EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.12.2015

COM(2015) 639 final

LIITE

LIITE II: Maakatsaukset

asiakirjaan

Komission tiedonanto

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi

LIITE II: MAAKATSAUKSET

SISÄLLYSLUETTELO

1. ITÄVALTA    

1. BELGIA    

1. BULGARIA    

1. KROATIA    

1. KYPROS    

1. TŠEKKI    

1. TANSKA    

1. VIRO    

1. SUOMI    

1. RANSKA    

1. SAKSA    

1. KREIKKA    

1. UNKARI    

1. IRLANTI    

1. ITALIA    

1. LATVIA    

1. LIETTUA    

1. LUXEMBURG    

1. MALTA    

1. ALANKOMAAT    

1. PUOLA    

1. PORTUGALI    

1. ROMANIA    

1. SLOVAKIA    

1. SLOVENIA    

1. ESPANJA    

1. RUOTSI    

1. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA    

1. ERI-rahastot Itävallassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Kohtuullisen talouskasvun ja sitä seuranneen, finanssikriisistä johtuneen vähäisen taantuman jälkeen Itävallan talouden kasvuvauhti näyttää nyt hidastuvan. Tämän vuoksi Itävallan saattaa olla vaikeampaa saavuttaa innovointiin, työmarkkinoihin, koulutukseen, CO2-päästöjen vähentämiseen ja resurssitehokkuuteen liittyviä tavoitteitaan. Itävallan heikkoutena ovat erityisesti innovointi ja teknologian siirto tutkimuslaitoksista pk-yrityksiin ja T&K-toimintaan liittyvät yksityiset investoinnit. Sen on parannettava tieteen ja teknologian alan koulutusta ja työllistymismahdollisuuksia. Yleisemmin Itävallan on parannettava ikääntyneiden, naisten, nuorten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistettävyyttä. Itävallan on myös parannettava resurssitehokkuuttaan puuttuakseen CO2-päästöjen kasvuun, maataloudessa käytettävän nitraatin suuriin määriin ja metsätalouden biodiversiteetin puutteeseen. EU:n Itävallalle talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa antamissa suosituksissa käsitellään joitakin näistä ongelmista, jotka ovat osa Itävallan eläkeikään, eläkejärjestelmän kestävyyteen, työmarkkinoihin sekä koulutukseen ja ammattipätevyyteen liittyviä laajempia haasteita.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Edistämällä innovointia, tutkimustoimintaa ja teknologista kehitystä ERI-rahastot auttavat Itävaltaa saavuttamaan tavoitteensa tulla innovaatiojohtajaksi ja päästä kunnianhimoiseen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteeseen, jonka mukaan T&K-toimintamenojen on tarkoitus olla 3,76 prosenttia suhteessa BKT:hen. ERI-rahastoista tuetaan Itävallan tutkimusinfrastruktuuria ja -valmiuksia sen alueellisilla vahvoilla aloilla samoin kuin sen roolia merkittävissä eurooppalaisissa hankkeissa, joita ovat esimerkiksi eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio ja Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi. T&K-toimintaan pk-yrityksissä käytetään 248 miljoonaa euroa. Näin lisätään teknologian alan johtavien toimijoiden määrää ja tehdään yrityksistä yleensäkin innovatiivisempia.

Lisäksi aiotaan käyttää 792 miljoonaa euroa pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Nämä toimet keskittyvät maatalouteen, teollisuuteen, palveluihin ja vesiviljelyyn. ERI-rahoituksella edistetään suunniteltua 3 prosentin vuotuista kasvua uusien aloittelevien yritysten määrässä erityisesti innovatiivisilla ja tietovaltaisilla aloilla ja tuetaan pk-yritysten määrän suunniteltua 5 prosentin vuotuista kasvua. Osalla rahoituksesta autetaan Itävaltaa saavuttamaan tavoitteensa tarjota parannettu tai uusi laajakaistainfrastruktuuri 2,3 miljoonalle maaseudulla asuvalle vuoteen 2030 mennessä. Itävallan on myös tarkoitus investoida noin 20 000 maatilan rakenneuudistukseen ja uudistamiseen vuoteen 2023 mennessä lähes 650 yhteistyöhankkeen lisäksi.

Lisäksi 231 miljoonaa euroa käytetään CO2-päästöjen vähentämiseen kaikilla talouden aloilla. Tämän puitteissa yritysten uusiutuvan energian käyttöä lisätään 10 prosentista 12–13 prosenttiin, yrityksiä autetaan parantamaan resurssitehokkuuttaan 5 prosenttia vuodessa ja rahoitetaan paikallisia ja alueellisia CO2-päästöstrategioita. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, riskien ennaltaehkäisyyn ja riskienhallintaan maaseudulla käytetään 1,27 miljardia euroa. Lisäksi ympäristön säilyttämiseen ja suojelemiseen sekä resurssitehokkuuden edistämiseen maaseudulla käytetään 1,28 miljardia euroa. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) varoilla autetaan Itävaltaa ennallistamaan, säilyttämään ja lujittamaan biodiversiteettiä sekä sellaisia maa- ja metsätalousjärjestelmiä, joilla on suuri suojeluarvo. Itävalta haluaa, että yli 83 prosenttia sen maatalousmaasta kuuluu biodiversiteettiä/maisemia tukevien hallinnointisopimusten piiriin ja 78 prosenttia maaperän hoidon parantamista koskevien hallinnointisopimusten piiriin. Itävallan maatalousmaasta 75 prosenttia hyötyy maaseuturahaston tuesta, jolla kehitetään kestävää vesitaloutta. EMKR:n varoja käytetään kalatalouden ja vesiviljelyn kestävyyden parantamiseen, vesien ekosysteemien ja biodiversiteetin parantamiseen sekä vesiviljelyn vuosituotannon lisäämiseen 5 000 tonnilla vuoteen 2023 mennessä.

ERI-rahoituksesta käytetään 123 miljoonaa euroa kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistämiseen ja työvoiman liikkuvuuden tukemiseen erityisesti tukemalla yhtenäistettyä kestävää kehitystä valituilla kaupunki- ja maaseutualueilla ja parantamalla ikääntyneiden työntekijöiden, naisten, nuorten (erityisesti maahanmuuttajataustaisten) ja muiden sellaisten sosiaaliryhmien työllistyvyyttä, joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen. Lisäksi käytettävissä on 553 miljoonaa euroa sosiaalisen osallisuuden edistämiseen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjumiseen. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on tukea ensisijaisesti nuoria ja maahanmuuttajataustaisia sosiaaliryhmiä (ml. romanit). Tämä tarkoittaa, että noin 19 prosenttia ERI-rahoituksesta ohjataan osallistavan kasvun tukemiseen. Yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen osaamisen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi aiotaan käyttää 243 miljoonaa euroa. Erityisesti tavoitteena on parantaa heikommassa asemassa olevien nuorten koulutustuloksia ja tukea elinikäistä oppimista sekä maa- ja metsätalousalan ammatillista koulutusta. Lähes 610 000 henkilön odotetaan osallistuvan koulutukseen vuoteen 2023 mennessä.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Itävalta suunnittelee ohjaavansa 3 miljoonaa euroa rahoitusvälineisiin, joita käytetään Oberösterreichin osavaltiossa toimivan HighTechFund Linzin kautta tehtäviin pääomainvestointeihin. HighTechFund Linz tarjoaa riskipääomaa sekä nuorille teknologiasuuntautuneille yrityksille niiden siemen-/aloitusvaiheessa että laajeneville yrityksille. Vaikka rahoitusvälineisiin tehtävät investoinnit ovat huomattavasti pienemmät kuin vuosina 2007–2013, Itävalta pystyy kattamaan tarpeensa olemassa olevilla kansallisilla välineillä. Tämän vuoksi ei ole sellaista rahoitusvajetta, joka pitäisi kattaa ERI-rahastoista rahoitettavilla rahoitusvälineillä.

Kaupunkialueiden yhdennettyyn kestävään kehitykseen käytetään 27,2 miljoonaa euroa (5 prosenttia EAKR:stä) Wienissä ja Oberösterreichin osavaltiossa. Wienissä rahoitetaan RRMC-jokimallinnuskeskusta, mikä edistää EU:n strategiaa Tonavan alueella. Tirolin osavaltiolle myönnetään 5,5 miljoonaa euroa kokeiluun, joka koskee yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä seitsemällä kyseisen osavaltion alueella. Maaseudulla toteutettavien paikallisten kumppanuuksien odotetaan luovan 800 työpaikkaa.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Itävalta on täyttänyt kaikki ERI-rahastojen tehokasta ja tuloksellista käyttöä koskevat ennakkoehdot. Ennen ohjelmien hyväksymistä komissio varmisti, että Itävalta oli ottanut käyttöön tarvittavat sääntely-edellytykset T&K-toiminnan tukemiseksi. Erityisesti varmistettiin, että sillä oli kansallisella ja alueellisella tasolla sovellettava älykkään erikoistumisen strategia.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Itävallalle ERI-rahastoista myönnettävää rahoitusta koordinoivat liittokanslerin virasto ja Itävallan aluesuunnittelukonferenssi. Itävalta on vähentänyt ERI-rahastojen ohjelmien määrän vuosien 2007–2013 kolmestatoista ohjelmasta neljään ohjelmaan. Tämä merkitsee täytäntöönpanon yksinkertaistumista. Sillä on nyt yksi maanlaajuinen EAKR-ohjelma yhdeksän alueellisen ohjelman sijaan ja yksi ESR-ohjelma kahden ohjelman sijaan. Itävalta on myös vähentänyt hallintoviranomaisten määrän yhdestätoista kahteen. EAKR:n välittävien elinten määrä supistui 36:sta 16:een, ja sekä EAKR:n tarkastusyksikkö että todentamisviranomaiset lisäävät hallinnollisia valmiuksiaan. Koska tärkeä välittävä elin ei enää aiheuta ESR-rahoitukseen liittyviä menoja, komissio seuraa Itävallan kykyä käyttää ESR-rahoitusta ja pyrkii varmistamaan, että uudet seuranta- ja valvontajärjestelmät ovat luotettavia.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi edelleen Itävalta tarkistaa EAKR- ja ESR-rahastoihin liittyviä kansallisia kelpoisuussääntöjään ja budjettilakinsa säännöksiä parantaakseen niiden johdon- ja yhdenmukaisuutta. Lisäksi Itävalta ottaa käyttöön hakemukset ja raportoinnin kattavia sähköisen hallinnoinnin järjestelmiä ja harkitsee tarvittaessa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja kiinteiden ja vakioitujen yksikkökustannustaulukkojen sisällyttämistä kansallisiin ja alueellisiin kelpoisuussääntöihin.

1. ERI-rahastot Belgiassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Belgian talouden kehitys oli useita vuosia pysähdyksissä, mutta talous on nyt palannut kasvu-uralle. Belgian kilpailukyky on lisääntynyt, ja maa on parantanut finanssipoliittista kehystään. Lisäksi sen julkisen velan kasvun odotetaan vakautuvan noin 107 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Belgian on kuitenkin vielä varmistettava julkisen talouden kestävyys ja toteutettava rakenteellisia uudistuksia, parannettava työllisyyttä ja jatkettava kilpailukyvyn lisäämistä.

Belgian suorituskyky verrattuna sen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja EU:n talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa antamiin suosituksiin osoittaa, että Belgian on parannettava työmarkkinoidensa toimivuutta, erityisesti vähentämällä työnteon taloudellisia pidäkkeitä, parantamalla tiettyjen kohderyhmien pääsyä työmarkkinoille ja puuttumalla osaamisvajeisiin ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen. Sen on myös varmistettava, että palkat kehittyvät tuottavuuden mukaan. Lisäksi keskittymällä selvemmin uudistamiseen, innovointiin ja T&K-toimintaan Belgia voisi parantaa suorituskykyään niiden kilpailukykytekijöiden osalta, jotka eivät liity kustannuksiin. Jotta Belgia saavuttaisi kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tavoitteensa vuoteen 2020 mennessä, sen on edistettävä kestävien ja multimodaalisten liikennevälineiden käyttöä. Lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta Belgia parantaa taloutensa yleistä tehokkuutta, vähentää tuontiriippuvuuttaan, vahvistaa maksutasettaan sekä vähentää talouden ulkoista haavoittuvuutta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Liikenteen ruuhkautumien on vakava ja kasvava ongelma Belgiassa, eivätkä maan liitto- ja aluehallitukset ole vielä ryhtyneet konkreettisiin toimiin sen ratkaisemiseksi.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Belgia ohjaa kaudella 2014–2020 ERI-rahastojen tuen keskeisiin temaattisiin tavoitteisiin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti.

Noin 28 prosentilla Belgiassa käytetyistä ERI-rahastojen varoista edistetään innovointia suosivaa liiketoimintaympäristöä. Tämä puolestaan lisää pk-yritysten kilpailukykyä, parantaa innovoinnin ja tutkimustoiminnan tuloksia ja edistää sähköisen talouden kasvua. Tässä yhteydessä Belgia keskittyy yritysten, T&K-keskusten ja korkea-asteen koulutuksen välisten synergioiden kehittämiseen. Noin 8 000 belgialaista yritystä saa tukea tuotannollisiin investointeihin ja noin 1 000 tekee yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Samaan aikaan uudistetaan noin 45 prosenttia maatiloista, joissa toteutetaan myös rakenneuudistuksia niiden kilpailukyvyn lisäämiseksi.

ERI-rahastojen varoilla autetaan Belgiaa saavuttamaan 73,2 prosentin työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä (verrattuna 67,3 prosenttiin vuonna 2014). Yhteensä 1,1 miljardia euroa investoidaan henkilöpääoman kasvun kehittämiseen ja työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseen parantamalla koulutusta kaikilla tasoilla, edistämällä sosiaalista osallisuutta ja auttamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä (erityisesti nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä) työllistymään. Tavoitteena on auttaa noin 460 000:ta henkilöä löytämään työpaikka, perustamaan oma yritys tai aloittamaan koulutus.

Energian ja ilmastonmuutoksen aloilla käytetään 657 miljoonaa euroa tavoitteena edistää luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä ja toteuttaa erityisesti energiatehokkuuteen suuntautuvia investointeja vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemiseksi. Vuosina 2014–2020 käytetään 114 miljoonaa euroa ERI-rahastoista rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseen (yritysten tilat, julkiset rakennukset ja asuinrakennukset) samoin kuin kaukolämmityksen ja tehokkaan yhteistuotannon parantamiseen. ERI-rahastoista tuettujen hankkeiden avulla Belgia voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä määrällä, joka vastaa noin 11 000 tonnin CO2-päästöjä, ja luoda 11 MW ylimääräistä uusiutuvan energiantuotannon kapasiteettia. Energiatehokkaaseen, vähähiiliseen liikennesektoriin siirtymiseen kohdennetaan 64 miljoonaa euroa. Kalataloudelle varatut ERI-rahastojen varat kohdennetaan edelleen kalatalouden ja vesiviljelyn kestävyyden lisäämiseen, merien ekosysteemien ja vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden parantamiseen sekä tahattomien saaliiden vähentämiseen. Belgian maatalouden uudistamiseen pitäisi liittyä kestävät maatalouden käytännöt ja ekologinen maankäyttö. Lisäksi olisi investoitava uusiin teknologioihin. Yli 85 000 hehtaarille on tarkoitus myöntää tukea luonnonmukaisen tuotannon kehittämiseksi. Käyttöön otettavilla maatalouden ympäristötoimenpiteillä ja ilmastotoimenpiteillä suojellaan yli 160 000 hehtaaria maata.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Belgia kohdentaa noin 98 miljoonaa euroa rahoitusvälineisiin, joilla tuetaan pääasiassa pk-yrityksiä ja energiatehokkuutta. Näitä välineitä aiotaan käyttää ainoastaan Valloniassa ja Brysselissä, ei Flanderissa. Belgian olisi harkittava ERI-rahoitettujen rahoitusvälineiden käyttöä olemassa olevien kansallisten ja alueellisten välineiden lisäksi.

Tavoitteena on, että yhteisölähtöiset paikalliset kehitysstrategiat kattavat maaseudun asukkaista noin 70 prosenttia Flanderissa ja kolmanneksen Valloniassa.

Flanderissa (Limburg, Kempen ja Länsi-Flanderi) on tarkoitus toteuttaa kolme yhdennettyä alueellista investointia. Brysselin pääkaupunkiseudun ohjelmat koskevat pelkästään kaupunkialueita. Limburgin ja Kempenin yhdennetyillä alueellisilla investoinneilla puututaan taantuvien teollisuusalueiden uudistamiseen liittyviin ongelmiin.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Älykkään erikoistumisen strategiaa koskeva ennakkoehto ei ole vielä täysin täyttynyt Vallonian ja Brysselin pääkaupunkialueen osalta. Tämän vuoksi on laadittu toimintasuunnitelmia. Brysselin pääkaupunkialueella on myös energiakysymyksiä koskeva toimintasuunnitelma EAKR-ohjelmassaan.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Vallonia on päättänyt, että se käyttää yhteisiä EAKR-ESR-seurantakomiteoita myös vuosina 2014–2020. Maaseuturahastolla on erilliset seurantakomiteat.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

ERI-rahastojen hallintoviranomaiset laativat parhaillaan suunnitelmia yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen laajemmasta käytöstä. Tieto- ja viestintätekniikan lisääntyneen käytön avulla on vähennetty merkittävästi rahoituksen saajille ja julkisille viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

1. ERI-rahastot Bulgariassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Bulgarian talouden suorituskyky on pysynyt finanssikriisin jälkeen vaimeana. Taloudellinen toiminta supistui vuonna 2009, ja sen jälkeen kasvu on ollut noin 1 prosentin vuodessa. Pitkän aikavälin kestävää kasvua jarruttavat rakenteelliset pullonkaulat, kuten osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus työmarkkinoilla, työikäisen väestön määrän jatkuva väheneminen, EU:n alhaisin työvoiman tuottavuus ja tuotannon suurin energiavaltaisuus sekä luonnonvarojen, kuten veden, tehoton hallinta. Julkiset palvelut ovat tehottomia ja heikkolaatuisia. Tähän on syynä hallinnon ja oikeuslaitoksen uudistuksen heikko edistyminen. Tämän johdosta talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa annetuissa suosituksissa keskityttiin työmarkkinoihin, sosiaaliseen osallisuuteen, koulutuksen laatuun, innovointia suosivaan liiketoimintaympäristöön, energiatehokkuuteen ja hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen. Nämä painopisteet on otettu huomioon Bulgarian vuosien 2014–2020 ERI-rahastojen ohjelmissa. Varoja aiotaan investoida kaikkiin 11 temaattiseen tavoitteeseen.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahoituksella edistetään työllisyyden parantumista, varmistetaan korkealaatuinen henkilöpääoma paremman koulutuksen avulla, lisätään ammattipätevyyttä ja osaamista sekä parannetaan kansanterveyttä ja terveydenhuoltoa keskittyen nuoriin, vanhuksiin ja heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten romaneihin. Bulgarian tavoitteena on kohottaa 20–64-vuotiaiden työllisyysastetta 63,5 prosentista vuonna 2013 76 prosenttiin vuonna 2020. Ikääntyneiden (55–64-vuotiaiden) työllisyystavoite on 53 prosenttia ja nuorisotyöttömyystavoite on 7 prosenttia vuonna 2020. Muita heikommassa asemassa olevien ja haavoittuvamman väestönosan sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi Bulgarian tavoitteena on vähentää köyhyydessä elävien määrää 260 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi parannetaan useiden tuhansien lasten, myös vammaisten, mahdollisuuksia saada terveydenhuoltopalveluja.

ERI-rahastojen avulla on tarkoitus parantaa noin 100 000 henkilön ammattipätevyyttä, auttaa 28 000 työnhakijaa löytämään työpaikka, rahoittaa työllisyys- ja koulutustoimenpiteitä 17 000 nuoren auttamiseksi ja tarjota mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen 160 000 henkilölle. Koulutuksen alalla ERI-rahoituksella tuetaan noin 1 500:aa koulua ja annetaan 160 000 oppilaalle mahdollisuus kehittää osaamistaan. Noin 30 000 yliopisto-opiskelijaa saa stipendin, ja tuhansille toisen asteen opiskelijoille tarjotaan uraohjausta ja harjoittelumahdollisuuksia oikeassa työympäristössä.

ERI-rahoituksella parannetaan Bulgarian liiketoimintaympäristöä lisäämällä pk-yritysten osaamispohjaista kilpailukykyä. Bulgarian on tarkoitus käyttää T&K-toimintaan 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2020 mennessä. ERI-rahastoista tuetaan 528 miljoonalla eurolla yritysten innovointia, innovatiivisten uusien yritysten perustamista sekä innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin parantamista.

ERI-rahoituksella parannetaan 3 500 maatilan ja 120 metsäalan yrityksen kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyttä. Lisäksi luodaan työpaikkoja sekä maataloudessa että muilla aloilla maaseudulla. Yli 4 000 pientilalliselle myönnetään tukea maatilojen kehittämiseen ja 1 630 nuorta tilallista saa käynnistystukea. Kalastusalalla ERI-rahoitusta käytetään investointeihin ja innovointiin kalastuksesta meriluontoon kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ja vesiviljely- ja jalostusalalla toimivien pk-yritysten tukemiseksi.

ERI-varoilla Bulgariassa tehtävien investointien tavoitteena on parantaa kotitalouksien, teollisuuden, palveluiden ja liikenteen energiatehokkuutta 25 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus Bulgarian lopullisesta energian bruttokulutuksesta on tarkoitus olla 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. ERI-rahoitusta käytetään myös vesi- ja jätehuoltoon, luonnonvarojen ja biodiversiteetin suojeluun ja ilmaston muutoksesta aiheutuvien riskien torjuntaan liittyviin investointeihin.

ERI-rahoituksesta kohdennetaan 1,6 miljardia euroa Bulgarian liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen, minkä myötä yhteydet maan eri alueiden välillä ja naapurimaihin sekä palvelujen saatavuus paranevat ja kaupankäynti ja matkailu lisääntyvät. Toteutettavien hankkeiden puitteissa rakennetaan 190 kilometriä TEN-T-rautatietä, 62 kilometriä TEN-T-moottoritietä ja 8 kilometriä Sofian metron raiteita. Metron laajentamisen myötä vuotuisten metromatkojen määrä kasvaa 80 miljoonasta 105 miljoonaan vuoteen 2023 mennessä.

Hyvä hallintotapa on yksi Bulgarian pääasiallisista haasteista. Julkisen hallinnon ja oikeuslaitoksen henkilöresursseja on hallinnoitava ja kehitettävä asianmukaisesti. Tämän vuoksi ERI-rahoitusta käytetään esimerkiksi sähköisen hallinnon ja sähköisen oikeudenkäytön kehittämiseen ja laadukkaiden palvelujen tarjoamiseen kansalaisille ja yrityksille. Vuoteen 2020 mennessä julkisten hallintopalvelujen tarjoamiseen tarvittavaa aikaa olisi lyhennettävä 50 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Lisäksi rikos- ja siviilioikeudenkäyntien keskimääräistä kestoa olisi lyhennettävä 10 prosenttia.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n budjettivaroista on kohdennettu 612 miljoonaa euroa rahoitusvälineisiin. Tämä on 70 prosenttia enemmän kuin vuosina 2007–2013. Suurin osa tuesta kohdennetaan energiatehokkuuteen, jäte- ja vesihuoltoon, pk-yrityksille, kaupunkialueiden kehittämiseen ja matkailuun. Bulgaria on myös liittynyt pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen 102 miljoonalla eurolla.

ERI-rahoitusta käytetään myös yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen maaseudulla ja kalastuksesta riippuvaisilla alueilla. Tavoitteena on luoda 600 työpaikkaa. Kolmasosa Bulgarian maaseutuväestöstä hyötyy infrastruktuurista, jota on parannettu ERI-rahastojen avulla.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Kolme EMKR:n erityistä ennakkoehtoa ja seitsemän yhdestätoista temaattisesta ennakkoehdosta on täyttymättä, erityisesti ne, jotka liittyvät älykkääseen erikoistumiseen, vesihuoltoon, liikenteeseen, terveydenhuoltoon ja digitaaliseen kasvuun. Myöskään julkisia hankintoja koskevaa keskeistä yleistä ennakkoehtoa ei ole täytetty. Bulgaria on kuitenkin laatinut toimintasuunnitelmat kaikkien ennakkoehtojen täyttämiseksi viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

ERI-rahastojen ohjelmien suunnittelu, hallinnointi, seuranta ja valvonta Bulgariassa kuuluvat EU-varojen hallinnoinnista vastaavalle varapääministerille ja ministerineuvoston keskuskoordinointiyksikölle. Varapääministeri koordinoi EU-varojen hallinnoinnin koordinoinnista vastaavaa neuvostoa ja toimii sen puheenjohtajana. Neuvoston toimintaan osallistuvat kaikki EU-varoista vastaavat ministeriöt.

ERI-rahastojen ohjelmat sisältävät toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä koordinoinnista, hallinnoinnista, täytäntöönpanosta, maksatuksesta ja valvonnasta vastaavien tahojen hallinnollisia valmiuksia. Hankkeiden tuensaajille, kuten kunnille, oikeuslaitokselle ja kuljetusalan institutionaalisille tuensaajille, voidaan myös myöntää tukea niiden hallinnollisten valmiuksien lisäämiseksi. Kansainväliset rahoituslaitokset, kuten Euroopan investointipankki, Maailmanpankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, antavat asiantuntija-apua.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Bulgarian viranomaiset pyrkivät vähentämään hankkeiden tuensaajille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa digitalisoimalla mahdollisuuksien mukaan tuensaajien ja hallintoviranomaisten välistä viestintää. Tähän liittyy hanke-ehdotusten sähköinen lähettäminen ja hankeraportointi sekä hallintoprosessien helpottaminen ja tehostaminen. Tämän puitteissa hakemus- ja raportointilomakkeet vakioidaan, yksinkertaistettuja kustannuksia koskevat säännöt otetaan käyttöön menoista raportoitaessa ja eri tarkastuselimet koordinoivat tarkastuksensa.    

1. ERI-rahastot Kroatiassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Pitkittynyt taantuma on supistanut Kroatian reaalista BKT:tä noin 12,5 prosenttia, ja maan työttömyysaste kaksinkertaistui 8,6 prosentista 17,3 prosenttiin vuosina 2008–2014. Viime vuodet ovat osoittaneet rakennemuutosten tarpeen erityisesti valtiontalouden epätasapainon korjaamiseksi, työmarkkinoiden uudistuksen toteuttamiseksi, kestävien sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseksi, liiketoimintaympäristön parantamiseksi sekä valtionhallinnon ja oikeuslaitoksen uudistamiseksi. Kansalliset viranomaiset ovat toteuttaneet joukon uudistuksia osana talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa. Huomattava osa ERI-rahastojen 10,676 miljardin euron määrärahoista on vuosina 2014–2020 kohdennettu uudistusten toteuttamiseen ja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen osana Eurooppa 2020 -strategiaa.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastojen varoilla edistetään T&K&I-toimintaa Kroatiassa ja lisätään näin sen talouden innovatiivisuutta ja kilpailukykyä ja autetaan sitä täyttämään kansallinen sitoumuksensa käyttää T&K-toimintaan 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2020 mennessä (0,75 prosenttia vuonna 2012). Kroatian tavoitteena on myös lisätä pk-yritysten työntekijäkohtaista arvonlisäystä 50 prosentilla vuoteen 2023 mennessä.

Työmarkkinoille osallistumisprosentti on Kroatiassa yksi EU:n alhaisimmista. Tämä koskee erityisesti nuoria, matalan osaamistason työntekijöitä, ikääntyneitä ja naisia. Kroatian tavoitteena on 65,2 prosentin työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä (55,4 prosenttia vuonna 2012). Erityisesti keskitytään parantamaan niiden nuorten työllistyvyyttä, jotka eivät ole töissä tai koulutuksessa. Tässä yhteydessä ERI-varoilla puututaan työntekijöiden osaamiseen liittyvän kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen uudistamalla korkea-asteen koulutusta ja julkisia työvoimapalveluja ja tukemalla ammattikoulutusta ja elinikäistä oppimista. Varoilla tuetaan myös itsenäistä ammatinharjoittamista ja vähennetään pitkäaikaistyöttömyyttä.

Kroatia käyttää ERI-rahastoja talouden kasvua edistävän infrastruktuurin rakentamiseen. Näissä toimissa keskitytään keskeisten verkkojen (TEN-T) ja kestävän kaupunkiliikenteen kehittämiseen sekä alueiden liikenneyhteyksien parantamiseen. Lisäksi Kroatian tavoitteena on, että laajakaistapalvelut kattaisivat 53 prosenttia kotitalouksista vuoteen 2023 mennessä (verrattuna 33 prosenttiin vuonna 2013).

ERI-rahastoja käytetään myös EU:n ympäristösäädösten täytäntöönpanemiseksi. Tavoitteena on, että miljoonan asukkaan saatavilla olisi paremmat vesihuoltopalvelut ja jätevesien käsittelypalvelut vuoteen 2023 mennessä. Varoja käytetään lisäksi kunnissa syntyvän, kaatopaikalle sijoitetun jätteen osuuden supistamiseksi 35 prosenttiin (83 prosenttia vuonna 2012). Lisäksi varojen avulla on tarkoitus saada 40 prosenttia Kroatian Natura 2000 hoitokehyksestä otettua käyttöön ja ilmanlaatua koskevat tiedot kaikkien kaupunkialueilla asuvien saataville. ERI-rahastoista käytetään yli 160 miljoonaa euroa uusiutuvan energian tuotantoon tehtäviin investointeihin. Lisäksi tavoitteena on, että lämmitys- ja jäähdytysenergian vuotuinen kysyntä olisi peruskorjatuissa julkisissa rakennuksissa keskimäärin 50 kWh/m2 vuoteen 2023 mennessä (250 kWh/m2 vuonna 2013).

Kroatian sosiaalisena haasteena on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen korkea taso. Sen tavoitteena on vähentää köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ERI-rahastoilla edistetään haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista ja työmarkkinoille integroitumista, terveydenhuollon ja korkealaatuisten sosiaalipalvelujen saatavuuden parantamista (mukaan lukien tuki siirtymiseen institutionaalisista palveluista yhteisölähtöisiin palveluihin), syrjinnän ehkäisemistä ja vähentämistä, yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittämistä ja kaupunkialueiden elvyttämistä.

