja korjaavat toimenpiteet

1.Rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta säätää ja määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia tämän asetuksen 19 artiklan nojalla jäsenvaltioiden on vahvistettava asianmukaisia hallinnollisia seuraamuksia ja korjaavia toimenpiteitä koskevat säännöt, joita sovelletaan, kun

(a)alullepanija, järjestäjä tai alkuperäinen luotonantaja ei ole noudattanut 4 artiklan vaatimuksia;

(b)alullepanija, järjestäjä ja arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö eivät ole noudattaneet 5 artiklan vaatimuksia;

(c)alullepanija, järjestäjä ja arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö eivät ole noudattaneet tämän asetuksen 7–10 artiklan tai 11–13 artiklan vaatimuksia.

Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että hallinnolliset seuraamukset ja/tai korjaavat toimenpiteet pannaan tosiasiallisesti täytäntöön.

2.Kyseisten seuraamusten ja toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niihin on kuuluttava ainakin seuraavat:

(a)julkinen lausuma, josta käy 22 artiklan mukaisesti ilmi tiedot rikkomisesta vastuussa olevasta luonnollisesta henkilöstä tai oikeushenkilöstä sekä rikkomisen luonne;

(a)määräys, jossa kyseistä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

(b)väliaikainen kielto, jossa rikkomisesta vastuussa olevana pidettyä alullepanijan, järjestäjän tai arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön ylimmän hallintoelimen jäsentä kielletään hoitamasta johtotehtäviä kyseisissä yrityksissä;

(c)tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun rikkomisen tapauksessa väliaikainen kielto, jossa alullepanijaa, järjestäjää ja arvopaperistamista varten perustettua erillisyhtiötä kielletään antamasta omaa ilmoitusta siitä, että arvopaperistaminen täyttää tämän asetuksen 7–10 tai 11–13 artiklan vaatimukset;

(d)hallinnollinen enimmäissakko, joka on vähintään 5 000 000 euroa tai niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava määrä kansallisena valuuttana [date of entry into force of this Regulation];

(e)jos kyse on oikeushenkilöstä, e alakohdassa tarkoitetut hallinnolliset enimmäissakot tai enintään 10 prosenttia ylimmän hallintoelimen hyväksymän viimeisen käytettävissä olevan tilinpäätöksen mukaisesta oikeushenkilön vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta; jos oikeushenkilö on emoyritys tai sellaisen emoyrityksen tytäryhtiö, jonka on laadittava direktiivin 2013/34/EU mukaisesti konsernitilinpäätös, huomioon otettava vuotuinen kokonaisliikevaihto on yritysten johdossa olevan emoyrityksen ylimmän hallintoelimen hyväksymän viimeisen käytettävissä olevan konsernitilinpäätöksen mukainen vuotuinen kokonaisliikevaihto tai vastaavantyyppinen tuotto asianomaisten tilinpäätössäädösten mukaisesti;

(f)hallinnollinen enimmäissakko, joka on vähintään kaksi kertaa suurempi kuin rikkomisesta saatu hyöty, jos se voidaan määrittää, vaikka se ylittäisi e ja f alakohdan mukaiset enimmäismäärät.

3.Jos 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan oikeushenkilöihin, jäsenvaltioiden on varmistettava myös, että toimivaltaiset viranomaiset soveltavat 2 kohdassa säädettyjä hallinnollisia seuraamuksia ja korjaavia toimenpiteitä ylimmän hallintoelimen jäseniin ja muihin henkilöihin, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa rikkomisesta.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki päätökset, joilla määrätään 2 kohdassa säädettyjä hallinnollisia seuraamuksia tai korjaavia toimenpiteitä, ovat asianmukaisesti perusteltuja ja että niihin voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa.

18 artikla

Hallinnollisten seuraamusten ja korjaavien toimenpiteiden määräämistä koskevien valtuuksien käyttö

1.Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä valtuuksiaan määrätä tämän asetuksen 17 artiklassa tarkoitettuja hallinnollisia seuraamuksia ja korjaavia toimenpiteitä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti

(a)suoraan;

(b)yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa;

(c)saattamalla asia toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.

