EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 17.12.2015
COM(2015) 662 final
KOMISSION KERTOMUS
KAHDEKSAS VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2014)
{SWD(2015) 295 final}
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 17.12.2015
COM(2015) 662 final
KOMISSION KERTOMUS
KAHDEKSAS VUOSIKERTOMUS EUROOPAN KALATALOUSRAHASTON TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2014)
{SWD(2015) 295 final}
Sisällysluettelo
1.JOHDANTO
2.EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON YLEINEN ARVIOINTI
2.1.EKTR:n rahoituksen toteutuminen jäsenvaltioissa
2.2.EKTR:n tärkeimmät toiminta-alat
2.3.Kehitys toimintalinjoittain
2.4.Talousarvion toteuttaminen komissiossa
2.5.Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa
2.6.Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa
2.7.EKTR:n yhteensovittaminen rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) kanssa
2.8.Jäsenvaltioiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet
3.EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI TOIMINTALINJOITTAIN
3.1.Toimintalinja 1. Toimenpiteet yhteisön kalastuslaivaston mukauttamiseksi
3.1.1.EU:n kalastuslaivaston taloudellinen suorituskyky vuonna 2013 (perustuu taloudelliseen vuosiraporttiin 2015)
3.1.2.Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen
3.1.3.Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen
3.1.4.Kalastusaluksiin tehtävät investoinnit ja valikoivuus
3.1.5.Pienimuotoinen rannikkokalastus
3.1.6.Kalastuslaivastoa koskevien järjestelyjen sosioekonominen korvaaminen
3.2.Toimintalinja 2. Vesiviljely, sisävesikalastus sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen
3.2.1.Sisävesikalastus
3.2.2.Vesiviljely
3.2.3.Jalostus
3.3.Toimintalinja 3. Yhteistä etua koskevat toimenpiteet
3.3.1.Kalasatamat, purkupaikat ja kalastussuojat
3.3.2.Uusien markkinoiden etsiminen ja menekinedistämiskampanjat
3.3.3.Kokeilutoimet
3.4.Toimintalinja 4. Kalastusalueiden kestävä kehitys
4.Ensimmäiset toimintaa koskevat päätelmät EKTR:n kaudelta 2007–2013
1.JOHDANTO
Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) annetun asetuksen 68 artiklan 1 mukaisesti komissio antaa viimeistään 31. joulukuuta kunakin vuonna Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen EKTR:n täytäntöönpanosta. Kertomus perustuu jäsenvaltioiden vuosikertomuksia koskevaan komission tarkasteluun ja arviointiin sekä muihin käytettävissä oleviin tietoihin. Lisäksi siinä esitetään arvio joidenkin EKTR:n keskeisten toimenpiteiden toteutuksesta.
Kertomukseen yhteydessä esitettävään komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan sisältyy yhteenveto EKTR:n täytäntöönpanosta kussakin jäsenvaltiossa ja viisi taulukkoa, joissa annetaan tarkempia tietoja rahoituksen toteutumisesta 2 . Tässä viimeisessä komission kertomuksessa esitetään yleinen arviointi jäsenvaltioiden ja komission suorittamasta EKTR:n täytäntöönpanosta vuonna 2014. Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot maksusitoumuksista mahdollistivat laajemman, 31. toukokuuta 2015 asti ulottuvan analyysin, ja näin saatiin kokonaisvaltaisempi kuva EKTR:n täytäntöönpanon nykyisestä tilanteesta, kun käytännön tasolla tapahtuvalle EKTR:n täytäntöönpanolle asetettuun määräaikaan (31. joulukuuta 2015) on alle vuosi jäljellä. Koska jäsenvaltioiden ei delegoidun asetuksen (EU) 2015/895 3 nojalla tarvitse toimittaa vuonna 2016 toimintaohjelman täytäntöönpanoa vuoden 2015 aikana koskevaa vuosikertomusta, komissio ei esitä EKTR:n täytäntöönpanoa kyseisen vuoden aikana koskevaa vuosikertomusta.
Se kuitenkin sisällyttää ERI-rahastojen ohjelmista vuonna 2016 esitettävään yhteenvetokertomukseen, josta säädetään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 4 53 artiklassa, liitteeksi tiivistelmän jäsenvaltioiden luomien hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastuksista sekä kalatalousrahaston tukea koskevista tarkastuksista, joita edellytetään EKR-asetuksen 68 artiklan 3 kohdan d alakohdassa.
2.EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON YLEINEN ARVIOINTI
2.1.EKTR:n rahoituksen toteutuminen jäsenvaltioissa
Jäsenvaltioiden vuonna 2014 lähettämien todennettujen välimaksujen määrä oli 567 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 4 prosentin lisäystä verrattuna vuoden 2013 vastaavaan määrään (544 miljoonaa euroa).
Jäsenvaltioiden tekemien EKTR:n maksusitoumusten määrä vuoden 2007 ja 31. toukokuuta 2015 välisenä aikana oli 3,91 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että EKTR:n sitoumukset lisääntyivät 14,5 prosenttia 31. toukokuuta 2014 jälkeen (495 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa), jolloin maksusitoumusten määrä oli vielä suhteellisen alhainen. EKTR:n varoista oli sidottu 31. toukokuuta 2015 mennessä 90,83 prosenttia 5 .
Sekä maksusitoumukset että todennetut menot ovat jäsenvaltioiden tasolla yhä alle tason, jota odotetaan ennen EKTR:n täytäntöönpanon päättymistä. EKTR:n määrärahoista oli 31. toukokuuta 2015 mennessä sitomatta vielä yli 9 prosenttia (noin 394 miljoonaa euroa), mikä tarkoittaa, että sitoumusten tekemistä on kiireesti nopeutettava. Tämä antaa – samoin kuin todennettujen maksujen tapauksessa – aihetta huoleen, kun otetaan huomioon, että menojen tukikelpoisuus päättyy 31. joulukuuta 2015.