ERI-rahastoista tuetaan myös Kroatian julkishallinnon kansallista uudistusta, joka on tarkoitus toteuttaa julkisen talouden paremmalla ja moitteettomalla hoidolla, luopumalla tarpeettomista menettelyistä, kehittämällä sähköistä hallintoa ja torjumalla korruptiota. Lisäksi työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua kehitetään edelleen ja oikeusjärjestelmää tehostetaan nopeuttamalla oikeusmenettelyjä ja varmistamalla puolueettomuus.

ERI-rahoituksella parannetaan Kroatian elintarviketuotannon, vesiviljelyn ja kalastusalan kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyttä. Rahoitusta käytetään yli 1 800 maatilan rakenneuudistukseen ja nykyaikaistamiseen ja käynnistystukea myönnetään vähintään 1 000 nuorelle maanviljelijälle sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi maaseudulla. Lisäksi edistetään biodiversiteettiä tukevien hallinnointisopimusten käyttöä. Kyseisten sopimusten piiriin kuuluu yli 101 000 hehtaaria maatalousmaata. Kroatian tavoitteena on myös tasapainoinen aluekehitys ja talouden taantuman lieventäminen maaseudulla muun muassa kehittämällä vaihtoehtoista talouden toimintaa. Lisäksi ERI-varoja käytetään rannikkoalueiden paikallistalouden parantamiseen ja monipuolistamiseen, maan kasvupotentiaalin lujittamiseen meri- ja merenkulkualoilla, kalatalouden ja vesiviljelyn kestävyyden parantamiseen ja vesien ekosysteemien ja biodiversiteetin vahvistamiseen. Erityisesti vesiviljelytuotannon määrän odotetaan kasvavan 400 prosenttia.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Kroatia aikoo ohjata yli 440 miljoonaa euroa ERI-varoja rahoitusvälineisiin, joilla tuetaan pk-yrityksiä, T&K&I-toimintaa, energiatehokkuutta, kaupunkiliikennettä, itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Kun otetaan huomioon, ettei Kroatialla ollut rahoitusvälineitä edellisellä ohjelmakaudella, kyseessä on kunnianhimoinen ohjelma. Sen on tarkasteltava lähemmin rahoitusvälineiden käyttöä tieto- ja viestintätekniikan, kaupunkialueiden kehittämisen ja liikenneinfrastruktuurin osalta.

Kroatia kohdentaa vähintään 400 miljoonaa euroa kaupunkialueiden kestävää kehitystä edistäviin yhdennettyihin alueellisiin investointeihin ja yhteisölähtöisiin paikallisiin kehityshankkeisiin maaseudulla, kalastusalalla ja meriliikenteessä. LEADER-ohjelman puitteissa maaseudulla toteutettavien paikallisten kehitysstrategioiden piiriin kuuluu 1,5 miljoonaa ihmistä ohjelmakaudella 2014–2020.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Kroatia aikoo ottaa käyttöön ennen vuoden 2016 loppua useita strategioita ja investointisuunnitelmia täyttääkseen ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellyttämät ennakkoehdot. Kroatia aikoo laatia muun muassa älykkään erikoistumisen strategian, laajakaista- ja digitaalistrategiat, luonnonriskien hallinnointistrategian, veden hinnoittelustrategian, vesienhoitosuunnitelman, jätehuoltosuunnitelmat ja jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevat ohjelmat, yhdennetyn liikennestrategian, sairaaloita koskevan yleissuunnitelman, ammatillisen koulutuksen ja koulutusjärjestelmän kehittämisohjelman sekä julkishallinnon kehittämisstrategian. Kaksi EMKR:ää koskevaa ennakkoehtoa, jotka liittyvät hallinnollisiin valmiuksiin panna täytäntöön kalastuskapasiteetin valvonta ja raportoida kapasiteetista, on täytetty vain osittain. Ennakkoehtojen täyttämistä koskeva toimintasuunnitelma on tarkoitus panna täytäntöön 31. joulukuuta 2016 mennessä.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Kansallinen (hallituksen) koordinointikomitea koordinoi neljän kansallisen ohjelman toteuttamista ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmia. Kun otetaan huomioon Kroatian ERI-rahoituksen jyrkkä kasvu vuosina 2014–2020, teknisiä ja hallinnollisia valmiuksia olisi lisättävä huomattavasti sekä hallinto- että valvontajärjestelmässä samoin kuin tuensaajien tasolla.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Kroatia aikoo kehittää erilaisia välineitä, kuten tuensaajille suunnatun verkkosivuston ja koordinoidun mekanismin ERI-rahastoja koskevien tietojen toimittamiseksi. Lisäksi aiotaan yksinkertaistaa hankehakemuksia ja hankkeiden valintaa koskevia menettelyjä. Kroatia on myös suunnitellut yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon käyttöä.

1. ERI-rahastot Kyproksessa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Edellytyksenä Kyproksen 10 miljardin euron rahoituspaketille (joka koostuu Euroopan vakausmekanismista myönnettävästä 9 miljardista eurosta ja Kansainvälisen valuuttarahaston myöntämästä 1 miljardista eurosta) Kyproksessa on käynnissä talouden sopeutusohjelma, joka kattaa kauden 2013–2016.

Koska talousympäristö on edelleen haastava, Kypros on jäänyt jälkeen eräissä Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvissä tavoitteissa. Esimerkiksi sen nykyiset työllisyys- ja köyhyysluvut poikkeavat huomattavasti kansallisista tavoitteista. Vaikka Eurooppa 2020 -strategian kaksi koulutusindikaattoria kohenivat vuonna 2014 ja ovat kansallisten tavoitteiden mukaisia, Kyproksessa vastavalmistuneiden työllistyvyysaste on EU:n alhaisin (64,9 prosenttia kun EU:n keskiarvo oli 80,7 prosenttia vuonna 2013). Kyproksen T&K-toimintaan käyttämä osuus suhteessa BKT:hen jää edelleen hieman kansallisesta tavoitteesta. Eurooppa 2020 strategian ilmastoindikaattorit ovat yhä suunnitelmien mukaiset, sillä energiatehokkuuden indikaattori ylitti välitavoitteen vuonna 2013 ja uusiutuvien energialähteiden indikaattorin kehitys oli tyydyttävä. Ympäristönsuojelun taso on Kyproksessa kuitenkin edelleen heikko, erityisesti kun on kyse kiinteiden jätteiden käsittelystä, jossa kierrätys on vähäistä.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastojen vuosien 2014–2020 ohjelmat on suunniteltu kolmen ensisijaisen tavoitteen ympärille: 1) kilpailukyky; 2) työllisyys ja sosiaalinen osallisuus; ja 3) luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu.

ERI-rahoituksella monipuolistetaan talouden rakennetta ja parannetaan sen kilpailukykyä lisäämällä yritysten innovointia ja edistämällä yritysten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä älykästä erikoistumista koskevassa strategiassa mainituilla aloilla. Yrittäjyyttä ja pk-yritysten kilpailukykyä parannetaan erityisesti matkailu-, elintarvike- ja vesiviljelyaloilla (tuotannon odotetaan kasvavan 46 prosenttia). ERI-rahastoista on tarkoitus tukea yli 600:aa pk-yritystä ja luoda 1 200 uutta työpaikkaa. T&K-toimintaan käytettävän osuuden suhteessa BKT:hen pitäisi nousta 0,47 prosentista vuonna 2012 0,5 prosenttiin vuonna 2020. Samalla aiotaan lisätä yksityisiä investointeja. ERI-rahoituksella tuetaan myös kalastusalan investointeja kalastuksesta meriluontoon kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ja vesiviljely- ja jalostusalalla toimivien pk-yritysten tukemiseksi. Kypros aikoo lisätä sähköistä hallintoa ja digitaalista yritystoimintaa tieto- ja viestintätekniikkaan tehtävillä investoinneilla ja edistää kyseisen tekniikan käyttöä pk-yrityksissä. Se odottaa myös, että nopea laajakaista saavuttaa 50 prosenttia kotitalouksista ja tieto- ja viestintätekniikan käyttö lisääntyy 10 prosenttia yleisön keskuudessa ja pk-yrityksissä 6 prosenttia.

ERI-rahastojen avulla investoidaan työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Tavoitteena on lisätä työllistymismahdollisuuksia keskittyen haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin ja erityisesti nuoriin. Viimeksi mainittua ryhmää tuetaan myös nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa. Yli 14 000 työttömän odotetaan hyötyvän ERI-rahastojen toimista. Näistä suurin osa eli 9 000 on nuoria, joista 5 800 saa tukea nuorisotyöttömyysaloitteesta ja loput ESR:stä. ERI-rahastojen tuen ansiosta työmarkkinoille osallistumisen asteen ja työllisyysasteen odotetaan täyttävän vuodeksi 2020 asetetun tavoitteen eli 75–77 prosenttia (67,3 prosenttia vuonna 2014). ERI-rahoituksen odotetaan myös parantavan julkishallintoa. Lisäksi sen avulla lisätään sosiaalista osallisuutta auttamalla haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä osallistumaan työmarkkinoille ja tukemalla 180 yhteiskunnallisen yrityksen perustamista. Näin Kypros pystyy tavoitteensa mukaisesti vähentämään köyhyysasteen 19,3 prosenttiin vuonna 2020 (27,8 prosentista vuonna 2013). ERI-rahoituksen käytön odotetaan myös lisäävän elinikäistä oppimista ja ammatillista koulutusta niin, että osaamisen tarjonta vastaisi työmarkkinoiden tarpeita.

Rahoitus auttaa Kyprosta siirtymään vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen edistämällä energiatehokkuutta (vuoden 2020 tavoite on 14,3 prosenttia verrattuna 12,3 prosenttiin vuonna 2011) ja uusiutuvan energian kulutusta (13 prosenttia vuonna 2020 verrattuna 7,7 prosenttiin vuonna 2011). Lisäksi noin 3 500:aa kotitaloutta autetaan parantamaan energiankulutustaan, jolloin niiden energiatehokkuusluokitus paranee.

ERI-rahoituksella tuetaan Kyprosta, jotta se pystyisi kiireellisesti täyttämään kiinteiden ja nestemäisten jätteiden käsittelyä koskevat EU:n vaatimukset. Kyproksen odotetaan lisäävän kierrätysasteensa 50 prosenttiin. Lisäksi 2 300 kotitalouden (vastaavalla väestömäärällä tarkasteltuna) saatavilla olevia jätevesien käsittelypalveluja parannetaan. ESI-rahoitusta käytetään myös saattamaan päätökseen Kyproksen TEN-T-satamaan ja sen yhteyksiin tehtävät investoinnit. Tämän ansiosta tavaraliikenteen odotetaan kasvavan 300 000 TEU:sta 1 miljoonaan TEU:hun. Kaupunkiliikenteen parantamisen pitäisi erityisesti Nikosiassa johtaa julkista liikennettä käyttävien määrän kaksinkertaistumiseen.

Maaseuturahaston tuki kohdennetaan investointeihin, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää hallintaa ja käyttöä, biodiversiteetin säilyttämistä, sopeutumista ilmastonmuutokseen ja uusien työpaikkojen luomista maaseudulla. EMKR:n rahoitus keskitetään meren elollisten luonnonvarojen suojelemiseen ja palautumiseen.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Kypros on ilmoittanut, että 15 miljoonaa euroa kohdennetaan pk-yrityksiä tukeviin rahoitusvälineisiin. Ennakkoarvioinnit on käynnistetty, jotta voidaan arvioida mahdollisuuksia käyttää pääoma-, laina- ja takausohjelmia pk-yritysten tukemisessa, tieto- ja viestintätekniikassa ja energia-alalla sekä ympäristö- ja liikennealojen investoinneissa.

Kypros käyttää huomattavan määrän (20 prosenttia EAKR:n rahoituksesta, noin 60,2 miljoonaa euroa) kestävään kaupunkikehitykseen. Tavoitteena on edistää yhdennettyjä toimia Kyproksen neljän suurimman kaupungin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Mainittu määrä ylittää huomattavasti EU:n lainsäädännössä edellytetyn 5 prosentin osuuden. Yhdennettyjä alueellisia investointeja ei toteuteta. Toisaalta yhteisölähtöisiä paikallisia kehitystoimia toteutetaan maaseuturahaston ja EMKR:n ohjelmien puitteissa.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

EMKR:ää koskevat ennakkoehdot, jotka liittyvät raportteihin kalastuskapasiteetista, on täytetty osittain ja toimintasuunnitelma on laadittu. Yhdestätoista temaattisesta ennakkoehdosta viisi on täyttämättä. Näistä tärkeimmät liittyvät laajakaistaverkkoon, veden hinnoitteluun ja vesienhoitosuunnitteluun, mukaan lukien jätteiden kierrätys ja uudelleenkäyttö. Toimintasuunnitelmat ovat laadintavaiheessa ja täytäntöönpanoajankohta on vahvistettu. Tilastoihin ja indikaattoreihin liittyvää yleistä ennakkoehtoa ei ole täytetty, mutta toimintasuunnitelma on laadittu, ja se aiotaan panna täytäntöön joulukuuhun 2015 mennessä.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Kyproksessa toteutettavien ohjelmien määrä on sama kuin ohjelmakaudella 2007–2013. Se on nimittänyt yhden hallintoviranomaisen (EU-ohjelmien, koordinoinnin ja kehittämisen pääosasto) ja yhteisen seurantakomitean koordinoimaan EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n ohjelmia. Kaikilla ohjelmilla on yksi yhteinen tietojärjestelmä.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Kyproksen viranomaiset aikovat käyttää yksinkertaistettuja kustannusmenetelmiä laajemmin ja parantaa käytössä olevaa tietojärjestelmää. Lisäksi ne aikovat parantaa sähköisten lomakkeiden käyttöä ja kansallisten hallintopalvelujen yhteentoimivuutta, jotta asiakirjoja voitaisiin myöntää automaattisesti ja vähentää tarvittavien asiakirjojen ja todistusten määrää.

1. ERI-rahastot Tšekissä

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Tämänhetkinen makrotalouden kehitys on myönteistä: Tšekin talous palasi kasvu-uralle vuonna 2014 supistuttuaan kahtena edellisenä vuonna. Negatiivisen väestökehityksen seurauksena sekä eläke- että terveysmenojen odotetaan kasvavan pitkällä aikavälillä. Tšekin talous kuuluu tällä hetkellä ”kohtuullisten innovoijien” ryhmään, ja sen odotetaan siirtyvän ylöspäin lisäarvoketjussa. Työttömyys on vähentynyt, mutta työmarkkinoille on tunnusomaista tiettyjen ryhmien vähäinen osallistuminen ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus.

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden analyysi osoittaa, että Tšekillä on kansallisella ja alueellisella tasolla huomattavia puutteita T&I-menojen lisäämisessä (erityisesti yksityisten investointien osalta), energiatehokkuuden parantamisessa, korkea-asteen koulutuksen uudistamisessa, korruption torjunnassa ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen asianmukaisessa soveltamisessa. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetuissa suosituksissa ehdotetaan julkisten sopimusten keskusrekisterin perustamista, korruption torjuntasuunnitelman asianmukaista täytäntöönpanoa, korkea-asteen koulutuksen uudistamista ja koulutukseen osallistumisen lisäämistä kun on kyse heikommassa asemassa olevista lapsista (erityisesti romaneista).

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahoitusta käytetään kaudella 2014–2020 Tšekin talouden kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden parantamiseksi investoimalla 2,5 miljardia euroa tutkimukseen, teknologiseen kehitykseen ja innovointiin. Tšekki on kuronut umpeen T&K-investointiensa vajetta sen jälkeen kun ERI-rahoitusta lisättiin, ja T&K-menojen osuuden odotetaan nousevan 2,97 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Investointeja käytetään tutkimus- ja innovointirakenteiden ja -kapasiteetin lisäämiseen ja tutkimusalan, yritysten ja korkea-asteen koulutuksen välisen yhteistyön parantamiseen.

Yli 2 miljardia euroa (1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen) käytetään pääasiallisena rahoituslähteenä tuettaessa vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Tšekin teollisuuden energia- ja resurssivaltaisuus (ensi sijassa hiili) on yksi EU:n suurimmista. Tämän alan suurimpien saavutusten odotetaan olevan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon kasvu (83 MW) ja kasvihuonekaasujen väheneminen (920 000 tonnia CO2:ta vuodessa).

Ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön myönnettävän ERI-rahoituksen määrä on 2,8 miljardia euroa. Investointi käytetään toimenpiteisiin, joilla parannetaan veden laatua (esim. 150 000 ihmisen vesihuoltoa kehitetään), jätteiden käsittelyä (esim. jätteiden kierrätyskapasiteettia lisätään 700 000 tonnia vuodessa), ilman laatua ja biodiversiteettiä. Lisäksi siirretään 400 000 hehtaaria maata luonnonmukaiseen viljelyyn ja autetaan viljelijöitä täyttämään maatalouden ympäristösitoumukset ja ilmastositoumukset, jotka koskevat 870 000:ta maahehtaaria. EMKR:n rahoituksella parannetaan Tšekin kalatalous- ja vesiviljelyalan kestävyyttä käyttämällä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä.

Liikenteen alalla tuetaan 6,2 miljardilla eurolla kestävää liikennettä ja autetaan poistamaan pullonkauloja keskeisissä verkkoinfrastruktuureissa. Näin korjataan puutteita TEN-T-verkoissa ja parannetaan raideverkon yhteentoimivuutta. Kestävää liikkuvuutta edistetään rakentamalla uudestaan tai parantamalla 140 kilometriä rautateitä. Infrastruktuurin parantamisen ansiosta yhteydet maan eri alueille lisääntyvät ja useammat ihmiset käyttävät kaupunkien julkista liikennettä. ERI-rahastoista on varattu 200 miljoonaa euroa suurjännitesiirtoverkkojen nykyaikaistamiseen ja turvaamiseen.

Lähes 1,4 miljardia euroa kohdennetaan kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistämiseen ja työvoiman liikkuvuuden tukemiseen. Toimenpiteissä keskitytään erityisesti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten matalan osaamistason työntekijöihin, ikääntyneisiin ja nuoriin (tukea 585 000 ihmiselle, joista 230 000:n odotetaan hankkivan uuden ammattipätevyyden). ERI-rahoitusta käytetään myös sosiaaliseen osallisuuteen ja koulutukseen. Näistä kuhunkin kohdennetaan 2 miljardia euroa tavoitteena auttaa vaikeuksissa ja muita heikommassa asemassa olevia ihmisiä sekä parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja investoida koulutukseen. Julkisten palvelujen puolella perustetaan 30 uutta liikkuvaa terveydenhuoltoryhmää ja 83 terveydenhuollon laitosta. Lisäksi tuetaan koulutusta kaikilla tasoilla varmistaen tasavertaisen pääsyn laadukkaaseen esi-, perus- ja toisen asteen opetukseen. ERI-rahoituksella kehitetään myös yliopistoja parantamalla henkilöstöhallintoa ja helpottamalla pääsyä korkea-asteen koulutukseen (869 opiskelijaa uusissa alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävissä ohjelmissa).

Noin 180 miljoonaa euroa käytetään julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän tehokkuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseen, hallinnollisen taakan vähentämiseen, julkishallinnon henkilöstön osaamisen parantamiseen ja henkilöstöhallinnon tehostamiseen.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Koheesiopoliittisten ohjelmien puitteissa aiotaan kanavoida 763 miljoonaa euroa rahoitusvälineiden kautta. Tämä määrä on yli kaksinkertainen edellisen ohjelmakauden määrään verrattuna. Toimenpiteissä keskitytään pääasiassa tukemaan pk-yrityksiä, liikenneinfrastruktuuria, investointeja energiatehokkuuteen ja vähemmässä määrin resurssitehokkuutta.

Säännöksissä vaaditaan, että EAKR:stä käytetään 5 prosenttia kestävään kaupunkikehitykseen. Tämä vaatimus täytetään Prahan kasvukeskusohjelman puitteissa tehtävillä investoinneilla ja seitsemällä suurimmilla kaupunkialueilla tehtävällä yhdennetyllä alueellisella investoinnilla. Yhdennettyjen alueellisten investointien kokonaismääräraha on 1 miljardi euroa EAKR:stä ja 223 miljoonaa euroa koheesiorahastosta.

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on erityisen tärkeää rahoitettaessa maaseutualueiden kehittämistä eri rahastoista. Tähän sisältyy rahoitusta EAKR:stä (418 miljoonaa euroa), maaseuturahastosta (115 miljoonaa euroa) ja ESR:stä (64 miljoonaa euroa). Rahoitusta voivat käyttää yhdennettyjen, monialaisten kehitysstrategioiden puitteissa paikallisyhteisöt, jotka ovat järjestäytyneet noin 160 paikalliseen toimintaryhmään. Nämä toimintaryhmät kattavat 55 prosenttia väestöstä.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Tiettyjä investointialoja (T&K, tieto- ja viestintätekniikka) koskevia strategisia puitteita ei ole saatettu päätökseen. Toimintasuunnitelmat on hyväksytty yhdelletoista temaattiselle ja kolmelle yleiselle ennakkoehdolle.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Tšekki on virtaviivaistanut ERI-rahoituksen hallinnointitapaansa ja keskittänyt hallintoa edelleen vähentämällä ohjelmien lukumäärää (17 koheesio-ohjelmasta 8 ohjelmaan vuosina 2007–2013) samoin kuin välittävien elinten lukumäärää. Aluekehitysministeriö toimii kansallisena koordinointiviranomaisena. Rahastojen välisestä lisäkoordinoinnista huolehditaan seurantakomiteoiden, koordinoitujen ehdotuspyyntöjen ja työryhmien avulla. Vuonna 2014 annettu virkamieslaki parantaa hallinnollisia valmiuksia.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Tšekki pyrkii vähentämään tuensaajille ja julkishallinnolle aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vähentämällä ohjelmien ja välittävien elinten lukumäärää, luomalla uuden seurantajärjestelmän koko täytäntöönpanorakennetta varten ja ottamalla käyttöön kaikille ohjelmille yhteisen menettelyn. Rahoitusvälineitä ja ennakkomaksujen ja yksinkertaistettujen kustannusten tapaisia vaihtoehtoja käytetään entistä enemmän.

1. ERI-rahastot Tanskassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Finanssikriisin vaikutus Tanskan talouteen oli suhteellisen voimakas ja se johti työttömyyden huomattavaan kasvuun erityisesti nuorten ja muiden kuin tanskalaistaustaisten henkilöiden keskuudessa. Vaikka Tanska on yritysystävällinen maa, vain harvat pk-yritykset ovat kasvussa. Tämä johtuu osittain siitä, että innovaatioiden muuttamisessa voitoiksi on onnistuttu vain rajallisesti, yrittäjyysosaamisen kehitys on ollut heikkoa ja alkutuotannossa on ollut tarvetta lisätä kestävämpään tuotantoon liittyvää innovointia. Tanska joutuu kuitenkin kohtaamaan edelleen työvoiman ammattitaitoon liittyviä haasteita. Niitä ovat ammatillisen koulutuksen valitsevien henkilöiden vähenevä määrä, kouluttautuvien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden (etenkin miesten) yhä pienevä osuus ja jatkuvasti korkea opintojen keskeyttämisaste. Näitä asioita käsiteltiin talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä yhdessä EU:n Tanskaa koskevista vuoden 2014 poliittisista suosituksista.

Tanskalla on yleensä ottaen hyvä ympäristönsuojelun taso, vaikka se ei näytä pystyvän saavuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia tavoitteitaan. Kasvuympäristöihin ja vesistöihin kohdistuu yhä paljon paineita, mikä johtuu lähinnä intensiivisestä maankäytöstä ja kalastuksesta sekä esimerkiksi ravinteiden huuhtoutumisesta maaperästä.

Tanska on rikas maa, jonka sisäiset sosioekonomiset erot ovat suhteellisen pienet verrattuna muihin jäsenvaltioihin, ja se vastaa useimpiin haasteisiin kansallisten järjestelmien kautta. Koska Tanskalle ERI-rahastoista myönnettävät määrärahat ovat vähäiset, ohjelmissa keskitytään vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastoista myönnettävät 300 miljoonaa euroa auttavat teollisuuden, palvelujen, maatalouden, vesiviljelyn ja kalastuksen alojen pk-yrityksiä olemaan innovatiivisempia ja pystymään paremmin muuttamaan innovointi voitoksi. ERI-rahastoista myönnettäviä määrärahoja investoidaan myös yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Tämä tuki keskitetään klustereihin ja yhteistyöverkostoihin. Lisäksi suuri osa ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä investoinneista Tanskassa on suunnattu yritysten kilpailukyvyn ja kasvun kehittämiseen. Tanska aikoo käyttää ERI-rahastoja myös mahdollisten yksittäisissä yrityksissä sekä alueellisissa älykkään erikoistumisen strategioissa yksilöityjen kasvualojen kehittämiseen. Noin 3 200 yrityksen on määrä osallistua yhteistyöverkostoihin, mukaan lukien verkostot, joihin kuuluu osaamiskeskuksia, ja yli 4 000 yrityksen odotetaan tekevän innovatiivisia ratkaisuja tai aloittavan innovatiivisten tuotteiden valmistuksen.

Tanska aikoo myös käyttää ERI-rahastoista sosiaalisen osallisuuden edistämiseen 270 miljoonaa euroa, joilla autetaan työmarkkinoiden laitamilla olevia ihmisiä ja parannetaan heidän työllistettävyyttään siten, että yhä useampi henkilö saa apua ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen loppuunsuorittamisessa (kansalliset rahastot auttavat työmarkkinoilta kauimpana olevia henkilöitä). Tällä tavoin ERI-rahastoja käytetään talouspolitiikan EU-ohjausjakson suosituksiin vastaamiseksi. Yhteensä luodaan noin 5 500 työpaikkaa, ja koulutukseen tehtävien investointien odotetaan parantavan 52 000 kansalaisen työllistettävyyttä.

Tanska tekee ympäristöä ja ilmastoa koskevat yli 635 miljoonan euron investoinnit ERI-rahastoihin. Tanskan ympäristöinvestoinneissa keskitytään luonnonvarojen suojeluun ja säilyttämiseen, veden laadun ja biologisen monimuotoisuuden parantamiseen ja viljellyn maan ja kalakantojen (mukaan luettuna vesiviljely) käyttämiseen ympäristöä säästävällä ja kestävällä tavalla uuden yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Esimerkiksi kalastuksen osalta ERI-rahastojen avulla vähennetään tahattomia saaliita 5 000 tonnilla ja lisätään luonnonmukaista vesiviljelytuotantoa 3 000 tonnilla vuoteen 2023 mennessä. Maataloudessa ERI-rahastoista tuetaan maisemien ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä, ja kyseinen alue kattaa vähintään 3 400 km² (eli yli 10 prosenttia maan maatalousmaasta). Tanskan ympäristöön ja ilmastoon tekemistä kokonaisinvestoinneista 91 miljoonaa euroa suunnataan vähähiiliseen talouteen siirtymiseen, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 51 000 tonnilla ja energiankulutusta 905 000 gigajoulella. Tämä auttaa Tanskaa saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian mukaisen tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 20 prosentilla. Resurssitehokkuuden parantaminen on osa Tanskan strategiaa yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi, ja kilpailukykyyn käytetyt varat edistävät myös maan siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Kaiken kaikkiaan Tanska aikoo käyttää noin 577 miljoonaa euroa (46 prosenttia sen ERI-rahastojen kokonaismäärärahoista) ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Vuosina 2007–2013 Tanska osoitti rahoitusvälineisiin 28 miljoonaa euroa. Tanskassa on annettu alueille mahdollisuus hyödyntää kaudella 2014–2020 rahoitusvälineistä saatavaa rahoitusta investointien tekemiseksi liiketoiminnan kehittämiseen ja yritysten energia- ja resurssitehokkuuden parantamiseen.

Tanska käyttää viisi prosenttia EAKR:n varoista kaupunkialueiden kestävään kehitykseen keskittyen liiketoiminnan kehittämiseen innovaatioiden ja energia- ja resurssitehokkuuden avulla. Kyseiset kaupunkien kehittämistoimenpiteet yhdistetään suurempiin strategioihin, joissa käsitellään tiettyjen kaupunkialueiden sosiaalisia, taloudellisia, demografisia ja ympäristöön ja/tai ilmastoon liittyviä haasteita.

Kaiken kaikkiaan Leader-menetelmän avulla tuetaan 26 paikallista toimintaryhmää sekä maaseudulla että rannikkoalueilla. Ne pyrkivät edistämään olemassa olevaa matkailualan toimintaa, kehittämään pienyrityksiä, luomaan palveluja ja tukemaan kestävää kalastusta. Näin luodaan työpaikkoja ja parannetaan paikallisen väestön elinolosuhteita.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Tanska täyttää kaikki ERI-rahastojen tukea koskevat ennakkoehdot.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

EAKR:n ja ESR:n ohjelmat toteutetaan kuuden alueellisen kasvufoorumin kautta ja niitä hallinnoi Tanskan elinkeinoviranomainen. Samat hallintoviranomaiset hallinnoivat ohjelmia alueellisella tasolla. Maaseuturahastoa ja EMKR:ää hallinnoi Tanskan maa- ja kalatalousvirasto ja Leader-aloitteen toimien täytäntöönpano on delegoitu Tanskan elinkeinoviranomaiselle, jotta voidaan varmistaa tiivis koordinointi rahastojen välillä. Lisäksi kyseiset kaksi kansallista hallintoviranomaista osallistuvat toistensa seurantakomiteoihin (EAKR/ESR:n seurantakomitea ja maaseuturahaston/EMKR:n seurantakomitea). Lisäksi molemmat viranomaiset suunnittelevat koordinointikokousten järjestämistä molempien rahastoparien välillä, jotta täytäntöönpanon tehokkuutta voidaan lisätä. Vaikka ESR:llä ja vähävaraisimmille suunnatulla eurooppalaisen avun rahastolla on molemmilla sosiaalista osallisuutta koskevia tavoitteita, ESR on suuntautunut enemmän työmarkkinoille. Rahastot välttävät päällekkäisyyden tekemällä selkeän jaon tavoitteidensa välillä ja siten, että kyseiset kaksi hallintoviranomaista osallistuvat toistensa seurantakomiteoihin.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Mahdollisilla tuensaajilla on sähköinen pääsy rahaston hallinnointiin e-koheesiota koskevan aloitteen mukaisesti. Ne, joilla ei ole välitöntä pääsyä e-koheesio-järjestelmään, voivat edelleen käyttää vaihtoehtoisia keinoja saadakseen tukea rahastosta. Tanska aikoo myös laajentaa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä.

