Bryssel 30.11.2015

COM(2015) 591 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kertomus yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä hätäapuna Pakistanille annetun asetuksen (EU) N:o 1029/2012 toimivuudesta ja vaikutuksista


KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kertomus yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä hätäapuna Pakistanille annetun asetuksen (EU) N:o 1029/2012 toimivuudesta ja vaikutuksista

1. Johdanto

Osana EU:n vastausta suuressa osassa Pakistania heinäkuusta syyskuuhun vuonna 2010 vaikuttaneisiin tuhoisiin tulviin Eurooppa-neuvosto päätti 16. syyskuuta 2010 antamiensa päätelmien liitteenä olevassa julkilausumassa Pakistanista antaa ministereille tehtäväksi sopia kiireellisesti kattavasta lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpidepaketista Pakistanin elpymisen ja tulevan kehityksen tukemiseksi. Pakettiin kuului muun muassa kunnianhimoisia kauppaa koskevia toimenpiteitä, jotka olivat välttämättömiä talouden elpymiselle ja kasvulle.

Yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä hätäapuna Pakistanille 25 päivänä lokakuuta 2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1029/2012, jäljempänä ’asetus’, Pakistanille myönnettiin tullietuuksia 75 tuotteen osalta. Tullietuudet myönnettiin 49 tuotteelle, joita voitiin tuoda EU:hun tulleitta tai ilman määrällisiä rajoituksia (asetuksen liitteessä I luetellut tuotteet), ja 26 tuotteelle, joihin sovellettiin tullittomia kiintiöitä eli tariffikiintiöitä (asetuksen liitteessä II luetellut tuotteet).

2. Menetelmät

Vaikutuksia kauppaan koskeva analyysi perustuu pääasiassa niiden Pakistanista EU:hun tuotujen tuotteiden tuonnin kehityksen tarkasteluun, joihin sovellettiin yksipuolisia tullietuuksia. Vaikka etuuksia myönnettiin 15. marraskuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2013 väliselle ajalle, analyysissa tarkasteltiin kalenterivuotta 2013, jota verrattiin kolmen edellisen vuoden (2010, 2011 ja 2012) keskimääräiseen tuontiin. Tietojen saatavuuden vuoksi ja niiden vertailun helpottamiseksi käytettiin EU:n 27 jäsenvaltion tietoja (EU27), koska Kroatia liittyi jäseneksi 1. heinäkuuta 2013. Lisäksi tietojen saatavuuteen, luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen liittyvistä syistä analyysi perustuu määrän sijaan arvossa mitattuihin tietoihin. Pääasiallinen lähde EU:n Pakistanista tulevan tuonnin osalta on Eurostat (COMEXT). Vaikutuksia EU:n talouteen ja työpaikkoihin analysoitiin pääasiassa tarkastelemalla tuotantoa ja työllisyyttä koskevia tietoja, jotka perustuivat muun muassa Eurostatin PRODCOM-tietoihin (NACE Rev 2.0). Analyysissa keskitytään myös pääasiassa tekstiili- ja vaatetusalaan, koska suurin osa yksipuolisten tullietuuksien kattamista tuotteista kuului tähän alaan.

Jäljempänä yksipuolisiin tullietuuksiin viitataan lyhenteellä ”ATP”, asetusten kattamiin tuotteisiin ”ATP-nimikkeet” tai ”ATP-tuotteet” tai tarvittaessa ”liitteen I tuotteet” ja ”liitteen II tuotteet”. Taulukoissa mutta myös tekstissä viitataan pääasiassa tuotteen yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodiin. CN-koodeihin liittyvä tuotteen kuvaus esitetään asetuksen vastaavissa liitteissä.



3. Asetuksen toimivuus – Tariffikiintiöiden hallinnointi

Liitteen II tuotteisiin sovellettiin tariffikiintiöitä, joita hallinnoitiin asetuksen 3 artiklan nojalla asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti. Liitteen taulukossa 10 esitetään tariffikiintiöiden käyttö. Vuonna 2013 kiintiö täyttyi kokonaan tai lähes kokonaan seitsemän tariffinimikkeen osalta: 22071000, 41079210, 61033200, 61099020, 61159500, 62046231 ja 64039993. Tariffinimikettä 22071000 lukuun ottamatta näiden seitsemän tariffinimikkeen osalta tuonnin kokonaismäärä ylitti tariffikiintiön, mutta ylimääräiseen, kiintiön ylittävään tuontiin sovellettiin EU:hun tuotaessa suosituimmuustullia (MFN) tai GSP-tullia. Yhden tariffinimikkeen (64039993) osalta tulliton tuonti vaikuttaa ylittäneen hieman tariffikiintiön 1,5 tonnilla tai 0,06 prosentilla tariffikiintiöstä 1 . Tariffikiintiön painotettu keskimääräinen käyttöaste oli vuonna 2012 (15. marraskuuta–31. joulukuuta) 11,3 prosenttia ja vuonna 2013 76,8 prosenttia.

4. Asetuksen vaikutus

4.1 Vaikutukset kauppaan

Pakistan on yleisesti ottaen EU:n 47. suurin kauppakumppani tarkasteltaessa kauppaa kokonaisuutena, 44. suurin tuontikumppani ja 51. suurin vientikumppani. Kaaviossa 1 kuvataan kahdenvälisen kaupan kehitystä kuluneen vuosikymmenen aikana. Siitä nähdään, että kahdenvälinen kauppa on kehittynyt kokonaisuudessaan myönteisesti. Tämän ajanjakson aikana EU:n kauppa on ollut hieman ylijäämäinen vuodesta 2005 vuoteen 2009, ja muuttunut sitten vuodesta 2010 alijäämäiseksi.

Taulukossa 1 esitetään EU27:n kokonaistuonti Pakistanista, ATP-tuotteiden tuonti ja kaikkien muiden tuotteiden tuonti (toisin sanoen kokonaistuonti, josta on vähennetty ATP-tuotteet). Pakistanista EU:hun tuotujen ATP-tuotteiden tuonnin arvo oli vuonna 2013 1,5 miljardia euroa, ja se kasvoi vuonna 2013 348 miljoonaa euroa (31,5 prosenttia) verrattuna vuosien 2010–2012 keskiarvoon. Koska ATP-tuotteiden tuonti EU:hun oli noin 33 prosenttia Pakistanin kokonaistuonnista, voidaan todeta, että ATP-tuotteiden tuonnilla oli merkittävä vaikutus Pakistanin kokonaistuonnin 9,4 prosentin kasvuun vuonna 2013 (kaikkien muiden kuin ATP-tuotteiden tuonti kasvoi vain 1,1 prosenttia).

ATP-tuotteiden kokonaistuonti Pakistanista EU:hun jakautui lähes tasan liitteen I ja liitteen II tuotteiden kesken. Liitteen II tuotteiden tuonti kasvoi keskimäärin hieman enemmän (34 prosenttia) kuin liitteen I tuotteiden (29 prosenttia). Tämä johtui pääasiassa yhden liitteen II tuotteen (22071000, denaturoimaton etyylialkoholi) tuonnin merkittävästä lisäyksestä. Jos tätä tuotetta ei oteta huomioon, liitteen II tuotteiden tuonti kasvoi keskimäärin 25 prosenttia.