Julkisen kansallisen rahoitusosuuden määrä 31. toukokuuta 2015 oli 2,44 miljardia euroa, mikä oli 321,62 miljoonaa euroa (15,17 %) enemmän kuin 31. toukokuuta 2014.
Saman ajanjakson aikana EKTR:n tukemat toimenpiteet saivat yksityistä rahoitusta 2,92 miljardia euroa, mikä on 375,36 miljoonaa euroa (14,73 %) enemmän kuin 31. toukokuuta 2014. Kuten aikaisemmista kertomuksista on jo käynyt ilmi, yksityisiä rahoitusosuuksia on eniten jalostuksessa (45,62 %), vesiviljelyssä (24,95 %) ja aluksiin tehtävissä investoinneissa (10,23 %). Näihin on nyt tarpeen lisätä investoinnit kalastusalueiden kehittämiseen (8,57 %). Näiden neljän toimenpiteen osuus on lähes 90 prosenttia yksityisistä investoinneista.
|
Investoinnit kalastus- ja vesiviljelyalaan olivat 1. tammikuuta 2007 ja 31. toukokuuta 2015 välisenä aikana yhteensä 9,27 miljardia euroa, josta 42,14 prosenttia oli EKTR:stä saatua rahoitusta, 26,33 prosenttia kansallista julkista rahoitusta ja 31,52 prosenttia yksityistä rahoitusta. Nämä prosenttiosuudet pysyivät lähestulkoon vakaina. Vain EKTR:n osuus pieneni hiukan (- 1,5 %) koko ajanjakson aikana. |
Jokainen EKTR:stä myönnetty tukieuro tuottaa vipuvaikutuksena 1,37 euron sitoumuksen kansallista tukea (+ 2,2 % verrattuna tilanteeseen 31. toukokuuta 2014), josta 0,75 euroa on yksityistä rahoitusta ja 0,62 euroa kansallista julkista rahoitusta.
2.2.EKTR:n tärkeimmät toiminta-alat
Seuraavassa taulukossa vertaillaan viittä eniten käytettyä toimenpidettä koskevien maksusitoumusten osuutta seuraavina ajankohtina: heinäkuun loppu 2012, toukokuu 2013, toukokuu 2014 ja toukokuu 2015.
Taulukko 1
|
31. heinäkuuta 2012 |
31. toukokuuta 2013 |
31. toukokuuta 2014 |
31. toukokuuta 2015 |
|
Pysyvä lopettaminen (19,61 %) |
Jalostus (17,41 %) |
Jalostus (16,65 %) |
Jalostus (17,53 %) |
|
Vesiviljely (12,98 %) |
Pysyvä lopettaminen (17,25 %) |
Pysyvä lopettaminen (15,44 %) |
Vesiviljely (14,33 %) |
|
Jalostus (12,79 %) |
Vesiviljely (14,83 %) |
Vesiviljely (14,43 %) |
Pysyvä lopettaminen (13,98 %) |
|
Kalasatamat (10,89 %) |
Kalasatamat (11,46 %) |
Kalasatamat (11,61 %) |
Kalastusalueiden kehittäminen (11,47 %) |
|
Väliaikainen lopettaminen (7,67 %) |
Väliaikainen lopettaminen (7,40 %) |
Kalastusalueiden kehittäminen (9,25 %) |
Kalasatamat (11,15 %) |
EKTR:n maksusitoumukset keskittyivät edelleen melko selvästi mainittuihin viiteen toimenpiteeseen (68,46 %), Luku on samanlainen kuin vuonna 2013 ja hieman suurempi kuin vuonna 2014.
Pysyvän ja väliaikaisen lopettamisen suhteelliset osuudet laskevat edelleen (ks. taulukko 3). Tämä koskee etenkin viimeksi mainittua, jonka 5,83 prosentin osuuden ovat ohittaneet toimintalinjan 3 mukaiset kollektiiviset toimet (7,36 % maksusitoumuksista) ja joka on nyt seitsemänneksi käytetyin toimenpide. Seuraavasta taulukosta käy ilmi tämä laskusuuntaus; kyseisten kahden toimenpiteen yhteenlaskettu maksusitoumusaste on pienentynyt 30 prosenttia arviointijaksolla.
Taulukko 2
|
Pysyvä & väliaikainen lopettaminen (% EKTR:n kaikista maksusitoumuksista) |
|
|
31.7.2012 |
28,28 % |
|
31.5.2013 |
24,65 % |
|
31.5.2014 |
22,2 % |
|
31.5.2015 |
19,81 % |
2.3.Kehitys toimintalinjoittain
Seuraavassa taulukossa esitetään kokonaissitoumusten suhteellisen merkityksen kehittyminen toimintalinjoittain heinäkuun 2012 ja toukokuun 2015 välisenä aikana.
Tilanne 31. toukokuuta 2015 on jatkoa edellisten vuosien kehityssuunnalle, mukaan lukien toimintalinjan 1 laskusuuntaus, mutta poikkeuksena on toimintalinja 4, jonka suhteellinen merkitys on kasvanut huomattavasti vuodesta 2012.
Taulukko 3
|
Toimintalinja 6 |
31. heinäkuuta 2012 |
31. toukokuuta 2013 |
31. toukokuuta 2014 |
31. toukokuuta 2015 |
|
Toimintalinja 1 |
33,05 % |
30,42 % |
27,77 % |
25,72 % |
|
Toimintalinja 2 |
28,96 % |
32,64 % |
31,44 % |
32,3 % |
|
Toimintalinja 3 |
27,59 % |
27,38 % |
28,46 % |
27,26 % |
|
Toimintalinja 4 |
7,1 % |
7,2 % |
9,25 % |
11,47 % |
|
Toimintalinja 5 |
3,29 % |
2,42 % |
3,07 % |
3,25 % |
Taulukossa ja kaaviossa esitetään tosiasiallisten maksusitoumusten ja vuonna 2007 suunniteltujen menojen suhde toimintalinjoittain kaudelle 2012–2015.
