6.9.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 328/4

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) johdanto-osan ja erityisesti sen 2 ja 4–7 kappaleen,

—

ottaa huomioon muun muassa SEU-sopimuksen 2 artiklan 3 kohdan 3 alakohdan sekä 6 ja 7 artiklan,

—

ottaa huomioon 7. joulukuuta 2000 allekirjoitetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan, josta annettiin juhlallinen julistus 12. joulukuuta 2007 Strasbourgissa ja joka tuli voimaan yhdessä Lissabonin sopimuksen kanssa joulukuussa 2009,

—

ottaa huomioon romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman (1), 5. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille” (COM(2011)0173), 2. huhtikuuta 2014 annetun komission tiedonannon romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta (COM(2014)0209) ja neuvoston 9. joulukuuta 2013 antaman suosituksen romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2011 teettämän romaneja koskevan pilottihankkeen tulokset,

—

ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen sekä Euroopan yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi,

—

ottaa huomioon 1. helmikuuta 2012 hyväksytyn Euroopan neuvoston ministerikomitean julkilausuman mustalaisvastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan rasistisen väkivallan lisääntymisestä Euroopassa,

—

ottaa huomioon Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) yleistä politiikkaa koskevan suosituksen nro 13 mustalaisvastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän torjumisesta,

—

ottaa huomioon Etyjin osallistujavaltioiden, EU:n jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot mukaan lukien, hyväksymän laajan toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on parantaa romanien tilannetta Etyjin alueella ja jonka mukaisesti valtiot sitoutuvat muun muassa lisäämään toimiaan sen varmistamiseksi, että romaniväestö pystyy toimimaan yhteiskunnassa täysin tasavertaisena osapuolena, ja lopettamaan romaneja koskevan syrjinnän,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että romaneja arvioidaan olevan Euroopassa 10–12 miljoonaa ja että he ovat Euroopan suurin etninen vähemmistö;

B.

ottaa huomioon, että termiä ”romani” käytetään tässä päätöslauselmassa yläkäsitteenä, joka kattaa erilaiset asiaan liittyvät ryhmät, jotka saattavat olla kulttuuriltaan ja elämäntavoiltaan erilaisia ja joita elää eri puolilla Eurooppaa, kuten romanit, travellerit, sintit, manouchet, kaaleet, romanichelit, boyashit, aškaalit, Balkanin egyptiläiset, jenishit, domit ja lomit, riippumatta niiden ryhmien mahdollisesta liikkuvuudesta;

C.

ottaa huomioon, että mustalaisvastaisuus on erityinen rasismin muoto, joka kohdistuu romaneihin, ja rodulliseen ylemmyyteen perustuva ideologia sekä epäinhimillistämisen ja institutionaalisen rasismin muoto, jota historiallinen syrjintä ruokkii ja joka ilmenee muun muassa väkivaltana, vihapuheena, hyväksikäyttönä, leimaamisena ja mitä räikeimpänä syrjintänä;

D.

ottaa huomioon, että mustalaisvastaisuus on yksi tärkeimmistä syistä syrjinnälle ja syrjäytymiselle, josta romaniväestö on kärsinyt historiallisesti monissa Euroopan maissa;

E.

ottaa huomioon, että monet romanit elävät yhä ylivoimaisessa köyhyydessä ja joutuvat kärsimään äärimmäisestä sosiaalisesta syrjäytymisestä ja syrjinnästä;

F.

ottaa huomioon, että Euroopan romanit ovat historiallisesti olleet osa monien Euroopan maiden yhteiskuntaa, kuitenkin ilman yhtä emämaata, ja osallistuneet Eurooppaan sen kansalaisina, ja että heidän tilanteensa Euroopan kansallisten vähemmistöjen joukossa on niin erityislaatuinen, että se oikeuttaa erityiset toimenpiteet unionin tasolla; ottaa huomioon, että romanit ovat osa eurooppalaista kulttuuria ja arvoja;

G.

ottaa huomioon, että romaninaiset joutuvat usein sukupuoleen ja etniseen alkuperään perustuvan moninkertaisen ja moniperusteisen syrjinnän kohteiksi ja että heidän työnsaantiin, koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvät mahdollisuutensa ovat rajalliset; ottaa huomioon, että syrjintää voi esiintyä valtayhteiskunnassa kun mustalaisvastainen rasismi lisääntyy, mutta myös naisten yhteisöissä sukupuolen takia;