2.Kun toimivaltaiset viranomaiset määrittävät tämän asetuksen 17 artiklan nojalla määrättävän hallinnollisen seuraamuksen tai korjaavan toimenpiteen tyyppiä ja tasoa, niiden on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat olosuhteet, tapauksen mukaan muun muassa seuraavat:

(a)rikkomisen olennaisuus, vakavuus ja kesto;

(b)rikkomisesta vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön vastuun aste;

(c)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat erityisesti vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuositulot ja nettovarallisuus;

(d)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;

(e)rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneet tappiot, jos ne ovat määritettävissä;

(f)se, missä määrin vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on tehnyt yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;

(g)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aiemmat rikkomiset.

19 artikla

Rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen

1.Jäsenvaltiot voivat päättää, että ne eivät säädä hallinnollisia seuraamuksia tai korjaavia toimenpiteitä koskevia sääntöjä sellaisten rikkomisten osalta, joihin sovelletaan niiden kansallisen lainsäädännön nojalla rikosoikeudellisia seuraamuksia.

2.Jos jäsenvaltiot ovat päättäneet 1 kohdan mukaisesti säätää rikosoikeudellisista seuraamuksista 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rikkomisesta, niiden on varmistettava, että on toteutettu asianmukaiset toimenpiteet, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki tarvittavat valtuudet olla yhteydessä oikeus- ja syyttäjäviranomaisiin tai rikosoikeusviranomaisiin niiden lainkäyttöalueella vastaanottaakseen tietoja rikosoikeudellisista tutkimuksista tai menettelyistä, jotka on käynnistetty 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rikkomisten vuoksi, ja antaakseen tietoja muille toimivaltaisille viranomaisille ja EAMV:lle, EPV:lle ja EVLEV:lle, jotta ne voivat täyttää velvollisuutensa tehdä yhteistyötä tätä asetusta sovellettaessa.

20 artikla

Ilmoitusvelvollisuudet

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viimeistään [one year after entry into force of this Regulation] komissiolle, EAMV:lle, EPV:lle ja EVLEV:lle tämän luvun täytäntöönpanoa koskevat lakinsa, asetuksensa ja hallinnolliset määräyksensä. Jäsenvaltioiden on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava komissiolle, EAMV:lle, EPV:lle ja EVLEV:lle myöhemmistä muutoksista näihin säännöksiin.

21 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten ja Euroopan valvontaviranomaisten välinen yhteistyö

1.Tämän asetuksen 15 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n, EPV:n ja EVLEV:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja suorittaakseen 16–19 artiklan mukaiset tehtävänsä, erityisesti havaitakseen ja korjatakseen tämän asetuksen rikkomiset.

2.Toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä myös kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa käyttääkseen valtuuksiaan määrätä seuraamuksia ja helpottaakseen seuraamusmaksujen perimistä.

3.Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että tätä asetusta on rikottu, tai sillä on syytä epäillä rikkomista, sen on ilmoitettava havainnoistaan riittävän yksityiskohtaisesti alullepanijan, järjestäjän, alkuperäisen luotonantajan, arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön tai sijoittajan toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on koordinoitava tiiviisti valvontaansa ja varmistettava päätösten johdonmukaisuus.

4.Jos 3 kohdassa tarkoitetussa rikkomisessa on kyse siitä, että tämän asetuksen 14 artiklan 1 kohdan nojalla annettu ilmoitus on virheellinen tai harhaanjohtava, rikkomisen havainneen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava havainnoistaan viipymättä myös EAMV:lle, EPV:lle ja EVLEV:lle.

5.Saatuaan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimet puuttuakseen havaittuun rikkomiseen ja ilmoittaakseen asiasta muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, erityisesti alullepanijan, järjestäjän, arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön viranomaisille sekä arvopaperistamisposition haltijan, jos se on tiedossa, toimivaltaisille viranomaisille. Jos toimivaltaiset viranomaiset ovat keskenään eri mieltä, asia voidaan saattaa EAMV:n käsiteltäväksi, ja tällöin on sovellettava asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan ja tapauksen mukaan 20 artiklan mukaista menettelyä.

6.EAMV laatii tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EVLEV:n kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään yleinen yhteistyövelvollisuus ja 1 kohdan mukaisesti vaihdettavat tiedot sekä 3 ja 4 kohdan mukaiset ilmoitusvelvollisuudet.