1. ERI-rahastot Virossa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Viro on osoittanut huomattavaa joustavuutta talouskriisistä selviytymiseksi. Reaalisen BKT:n odotetaan palaavan talouskriisiä edeltävän ajan tasolle vuonna 2016. Vaikka talous on kaiken kaikkiaan parantunut, vakavia rakenteellisia haasteita on yhä jäljellä. Kyseisiin haasteisiin olisi vastattava, mikäli Viron talouden halutaan perustuvan enemmän osaamiseen ja innovaatioihin ja olevan osallistavampi ja kestävämpi.

Tutkimukselle ja innovaatioille myönnettävä julkinen rahoitus näyttää olevan vailla koordinointia, ja se olisi keskitettävä muutamiin älykkään erikoistumisen aloihin. Korkea-asteen koulutuksessa on pyrittävä vastaamaan tehokkaammin yritysten ja tutkimuslaitosten tarpeisiin. Innovointikyky on heikko, ja vain harvat yritykset tekevät yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa.

Työvoiman vähenemisestä ja työvoiman alhaisesta tuottavuudesta tulee ongelma keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Viro on vasta äskettäin alkanut toteuttaa työkykyä koskevaa kunnianhimoista uudistustaan. Lastenhoitopalvelujen puute vaikeuttaa vanhempien työhönpaluuta. Paikallistason julkisten palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelee. Viron on tehtävä enemmän parantaakseen ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta. Maan on myös edistettävä yrittäjyyttä ja työpaikkojen luomista koko maassa, jotta voidaan estää talouskehityksen kuilujen syveneminen.

Viron luonnonvaraintensiteetti on edelleen erittäin korkea. Maa ei todennäköisesti saavuta energiatehokkuustavoitettaan vuodelle 2020. Pyrkimyksiä parantaa kotitalouksien ja teollisuuden energiatehokkuutta on lisättävä. Viron olisi myös pyrittävä kohti kestävämpiä liikennemuotoja.

Nämä haasteet on otettu huomioon talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetuissa toimintasuosituksissa.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Viro aikoo käyttää ERI-rahastoja lisätäkseen yksityisen sektorin T&K-menoja 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2023 mennessä (menot vuonna 2012 olivat 1,26 prosenttia). T&K-rahoitusohjelmat mukautetaan Viron älykkään erikoistumisen puitteisiin. Viro aikoo myös käyttää ERI-rahastoja pk-yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi ja pyrkii lisäämään vientiä harjoittavien yritysten lukumäärää 15 700:aan (lukumäärä vuonna 2012 oli 11 281). Maaseudun kehittämisen rahoitus on kohdennettava paremmin, jotta maaseudun taloudessa saadaan aikaan myönteisiä muutoksia. Erityisjärjestelmillä on tarkoitus kehittää pientiloja ja auttaa nuoria viljelijöitä maatalousyritysten perustamisessa. Viro aikoo kannustaa lyhyiden elintarvikeketjujen luomista ja investoida maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinoille saattamiseen. Viro käyttää ERI-rahastoja myös digitaalitalouden edistämiseen tavoitteena saada 60 prosenttia maasta nopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s olevan laajakaistan piiriin (kyseinen prosenttimäärä vuonna 2012 oli 3,6).

Viro aikoo investoida työllisyyteen ja pyrkii nostamaan työllisyysastetta 76 prosenttiin (kyseinen prosenttimäärä vuonna 2013 oli 73,3). Se aikoo toteuttaa tämän esimerkiksi uudistamalla työkyvyn arviointia. Tavoitteena on myös säilyttää 30 prosentissa se osuus BKT:sta, joka on saavutettu muilla alueilla kuin Tallinnassa ja Tartossa. Koulutuksen alalla tavoitteena on lisätä oppisopimuskoulutuksen loppuunsaattamisaste 75 prosenttiin (kyseinen prosenttimäärä vuonna 2013 oli 50). Tämä vastaa noin 8 000:ta henkilöä. Lisäksi nuorille ja muille työikäisille tarjotaan yli 350 000 käyntiä ammatinvalinnanohjaajan luona. Sosiaalisen osallisuuden edistämistä koskevaa rahoitusta käytetään päivähoidon ja päivähoitopaikkojen jonotuslistalla olevien lasten lukumäärän vähentämiseen arviolta 300:aan lapseen verrattuna 4 430 lapsen määrään vuonna 2012. Nuorisotyöpalvelut avustavat noin 200 000:ta henkilöä. Nykyinen terveysinfrastruktuuri optimoidaan ja perusterveydenhuoltoa ja tautien ehkäisyä vahvistetaan. Hallinnollisten valmiuksien parantamista koskevaa rahoitusta on tarkoitus käyttää nostamaan julkisia palveluja koskeva tyytyväisyysaste noin 85 prosenttiin (kyseinen prosenttimäärä vuonna 2012 oli 67).

Liikennettä koskevaa tukea käytetään Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ja ympäristöystävällisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittämiseen. Viro aikoo esimerkiksi lisätä junamatkustajien vuosittaista määrää vuoden 2013 4,2 miljoonasta 8,4 miljoonaan. Vähähiiliseen talouteen tehtävien investointien tarkoituksena on säästää energiaa jopa 45 prosenttia 40 000 asunnon osalta. Viro aikoo hyödyntää ympäristöön ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarkoitettua rahoitusta unionin säännöstön olennaisten vaatimusten täyttämiseksi vesialalla ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden varmistamiseksi. Rahoitusta käytetään myös biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi siten, että tuetaan osittain luonnontilaisten elinympäristöjen (2,6 prosenttia maatalousmaasta) ja luonnonmukaisen maatalouden (14 prosenttia maatalousmaasta) ylläpitoa. Biologisen monimuotoisuuden lisäämistä ja maaperän hoidon tehostamista koskevien järjestelmien olisi katettava yli 70 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta. Huomiota kiinnitetään maatalouden vesivarojen suojeluun ja hylättyihin turvetuotantoalueisiin. Viron kalastus- ja vesiviljelyalaa muutetaan kestävämmäksi, meren ekosysteemejä ja meren biologista monimuotoisuutta parannetaan ja tahattomien saaliiden odotetaan vähenevän 21 tonnilla.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Viro aikoo lisätä rahoitusvälineille osoitettavia varoja noin 50 prosentilla edelliseen kauteen verrattuna eli arvoltaan 215,5 miljoonaan euroon. Lainoja, takauksia ja oman pääoman ehtoisia instrumentteja käytetään pääasiassa pk-yritysten ja tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen. Ennakkoarvioinnin mukaan energiatehokkuuden ja ympäristöinfrastruktuurien alalla ei ole mahdollista käyttää ERI-rahastoista rahoitettuja rahoitusvälineitä.

EAKR:n määrärahoista 5 prosenttia osoitetaan kaupunkien kestävää kehitystä koskeviin yhdennettyihin toimiin. Maaseutualueiden yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpano on 34 paikallisen toimintaryhmän vastuulla, joista kahdeksan toimii kalastusalalla.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Ennakkoehtoja on 29, joista 15:tä ei ollut täytetty kumppanuussopimuksen hyväksymishetkellä. Viro on sittemmin ilmoittanut saattaneensa päätökseen toimintasuunnitelmat 11 ennakkoehdon täyttämiseksi. Viron odotetaan täyttävän seuraavat neljä jäljellä olevaa ennakkoehtoa vuonna 2016: riskien ehkäisy ja hallinta, muut liikennemuodot, aktiivinen osallisuus sekä tilastojärjestelmät ja tulosindikaattorit.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Virolla on vain yksi useasta rahastosta rahoitettava koheesiopolitiikan ohjelma vuosille 2014–2020, kun niitä edellisellä kaudella oli kolme. Valtiovarainministeriö toimii hallintoviranomaisena, todentamisviranomaisena (jonka tehtävät yhdistettiin hallintoviranomaisen tehtäviin) ja tarkastusviranomaisena. Viisi muuta ministeriötä suorittaa perustason välittävien elinten tehtäviä ja 13 keskusvirastoa tai muuta organisaatiota toimii toisen tason välittävinä eliminä (uudella kaudella lisättiin kaksi elintä).

Maaseuturahaston ja EMKR:n rahoitusjärjestelmien osalta ei tehty merkittäviä muutoksia. Hallituksen tasolla valtion talousarviostrategiaa käytetään koordinoimaan kaikkia rahoituslähteitä.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Useita lakeja ja suuntaviivoja on muutettu tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Tietojenvaihto hakijoiden ja tuensaajien kanssa tapahtuu täysin sähköisesti, kustannukset korvataan mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen perusteella ja avustuksia ja rahoitusvälineitä on myös mahdollista yhdistää.

1. ERI-rahastot Suomessa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Kasvun ja kilpailukyvyn palauttaminen ja työpaikkojen luominen on Suomen talouden keskeinen haaste. Yritysten T&K-intensiteetti on laskusuunnassa, minkä vuoksi T&K-menojen kansallisen tavoitteen (4 prosenttia suhteessa BKT:hen) saavuttaminen on haastavaa. Teollisuuden rakennemuutoksista aiheutuvaan heikkoon vientitulokseen liittyviin riskeihin on puututtava. Suomella on edelleen vaikeuksia T&K-investointien muuttamisessa menestyksekkääksi vienniksi. Maan olisi tarjottava enemmän rahoitusta uusille yrityksille ja tarjottava niille enemmän apua liiketoiminnan harjoittamiseksi ulkomailla. Kun lisäksi otetaan huomioon väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen, on tärkeää, että työmarkkinat hyödyntävät koko työvoimapotentiaalia. Vuonna 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia, ja erityisesti nuorten ja ikääntyneiden työttömyysaste nousee edelleen. Toinen haaste on julkisen talouden tasapainon heikkeneminen ja väestörakenteen muutosten aiheuttama uhka sen pitkän aikavälin kestävyydelle.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson poliittisten suositusten tarkoituksena on poistaa nämä ongelmat.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Suomen tavoitteena on parantaa pk-yritysten kilpailukykyä investoimalla 644 miljoonaa euroa yritysrakenteiden monipuolistamiseen ja kasvavien, innovatiivisten ja ulkomaille suuntautuvien yritysten määrän lisäämiseen. Toimenpiteet on sen vuoksi keskitettävä uusiin yrityksiin ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Maaseuturahastosta kohdennetaan määrärahoja maatilainvestointeihin, elintarvikkeiden jalostukseen liittyviin investointeihin ja maatilojen toiminnan monipuolistamiseen. Investointitukea on tarkoitus myöntää yli 1 miljardin euron arvosta. Tukea saa noin 15 000 maatilaa.

T&I-investoinnit, joiden määrä on 398 miljoonaa euroa, keskitetään innovaatiotoiminnan lisäämiseen erityisesti valittujen älykkään erikoistumisen alojen kasvuyrityksissä ja uusissa yrityksissä. Suomen tavoitteena on parantaa kykyään muuntaa tutkimus ja innovointi kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Lisäksi kyseisten investointien ja maaseuturahaston yhteistyö- ja innovaatiorahoituksen avulla Suomi aikoo lisätä T&I-menoja suhteessa BKT:hen 4,0 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (kyseinen prosenttimäärä vuonna 2013 oli 3,31).

Suomi aikoo myöntää 219 miljoonaa euroa vähähiiliseen talouteen siirtymiseen. Tämä edistää huomattavasti uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden lisäämistä 33 prosentista vuonna 2011 38 prosenttiin vuonna 2020. ERI-rahastojen rahoituksella tuetaan lähinnä T&I-toimia vähähiilisen teknologian alalla, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä ja kaupallistamista.

EMKR:n rahoitus auttaa saamaan kalastus- ja vesiviljelyalan kestävämmäksi ja parantamaan meren ekosysteemejä ja meren biologista monimuotoisuutta, mikä edistää ympäristön suojelua ja resurssitehokkuutta. Maaseuturahastosta on myönnetty 1,6 miljardia euroa maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin. Tavoitteena on vähentää maataloustoiminnan haitallista ympäristövaikutusta maaperään, pintaveteen, pohjaveteen ja ilmaan edistämällä ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja hallinnoimalla kasvuolosuhteita. Yli 81 prosenttia maatalousmaasta on tarkoitus kattaa hoitosopimuksilla vesienhoidon tehostamiseksi. Lisäksi 1,8 miljardia euroa on osoitettu maatalouden biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi maatalousalueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita.

Työllisyyteen ja työttömyyden vähentämiseen on määrä investoida 347 miljoonaa euroa. ESR:n rahoitus keskittyy erityisesti nuoriin ja niihin, jotka ovat työmarkkinoilla vähemmän suotuisassa asemassa, ja sen tarkoituksena on auttaa noin 40 000 työtöntä. Rahoitusta käytetään työelämän pidentämiseen, työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen sekä työvoiman liikkuvuuden lisäämiseen. Monipuolistamiseen ja maaseutualueiden pienyritysten perustamiseen ja kehittämiseen osoitettavalla tuella on mahdollista luoda noin 6 000 työpaikkaa.

Yleissivistävälle ja ammatilliselle koulutukselle myönnetään tukea 199 miljoonaa euroa. Toimenpiteissä keskitytään lisäämään ammattitaitoisten työntekijöiden määrää, vahvistamaan nuorten ja niiden henkilöiden ammattitaitoa, jotka eivät ole suorittaneet loppuun ammatillista koulutusta, parantamaan palveluja koulutuksen ja työllisyyden välisen siirtymäkauden aikana sekä lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa. Maaseutualueilla tietämyksen siirto toteutetaan kouluttamalla yli 20 000 ihmistä (pääasiassa maanviljelijöitä).

ESR:n sosiaalista osallisuutta koskevalla rahoituksella (248 miljoonaa euroa) voidaan torjua köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja marginalisoitumista. Tukea annetaan lähinnä työmarkkinoiden ulkopuolella oleville yli 15 000 ihmiselle.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Suomi aikoo myöntää noin 1,5 miljoonaa euroa oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin Ahvenanmaan toimenpideohjelman nojalla. Tämä on huomattava vähennys verrattuna vuosiin 2007–2013. Suomi selvittää mahdollisuuksia laajentaa rahoitusvälineiden käyttöä.

Noin 5 prosenttia EAKR:n määrärahoista kohdennetaan kestävään kaupunkikehitykseen kuudessa suurimmassa kaupungissa (Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Oulussa, Tampereella ja Turussa) yhdennettyjä alueellisia investointeja (ITI) koskevan välineen avulla. ITI-strategian päätavoitteena on lujittaa Suomen kilpailukykyä käyttämällä suurimpia kaupunkeja innovaatioiden kehittämisympäristöinä ja pilottikokeiluina.

Suomessa olevat kahdeksan paikallista kalastusalan toimintaryhmää jatkavat paikallisyhteisöjen omien menestyksekkäiden kehittämishankkeiden täytäntöönpanoa. Ryhmät perustettiin edellisellä ohjelmakaudella, ja ne panevat täytäntöön uusia paikallisiin tarpeisiin perustuvia kehitysstrategioita.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Seuraavat kolme ennakkoehtoa eivät täyttyneet Ahvenanmaalla toimintaohjelman hyväksymisajankohtana: alueellinen älykkään erikoistumisen strategia, elinikäisen oppimisen strategia ja ammatillisen koulutuksen strategia. Nämä ennakkoehdot täyttyivät sovittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti 30. kesäkuuta 2015 mennessä.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Suomi vähensi koheesiopolitiikan ohjelmien määrää vuosien 2007–2013 seitsemästä ohjelmasta kahteen ohjelmaan vuosina 2014–2020. Alueilla on käynnissä hallinnollisia uudistuksia (välittävien elinten lukumäärää vähennetään). Koordinointi toteutetaan siten, että eri rahastot ovat edustettuina ohjelmien seurantakomiteoissa, ja alueellisen yhteistyön rakenteiden avulla. EAKR:n ja ESR:n toimenpiteet pannaan nyt täytäntöön saman monesta rahastosta rahoitetun ohjelman puitteissa. Ahvenanmaalla toteutettavien EAKR:n, ESR:n ja maaseuturahaston ohjelmilla on yhteinen seurantakomitea.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

ERI-rahastojen hallintoviranomaiset tekevät järjestelyjä tuensaajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Näihin kuuluvat toimintojen vakiinnuttaminen (esimerkiksi välittävien elinten lukumäärän vähentäminen) ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö.

1. ERI-rahastot Ranskassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Ranskalla on useita kiistattomia etuja (kuten dynaaminen väestörakenne, rikas luonnon- ja kulttuuriperintö, suuret mahdollisuudet uusiutuvien energialähteiden alalla ja uusinta tekniikkaa olevat liikenneverkot), mutta sillä on edessään kaksi merkittävää haastetta.

Ensinnäkin Ranskan talouden kilpailukyky alenee vähitellen. Tämä johtuu osittain siitä, ettei taloutta ole ohjattu kohti osaamisintensiivisempiä aloja eikä T&K&I-toimia ole saatu muutettua markkinoitaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Toiseksi työttömyysaste on ollut korkea viimeisten 30 vuoden ajan. Vuonna 2013 työttömyysaste oli yli 10 prosenttia, ja alle 25-vuotiaiden työttömyysaste Ranskassa oli 23,5 prosenttia ja sen merentakaisissa departementeissa yli 50 prosenttia. Lisäksi Eurooppa 2020 -strategian mukaisia energiaan ja T&K-menoihin liittyviä tavoitteita ei ole vielä saavutettu, ja tarvitaan vielä lisätoimia, joilla puututaan köyhyyteen ja koulunkäynnin keskeyttämiseen.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastoja käytetään Eurooppa 2020 -strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen vuosina 2014–2020. Koska rahoitusta on käytettävissä rajallisesti verrattuna Ranskan talouden kokoon, investoinnit kanavoidaan muutamiin keskeisiin temaattisiin tavoitteisiin talouspolitiikan EU-ohjausjakson poliittisten suositusten mukaisesti. Näihin kuuluvat T&I-toimet, pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja ammatilliseen koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyn varmistaminen heikossa asemassa oleville ryhmille.

T&I-toimiin investoidaan 3 miljardia euroa (11 prosenttia ERI-rahastoista Ranskalle myönnetyistä kokonaismäärärahoista). Rahastot edistävät T&K-tiedonvaihtoa tiedemaailman ja liike-elämän välillä, T&I-toimien vahvistamista liike-elämässä ja innovaatioystävällisen liiketoimintaympäristön kehittämistä. Yli 660 yritystä saa tukea uusien tuotteiden kehittämiseen ja tuotannon käynnistämiseen. 10

ERI-rahastoilla edistetään myös alueiden välisten T&K-erojen vähentämistä. Vuonna 2014 75 prosenttia T&K-toimista oli keskittynyt vain neljälle alueelle, ja mahdollisuus käyttää erittäin nopeita laajakaistayhteyksiä on Euroopan heikoimpia.

Noin 5 miljardia euroa (19 prosenttia ERI-rahastojen määrärahoista) käytetään pk-yritysten tukemiseen (mukaan lukien maatalouden, kalatalouden ja vesiviljelyn aloilla) ja yritysten rahoituksen, palvelujen ja markkinoiden saannin parantamiseen, jotta nämä voivat tuottaa korkealaatuisia tavaroita ja palveluja. ERI-rahastoista tuetaan myös uusien pk-yritysten perustamista ja nykyisten yritysten kasvua. Yli 160 000 yritystä saa tukea ERI-rahastoista.

Noin 6 miljardia euroa (23 prosenttia ERI-rahastojen määrärahoista) käytetään parantamaan työllistettävyyttä ja auttamaan työmarkkinoilta kauimmas etääntyneitä löytämään työtä. Erityisesti keskitytään nuorten integroitumiseen, kehittyvien alojen tarjolla olevan koulutuksen parantamiseen ja jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen pääsyn helpottamiseen. Ranskassa pyritään auttamaan 234 000 työtöntä nuorta vuoteen 2023 mennessä nuorisotyöllisyysaloitteen kautta. Maa suunnittelee myös koulutuksen tarjoamista 310 000 ihmisen auttamiseksi saamaan työtä ja 90 000 ihmisen (joista 36 000 on naisia) auttamiseksi käynnistämään yritystoimintaa. Syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille tarkoitetun tuen avulla 180 000 ihmisen odotetaan löytävän integroitumiskeinoja. Näin ollen on odotettavissa, että ERI-rahastojen avulla Ranska saavuttaa 75 prosentin työllisyysasteen vuoteen 2020 mennessä (työllisyysaste oli 69,8 prosenttia vuonna 2014).

ERI-rahastojen 5,5 miljardin euron suuruisilla määrärahoilla (21 prosenttia kokonaismäärärahoista) voidaan tehdä tarvittavat investoinnit vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemiseksi, mukaan lukien energiatehokkuuteen (teollisuus, liikenne ja rakennukset), uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen tehtävät investoinnit. Näillä määrärahoilla katetaan myös investoinnit, joilla pyritään parantamaan riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa (myös maaseutu- ja rannikkoalueilla). Ranskaa autetaan EAKR:stä, ESR:stä ja EMKR:stä myönnettävällä yhteensä noin 3 miljardilla eurolla ehkäisemään ja lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuodessa arviolta noin 19 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia 11 . Lisäksi yli 4 miljardia euroa (15 prosenttia) ERI-rahastojen määrärahoista käytetään Natura 2000 -verkoston parantamiseen, biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ekologisen jatkuvuuden palauttamiseen. Tukea annetaan elinympäristöjen suojelun parantamiseen yli 465 000 hehtaarin alalla. EMKR:n rahoituksella saadaan kalastus- ja vesiviljelyala kestävämmäksi ja parannetaan meren ekosysteemejä ja meren biologista monimuotoisuutta, mikä edistää ympäristön suojelua ja resurssitehokkuutta uuden yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Tahattomia saaliita vähennetään 12 000 tonnilla ja luonnonmukainen vesiviljelytuotanto kasvaa 282 tonnilla vuoteen 2023 mennessä.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Osa rahoituksesta (698 miljoonaa euroa), joka on tarkoitettu erityisesti pk-yrityksille ja energiatehokkuuteen, myönnetään rahoitusvälineiden kautta. Lainojen, pääomasijoitusten ja oman pääoman ilmoitetun määrän odotetaan yli kolminkertaistuvan kauteen 2007–2013 verrattuna. Olisi tutkittava mahdollisuutta käyttää rahoitusvälineitä tieto- ja viestintätekniikan ja resurssitehokkuuden tukemiseksi.

Kaupunkien kehittämisen helpottamiseksi noin 10 prosenttia EAKR:n määrärahoista käytetään kestävää kaupunkikehitystä koskeviin yhdennettyihin toimiin. Kaupunkikehitykseen tarkoitetuista määrärahoista 70 prosenttia käytetään kaupunkeja koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen yhdennettyjen alueellisten investointien avulla. Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevan lähestymistavan mukaisesti maaseuturahastosta tuetaan edelleen alhaalta ylöspäin suuntautuvia maaseudun kehittämisstrategioita (Leader-aloitteen 5 prosentin osuus kunkin maaseudun kehittämisohjelman osalta tullaan saavuttamaan).

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Kun Ranskan kumppanuussopimus hyväksyttiin, kaikki kansallisen tason ennakkoehdot oli täytetty yhtä lukuun ottamatta (jätehuolto). Ohjelmatasolla on olemassa erilaisia toimintasuunnitelmia, jotka liittyvät muun muassa älykkään erikoistumisen strategioiden viimeistelyyn ja asianmukaisten indikaattoreiden määrittelemiseen ja määrittämiseen.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

ERI-rahastojen täytäntöönpanemista varten on otettu käyttöön uusi hallintomalli, koska alueelliset toimikunnat ovat vastuussa suurimmasta osasta ohjelman täytäntöönpanoon liittyviä seikkoja (EAKR:n täytäntöönpanosta kokonaisuudessaan ja maaseuturahaston ja ESR:n täytäntöönpanosta osittain). Tämä on johtanut monimutkaiseen ohjelmarakenteeseen, jossa 71 ohjelmaa (Euroopan alueellinen yhteistyö pois lukien) ja vastuualueet jaetaan kansallisen ja alueellisen tason kesken.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

ERI-rahastojen hallintoviranomaiset tekevät järjestelyjä tuensaajien ja oman henkilöstön hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Näihin kuuluvat lisääntynyt kertakorvausten käyttö, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö menojen korvaamiseksi, prosessien virtaviivaistaminen (esim. sähköinen rahastonhallinta tai ”e-koheesio”), toimenpiteiden johdonmukaisuuden varmistaminen ohjelmien sisällä ja välillä ja EU:n lisäarvon näkyvyyden lisääminen (yhteinen esittämismuoto kaikille rahastoille yhden alueellisen seurantakomitean välityksellä).

1. ERI-rahastot Saksassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Positiivisista makrotaloudellisista suuntauksista huolimatta Saksalla on edessään joitain merkittäviä keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteita. Demografiset suuntaukset ovat negatiivisia ja työikäisen väestön ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 11,4 prosentilla vuotuisen vähennyksen ollessa keskimäärin 0,8 prosenttia. Naisten osallistuminen työmarkkinoille on kasvussa, mutta naisten osuus on edelleen suhteellisen alhainen (55,6 prosenttia kokoaikaisista työntekijöistä vuonna 2014). Uusien yritysten on vaikea saada riskipääomaa ja ammattitaitoisesta työvoimasta on pula useilla aloilla ja alueilla. Joillakin alueilla työttömyysaste on edelleen suhteellisen korkea. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys väheni vuosina 2008–2014, se koskettaa edelleen lähes miljoonaa ihmistä.

Eurooppa 2020 -tavoitteiden analyysi osoittaa alueellisella tasolla merkittäviä puutteita T&I- rahoituksen kasvussa erityisesti yksityisten investointien osalta ja energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi sosiaalisesti heikossa asemassa olevien henkilöiden oppimistuloksissa on tapahtunut vain vähäistä edistymistä. Saksa on yksi niistä maista, joissa sosioekonominen tausta pitkälti määrittelee koulutustason.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastot vaikuttavat vuosina 2014–2020 suoraan Eurooppa 2020 -strategian toteutukseen. Painopiste on samaan aikaan keskeisissä temaattisissa tavoitteissa talouspolitiikan EU-ohjausjakson suositusten mukaisesti. Tavoitteet liittyvät T&I-toimien ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, energiatehokkuuteen, ammattitaitoisen työvoiman varmistamiseen ja muita heikommassa asemassa olevista ryhmistä huolehtimiseen.

Rahastoilla parannetaan talouden innovatiivisuutta ja kilpailukykyä sekä lujitetaan tutkimuksen, innovoinnin ja teollisuuspolitiikan välisiä yhteyksiä. T&K-rahoitusta aktiivisesti edistämällä rahastot saavat yksityisiä investointeja 883 miljoonaa euroa innovointiin kohdennettavan julkisen rahoituksen täydentämiseksi. Esimerkiksi Thüringenissä yksityisen T&K-rahoituksen ennakoidaan kasvavan 1,03 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2011 2 prosenttiin vuonna 2023. Lisäksi noin 4 miljoonan maaseutualueiden asukkaan odotetaan hyötyvän paremmasta tai uudesta laajakaistainfrastruktuurista.

Pk-yritysten, maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn tukemiseen kohdistetut 4 miljardia euroa edistävät yksityisen sektorin investointeja, noin 45 000 työpaikan luomista ja suurempaa tuottavuutta. Vuoteen 2023 mennessä vesiviljelytuotannon odotetaan kasvavan 4 700 tonnilla ja kiertovesijärjestelmissä tapahtuvan tuotannon 4 300 tonnilla. Yli 13 000 maatilan odotetaan saavan rakenneuudistus- ja nykyaikaistamistukea. Tukea tulee saamaan myös 1 031 osuuskuntaa.

Varoja käytetään työllistyvyyden parantamiseen. ESR:n varoja käytetään uudelleen kouluttautumiseen ja työmarkkinoille pääsyyn. Arvioiden mukaan 108 000 pitkäaikaistyötöntä saa mahdollisuuden kouluttautua ja erityisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvilla 314 000 ihmisellä on mahdollisuus osallistua elinikäiseen oppimiseen, jotta eroja koulutustasoissa voidaan vähentää. Maaseuturahastosta voidaan myös tukea maa- ja metsätalouden parissa työskentelevien, muiden maata hyötykäyttävien ja talouden toimijoiden elinikäistä oppimista ja ammatillista koulutusta. Koulutettavien kokonaismääräksi arvioidaan 80 000.

Energiankäyttöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden osalta ERI-rahastoista on kohdennettu 3 miljardia euroa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 2,2 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuodessa ja julkisten rakennusten primäärienergian kulutuksen vähentämiseen 233 000 megawattitunnilla vuotta kohti.

Koska äärimmäiset sääilmiöt ovat ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyneet, useilla Saksan alueilla on riskien ehkäiseminen asetettu etusijalle, ja esimerkiksi noin 157 000 ihmisen odottaa hyötyvän tulvantorjuntatoimenpiteistä.

EMKR:n rahoituksella edistetään kalastus- ja vesiviljelyalan kestävyyttä ja parannetaan meren ekosysteemejä ja meren biologista monimuotoisuutta, mikä edistää ympäristön suojelua ja resurssitehokkuutta uuden yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Tahattomien saaliiden ennustetaan vähenevän 80 tonnilla ja luonnonmukaisen vesiviljelytuotannon kasvavan 220 tonnilla vuoteen 2023 mennessä. Maaseuturahastosta tuetaan biologisen monimuotoisuuden palauttamista, säilyttämistä ja vahvistamista ja sellaisia maa- ja metsätalouden järjestelmiä, joilla on suuri suojeluarvo. Maatalousmaasta on tarkoitus kattaa 16 prosenttia luonnon monimuotoisuutta ja maisemapiirteitä tukevilla hoitosopimuksilla ja lisäksi 7 prosenttia hyötyy maatalousrahaston tuesta, jolla kehitetään kestävää vesitaloutta. EAKR:n varoja käytetään ympäristöongelmien ratkaisemiseksi kaupunkialueilla sekä kulttuuriperintöinvestointeihin.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Osa rahoituksesta (1,2 miljardia euroa), joka on tarkoitettu erityisesti innovointiin ja kilpailukykyyn, pk-yrityksille, energiatehokkuuteen, itsensä työllistämiseen, yrittäjyyteen ja yritysten perustamiseen, myönnetään rahoitusvälineiden kautta. Lainojen, pääomasijoitusten ja oman pääoman määrän odotetaan kasvavan 18 prosenttia kauteen 2007–2013 verrattuna. Olisi tutkittava mahdollisuutta käyttää rahoitusvälineitä pk-yritysten tukemiseen.