Taulukko 4
|
Toimintalinja |
31. heinäkuuta 2012 |
31. toukokuuta 2013 |
31. toukokuuta 2014 |
31. toukokuuta 2015 |
Edistyminen (%) 2015/2012 |
|
Toimintalinja 1 |
67,24 % |
74,36 % |
79,61 % |
+ 26,78 % |
|
|
Toimintalinja 2 |
56,6 % |
77,47 % |
86,77 % |
98,4 % |
+ 73,85 % |
|
Toimintalinja 3 |
57,8 % |
67,31 % |
83,80 % |
93,85 % |
+ 62,37 % |
|
Toimintalinja 4 |
28 % |
44,60 % |
56,89 % |
80,9 % |
+ 188,92 % |
|
Toimintalinja 5 |
44,04 % |
44,60 % |
65,34 % |
83,86 % |
+ 90,43 % |
|
EKTR yhteensä |
56,31 % |
67,37 % |
79,33 % |
+ 61,3 % |
Edellä olevat taulukot ja kaaviot osoittavat, että kolmen vuoden kuluessa eri toimintalinjojen maksusitoumusasteet ovat yhdenmukaistuneet. Sitoumusasteet vaihtelivat huomattavasti aikaisemmin ohjelmakaudella eri syistä, kuten vuoden 2008 öljykriisin vuoksi, talous- ja rahoituskriisin vaikutuksesta, toimintalinjan 4 uutuudesta johtuen tai koska oli tarpeen poistaa epäsuhta toiminnan tavoitteiden ja todellisten käytännön tarpeiden välillä.
Huomattavin kehitys, joka on kuvattu jo aiemmissa komission kertomuksissa, on toimintalinjaa 1 koskevien julkisten menojen pieneneminen, mitä voivat selittää kaksi tekijää: ensinnäkin romutusohjelmat, joita toteutettiin jo KOR:n 7 nojalla ja joita jatkettiin EKTR:n täytäntöönpanon ensimmäisinä vuosina, ovat paljolti poistaneet joidenkin laivastonosien ylikapasiteettiongelmia. Monien laivastojen viime vuosina parantunut kannattavuus on lisännyt alalla luottamusta kykyyn menestyä ilman julkista tukea. Tämän seurauksena toimintalinja 1 etenee melko hitaasti, ja on nyt jäljessä keskiarvosta.
Pisimmälle on edetty toimintalinjoja 2 ja 3 koskevien maksusitoumusten suhteen: toimintalinjan 2 osalta ollaan hyvin lähellä 100:aa prosenttia, ja toimintalinjan 3 osalta lähestytään 95:tä prosenttia. Edistyminen on kuitenkin ollut vuoden 2012 jälkeen nopeampaa toimintalinjan 4 (ja toimintalinjan 5) osalta. Toukokuuhun 2015 mennessä toimintalinja 4 oli saamassa lähes kiinni muut toimintalinjat: alle kolmessa vuodessa etäisyys keskiarvoon on pienentynyt 29 prosenttiyksiköstä 10:een, ja vauhti on kiihtynyt voimakkaasti toukokuun 2014 jälkeen (+ 42 %).
2.4.Talousarvion toteuttaminen komissiossa
Rahoitussuunnitelman mukaisesti kautta 2007–2013 koskevat viimeiset vuotuiset sitoumukset tehtiin vuoden 2013 EU:n talousarvion yhteydessä.
Vuonna 2014 kokonaismäärärahoista 13,9 prosenttia (567,25 miljoonaa euroa) maksettiin välimaksuina; 83,8 prosenttia (475,49 miljoonaa euroa) lähentymistavoitealueilla ja 16,2 prosenttia (91,76 miljoonaa euroa) muilla kuin lähentymistavoitealueilla. Tarkempia tietoja on liitteessä 1 sekä tähän kertomukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.
2.5.Teknisen avun määrärahojen käyttö jäsenvaltioissa
Vuonna 2014 teknisen avun (toimintalinja 5) määrärahoja sidottiin 23 jäsenvaltiossa. Suurimpia määriä sitoivat Kroatia (100 % toimintalinjaan 5 osoitetuista EKTR:n varoista), Puola (8,2 %), Ruotsi (6,5 %), Tanska (6 %), Belgia (5,8 %) ja Romania (7 %). Rahoitettujen toimenpiteiden tavoitteena oli parantaa hallintokapasiteettia, kehittää tietotekniikkaa, lisätä julkisuutta ja tiedotusta sekä tukea toimintaohjelmien hallinnointia ja toteutusta. Edellä olevasta kaaviosta käy ilmi huomattava kasvu toukokuusta 2013 alkaen sekä 45 prosentin maksusitoumusaste, joka kohosi 84 prosenttiin kaksi vuotta myöhemmin.
2.6.Teknisen avun määrärahojen käyttö komissiossa
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) 8 , joka korvasi EKTR:n, tuli voimaan 1. tammikuuta 2014. Sen vuoksi komissio ei tehnyt vuonna 2014 EKTR:n teknisen avun mukaisia uusia toimia koskevia sitoumuksia.
2.7.EKTR:n yhteensovittaminen rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) kanssa 9
Toimintaohjelmista ilmenee, että jäsenvaltiot ovat alusta asti pitäneet tarpeellisena varmistaa, että EKTR pannaan täytäntöön johdonmukaisesti ja koordinoidusti rakennerahastojen ja maaseuturahaston kanssa. Jäsenvaltioiden vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa ei mainita merkittävistä yhteensovittamisongelmista.