EAMV toimittaa tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EVLEV:n kanssa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [twelve months after entry into force of this Regulation].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Hallinnollisten seuraamusten ja korjaavien toimenpiteiden julkaiseminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset julkaisevat ilman aiheetonta viivytystä virallisilla verkkosivustoillaan kaikki päätökset, joissa määrätään hallinnollinen seuraamus tai korjaava toimenpide tämän asetuksen 4 ja 5 artiklan tai 14 artiklan 1 kohdan rikkomisesta, sen jälkeen, kun kyseinen päätös on annettu tiedoksi seuraamuksen tai toimenpiteen kohteena olevalle henkilölle.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun julkaisemisen on sisällettävä tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta, tiedot vastuussa olevista henkilöistä sekä määrätyt seuraamukset tai toimenpiteet.

3.Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että oikeushenkilöiden henkilöllisyyden tai luonnollisten henkilöiden henkilöllisyyden ja henkilötietojen julkaiseminen on tapauskohtaisen arvioinnin perusteella kohtuutonta, tai jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että julkaiseminen vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden tai meneillään olevan tutkinnan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toimivat jollakin seuraavista tavoista:

(a)lykkäävät hallinnollisen seuraamuksen tai korjaavan toimenpiteen määräämistä koskevan päätöksen julkaisemista, kunnes ei enää ole perusteita olla julkaisematta näitä tietoja; tai

(b)julkaisevat hallinnollisen seuraamuksen tai korjaavan toimenpiteen määräämistä koskevan päätöksen jättämällä kohtuullisen pituiseksi ajaksi mainitsematta päätöksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyyden ja henkilötiedot, jos ennakoidaan, että anonyymin julkaisemisen perusteet lakkaavat tuon ajan kuluessa olemasta, ja edellyttäen, että asianomaiset henkilötiedot voidaan tehokkaasti suojata tällaisella anonyymillä julkaisemisella; tai

(c) jättävät hallinnollisen seuraamuksen tai korjaavan toimenpiteen määräämistä koskevan päätöksen kokonaan julkaisematta, mikäli katsotaan, etteivät a ja b alakohdassa säädetyt vaihtoehdot ole riittäviä varmistamaan sitä,

i)ettei finanssimarkkinoiden vakaus vaarannu;

ii)että tällaisten päätösten julkaiseminen on oikeassa suhteessa toimenpiteisiin, jotka katsotaan merkitykseltään vähäisiksi.

4.Jos kyseessä on päätös julkaista seuraamus tai toimenpide ilman henkilöllisyystietoja, asiaankuuluvien tietojen julkaisemista voidaan lykätä. Jos hallinnollisen seuraamuksen tai korjaavaan toimenpiteen määräämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta asianomaisilta oikeusviranomaisilta, toimivaltaisten viranomaisten on lisäksi viipymättä julkaistava virallisella verkkosivustollaan tällaiset tiedot ja kaikki tällaisen muutoksenhaun lopputulokseen liittyvät myöhemmät tiedot. Lisäksi on julkaistava kaikki oikeuden päätökset, joilla kumotaan hallinnollisen seuraamuksen tai korjaavan toimenpiteen määräämistä koskeva päätös.

5.Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että 1–4 artiklassa tarkoitetut julkaistut tiedot pysyvät niiden virallisella verkkosivustolla vähintään viiden vuoden ajan niiden julkaisemisen jälkeen. Julkaistavat henkilötiedot säilytetään toimivaltaisen viranomaisen virallisella verkkosivustolla ainoastaan tarpeellisen ajan kulloinkin sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

6.Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EAMV:lle, EPV:lle ja EVLEV:lle kaikki määrätyt hallinnolliset seuraamukset ja korjaavat toimenpiteet sekä niitä koskevat mahdolliset muutoksenhaut ja niiden lopputulos. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset saavat kaikkia määrättyjä rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevat tiedot ja lopulliset tuomiot ja toimittavat ne EAMV:lle, EPV:lle tai EVLEV:lle.

7.EAMV:n, EPV:n ja EVLEV:n on yhdessä ylläpidettävä keskustietokantaa niille ilmoitetuista hallinnollisista seuraamuksista ja korjaavista toimenpiteistä. Kyseiseen tietokantaan on oltava pääsy ainoastaan toimivaltaisilla viranomaisilla, ja sitä on päivitettävä toimivaltaisten viranomaisten 6 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella.

III OSASTO

MUUTOKSET

23 artikla

Direktiivin 2009/65/EY muuttaminen

Kumotaan direktiivin 2009/65/EY 50 a artikla.