Taulukko 1: EU27:n tuonti Pakistanista (tuhatta euroa)

Keskimääräinen tuonti 2010-2012

2013

Muutos euroina

Muutos prosentteina

ATP-nimikkeet prosenttia kokonaismäärästä vuosina 2010–2012

ATP-nimikkeet prosenttia kokonaismäärästä vuonna 2013

Kaikkien tuotteiden kokonaistuonti

4 052 937

4 433 584

380 647

9,4 %

ATP-tuotteiden tuonti

1 107 696

1 456 242

348 546

31,5 %

27,3 %

32,8 %

Liite I

561 415

723 787

162 373

28,9 %

13,9 %

16,3 %

Liite II

546 282

732 455

186 173

34,1 %

13,5 %

16,5 %

Kaikki muut tuotteet

2 945 241

2 977 342

32 101

1,1 %

Lähde: Eurostatin COMEXT-tietoihin perustuva laskelma.

Taulukossa 2 esitetään yhteenveto ATP-etuuksien käytöstä, toisin sanoen tuonti, jossa on tosiasiallisesti hyödynnetty ATP-etuuksia ja muita tariffimenettelyjä. Taulukosta käy ilmi, että keskimäärin 65 prosenttiin ATP-nimikkeiden tuontia sovellettiin ATP-etuuksia. Arvoltaan 942 miljoonan euron suuruinen tuonti, johon sovellettiin ATP-etuuksia, oli 21 prosenttia EU:n kokonaistuonnista Pakistanista vuonna 2013.

Taulukko 2: EU27:n ATP-tuotteiden tuonti Pakistanista erilaisin tariffimenettelyin

(tuhatta euroa)

Keskimääräinen tuonti 2010-2012

2013

ATP-tuotteiden tuonnin osuus vuonna 2013

Osuus kokonaistuonnista vuonna 2013

ATP-nimikkeiden kokonaistuonti

1 107 696

1 456 242

Tuonti ATP-etuuksia hyödyntäen

21 0321

942 374

64,7 %

21,3 %

Tuonti GSP-tullilla

1 024 628

353 499

24,3 %

8,0 %

Tuonti suosituimmuustullilla

76 058

160 369

11,0 %

3,6 %

1 Koskee ainoastaan 15. marraskuuta–31. joulukuuta 2012 myönnettyjä yksipuolisia tullietuuksia.

Lähde: Eurostatin COMEXT-tietoihin perustuva laskelma.

EU:n tuonti maailmasta (EU27:n ulkopuolelta) ja valtioista, joissa sovelletaan samanlaisia tariffietuuksia (yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaisista nollatulleista hyötyvät), esitetään taulukossa 3. Tämä osoittaa, että ATP-nimikkeisiin kuuluvien tuotteiden tuonti Pakistanista menestyi paremmin kuin EU:n tuonti keskimäärin koko maailmasta, mutta huonommin kuin tuonti vastaavista tullietuuksista hyötyvistä valtioista. Yksi todennäköinen selitys GSP-järjestelmän nollatulleista hyötyvistä valtioista tulevan tuonnin nopeaan kasvuun (66,2 prosenttia) on EU:n GSP-järjestelmän alkuperäsääntöjen uudistus (jota sovellettiin 1. tammikuuta 2011 alkaen), jossa sääntöjä löyhennettiin merkittävästi vähiten kehittyneiden maiden osalta, myös tekstiili- ja vaatetusalalla. Kasvu koski pääosin Bangladeshia, jonka osuus GSP-järjestelmän mukaisesta nollatullilla tapahtuvasta tuonnista oli noin 65 prosenttia.



Taulukko 3: EU27:n tuonti maailmasta ja GSP-järjestelmän nollatulleista hyötyvistä valtioista (tuhatta euroa)

Keskimääräinen

2010–2012

2013

Muutos

Pakistanin osuus vuosina 2010–2012

Pakistanin osuus vuonna 2013

Maailma

Tuonti yhteensä

1 530 617 750

1 520 363 786

-0,7 %

0,3 %

0,3 %

Kaikkien ATP-nimikkeiden tuonti

17 431 666

18 238 834

4,6 %

6,4 %

8,0 %

Liite I

11 164 767

11 718 469

5,0 %

5,0 %

6,2 %

Liite II

6 266 899

6 520 365

4,0 %

8,7 %

11,2 %

GSP-järjestelmän nollatulleista hyötyvät valtiot

Kaikkien ATP-nimikkeiden tuonti

994 127

1 652 269

66,2 %

Liite I

188 428

333 394

76,9 %

Liite II

805 699

1 318 875

63,7 %

Lähde: Eurostatin COMEXT-tietoihin perustuva laskelma.

Liitteessä olevissa taulukoissa 11–13 esitetään yksipuolisten tullietuuksien mukaisen tuonnin yksityiskohtaisempi (alakohtainen ja nimikekohtainen) jakautuminen. Näistä ja edellä esitetyistä taulukoista ilmenee, että:

Pakistanin osuus EU:n kokonaistuonnista maailmasta pysyi muuttumattomana 0,3 prosentissa. Pakistanin osuus EU:n ATP-tuotteiden tuonnista yhteensä nousi 6,4 prosentista 8 prosenttiin (ks. taulukko 3). Ennen yksipuolisten tullietuuksien myöntämistä Pakistanin tuonnin osuus oli jo merkittävä tiettyjen tuotteiden osalta – kuuden ATP-tuotteen tuonnin osuus oli yli 50 prosenttia 2 (ks. taulukko 6). Vuonna 2013 kymmenen ATP-järjestelmän kattaman tuotteen osuus tuonnista oli yli 50 prosenttia 3 .

Denaturoimaton etyylialkoholi (22071000) oli tuote, jonka tuonti kasvoi eniten (441 prosenttia), mikä johtuu pääasiassa siitä, että tuotteeseen ei tavallisesti sovelleta GSP-etuuksia ja siihen sovelletaan 19 euron suosituimmuustullia hehtolitraa kohti (ks. taulukot 11 ja 12 liitteessä). Denaturoimattoman etyylialkoholin ATP-järjestelmän mukaista tuontia Pakistanista rajoitettiin tariffikiintiöllä. Myös tekokuituisten filamenttien jakson (ryhmä 54) tuonti kasvoi merkittävästi (85 prosenttia), mutta se oli kuitenkin vain 1,7 prosenttia ATP-etuuksien mukaisen tuonnin arvosta (ks. taulukko 13 liitteessä).