2.8.Jäsenvaltioiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet
Jäsenvaltiot havaitsivat ja ilmoittivat 102 EKTR:ään liittyvää sääntöjenvastaisuutta vuonna 2014. Niissä oli kyseessä 8,7 miljoonaa euroa (mikä on 1,5 prosenttia todennetuista menoista). Näistä sääntöjenvastaisuuksista 11 ilmoitettiin petoksiksi. Ilmoitukset olivat viiden jäsenvaltion tekemiä, ja niissä kyseessä oleva määrä oli 2,1 miljoonaa euroa 10 .
3.EKTR:N TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI TOIMINTALINJOITTAIN
EKTR:n tukea oli 31. toukokuuta 2015 mennessä sidottu yhteensä 134 689 toimeen. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto toimien määrän kehityksestä heinäkuun 2012 ja toukokuun 2015 välisenä aikana. Se osoittaa, että vaikka luvut kasvavat kaksinumeroista vauhtia, vuotuinen kasvuvauhti on hidastunut vuodesta 2012.
Taulukko 5
|
EKTR:n toimet |
Toimenpiteet |
Heinäkuu 2012 = 100 |
Δ% vuosi/vuosi |
|
31. heinäkuuta 2012 |
84 489 |
100 |
|
|
31. toukokuuta 2013 |
104 848 |
124 |
+ 24 % |
|
31. toukokuuta 2014 |
121 073 |
143 |
+ 15,5 % |
|
31. toukokuuta 2015 |
136 489 |
161,5 |
+ 12,7 % |
Keskimääräiset kokonaiskustannukset toimenpidettä kohti ovat 67 941 euroa, josta julkisen tuen kokonaismäärä on 46 525 euroa ja EKTR:n osuus 28 635 euroa. Yksityisen rahoituksen määrä on 21 416 euroa eli hieman yli 30 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Nämä määrät ovat hieman kasvaneet (+ 1,5 %) vuodesta 2014.
3.1.Toimintalinja 1. Toimenpiteet yhteisön kalastuslaivaston mukauttamiseksi
3.1.1.EU:n kalastuslaivaston taloudellinen suorituskyky vuonna 2013 (perustuu taloudelliseen vuosiraporttiin 2015 11 )
Vuoden 2013 tiedot, joihin taloudellinen vuosiraportti 2015 perustuu, osoittavat, että vuonna 2013 EU:n kalastuslaivasto oli yleisesti kannattava. Sen tulot olivat 6,8 miljardia euroa, bruttoarvonlisäys 3,4 miljardia euroa, nettovoitto 506 miljoonaa euroa ja nettovoittomarginaali 7,8 prosenttia. Tämä myönteinen suuntaus näkyy myös tuotannonalan myönteisissä odotuksissa – se on lisännyt investointejaan viime vuosina (lähinnä uusien kalastusalusten hankintoja ja aluksiin tehtäviä investointeja). Tämä yleinen myönteinen kehityssuuntaus ei kuitenkaan koske kaikkia EU:n laivastoja, sillä kolmen jäsenvaltion eli Belgian, Suomen ja Portugalin laivastoille kertyi tappioita vuonna 2013.
Selityksenä tälle laivaston yleisen taloudellisen suorituskyvyn paranemiselle ovat suurelta osin joidenkin tärkeiden kalalajien ensimyyntihintojen myönteinen kehitys, siirtyminen polttoainetehokkaampiin pyydyksiin ja moottoreiden korvaaminen (joissakin tapauksissa EKTR:n tuella), laivaston vahvistaminen sekä kalastus- ja markkinointikäyttäytymisen muutokset. Polttoaineen alenevat hinnat ja polttoaineenkulutuksen väheneminen noin 10 prosentilla vuodesta 2008 vuoteen 2013 ovat myös osaltaan vahvistaneet useimpien EU:n laivastojen taloudellista suorituskykyä. Korkeiden polttoainehintojen aikaan alkanut polttoaineenkulutuksen väheneminen jatkuu edelleen alemmista hinnoista huolimatta.
Taloudellisen vuosiraportin tiedot osoittavat, että alueiden välillä (erityisesti Välimeren alueella) ja laivaston osien välillä on huomattavia eroja. Pienimuotoisen rannikkokalastuksen suorituskyky oli heikkenemään päin, kun taas teolliset laivastot paransivat tulostaan huomattavasti vuosina 2008–2013.
3.1.2.Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen
EKTR oli osallistunut 31. toukokuuta 2015 mennessä 4 267:ään pysyvää lopettamista koskevaan toimeen (+ 4 % verrattuna tilanteeseen 31. toukokuuta 2014). Toimien julkiset kustannukset olivat kokonaisuudessaan 935,81 miljoonaa euroa, josta EKTR rahoitti 546,34 miljoonaa euroa.
Toimea kohden kustannukset eivät ole muuttuneet olennaisesti edellisiin vuosiin verrattuna. Toimikohtaiset kokonaiskustannukset ovat 219 313 euroa, josta 128 038 euroa on EKTR:n rahoitusta (viidenneksi kallein EKTR:n rahoitussitoumuksista).
Edellä olevaan lukuun sisältyy pieni määrä alusten siirtämisiä muuhun kuin kalastustoimintaan (48). Kustannukset siirtämistä kohti (383 131 euroa, josta 237 249 euroa EKTR:stä) ovat 73 prosenttia suuremmat kuin romuttamiskustannukset.
3.1.3.Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen
Väliaikainen lopettaminen oli viime vuosien tapaan lukumääräisesti käytetyin toimenpide (63 152 toimea eli 46,27 % kaikista toimista). Tuki kalastustoiminnan väliaikaiselle lopettamiselle väheni kuitenkin suhteellisesti 10 prosenttia toukokuun 2014 ja toukokuun 2015 välisenä aikana.