H.

ottaa huomioon, että 5. huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa EU:n puitekehyksestä vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille jäsenvaltioita kehotetaan hyväksymään tai edelleen kehittämään romanien integraatiota koskevaa kattavaa toimintatapaa ja tukemaan useita yhteisiä tavoitteita; ottaa huomioon, että 9. joulukuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan tuloksellisia politiikkatoimenpiteitä romanien tasa-arvoisen kohtelun ja heidän perusoikeuksiensa kunnioittamisen varmistamiseksi, mukaan lukien yhtäläinen mahdollisuus koulutukseen, työllistymiseen, terveydenhoitoon ja asumiseen;

I.

ottaa huomioon, että Yhdistyneet kansakunnat on nimennyt tammikuun 27. päivän, joka on Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisen päivä, juutalaisten joukkotuhon kansainväliseksi muistopäiväksi;

J.

ottaa huomioon, että arvioiden mukaan natsit sekä muut hallinnot liittolaisineen tuhosivat toisen maailmansodan aikana ainakin 500 000 romania ja että eräissä maissa yli 80 prosenttia romaniväestöstä tapettiin; ottaa huomioon, että ainakin 23 000 romania tapettiin kaasulla Auschwitz-Birkenaun Zigeunerlagerissa (mustalaisleiri) toisen maailmansodan aikana ja että 2. ja 3. elokuuta 1944 välisenä yönä leirillä tapettiin 2 897 romania, enimmäkseen naisia, lapsia ja ikääntyneitä; ottaa huomioon, että tämän vuoksi romanijärjestöt ovat valinneet elokuun 2. päivän päiväksi, jolloin muistetaan tämän joukkotuhon romaniuhreja;

K.

ottaa huomioon, että natsien, muiden hallintojen ja niiden liittolaisten romaneihin kohdistama joukkotuho toisen maailmansodan aikana on totta mutta siitä ollaan vielä paljolti tietämättömiä; katsoo, että siksi laaja yleisö ei useinkaan ota sitä huomioon ja että usein se jätetään tunnustamatta tai siitä ei opeteta kouluissa, mikä tekee romaniväestöstä toisen maailmansodan aikana tehdyn joukkotuhon unohdettuja uhreja;

L.

ottaa huomioon, että ihmisyyteen kohdistuvien rikosten ja ihmisoikeuksien räikeiden loukkausten muistaminen on keskeisen tärkeää, jotta voidaan edistää rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien asiaa Euroopassa; ottaa huomioon, että romanien joukkotuho Euroopassa ansaitsee täyden tunnustuksen, joka vastaa natsien ja muiden hallintojen niiden rikosten vakavuutta, joilla oli tarkoitus fyysisesti hävittää romanit, juutalaiset ja muut valikoidut ryhmät Euroopasta;

M.

ottaa huomioon, että romanien toisen maailmansodan aikana tapahtuneen joukkotuhon tunnustaminen ja muistaminen on tärkeää siksi, että romaniväestölle palautetaan asema niiden ryhmien joukossa, joihin natsihallinto ja muut hallinnot liittolaisineen kohdistivat hirveitä tekoja toisen maailmansodan aikana;

N.

toteaa, että toisen maailmansodan aikana tapahtuneen romanien joukkotuhon tunnustaminen ja erityisen eurooppalaisen muistopäivän vakiinnuttaminen olisivat siten tärkeä symbolinen askel mustalaisvastaisuuden torjunnassa ja edistäisi yleistä tietämystä romanien historiasta Euroopassa;

1.

on erittäin huolestunut mustalaisvastaisuuden lisääntymisestä, joka ilmenee Euroopassa muun muassa romanivastaisena puheena ja romaneihin kohdistuvina väkivaltaisina hyökkäyksinä, myös murhina; toteaa, että nämä teot eivät sovi yhteen Euroopan unionin normien ja arvojen kassa ja muodostavat merkittävän esteen romanien menestyksekkäälle sosiaaliselle integroitumiselle ja heidän ihmisoikeuksiensa täysimääräiselle kunnioittamiselle;

2.