24 artikla

Direktiivin 2009/138/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2009/138/EY seuraavasti:

(1)Korvataan 135 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Komissio hyväksyy 301 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan olosuhteet, joissa voidaan määrätä oikeasuhteinen korotettu pääomavaatimus, kun asetuksen [arvopaperistamisasetus] 3 ja 4 artiklassa säädettyjä vaatimuksia on rikottu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 101 artiklan 3 kohdan soveltamista.

3. Jotta voidaan varmistaa 2 kohdan osalta jatkuva yhdenmukaistaminen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii, jollei 301 b artiklasta muuta johdu, luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kyseisessä säännöksessä tarkoitettua oikeasuhteisen korotetun pääomavaatimuksen laskentaa koskevat metodiikat.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

(2)Kumotaan 308 b artiklan 11 kohta.

25 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2009/1060 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 2009/1060 seuraavasti:

(1)Korvataan johdanto-osan 22 ja 41 kappaleessa sekä liitteessä II olevassa 1 kohdassa ilmaisu ”strukturoidun rahoitusvälineen” ilmaisulla ”arvopaperistamisvälineen” ja 8 c artiklassa ilmaisu ”strukturoidulle rahoitusvälineelle” ilmaisulla ”arvopaperistamisvälineelle”.

(2)Korvataan johdanto-osan 34 ja 40 kappaleessa, 39 artiklan 4 kohdassa, liitteessä I olevan A jakson 2 kohdan viidennessä alakohdassa, liitteessä I olevan B jakson 5 kohdassa, liitteen II otsikossa ja 2 kohdassa, liitteessä III olevan I osan 8 ja 24 kohdassa ilmaisu ”strukturoitujen rahoitusvälineiden” ilmaisulla ”arvopaperistamisvälineiden”, 8 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa, liitteessä III olevan I osan 45 kohdassa ja liitteessä III olevan III osan 8 kohdassa ilmaisu ”strukturoituihin rahoitusvälineisiin” ilmaisulla ”arvopaperistamisvälineisiin”, johdanto-osan 40 kappaleessa ilmaisu ”strukturoiduilla rahoitusvälineillä” ilmaisulla ”arvopaperistamisvälineillä” ja 10 artiklan 3 kohdassa ilmaisu ”strukturoiduille rahoitusvälineille” ilmaisulla ”arvopaperistamisvälineille”.

(3)Korvataan 1 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Tässä asetuksessa vahvistetaan myös unioniin sijoittautuneille liikkeeseenlaskijoille ja asianomaisille kolmansille osapuolille arvopaperistamisvälineitä koskevia velvoitteita.”

(4)Korvataan 3 artiklan l kohta seuraavasti:

”l) ’arvopaperistamisvälineellä’ rahoitusvälinettä tai muita kohde-etuuksia, jotka johtuvat asetuksen [tämä asetus] 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta arvopaperistamistransaktiosta tai -järjestelmästä;”

26 artikla

Direktiivin 2011/61/EU muuttaminen

Kumotaan direktiivin 2011/61/EU 17 artikla.

27 artikla

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 648/2012 seuraavasti:

(1)Lisätään 2 artiklaan 30 ja 31 kohta seuraavasti:

”30) ’katetulla joukkolainalla’ joukkolainaa, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklassa asetetut vaatimukset.

31) ’katettujen joukkolainojen yhteisöllä’ katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskijoita tai katetun joukkolainan katepoolia.”

(2)Lisätään 4 artiklaan 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”5. Edellä olevaa 4 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sellaisten OTC-johdannaissopimusten osalta, joita katettujen joukkolainojen yhteisöt ovat tehneet katetun joukkolainan yhteydessä, tai joita arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö (SSPE) on tehnyt asetuksessa [arvopaperistamisasetus] tarkoitetun arvopaperistamisen yhteydessä, edellyttäen, että

a) jos on kyse arvopaperistamista varten perustetuista erillisyhtiöistä, arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö laskee liikkeeseen yksinomaan arvopaperistamisia, jotka täyttävät asetuksen [arvopaperistamisasetus] 7–10 artiklan, 11–13 artiklan ja 6 artiklan vaatimukset;

b) OTC-johdannaissopimusta käytetään ainoastaan suojautumaan katettua joukkolainaa tai arvopaperistamista koskevalta korko- tai valuuttapoikkeamalta; ja

c) katettua joukkolainaa tai arvopaperistamista koskevat järjestelyt lieventävät riittävästi vastapuoliluottoriskiä niiden OTC-johdannaissopimusten osalta, joita katettujen joukkolainojen yhteisö on tehnyt katetun joukkolainan yhteydessä tai joita arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö on tehnyt arvopaperistamisen yhteydessä.

6. Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen ja koska on tarpeen ottaa huomioon sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön ehkäiseminen, Euroopan valvontaviranomaiset laativat luonnoksen tekniseksi sääntelystandardiksi, jossa määritetään kriteerit sille, mitkä katettuja joukkolainoja tai arvopaperistamisia koskevat järjestelyt 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla lieventävät riittävästi vastapuoliluottoriskiä.

Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

(3)Korvataan 11 artiklan 15 kohta seuraavasti:

”15. Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, Euroopan valvontaviranomaiset laativat luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään:

a) riskienhallintamenettelyt, mukaan lukien vakuuksien taso ja tyyppi sekä erottelumenettelyt ja pääoman määrä, joita 3 kohdan noudattaminen edellyttää;

b) menettelyt, joita vastapuolten ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava 6–10 kohdassa tarkoitettuja vapautuksia soveltaessaan;

c) 5–10 kohdassa tarkoitetut sovellettavat perusteet, mukaan lukien erityisesti se, mitä olisi pidettävä käytännöllisenä tai oikeudellisena esteenä vastapuolten väliselle nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle.

Niiden vakuuksien taso ja tyyppi, jotka koskevat OTC-johdannaissopimuksia, joita katettujen joukkolainojen yhteisöt ovat tehneet katetun joukkolainan yhteydessä tai joita arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö (SSPE) on tehnyt asetuksessa [tämä asetus] tarkoitetun arvopaperistamisen yhteydessä ja jotka täyttävät tämän asetuksen 4 artiklan 5 kohdassa asetetut vaatimukset tai asetuksen [arvopaperistamisasetus] 7–10 artiklassa, 11–13 artiklassa ja 6 artiklassa asetetut vaatimukset, on määritettävä ottaen huomioon mahdolliset esteet, joita on kohdattu vakuuksien vaihdossa katettua joukkolainaa tai arvopaperistamista koskevien olemassa olevien vakuusjärjestelyjen osalta.

Euroopan valvontaviranomaiset toimittavat kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [six months after entry into force of this Regulation].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit joko asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti riippuen siitä, mikä on kyseessä olevan vastapuolen oikeudellinen luonne.”

28 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Tätä asetusta sovelletaan niihin arvopaperistamisiin, joiden arvopaperit on laskettu liikkeeseen [date of entry into force of this Regulation] tai sen jälkeen, jollei 2–6 kohdasta muuta johdu.

2.Alullepanijat, järjestäjät ja arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt saavat käyttää [date of entry into force of this Regulation] liikkeessä olevista arvopaperistamispositoistaan YLS-nimitystä tai nimitystä, jolla suoraan tai välillisesti viitataan kyseisiin termeihin, ainoastaan silloin, kun noudatetaan tämän asetuksen 6 artiklan vaatimuksia.

3.Kun on kyse arvopaperistamisista, joiden arvopaperit on laskettu liikkeeseen 1 päivänä tammikuuta 2011 tai sen jälkeen, tai kun on kyse arvopaperistamisista, jotka on laskettu liikkeeseen ennen tuota päivämäärää, mutta uusia arvopaperistettuja vastuita on lisätty tai korvattu 31 päivän joulukuuta 2014 jälkeen, sovelletaan tämän asetuksen 3 artiklaa.

4.Asetuksen (EU) N:o 2013/575 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa määriteltyjen luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten, direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen vakuutusyritysten, direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen jälleenvakuutusyritysten ja direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyjen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajien on [date of entry into force of this Regulation] liikkeessä olevien arvopaperistamispositioidensa osalta edelleen sovellettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 405 artiklaa, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 625/2014 1, 2 ja 3 lukua sekä 22 artiklaa, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 2015/35 254 ja 255 artiklaa ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 231/2013 51 artiklaa, sellaisena kuin niitä sovellettiin [day before date of entry into force of this Regulation].