Keskimääräiset kustannukset toimea kohden tässä toimenpiteessä ovat edelleen EKTR:n alimmat (kokonaiskustannukset 6 109 euroa, EKTR:n kattamat kustannukset 3 608 euroa), ja ne ovat laskeneet edelleen heinäkuusta 2012 alkaen.
3.1.4.Kalastusaluksiin tehtävät investoinnit ja valikoivuus
Valikoivuuteen ja kalastusaluksiin tehtävät investoinnit olivat edelleen toiseksi eniten käytettyjä EKTR:n toimenpiteitä (13 019 toimea), mutta niiden suhteellinen merkitys on vähentynyt toukokuusta 2013 lähtien (10,8 %:sta 9,54 %:iin).
Investointien kokonaismäärä oli 509,6 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus oli 210,53 miljoonaa euroa. EKTR:n osuus julkisesta rahoituksesta oli 121,93 miljoonaa euroa (3,12 % EKTR:n maksusitoumusten kokonaismäärästä eli 2,86 % edellisvuotta enemmän).
Kustannukset toimea kohden olivat 39 143 euroa, josta julkisen rahoituksen osuus oli 16 171 euroa (9 366 euroa EKTR:stä). Yksityisen rahoituksen osuus toimea kohden oli melko suuri eli 23 000 euroa.
Edellä oleviin lukuihin sisältyy 1 509 moottoreiden korvaamista ja 954 pyydysten korvaamista. Moottoreiden korvaamisen osuus kaikista toimista on hieman yli yhden prosentin, mutta vain 0,31 prosenttia EKTR:n maksusitoumusten kokonaismäärästä. Kokonaiskustannukset toimea kohden olivat 32 753 euroa, josta 8 057 euroa oli EKTR:n tukea ja 5 890 euroa kansallista julkista rahoitusta.
Kaksitoista jäsenvaltiota käytti tätä toimenpidettä. Ranskan (516), Espanjan (348), Portugalin (220), Italian (111), Kreikan (102) ja Yhdistyneen kuningaskunnan (92) osuus kaikista toimista on 99 prosenttia. Kun kuitenkin otetaan huomioon laivastojen koko, kolme suurinta käyttäjää ovat Belgia (moottoreiden korvaaminen koskee 24,39 %:a laivastosta), Ranska (7,3 %) ja Kypros (4,9 %).
Pyydysten korvaamisen osalta kokonaiskustannukset toimenpidettä kohti olivat alhaisemmat eli 21 495 euroa, josta 4 873 euroa oli EKTR:n tukea ja 4 600 euroa kansallista julkista rahoitusta. Tätä toimenpidettä käytti yhteensä 13 jäsenvaltiota; Kyproksen (429), Espanjan (139), Kreikan (118), Italian (88) ja Yhdistyneen kuningaskunnan osuus toimien kokonaismäärästä oli 80 prosenttia.
3.1.5.Pienimuotoinen rannikkokalastus
Pienimuotoista rannikkokalastusta edistäviä toimia toteutetaan edelleen hyvin vähän. Niiden osuus toimien kokonaismäärästä on vain 4,21 prosenttia ja vain 0,97 prosenttia kaikista EKTR:n maksusitoumuksista. Kokonaiskustannukset toimea kohden olivat 11 808 euroa, josta julkisen rahoituksen osuus oli 9 586 euroa. EKTR:n osuus, 6 620 euroa, on toiseksi alhaisin väliaikaisen lopettamisen jälkeen. Yksityisen rahoituksen osuus oli 2 222 euroa.
3.1.6.Kalastuslaivastoa koskevien järjestelyjen sosioekonominen korvaaminen
Tämän toimenpiteen mukaisten toimien lukumäärä on hyvin samankaltainen kuin edellä olevan: niiden osuus on 4,17 prosenttia kaikista toimista ja vain 1,82 prosenttia EKTR:n maksusitoumuksista. Toimikohtaiset kokonaiskustannukset olivat 36 991 euroa, josta 20 961 euroa oli julkista rahoitusta (12 499 euroa EKTR:stä). Yksityisen rahoituksen osuus, 16 000 euroa, on paljon suurempi kuin pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa.
Kaiken kaikkiaan myös toimien lukumäärä ja kustannukset vahvistavat toimintalinjan 1 suhteellisen merkityksen vähenemisen vuosien mittaan.
3.2.Toimintalinja 2. Vesiviljely, sisävesikalastus sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen
3.2.1.Sisävesikalastus
Sisävesikalastusta koskevia toimia on edelleen vähän ja niiden kokonaiskustannukset ovat hyvin pienet. Toimien määrä kuitenkin kasvoi 41 prosenttia 31. toukokuuta 2014 ja 31. toukokuuta 2015 välisenä aikana. Toimien määrä oli 31. toukokuuta 2015 mennessä 1 327 (0,97 % kaikista toimista). Niiden osuus EKTR:n kaikista maksusitoumuksista on 0,44 prosenttia, eli niiden osalta on tehty toiseksi vähiten sitoumuksia. EKTR:n maksusitoumukset toimea kohden ovat niiden osalta neljänneksi pienimmät, 12 892 euroa eli alle puolet keskimääräisistä EKTR:n toimea kohden rahoittamista kustannuksista. Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat 33 089 euroa, mikä on kolmanneksi vähiten. Kansallinen julkinen rahoitusosuus on 9 390 euroa ja yksityinen rahoitus toimea kohden 10 800 euroa.