Taulukosta 13 ilmenee, että suurin jakso kokonaistuonnin arvon mukaan ATP-järjestelmässä oli puuvilla (ryhmä 52), jonka tuonti kasvoi 28,8 prosenttia. On todettava, että Pakistan on EU:n toiseksi suurin puuvillan ja puuvillatuotteiden tuoja Turkin jälkeen. Vaatteiden jaksot – ryhmät 61 ja 62 – jotka muodostavat yhteensä noin 34 prosenttia Pakistanin tuonnista ATP-järjestelmässä, kasvoivat 37,4 prosenttia ja 49,8 prosenttia. ATP-järjestelmään kuuluvien ryhmän 63 tuotteiden (muut tekstiilituotteet) tuonti EU:hun kasvoi 6,8 prosenttia.

ATP-järjestelmän yksittäisiä tariffinimikkeitä tarkasteltaessa (ks. erityisesti taulukko 12 liitteessä) havaitaan, että niiden tuonti noudatti yleisesti EU:n maailmasta suuntautuvan tuonnin suuntauksia ja että useimmissa tapauksissa Pakistanin tuonti menestyi paremmin tai huonommin sen mukaan, kasvoiko vai vähenikö tämä tuonti. Tuonti kasvoi 27 tariffinimikkeen osalta yli 40 prosenttia, ja näistä 10 nimikkeen osalta yli 80 prosenttia. Tuonti väheni 18 nimikkeen osalta, ja näistä 12 nimikkeen osalta yli 20 prosenttia.

Taulukon 12 mukaan tuonti kasvoi eniten ryhmien 52 (puuvilla) 4 ja 61 (neulokset) 5 tuotteiden osalta. Samaan aikaan tuonti myös laski eniten tiettyjen puuvillatuotteiden osalta 6 . Myös ryhmän 63 (muut tekstiilituotteet) tuotteiden suurimman osan tuonti laski 7 .

ATP-järjestelmän aiheuttamien EU:n tullitulojen menetysten kokonaismääräksi arvioidaan 84,6 miljoonaa euroa 8 . Tuonnin arvossa mitattuna kymmenen merkittävimmän ATP-tuotteen tuonti muodosti 62 prosenttia menetetyistä tullituloista.

4.2 Vaikutukset EU:n tuotantoon ja työpaikkoihin

Tässä luvussa tarkastellaan ATP-järjestelmän mahdollisia vaikutuksia EU:n talouteen pääasiassa EU:n tuotannon kannalta mitattuna. Analyysi perustuu Eurostatin PRODCOM-tietoihin EU:n valmistusteollisuuden tuotannosta, jonka arvioidaan vastaavan ATP-tuotteita. PRODCOM-tietojen tiettyjen puutteiden vuoksi (esimerkiksi joidenkin jäsenvaltioiden osalta yksityiskohtaiset tiedot ovat salaisia) ja koska yhdistetyn nimikkeistön koodit 8-numerotasolla eivät aina vastaa yksittäisiä NACE-koodeja, jäljempänä esitettyjä lukuja on pidettävä suuntaa-antavina ja ne esitetään yhdistetysti.

Taulukossa 4 esitetään EU27:n tuotanto (myydyn tuotannon arvo) ja työpaikat (kokonaismäärä) valmistusteollisuudessa vuonna 2013 yhteensä (NACE pääluokat C.10–C.32), tekstiiliteollisuudessa (NACE pääluokat C.13 ja C.20.60), vaateteollisuudessa (NACE pääluokka C.14) sekä nahan ja nahkatuotteiden valmistuksessa (NACE pääluokka C.15). Valmistusteollisuuden kokonaistuotannosta näiden kolmen alan tuotannon osuus voidaan nähdä rajallisena, mutta työllisyyden osuus on merkittävämpi.

Taulukko 4: EU27:n tuotanto ja työllisyys valmistusteollisuudessa vuonna 2013 (tuhatta)

Valmistusteollisuuden tuotanto

Valmistusteollisuuden työllisyys

Arvo (euroa)

Osuus kokonaistuotannosta

Määrä

Osuus kokonaistyöllisyydestä

Yhteensä

4 807 491 596

31 537

Tekstiilit

67 574 110

1,4 %

688

2,2 %

Vaatetus

33 111 472

0,7 %

1 176

3,7 %

Nahka

33 338 444

0,7 %

451

1,4 %

Lähde: Eurostatin PRODCOM-tietoihin perustuva laskelma ja työllisyystiedot

Taulukossa 5 kuvataan muutosta EU27:n valmistusteollisuuden tuotannossa ja työpaikoissa vuosina 2010–2013 verrattuna edelliseen vuoteen. Vaikka EU27:n tuotanto kasvoi näillä kolmella alalla vuonna 2013, nahka-alaa lukuun ottamatta työllisyys väheni. Liitteessä olevassa taulukossa 14 esitetään yksityiskohtaisempi erittely EU:n tuotannosta, jonka arvioidaan vastaavan ATP-tuotteita. Työpaikkojen osalta ei voida esittää vastaavaa jakaumaa, koska työllisyystiedot ovat saatavilla vain 2-numeroisina NACE-pääluokkien tasolla.

Taulukko 5: Muutos EU27:n valmistusteollisuuden tuotannossa ja työllisyydessä 2010–2013

Tuotanto

Työpaikat

2011–2010

2012–2011

2013–2012

2011–2010

2012–2011

2013–2012

Yhteensä

8,6 %

1,2 %

1,2 %

-0,1 %

-1,4 %

-1,4 %

Tekstiilit

6,8 %

-1,3 %

1,5 %

-0,9 %

-2,2 %

-2,6 %

Vaatetus

-2,1 %

1,2 %

6,0 %

-4,4 %

-2,9 %

-4,5 %

Nahka

17,2 %

-3,3 %

8,6 %

2,2 %

1,2 %

0,2 %

Lähde: Eurostatin PRODCOM-tiedot ja työllisyystiedot.

Taulukossa 6 kuvataan EU:n markkinat (EU27:n tuotanto ja EU27:n ulkopuolelta tuleva kokonaistuonti, joista vähennetään kokonaisvienti EU27:n ulkopuolelle), joiden arvioidaan vastaavan ATP-tuotteita asetuksen kattamissa yhdistetyn nimikkeistön jaksoissa, ja Pakistanista tuotujen ATP-tuotteiden osuutta.