5.Siihen asti, kunnes aletaan soveltaa teknisiä sääntelystandardeja, jotka komissio hyväksyy tämän asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti, alullepanijoiden, järjestäjien tai alkuperäisen lainanantajan on tämän asetuksen 4 artiklassa asetettujen velvoitteiden noudattamiseksi sovellettava arvopaperistamisiin, joiden arvopaperit on laskettu liikkeeseen [date of entry into force of this Regulation] tai sen jälkeen, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 625/2014 1, 2 ja 3 luvun sekä 22 artiklan säännöksiä.

6.Siihen asti, kunnes aletaan soveltaa teknisiä sääntelystandardeja, jotka komissio hyväksyy tämän asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti, alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden on tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a ja e alakohdassa asetettujen velvoitteiden noudattamiseksi asetettava komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 3/2015 liitteissä I–VIII mainitut tiedot saataville 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustollaan.

29 artikla

Kertomukset

1.EPV julkaisee tiiviissä yhteistyössä EAMV:n ja EVLEV:n kanssa viimeistään [two years after entry into force of this Regulation] kertomuksen tämän asetuksen 6–14 artiklassa säädettyjen YLS-vaatimusten täytäntöönpanosta.

2.Kertomukseen on sisällytettävä myös arviointi toimivaltaisten viranomaisten toteuttamista toimista, olennaisista riskeistä ja uusista haavoittuvuustekijöistä, joita on voinut tulla esiin, sekä markkinatoimijoiden toimista arvopaperistamista koskevien asiakirjojen standardoinnin jatkamiseksi.

3.EAMV julkaisee tiiviissä yhteistyössä EPV:n ja EVLEV:n kanssa viimeistään [three years after entry into force of this Regulation] kertomuksen tämän asetuksen 5 artiklassa säädettyjen läpinäkyvyysvaatimusten toimivuudesta ja unionin arvopaperistamismarkkinoiden läpinäkyvyyden tasosta.

30 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa viimeistään [four years after entry into force of this Regulation] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen toimivuudesta sekä tarvittaessa sen ohella säädösehdotuksen.

31 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.3.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

4.3.2.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

5.3.2.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 30  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

 Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 31  

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

 Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 32  

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.1.1.Todetut riskit

2.1.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

2.1.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.2.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

[Tämän osan täyttämisessä on käytettävä hallintomäärärahoja koskevaa laskentataulukkoa (tämän rahoitusselvityksen liitteessä oleva toinen asiakirja), joka on asetettava saataville CISNETiin komission sisäistä lausuntokierrosta varten.]

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Säädöksellä on seuraavat vaikutukset menoihin:

Kolmen uuden väliaikaisen toimihenkilön ottaminen EPV:n palvelukseen (2 väliaikaista toimihenkilöä) — ks. liitteestä lisätiedot väliaikaisten toimihenkilöiden tehtävistä ja kustannusten (joista 40 % rahoittaa EU ja 60 % jäsenvaltiot) laskentatavasta.

Kolmen uuden väliaikaisen toimihenkilön ottaminen EAMV:n palvelukseen — ks. liitteestä lisätiedot väliaikaisten toimihenkilöiden tehtävistä ja kustannusten (joista 40 % rahoittaa EU ja 60 % jäsenvaltiot) laskentatavasta.

Kahden uuden väliaikaisen toimihenkilön ottaminen EVLEV:n palvelukseen (2 väliaikaista toimihenkilöä) — ks. liitteestä lisätiedot väliaikaisten toimihenkilöiden tehtävistä ja kustannusten (joista 40 % rahoittaa EU ja 60 % jäsenvaltiot) laskentatavasta.

EAMV:n, EPV:n ja EVLEV:n tehtävien hoitoon liittyvät kustannukset on arvioitu henkilömenojen osalta Euroopan valvontaviranomaisen vuoden 2015 talousarvioesityksen kustannusluokittelun mukaisesti.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetuilla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa..

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

–Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–◻    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

–

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

3.4.

Liite rahoitusselvitykseen (ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle)

EAMV:n, EPV:n ja EVLEV:n tehtävien hoitoon liittyvät kustannukset on arvioitu henkilömenojen osalta Euroopan valvontaviranomaisen vuoden 2015 talousarvioesityksen kustannusluokittelun mukaisesti.