3.2.2.Vesiviljely
Kuten edellä mainitaan, vesiviljelyä koskevat toimenpiteet ovat EKTR:n toiseksi suurin investointikohde. Toimien lukumäärä on suhteellisen pieni (8 358 toimea, 6,12 % kokonaismäärästä), mutta niihin käytetään 14,33 prosenttia EKTR:n maksusitoumuksista. Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat 186 042 euroa (+ 4 % verrattuna toukokuuhun 2014), josta 87 261 euroa tulee yksityisistä rahoitusosuuksista (+ 8,3 %), 31 783 euroa kansallisista julkisista varoista (+ 5,7 %) ja 66 998 euroa EKTR:stä (- 2 %). Maksusitoumusten yhteismäärä on 1 554,9 miljoonaa euroa, josta 559,97 miljoonaa euroa on EKTR:n rahoitusta, 265,6 miljoonaa euroa kansallista julkista rahoitusta ja 729,3 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta.
Noin 60 prosenttia toimista liittyy olemassa olevien laitosten nykyaikaistamiseen ja laajentamiseen, 19 prosenttia vesiensuojelutoimenpiteisiin ja 17,6 prosenttia uuteen tuotantokapasiteettiin. Viimeksi mainitut ovat niitä, joita varten EKTR:ää hyödynnetään eniten (155 727 euroa), ja seuraavina tulevat hautomot (130 802 euroa) ja eläinten terveyttä koskevat toimenpiteet (106 628 euroa). Muiden toimenpiteiden EKTR-rahoitusosuus on alle 60 000 euroa.
Yksi euro EKTR:n tukea tuottaa vipuvaikutuksena kansallista rahoitusta 1,78 euroa, josta 1,31 euroa on yksityistä ja 0,47 euroa julkista.
3.2.3.Jalostus
Jalostustoimenpiteet ovat edelleen EKTR:n maksusitoumusten suurin menoerä. Jalostustoimien suhteellinen merkitys on ollut kasvussa heinäkuusta 2012 alkaen (+ 37 %). Vaikka toimien määrä on vain 5 016 eli 3,68 prosenttia kokonaismäärästä, niiden osuus EKTR:n maksusitoumuksista on 17,53 prosenttia.
Toimien kokonaiskustannukset ovat 2,39 miljardia euroa, josta 1,33 miljardia euroa on yksityisiä ja 1,06 miljardia euroa julkisia varoja; julkisista varoista 685 miljoonaa euroa on EKTR:n rahoitusta ja loput kansallista julkista rahoitusta.
Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat 476 314 euroa (kaksi kertaa niin paljon kuin pysyvää lopettamista koskevien toimien osalta). Yksityisen rahoituksen osuus on 265 822 euroa, ja julkinen rahoitusosuus on 210 492 euroa, josta 136 605 euroa on EKTR:n rahoitusta (kolmanneksi suurin).
Noin 75 prosenttia toimista liittyy uusien jalostuslaitosten rakentamiseen tai olemassa olevien laitosten nykyaikaistamiseen tai laajentamiseen, 20 prosenttia liikelaitosten nykyaikaistamiseen ja loput liikelaitosten rakentamiseen. EKTR:n kustannukset toimea kohti ovat yli 160 000 euroa jalostuslaitosten osalta, 155 000 euroa liikelaitosten rakentamisen osalta ja 49 500 euroa liikelaitosten nykyaikaistamisen osalta.
Yksi euro EKTR:n tukea tuottaa lisäksi kansallista rahoitusta 2,49 euroa, josta 1,95 euroa on yksityistä ja loput julkista rahoitusta.
3.3.Toimintalinja 3. Yhteistä etua koskevat toimenpiteet
3.3.1.Kalasatamat, purkupaikat ja kalastussuojat
EKTR oli osallistunut 31. toukokuuta 2015 mennessä kaikkiaan 1 702 infrastruktuurihankkeen rahoitukseen (1,25 % kokonaismäärästä). Investointien kokonaismäärä on 815,3 miljoonaa euroa (+ 17 % verrattuna toukokuuhun 2014), josta julkisen rahoituksen osuus on 745 miljoonaa euroa (+ 16,5 %), josta EKTR:n osuus 435,96 miljoonaa euroa (+ 10 %).
Infrastruktuurihankkeisiin on edelleen kohdennettu eniten rahoitusta niin kokonaisinvestointeina hanketta kohti (479 043 euroa), EKTR:n rahoitusosuutena (256 141 euroa, - 6,5 %) kuin kansallisen julkisen rahoituksen määrällä mitattunakin (181 600 euroa, + 8,4 %).
3.3.2.Uusien markkinoiden etsiminen ja menekinedistämiskampanjat
Alan toimia oli rahoitettu 31. toukokuuta 2015 mennessä melko vähän (2 363 toimea eli 1,73 % kokonaismäärästä), mutta niihin käytettiin 3,63 prosenttia EKTR:n maksusitoumusten kokonaismäärästä.
Kokonaiskustannukset olivat 245,2 miljoonaa euroa, josta 228,14 miljoonaa euroa oli julkista rahoitusta (141,73 miljoonaa euroa EKTR:stä) ja vain 17 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta.
Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat 103 758 euroa (+ 4,2 % verrattuna toukokuuhun 2014), josta 59 979 euroa on EKTR:n rahoitusta (+ 2,5 %), 36 570 euroa kansallista julkista rahoitusta (+ 10,5 %) ja 7 210 euroa (- 9,8 %) yksityisistä rahoitusta.
3.3.3.Kokeilutoimet
Pilottitoimiin kuuluu valikoidumpien pyyntimenetelmien koekäyttö, jonka tavoitteena on uuden teknisen tiedon hankkiminen ja levittäminen ja jonka toteutuksesta vastaa jäsenvaltioiden kyseistä tarkoitusta varten nimeämä toimivaltainen elin yhteistyössä jonkin tieteellisen tai teknisen elimen kanssa.