ERI-rahastoilla varmistetaan alueellisten välineiden tehokas käyttö. Integroidun kaupunkisuunnittelun helpottamiseksi noin 10 prosenttia EAKR:n määrärahoista käytetään kestävää kaupunkikehitystä koskeviin yhdennettyihin toimiin. Yhdennettyjä alueellisia investointeja tehdään Baden-Württembergissä ja Schleswig-Holsteinissa. Paikallisia kumppanuuksia tehostetaan yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä (rahoitus saadaan eri rahastoista). Leader-aloitteen on tarkoitus luoda yli 1 500 työpaikkaa.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Kaikki yleiset ennakkoehdot on täytetty kansallisella tasolla. Saksan liittovaltiorakenteen vuoksi ohjelmia on arvioitu yksityiskohtaisesti. Muutamia ehtoja ei ole täytetty yksittäisissä liittovaltioissa. Useimmat kyseisistä ehdoista liittyvät alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden valmisteluun, ja ehdot on määrä täyttää sovittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

ERI-rahastojen rahoituksen hyötyjen maksimoimiseksi käytetään erilaisia täydentäviä EU:n (Horisontti 2020) ja kansallisia toimintapoliittisia välineitä. Yhteisiä seurantakomiteoita (EAKR:n/ESR:n osalta tai EAKR:n/ESR:n/maaseuturahaston osalta) perustetaan kuuteen osavaltioon.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

ERI-rahastojen hallintoviranomaiset tekevät järjestelyjä tuensaajien ja viranomaisten hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Näihin kuuluvat tiettyjen toimintojen vakiinnuttaminen (esimerkiksi välittävien elinten lukumäärän vähentäminen), lisääntynyt kertakorvausten käyttö, prosessien virtaviivaistaminen (esim. sähköinen rahastonhallinta tai ”e-koheesio”), toimenpiteiden johdonmukaisuuden varmistaminen ohjelmien sisällä ja välillä ja EU:n lisäarvon näkyvyyden lisääminen (esimerkiksi yhteinen esittämismuoto kaikille rahastoille).

1. ERI-rahastot Kreikassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Talouskriisin seurauksena Kreikan talous oli kuusi vuotta taantumassa ja sen BKT oli vuoteen 2013 mennessä pudonnut noin 25 prosenttia. Työttömyysaste oli 25,2 prosenttia vuoden 2015 toisella neljänneksellä ja nuorisotyöttömyysaste on EU:n korkeimpia (yli 50 prosenttia). Niiden ihmisten osuus kokonaisväestöstä, joita uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, kasvoi 27,6 prosentista vuonna 2009 36 prosenttiin vuonna 2014. BKT:n vaatimaton kasvu Kreikassa vuonna 2014 (0,8 prosenttia) oli alle EU:n keskiarvon. Se on osoitus suurista kilpailukykyongelmista ja rakennemuutosten puutteesta. Yritykset eivät ole kilpailukykyisiä alhaisen tuottavuuden vuoksi eivätkä ne ole pystyneet erikoistumaan korkeaa lisäarvoa tuottavaan toimintaan ja innovointiin. Lisähaasteita tuovat institutionaaliset rajoitukset, yritystoiminnan kehittämisen pidäkkeet ja alhainen yrittäjyysaste maaseudulla ja kalastuksesta riippuvaisilla alueilla.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Tarvitaan uusi kasvumalli. ERI-rahastojen rahoituksesta noin 25 prosenttia myönnetään keskeiseen strategiseen painopistealueeseen eli kilpailukyvyn parantamiseen ja vientiin suuntautuvan yrittäjyyden tehostamiseen. Siihen kuuluvat matkailuala, maatalous ja vesiviljely (tuotanto kasvoi 26,3 prosenttia), teollisuus, yrityspalvelut ja logistiikka. Menestymiseen vaikuttavat keskeisesti älykkään erikoistumisen strategiat, joissa keskitytään kunkin alueen kilpailuetuihin. Tärkeä haaste on tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen tehtävien yksityisen sektorin investointien lisääminen. T&K-rahoituksen odotetaan kasvavan 0,67 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2011 1,2 prosenttiin ohjelmakauden loppuun mennessä, ja liiketoimintamenojen odotetaan kasvavan 0,18 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2011 0,4 prosenttiin ohjelmakauden loppuun mennessä.

Kestävän ja laadukkaan työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan edistäminen on rahoituksen painopistealue kriisin jälkimainingeissa. Tavoitteena on puuttua työmarkkinoiden rakenteellisiin ongelmiin, tehostaa Kreikan koulutusjärjestelmää ja työmarkkinoille siirtymistä sekä edistää aktiivista osallisuutta. Investoinnit työllisyyteen (91 500 tuensaajaa) ja koulutukseen (58 000 tuensaajaa) kohdistetaan pääasiassa 30–44-vuotiaille työttömille ja pitkäaikaistyöttömille sekä nuorille. Noin 134 000 15–29-vuotiaalle nuorelle annetaan tukea lähinnä nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa. Lastenhoitopalvelujen saatavuuden parantaminen edistää vuodessa noin 70 000 naisen aktiivista osallisuutta ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Paremmat terveyspalvelut ja sähköiset terveyspalvelut parantavat 3,2 miljoonan kansalaisen terveydenhuoltoa.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöystävälliseen talouteen siirtyminen on keskeinen kasvun vauhdittaja. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistäminen on keskeinen tavoite, ja sen odotetaan olevan kannustin vihreään yrittäjyyteen. Uusiutuvien energialähteiden käytön osuuden lopullisesta bruttokulutuksesta odotetaan kasvavan 13,83 prosentista vuonna 2013 20 prosenttiin vuonna 2020. Primäärienergian kulutuksen arvioidaan vähenevän 2,85 miljoonaa öljytonnia vastaavalla energiamäärällä vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2005, ja päästökauppajärjestelmään kuulumattomien alojen kasvihuonekaasupäästöjen odotetaan vähenevän 4 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Ilmastoon ja ympäristöön liittyviä investointeja odotetaan tehtävän noin 1,5 miljardin euron arvosta, minkä odotetaan johtavan 16 000 työpaikan luomiseen.

Ympäristön laadun parantamiseksi panostetaan tehokkaaseen jätehuoltoon ja kierrätyksen edistämiseen, jätteen käyttöön resurssina, vesivarojen suojeluun ja järkevään hoitoon ja meren elollisten luonnonvarojen suojeluun ja palautumiseen. Talteenotetun yleisen yhdyskuntajätteen osuuden odotetaan ERI-rahastojen avulla kasvavan vuoden 2011 18 prosentista 68 prosenttiin vuonna 2020, kierrätyskelpoisen jätteen kierrätysosuuden odotetaan nousevan vuoden 2011 30 prosentista 54 prosenttiin vuonna 2020, ja kaatopaikoille sijoitettavan yhdyskuntajätteen osuuden odotetaan vähenevän vuoden 2011 82 prosentista 32 prosenttiin vuonna 2020.

Liikenteen alalla ensisijaisena tavoitteena on kehittää kansallista liikennejärjestelmää ja edistää yhdistettyjä kuljetuksia (tavaroiden kuljettaminen useammalla kuin yhdellä liikennemuodolla), jotta Kreikasta muodostuisi pääportti Eurooppaan ja liikenteen solmukohta Balkanin ja Välimeren alueella. Tärkeimmät tavoitteet rautatieverkon osalta ovat edistyminen pohjoisesta etelään suuntautuvan TEN-T-rautatieverkon integroimisessa yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja mukautusten tekeminen Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän vaatimusten huomioon ottamiseksi. Yhtä tärkeitä ovat rautatieyhteydet TEN-T-perussatamiin ja -rahtikeskuksiin, joilla edistetään yhdistettyjä kuljetuksia ja rahtiliikennejärjestelmän nykyaikaistamista. Maantieliikenteen osalta keskitytään saamaan TEN-T-perustieverkon rakentaminen päätökseen ja kehittämään laajaa TEN-T-verkkoa.

Institutionaalisten valmiuksien parantaminen ja julkishallinnon ja paikallisen itsehallinnon tehokkuuden lisääminen on kestävän kehityksen välttämätön edellytys. Näin voidaan muun muassa edistää vuosien 2014–2020 kumppanuussopimuksen tehokasta ja vaikuttavaa täytäntöönpanoa. Tavoitteena on vahvistaa keskushallinnon ja alue- ja paikallisviranomaisten organisatorisia, institutionaalisia ja operatiivisia valmiuksia ja julkisen sektorin henkilöstöresurssien kehittämistä sekä lisätä oikeuslaitoksen tehokkuutta ja laatua.  

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Rahoitusvälineistä voidaan myöntää tukea noin 300 miljoonaa euroa. Suurin osa tuesta kohdennettaisiin pk-yrityksille ja vähäisemmässä määrin energia- ja ympäristöaloille. Kreikka aikoo käyttää käytettävissä olevia alueellisia välineitä. Kaupunkien viranomaiset jatkavat kestävää kaupunkikehittämistä yhdennettyjen alueellisten investointien avulla. Maaseutualueilla ja kalastuksesta riippuvaisilla alueilla paikallisia kumppanuuksia vahvistetaan paikallisyhteisöjen omilla kehittämishankkeilla.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Tietyt ennakkoehdot, mukaan lukien kolme EMKR:a koskevaa ennakkoehtoa, eivät olleet vielä täyttyneet, kun vuosien 2014–2020 toimintaohjelmat hyväksyttiin. Toimintasuunnitelmia on laadittu ja useilla investointialueilla (esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan alan älykkään erikoistumisen ja kiinteiden jätteiden T&I-strategiat) on otettu käyttöön keskeyttämislauseke. Tämä merkitsee sitä, että rahoitusta ei voida myöntää ennen kuin asianmukaiset toimenpiteet on saatettu päätökseen.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Uusi hallintojärjestelmä on otettu käyttöön lailla, jolla vähennetään välittävien elinten ja delegoitavien tehtävien määrää ja otetaan käyttöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa täytäntöönpanoa. Sen tavoitteena on myös parantaa täytäntöönpanoelinten hallinnollisia valmiuksia. Ohjelmien suunnittelua, varojen ohjelmointia ja ERI-rahastojen koordinointia on tehostettu ja petostentorjuntatoimia ja sujuvia siirtymäsäännöksiä on otettu käyttöön. Yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen hiljattain sovituilla muutoksilla Kreikalle annetaan käytettäväksi lisärahoitusta vuosien 2007–2013 hankkeiden toteuttamisen loppuun saattamiseksi ja vuosien 2014–2020 ohjelmakauden aloittamiseksi kitkattomasti Kreikan ohjelmille annettavaa EU:n osarahoitusta lisäämällä.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Tuensaajien rahoitushakemukset ja menoilmoitukset on toimitettava sähköisesti. Tarjouspyyntöasiakirjojen ja palvelujen hankinnan ennakkovalvontaa varten on olemassa pakollisia sähköisiä menettelyjä. Tiettyjen ESR-toimiluokkien osalta on otettu käyttöön yksinkertaistetut kustannukset. Hankkeen hyväksymiseen vaaditaan nyt vähemmän ministereiden allekirjoituksia. Yhteisrahoitettujen hankkeiden ympäristövaikutusten hyväksyntämenettelyä on nopeutettu. Lainsäädäntöön on tehty parannuksia ja pakkolunastuksen osalta on otettu käyttöön arkeologiset luvat. Lisäksi joulukuussa 2014 annetussa kansallisessa laissa säädetään kaikkien ERI-hankkeiden täytäntöönpanossa tarvittavien menettelyjen tarkastelusta ja yksinkertaistamisesta.

1. ERI-rahastot Unkarissa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Vaikka talous- ja rahoituskriisi horjutti pahoin Unkarin taloutta, se alkoi elpyä vuonna 2014. Kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin yhä huomattavia eroja. Pk-yritysten innovointitoiminta ja kilpailukyky on heikko. T&I-menoja ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä on lisättävä ja energian ja luonnonvarojen käytön tehokkuutta on parannettava. Unkarissa on alhainen työllisyys ja köyhyyttä, josta kärsivät suhteettoman suurelta osin muita heikommassa asemassa olevat alueet ja väestöryhmät. Alue- ja pienaluetasolla ilmenee yhä merkittävää eriarvoisuutta, ja maaseudulla kehitys on myös viivästynyt. Nämä kysymykset on otettu huomioon talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetuissa toimintasuosituksissa.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Kaikista ERI-rahastoista 60 prosenttia ohjataan taloudelliseen kehitykseen ja työpaikkojen luomiseen. Rahastoilla parannetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä niiden lisäarvon kasvattamiseksi ja niiden integroimiseksi kansainväliseen arvoketjuun esimerkiksi rahoituksen saannin parantamisen kautta. Yritysten T&K-menojen osuuden suhteessa BKT:hen odotetaan 2,2 miljardin euron tuen ansiosta kasvavan 0,56 prosentista 0,71 prosenttiin. Tietopohjan laajentamiseksi Unkari aikoo lisätä tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien innovatiivisten yritysten osuuden 20 prosenttiin vuoteen 2010 verrattuna. Pk-yritysten nettotulojen lisäämiseen 25 prosentilla ja nettovientitulojen lisäämiseen 30 prosentilla käytetään 2,9 miljardia euroa. Tähän sisältyy yritysten infrastruktuurin laadun ja saatavuuden parantaminen sekä suora kapasiteetin laajentaminen. Merkittävää tukea annetaan maatalous-, kalastus- ja elintarvikealojen nykyaikaistamiseksi, viljelijöiden välisen yhteistyön kannustamiseksi, nuorten viljelijöiden tukemiseksi ja lyhyiden toimitusketjujen kehittämiseksi. Vesiviljelytuotannon kokonaisarvon odotetaan kasvavan 42 prosenttia.

Työmarkkinoita vahvistetaan 3,3 miljardilla eurolla. Vähintään 150 000:n epäedullisimmassa asemassa olevan työnhakijan odotetaan hyötyvän aktiivisista työmarkkinapoliittisista toimenpiteistä, joilla heitä autetaan palaamaan avoimille työmarkkinoille. Lisäksi 150 000 nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa, työssä tai harjoittelussa, saa yksilöllisiä palveluita työvoimatoimistoilta. Lastenhoidon laatua ja saatavuutta parannetaan perustamalla vähintään 18 000 uutta päivähoitopaikkaa. Investoinnit auttavat maan matkailumahdollisuuksien hyödyntämistä ja parantavat työllistymismahdollisuuksia työvoimavaltaisilla aloilla kuten maataloudessa.

Toimiin, joilla tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä kaupunkien ja maaseudun välisen kuilun kaventamiseksi tuetaan, käytetään 689 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on lisätä laajakaistan kattavuutta ja yhdistää miljoona uutta kotitaloutta laajakaistaverkkoihin. Toimilla parannetaan myös yritysten tehokkuutta.

Siirtymistä vähähiiliseen talouteen tuetaan 3 miljardilla eurolla. Liike-, asuin- ja julkisten rakennusten energiatehokkuuden odotetaan paranevan ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuuden pitäisi saavuttaa kansallinen 14,65 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä. Toimenpiteillä vähennetään myös kasvihuonekaasupäästöjä. Yli miljardi euroa on varattu ilmastonmuutokseen mukautumisen ja riskien ehkäisyn edistämiseen. Yli miljoona ihmistä lisää hyötyy riittävistä tulvantorjuntatoimenpiteistä, ja parempi vesienhoito lieventää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia. Investoinneilla voidaan parantaa selviytymis- ja palautumiskykyä katastrofitilanteissa ja tehostaa katastrofihallintajärjestelmiä. Rahastoista tuetaan ympäristönsuojelua ja tehokasta luonnonvarojen käyttöä lähes 3,4 miljardilla eurolla. Rahoitusta annetaan lisäksi jätevesihuoltoon sen varmistamiseksi, että entistä suurempi osa väestöstä voi hyötyä paremmasta jäteveden käsittelystä. Rahoitusta käytetään myös varmistamaan, että kaikki juomavesi on riittävän laadukasta. Jätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä parannetaan myös huomattavasti. Toimien johdosta luonnonsuojelu tehostuu ja rappeutuneita ekosysteemejä palautetaan ennalleen, maa- ja metsätalouden käytännöt parantuvat ja pinta- ja pohjavesien osalta otetaan käyttöön tehostettu ekologinen lähestymistapa. Kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden säilyttämisen ja kehittämisen odotetaan houkuttelevan vuosittain yli 1,6 miljoonaa vierailijaa. Lisäksi on tarkoitus tukea 100:a ympäristöpalveluja tarjoavaa vesiviljelytilaa.

Liikenteen alalla 3,3 miljardin euron määrärahoilla voidaan rakentaa yli 230 km uusia TEN-T-teitä, yli 275 km uusittuja tai parannettuja rautatielinjoja, 50 km uusia tai parannettuja sisävesiväyliä, yli 130 km uusia ja parannettuja raitiotie- ja metrolinjoja ja esikaupunkialueen rautatielinjoja ja 48 km uusia ja 96 km uusittuja ja parannettuja TEN-T-verkkoon yhdistyviä maanteitä.

Sosiaalisen osallisuuden alalla lähes 2,4 miljardia euroa käytetään erityisesti lapsia koskevan köyhyyden vähentämiseen ja ehkäisemiseen parantamalla laadukkaiden julkisten palvelujen saatavuutta ja elinolosuhteita erityisesti muita heikommassa asemassa olevilla alueilla. Rahastoista tuetaan myös siirtymistä laitoshoidosta yhteisöperustaiseen hoitoon terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla. Aktiivista osallisuutta edistävien toimien piiriin kuuluu noin 70 000 henkilöä ja yli 300 000 henkilöä hyötyy parannetuista terveyspalveluista. Koulutukseen myönnettävillä 1,7 miljardin euron määrärahoilla pyritään laskemaan koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus 10 prosenttiin, vähentämään koulujärjestelmän eriarvoisuutta varmistamalla kaikille, myös romanioppilaille, yhtäläiset mahdollisuudet yleiseen koulutukseen ja parantamalla yli 150 000 oppilaan muodollisen koulutuksen ja arkioppimisen laatua. Lisätoimenpiteiden tarkoituksena on lisätä heikommassa asemassa olevien ryhmien osallistumista korkea-asteen koulutukseen ja parantaa harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää ammattikoulutusjärjestelmää. Julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuuden parantamiseen sekä korruptiontorjuntatoimiin ja sähköisen hallinnon ratkaisujen laajaan käyttöön kohdistetaan yli 600 miljoonaa euroa.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Unkarin rahoitusvälineisiin myöntämät määrärahat ovat 2,3 miljardia euroa, mikä on lähes kolminkertainen määrä kauteen 2007–2013 verrattuna. Rahoitusvälineiden käyttöä laajennetaan tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (T&K&I), energian, tieto- ja viestintätekniikan ja yhteisötalouden aloille. Käytössä on monenlaisia yhdennetyn aluekehityksen välineitä. Yli miljardi euroa on kohdennettu kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskeviin yhdennettyihin toimenpiteisiin. Maaseutualueilla ja kaupunkialueilla paikallisia aloitteita vahvistetaan paikallisyhteisöjen omilla kehittämishankkeilla.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Tiettyjä investointialoja koskevia strategisia puitteita ei ole saatu valmiiksi, ja ne on toteutettava sovittujen ja tarkasti valvottujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Yksi tärkeimmistä jäljellä olevista ennakkoehdoista koskee julkisia hankintoja.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Kauden 2014–2020 ERI-rahastojen käytön koordinointi on vahvasti keskitetty. Koheesiopolitiikan ohjelmista viisi on monesta rahastosta rahoitettavia ohjelmia, joissa yhdistetään varoja EAKR:stä, koheesiorahastosta ja ESR:stä. Yksittäisten ohjelmien seurantakomiteoiden lisäksi perustetaan kumppanuussopimustason seurantakomitea koordinoinnin helpottamiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi ohjelmien välillä.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Unkari suunnittelee useita toimenpiteitä tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi, kuten EU:n tuen hallinnointiin käytetyn tietotekniikkajärjestelmän kytkeminen sertifioituihin julkisen sektorin tietokantoihin, ehdotuspyyntöjen vuotuinen suunnittelu, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö, tiettyjen toimintojen vakiinnuttaminen (yhden luukun palvelun tarjoamiseksi) ja suuntaviivojen yksinkertaistaminen.

1. ERI-rahastot Irlannissa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Irlanti osallistuu täysimääräisesti talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon. Irlantiin tehdään edelleen ohjelman jälkeisiä valvontakäyntejä. Talousnäkymien huomattavasta paranemisesta huolimatta seuraavia asioita on pidettävä vielä tarkasti silmällä: velan suuri määrä, rahoitusalalla jäljellä olevat haasteet (esimerkiksi pankkien kannattavuuden suhteen) sekä pitkäaikaistyöttömyys. Makrotaloudellisen tilanteen koheneminen on hyödyttänyt pk-yrityksiä, joiden tilanne on vakautunut pitkän vaikean kauden jälkeen. Luottojen kysyntä on hiljalleen elpymässä. Pankit suhtautuvat myönteisemmin pk-yritysten luotottamiseen, mutta niille myönnettyjen luottojen korot ovat euroalueen keskiarvoa korkeammat. Nuorisotyöttömyyteen liittyy edelleen merkittäviä haasteita. Irlanti kärsii tietotekniikan taitovajeesta, sillä 42 prosentilla työvoimasta ei ole juurikaan tai lainkaan tietoteknisiä taitoja. Uudelleen- ja täydennyskoulutus asettavat haasteita koulutusjärjestelmälle, ja muita heikommassa asemassa olevista väestöryhmistä on vaikea päästä korkeakoulutukseen.

Eurooppa 2020 -tavoitteita analysoitaessa voidaan havaita, että saavutukset ovat jossain määrin puutteellisia. Työllisyys 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä kasvoi 68,6 prosenttiin vuoden 2015 toisella neljänneksellä (Eurooppa 2020 -tavoite on 75 prosenttia), ja T&K-investointien osuus kasvoi 2 prosenttiin BKT:stä (Eurooppa 2020 -tavoite on 3 prosenttia). Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta on odotettavissa, että Irlanti ei saavuta tavoitetta, sillä päästöjen ennustetaan alenevan 2 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2020. Nykyiset toimintapoliittiset, markkinoita ohjaavat ja taloudelliset puitteet eivät näytä riittävän siihen, että Irlanti saavuttaisi vuoteen 2020 asetetun uusiutuvan energian tavoitteen. Viime vuosien kehitys koulutuksen keskeyttämisen ja korkeakoulutuksen suhteen on ollut tasaisen myönteistä, ja Irlanti on suoriutunut niiden osalta paremmin kuin EU keskimäärin.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastot vaikuttavat vuosina 2014–2020 suoraan Eurooppa 2020 -strategian toteutukseen. Painopiste on keskeisissä temaattisissa tavoitteissa talouspolitiikan EU-ohjausjakson suositusten mukaisesti.

Yhteensä 186,9 miljoonaa euroa käytetään yritysten T&I-investointien edistämiseen sekä yritysten, T&K-keskusten ja korkeakoulujen välisten yhteyksien ja synergioiden kehittämiseen. Maan etelä- ja itäosassa on tarkoitus perustaa noin 690 uutta tutkijanvirkaa tutkimuskeskuksiin, jotka tekevät yhteistyötä 143 yrityksen kanssa. Soveltavan tutkimuksen kehittämisen myötä on odotettavissa, että niiden yritysten määrä, joilla on yhteistoimintaa rahoitusta saavien strategisten tutkimuskeskusten kanssa, kasvaa 529:stä 713:een. Maan raja-, keski- ja länsialueella tällaisten yritysten määrän odotetaan kasvavan 103:sta 159:ään.

Seuraavan sukupolven laajakaistaverkon laajentamista toistaiseksi verkon ulkopuolella oleviin kaupunkeihin ja kyliin koko alueella rahoitetaan 75 miljoonalla eurolla.

Maa- ja kalatalouden sekä vesiviljelyn aloilla toimivien pk-yritysten valmiuksia kasvaa alueellisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla ja osallistua innovointiin tuetaan 283,8 miljoonalla eurolla. Lisäksi investoidaan innovatiivisten käytänteiden lisäämiseen koko maatalousalalla sekä tutkimuksen, teknisen kehittämisen ja parhaiden käytänteiden kytkösten vahvistamiseen. Pk-yrityksiin arvioidaan syntyvän etelä- ja itäalueella 17 000 uutta työpaikkaa 14:llä älykkään erikoistumisen kohdealalla. Raja-, keski- ja länsialueella syntyy 4 500 työpaikkaa pk-yrityksissä, jotka ovat Enterprise Irelandin asiakkaita.

Siirtymistä vähähiiliseen talouteen kaikilla aloilla tuetaan 433,5 miljoonalla eurolla. Investointeja käytetään hiilitehokkaiden viljelykäytäntöjen tukemiseen ja irlantilaisten kotitalouksien keskimääräisen energiatehokkuuden parantamiseen.

Ilmastonmuutokseen mukautumiseen ja siihen liittyvien riskien ehkäisyyn ja hallintaan investoidaan 704,8 miljoonaa euroa. Tässä painotetaan tehokkaampien kala- ja maatalouden tuotantomenetelmien käyttöönottoa, vähäpäästöisten teknologioiden ja käytäntöjen käytön lisäämistä, maaperän eroosion torjuntaa, rantavyöhykkeiden puskuroinnin lisäämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käytön ja tuotannon lisäämistä.

Ympäristön säilyttämiseen ja suojeluun ja resurssitehokkuuden parantamiseen investoidaan 838,3 miljoonaa euroa. Investoinneissa keskitytään ravinteiden hallintakäytänteiden parantamiseen maataloudessa, biologisen monimuotoisuuden ja merten ekosysteemien säilyttämiseen ja ylläpitoon, veden laadun parantamiseen, kestävän kalastuksen ja vesiviljelyn edistämiseen (vähentämällä tahattomia saaliita 10 000 tonnilla ja lisäämällä luonnonmukaisen vesiviljelyn tuotantoa 3 000 tonnilla vuoteen 2023 mennessä) sekä tiettyjen kaupunkialueiden taloudellisten ja fyysisten olojen kohentamiseen raja-, keski- ja länsialueella sekä eteläisellä ja itäisellä alueella.

Työpaikkojen kestävyyden ja laadun parantamiseen ja työvoiman liikkuvuuden tukemiseen investoidaan 307,3 miljoonaa euroa. Tämän odotetaan auttavan lähes 140 000 työttömän – joukossa pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työttömiä – työllistymisessä tai koulutukseen pääsyssä. Investointeja kohdennetaan myös työllistymismahdollisuuksien lisäämiseen rannikkoyhteisöissä.

Sosiaalisen osallisuuden parantamiseen ja köyhyyden ja syrjinnän torjuntaan investoidaan 350,8 miljoonaa euroa. Tällä pyritään varmistamaan, että työvoiman ulkopuolella olevat ihmiset voivat saada toisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja useammat aikuiset pääsevät luku- tai laskutaidon tai kielikoulutuksen tukiohjelmiin. Vuoteen 2023 mennessä 70 000:n epäsuotuisista oloista tulevan henkilön odotetaan osallistuneen työllistämisohjelmiin. Maatalouden alalla perustetaan osaamisen siirron ryhmiä erityisesti ympäristö- ja julkishyödykkeiden saannin varmistamiseksi.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Irlanti harkitsee rahoitusvälineiden käyttöä korjatakseen maatalousalan hintojen epävakautta. Lisäksi olisi selvitettävä mahdollisuuksia käyttää rahoitusvälineitä sosiaalisen asuntotarjonnan energiatehokkuuden parantamiseen.

Irlanti aikoo käyttää käytettävissä olevia alueellisia välineitä. Maaseuturahaston Leader-ohjelman toteuttamisessa hyödynnetään yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston täytäntöönpanossa kalatalouden paikallisten toimintaryhmien rahoitusta. Noin 7 prosenttia maaseuturahastosta kohdennetaan Leader-ohjelmaan (153 miljoonaa euroa). Irlanti ei suunnittele yhdennettyjen alueellisten investointien käyttöä. Kestävään kaupunkikehitykseen investoidaan 40 miljoonaa euroa. Toteutuksessa otetaan huomioon Atlantin alueen strategia.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Kaikki yleiset ennakkoehdot kansallisella ja alueellisella tasolla täyttyvät.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

ERI-rahastojen rahoituksen hyötyjen maksimoimiseksi käytetään erilaisia täydentäviä EU:n (Horisontti 2020) ja kansallisia toimintapoliittisia välineitä. Irlanti on ottanut käyttöön mekanismeja, joilla varmistetaan koordinointi ERI-rahastojen ja muiden EU:n ja kansallisten välineiden välillä.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

ERI-rahastoja hallinnoivat viranomaiset tekevät järjestelyjä varmistaakseen, että tuensaajille ja viranomaisille aiheutuva hallinnollinen rasite kevenee. Tähän kuuluu kiinteämääräisten korvausten ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääminen.