Taulukko 6: EU27:n ATP-tuotteita koskevat markkinat ja Pakistanista tuotujen tuotteiden osuus CN:n jaksoissa

CN:n jakso

EU27:n ATP-tuotteita koskevat markkinat

(miljardia euroa)

Pakistanista tuotujen ATP-tuotteiden osuus EU:n markkinoista

2010

2011

2012

2013

2010

2011

2012

2013

07 Syötävät kasvit

157

148

159

169

2,7 %

3,2 %

6,9 %

3,6 %

22 Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka

2 255

2 639

3 124

3 178

0,1 %

0,7 %

0,3 %

1,7 %

41 Raakavuodat ja nahat ja nahka

1 214

1 547

1 186

1 400

1,3 %

1,4 %

1,7 %

1,6 %

42 Nahkatavarat

486

523

466

473

15,4 %

16,8 %

19,3 %

20,2 %

52 Puuvilla

2 796

3 260

2 801

3 142

10,5 %

11,5 %

9,7 %

12,8 %

54 Tekokuitufilamentit

1 456

1 851

1 906

1 599

1,0 %

0,7 %

0,6 %

1,6 %

55 Katkotut tekokuidut

578

706

613

616

8,1 %

7,7 %

7,4 %

11,2 %

61 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta

14 471

14 917

14 407

14 566

1,1 %

1,3 %

1,3 %

1,7 %

62 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta

4 327

4 434

3 790

3 906

3,4 %

3,9 %

4,6 %

6,3 %

63 Muut sovitetut tekstiilitavarat

6 826

7 120

5 108

5 134

3,3 %

3,5 %

4,6 %

4,9 %

64 Jalkineet

9 317

9 871

9 630

9 889

0,3 %

0,3 %

0,3 %

0,3 %

Lähde: Eurostatin COMEXT- ja PRODCOM-tietoihin perustuva laskelma.

On vaikea erotella Pakistanista tuotujen ATP-tuotteiden tuonnin mahdollisia vaikutuksia monista muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa EU:n tuotantoon, työllisyyteen ja markkinoihin, kuten esimerkiksi heikko taloudellinen kehitys monissa EU:n jäsenvaltioissa, vaihtokurssit, suhdannevaihtelut, kuluttajien luottamus, korkotaso. Tämän vuoksi onkin vaikea tehdä lopullisia johtopäätöksiä siitä, onko ATP-järjestelmän mukainen tuonti Pakistanista EU:hun vaikuttanut EU:n tuotantoon ja työllisyyteen, varsinkaan tiettyjen alojen tai tuotteiden osalta. Voidaan kuitenkin todeta, että ATP-järjestelmän mukainen tuonti Pakistanista voi vaikuttaa kielteisesti EU:n tuotantoon, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

ATP-tuotteiden tuonti Pakistanista EU:hun kasvoi paljon

Pakistanista tuotujen ATP-tuotteiden osuus EU:n markkinoista kasvoi paljon ja niiden tuonnin osuus EU:n markkinoista on suuri

EU:n tuotannon kasvu oli negatiivinen ja

EU:n suoraan ATP-tuotteiden tuontiin liittyvän tuotannon osuus oli suuri.

Taulukossa 7 esitetään nämä tekijät yhdistetyn nimikkeistön 2-numeroisen jakson tasolla (”EU:n ATP-tuotanto” viittaa ATP-tuotteisiin liittyvään EU:n tuotantoon). Taulukon 7 lukujen tarkastelu ei johda selkeisiin johtopäätöksiin, koska mikään jakso ei täytä kaikkia edellytyksiä.

Esimerkiksi tekokuituisten filamenttien (ryhmä 54), katkottujen tekokuitujen (ryhmä 55) ja muiden vaatteiden kuin neulosten (ryhmä 62) jaksoissa voidaan havaita merkittävää Pakistanista tulevien ATP-tuotteiden tuonnin kasvua ja EU:n tuotannon laskua. Ryhmän 54 osalta ATP-tuotteiden tuonnin osuus markkinoista on kuitenkin rajallinen. Ryhmien 55 ja 62 osalta EU:n tuotannon, johon vaikutus kohdistuu, osuus on rajallinen, kun taas ATP-tuotteiden osuus EU:n markkinoista kasvoi hieman vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012, mutta kasvu oli vaatimatonta.

Ryhmän 42 nahkatavaroiden osalta EU:n tuotanto laski ja tämä yhdistyi ATP-tuotteiden suhteelliseen suureen osuuteen EU:n markkinoista. Ryhmän 42 ATP-tuotteiden tuonnin kasvu oli kuitenkin vähäisempää (ATP-järjestelmän mukaista tuontia rajoitettiin tariffikiintiöllä).

Yleisesti voitaneen päätellä, että Pakistanista tulevien ATP-tuotteiden tuonnin vaikutus EU:n tuotantoon on ollut rajallinen. ATP-tuotteiden tuonti on todennäköisesti osaltaan edistänyt tuonnin aiheuttamaa kilpailua EU:n markkinoilla, erityisesti niissä tuotejaksoissa, joissa Pakistan oli ennestään EU:n merkittävä toimittaja. Tämä mahdollinen tuonnin aiheuttama kilpailun edistäminen on kuitenkin suhteutettava GSP-järjestelmän nollatulleista hyötyvien valtioiden tuonnin paljon merkittävämpään kasvuun.

Taulukko 7: Muutos ja osuudet ATP-tuotteiden tuonnissa, markkinoilla ja ATP-tuotteisiin liittyvässä tuotannossa

CN:n jakso

Muutos Pakistanin ATP-tuotteiden tuonnissa 2013–2012

Pakistanin ATP-tuotteiden tuonnin osuus EU:n markkinoista vuonna 2012

Pakistanin ATP-tuotteiden tuonnin osuus EU:n markkinoista vuonna 2013

Muutos EU:n tuotannossa 2013–2012

EU:n ATP-tuotteiden tuotannon muutos NACE-pääluokassa vuonna 2013

07 Syötävät kasvit

-10,0 %

6,9 %

3,6 %

8,3 %

22 Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka

441,3 %

0,3 %

1,7 %

-2,6 %

41 Raakavuodat ja nahat ja nahka

12,7 %

1,7 %

1,6 %

10,9 %

9,2 %

42 Nahkatavarat

13,2 %

19,3 %

20,2 %

-8,3 %

0,8 %

52 Puuvilla

28,8 %

9,7 %

12,8 %

2,7 %

3,3 %

54 Tekokuitufilamentit

85,0 %

0,6 %

1,6 %

-20,8 %

1,8 %

55 Katkotut tekokuidut

40,9 %

7,4 %

11,2 %

-3,2 %

0,7 %

61 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta

37,4 %

1,3 %

1,7 %

7,2 %

12,5 %

62 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta

49,8 %

4,6 %

6,3 %

-22,9 %

3,8 %

63 Muut sovitetut tekstiilitavarat

6,8 %

4,6 %

4,9 %

-0,2 %

11,0 %

64 Jalkineet

14,0 %

0,3 %

0,3 %

7,0 %

60,7 %

Lähde: Eurostatin COMEX ja PRODCOM-tietoihin perustuva laskelma.

4.3 Vaikutukset työpaikkoihin, köyhyyteen ja kestävään kehitykseen Pakistanissa

Monsuunisateiden aiheuttamia tulvia Pakistanissa heinäkuusta syyskuuhun vuonna 2010 voidaan pitää pahimpana valtiossa koskaan koettuna luonnonkatastrofina. Yhdistyneiden kansakuntien lähteiden mukaan tulvista kärsi noin 20 miljoonaa ihmistä, tuhoja aiheutui ainakin 160 000 neliökilometrin suuruiselle alueelle, joka vastaa 20:tä prosenttia Pakistanin maa-alueesta (yhteensä Bulgarian ja Slovakian kokoinen alue), ja tulvien jälkeen jopa 12 miljoonaa ihmistä oli kiireellisen humanitaarisen avun tarpeessa.