Toimien lukumäärä oli 31. toukokuuta 2015 edelleen vaatimaton, 716, eli vain 0,52 prosenttia kaikista toimista, mikä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin 31. toukokuuta 2014 (+ 20,5 %); toimien osuus oli 2,64 prosenttia EKTR:n rahoituksesta ja 3,87 % kansallisesta julkisesta rahoituksesta.
Kokonaiskustannukset ovat 234,6 miljoonaa euroa, josta 197,6 miljoonaa euroa on julkista rahoitusta (103,2 miljoonaa euroa EKTR:stä).
Kokonaiskustannukset toimea kohden ovat 327 691 euroa, josta 275 976 euroa on julkista (144 164 euroa EKTR:stä, toiseksi suurin menoerä) ja 51 716 euroa yksityistä rahoitusta.
Yksi euro EKTR:n tukea saa lisäksi liikkeelle 1,27 euroa kansallista rahoitusta, josta vain 25 prosenttia tulee yksityisistä varoista. Tämä on alimpia vipuvaikutuksia ja korostaa siksi julkisen rahoituksen tarvetta innovoinnin edistämiseen.
3.4.Toimintalinja 4. Kalastusalueiden kestävä kehitys
Toukokuusta 2014 toukokuuhun 2015 toimintalinjan 4 täytäntöönpano edistyi nopeasti edellisvuosien tapaan. Toimintalinjaa 4 täytäntöön panevat 21 jäsenvaltiota valitsivat paikalliset kalatalousalan toimintaryhmänsä, ja toukokuuhun 2015 mennessä ryhmiä oli jo 312.
Paikalliset kalatalouden toimintaryhmät ja hankkeiden vetäjät samoin kuin hallintoviranomaiset ja välittävät elimet osallistuivat kaikki aktiivisesti hankkeiden valmisteluun, valintaan ja hyväksymiseen ja asianomaisten maksujen suorittamiseen. Asiaa koskevat luvut osoittavat hyväksyttyjen hankkeiden määrän kasvaneen tasaisesti: paikalla valittujen hankkeiden määrä oli vuoden 2012 lopussa ainoastaan 2 756, mutta vuoden kuluttua vastaava luku oli jo 6 353. Sama kehityssuunta jatkui, ja 31. toukokuuta 2015 oli hyväksytty 11 299 hanketta (+ 28,4 %), joiden osuus kaikista hankkeista on 8,28 prosenttia ja joihin käytettiin 11,47 prosenttia EKTR:n maksusitoumusten kokonaismäärästä.
Toimintalinjan 4 kokonaiskustannukset olivat 912,1 miljoonaa euroa, josta 661,7 miljoonaa euroa on julkista rahoitusta. EKTR:n osuus julkisesta rahoituksesta on 448,34 miljoonaa euroa.
Kokonaiskustannukset hanketta kohti ovat 80 728 euroa, josta 22 165 euroa on yksityistä rahoitusta ja 58 562 euroa julkista rahoitusta (39 680 euroa EKTR:stä).
Yksi euro EKTR:n tukea saa liikkeelle kansallista rahoitusta 1,03 euroa (55 % yksityistä ja loput julkista rahoitusta).
4.Ensimmäiset toimintaa koskevat päätelmät EKTR:n kaudelta 2007–2013
Vuoden 2014 täytäntöönpanokertomus vahvistaa seuraavat aiemmissa kertomuksissa esiin tulleet kehityssuuntaukset:
Toimintalinjan 1 mukaisten toimien (erityisesti pysyvän ja väliaikaisen lopettamisen) EKTR-tuen asteittainen väheneminen viime vuosina on entistä huomattavampaa vuosina 2014–2015. Väheneminen johtuu seuraavista seikoista: aiemmin toteutetuilla romutusohjelmilla on osittain poistettu joidenkin laivastonosien ylikapasiteettia ja eräiden laivastojen parantunut kannattavuus on lisännyt alan uskoa tulevaisuuteen.
Toimintalinja 2: vesiviljelyä koskevat toimenpiteet ovat EKTR:n toiseksi suurin investointikohde jalostuksen jälkeen.
Toimintalinjan 3 osalta on edelleen edistytty, mutta suhteellisesti hitaammin.
Toimintalinjan 4 osalta edistytään nopeasti, ja sen osuus EKTR:n kokonaissitoumuksista on nyt 11,47 prosenttia.
Kun verrataan tilannetta toukokuun lopussa 2015 vastaavaan ajankohtaan vuonna 2014, voidaan todeta, että monien toimenpiteiden (erityisesti vesiviljelyyn, jalostukseen, kokeiluhankkeisiin ja markkinatoimintaan liittyvien toimenpiteiden) osalta keskimääräinen kansallinen julkinen rahoitusosuus toimenpidettä kohti kasvaa nopeammin kuin EKTR:n rahoitusosuus. Kun lisäksi otetaan huomioon valtiontukiohjelmien suhteellinen väheneminen, voidaan sanoa, että kansallista tukea suunnataan valtiontukien myöntämisen sijasta ennemminkin EKTR:n toimenpiteiden yhteisrahoittamiseen.
On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että yksityisen rahoituksen osuus toimea kohden kasvaa. Osittain tämä selittyy sillä, että EKTR:n tukemien toimien tuki-intensiteetti alenee, varsinkin kannattavilla toimialoilla (erityisesti vesiviljelyssä ja jalostuksessa), mikä olisi johdonmukaista viime vuosina toteutetun julkisen talouden vakauttamisen kanssa.