1. ERI-rahastot Italiassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Italian talous on hienoisesti elpymässä syvän ja pitkän laman jälkeen, joka suurensi entisestään Italian talouden suorituskyvyn eroa verrattuna muuhun EU:hun. Työttömyys on kriittisen korkeaa nuorten ja naisten keskuudessa sekä Etelä-Italiassa. Talouskriisi on kärjistänyt pitkäaikaista sosioekonomista eroa yhtäältä Pohjois- ja Keski-Italian ja toisaalta Etelä-Italian välillä. Jälkimmäinen on perinteisesti vastaanottanut suurimman osa ERI-rahastojen rahoituksesta. ERI-rahastoista on apua useiden talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettujen suositusten noudattamisessa. Tämä koskee erityisesti suosituksia, jotka liittyvät koulutukseen ja työmarkkinoihin, satamiin ja logistiikkaan, julkishallintoon ja oikeusjärjestelmään sekä varainhoitoon.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastojen rahoitus kanavoidaan 74 kansallisen, useita alueita koskevan ja alueellisen ohjelman kautta. Ohjelmien sosiaalinen, taloudellinen ja hallinnollinen toteutusympäristö ja haasteet vaihtelevat suuresti, mikä edellyttää hyvin erilaisia strategioita varojen käytössä. Rahastojen ensisijaisia tavoitteita ovat innovoinnille suotuisan liiketoimintaympäristön kehittäminen, tehokkaiden infrastruktuurien ja hallintajärjestelmän perustaminen luonnonvarojen hyödyntämistä varten, työvoimaosuuden kasvattaminen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen, koulutuksen parantaminen sekä ERI-rahastoja koskevien hallinnollisten valmiuksien ja rahastojen hallinnoinnin parantaminen, etenkin vähemmän kehittyneillä alueilla.

ERI-rahastoista käytetään lähes 3,8 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin (T&I), mikä auttaa Italiaa saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteensa, jonka mukaan T&I-toimintaan käytettäisiin 1,53 prosenttia BKT:stä (tämänhetkinen tilanne: 1,26 prosenttia). T&I-rahoitus sekä muun muassa maa- ja kalatalous- sekä vesiviljelyalan pk-yrityksille järjestettävä yli 7,8 miljardin euron rahoitus tukevat voimakkaasti ja koordinoidusti Italian yleisen kilpailukyvyn palauttamista. Kilpailukykyä tukee myös 2 miljardin euron rahoitus ultralaajakaistainfrastruktuurille ja tietotekniikkapalveluille. Samalla se auttaa Italiaa saavuttamaan digitaaliastrategiaan sisältyvät tavoitteensa. Yli 2,7 miljardia euroa käytetään rautatie- ja meriliikenteen infrastruktuurien nykyaikaistamiseen vähemmän kehittyneissä osissa maata, jotta liikkuvuus todella saataisiin kestävälle pohjalle. Lisäksi käytetään lähes 4 miljardia euroa investointeihin Italian kehittämiseksi kohti vähähiilistä taloutta. Tämä auttaa sitä sen Eurooppa 2020 -tavoitteen saavuttamisessa, jonka mukaan primäärienergian kulutusta on vähennettävä 20 prosenttia.

Inhimilliseen pääomaan investoiminen ja ihmisten auttaminen työmarkkinoille ovat keskeisiä ensisijaisia tavoitteita, ja niissä keskitytään erityisesti torjumaan nuorisotyöttömyyttä. Italia aikoo käyttää yli 4,7 miljardia euroa ERI-rahastojen rahoitusta nostaakseen työllisyysasteensa Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyyn 67–69 prosentin tavoitteeseen. Tähän kuuluu räätälöityjen palvelujen tarjoaminen 560 000 nuorelle, jotka eivät ole olleet työelämässä tai koulutuksessa vuosina 2014 ja 2015. Arviolta 2,2 miljoonaa ihmistä hyödyttäviin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskeviin aloitteisiin käytetään 4 miljardia euroa. Lisäksi käytetään 4 miljardia euroa koulutuksen mukauttamiseen työmarkkinoiden tarpeisiin ja koulunkäynnin keskeyttämisasteen laskemiseen 16 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä hyödyttää yli 2,8 miljoonaa oppilasta ja opiskelijaa.

ERI-rahastoista on hyötyä maaseudulle, jossa niillä edistetään maatalouden ja elintarviketeollisuuden kilpailukykyä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, biologista monimuotoisuutta sekä ilmastotoimia. Myös digitaaliastrategian tavoitteiden saavuttamiseen panostetaan paljon.

ERI-rahastoilla tuetaan myös uusia sinisen talouden kasvumahdollisuuksia, etenkin Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian mukaisesti. EMKR:n varoilla tuetaan uuden yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa, jossa painotetaan siirtymistä ympäristön kannalta kestävämpään kalastukseen ja vesiviljelyyn. EMKR:n avulla pyritään nostamaan kalatalouden nettotulosta 30 prosentilla ja kaksinkertaistamaan luonnonmukaisen vesiviljelyn tuotanto.

Rahoitusvälineet ja alueelliset välineet

Rahoitusvälineiden kautta annetaan tukea noin 2 187 miljoonaa euroa. Se osoitetaan pääasiassa pk-yrityksille ja innovointiin ja vähäisemmässä määrin energiatehokkuuteen sekä työllisyyteen ja työmarkkinoihin. Tämä määrä, täydennettynä aiemmalta ohjelmakaudelta yli jääneillä varoilla, on eri ohjelmien investointistrategioiden ja vuosien 2007–2013 vastaanottokyvyn mukainen. Mahdollisuuksia laajentaa rahoitusvälineiden käyttöalaa ja/tai lisätä niihin kohdennettua rahoitusta aiotaan selvittää osana meneillään olevia ennakkoarviointeja.

Italian kaupunkien kehittämisstrategiaan kuuluu yhtenä osana keskushallinnon johtama kansallinen ohjelma, jossa pyritään kehittämään 14:ää metropolialuetta eri puolilla maata. Se täydentää alueellisiin ohjelmiin sisältyviä kaupunkien kehittämisstrategioita, joita toteutetaan pääasiassa toimintalinjoittain ja muutamassa tapauksessa yhdennettyjen alueellisten investointien avulla. Ns. sisäalueita varten on laadittu erillinen alueellinen strategia, jota toteutetaan alueellisten ohjelmien avulla. Sisäalueet ovat pääasiassa maaseutualueita, jotka on määritelty tiettyjen kriteereiden, kuten väestörakenteen, väestökadon ja palvelutason, perusteella. ERI-rahastoista rahoitettavalla Leader-lähestymistavalla on merkittävä rooli maaseutuyhteisöjen ja -talouksien alueellisessa kehittämisessä.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Italialla on sekä kansallisia että alueellisia ennakkoehtoja. Ne johtuvat sen perustuslaillisesta rakenteesta ja siitä johtuvasta toimivallan jaosta kansallisten ja alueellisten viranomaisten kesken (vaikkakin järjestelmää ollaan juuri muuttamassa). Italia ei ole täyttänyt kolmea yleistä, kahta EMKR:ää koskevaa ja kymmentä temaattista ennakkoehtoa. Yleiset ehdot (julkiset hankinnat, ympäristö ja valtiontuki) ovat erityisen tärkeitä, koska näitä aloja koskeva lainsäädäntö ja käytännöt aiheuttavat edelleen paljon sääntöjenvastaisuuksia, mikä vaikeuttaa varojen tuloksellista käyttöä. Temaattisten ehtojen osalta joillakin aloilla, joita ovat esimerkiksi älykkään erikoistumisen strategiat, tietotekniikka, liikenne, energiatehokkuus ja aktiivinen osallistaminen, edellytetään toimintasuunnitelmia.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Huomattavat puutteet valmiuksissa hallinnoida rahastoja ovat jatkuvasti haitanneet varojen käytön tuloksellisuutta. Tämä koskee etenkin Italian eteläosan vähemmän kehittyneitä alueita, kuten on todettu viiden peräkkäisen talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetuissa toimintasuosituksissa vuodesta 2011 alkaen. Tämän vuoksi ohjelmiin, joiden rahoitukseen EU osallistuu, on liitettävä hallinnon kehittämissuunnitelmat. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että varoista vastaavilla viranomaisilla on perusrakenteet ja -taidot, joita heille uskottujen varojen hallinnointi edellyttää. ERI-rahastojen ohjelmissa puututaan julkisia hankintoja, valtiontukea sekä petosten ja korruption torjuntaa koskeviin puutteisiin. Nämä on ratkaisevia aloja, jotta varoja voidaan hallinnoida moitteettomasti. ERI-rahastojen ohjelmiin sisältyy myös kansallinen ohjelma, joka on kokonaan omistettu julkishallinnon yleiseen parantamiseen.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

ERI-rahastoja hallinnoivat viranomaiset pyrkivät keventämään tuensaajille ja julkishallinnolle aiheutuvaa hallinnollista rasitetta muun muassa lisäämällä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä ja parantamalla tietojärjestelmää.

1. ERI-rahastot Latviassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Latvian talous alkoi uudelleen kasvaa vuonna 2011. Työmarkkinat paranivat, ja työllisyysaste, 70,7 prosenttia, ylittää EU:n keskiarvon (2014). Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus ovat laskeneet EU:n keskiarvoa alemmas. Nuorisotyöllisyysaloite on Latvian käytettävissä.

Tutkimuksen ja innovoinnin (T&I) riittämätön julkinen rahoitus sekä T&I-järjestelmän hajanaisuus heikentävät tieteellisen tutkimuksen tuloksia ja haittaavat kilpailukykyä. Latviassa on paljon köyhyyttä ja sosiaalisesti syrjäytyneitä, ja yhteiskunta on erittäin epätasa-arvoinen. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta nuorille on parannettava. Parannettavaa on myös terveydenhuoltojärjestelmän laadussa ja terveyspalvelujen saatavuudessa sekä liikenteen, rakennusten ja lämmitysjärjestelmien energiatehokkuudessa. ERI-rahastojen investoinneilla tuetaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettujen, näitä aloja koskevien toimintasuositusten täytäntöönpanoa.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastoista tuetaan tutkimusta ja teknologian kehittämistä (TTK) sekä innovointia, jotta maa saavuttaisi kansallisen tavoitteensa, jonka mukaan TTK:hon tulisi investoida 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen (0,66 prosenttia vuonna 2012) ja innovatiivisten pk-yritysten osuus olisi nostettava 40 prosenttiin (29,9 prosentista vuonna 2010). Niillä myös korjataan puutteita Latvian innovointijärjestelmässä ja helpotetaan liike-elämän, tieteen ja koulutuksen yhteistyötä, joka parantaa innovointipotentiaalia.

Nopean laajakaistayhteyden tarjoaminen vähintään 80 prosentille kotitalouksista sekä sähköisten palvelujen kehittäminen edistävät tietoyhteiskunnan kasvua. Digitaalisen kuilun kaventamiseksi maaseudulle tarjotaan nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s laajakaistayhteys.

Pk-yrityksiin muun muassa maa- ja kalatalouden aloilla investoidaan 762 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä niiden kilpailukykyä ja innovointia tukemalla uusia yrityksiä ja edistämällä yksityistä sijoittamista. Tällä luodaan vähintään 1 800 työpaikkaa. Huomiota kiinnitetään pääasiassa pk-yritysten vientivalmiuksiin, rahoituksen saantiin, työntekijöiden taitojen ja työmarkkinoiden vaatimusten kohtaamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen sekä uusien yritysten auttamiseen. Lähes 4,5 prosenttia maanviljelijöistä saa tukea tilansa nykyaikaistamista ja rakenneuudistusta varten. Rahoitusta lisäämällä saadaan myös houkuteltua lisää nuoria maatalousalalle. Vesiviljelyalan kilpailukykyä ja tuottavuutta tuetaan myös. Tuotannon odotetaan sen myötä kolminkertaistuvan, mikä lisää elintarvikkeiden tarjontaa ja työllisyyttä. ERI-rahoitusta käytetään julkishallinnon institutionaalisten valmiuksien parantamiseen ja oikeuslaitoksen tehostamiseen.

ERI-rahastoista tuetaan kaikkien alojen muutosta kohti vähähiilistä taloutta ja autetaan Latviaa saavuttamaan kansallinen Eurooppa 2020 -tavoite, jonka mukaan energiasta 40 prosenttia olisi tuotettava uusiutuvien energialähteiden avulla (35,8 prosenttia vuonna 2012). Varoja kohdennetaan asuinrakennusten ja liiketilojen energiatehokkuuteen, uusiutuvien energialähteiden käyttöön kaukolämmityksessä sekä vähähiiliseen liikenteeseen.

ERI-rahoitusta käytetään luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Investoinneilla lievitetään ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä pääasiassa vähentämällä rannikoiden eroosiota ja ehkäisemällä tulvia. Jätteiden kierrätystä pyritään lisäämään 423 120 tonnilla vuodessa, ja laatuvaatimusten vastaiset viemäri- ja jätevesiverkot saneerataan. Yhteensä 1,3 miljoonaa asukasta yhdistetään keskitettyyn jätevesihuoltoon. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien säilyttämistä ja vahvistamista sekä ympäristöpalveluja tarjoavaa vesiviljelyä yhteisrahoitetaan. Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitetta, joka koskee meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä, tuetaan.

ERI-rahastoja käytetään kestävän ja tehokkaan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Ensisijaisia kohteita ovat TEN-T-rautatie- ja -maantieinfrastruktuuri, kaupunkialueiden kytkeminen TEN-T-verkkoihin sekä alueellisten maanteiden uudistaminen. Tähän liittyen rakennetaan uudestaan tai uudistetaan 998 kilometriä rautatietä ja 574 kilometriä maantietä (345 kilometriä TEN-T-verkossa).

Toimenpiteet työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi antavat 22 950:lle tällä hetkellä työttömälle mahdollisuuden työllistyä. Yli 11 000 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa nuorta saa työtarjouksen, jatkokoulutuspaikan tai oppisopimus- tai harjoittelupaikan.

Varoja investoidaan koulutukseen, taitojen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Korkeakoulutuksen uudistamiseen liittyy kansallisen akkreditointilaitoksen perustaminen, 80 uuden koulutusohjelman akkreditointi, tulosjohtamisen käyttöönotto 20 korkeakoulussa ja oppimisympäristön modernisointi. Ammatillista koulutusta parannetaan hyödyntämällä enemmän työssäoppimista. Tämän avulla 70–80 prosenttia opiskelijoista saa tukea ammattipätevyyden tai muun pätevyyden saavuttamiseksi. Ammattioppilaitosten henkilöstön pätevyyttä parannetaan 4 500 henkilön osalta, ja 70–80 prosenttia ammattioppilaitoksista nykyaikaistetaan. Maanviljelijöitä ja maa- ja metsätalousyritysten omistajia koulutetaan, jotta he oppisivat lisää tehokkaista tuotantotavoista ja ilmastoystävällisestä resurssien hallinnasta. Yhteistyötä tutkijoiden kanssa edistetään.

Toimenpiteillä sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi ja köyhyyden torjumiseksi autetaan lähes 4 000:ta heikossa asemassa olevaa työtöntä löytämään työpaikka. Siirtymää kehitysvammaisten lasten ja aikuisten yhteisöperustaiseen hoitoon tuetaan, ja Latvian koko väestön terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta parannetaan.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Rahoitusvälineitä on tarjolla yritysten tukemiseen ja energiatehokkuutta parantaviin toimiin 185 miljoonan euron arvosta. Lainoja, takauksia ja oman pääoman ehtoisia instrumentteja käytetään pääasiassa pk-yritysten tukemiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.

Kaupunkialueiden kestävää kehitystä edistetään yhdennetyillä alueellisilla investoinneilla. Paikallisia kumppanuuksia aktivoidaan yhteisölähtöisillä paikallisilla kehitystoimilla, joihin kuuluu 34 paikallisen toimintaryhmän vetämien hankkeiden rahoittaminen eri puolilla Latviaa.

Kalatalouden kannalta merkittävillä alueilla toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään kalastusalueiden kestävään kehittämiseen, ja niitä rahoitetaan useammasta rahastosta.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Tärkeimpiä kumppanuussopimuksen ja ohjelmien hyväksymisvaiheessa täyttymättä jääneitä ennakkoehtoja olivat strategisten puitteiden kehittäminen älykästä erikoistumista koskevalle T&I-strategialle, koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen ja ympäristöpolitiikan parantaminen, ja niiden täyttämiseksi vuoden 2016 loppuun mennessä on sovittu toimintasuunnitelmista. Lisäksi ehdotetaan, että infrastruktuuri-investointeja koskevien päätösten olisi perustuttava terveydenhuoltotarpeiden kartoitukseen (niin kuin muissakin maissa, kuten Romaniassa tai Puolassa).

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Sopimusten tekemistä varten on perustettu täyden palvelun toimisto. ESR:n, EAKR:n ja koheesiorahaston yhteisen seurantakomitean työtä tukevat temaattiset alakomiteat. Maaseuturahaston ja EMKR:n seurantakomiteoita johtaa maatalousministeriö.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Tuensaajat hyötyvät institutionaalisen rakenteen yksinkertaistamisesta, normien yhdenmukaistamisesta, sähköisen hallinnon käytön lisäämisestä, sähköisestä hankintajärjestelmästä sekä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisäämisestä.

1. ERI-rahastot Liettuassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Liettuan talous on osoittanut huomattavaa kykyä kilpailukyvyn palauttamiseen kriisin jälkeen. Tämä on tukenut vahvaa kasvua viime vuosina. Turvatakseen kestävän ja osallistavan kasvun pitkällä aikavälillä maan täytyy kuitenkin ratkaista useita ongelmia.

Niistä ensimmäinen liittyy sen kykyyn nousta ylemmäs arvoketjussa. Liettuan työmarkkinoita haittaavat henkilöpääoman ja osaamisen tarjontaan liittyvät rajoitteet. Työikäinen väestö pienenee nopeasti, ja työmarkkinoille osallistumisen aste on suhteellisen matala. On suuri vaara, että osaamisen puute pahenee ajan kuluessa. Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevan väestön osuus on edelleen suuri, ja epätasa-arvo on kasvussa. Yksityisen sektorin investointi, etenkin T&I-toimintaan, on vähäistä, mikä voi haitata kasvua pitkällä aikavälillä. Liettuan on jatkettava energian toimitusvarmuuden parantamista ja lisättävä kilpailua energiamarkkinoillaan. Energiaintensiteetti on korkea, ja Liettua lukeutuu EU:n vähiten energiatehokkaisiin maihin. Tarkasteltaessa kansallisia Eurooppa 2020 -tavoitteita voidaan havaita huomattavia puutteita, jotka koskevat tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamisen lisäämistä, työllistyvyyden parantamista ja energiatavoitteiden saavuttamista. Nämä puutteet on otettu huomioon talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetuissa suosituksissa.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastoilla edistetään talouden innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn parantamista sekä lujitetaan T&I-toiminnan ja teollisuuspolitiikkojen yhteyttä toisiinsa. Yrityssektorin henkeä kohti laskettujen T&K-menojen odotetaan nousevan 60,7 euroon vuoteen 2023 mennessä (24,1 euroa vuonna 2011). Tähän päästään vahvistamalla yritysten T&I-järjestelmiä ja edistämällä T&K-tietämyksen siirtoa tiedeyhteisön ja liike-elämän välillä.

PK-yrityksiä, maa- ja vesiviljelytiloja sekä kalastusyrityksiä tuetaan 1,2 miljardilla eurolla. Tällä pyritään nostamaan yritysten lukumäärä tuhatta asukasta kohti 39:stä vuonna 2013 48:aan vuoteen 2023 mennessä sekä tuottavuus ja lisäarvo 17 726 euroon työntekijää kohti vuodessa (12 432 euroa vuonna 2013). Sillä rahoitetaan myös lähes 8 000 pienen ja keskisuuren maatilan nykyaikaistamista ja niiden taloudellisen suorituskyvyn parantamista ja yli 1 100 uuden nuoren maanviljelijän aloituskustannuksia. ERI-rahastoja käytetään myös liiketoimintaympäristön parantamiseen helpottamalla yritysten perustamista, parantamalla pk-yritysten rahoituksen saantia ja tarjoamalla räätälöityjä yrityspalveluja.

ERI-rahastojen tuki auttaa työttömyyden torjunnassa, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laadun kohentamisessa sekä työmarkkinoiden kysyntään vastaamisessa parantamalla aktiivisen työväestön pätevyyttä ja osaamista ja ehkäisemällä koulutuksen keskeyttämistä. Yhteensä 55 000 työtöntä osallistuu järjestelyihin, joilla heitä autetaan palaamaan avoimille työmarkkinoille. ESR:n avulla luodaan 1 800 uutta työpaikkaa uusissa yrityksissä ja tuetaan 5 000 toimintarajoitteisen osallistumista ammatillisen kuntoutuksen ohjelmiin. Tämän tuloksena odotetaan työväestön (20–64-vuotiaat) työllisyysasteen kasvavan 72,8 prosenttiin vuonna 2023 (69,9 prosenttia vuonna 2013). Koska korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on jo hyvä ja koulutuksen keskeyttämisten määrää on saatu vähennettyä, ERI-rahastojen rahoitusta suunnataan koulutuksen laadun ja työmarkkinarelevanssin parantamiseen sekä osaamisen tarjonnan mukauttamiseen paremmin kysyntään. Varoilla pyritään nostamaan aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen 5,7 prosentista (2013) 8 prosenttiin vuonna 2017. Yli 60 000 maa- ja metsätalouden työntekijää saa koulutusta, jolla pyritään parantamaan näiden alojen kilpailukykyä.

ERI-rahastoja käytetään myös köyhyyden vähentämiseen ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseen. Investoinnilla autetaan erityisesti niitä, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista, palaamaan työhön, lisäämään iäkkäämpien työntekijöiden osallistumista työmarkkinoille ja parantamaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta ja laatua. Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää 100 000:lla vuoteen 2020 mennessä.

Energiaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan kohdennetaan 1,4 miljardia euroa. Rahoitettavilla toimenpiteillä edistetään kasvihuonekaasujen vähentämistä 600 000 tonnilla (CO2 ekv/vuosi). Energian loppukulutuksen odotetaan laskevan palvelualalla ja kotitalouksissa 7,56 gigawattitunnilla vuoteen 2023 mennessä ja teollisuuden energiaintensiteetin 1,778 megawattituntiin euroa kohti vuoteen 2023 mennessä (2,592 MWh/euro vuonna 2012). Investoiminen energiainfrastruktuuriin lisää Liettuan integroitumista EU:n energiasisämarkkinoihin.  

Miljardin euron investoinnilla liikenteeseen laajennetaan TEN-T-verkkoja ja parannetaan palvelujen kattavuutta. Rahoituksen avulla on mahdollista rakentaa tai uudistaa 300 kilometriä maantietä ja 70 kilometriä rautatietä, vähentää onnettomuuksia ja parantaa eri liikennemuotojen välisiä yhteyksiä.

Ympäristötoimenpiteisiin ja resurssitehokkuuteen investoidaan 0,9 miljardia euroa. Kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen osuus laskee merkittävästi (78 prosenttia vuonna 2011 mutta 35 prosenttia vuonna 2023). Varoja käytetään ympäristö- ja ilmastoystävällisten maanhoitokäytänteiden tukemiseen, mukaan luettuna luonnonmukainen maatalous, alueella, joka vastaa 11:tä prosenttia viljelyalasta, sekä kestävän metsätalouden laajentamiseen. Tämä edistää biologisen monimuotoisuuden suojelua. Kestävien menetelmien käyttöä kalastuksessa ja vesiviljelyssä laajennetaan, mikä parantaa merten ekosysteemejä ja vesiympäristön biologista monimuotoisuutta uuden yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Tahattomia saaliita pienennetään 43 tonnilla, ja luonnonmukaisen vesiviljelyn tuotanto kasvaa 2 000 tonniin vuonna 2023.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Rahoitusvälineiden kautta tulee todennäköisesti käyttöön yli 700 miljoonaa euroa, jotka kohdennetaan pääasiassa energiatehokkuuteen, pk-yrityksiin ja itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Määrä on yli 50 prosenttia suurempi kuin ohjelmakaudella 2007–2013.

Toteutettavilla ohjelmilla varmistetaan, että alueellisia välineitä hyödynnetään täysimääräisesti. Kaupunkiviranomaiset saavat vastuulleen 210 miljoonan euron investoimisen pääasiassa kestävään kaupunkialueiden kehittämiseen ja taloudelliseen ja sosiaaliseen elvyttämiseen. Paikallisia kumppanuuksia tuetaan toteuttamalla paikallisia kehitysstrategioita noin 100 miljoonan euron arvosta kaikilla maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä joillakin kaupunkialueilla.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Liettua on sovittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti ottanut käyttöön tarvittavat strategiat ja muut toimintapolitiikat ja täyttänyt kaikki ennakkoehdot.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

EAKR, ESR ja koheesiorahasto kuuluvat samaan ohjelmaan, jota hallinnoi valtiovarainministeriö. Maaseuturahastolla ja EMKR:llä on erilliset ohjelmat, mutta molempia hallinnoi maatalousministeriö. Ohjelmia hallinnoivat viranomaiset ovat toisten ohjelmien seurantakomiteoiden jäseniä, mikä mahdollistaa tiiviin koordinoinnin ERI-rahastojen välillä. ERI-rahastojen hyötyjen maksimoimiseksi käytetään erilaisia täydentäviä EU:n (Horisontti 2020) ja kansallisia toimintapoliittisia välineitä.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Liettua suunnittelee yksinkertaistavansa kaikkia ERI-rahastoja koskevia menettelyjä lisäämällä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä ja parantamalla tuensaajien käytössä olevia tietoteknisiä järjestelmiä (esimerkiksi perustamalla kaikille yhteisen aloituspisteen, parantamalla tiedon laatua ja tarjoamalla lomakkeet sähköisessä muodossa).

1. ERI-rahastot Luxemburgissa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Vaikka Luxemburgin talous menestyy kaikkiaan hyvin, kasvu ei ole palannut kriisiä edeltäneelle tasolle. Tärkeimmät asiat, joissa on korjattavaa, ovat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys, työvoiman tuottavuus ja kustannuskilpailukyky (jotka ovat viime aikoina taantuneet), työllisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Myös vähähiilisen ja resurssitehokkaan talouden kehittäminen vaatii paljon työtä, muun muassa energia-alaan vaikuttavien politiikkojen kautta.

Kasvua tuottavan ja vahvan energia-alan ansiosta maa on pystynyt luomaan anteliaan hyvinvointiyhteiskunnan ja ylläpitämään sitä julkista taloutta horjuttamatta. Toisaalta talous on nyt vahvasti riippuvainen tästä alasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että Luxemburg monipuolistaa talouttaan ja etsii muitakin kasvualoja.

Luxemburgin työmarkkinat toimivat hyvin, ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suuri. Iäkkäämpien, naisten sekä vähän koulutettujen nuorten työllisyysasteet ovat kuitenkin melko alhaiset (nuorisotyöttömyys on 21,2 prosenttia). Yhteisverotusjärjestelmä ja sosiaaliturvajärjestelmän rakenteet saattavat vähentää työhalukkuutta. On myös pantava merkille, että lasten, yksinhuoltajatalouksien ja maahanmuuttajien köyhyys- ja syrjäytymisriski on kasvussa, tosin hyvin alhaiselta lähtötasolta. Luxemburg on edistynyt jonkin verran ammattikoulutuksen parantamisessa. Yleinen ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen uudistus ei ole edennyt.

Luxemburg ei viimeisimpien ennusteiden mukaan näytä saavuttavan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevaa Eurooppa 2020 -tavoitettaan. Maatalouden aiheuttama saastuminen vaikuttaa merkittävästi veden laatuun. Luxemburgin on tarpeen parantaa luonnonmukaisia lannoitustekniikoita, jotta niistä saataisiin tehokkaampia ja vähemmän haitallisia ympäristölle. Vaikka Luxemburg on sitoutunut pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä, tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiireesti lisätoimia.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Koska Luxemburg saa melko vähäistä rahoitusta ERI-rahastoista, ohjelmissa on keskityttävä tiettyihin edellä mainittujen ongelmien osatekijöihin. T&K-investointien lisääminen on ratkaisevan tärkeää talouden monipuolistamisessa. Kansallisen tutkimuskeskuksen ja Luxemburgin yliopiston yhteistyötä on sen vuoksi lisättävä, tavoitteena tutkimukseen kytkeytyvien pk-yritysten määrän kasvattaminen 300:lla. Maatalouden alalla toteutettavilla toimenpiteillä lisätään kilpailukykyä edistämällä yrittäjyyttä, helpottamalla yritysten rakenneuudistuksia ja elvyttämällä alaa. Maaseuturahastosta on tarkoitus tukea 30 miljoonalla eurolla investoimista tuotantolaitosten nykyaikaistamiseen, yritysten rakenneuudistuksiin ja innovatiivisiin tekniikoihin noin 21 prosentilla tiloista. Maatiloista 7 prosenttia hyötyy maaseuturahastosta tuettavasta nuorten viljelijöiden yritystoiminnan kehittämissuunnitelmasta.

ERI-rahoitusta käytetään myös työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen. Varoilla tuetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan nuorten ja työnhakijoiden (mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset) pätevyyttä ja osaamista ja parannetaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla. Varoilla edistetään nuorisotakuun laajentamista ja parantamista ja varmistetaan tasapuoliset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Osana tätä ESR:stä rahoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään tarjoamaan 15 000 henkilölle koulutusta, mahdollisuus ammattipätevyyden parantamiseen ja apua työpaikan löytämisessä.

Ympäristön suojelemiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin on varattu 62 miljoonaa euroa. Se käytetään sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla on tarkoitus korjata, säilyttää ja vahvistaa ekosysteemejä, joihin kohdistuu maatalouden vaikutuksia. Hoitosopimukset 90 prosentille käytössä olevasta maatalousmaasta edellyttävät biologista monimuotoisuutta tukevia hoitokäytäntöjä ja luonnonvaraisten alueiden suojelua. Lisäksi sopimuksissa, jotka kattavat 28 prosenttia tällaisesta maasta, edellytetään veden laatua parantavia hoitokäytäntöjä. ERI-rahastojen rahoituksella tuetaan myös siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen, etenkin investoimalla energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja siirtymiseen kestävämpiin liikennemuotoihin kaupungeissa. Rakennusten energiankulutuksen arvioidaan vähenevän 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden käytön odotetaan kasvavan 2,9 prosentista (2014) 11 prosenttiin vuonna 2020, ja vuotuisten kasvihuonekaasupäästöjen odotetaan vähenevän 15 000 tonnilla (CO2 ekv).

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Luxemburg ei aio vähäisestä rahoituksesta johtuen käyttää rahoitusvälineitä.