Maailmanpankin, Aasian kehityspankin ja Pakistanin hallituksen alustavassa korjaustarpeiden arviossa tulvien on katsottu aiheuttaneen 10 miljardin dollarin arvosta välitöntä ja välillistä vahinkoa. Avustus- ja jälleenrakennustoimien kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 8,7–10,8 miljardia dollaria (5,8 prosenttia ja 4,5–5,3 prosenttia BKT:sta) 9 . Jos Pakistanin valtio vastaisi yksin jälleenrakennuskustannuksista hajautettuna kolmelle vuodelle, se vastaisi 8–11 prosenttia kokonaismenoista suhteessa valtion 2010–2011 talousarvioon.

Tuhot vaikuttivat pahiten maatalousalaan, jonka osuus vahinkojen arvioiduista kustannuksista on 50 prosenttia. Erityisesti vahinkoa aiheutui riisin ja puuvillan tuotannolle (pahiten kärsineiden Sindhin ja Punjabin maakuntien osuus on lähes 100 prosenttia Pakistanin puuvillan tuotannosta). Korjaustarpeiden arviossa katsottiin, että teollisuusalaan ei niinkään kohdistunut välittömiä vaikutuksia. Teollisuusalan odotettiin kuitenkin kokevan merkittävää vaikutusta puuvillan, sokeriruo'on ja muun sadon menetyksen vuoksi. Tekstiilialan, joka tuottaa noin kolmanneksen valmistusteollisuuden lisäarvosta, odotettiin kohtaavan akuuttia pulaa tuotantopanoksista, koska puuvillaa oli menetetty kaksi miljoonaa paalia.

Pakistanin yleisen talouden kannalta korjaustarpeiden arviossa todettiin, että vuoden 2010 tulvilla odotettiin olevan merkittävä kielteinen vaikutus reaalisen BKT:n kasvuvauhtiin, inflaatioon, julkisen talouden vajeeseen sekä maksutaseeseen 10 . Pakistanin talouden terveydentilasta esitettiin huolia jo ennen tulvia, koska talous kamppailee vakauden palauttamiseksi vuosien 2007/2008 ulkoisten ja sisäisten kriisien jälkeen (ks. taulukko 8).

Taulukko 8: Pakistanin talouden kasvu (prosenttia, heinä–kesäkuu)

Osuus BKT:sta

2009–2010

2010–2011

2011–2012

2012–2013

2013–2014

BKT

2,6

3,6

3,8

3,7

4,0

Maatalous

21,2

0,2

2,0

3,6

2,7

2,7

Puuvillan siementenpoisto

0,6

7,3

-8,5

13,8

-2,9

-1,3

Teollisuus

20,4

3,4

4,5

2,6

4,5

3,6

Valmistus

13,4

1,4

2,5

2,1

4,6

4,5

Palvelu

58,4

3,2

3,9

4,4

5,1

4,4

Lähde: Pakistanin tilastokeskus, Pakistania koskeva talouskatsaus 2014–2015.

EU:n ensisijainen väline tulvatuhoihin vastaamiseksi oli humanitaarinen apu. EU olikin suurin humanitaarisen avun antaja yli 423 miljoonan euron maksusitoumuksineen (joista 150 miljoonaa euroa EU:n talousarviosta ja 273 miljoonaa euroa EU:n jäsenvaltioilta). EU ehdotti myös varhaista jälleenrakennuspakettia Eurooppa-neuvoston 16. syyskuuta 2010 antamien päätelmien mukaisesti tarjotun merkittävän humanitaarisen avun jälkeen. Pakistanin hallitus ilmoitti kuitenkin kansainväliselle yhteisölle, myös EU:lle, että se oli päättänyt ottaa itse kokonaisvastuun tulvan jälkeisestä kunnostuksesta ja jälleenrakentamisesta. Euroopan komissio osoitti humanitaarisen avun lisäksi 225 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön osana Pakistanin monivuotista maaohjelmaa vuosille 2011–2013. Ohjelmassa keskityttiin erityisesti maaseudun kehittämiseen ja koulutukseen. Ohjelmissa tulvan seuraukset otettiin huomioon silloin kun se oli mahdollista ja perusteltua, yhteistyössä Pakistanin hallituksen kanssa. Tässä yhteydessä ATP-järjestelmällä pyrittiin tukemaan Pakistanin talouden elpymistä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä lisäämällä Pakistanin vientiä EU:hun. Pakistanin lisääntyneen viennin EU:n talousarvioon kohdistuva mahdollinen vaikutus voidaan arvioida 84,6 miljoonaksi euroksi menetettyinä tulleina.

Taulukossa 9 esitetään joitain Pakistanin taloudellisen ja inhimillisen kehityksen indikaattoreita verrattuna Etelä-Aasian ja alemman keskitulotason maiden (LMIC) indikaattoreihin. Taulukosta ilmenee, että vaikka monet indikaattorit Pakistanin osalta ovat oikeansuuntaisia, valtio on jäljessä eteläaasialaisista naapurimaistaan ja muista alemman keskitulotason maista. Tämä koskee myös Pakistanin inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), joka oli 0,537 vuonna 2013, minkä vuoksi valtio kuuluu alhaisen HD-indeksin maiden ryhmään ja sijoittuu alle Etelä-Aasian maiden 0,588 keskiarvon. Pakistan on HD-indeksin mukaan sijalla 146 kaikkiaan 183 valtiosta.

Taulukko 9: Pakistanin, Etelä-Aasian ja alemman keskitulotason maiden kehityksen indikaattorit

Pakistan

Etelä-Aasia

LMIC

2010

2013

2010

2013

2010

2013

BKT:n kasvu (% vuodessa)

1,6

4,4

9,1

6,6

7,6

5,8

BKT henkeä kohti (kiinteä hinta 2005 US$)

748

790

940

1 077

1 139

1 273

BKT:n kasvu henkeä kohti (% vuodessa)

-0,2

2,7

7,7

5,2

6,0

4,3

BKTL henkeä kohti (kiinteä hinta 2011 US$)

4 380,2

4 679,9

4 259,1

4 866,0

5 239,6

5 859,0

Kauppa (% BKT:sta)

32,9

33,1

46,3

50,7

56,9

58,4

Suorat ulkomaiset sijoitukset, nettomäärä (% BKT:sta)

1,1

0,6

1,5

1,4

2,2

2,1

Väestönkasvu (% vuodessa)

1,8

1,7

1,3

1,3

1,5

1,5

Syntymähetken elinajanodote, yhteensä (vuosia)

66,1

66,6

66,1

66,9

65,7

66,4

Lukutaitoisuusaste, aikuiset yhteensä (% 15 vuotta täyttäneistä)

55,4

61,4

70,6

Köyhyysaste 1,25 dollaria päivässä (OVP) (% väestöstä)

12,7

29,0

25,2

Köyhyysaste 2 dollaria päivässä (OVP) (% väestöstä)

50,7

64,7

54,5

Ensimmäisen asteen opintojen suorittamisaste, yhteensä (% ikäryhmästä)

66,9

73,1

90,5

91,2

Alemman perusasteen oppilasmäärän suhde alemman perusasteen oppilaiden ikäiseen väestöön (% brutto)

94,8

92,1

110,4

105,7

Lähde: Maailmanpankki, maailman kehitysindikaattorit.