Komission ehdotus sisältää näitä kolmea Euroopan valvontaviranomaista koskevia säännöksiä muun muassa seuraavien teknisten sääntelystandardien kehittämisestä:

– tekninen sääntelystandardi, jossa määritetään riskinsäilyttämisvaatimus ja riskinsäilyttämisraportoinnin malli (4 artiklan 6 kohta);

– tekninen sääntelystandardi, jossa määritetään tiedot, jotka alullepanijan, järjestäjän tai arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön olisi toimitettava täyttääkseen 5 artiklan 1 kohdan a ja e alakohdan mukaiset velvoitteensa, sekä tietojen esitysmuoto vakiolomakkeiden avulla;

– tekninen sääntelystandardi, jossa määritetään tiedot, jotka alullepanijan, järjestäjän tai arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön olisi toimitettava täyttääkseen 14 artiklan 1 kohdan mukaiset velvoitteensa (YLS-ilmoitus), sekä tietojen esitysmuoto vakiolomakkeiden avulla;

– tekninen sääntelystandardi, jossa määritetään kriteerit sille, mitkä katettuja joukkolainoja tai arvopaperistamisia koskevat järjestelyt lieventävät vastapuoliluottoriskiä riittävästi (EMIR-asetuksen muutos);

– tekninen sääntelystandardi, jossa määritetään riskienhallintamenettelyt, mukaan lukien vakuuksien vaadittu taso ja tyyppi sekä erottelumenettelyt (EMIR-asetuksen muutos);

– tekninen sääntelystandardi, jossa määritetään menettelyt, joita vastapuolten ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on noudatettava 11 artiklan 6–10 kohdassa tarkoitettuja vapautuksia soveltaessaan (EMIR-asetuksen muutos);

– tekninen sääntelystandardi, jossa määritetään 11 artiklan 5–10 kohdassa tarkoitetut sovellettavat perusteet, mukaan lukien erityisesti se, mitä olisi pidettävä käytännöllisenä tai oikeudellisena esteenä vastapuolten väliselle nopealle omien varojen siirrolle tai velkojen takaisinmaksulle (EMIR-asetuksen muutos);

– tekninen sääntelystandardi, jossa vahvistetaan vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt tietojen vaihtoon toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n välillä.

EAMV:n on laadittava luettelo kaikista arvopaperistamisista, jotka alullepanijoiden, järjestäjien ja arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden oman ilmoituksen mukaan täyttävät YLS-vaatimukset, ja ylläpidettävä luetteloa (14 artiklan 2 kohta).

Näille kolmelle valvontaviranomaiselle ei anneta uusia valvontavaltuukisa, mutta niitä pyydetään edelleen edistämään valvontayhteistyötä ja lähentymistä YLS-kriteerien tulkinnassa ja soveltamisessa (ks. 3 luku). Tämä tavoite on keskeinen, koska se estää arvopaperistamismarkkinoiden pirstoutumisen EU:ssa.

EAMV:n, EPV:n ja EVLEV:n on julkaistava yhdessä YLS-vaatimusten täytäntöönpanoa, YLS-ilmoitusjärjestelmän toimivuutta ja markkinoiden toimintaa koskeva kertomus. Kertomuksessa on käsiteltävä myös valvojien toteuttamia toimia, olennaisia riskejä ja mahdollisia uusia esiin tulleita haavoittuvuustekijöitä. Ensimmäinen kertomus julkaistaan kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ja seuraavat joka kolmas vuosi.

Ajallisesti Euroopan valvontaviranomaiset tarvitsevat lisäresursseja näin ollen vuoden 2016 lopusta lukien, jotta valmistelutyön aloittaminen ja asetuksen kitkaton täytäntöönpano olisi mahdollista. Toimien luonteen osalta onnistunut ja oikea-aikainen uusien teknisten standardien laatiminen edellyttää erityisesti, että lisäresurssit ohjataan tehtäviin, jotka liittyvät poliittisiin linjauksiin, oikeudellisten tekstien laatimiseen ja vaikutusten arviointiin.

Työ edellyttää kahden- ja monenvälisiä kokouksia sidosryhmien kanssa, vaihtoehtojen analysointia ja arviointia, kuulemisasiakirjojen laatimista, sidosryhmien julkista kuulemista, jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten edustajista koostuvien pysyvien asiantuntijaryhmien perustamista ja hallinnointia, markkinatoimijoiden ja sijoittajien edustajista koostuvien tilapäisten asiantuntijaryhmien perustamista ja hallinnointia, kuulemisten yhteydessä saatujen vastausten analysointia sekä kustannus-hyötyanalyysien ja oikeudellisten tekstien laatimista.