Paikallisten toimintaryhmien kehittämät strategiat hyödyttävät 30:tä prosenttia maaseudun väestöstä. Yhdennettyjen alueellisten investointien ohjelmiin (joihin osoitetaan 6 prosenttia EAKR:n varoista) sisältyy toimenpiteitä kaupunkien kestävää kehittämistä varten.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Kaikki älykästä erikoistumista koskevaan strategiaan liittyvät ennakkoehdot eivät vielä täyty. Hallitus ei ole vielä hyväksynyt älykästä erikoistumista koskevaa T&I-strategiaa.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

On perustettu neuvottelukomitea, johon osallistuvat kaikkien ERI-rahastojen hallintoviranomaiset. Komitean tehtävä on koordinoida kutakin rahastoa koskevien strategioiden laatimista ja priorisointia, huolehtia ohjelmien keskinäisestä täydentävyydestä ja valmistella ja neuvotella kumppanuussopimuksia.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Tiedonvaihtojärjestelmiä parannetaan, ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lisätään. Maantieteellisen tietojärjestelmän tietokannan ja maantieteellisen portaalin, josta pääsee suoraan suojeltujen maa- tai vesialueiden sijaintitietoihin, sisältöä laajennetaan lisäämällä niihin tiedot kaikista maa-alueista ja rakenteellisista ominaisuuksista. Tämä vuodelle 2015 suunniteltu päivitys hyödyttää tuensaajia huomattavasti.

1. ERI-rahastot Maltassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Maltan talous ja työmarkkinat toimivat kriisin aikana hyvin. Reaalinen BKT kasvoi keskimäärin yli 2,7 prosenttia vuosina 2011–2014, mikä johtui vahvasta kotimaisesta kysynnästä, matkailusta ja tavaroiden ja palvelujen viennistä. Vaikka ulkoiset olosuhteet olivat haasteelliset, Maltan kauppatase pysyi ylijäämäisenä, työllisyys kasvoi ja työttömyys pysyi vähäisenä (alle 6 prosenttia vuonna 2014). Tuotantosektorin ulkoista kilpailukykyä rajoittavat kuitenkin monet tekijät, kuten liiketoimintaympäristön rakenteelliset heikkoudet, T&I-toiminnan vähäisyys, voimakas riippuvuus ulkoisista energialähteistä ja alttius ulkoisten olosuhteiden kielteisille vaikutuksille. Nämä tekijät muodostavat myös merkittävän uhan pitkän aikavälin kestävyydelle ja elämänlaadulle. Maltan sosiaalinen yhteenkuuluvuus ei ole hyvinvoivan talouden tasalla. Työvoimaosuus on edelleen alhainen, mikä viittaa siihen, että taloudessa on hyödyntämätöntä potentiaalia ja että koulutusjärjestelmää on tarpeen mukauttaa työmarkkinoiden vaatimuksiin. Nämä seikat näkyvät talouspolitiikan EU-ohjausjakson suosituksissa, ja niihin on kiinnitetty erityistä huomiota ERI-rahastojen rahoituksen kohdentamisessa.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Parantaakseen kilpailukykyä edistämällä innovointia ja luomalla liiketoiminnalle suotuisat olosuhteet Malta pyrkii a) lisäämään TTK&I-valmiuksia investoimalla julkiseen infrastruktuuriin ja tutkimuslaitoksiin, b) edistämään yritysten investoimista ja yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen välisiä yhteyksiä sekä c) parantamaan ja kehittämään uusia tieto- ja viestintätekniikan tuotteita ja sovelluksia muun muassa julkisten palvelujen tehostamiseksi. Yrittäjyyteen kannustamista, yritysten kilpailukyvyn parantamista ja yritysten kasvun tukemista pidetään tässä yhteydessä erityisen tärkeinä tavoitteina. Tuesta hyötyvät muun muassa maa- ja kalatalousalan yritykset. EMKR:n avulla pyritään erityisesti parantamaan kalastus- ja vesiviljelyalan resurssitehokkuutta ja taloudellista kestävyyttä. Tälle tärkeälle alalle kohdennetaan 190 miljoonaa euroa, mikä on 23 prosenttia Maltan saamasta ERI-rahastojen kokonaisrahoituksesta.

Varoilla autetaan Maltaa saavuttamaan Eurooppa 2020 -tavoite, joka koskee T&I-investointien kasvattamista 0,72 prosentista 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Muita tällä alalla odotettuja tuloksia ovat T&I-toiminnan lisääntyminen aloilla, jotka on määritetty älykästä erikoistumista koskevassa strategiassa, mukaan lukien maatalous, verkossa yrityksille ja kansalaisille tarjottavien julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden paraneminen, yritysten hallinnollisen rasitteen väheneminen sekä pk-yritysten suurempi kokonaisvaikutus kilpailukykyyn ja työllisyyteen, myös maa- ja kalatalouden sekä vesiviljelyn alalla.

Ympäristöystävällisen ja resurssitehokkaan talouden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi Malta pyrkii tukemaan julkista ja yksityistä investoimista uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen sekä investoimista maatalouteen sekä vesi- ja jätehuoltoon. Lisäksi toteutetaan toimia luonnonvarojen säilyttämiseksi, kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi ja suojelemiseksi, biologisen monimuotoisuuden palauttamiseksi, kaupunkiympäristön parantamiseksi sekä multimodaalisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien ja infrastruktuurin tukemiseksi. Näiden toimenpiteiden pitäisi auttaa Maltaa täyttämään EU:n säännöstön vaatimukset. Tälle painopistealalle kohdennetaan 51 prosenttia Maltan saamasta ERI-rahastojen rahoituksesta. Rahoitettavilla toimilla autetaan Maltaa sen kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevien Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa siten, että lisätään uusiutuvan energian käyttöä (10 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta) ja parannetaan energiatehokkuutta. Muita tällä alalla odotettuja tuloksia ovat maaperän ja veden laadun parantuminen muun muassa maataloussektorilla, jätteen kierrätysasteen kasvu ja kestävämpien jätehuoltokäytäntöjen kehittäminen, biologisen monimuotoisuuden, kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä kaupunkiympäristön suojelun parantuminen sekä liikenteen tehokkuuden ja kestävyyden lisäys.

Luodakseen työllistymismahdollisuuksia henkilöpääomaan investoimisen ja terveyden ja hyvinvoinnin parantamisen avulla Malta pyrkii edistämään pitkäaikaisten ja laadukkaiden työpaikkojen tarjontaa sekä ammattikoulutusta, lisäämään sosiaalista osallisuutta ja torjumaan köyhyyttä ja syrjintää sekä parantamaan julkishallinnon ja oikeuslaitoksen valmiuksia. ERI-rahastoista tuetaan hankkeita työllisyyden alalla (kohteena yli 5 700 henkilöä), koulutuksen alalla (yli 24 000 henkilöä) sekä sosiaalisen osallisuuden alalla (yli 8 500 henkilöä). Näillä toimenpiteillä autetaan Maltaa Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa (työllisyyden nostaminen 70 prosenttiin ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvattaminen 33 prosenttiin, koulutuksen keskeyttämisasteen laskeminen 33,5 prosentista 10 prosenttiin sekä köyhyys- ja syrjäytymisriskin poistaminen noin 6 560 ihmiseltä).

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Rahoitusvälineiden varojen määrä yli kolminkertaistuu vuosiin 2007–2013 verrattuna, kun se nousee 34 miljoonaan euroon. Malta aikoo rahoittaa pk-yrityksiä koskevaa aloitetta 15 miljoonalla eurolla.

Se on kohdentanut 5,2 prosenttia EAKR:n rahoituksestaan kestävään kaupunkikehitykseen (keskittyen erityisesti valtion omistaman kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttämiseen), työllistymismahdollisuuksien parantamiseen sosiaalisesti vähäosaisilla alueilla Vallettan eteläsataman tuntumassa sekä muiden vähäosaisten kaupunki- ja maaseutuyhteisöjen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Temaattisista ennakkoehdoista, joita on yksitoista, viittä ei ole täytetty. Näistä kolmen voidaan katsoa olevan kriittisiä EAKR:n ja koheesiorahaston ohjelmien kannalta. Ne liittyvät 1) älykkään erikoistumisen strategian laatimiseen, 2) kustannusvastaavuuden periaatteen noudattamiseen vesialalla sekä 3) sellaisen kattavan liikenteen yleissuunnitelman laatimiseen, johon sisältyy toteutusvalmiita hankkeita. ESR:ää koskevista viidestä täyttymättömästä temaattisesta ennakkoehdosta tehtiin toimintasuunnitelma, ja ne ovat nyt täyttyneet. Tilastointia koskevien ennakkoehtojen toimintasuunnitelmaa pannaan täytäntöön. EMKR:ää koskeva ennakkoehto, joka liittyy kalastuskapasiteetista raportoimiseen, on täytetty osittain (toimintasuunnitelma on olemassa). Maaseuturahastoa koskevat ennakkoehdot, jotka liittyvät riskien ehkäisyyn ja hallintaan, energia- ja vesitehokkuuteen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja laatuun, ovat kuitenkin vielä täyttämättä.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n ohjelmia toteuttaa sama hallintoviranomainen, Eurooppa-asioista ja vaaliohjelman toteuttamisesta vastaavan ministeriön (MEAIM) suunnittelu- ja koordinointiosasto. Maaseuturahaston ja EMKR:n ohjelmia hallinnoi sama ministeriö. Tämä keskitetty hallinnointijärjestelmä helpottaa suuresti eri ohjelmien koordinointia.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Mahdolliset hakijat ja tuensaajat saavat tietoja yhdestä yhteisestä tiedotuspisteestä, jonka toiminnasta vastaavat yhdessä MEAIM:n suunnittelu- ja koordinointiosasto sekä varoista ja ohjelmista vastaava osasto. Jo vuosien 2007–2013 ohjelmakaudella toiminnassa olleen tiedotuspisteen palveluja laajennetaan niin, että kaikki ERI-rahastot tulevat sen piiriin. Tavoitteena on tarjota mahdollisille hakijoille, tuensaajille ja yleisölle suora viestintäkanava (myös sähköpostitse), jonka avulla he voivat pyytää hallintoviranomaisilta yleisiä tai tapauskohtaisia tietoja.

1. ERI-rahastot Alankomaissa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Alankomailla on taloutensa elpymisestä huolimatta edelleen useita merkittäviä haasteita. T&I-toimintaan investoimista, uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästötoimenpiteiden toteuttamista, työvoimaosuutta ja sosiaalista osallisuutta koskevien Eurooppa 2020 tavoitteiden saavuttamiseen on vielä matkaa. Toimien tähänastista vauhtia on pidettävä yllä tai jopa lisättävä. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson suositukset koskevat useita näistä asioista. Koska Alankomaat saa melko vähäistä rahoitusta ERI-rahastoista, ohjelmissa on keskityttävä pääasiassa siihen, että se saavuttaisi Eurooppa 2020 -tavoitteensa.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastojen rahoituksella edistetään mahdollisuuksia innovointiin Alankomaissa rahoittamalla toimenpiteitä, joilla pyritään kannustamaan yrityksiä investoimaan T&I-toimintaan. Tähän sisältyy strategioita yritysten ja T&K-laitosten välisten yhteyksien kehittämiseksi ja toimenpiteitä, joilla tuetaan avointa innovointia älykkään erikoistumisen avulla. Erityisesti lujitetaan alueellisissa älykkään erikoistumisen strategioissa yksilöityjen alojen välistä vuorovaikutusta. Tälle politiikan alalle on kohdennettu noin 355 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden odotetaan lisäävän pk-yritysten T&I-intensiteettiä ja parantavan innovaatioiden käyttöönottoa niissä. Toimenpiteillä aiotaan tukea 2 900 yritystä. ERI-rahastojen investointien odotetaan myös houkuttelevan tutkimukseen ja innovointiin 305 miljoonaa euroa yksityisiä sijoituksia. Lisäksi 163 miljoonaa euroa ERI-rahastojen rahoitusta kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla on tarkoitus lisätä 2 800:n maa- ja kalatalouden sekä vesiviljelyalan pk-yrityksen kilpailukykyä.

ERI-rahoituksesta investoidaan 462 miljoonaa euroa aktiivisen osallistamisen edistämiseen ja kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen. Tästä suurin osa kohdennetaan työmarkkina-aseman parantamista koskeviin hankkeisiin, joilla syrjäytyneitä ryhmiä autetaan palaamaan työmarkkinoille ja ohjataan koulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja yksilölliseen ohjaukseen. Loput rahoituksesta käytetään toimenpiteisiin, jotka liittyvät työvoiman aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen sekä työympäristön ja -olojen muuttamiseen sellaisiksi, että ihmiset voivat jatkaa työskentelyä pitempään. Näiden toimenpiteiden ansiosta noin 27 500 ihmisen odotetaan löytävän työpaikan tai saavan ammattipätevyyden tarjoavan koulutuksen. Lisäksi rahoitetaan maatalousalalla työskentelevien koulutusta tavoitteena innovaatioiden käyttöönoton lisääminen.

Ympäristöpolitiikkaan kohdennettu ERI-rahoitus käytetään pääasiassa maa- ja kalataloutta sekä vesiviljelyä tukeviin toimenpiteisiin. Noin 358 miljoonaa euroa käytetään sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla on tarkoitus korjata, säilyttää ja vahvistaa ekosysteemejä, joihin kohdistuu maatalouden vaikutuksia. Tällä pyritään parantamaan maatalouden kestävyyttä ympäristön kannalta ja tukemaan ilmastonmuutoksen vaatimia muutoksia. Hoitosopimukset 5,9 prosentille käytössä olevasta maatalousmaasta edellyttävät biologista monimuotoisuutta tukevia hoitokäytäntöjä ja luonnonvaraisten alueiden suojelua. Lisäksi sopimuksissa, jotka kattavat toiset 5,9 prosenttia tällaisesta maasta, edellytetään kestävän vesihuollon kehittämistä tukevia hoitokäytäntöjä. Rahastoista rahoitetaan lisäksi 15 miljoonalla eurolla maatalousalan riskien ehkäisemistä pyrkien siihen, että 1 500 maanviljelijää lisää ottaisi vakuutuksen kaikenlaisten sääolojen varalta. Kalatalouden ja vesiviljelyn kestävyyttä parantaviin innovaatioihin sekä meren ekosysteemien ja vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden parantamiseen investoidaan 76 miljoonaa euroa. Tämä auttaa ympäristön suojelemisessa ja edistää resurssitehokkuutta ja etenkin vähentää tahattomia saaliita 25 prosentilla.

Alankomaat aikoo käyttää ERI-rahastoja myös vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymisen tukemiseen. Suoranaisesti uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviin toimiin investoidaan 121 miljoonaa euroa. Rahoitettaviin toimenpiteisiin kuuluu innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden prototyyppien kehittäminen ja tällaisten teknologioiden esittely ja koekäyttö laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi tulevaisuudessa. Noin 535 miljoonaa euroa eli 31 prosenttia kaikesta Alankomaille osoitetusta ERI-rahoituksesta aiotaan käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien toimien rahoittamiseen.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

ERI-rahastojen käyttö rahoitusvälineiden, kuten lainojen, takausten ja oman pääoman ehtoisten instrumenttien, rahoittamiseen kasvaa luultavasti 63 miljoonaan euroon vuosien 2007–2013 ohjelmakauden 30 miljoonasta eurosta. Ne kohdennetaan investointeihin, joilla pyritään kasvattamaan yritysten T&I-intensiteettiä ja parantamaan rakennusten energiatehokkuutta.

Rahastoista investoidaan 110 miljoonaa euroa kestävään kaupunkikehitykseen neljässä kaupungissa: Amsterdamissa, Rotterdamissa, Haagissa ja Utrechtissa. Investoinnilla rahoitetaan toimenpiteitä, joilla korjataan työmarkkinoiden tämänhetkisiä kohtaanto-ongelmia. Toimeenpiteet sijoitetaan osaksi laajempia strategioita, jotka koskevat joillakin kaupunkialueilla esiintyviä sosiaalisia, taloudellisia, väestörakenteellisia ja ympäristöhaasteita. Lisäksi yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä edistetään paikallisten kumppanuuksien lujittamista. Muun muassa paikallisiin kehitysstrategioihin maaseutualueiden sosioekonomiseksi monipuolistamiseksi investoidaan 42 miljoonaa euroa. Strategioiden odotetaan vaikuttavan 65 prosenttiin maaseudun väestöstä.

Keskeiset tiedot    

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Alankomaat on täyttänyt lähes kaikki ERI-rahastoista maksettavaa tukea koskevat ennakkoehdot. Tähän mennessä vain osittain täytettyjä ennakkoehtoja ovat 1) temaattinen ennakkoehto, joka koskee kustannustehokkaita parannuksia energian loppukäytön tehokkuudessa ja kustannustehokasta investoimista energiatehokkuuteen rakentamisen ja rakennusten remontoinnin yhteydessä, ja 2) yleinen tilastointia ja tulosindikaattoreita koskeva ennakkoehto. Toimintasuunnitelmista näiden ennakkoehtojen täyttämiseksi on sovittu.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Alankomaissa toteutettavien ohjelmien määrä on sama kuin ohjelmakaudella 2007–2013. ERI-rahastoista rahoitettavien hankkeiden hallinnointijärjestelmä on yleisesti ottaen vakaa ja luotettava. Alankomaat on perustanut järjestelmiä ERI-rahastoista rahoitettujen toimenpiteiden valvonnan ja arvioinnin koordinointia varten. Valmisteilla on mekanismeja, joilla voidaan tiivistää Horisontti 2020 -puiteohjelman ja ERI-rahastojen koordinointia.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Alankomaat keventää tuensaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta käyttämällä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, kuten kiinteämääräisiä työvoimakustannuksia. Parannukset ERI-rahastojen sähköiseen hallinnointiin ja tietojen sähköiseen vaihtoon tuensaajien ja hallintoelinten välillä yksikertaistavat myös menettelyjä tuensaajien kannalta. Alankomaiden viranomaiset selvittävät parhaillaan muita tapoja, joilla ne voisivat yksinkertaistaa järjestelmiä tuensaajien hyödyksi.

1. ERI-rahastot Puolassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Vaikka Puolan talous selviytyi kriisistä hyvin, maalla on useita merkittäviä haasteita. Niistä ensimmäinen liittyy sen kykyyn nousta ylemmäs arvoketjussa. Puolan työmarkkinoita haittaa matala työvoimaosuus ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Kasvumahdollisuuksia heikentävät myös liikenteen sekä energia- ja tieto- ja viestintäverkkojen pullonkaulat ja oikeuden päätösten täytäntöönpanon tehottomuus. Puola on jäänyt jälkeen eräissä keskeisissä Eurooppa 2020 -tavoitteissa: T&I-menojen lisäämisessä, työllisyyden parantamisessa sekä energiatavoitteissa. Nämä asiat on otettu huomioon talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetuissa suosituksissa, ja niihin kohdennetaan merkittävä osa rahoituksesta (kaksi kolmasosaa Puolan ESR-määrärahoista ja 45 prosenttia EAKR:n ja koheesiorahaston rahoituksesta).

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahoitusta kohdennetaan talouden innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä T&I-toiminnan ja teollisuuspolitiikkojen yhteyden lujittamiseen. Yksityisten ja julkisten T&K-menojen kasvu 0,9 prosentista 1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen aiotaan saavuttaa 8,4 miljardin euron investoinnilla. Neljännes tästä muutoksesta johtuu suoraan ERI-rahoituksesta. Toimenpiteillä edistetään aktiivisesti yksityistä T&I-rahoitusta, joka on tarkoitus nostaa 0,3 prosentista 0,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Rahoitukseen liittyvillä ehdoilla varmistetaan, että innovoinnin tukeminen kohdistuu sellaisille aloille ja sellaisiin välineisiin, joissa siitä on eniten hyötyä.

ERI-rahoitusta kohdennetaan 10,8 miljardia euroa pk-yritysten, maatilojen ja kalastusyritysten tukemiseen, mikä auttaa yksityisen sektorin investointiasteen nostamisessa (12,3 prosentista 13,4 prosenttiin) sekä tuottavuuden ja arvonlisäyksen kasvattamisessa. Lisäksi sitä käytetään räätälöityjen yrityspalvelujen rahoittamiseen ja yritysten hallinnollisten asioiden tehostamiseen liiketoimintaolosuhteiden parantamiseksi.

ERI-rahastoista rahoitetaan osaltaan toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan erityisesti naisten, nuorten ja iäkkäämpien henkilöiden työllistettävyyttä. Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan investoidaan 5,7 miljardia euroa. Sen avulla on tarkoitus nostaa naisten työllisyysaste 57,6 prosentista 62,3 prosenttiin ja miesten 72,1 prosentista 79,8 prosenttiin. Yli 8 miljoonan henkilön odotetaan hyötyvän henkilöpääoman kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä, joita rahoitetaan ESRistä. Näiden toimintapolitiikkojen toivotaan auttavan Puolaa työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 -tavoitteensa saavuttamisessa. Maaseudun työllisyysasteen odotetaan kasvavan noin neljällä prosenttiyksiköllä. Varoja käytetään myös lastenhoidon saatavuuden parantamiseen. Tulevaisuudessa yhteensä 76 prosenttia 3–4-vuotiaista lapsista kuuluu lastenhoitopalvelujen piiriin, kun luku oli 59,3 prosenttia vuonna 2012. Tästä muutoksesta 14 prosenttia johtuu ERI-rahastoista rahoitetuista toimenpiteistä.

Koska korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut jo hyvin ja koulutuksen keskeyttämisten määrää on saatu vähennettyä, ERI-rahoitusta suunnataan toimenpiteisiin, joilla mukautetaan koulutusta paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja parannetaan osaamisen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista. Tavoitteena on nostaa elinikäiseen oppimiseen osallistuvien aikuisten osuus 4,3 prosentista 6,4 prosenttiin. Tästä odotetusta muutoksesta 27 prosenttia johtuu ERI-rahoituksesta. ERI-rahastoista tuetaan myös toimenpiteitä, joilla vähennetään köyhyyttä ja edistetään sosiaalista osallisuutta. Tavoitteena on laskea köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten osuus 26,7 prosentista 20,9 prosenttiin.

ERI-rahastoista rahoitetaan energiaa ja ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä toimenpiteitä. Rahastojen 9,5 miljardin euron rahoitus muodostaa 40 prosenttia investoinneista, joita tarvitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamiseen. Osa tämän alan rahoituksesta investoidaan energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuuteen energiaketjun eri vaiheissa, mikä aiheuttaa kymmenesosan uusiutuvan energian osuuden odotetusta kasvusta (11 prosentista 15 prosenttiin) sekä primäärienergian kulutuksen vähentymisestä 14 miljoonaa öljytonnia vastaavalla energiamäärällä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

ERI-rahastojen miljardin euron investointi laajakaistaverkkoon vauhdittaa laajakaistayhteyksien kattavuuden laajentamista ja supistaa kaupunkien ja maaseudun välistä eroa. ERI-rahoituksen vaikutus odotettuun muutokseen (yhteyden, jonka nopeus on 30 Mbit/s, kattavuus nousee 49 prosentista 100 prosenttiin, mikä ylittää digitaalistrategiassa asetetun tavoitteen) arvioidaan 16 prosentiksi.

Liikennepolitiikkaan kohdennetaan 23,8 miljardia euroa, jolla saatetaan valmiiksi TEN-T-verkot ja parannetaan Puolan liikenneyhteyksiä (jolloin intermodaalista saavutettavuutta kuvaavan indeksin odotetaan nousevan 0,34:stä 0,37:ään). Tällä rahoituksella rakennetaan yli 800 kilometriä uusia moottori- ja pikateitä ja modernisoidaan yli 500 kilometriä rautatietä. Rautateihin investoidaan 10 miljardia euroa, millä parannetaan Puolan kilpailukykyä lyhentämällä keskimääräinen matkustusaika alueellisten pääkaupunkien välillä 5,5 tunnista 3,7 tuntiin. Jäte- ja vesihuoltoon kohdennetaan 8,5 miljardia euroa. Kaatopaikalle päätymättömän jätteen osuutta kasvatetaan 20 prosentista 49 prosenttiin, ja puolet kasvusta johtuu suoraan ERI-rahoituksesta. Vuoteen 2020 mennessä 73 prosenttia väestöstä asuu kiinteistöissä, jotka on liitetty viemäriverkkoon (68 prosenttia vuonna 2012), ja 93 prosenttia tästä muutoksesta on ERI-rahastojen ansiota.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Suuri osa Puola ERI-rahoituksesta (3,4 miljardia euroa) käytetään rahoitusvälineisiin, jotka kohdistuvat pääasiassa innovointiin ja kilpailukykyyn, pk-yrityksiin ja energiatehokkuuteen.

Ohjelmissa hyödynnetään käytettävissä olevia alueellisia välineitä. Kunnanvaltuustot hallinnoivat kestävään kaupunkikehitykseen ja taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen tarkoitettuja 2,4 miljardia euroa. Toimenpiteet toteutetaan pääasiassa yhdennettyjen alueellisten investointien avulla. Yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä edistetään paikallisten kumppanuuksien lujittamista.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Joitakin sovituissa toimintasuunnitelmissa tarkoitettuja strategisia puitteita ei ole vielä perustettu. Näillä puitteilla voitaisiin tukea myös talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettujen suositusten noudattamista. Älykkäällä erikoistumisella, jossa yritykset pääsevät osallistumaan enemmän politiikan laatimiseen, voidaan keskittää resursseja ja parantaa tuen kohdennusta. On erittäin tärkeää kartoittaa terveydenhuollon tarpeet ja kehittää koordinointijärjestelmä investointien tehokkuuden lisäämiseksi. Jätehuollon ja alueellisen liikenteen yleissuunnitelmien avulla voidaan varmistaa, että yksittäiset hankkeet toteutetaan tehokkaammin.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Kohdennetuilla toimenpiteillä kehitetään rautatiealan hallinnollisia valmiuksia, pannaan täytäntöön julkisia hankintoja ja ympäristöä koskeva lainsäädäntö, hallinnoidaan valtiontukia ja tehostetaan petosten torjuntaa. Rahastojen hallinnointia on entisestään hajautettu perustamalla useita rahastoja koskevia alueellisia ohjelmia ja lisäämällä alueellisten välineiden käyttöä. Kumppanuussopimuksen koordinointikomitealla on keskeinen rooli investointipolitiikkojen koordinoinnissa. Se laatii strategiset linjaukset, ja kansallisia ja alueellisia saavutuksia tarkastellaan Eurooppa 2020 -tavoitteiden valossa.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Puola on sitoutunut rahoitusvälineiden, ennakkomaksujen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisäämiseen. Tarjouskilpailujen suunnittelu vuositasolla antaa enemmän varmuutta ja helpottaa hankkeiden suunnittelua. Vakiomuotoisen maksupyynnön käyttöönotto kaikissa ohjelmissa yksinkertaistanee varainhoitoa.

1. ERI-rahastot Portugalissa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Portugali lopetti kesäkuussa 2014 onnistuneesti kolmivuotisen talouden sopeutusohjelmansa ja palasi EU:n tavanomaisen taloudellisen valvontakierroksen piiriin. Heinäkuussa 2014 Portugali sai kahdeksan maakohtaista suositusta. ERI-rahastojen toiminnan kannalta olennaisimmat suositukset koskevat työmarkkinoita ja sosiaalista osallisuutta, koulutusta ja tietämyksen siirtoa, rahoitussektoria (myös pk-yritysten rahoituksen saantia), verkkotoimialoja (energia ja liikenne), julkishallinnon uudenaikaistamista (etenkin oikeusjärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantamiseksi), mukaan lukien hallinnollisen taakan vähentäminen, liiketoimintaympäristö ja uudistusten arviointi.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

ERI-rahastojen tuki kaudella 2014–2020 perustuu neljään keskeiseen temaattiseen alaan (kilpailukyky ja kansainvälistyminen, sosiaalinen osallisuus ja työllisyys, inhimillinen pääoma ja resurssien käytön kestävyys ja tehokkuus) ja kahteen monialaiseen toimintoon (jotka liittyvät julkishallinnon uudistamiseen ja yhdennettyihin aluetason toimiin).

Rahastovaroilla parannetaan yrittäjyyttä ja liike-elämän innovointia – osittain kehittämällä sähköistä taloutta ja tukemalla pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja käyttää edistyksellisiä yrityspalveluja – ja lisätään taloudellista kilpailukykyä tehostamalla tavaroiden ja palveluiden tuotantoa. Näin ollen odotetaan, että tukea myönnetään lähes 24 000 yritykselle, joista noin 2 000:n pitäisi olla uusia yrityksiä.

T&K-menojen odotetaan ERI-rahastojen tuella nousevan 2,7–3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen (1,5 prosenttia vuonna 2013), mikä tehostaa T&K-tietämyksen siirtoa tiedeyhteisön ja liike-elämän välillä, vahvistaa yritysten tutkimus- ja innovointijärjestelmiä ja kehittää innovointia suosivaa liiketoimintaympäristöä.

Toimia toteutetaan työttömyyden torjumiseksi (yli 80 000 työnhakijan ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevan odotetaan osallistuvan työmarkkinoille pääsyä helpottaviin toimenpiteisiin, ja jopa 211 400 nuorta hyötyy nuorisotyöllisyysaloitteesta), koulutuksen laadun parantamiseksi ja työmarkkinoiden kysyntään vastaamiseksi, ja niillä lisätään aktiivisen työvoiman ammattipätevyyttä ja osaamista ja vähennetään koulutuksen keskeyttämistä. Työllisyyden odotetaan nousevan 20–64-vuotiaiden keskuudessa 75 prosenttiin (65,4 prosenttia vuonna 2013), korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen päätökseen saaneiden 30–34-vuotiaiden osuus noussee 40 prosenttiin (30 prosenttia vuonna 2013) ja koulutuksen keskeyttämisen ennakoidaan laskevan 10 prosenttiin (18,9 prosenttia vuonna 2013). ERI-rahastojen tavoitteena on myös vähentää köyhyyttä parantamalla palveluiden saatavuutta ja tukemalla yhteisötaloutta. Näin autetaan vähentämään 200 000:lla niiden henkilöiden määrää, jotka ovat köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa.