Erityisesti työllisyyden osalta Kansainvälisen työjärjestön (ILO) laatimassa Pakistanin ihmisarvoista työtä koskevassa maaraportissa esitetään (saatavilla olevien tietojen mukaisesti) kattava katsaus tilanteesta ja kehityksestä Pakistanissa tutkittujen kymmenen ihmisarvoisen työn indikaattorin osalta 11 . Pakistan oli hieman edistynyt kaudella 2001–2013 valtaosassa indikaattoreita, joita kyettiin arvioimaan, niin miesten kuin naisten osalta. Sukupuolten välinen toisinaan merkittävä kuilu asettaa kuitenkin edelleen naiset heikompaan asemaan. Liitteessä olevassa taulukossa 15 kuvataan työssäkäyvien määrää ja työssäkäyvien suhdetta väestöön (työssäkäyvien osuus työikäisistä) Pakistanissa ja sen maakunnissa, ja siitä käy ilmi, että työllisyysasteet ovat hieman laskeneet. Liitteessä olevassa taulukossa 16 esitetään keskimääräinen reaalikuukausitulo Pakistanissa ja sen maakunnissa.

Vaikka nämä tiedot antavat jonkinlaisen käsityksen työllisyyttä ja sosiaalisia oloja koskevasta tilanteesta Pakistanissa, täsmällisempää tietoa esimerkiksi työllisyydestä ja palkoista tekstiiliteollisuudessa joko kansallisella tai maakuntien tasolla ei ole saatavilla. Tekstiiliteollisuudella on kuitenkin merkittävä asema Pakistanin taloudessa. Pakistanin valtiovarainministeriön mukaan tekstiiliteollisuuden osuus BKT:sta on noin kahdeksan prosenttia, sen osuus valtion kokonaisvientituloista on 50–60 prosenttia, valmistusteollisuudesta 46 prosenttia ja valmistusteollisuuden työpaikoista 38 prosenttia.

Pakistanin talous on osoittautunut joustavaksi ja viime aikoina on nähty merkkejä elpymisestä (ks. edellä taulukko 8), vaikka talouteen kohdistuukin edelleen merkittäviä haasteita muun muassa jatkuvan energiapulan ja epävarman turvallisuustilanteen vuoksi 12 . On kuitenkin vaikea tehdä lopullisia johtopäätöksiä ATP-järjestelmän mahdollisista vaikutuksista kasvuun, työpaikkoihin ja köyhyyteen Pakistanissa. Tuoreita ja relevantteja tietoja yksityiskohtaisempaa analyysia varten ei ole saatavilla. Erityisesti on vaikeaa erotella ATP-järjestelmän mahdollisia vaikutuksia muista kasvuun, työllisyyteen ja kestävään kehitykseen Pakistanissa vaikuttavista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Ottaen huomioon EU:n osuuden Pakistanista viennistä maailmalle, erityisesti tekstiili- ja vaatetusalan viennistä, ja tekstiiliteollisuuden suhteellisen merkityksen Pakistanin teollisuudelle, myös työllisyydelle, on kuitenkin mahdollista, että ATP-järjestelmä on edistänyt talouden elpymistä. Tätä vaikuttaa tukevan jossain määrin se, että EU:n tuonti Pakistanista kokonaisuudessaan ja pääasiallisilla vientialoilla elpyi hieman vuoden 2007/2008 talouskriisin jälkeen, väheni tai pysyi samana vuonna 2012, mutta elpyi jälleen vuonna 2013 (ks. kaavio 4).

5. Päätelmät

Pakistanille myönnetyt yksipuoliset tullietuudet olivat osa EU:n toimenpiteitä Pakistanin auttamiseksi lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin elpymisessä valtion historian pahimmiksi katsottujen tulvien tuhoisista vaikutuksista. Tässä ennenäkemättömässä tilanteessa yksipuolisilla tullietuuksilla pyrittiin vauhdittamaan Pakistanin vientiä sen tulevan talouskehityksen edistämiseksi tarjoamalla kestoltaan rajallisia tullivähennyksiä Pakistanin keskeisille vientituotteille siten, että niillä olisi vain rajallinen kielteinen vaikutus EU:n kotimarkkinoilla.

On joitakin viitteitä siitä, että yksipuolisilla tullietuuksilla päästiin Pakistanin talouden elpymistä tukevaan tavoitteeseen. Saatavilla olevat tiedot osoittavat myös, että vaikutus EU:n tuotantoon on ollut vähäinen. ATP-tuotteiden tuonti Pakistanista on silti saattanut osaltaan edistää tuonnin aiheuttamaa kilpailua EU:n markkinoilla, erityisesti tietyillä aloilla, joilla Pakistan oli ennestään EU:n markkinoiden merkittävä toimittaja. Tuonnin aiheuttaman kilpailun lisääntymiseen on kuitenkin todennäköisesti vaikuttanut enemmän GSP-järjestelmän nollatulleista hyötyvien valtioiden tuonnin paljon merkittävämpi lisääntyminen. Ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä lopullisia johtopäätöksiä vaikutuksista, joita ATP-järjestelmällä on saattanut olla EU:n talouteen tai työpaikkoihin taikka uusien työpaikkojen syntymiseen, köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen Pakistanissa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että on vaikea erotella ATP-järjestelmän vaikutuksia muista merkittävistä tekijöistä, kuten EU:n ja Pakistanin yleisestä taloustilanteesta, suhdannevaihteluista, vaihtokursseista, teollisuus- ja työllisyyspolitiikasta ja ohjelmista. Täsmällisten ja relevanttien tietojen puute, erityisesti Pakistanin työllisyydestä ja palkoista, on myös ollut rajoittava tekijä.

* * *

(1)

Tämän arvioidaan olevan arvoltaan 16 000 euroa, jolloin kannettavien tullien määrä olisi 1 300 euroa.

(2)

 52082219, 52091200, 52091900, 52111200, 54078100 ja 55134100.

(3)

52081219, 52081300, 52082219, 52082296, 52091200, 52091900, 52111200, 54078100, 55132100 ja 55134100.

(4)

 Esimerkiksi: 52081219, 52082296, 52092200, 52092900 ja 52093200.

(5)

Esimerkiksi: 61012090, 61034200, 61099020 ja 61112090.

(6)

Esimerkiksi: 52052300, 52052400, 52081190, 52081216, 52082190, 52085100 ja 52093900.

(7)

Esimerkiksi: 63039100, 63039990 ja 63049200.