Sekä maksusitoumukset että todennetut menot ovat jäsenvaltioiden tasolla kasvaneet mutta ovat yhä alle tason, jota odotetaan ennen EKTR:n täytäntöönpanon päättymistä. EKTR:n määrärahoista oli 31. toukokuuta 2015 sitomatta vielä yli 9 prosenttia (noin 394 miljoonaa euroa), mikä tarkoittaa, että maksuja on kiireesti nopeutettava, jotta voidaan varmistaa kaikkien käytettävissä olevien varojen hyödyntäminen määräaikaan mennessä (31. joulukuuta 2015).
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANEMA EKTR:N RAHOITUS LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA JA MUILLA KUIN LÄHENTYMISTAVOITEALUEILLA
|
Maa |
Päätetty
|
Sidottu
|
Maksettu
|
%
|
%
|
||
|
Belgia |
Kausi 2007–2013 |
26 261 648 |
26 261 648 |
19 168 499,99 |
100 % |
72,99 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
3 312 272,66 |
||||
|
Bulgaria |
Kausi 2007–2013 |
62 783 169 |
62 783 169 |
40 409 056,31 |
100 % |
64,36 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
9 986 093,35 |
||||
|
Tšekki |
Kausi 2007–2013 |
27 106 675 |
27 106 675 |
19 509 468,35 |
100 % |
71,97 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
0,00 |
||||
|
Tanska |
Kausi 2007–2013 |
133 675 169 |
133 675 169 |
83 947 337,37 |
100 % |
62,80 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
703 841,35 |
||||
|
Saksa |
Kausi 2007–2013 |
132 253 458 |
132 253 458 |
93 631 371,14 |
100 % |
70,80 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
11 800 128,31 |
||||
|
Viro |
Kausi 2007–2013 |
84 568 039 |
84 568 039 |
69 771 197,49 |
100 % |
82,50 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
15 434 669,72 |
||||
|
Irlanti |
Kausi 2007–2013 |
42 266 603 |
42 266 603 |
33 467 120,83 |
100 % |
79,18 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
0,00 |
||||
|
Kreikka |
Kausi 2007–2013 |
202 554 357 |
202 554 357 |
152 710 751,91 |
100 % |
75,39 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
7 010 048,52 |
||||
|
Espanja |
Kausi 2007–2013 |
1 055 250 968 |
1 055 250 968 |
849 911 777,01 |
100 % |
80,54 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
183 145 255,98 |
||||
|
Ranska |
Kausi 2007–2013 |
207 096 020 |
207 096 020 |
155 655 960,43 |
100 % |
75,16 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
24 039 286,49 |
||||
|
Kroatia |
Kausi 2007–2013 |
8 700 000 |
8 700 000 |
2 175 000,00 |
100 % |
25,00 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
0,00 |
||||
|
Italia |
Kausi 2007–2013 |
387 646 899 |
387 646 899 |
288 717 023,71 |
100 % |
74,48 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
47 721 421,32 |
||||
|
Kypros |
Kausi 2007–2013 |
19 724 418 |
19 724 418 |
18 541 677,89 |
100 % |
94,00 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
2 995 629,13 |
||||
|
Liettua |
Kausi 2007–2013 |
125 015 563 |
125 015 563 |
118 634 206,03 |
100 % |
94,90 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
16 211 375,11 |
||||
|
Liettua |
Kausi 2007–2013 |
54 713 408 |
54 713 408 |
45 722 592,94 |
100 % |
83,57 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
5 928 308,26 |
||||
|
Luxemburg |
Kausi 2007–2013 |
0 |
0 |
0,00 |
0,00 % |
0,00 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
0,00 |
||||
|
Unkari |
Kausi 2007–2013 |
34 743 470 |
34 743 470 |
28 805 751,06 |
100 % |
82,91 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
3 149 813,47 |
||||
|
Malta |
Kausi 2007–2013 |
8 372 329 |
8 372 329 |
6 254 113,69 |
100 % |
74,70 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
1 760 768,20 |
||||
|
Alankomaat |
Kausi 2007–2013 |
43 282 778 |
43 282 778 |
27 186 099,98 |
100 % |
62,81 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
0,00 |
||||
|
Itävalta |
Kausi 2007–2013 |
5 249 497 |
5 249 497 |
4 996 352,10 |
100 % |
95,18 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
274 079,34 |
||||
|
Puola |
Kausi 2007–2013 |
734 092 574 |
734 092 574 |
522 607 848,80 |
100 % |
71,19 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
132 430 235,90 |
||||
|
Portugali |
Kausi 2007–2013 |
225 864 267 |
225 864 267 |
175 162 077,61 |
100 % |
77,55 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
29 046 260,61 |
||||
|
Romania |
Kausi 2007–2013 |
178 273 115 |
178 273 115 |
112 008 165,34 |
100 % |
62,83 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
24 331 634,79 |
||||
|
Slovenia |
Kausi 2007–2013 |
21 640 283 |
21 640 283 |
18 617 242,85 |
100 % |
86,03 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
5 135 416,12 |
||||
|
Slovakia |
Kausi 2007–2013 |
12 868 797 |
12 868 797 |
9 637 369,63 |
100 % |
74,89 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
1 333 295,86 |
||||
|
Suomi |
Kausi 2007–2013 |
38 491 347 |
38 491 347 |
31 131 452,69 |
100 % |
80,88 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
3 702 853,12 |
||||
|
Ruotsi |
Kausi 2007–2013 |
54 638 257 |
54 638 257 |
40 709 427,72 |
100 % |
74,51 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
5 542 368,16 |
||||
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
Kausi 2007–2013 |
129 620 927 |
129 620 927 |
94 591 015,74 |
100 % |
72,98 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
32 251 658,18 |
||||
|
Yhteensä |
Kausi 2007–2013 |
4 056 754 035 |
4 056 754 035 |
3 063 679 958,61 |
100 % |
75,52 % |
|
|
Varainhoitovuosi: 2014 |
0 |
0 |
567 246 713,95 |
||||