Rahastovaroilla tuetaan siirtymistä vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen talouteen edistämällä energiatehokkuutta ja luonnonvarojen hallintaa. Tämän odotetaan kasvattavan uusiutuvan energian osuuden lopullisesta energian bruttokulutuksesta 31 prosenttiin (24,6 prosenttia vuonna 2013), rajoittavan muiden kuin päästökauppajärjestelmään kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen kasvun +1 prosenttiin vuoteen 2005 verrattuna (–12 prosenttia vuonna 2013 26 ) ja parantavan energiatehokkuutta primäärienergian kulutuksessa 20 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna (24,6 prosenttia vuonna 2013). Aiempaa kestävämmillä kalastuskäytänteillä parannetaan merten ekosysteemejä ja vesiympäristön biologista monimuotoisuutta, vähennetään tahattomia saaliita 10 prosentilla ja lisätään vesiviljelytuotantoa (+25 000 tonnia).

Rahoituksella edistetään myös julkishallinnon uudenaikaistamista lisäämällä valmiuksia ja investointeja henkilöresurssien kehittämiseen ja sähköiseen hallintoon.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen osalta rahastovaroilla edistetään tietämyksen siirtoa ja innovointia maa- ja metsätalouden aloilla (noin 3 prosenttia kokonaisrahoituksesta) sekä resurssitehokkuutta ja siirtymistä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa (22 prosenttia maaseuturahaston koko rahoituksesta). Maatalous- ja kalastusalan pk-yrityksiä tukemalla edistetään kestävää kasvua ja tuetaan merenkulkutaloutta ja työmarkkinoita rannikkoyhteisöissä.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Koheesiopolitiikan ohjelmiin kuuluvien rahoitusvälineiden kautta kanavoidun rahoituksen käytön odotetaan vähintään nelinkertaistuvan verrattuna edelliseen ohjelmakauteen ja nousevan yli 2,6 miljardiin euroon. Tällaisten toimien vaikutusalaa laajennetaan pk-yritysten kilpailukyvyn tukemisesta ja kaupunkialueiden elvyttämisestä energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin, vesitalouteen, itsenäisen ammatinharjoittamisen ja mikroyritysten tukemiseen sekä sijoitusmarkkinoiden vahvistamiseen sosiaalisen innovoinnin ja yrittäjyyden kautta.

Manner-Portugalia koskevissa alueellisissa ohjelmissa määrätään, että on käytettävä yhdennettyjä alueellisia investointeja, joita kehitetään kehitystä ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevilla sopimuksilla. Lisäksi määrätään yhteisölähtöisestä paikalliskehityksestä, jossa hyödynnetään yhdennettyjä monialaisia paikalliskehitysstrategioita, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat paikalliset toimintaryhmät ja paikalliset kalastusalan toimintaryhmät. Lissabonissa ja Portossa yhdennetyillä alueellisilla investoinneilla rahoitetaan yhdennettyjä kestävän kaupunkikehityksen toimia, joita täydennetään Manner-Portugalia koskeviin alueellisiin ohjelmiin sisältyvillä erityisillä toimintalinjoilla.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Yhdestätoista temaattisesta ennakkoehdosta seitsemää ei ole täytetty ja näistä kolmen voidaan katsoa olevan kriittisiä. Niistä vakavin koskee voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka estää rakennusten energiatehokkuusdirektiivin saattamisen asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Muut täyttämättömät ennakkoehdot koskevat veden hinnoittelumenetelmiä ja kuljetusta, ja niiden osalta olisi esitettävä realistinen ja harkittu hankesuunnitelma. Sovittujen toimintasuunnitelmien toteutusta seurataan tiiviisti.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

ERI-rahastojen välistä koordinointia parannetaan neljällä pääalalla: tietojärjestelmien yhdentäminen, säännöllisen seurannan ja raportoinnin mekanismit, kokonaisarviointijärjestelmä ja seuranta- ja arviointiverkosto sekä keskitetyn portaalin luominen.

Koheesiopolitiikan ohjelmista kahdeksan on monesta rahastosta rahoitettavia ohjelmia, joissa yhdistetään varoja EAKR:stä/koheesiorahastosta ja ESR:stä. Horisontti 2020 -ohjelman, COSMEn ja Verkkojen Eurooppa -välineen osalta rahoitetaan täydentäviä toimia, valistuskampanjoja ja mahdollisille tuensaajille kohdistettuja tiedotus- ja koulutustoimia kansallisten yhteisöjen rohkaisemiseksi osallistumaan näihin ohjelmiin.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Menettelyjen yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta on ohjelmakauden 2014–2020 hallinnointimallin keskeinen tavoite, ja Portugalin viranomaiset aikovat hyväksyä kansallisia asetuksia, joilla yksinkertaistetaan kaikkien rahastojen sääntöjä ja menettelyjä, lisätä yksinkertaistettujen kustannuslaskelmamenettelyjen käyttöä ja tehostaa tietojärjestelmää (yksi yhteystaho, parempi tiedotus tuensaajille, sähköiset lomakkeet).

1. ERI-rahastot Romaniassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Romanian kehittyvä markkinatalous on ostovoimapariteetin perusteella EU:n 13. suurin. Vain 9,8 prosenttia sen valmistusteollisuudesta toimii korkean tai korkean keskitason teknologian aloilla. Rahoituksen saanti on korkeiden hintojen ja korkojen vuoksi ongelmallista erityisesti pk-yrityksille. Valtion T&K-menot suhteessa BKT:hen ovat EU:n pienimmät, ja innovointia harjoittavien pk-yritysten määrä laskee suhteessa EU:n keskiarvoon. Sähköiset julkiset palvelut ovat suhteellisen kehittymättömiä ja rakennuskannan energiatehokkuusvaatimukset ovat vähäiset. Jätteiden kierrätysaste ja kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä ovat kaukana EU:n asettamista tavoitteista. Lisäksi juomavesidirektiivin ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin täytäntöönpano etenee hitaasti. Muut merkittävät haasteet, joita käsitellään talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetuissa suosituksissa ja jotka ovat olennaisia ERI-rahastojen toimien kannalta, koskevat liikennettä ja energiaa, työmarkkinoita, sosiaalista osallisuutta, köyhyyden vähentämistä, terveydenhuollon saatavuutta, haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä (erityisesti romaneja), koulutusta, hallinnollisia valmiuksia ja oikeusjärjestelmää.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Kumppanuussopimuksesta ja Romaniaa koskevista ohjelmista käydyt keskustelut ovat selkeyttäneet investointien painopisteitä ja kasvattaneet T&I-rahoitusta sekä mahdollistaneet tasapainoisen lähestymistavan liikenneinvestointeihin ja sen, että tavoitteet vastaavat nyt paremmin kansallisia 2020-tavoitteita ja talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettuja suosituksia.

Yli miljardin euron investoinnilla parannetaan kilpailukykyä vahvistamalla yhteyksiä tutkimuksen, innovoinnin, älykkään erikoistumisen alojen ja kilpailukykyisten alojen välillä ja tehostamalla teknologian siirtoa. ERI-rahastoista myönnettävän rahoituksen odotetaan lisäävän kykyä osallistua EU-tason tutkimukseen ja synnyttävän yksityisissä tutkimusmenoissa 14 prosenttiyksikön kasvun (suhteessa BKT:hen). Ohjelmista tuetuilla investoinneilla on tarkoitus kaksinkertaistaa innovatiivisten pk-yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja teknologian siirtokeskusten välisen yhteistyön laajuus. Rahastoista investoidaan 0,53 miljardia euroa tieto- ja viestintätekniikkaan, millä autetaan kaksinkertaistamaan (suhteessa BKT:hen) lisäarvo tietotekniikan alalla ja nostamaan sähköisen hallinnon käyttäjien määrä 35 prosenttiin väestöstä. Pk-yrityksille, maatiloille ja osuuskunnille sekä vesiviljelytiloille ja kalastusyrityksille myönnettävällä 3,12 miljardin euron tuella edistetään nykyaikaistamista, tuottavuuden ja selviytymisasteen kasvua ja maatalouden rakennemuutosta. Vesiviljelytuotannon määrän arvioidaan kasvavan lähes 260 prosenttia. Energia-, ilmastonmuutos- ja resurssitehokkuusinvestointeihin myönnetään 10,9 miljardia euroa, joista 4,9 miljardia on kohdennettu ympäristön säilyttämiseen ja suojeluun. Investointien odotetaan puolittavan asuinrakennusten energiankulutuksen ja vähentävän katuvalaistuksen energiankulutusta kolmanneksella sekä edistävän ilmastoystävällistä kaupunkiliikennettä. Lisäksi ne edistävät maan puhtautta ja resurssitehokkuutta, koska niiden avulla puolitetaan kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä, lisätään jäteveden keruuta, vähennetään keinokastelussa käytettävän veden ja energian määrää ja tuetaan ympäristö- ja ilmastoystävällisiä maanhoitokäytänteitä.

TEN-T-verkkoihin ja liikennevälineiden käyttömahdollisuuksiin investoidaan kaikkiaan 6,13 miljardia euroa. Investoinnilla parannetaan 400 kilometriä rautatietä, rakennetaan 325 kilometriä uusia maanteitä ja 9 kilometriä uusia metrolinjoja sekä vähennetään keskimääräistä matka-aikaa teillä (42 prosenttia) ja raiteilla (55 prosenttia). Lisäksi investoidaan 0,9 miljardia euroa alueelliseen tieverkostoon.

Työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseen tarkoitetuilla investoinneilla (2,2 miljardia euroa) nostetaan työllisyysaste 70 prosenttiin keskittyen nuoriin, jotka eivät ole töissä, koulussa tai koulutuksessa, sekä muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Myös talouden monipuolistamista maaseutualueilla tuetaan. Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden ja syrjinnän torjumiseen varataan 3,4 miljardia euroa, joilla autetaan muita heikommassa asemassa olevia ihmisiä (myös romaneja) pääsemään työmarkkinoille ja parantamaan terveyttään ja sosiaalista asemaansa. Erityistä huomiota kiinnitetään esteettömien terveydenhuoltopalveluiden ja kunnallisten sosiaalipalveluiden tuottamiseen sekä lasten ja vammaisten laitoshoidosta luopumiseen.

Tavoitteena on supistaa koulutuksen keskeyttävien osuus 11,3 prosenttiin ja nostaa korkea-asteen koulutukseen osallistuvien osuus 26,7 prosenttiin. Näihin toimiin käytetään 1,65 miljardia euroa. Tukea on tarkoitus antaa myös koulutusinfrastruktuurin nykyaikaistamiseen. Kaiken kaikkiaan henkilöpääomaan tehtävistä investoinneista on hyötyä ainakin 3,5 miljoonalle henkilölle.

Rahastojen varoista 0,8 miljardia euroa käytetään julkisviranomaisten institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen. Tästä määrästä 0,55 miljardilla eurolla tuetaan julkishallinnon uudistamista ja oikeusjärjestelmän tehokkuutta.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Merkittävä osuus investoinnista, 517 miljoonaa euroa (lähes neljä kertaa enemmän kuin vuosina 2007–2013), annetaan rahoitusvälineiden (myös EIP:n täytäntöön paneman pk-yrityksiä koskevan aloitteen) kautta. Välineiden tavoitteena on tukea pk-yrityksiä, maatiloja ja energiatehokkuutta myöntämällä varhais- ja kasvuvaiheen pääomaa, lainoja ja takuita.

Ohjelmista tuetaan 1,18 miljardilla eurolla kestävää kaupunkikehitystä, siirtymistä vähähiiliseen talouteen, ympäristönsuojelua, heikossa asemassa olevien yhteisöjen elvyttämistä ja koulutusinfrastruktuurin parantamista. Rahastovaroilla toteutetaan miljardin euron suuruinen yhdennetty alueellinen investointi Tonavan suistoalueelle, jolla on erityisiä ympäristöä koskevia ja sosioekonomisia haasteita. Lisäksi osallistutaan 880 miljoonalla eurolla kaupunki- ja maaseutualueiden sekä kalastuksesta riippuvaisten alueiden yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Tiettyjä investointialoja koskevat strategiset toimintapoliittiset asiakirjat on vielä viimeisteltävä tai pantava kokonaisuudessaan täytäntöön. Liikennettä koskeva yleissuunnitelma, terveysinfrastruktuurin tarvekartoitus ja jätehuoltosuunnitelmat ohjaavat infrastruktuuri-investointeja. Tukeva yrittäjyyttä edistävä prosessi puolestaan lähentää tutkimusta ja liike-elämää ja edistää innovointia. Sosiaalista osallisuutta, köyhyyden torjuntaa ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemistä, julkishallinnon lujittamista ja julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja menettelyjen parantamista koskevilla toimintapoliittisilla asiakirjoilla tuetaan EU-ohjausjakson suositusten jatkotoimia. Kolmen EMKR:ää koskevan ennakkoehdon arvioidaan jääneen täyttämättä. Toimintasuunnitelmien pitäisi johtaa ehtojen täyttymiseen viimeistään vuoden 2016 lopussa.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

EU-rahastotukiasioiden ministeriö hallinnoi ERI-rahastojen koordinointimekanismia, johon sisältyy kumppanuussopimuksen ohjauskomitea, aihekohtaisia ohjauskomiteoita ja työryhmiä ja jossa on mukana vastuuministeriöitä, instituutioita ja sidosryhmiä. Kolme ministeriötä hallinnoi ohjelmia kansallisella tasolla. Hallinnollisia valmiuksia voidaan lisätä esimerkiksi parantamalla julkisia investointeja koskevaa päätöksentekoa, avoimuutta, eettisyyttä ja lahjomattomuutta sekä henkilöstöhallintoa.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Romania on sitoutunut yksinkertaistamaan hakuohjeita, parantamaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja yksinkertaistamaan hankintamenettelyjä yksityisten tuensaajien kannalta, käyttämään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, yksinkertaistamaan rakennuslupamenettelyjä sekä yksinkertaistamaan ja järkeistämään hallinnollisia menettelyjä. Yksinkertaistaminen on yhden kumppanuussopimuksen koordinointimekanismin puitteissa toimivan työryhmän pysyvä tehtävä.

1. ERI-rahastot Slovakiassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Slovakia on selvinnyt talouskriisistä hyvin, mutta edessä on merkittäviä haasteita. Maan on vahvistettava taloudellista kapasiteettiaan. Sen pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyysaste on jäsenvaltioiden korkeimpia. Romanit ovat syrjäytyneitä ja elävät ala-arvoisissa oloissa eivätkä ole päässeet kunnolla mukaan yleiseen koulutukseen ja työmarkkinoille. Heikko liikenneinfrastruktuuri ja tehottomat energiamarkkinat rajoittavat kasvumahdollisuuksia. T&K-intensiteetti on edelleen EU:n alhaisimpia. Lisäksi Slovakia menestyy suhteellisen heikosti liiketoimintaympäristön laatua koskevissa vertailuissa. Nämä haasteet on otettu huomioon talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetuissa suosituksissa.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Rahastovaroilla tehostetaan yritysten innovointia ja kilpailukykyä, parannetaan T&I- järjestelmän toimintaa ja edistetään yhteistyötä tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä. Investoinneilla, joiden arvo on 1,8 miljardia euroa, kasvatetaan yksityisen ja julkisen sektorin T&K-menot 0,8 prosentista 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Rahastovaroilla edistetään aktiivisesti yksityistä T&I-rahoitusta, joka on tarkoitus nostaa 0,3 prosentista 0,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Investointeihin liitetyillä ehdoilla varmistetaan innovointivälineiden parempi kohdentaminen.

Pk-yrityksille ja maatalous- ja kalastusyrityksille myönnettävällä 915 miljoonan euron tuella lisätään elinkeinoelämän tuottavuutta ja lisäarvoa. Liiketoimintaympäristöä parannetaan tarjoamalla yrityksille räätälöityjä palveluja ja toteuttamalla toimia, joilla helpotetaan uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja edistetään uusien yritysten perustamista. Investoinneista, joilla parannetaan maatalous- ja elintarvikealan kilpailukykyä, on hyötyä 1 250 maatilalle ja 400:lle elintarvikealan yritykselle. EMKR:n avulla lisätään kalastus- ja vesiviljelyalan kestävyyttä.

Aloitteita, joilla parannetaan koulutusjärjestelmiä kaikilla tasoilla ja varmistetaan, että oppilaat hankkivat oikeat taidot, rahoitetaan 737 miljoonalla eurolla. Keskeisiä investointialoja ovat laadukas varhaiskasvatus ja lastenhoito, oppimistulosten parantuminen, osallistava koulutus ja ammatillinen koulutus. Tästä hyötyy yli 100 000 oppilasta ja opiskelijaa.

Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus auttavat tarjoamaan vaikeuksissa oleville ihmisille ja muita heikommassa asemassa oleville ryhmille samat mahdollisuudet kuin muillekin löytää tai säilyttää työpaikka ja integroitua yhteiskuntaan. Noin 250 000 työttömän, erityisesti vähän koulutetun ja pitkäaikaistyöttömän, työllistymismahdollisuuksien pitäisi parantua. Erityisesti panostetaan nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Tukea annetaan 150 kunnalle, joiden romaniyhteisöt ovat kaikkein heikoimmassa asemassa.

Julkishallinnon tehokkuuteen sekä oikeusjärjestelmään ja lainvalvontaan investoidaan 278 miljoonaa euroa, jotta voidaan vähentää sääntelyyn liittyvää ja hallinnollista taakkaa ja edistää korkeatasoista avoimuutta, lahjomattomuutta ja vastuuvelvollisuutta.

Vähähiiliseen talouteen tehtävissä yli miljardin euron investoinneissa keskitytään julkisten rakennusten, asuinrakennusten ja yritysten energiatehokkuuden parantamiseen, aiempaa tehokkaamman kaukolämmityksen edistämiseen sekä vähähiilisyyteen tähtääviin toimintasuunnitelmiin. Julkisten rakennusten lopullisen energiankulutuksen pitäisi laskea 279 miljoonalla kilowattitunnilla vuodessa. Investoinneilla kasvatetaan myös uusiutuvien energialähteiden osuutta lopullisesta energiankulutuksesta 10,4 prosentista 15,5 prosenttiin.

Tieto- ja viestintätekniikkaan tehtävällä 805 miljoonan euron investoinnilla nopeutetaan laajakaistan yleistä saatavuutta ja seuraavan sukupolven verkkojen kattavuutta niin, että kaikkien saatavilla olisi laajakaistaliittymä, jonka nopeus on 30 Mbit/s digitaalistrategian tavoitteen mukaisesti. Lisäksi parannetaan kansalaisille ja yrityksille tarjottavia palveluja ja tehostetaan julkishallintoa.

ERI-rahastojen 3,7 miljardin euron investoinneilla täydennetään TEN-T-verkostoja ja parannetaan liikennevälineiden käyttömahdollisuuksia. Tämä merkitsee sitä, että rakennetaan 100 kilometriä uutta moottoritietä ja nykyaikaistetaan 125 kilometriä rautatietä. Rahastovaroilla edistetään myös julkisen liikenteen nykyaikaistamista valituissa kaupungeissa ja parannetaan sisävesinavigoinnin edellytyksiä muun muassa nykyaikaistamalla Bratislavan satamaa. Lähes 1,5 miljardin euron investoinneilla autetaan rakentamaan ympäristöinfrastruktuuria, suojellaan ympäristöä ja edistetään resurssitehokkuutta. Parannetun jätevesikäsittelyn piiriin pääsee yli 200 000 uutta ihmistä, ja tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyy yli 12 000 ihmistä. Pyrkimyksissä varmistaa luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojella Slovakian runsasta biologista monimuotoisuutta keskitytään siihen, että voitaisiin välttää maatalousmaan hylkääminen 1,2 miljoonan hehtaarin laajuudelta. Ympäristö- ja ilmastoystävällisten maanhoitokäytänteiden tukeminen kattaa 21 prosenttia maatalousmaasta.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Rahoitusvälineiden käytön suunnitellaan yli viisinkertaistuvan edellisen ohjelmakauden alkuperäisestä osuudesta ja nousevan noin 455 miljoonaan euroon. Suurin osa tuesta suunnataan pk-yrityksille, energiatehokkuuteen ja ympäristö- ja liikenneinfrastruktuuriin. Soveltamisalaa olisi tarkasteltava välineiden laajentamiseksi kattamaan myös tutkimuksen ja innovoinnin sekä tieto- ja viestintätekniikan, mukaan lukien laajakaistayhteydet.

Alueellisten välineiden tosiasiallinen toteuttaminen varmistetaan erityisohjelmilla. Pääasiassa tehokkaisiin korkealaatuisiin julkisiin palveluihin ja turvalliseen ja ympäristöystävälliseen alueelliseen liikenteeseen kohdennettu 890 miljoonan euron investointi tehdään aluekohtaisten yhdennettyjen alueellisten investointien muodossa. Lisäksi kestävään kaupunkikehitykseen investoidaan noin 368 miljoonaa euroa. Paikallisia kumppanuuksia tehostetaan yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä. Suuruudeltaan 200 miljoonan euron julkisilla menoilla luodaan noin 1 500 työpaikkaa tukemalla maaseutualueiden pk-yrityksiä paikallisen kehityksen strategioiden mukaisesti.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Tiettyjä investointialoja (esim. tutkimus) koskevia strategisia puitteita ei ole saatu valmiiksi, ja ne on toteutettava sovittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Toimintasuunnitelmat on hyväksytty tukemaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson suositusten jatkotoimia. Mekanismi, jolla seurataan eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa, auttaa tukemaan yrittäjyyden edistämistä. Hankkeet toteutetaan entistä tehokkaammin jätehuoltosuunnitelmien ja alueellisen liikenteen yleissuunnitelmien perusteella.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

ERI-rahastojen koordinointi on hallituksen kanslian keskitetyn koordinointielimen vastuulla. Täytäntöönpanoon osallistuvien elinten lukumäärää on vähennetty toiminnan järkeistämiseksi. Hallinnollisten valmiuksien analyysissa on yksilöity aloja (erityisesti julkiset hankinnat, ympäristölainsäädäntö ja petostentorjunta), joita on kehitettävä edelleen ja joiden laatua ja tehokkuutta on parannettava.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Slovakia on sitoutunut yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan toimien valintaa, yksinkertaistamaan hankemenoja koskevaa raportointia, huolehtimaan neuvonta- ja tiedotuspalveluja tarjoavien tahojen verkostosta ja päivittämään tietojärjestelmiä e-koheesiota koskevien periaatteiden mukaisesti tuensaajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi.

1. ERI-rahastot Sloveniassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Reaalinen BKT väheni vuosina 2008–2013 yli 9 prosenttia, mutta sen arvioidaan kasvaneen 3 prosenttia vuonna 2014. Investointien elpymiseen on vaikuttanut lähinnä infrastruktuurin rakentaminen EU:n osarahoituksella, mutta yksityisen sektorin investoinnit ovat olleet edelleen vaimeita. Reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan keskimäärin 2,2 prosenttia vuosina 2015–2016. Työttömyysaste on edelleen EU:n keskiarvoa alhaisempi, ja sen odotetaan laskevan vieläkin. Työmarkkinoilla on kuitenkin edelleen rakenteellisia haasteita, jotka liittyvät pitkäaikaistyöttömyyteen ja vähän koulutettujen ja ikääntyvien työntekijöiden alhaiseen työllisyysasteeseen.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Innovointia ja kilpailukykyä parannetaan Slovenian taloudessa tehostamalla T&I-infrastruktuuria ja huippuosaamisen edellytyksiä. Yli 485 miljoonan euron investointien avulla yksityisen ja julkisen sektorin T&K-menojen suhteessa BKT:hen odotetaan kasvavan noin 2,6 prosentista (vuonna 2012) 3 prosenttiin vuonna 2020. Lisäksi arvioidaan, että aktiivisesti innovoivien yritysten osuus kasvaa 8,5 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. ERI-rahastojen yli 72 miljoonan euron investoinneilla lisätään laajakaistan saatavuutta ja edistetään aiempaa tasapuolisempaa aluekehitystä mahdollistamalla se, että yli 20 000 uutta kotitaloutta voidaan liittää uusiin laajakaistaverkkoihin, joiden nopeus on vähintään 100 Mbit/s.

Pk-yrityksille (muun muassa maa- ja kalatalous- sekä vesiviljelyalalla) myönnettävällä 774 miljoonan euron tuella autetaan parantamaan yritystoimintaa, lisäämään tuottavuutta ja kasvattamaan yritysten lisäarvoa. Rahastovaroilla pyritään parantamaan edelleen liiketoimintaympäristöä vahvistamalla yrityspalveluja ja helpottamalla rahoituksen saantia. Varoilla tuetaan noin 7 500 yritystä ja odotusten mukaan 1 000 uuden työpaikan luomista. Maataloudessa odotetaan, että 3,4 prosenttia yrityksistä hyötyy investoinneista, joiden kohteena ovat teknologia, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, eläinten hyvinvointi ja vesi- ja energiatehokkuus. Lisäksi 3,5 prosenttia yrityksistä saa tukea nuoria viljelijöitä ja rakenteellista sopeuttamista koskevista toimista.

Energia- ja ilmastonmuutostavoitteiden osalta ERI-rahastojen määrärahoista 281 miljoonaa euroa käytetään investointeihin, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja parannetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Julkisten rakennusten vuotuisen primäärienergian kulutuksen odotetaan alenevan 23 gigawattituntia vuodessa ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lopullisesta energian bruttokulutuksesta kasvavan vähintään 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Koska luonnonkatastrofit ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen seurauksena, 289 miljoonaa euroa käytetään riskien ehkäisyyn ja hallintaan, ja noin 38 000 ihmistä hyötyy tulvien torjuntatoimenpiteistä.

Lisäksi investoidaan melkein 615 miljoonaa euroa ympäristönsuojeluun ja resurssien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Rahastovaroilla autetaan parantamaan infrastruktuuria vesialalla, parantamaan kalastuksen ja vesiviljelyn kestävyyttä, säilyttämään biologista monimuotoisuutta ja meren ekosysteemejä sekä parantamaan kaupunkiympäristöä. ERI-rahastojen tukitoimien ansiosta 120 000 uutta ihmistä hyötyy parannetusta vesihuollosta ja 100 000 jätevesien entistä paremmasta käsittelystä. Monissa erilaisissa maatalouden ympäristösopimuksissa ja ilmastokeskeisissä sopimuksissa keskitytään vesihuollon parantamiseen noin 25 prosentilla maatalousmaasta ja maaperän eroosion torjumiseen ja maaperän hoidon parantamiseen yli 27 prosentilla maatalousmaasta.

Rahastoista tehdään yli 262 miljoonan euron investointi, jolla edistetään pullonkaulojen poistamista TEN-T-verkostosta ja parannetaan liikenneinfrastruktuurin kestävyyttä ja laatua. Erityisesti keskitytään lisäämään raideinfrastruktuurin kilpailukykyä (25 kilometriä uusittua rataa TEN-T-verkossa) ja parantamaan alueellista liikkuvuutta (paremmat käyttömahdollisuudet ja matkustusaikojen lyheneminen).

Yli 370 miljoonaa euroa on varattu kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen tukemiseen aloitteilla, joista on tarkoitus olla hyötyä lähes 49 000 osallistujalle, erityisesti pitkäaikaistyöttömille, vähän koulutetuille, ikääntyville työntekijöille ja nuorille. Rahastovaroilla edistetään myös aktiivisena ja terveenä ikääntymistä. Lisäksi investoidaan 239 miljoonaa euroa yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen osaamisen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi, minkä ansiosta lähes 43 000 osallistujaa voi hankkia uusia valmiuksia ja/tai nostaa koulutustasoaan ja yli 59 000 henkilöä voi ottaa osaa erikoistumis-/uudelleensuuntautumisohjelmiin. Investoinneilla puututaan lisäksi osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen ja varmistetaan tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntyminen.

Köyhyyteen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja syrjintään puututaan edistämällä sosiaalista osallisuutta, sosiaalista yrittäjyyttä ja asianmukaista infrastruktuuria ja tarjoamalla haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille helposti saatavana olevia ja laadukkaita palveluja. Ehkäisevät ohjelmat, joiden puitteissa tehdään 262 miljoonan euron investoinnit, kattavat 19 000 haavoittuvassa asemassa oleviin kohderyhmiin kuuluvaa ihmistä.

ERI-rahastoista myönnettävillä 62 miljoonalla eurolla tuetaan investointeja instituutioiden valmiuksien kehittämiseen julkisella sektorilla ja julkishallinnon tehostamiseen sekä julkisia palveluja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan panemiseksi täytäntöön. Tähän sisältyy tuki oikeusjärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantamiseen.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Edelliseen ohjelmakauteen verrattuna Slovenia nostaa rahoitusvälineisiin myönnettävät määrärahat yli nelinkertaisiksi eli noin 449 miljoonaan euroon. Suurin osa tuesta kohdennetaan pk-yritysten rahoitustarpeisiin etenkin tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin sekä (vähäisemmässä määrin) energiatehokkuuden aloilla.

Kaupunkiviranomaiset toteuttavat 107 miljoonan euron EAKR-investoinnin yhdennettyjen alueellisten investointien muodossa. Esitetyt yhdennettyjä alueellisia investointeja koskevat painopisteet ovat kaupunkialueiden elvyttäminen, kestävä kaupunkiliikenne ja energiatehokkuus. Paikallisia kumppanuuksia tehostetaan yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä, jonka piiriin kuuluu 66 prosenttia maaseutuväestöstä. EMKR:stä investoidaan kehittämiseen ja työmahdollisuuksiin paikallisissa kalastusyhteisöissä. Myös kalastuksen ja vesiviljelyn ympäristövaroja lisätään.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Tiettyjä investointialoja (kuten terveydenhuoltoa, liikennettä ja älykästä erikoistumista) koskevia ennakkoehtoja/-strategioita, esimerkiksi EMKR:ää koskevaa ennakkoehtoa, joka liittyy kalastuskapasiteetista raportoimiseen, ei ole täytetty. Ne on toteutettava sovittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmissa käsitellään myös horisontaalisia kysymyksiä, kuten julkisia hankintoja ja ympäristölainsäädäntöä sekä talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettujen suositusten saavuttamisen tukemista.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Koheesiopolitiikkaa toteutetaan Sloveniassa kaudella 2014–2020 vain yhden monesta rahastosta rahoitettavan ohjelman kautta. Kaikkia rahastovaroja koordinoidaan kumppanuussopimuksen puitteissa. Kansallisen tason hallinnon valmiuksien lisäämisessä hyödynnetään teknistä apua.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Hankkeita selkeytetään vuosittaisten täytäntöönpanoa koskevien toimintasuunnitelmien avulla. Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä harkitaan tarvittaessa.