painottaa, että syrjintä ja syrjäytyminen eivät koskaan johdu tällaisesta syrjinnästä ja syrjäytymisestä kärsivälle yksilölle tai ryhmälle ominaisesta luontaisesta heikkoudesta, vaan ennen kaikkea siitä, että valtayhteiskunta ei tunnusta yksilöiden oikeuksia eikä tarjoa tarvittavia rakenteita, joissa yksilöt voivat vedota näihin oikeuksiin;

3.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön 29. kesäkuuta 2000 rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY29, jotta voidaan estää ja poistaa romaneihin kohdistuva syrjintä erityisesti työllistymisen, koulutuksen ja asunnon saannin osalta;

4.

painottaa, että on tarpeen torjua mustalaisvastaisuutta kaikilla tasoilla ja keinoilla, ja korostaa, että tämä ilmiö on erityisen itsepintainen, väkivaltainen, uusiutuva ja tavallinen rasismin muoto; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan entisestään mustalaisvastaisuuden torjuntaa osana niiden kansallisia romanien integrointistrategioita ja edistämään parhaita käytäntöjä;

5.

pitää myönteisenä romaniyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen osallistumista romanien kansallisten integrointistrategioiden toteuttamiseen ja kehottaa niitä osallistumaan entistä enemmän kyseisten strategioiden suunnitteluun, seurantaan, arviointiin ja täytäntöönpanoon;

6.

painottaa, että on tärkeää varmistaa, että naisten oikeuksia ja sukupuolinäkökulman sisällyttämistä koskevat erityistoimet sisällytetään romanien kansallisiin integrointistrategioihin ja että arvioinnissa ja vuotuisessa seurannassa otetaan huomioon naisten oikeudet ja sukupuolen tasa-arvonäkökulma kussakin romanien kansallisten integrointistrategioiden osassa;

7.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan lapset etusijalle pantaessa täytäntöön EU:n kehystä romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille, ja korostaa, että on tärkeää edistää romanilasten tasaveroisia mahdollisuuksia asumiseen, terveydenhoitoon, koulutukseen ja ihmisarvoisiin elinoloihin;

8.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS, jotta voidaan menestyksellisesti torjua mustalaisvastaisuutta, romanivastaista puhetta ja väkivaltaisia hyökkäyksiä romaneja vastaan, sekä romanien joukkotuhon suvaitsemista, kieltämistä ja karkeaa vähättelyä;

9.

korostaa, että romanit ovat osa Euroopan kulttuuria ja yhteisiä arvoja ja kehottaa siksi jäsenvaltioita ja muita Euroopan valtioita käsittelemään romanikansan historiaa ja erityisesti toisen maailmansodan aikaista romanien joukkotuhoa kansalaisten ja nuorten kanssa käytävässä vuoropuhelussa;

10.

tuomitsee erittäin ankarasti kaikenlaiset rasismin ja syrjinnän muodot, joista romanit joutuvat kärsimään, ja korostaa, että mustalaisvastaisuuteen on puututtava tehokkaasti, jotta muilla aloilla toteutettavilla toimilla olisi vaikutusta;

11.

kehottaa tässä yhteydessä komissiota seuramaan ja arvioimaan tehokkaasti, miten jäsenvaliot noudattavat EU:n perusarvoja; kehottaa komissiota varmistamaan, että perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltion periaatetta kunnioitetaan kaikissa jäsenvaltioissa, tehokkaasti seuramaan ja arviomaan, että jäsenvaltiot noudattavat näitä arvoja, ja varmistamaan, että komissio reagoi kaikkiin mahdollisesti esiintyviin systeemisiin rikkomuksiin;

12.

tunnustaa siksi juhlallisesti historiallisena tosiseikkana tapahtuneen romanien joukkotuhon toisen maailmansodan aikana;

13.

kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan virallisesti tämän joukkotuhon ja muut romanien vainon muodot, kuten karkottamisen ja säilöönoton, joita tapahtui toisen maailmansodan aikana;

14.

julistaa, että eurooppalainen teemapäivä olisi omistettava toisen maailmansodan aikana tapahtuneen romanien joukkotuhon uhrien muistolle ja että tätä päivää olisi kutsuttava nimellä romanien joukkotuhon eurooppalainen muistopäivä;

15.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle ja Etyjille ja Yhdistyneille kansakunnille.