(8)

Menetettyihin tullituloihin on suhtauduttava varauksella, sillä ne perustuvat sellaisten ATP-tuotteiden tuontiin, joita ei kenties olisi tuotu ilman myönnettyä yksipuolista etuuskohtelua.

(9)

  http://www.adb.org/sites/default/files/linked-documents/44372-01-pak-oth-02.pdf  

(10)

Pakistan teki syyskuussa 2013 IMF:n kanssa 6,64 miljardin dollarin laajennetun talousjärjestelyn, jolla pyrittiin auttamaan taloutta käynnistymään uudelleen, ehkäisemään maksutasekriisiä ja vahvistamaan varantoja, pienentämään julkisen talouden vajetta sekä käynnistämään kattavat rakenneuudistukset investointien ja kasvun vauhdittamiseksi.

(11)

  http://www.ilo.org/islamabad/whatwedo/publications/WCMS_316668/lang--en/index.htm  

(12)

Pakistanin talouskatsauksen 2014–2015 lukujen mukaan terrori-iskujen on arvioitu aiheuttaneen taloudelle vuosittain keskimäärin 13 miljardin dollarin menetykset varainhoitovuosien 2010–2011 ja 2013–2014 välillä.


Bryssel 30.11.2015

COM(2015) 591 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kertomus yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä hätäapuna Pakistanille annetun asetuksen (EU) N:o 1029/2012 toimivuudesta ja vaikutuksista


LIITE

Taulukko 10: EU27 ATP-tuotteiden tuonti Pakistanista tariffikiintiöllä (tonnia)

Tuote

2012

2013

Tuonti yhteensä

ATP-tuonti

Tariffikiintiö

Tariffikiintiön käyttöaste

Tuonti yhteensä

ATP-tuonti

Tariffikiintiö

Tariffikiintiön käyttöaste

22071000

3 032,02

2 952,01

18 750,00

16 %

74 716,98

74 695,66

75 000,00

100 %

41079210

479,17

9,96

89,00

11 %

729,88

353,10

356,00

99 %

41079910

400,13

0,00

90,25

0 %

220,34

144,34

361,00

40 %

42032100

993,95

7,99

361,75

2 %

1 068,89

259,53

1 447,00

18 %

42032910

4 269,71

48,60

1 566,50

3 %

4 682,10

3 216,85

6 266,00

51 %

42032990

654,53

9,89

198,25

5 %

623,19

323,43

793,00

41 %

52052300

1 101,29

0,34

1 790,00

0 %

1 509,93

1 401,53

7 160,00

20 %

52052400

674,68

14,40

1 276,25

1 %

401,97

298,87

5 105,00

6 %

52083900

998,59

7,33

421,25

2 %

1 366,25

1 086,63

1 685,00

64 %

52093900

1 820,27

0,00

689,25

0 %

328,90

250,38

2 757,00

9 %

55095300

5 733,63

203,92

3 061,00

7 %

6 234,29

5 989,51

12 244,00

49 %

61033200

1 142,18

104,19

249,75

42 %

1 333,16

940,00

999,00

94 %

61034200

1 798,83

96,12

568,75

17 %

3 119,10

1 783,72

2 275,00

78 %

61072100

375,57

20,57

167,50

12 %

643,35

410,07

670,00

61 %

61083100

724,38

29,52

374,50

8 %

989,07

679,88

1 498,00

45 %

61099020

700,30

11,70

297,50

4 %

1 554,96

1 172,83

1 190,00

99 %

61112090

746,15

49,07

153,50

32 %

840,70

576,99

614,00

94 %

61159500

8 902,61

340,16

2 263,00

15 %

12 574,46

8 846,62

9 052,00

98 %

62046231

9 913,46

464,74

1 892,75

25 %

13 189,98

7 474,00

7 571,00

99 %

62114290

312,07

0,47

96,50

0 %

287,89

77,86

386,00

20 %

63026000

29 814,76

713,74

9 602,00

7 %

35 074,24

27 826,68

38 408,00

72 %

63029100

6 447,74

159,68

2 499,25

6 %

6 371,77

5 063,23

9 997,00

51 %

64039993

245,61

12,51

60,50

21 %

434,36

243,48

242,00

101 %

64039996

962,47

29,85

363,25

8 %

1 124,29

839,02

1 453,00

58 %

64039998

765,21

27,00

172,75

16 %

724,87

593,98

691,00

86 %

Lähde: Eurostat Comext.



Taulukko 11: EU27:n ATP-järjestelmän mukainen tuonti Pakistanista (tuhatta euroa)