1. ERI-rahastot Espanjassa

Taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Perinteisessä espanjalaisessa kasvumallissa (joka perustuu rakennusalaan, matkailuun ja muuhun vähäistä lisäarvoa tuottavaan toimintaan, jonka tuottavuus on taantunut) on havaittu puutteita. ERI-rahoituksella on tuettava siirtymistä osaamispohjaiseen, innovatiiviseen ja vähemmän resursseja vaativaan kehitysmalliin ja kavennettava samalla eriarvoisuuden kuilua, joka on leventynyt kriisin seurauksena. Tärkeimpiä haasteita ovat tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen sekä etenkin nuorten työllisyyden tukeminen julkisen talouden vakauttamisen yhteydessä. Vaikka kesäkuussa 2012 perustettu EU:n rahoitustuki lopetettiin menestyksellisesti tammikuussa 2014, pk-yritysten luotonsaanti on edelleen rajallista.

ERI-rahoituksella autetaan vastaamaan moniin talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettuihin suosituksiin, joita ovat muun muassa inhimilliseen pääomaan investoiminen, (erityisesti nuorten) ihmisten auttaminen työmarkkinoille, pk-yritysten rahoituksen saannin helpottaminen ja uuden kansallisen T&K&I-strategian täytäntöönpano. Näille aloille kohdistetaan merkittävästi rahoitusta (75 prosenttia ESR-määrärahoista ja yli 30 prosenttia EAKR:n määrärahoista).

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Työvoimaosuuden ja työvoiman tuottavuuden lisääminen; koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen parantaminen erityisesti nuoria ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä silmällä pitäen. Inhimilliseen pääomaan investoiminen ja ihmisten auttaminen työmarkkinoille ovat ensisijaisia tavoitteita, ja niissä painotetaan nuorisotyöllisyyttä. Koulutusjärjestelmiä (myös ammatillista koulutusta) parannetaan, jotta nuoret oppisivat oikeita taitoja. Vaikeuksissa oleville ihmisille ja muita heikommassa asemassa oleville ryhmille tarjolla olevia mahdollisuuksia parannetaan. Tähän on varattu yli 10,8 miljardin euron rahoitus, ja sen odotetaan nostavan työllisyysastetta (arvioiden mukaan 59,3 prosentista vuonna 2012 74 prosenttiin vuonna 2020), vähentävän koulutuksen keskeyttämisastetta (arvioiden mukaan 24,9 prosentista vuonna 2012 lähes tavoiteltuun 15 prosenttiin vuonna 2020) ja vähentävän 1,5 miljoonalla köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää.

Tuotantojärjestelmän mukauttamisen tukeminen enemmän lisäarvoa tuottavaan toimintaan siirtymiseksi tehostamalla pk-yritysten kilpailukykyä (myös maa- ja kalataloudessa). Pk-yritysten tukemiseen sisältyy toimenpiteitä, joilla edistetään yrittäjyyttä, tuetaan aloittavia yrityksiä ja parannetaan yritysten kilpailukykyä ja valmiuksia harjoittaa enemmän lisäarvoa tuottavaa toimintaa (myös tieto- ja viestintätekniikan kautta), jotta lopulta voitaisiin lisätä niiden läsnäoloa kansainvälisillä markkinoilla. Painopisteenä on rahoituksen saannin helpottaminen. Liikennejärjestelmiä järkeistetään vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla taloudellisen toiminnan tukemiseksi. Yli 9,4 miljardia euroa kohdennetaan sen varmistamiseen, että koko väestöllä on käytettävissään internetyhteys, jonka nopeus on 30 Mbit/s (59 prosenttia väestöstä vuonna 2013), sekä vientiyritysten määrän lisäämiseen merkittävästi. Arvioiden mukaan 15 000 nuorta alkaa työskennellä alkutuotannossa ja 5 prosentilla maatiloista toteutetaan rakenneuudistus tai nykyaikaistamistoimia.

Innovaatioystävällisen liiketoimintaympäristön kehittäminen ja T&K&I:n lujittaminen. T&K&I:tä ja tieto- ja viestintätekniikkaa painotetaan, myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa ja teknologian siirron yhteydessä, erityisesti pk-yritysten tukemiseksi. Kaikkiin T&K-infrastruktuuriin ja -hankkeisiin tehtäviin investointeihin sovelletaan neljää kumulatiivista ehtoa: i) niiden on sisällyttävä vastaavaan älykästä erikoistumista koskevaan T&I-strategiaan, ii) niiden on johdettava huippuosaamiseen, iii) niillä on oltava todistettu kilpailuetu ja iv) niillä on oltava myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia. Keskeistä on inhimillisen pääoman kehittäminen koulutuksen, myös korkea-asteen koulutuksen, sekä yritysten kanssa tehtävän yhteistyön ja yksityisten investointien lisäämisen kautta. Lähes 5,7 miljardin euron rahoituksen myötä odotetaan, että yksityissektorin osarahoittamien T&K-menojen osuus nousee 45,6 prosentista (2012) 60 prosenttiin vuonna 2020, mikä johtaisi siihen, että noin 25 prosenttia espanjalaisista yrityksistä, joilla on yli 10 työntekijää, harjoittaisi teknologista innovointia (vuosina 2010–2012 osuus oli 13,22 prosenttia). Investoinneilla tehostetaan oikeusjärjestelmää tukemalla sähköistä oikeudenkäyttöä.

Luonnonvarojen käytön tehostaminen muun muassa kehittämällä sinisen talouden potentiaalia. Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden lisäksi tuetaan myös puhdasta kaupunkiliikennettä ja kohdennettuja ympäristöinvestointeja. Kalastus- ja vesiviljelyalaa muutetaan kestävämmäksi ja meren ekosysteemejä ja meren biologista monimuotoisuutta parannetaan. Yli 10,4 miljardin euron rahoituksen odotetaan vähentävän merkittävästi rakennusten ja yritysten energiankulutusta. On myös arvioitu, että luonnon monimuotoisuutta tukevat hoitosopimukset kattavat 14 prosenttia maa- ja metsätalousmaasta.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Espanja suunnittelee ohjaavansa rahoitusvälineisiin lähes 1,5 miljardia euroa, mikä on huomattava lisäys edelliseen kauteen verrattuna. Tästä määrästä 800 miljoonaa euroa jaetaan pk-yrityksiä koskevan aloitteen kautta. Olisi kuitenkin tutkittava mahdollisuuksia käyttää rahoitusvälineitä tieto- ja viestintätekniikkaan, ympäristö- ja liikenneinfrastruktuuriin ja energiatehokkuuteen tehtäviin uusiin investointeihin erityisesti niillä alueilla, joiden on vielä suunniteltava, miten ne aikovat käyttää rahoitusvälineitä.

Yli 970 miljoonaa euroa investoidaan kestävän kaupunkikehityksen yhdennettyihin toimiin, jotka kattavat useita temaattisia tavoitteita ja jotka on sisällytetty asianomaisiin kaupunkistrategioihin. Yhdennettyjä alueellisia investointeja käytetään vähintään viidessä tapauksessa 31 . Yli 900 miljoonaa euroa kanavoidaan yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kautta. 32

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Eräitä temaattisia ennakkoehtoja, jotka koskevat lähinnä vettä, jätteitä, liikennettä ja työllisyyttä, ei ole vielä täytetty. Asianmukaisia toimintasuunnitelmia on kuitenkin laadittu.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

ERI-rahastojen koordinoinnissa käytetään erityisiä rakenteita (koordinointi, arviointi ja seurantakomiteat) ja temaattisia verkostoja (viestintä, tutkimus ja innovointi, kaupunkipolitiikka, ympäristö, yhtäläiset mahdollisuudet, sosiaalinen osallisuus, maaseutupolitiikka ja kalastus).

Rahoitusjärjestelmää on yksinkertaistettu siten, että välittävien elinten määrää on vähennetty, kansalliset ja alueelliset välittävät elimet sekä EAKR:n eri ohjelmien menot on erotettu toisistaan ja sähköisen hallinnon käyttöä on lisätty.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Asetuksissa mahdollistettujen kiinteämääräisten maksujen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä lisätään huomattavasti.

1. ERI-rahastot Ruotsissa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Kasvava kotimainen kysyntä on parantanut Ruotsin BKT:ta ja työllisyyttä. Kotitalouksien kulutus on kasvanut alhaisen korkotason, käytettävissä olevien tulojen lisääntymisen ja kasvuhakuisen finanssipolitiikan ansiosta. Julkinen kulutus kasvaa, koska maahanmuuttajien kotouttamiseen sekä koulutukseen ja vanhustenhoitoon liittyvät menot ovat korkeammat. Ruotsi on edistynyt vain vähän talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettuihin suosituksiin vastaamisessa. Huolimatta suhteellisen vähäisestä taloudellisesta toiminnasta työllisyys on kasvanut erityisen voimakkaasti viime vuosina. Se on toipunut hyvin finanssikriisistä ja noussut jo takaisin kriisiä edeltäneelle tasolle, ja työllisyysaste on EU:n korkeimpia. Työvoiman kasvusta huolimatta työttömyys on pysynyt noin 8 prosentissa useiden vuosien ajan. Ruotsin työmarkkinoille aiheuttaa jatkuvan haasteen se, kuinka suuri määrä taloudellisesti ja sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä saataisiin mukaan työmarkkinoille. Analyysi osoittaa, että Ruotsin tilanne on erittäin hyvä. Se on jo saavuttamassa useimmat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja asettaa itselleen jopa kunnianhimoisempia tavoitteita.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Ruotsi on päättänyt keskittyä seuraaviin painopisteisiin, jotka liittyvät selvästi Eurooppa 2020 -strategian älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeviin tavoitteisiin: 1) kilpailukyvyn, osaamisen ja innovoinnin edistäminen; 2) resurssien kestävän ja tehokkaan käytön vahvistaminen kestävän kasvun edistämiseksi; ja 3) työllisyyden, työllistyvyyden ja työmarkkinoille pääsyn parantaminen.

Tutkimusta, kehitystä ja innovointia (T&K&I) tuetaan 330 miljoonan euron investoinneilla, joilla varmistetaan Ruotsin johtava asema innovoinnin alalla. Ohjelmilla autetaan luomaan vahvoja T&I-ympäristöjä, jotta voidaan lujittaa tutkimuksen ja teollisuuden vuorovaikutusta, parantaa yritysten kykyä tuoda tuotteitaan markkinoille sekä edistää innovointia. Ruotsi aikoo käyttää ERI-rahastoja pannakseen täytäntöön älykkään erikoistumisen strategioita kaikilla kahdeksalla alueella siten, että hankkeeseen otetaan mukaan yli 5 600 yritystä, jotka tekevät tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä niiden huippuosaamisaloilla ja saavat ERI-rahastojen tukea uusien tuotteiden saattamiseksi markkinoille. Siirtymistä vähähiiliseen talouteen kaikilla aloilla tuetaan 200 miljoonalla eurolla.

ERI-rahastoilla on ratkaisevan tärkeä rooli pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisessa, sillä niistä investoidaan 500 miljoonaa euroa kaikille aloille, myös maatalouteen ja kalastukseen. Lisäksi 250 miljoonaa euroa käytetään tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden ja käytön lisäämiseen pääasiassa maan pohjoisosassa.

Rahastovaroja keskitetään myös työllistyvyyden parantamiseen, erityisesti työttömien nuorten ja maahanmuuttajien keskuudessa, sekä työelämässä olevien auttamiseen (pitkäaikais)työttömyyden välttämisessä. Työllistyvyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja työpaikkojen luomista tuetaan 818 miljoonan euron rahoituksella, josta 44 miljoonaa euroa on nuorisotyöllisyysaloitteesta. Arvioiden mukaan tämä vaikuttaa suoraan vähintään 300 000 kansalaisen ammatilliseen ja sosiaaliseen elämään. On arvioitu, että apua annetaan ainakin 40 000 työttömälle nuorelle eri puolilla Ruotsia ja että nuorisotyöllisyysaloitteesta tarjotaan lisäpalveluita 20 000 nuorelle.

Ympäristön osalta ERI-rahastovarat kohdennetaan ekosysteemien palauttamiseen, säilyttämiseen ja parantamiseen erityisesti maataloudessa, kalastuksessa ja metsätaloudessa. Yli 28 prosenttia maatalousmaasta kuuluu biologista monimuotoisuutta koskevien ja noin 33 prosenttia vesihuollon parantamista koskevien sopimusten piiriin. Kalastuksen osalta ERI-rahastoista tuetaan ensisijaisesti tarkistetun yhteisen kalastuspolitiikan (poisheittämiskielto mukaan luettuna) täytäntöönpanoa ja muita toimenpiteitä, joita toteutetaan vesiympäristön suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Vastatakseen maaseutualueiden innovointitarpeeseen Ruotsi panee täytäntöön eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden, jonka myötä tutkimustulokset levitetään viljelijöille ja maaseutuyrityksille. Lisäksi Ruotsi aikoo luoda noin 170 000 koulutuspaikkaa. Se odottaa myös, että rahastoista tuetaan 3 400 maaseudun työpaikan luomista maataloussektorin ulkopuolelle ja parannetaan palveluiden ja infrastruktuurin käyttömahdollisuuksia, mistä olisi hyötyä jopa 43 prosentille maaseutuväestöstä.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

Rahoitusvälineiden käyttöä lisätään ohjelmakaudella 2014–2020, jolloin EAKR:n määrärahat nousevat 133 miljoonaan euroon, mikä merkitsee noin 80 prosentin kasvua kauteen 2007–2013 verrattuna. Suunnitteilla on kolmenlaisia rahoitusvälineitä: kahdeksan alueellista pääomasijoitusrahastoa, joista tuetaan pk-yrityksiä, yksi rahasto-osuusrahasto, josta tuetaan yksityisiä pääomasijoitusrahastoja valtakunnallisesti, sekä kansallinen ”vihreä rahasto”, jolla edistetään siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Ruotsi käyttää EAKR:n tukea vain oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joista jaetaan yleistä pk-yritystukea sekä tukea energia-alalle.

Ohjelmilla varmistetaan alueellisten välineiden toteuttaminen. EAKR:n ohjelmista kolme koskee kaupunkialueiden kestävän kehityksen strategioiden täytäntöönpanoa ja yhdessä sovelletaan yhdennettyjä alueellisia investointeja koskevaa lähestymistapaa. Rahastoista investoidaan paikalliseen kehittämiseen, ja yli 50 prosenttia maaseutuväestöstä saa apua 50 paikallisen toimintaryhmän eri puolilla maata toteuttamista paikallisen kehittämisen strategioista. Paikallisia kumppanuuksia maaseudulla, kaupungeissa ja välialueilla sekä maaseutu- ja kaupunkialueiden välisiä yhteyksiä vahvistetaan erityisellä kansallisella monesta rahastosta rahoitettavalla ohjelmalla, jossa yhdistyy EAKR:n ja ESI-rahastojen rahoitus ja joka keskittyy yksinomaan yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Ruotsi täyttää kaikki asiaa koskevat ennakkoehdot, paitsi energiatehokkuutta koskevan ehdon ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimenpideohjelman yleisen tilastointia ja tulosindikaattoreita koskevan ennakkoehdon.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

Kaikkien ERI-rahastojen toiminnan keskeinen koordinointitaho on Fondsamordningsgruppen, joka pyrkii varmistamaan tarvittavan yhteistyön ERI-rahastojen hallinnoinnista vastaavien kansallisten viranomaisten (Ruotsin kasvuvirasto, Ruotsin ESR-neuvosto ja Ruotsin maatalousvirasto) välillä.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Tärkeä askel kohti yksinkertaistamista on se, että hallintoviranomaiset sallivat jo nyt tuensaajien hallinnoida hankkeita sähköisesti. ERI-rahastojen täytäntöönpanon käsittelystä tulee täysin sähköistä vuonna 2016. ESR:n osalta tuensaajat voivat käyttää uutta yksinkertaistettua kustannusvaihtoehtoa komission 9. heinäkuuta 2015 hyväksymän delegoidun säädöksen perusteella.

1. ERI-rahastot Yhdistyneessä kuningaskunnassa

ERI-rahastoihin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet

Yhdistyneen kuningaskunnan talous kasvoi 2,8 prosenttia vuonna 2014, mikä on vuoden 2006 jälkeen paras tulos. Vuonna 2015 sen ennustetaan kasvavan 2,5 prosenttia. Työllisyysaste ei ole koskaan ollut näin korkea (73,5 prosenttia). Työttömyysaste on alimmillaan lähes seitsemään vuoteen (5,5 prosenttia) ja laskee edelleen.

Yhdistyneen kuningaskunnan työmarkkinat toimivat kaiken kaikkiaan hyvin, mutta työvoiman tuottavuuden kasvu on verkkaista. Perustaitotasot ovat matalammalla kuin vastaavissa maissa, ja Yhdistyneen kuningaskunnan työmarkkinoita leimaa myös alityöllisyys, tiettyjen ryhmien vähäiset työtunnit ja hidas urakehitys. Lasten köyhyys ja matalatuloiset kotitaloudet muodostavat haasteen, jota aiemmat veroetuusmuutokset saattavat suurentaa. Myös työnteon kannusteet saattavat kärsiä.

Yhdistyneen kuningaskunnan keskeisiä ongelmia on alhainen tuottavuus. ERI-rahastojen avulla voidaan puuttua moniin tuottavuuteen vaikuttaviin tekijöihin lisäämällä pääomaintensiteettiä ja T&K-investointeja (älykäs kasvu) sekä koulutusta ja taitoja (osallistava kasvu). Yhdistynyt kuningaskunta ohjaa jo merkittäviä kotimaisia resursseja Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseen ottaen huomioon asiaa koskevat talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset. Vaikka Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut laajempiin politiikkatavoitteisiin, se ei ole sitoutunut Eurooppa 2020 -tavoitteisiin, ei myöskään niihin, jotka liittyvät työllisyysasteeseen, T&K-menotasoihin, koulutuksen keskeyttämiseen ja korkea-asteen koulutukseen osallistumiseen.

Ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

Vuosina 2014–2020 ERI-rahastoista myönnetään yli 16 miljardia euroa tukea suoraan Eurooppa 2020 -strategian toteutukseen. On odotettavissa, että ERI-rahastoista tehtävillä 1,6 miljardin euron investoinneilla yksityisten R&I-investointien määrä kasvaa 127,5 miljoonaan euroon.

Tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin parantamiseen investoidaan 266 miljoonaa euroa, ja tavoitteena on puuttua markkinoiden selkeästi puutteelliseen toimintaan ja esittää suunniteltuja aloitteita, joilla lisätään paikallista kasvua ja sen laatua sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa yrityksissä.

Pk-yrityksiä tuetaan 2,4 miljardin euron investoinneilla, joilla puututaan kasvun esteisiin muun muassa edistämällä rahoituksen saantia, yritysneuvontaa, toimitusketjun kehittämistä ja alakohtaista tukea (myös maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalalla). Rahoituksen saannin parantaminen on keskeinen painopiste etenkin, kun otetaan huomioon investointeihin käytettävissä olevien varojen vähäisyys eri puolilla Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

Määrärahoilla, joiden suuruus on 1,4 miljardia euroa, autetaan rakentamaan vähähiilisten ympäristöteknologioiden, tavaroiden ja palveluiden markkinat (muun muassa tukemalla innovointia, tekemällä yhteistyötä toimitusketjujen kanssa, hyödyntämällä rahoitusvälineitä ja edistämällä siirtymistä liikennemuodosta toiseen), edistetään energiatehokkuutta (muun muassa yrityksissä ja teollisissa prosesseissa) ja parannetaan energiankulutusta noin 15 500 kotitaloudessa. Investoinneilla tuotetaan 45 158 MW lisää uusiutuvaa energiaa, tuetaan räätälöityjä vähähiilisiä ratkaisuja (kuten älykkäitä kaupunkeja ja kestävää liikkuvuutta) ja vähähiilistä, ympäristöystävällistä julkista liikennettä sekä otetaan käyttöön merten energialähteiden tarjoamat mahdollisuudet.

Noin 4,5 miljardilla eurolla osallistutaan ilmastonmuutospolitiikkojen ja kestävää maankäyttöä ja -hallintaa koskevien painopisteiden toteuttamiseen kohdennettujen maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimien sekä tulvariskien ja rannikoiden eroosioriskien hallinnan kautta. Rahastovaroilla edistetään kalastus- ja vesiviljelyalan kestävää kehitystä. Myös meren ekosysteemejä ja meren biologista monimuotoisuutta parannetaan. Arvioiden mukaan rahastovaroilla voitaisiin auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa määrällä, joka vastaa 554 048 tonnin hiilidioksidipäästöjä.

Yli 360 miljoonan euron rahoituksella parannetaan TEN-T-verkoston toimintaa vähemmän kehittyneillä alueilla.

ESR:n osuus ERI-rahasto-ohjelmista on 45,9 prosenttia (5 148 691 817 euroa). Nuorisotyöllisyysaloitetta voidaan hyödyntää Sisä-Lontoossa, Merseysidessa, Tees Valley & Durhamissa, West Midlandsissa, Lounais-Skotlannissa ja Kingston upon Hullissa, Thurrockin kaupungissa, Nottinghamissa ja Leicesterissä.

Yhdistyneen kuningaskunnan toimintaohjelmien painopisteinä on purkaa esteet, jotka haittaavat työelämään pääsyä ja työelämässä pysymistä ja etenemistä, muun muassa tarjoamalla osaamista lisäävää koulutusta sekä muuta tukea kiinnittäen erityistä huomiota siirtymiin työttömyyden ja työllisyyden välillä. Erityisesti keskitytään muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin sekä nuoriin. Yhdistynyt kuningaskunta myöntää 1,1 miljardia euroa ESR:n kokonaismäärästä (5,1 miljardia euroa) sosiaaliseen osallisuuteen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjumiseen.

Odotettuja tuloksia ovat muun muassa innovatiivisten yritysten osuuden kasvattaminen (mm. pk-yritysten ja akateemisten instituutioiden kytkösten ja British Business Bankin suunnitellun osallistumisen kautta), huippunopean laajakaistan saatavuuden ja käytön lisääminen EU:n digitaalistrategian mukaisesti, vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen, kestävän maankäytön parantaminen maa- ja metsätaloudessa, työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen ja koulutuksen ja osaamisen tason korottaminen.

Rahoitusvälineiden ja alueellisten välineiden käyttö

ERI-rahastovaroilla parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia lisäämällä rahoituksen tarjontaa silloin, kun markkinat toimivat puutteellisesti, sekä perustamalla tukipalveluita. Rahoitusvälineiden mahdollisesta käytöstä ei ole vielä esitetty lopullisia konkreettisia ehdotuksia, koska ennakkoarviointi on vielä käynnissä. Tähän mennessä vaikuttaa kuitenkin siltä, että Yhdistynyt kuningaskunta lisää rahoitusvälineisiin myöntämiään määrärahoja noin 50 prosenttia kauteen 2007–2013 verrattuna, jolloin ne nousevat yli miljardiin euroon. Suurin osa määrärahoista käytetään pk-yritysten tukemiseen, innovointiin ja energiaan. Lisäksi ohjelmissa voidaan tutkia rahoitusvälineiden käyttämistä laajakaista- ja ympäristöinfrastruktuurin rakentamiseen.

Alueelliset kysymykset: Esimerkiksi vähintään 5,4 prosenttia EAKR:n määrärahoista investoidaan kestävään kaupunkikehitykseen Englannin kaupungeissa ja suurkaupunkialueilla. Vähintään viisi prosenttia maaseuturahastosta Yhdistyneen kuningaskunnan maaseudun kehittämisohjelmiin myönnettävästä kokonaisrahoituksesta varataan Leaderin täytäntöönpanoon. EAKR:stä varataan 48,5 miljoonaa euroa ja ESR:stä 58,3 miljoonaa euroa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen tukemiseen Englannissa. Yhdennettyjä alueellisia investointeja käytetään kaupunkien kestävään kehittämiseen sekä välineenä, kun yhdennettyä lähestymistapaa sovelletaan investointeihin vähemmän kehittyneillä Cornwallin ja Isles of Scillyn alueilla. Myös Atlantin aluetta koskeva merialuestrategia on arvokas inspiraationlähde ERI-rahastojen täytäntöönpanossa.

Keskeiset tiedot

2. ERI-rahastojen tuloksellisen ja tehokkaan käytön edellytykset

Yhdistyneen kuningaskunnan hajautetun hallintorakenteen vuoksi yleisten ja temaattisten ennakkoehtojen yksityiskohtainen arviointi on toimitettu ohjelmatasolla. Kaikki yleiset ja temaattiset ennakkoehdot on täytetty.

3. ERI-rahastojen hallinnointi

ERI-rahastojen hyötyjen maksimoimiseksi käytetään erilaisia täydentäviä EU:n (esim. Horisontti 2020) ja kansallisia toimintapoliittisia välineitä. Yhdistynyt kuningaskunta on ottanut käyttöön mekanismeja, joilla varmistetaan koordinointi ERI-rahastojen ja muiden EU:n ja kansallisten välineiden välillä.

4. Yksinkertaistaminen tuensaajien kannalta

Hallintoviranomaiset kehittävät järjestelyjä, jotka koskevat myös kertakorvausten ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisäämistä, varmistaakseen, että tuensaajiin ja hallinnoijiin kohdistuva hallinnollinen taakka vähenee aidosti.

(1)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Itävalta osallistuu.

(2)

 Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Belgia osallistuu.

(3)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Bulgaria osallistuu.

(4)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Kroatia osallistuu.

(5)

 Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Kypros osallistuu.

(6)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Tšekki osallistuu.

(7)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Tanska osallistuu.

(8)

 Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Viro osallistuu.

(9)

 Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Suomi osallistuu.

(10)

 Tämä on ohjelmien asianmukaisten yhteisten tuotosindikaattoreiden yhteissumma, joka antaa arvon tälle indikaattorille.

(11)

Tämä on ohjelmien asianmukaisten yhteisten tuotosindikaattoreiden yhteissumma, joka antaa arvon tälle indikaattorille.

(12)

Euroopan sosiaalirahasto, nuorisotyöllisyysaloite ja tekninen apu.

(13)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Ranska osallistuu.

(14)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Saksa osallistuu.

(15)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Kreikka osallistuu.

(16)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Unkari osallistuu.

(17)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Irlanti osallistuu.

(18)

Mukaan lukien 14 670 000, joka vastaa siirtoa ensimmäisestä pilarista (yläraja).

(19)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Italia osallistuu.

(20)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Latvia osallistuu.

(21)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Liettua osallistuu.

(22)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Luxemburg osallistuu.

(23)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Malta osallistuu.

(24)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Alankomaat osallistuu.

(25)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Puola osallistuu.

(26)

Vuoden 2012 tiedot.

(27)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Portugali osallistuu.

(28)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Romania osallistuu.

(29)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Slovakia osallistuu.

(30)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Slovenia osallistuu.

(31)

Blue ITI (Atlantti-strategia), Mar Menor (Murcia), Cádiz, Extremadura, Teruel.

(32)

Pääasiassa maaseudulla ja rannikkoalueilla mutta myös joillakin tiiviisti asutuilla kaupunkialueilla tietyin edellytyksin.

(33)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Espanja osallistuu.

(34)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Ruotsi osallistuu.

(35)

Tämä on EU:n koko rahoituksen yhteismäärä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmille, joihin Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.12.2015

COM(2015) 639 final

LIITTEET

LIITE III: Yleisarvio täydentävyydestä (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 95 artikla))
LIITE IV: Kumppanuussopimusten ja ohjelmien toimittamis- ja hyväksymisajankohdat

asiakirjaan

Komission tiedonanto

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun - Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi

Liite III: Yleisarvio täydentävyydestä (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 95 artikla)

Täydentävyys on keskeinen periaate koheesiopolitiikassa. Se tarkoittaa sitä, että rahastot (EAKR, ESR, koheesiorahasto) täydentävät jäsenvaltion julkisia tai niihin rinnastettavia rakenteellisia menoja mutta eivät korvaa niitä.

Täydentävyyden tarkistamista on yksinkertaistettu huomattavasti uudella ohjelmakaudella (2014–2020) soveltamalla yksinkertaisesti tärkeintä julkisia investointeja kuvaavaa indikaattoria (eli julkistalouden kiinteän pääoman bruttomuodostusta).

Tämä periaate on nyt sovitettu täysin yhteen EU:n talouden ohjausjärjestelmän kanssa, sillä sen tarkistamisen vertailuperusteena käytetään jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmissaan ilmoittamia tietoja.

Komissio tarkistaa täydentävyysperiaatteen noudattamisen jäsenvaltioissa, joissa vähemmän kehittyneillä alueilla asuu vähintään 15 prosenttia koko väestöstä. Tarkistuksia tehdään vain 14 jäsenvaltiossa, joista 11:ssä kansallisella tasolla (Bulgaria, Tšekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Kroatia) ja 3:ssa alueellisella tasolla (Italia, Kreikka, Slovenia).

Komission antamissa vuotuisissa kasvuselvityksissä on toistuvasti kehotettu parantamaan julkisten menojen rakennetta varmistamalla, että ne ovat paremmin kasvua edistäviä. Täydentävyysperiaate on tärkeä väline tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta, koska sillä varmistetaan, että myös tietty määrä kansallisia varoja investoidaan.

Jäsenvaltiot ovat vahvistaneet ohjelmakauden 2014–2020 tavoitteensa kumppanuussopimuksissaan.

Vuosina 2014–2016 saadaan täydentävyyttä koskevan vaatimuksen ansiosta käyttöön noin 45 miljardia euroa, mikä on noin 2,8 prosenttia asianomaisten jäsenvaltioiden ja alueiden BKT:n keskiarvosta.

Tavoitetaso on korkein Romaniassa, Bulgariassa ja Puolassa, kun taas Kreikan, Italian ja Portugalin sitoumukset ovat alhaisimpia suhteessa niiden BKT:hen 1 .

LIITE IV: Kumppanuussopimusten ja ohjelmien toimittamis- ja hyväksymisajankohdat

(1)

Kreikassa, Italiassa ja Sloveniassa tavoite viittaa julkistalouden kiinteän pääoman bruttomuodostukseen vähemmän kehittyneillä alueilla, koska täydentävyys tarkistetaan alueellisella tasolla (julkistalouden kiinteän pääoman bruttomuodostus vähemmän kehittyneillä alueilla / kansallinen BKT).