Osa tarvittavasta työstä liittyy läheisesti tekniseen työhön, jota tehdään vakavaraisuusasetuksen, CRA3:n, Solvenssi II:n ja EMIR:n puitteissa.

Tämä tarkoittaa sitä, että ylimääräiset väliaikaiset toimihenkilöt tarvitaan vuoden 2016 lopulta alkaen. Oletettavasti tämä lisähenkilöstö pidetään vuonna 2017 ja 2018, koska Euroopan valvontaviranomaisen on hoidettava uusia tehtäviä. Nämä uudet tehtävät on esitetty asetusehdotuksessa, ja niitä on selitetty tarkemmin ehdotuksen perusteluosassa

Lisäresursseja koskeva oletus:

Oletuksena kahdeksan lisätointa väliaikaisina toimihenkilöinä tehtäväryhmässä ja palkkaluokassa AD7.

Eri henkilöstöryhmien keskimääräiset palkkakustannukset perustuvat budjettipääosaston ohjeisiin.

Palkan korjauskerroin on Pariisissa 1,168.

Palkan korjauskerroin on Lontoossa 1,507.

Palkan korjauskerroin on Frankfurtissa 0,972.

Virkamatkakustannukset arvioidaan 10 000 euroksi.

Työhönottoon liittyvät kustannukset (matka- ja hotellikulut, lääkärintarkastukset, asettautumis- ja muut korvaukset, muuttokustannukset jne.) ovat arviolta 12 700 euroa.

EAMV

EPV

EVLEV

(1) Puheenjohtaja Junckerin poliittiset suuntaviivat, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/priorities/docs/pg_fi.pdf.

(2)

   COM(2014) 910 final.

(3)

   COM/2014/0903 final.

(4)

   Vuodesta 2011 EU:ssa sijoittajina toimivilla luottolaitoksilla ja sijoituspalveluyrityksillä on ollut velvoite tarkastaa, että alullepanijapankit tai arvopaperistamisten järjestäjät säilyttävät transaktiossa taloudellisen osuuden, joka vastaa vähintään viittä prosenttia arvopaperistetuista omaisuuseristä. Tämä lähestymistapa laajennettiin tämän jälkeen vakuutusalalle sekä osaan omaisuudenhoitoaloja.

(5)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(6)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).

(7)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(8)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

(9)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, luottoluokituslaitoksista (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1).

(10)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64).

(11)

   Komission delegoitu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY täydentämisestä (Solvenssi II) (EUVL L 12, 17.1.2015, s. 1).

(12)

   Komission delegoitu asetus, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1).

(13) Saatavilla osoitteessa http://www.bis.org/bcbs/publ/d332.htm

(14) Ks. [link to feedback statement to be inserted].

(15) Ks. alaviitteet 16 ja 17.

(16) Saatavilla osoitteessa www.eba.europa.eu/documents/10180/983359/EBA-Op-2015-14+Opinion+on+qualifying+securitisation.pdf

(17) Saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/finance/consultations/2015/securitisation/index_en.htm

(18)

   Komission delegoitu asetus (EU) N:o 625/2014, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään sijoittajia, järjestäjiä, alkuperäisiä luotonantajia ja alullepanevia laitoksia koskevia vaatimuksia siirrettyyn luottoriskiin liittyvien vastuiden osalta (EUVL L 174, 13.6.2014, s. 16)

(19)

   Komission delegoitu asetus (EU) N:o 231/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta (EUVL L 83, 22.3.2013, s. 1).

(20)

   Komission delegoitu asetus (EU) 2015/3, annettu 30 päivänä syyskuuta 2014 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 täydentämisestä strukturoitujen rahoitusvälineiden julkistamisvaatimuksia koskevilla sääntelystandardeilla (EUVL L 2, 6.1.2015, s. 57)

(21)

   EUVL C , , s. .

(22) Komission delegoitu asetus, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1).

(23)

(24)

   Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 263).

(25)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/41/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10).

(26)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

(27)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64).

(29)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 1).

(30)

   ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(31)

   Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(32)

   Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(33)

   JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(34)

   EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. 

(35)

   Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(36)

   Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(37)

   Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(38)

   Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(39)

   Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(40)

   Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(41)

   Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(42)

   Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(43)

   AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(44)

   Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(45)

   Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.