Liite

Tuote

Tullit

Tuonti

MFN-kohtelu

GSP

ATP1

Yhteensä keskimäärin 2010–2012

ATP

20122

Yhteensä

2013

ATP

2013 

Menetetyt tullit

Liite I

07123900

12,8 %

9,3 %

0 %

6 684

0

6 014

29

4

52051200

4,0 %

3,2 %

0 %

13 657

216

20 676

16 417

529

52052200

4,0 %

3,2 %

0 %

18 864

395

17 346

14 972

490

52053200

4,0 %

3,2 %

0 %

15 294

218

17 110

13 615

443

52054200

4,0 %

3,2 %

0 %

3 679

50

3 892

3 423

112

52081190

8,0 %

6,4 %

0 %

9 104

96

6 193

4 900

320

52081216

8,0 %

6,4 %

0 %

5 593

11

3 603

2 416

155

52081219

8,0 %

6,4 %

0 %

30 548

753

64 630

52 321

3 402

52081300

8,0 %

6,4 %

0 %

16 392

283

21 074

15 648

1 035

52081900

8,0 %

6,4 %

0 %

26 659

591

40 510

34 632

2 264

52082190

8,0 %

`6,4 %

0 %

5 683

35

2 958

2 127

138

52082219

8,0 %

6,4 %

0 %

7 255

143

11 485

9 746

634

52082296

8,0 %

6,4 %

0 %

3 936

9

8 284

5 166

333

52082900

8,0 %

6,4 %

0 %

8 795

74

12 553

10 665

688

52085100

8,0 %

6,4 %

0 %

3 400

49

2 355

930

63

52085200

8,0 %

6,4 %

0 %

15 533

330

22 823

17 654

1 166

52085990

8,0 %

6,4 %

0 %

4 823

48

5 165

3 217

212

52091100

8,0 %

6,4 %

0 %

15 294

105

17 711

9 081

608

52091200

8,0 %

6,4 %

0 %

31 693

309

35 515

28 963

1 873

52091900

8,0 %

6,4 %

0 %

22 379

629

26 028

21 527

1 430

52092200

8,0 %

6,4 %

0 %

6 000

255

12 791

8 235

551

52092900

8,0 %

6,4 %

0 %

5 063

210

12 587

9 364

633

52093200

8,0 %

6,4 %

0 %

5 773

233

15 656

12 673

829

52111200

8,0 %

6,4 %

0 %

6 070

3

6 662

5 856

375

54078100

8,0 %

6,4 %

0 %

9 941

171

20 356

17 804

1 152

54078200

8,0 %

6,4 %

0 %

3 526

0

4 560

2 010

130

55131120

8,0 %

6,4 %

0 %

8 379

103

13 977

9 534

623

55132100

8,0 %

6,4 %

0 %

12 838

52

18 322

11 992

779

55134100

8,0 %

6,4 %

0 %

11 893

255

20 085

14 816

969

61012090

12,0 %

9,6 %

0 %

7 171

110

16 424

7 253

671

61121200

12,0 %

9,6 %

0 %

3 825

66

5 428

2 406

240

61161020

8,0 %

6,4 %

0 %

16 727

209

19 297

12 385

811

61161080

8,9 %

7,1 %

0 %

21 629

154

21 682

14 032

1 016

61169200

8,9 %

7,1 %

0 %

23 049

368

23 077

17 103

1 248

61169300

8,9 %

7,1 %

0 %

8 478

100

10 772

5 138

376

62019300

12,0 %

9,6 %

0 %

6 052

132

13 437

5 912

591

62034319

12,0 %

9,6 %

0 %

5 778

27

9 066

3 369

332

62042280

12,0 %

9,6 %

0 %

6 517

35

6 444

2 972

291

62046290

12,0 %

9,6 %

0 %

9 165

52

12 810

7 474

727

62079100

12,0 %

9,6 %

0 %

11 317

137

13 662

8 748

858

Liite I

62089100

12,0 %

9,6 %

0 %

6 764

45

10 333

5 873

572

62114310

12,0 %

9,6 %

0 %

3 985

93

5 077

2 687

270

62160000

7,6 %

6,0 %

0 %

10 010

239

10 915

4 921

326

63039100

12,0 %

9,6 %

0 %

23 112

2

17 015

3 561

343

63039290

12,0 %

9,6 %

0 %

18 081

0

21 943

2 670

258

63039990

12,0 %

9,6 %

0 %

4 489

0

3 090

542

52

63049200

12,0 %

9,6 %

0 %

6 712

9

5 548

1 990

192

63071090

7,7 %

6,1 %

0 %

11 813

38

15 822

6 472

400

63079099

6,3 %

5,0 %

0 %

21 995

21

19 688

5 298

269

Liite I yhteensä

0 %

561 415

7 462

732 455

480 538

31 780

Liite II

22071000

19,2 €/hl

19,2 €/hl

0 %

9 890

1 808

53 537

52 582

17 912

41079210

5,5 %

2,0 %

0 %

11 169

68

17 073

8 619

191

41079910

6,5 %

3,0 %

0 %

8 391

0

4 976

3 415

103

42032100

9,0 %

5,5 %

0 %

15 373

109

15 388

4 378

260

42032910

9,0 %

5,5 %

0 %

51 811

644

63 429

38 295

2 186

42032990

7,0 %

3,5 %

0 %

17 014

0

16 532

7 340

274

52052300

4,0 %

3,2 %

0 %

10 341

2

5 650

5 059

164

52052400

4,0 %

3,2 %

0 %

6 749

71

1 717

1 250

43

52083900

8,0 %

4,5 %

0 %

5 019

12

5 933

3 728

171

52093900

8,0 %

4,5 %

0 %

9 363

0

2 190

1 340

61

55095300

4,0 %

3,2 %

0 %

15 665

265

16 320

15 306

501

61033200

12,0 %

9,6 %

0 %

8 466

309

11 038

3 859

401

61034200

12,0 %

9,6 %

0 %

18 474

449

30 253

14 668

1 467

61072100

12,0 %

9,6 %

0 %

3 565

37

4 879

2 934

301

61083100

12,0 %

9,6 %

0 %

7 669

83

8 772

4 909

484

61099020

12,0 %

9,6 %

0 %

6 634

45

12 238

6 631

650

61112090

12,0 %

9,6 %

0 %

6 518

467

10 721

7 098

780

61159500

12,0 %

9,6 %

0 %

51 619

2 236

78 070

57 213

5 744

62046231

12,0 %

9,6 %

0 %

101 010

4 249

161 377

86 081

8 731

62114290

12,0 %

9,6 %

0 %

3 544

3

2 823

469

46

63026000

12,0 %

9,6 %

0 %

124 402

1 504

145 489

98 899

9 722

63029100

12,0 %

9,6 %

0 %

27 171

322

25 268

17 174

1 733

64039993

8,0 %

4,5 %

0 %

2 827

114

4 630

2 599

124

64039996

8,0 %

4,5 %

0 %

11 339

317

12 102

7 540

361

64039998

7,0 %

3,5 %

0 %

12 259

455

13 384

10 452

387

Liite II yhteensä

546 282

13 569

723 787

461 836

52 796

Kaikki kohdat yhteensä

1 107 696

21 032

1 456 242

942 374

84 576

1. Liitteen II tuotteiden osalta vain asetuksessa vahvistettuina tullittomina kiintiöinä.

2. Koskee ajanjaksoa 15. marraskuuta – 31. joulukuuta 2012.

Lähde: Eurostat Comext.

Taulukko 12: ATP-tuotteiden tuontia Pakistanista koskevat suhteelliset indikaattorit

Liite

Tuote

Osuus ATP-tuotteiden kokonaistuonnista

ATP-järjestelmän käyttö vuonna 2013

GSP-järjestelmän käyttö vuonna 2013

Muutos Pakistanin tuonnissa 2013/2010–2012

Muutos maailman tuonnissa 2013/2010–2012

Pakistanin osuus EU:n tuonnista maailmalta 2010–2012

Pakistanin osuus EU:n tuonnista maailmalta 2013

Liite I

07123900

0,0 %

0,5 %

0,9 %

-10,0 %

14,2 %

10,4 %

8,2 %

52051200

1,7 %

79,4 %

15,5 %

51,4 %

4,8 %

10,7 %

15,4 %

52052200

1,6 %

86,3 %

11,5 %

-8,0 %

8,0 %

15,8 %

13,5 %

52053200

1,4 %

79,6 %

14,7 %

11,9 %

14,5 %

28,4 %

27,8 %

52054200

0,4 %

88,0 %

11,4 %

5,8 %

-6,2 %

21,1 %

23,8 %

52081190

0,5 %

79,1 %

14,2 %

-32,0 %

-28,3 %

16,5 %

15,6 %

52081216

0,3 %

67,0 %

18,4 %

-35,6 %

-14,0 %

15,1 %

11,3 %

52081219

5,6 %

81,0 %

10,3 %

111,6 %

64,7 %

39,6 %

50,9 %

52081300

1,7 %

74,3 %

21,6 %

28,6 %

5,2 %

49,4 %

60,3 %

52081900

3,7 %

85,5 %

11,1 %

52,0 %

26,6 %

37,2 %

44,7 %

52082190

0,2 %

71,9 %

23,1 %

-47,9 %

-38,7 %

27,4 %

23,3 %

52082219

1,0 %

84,9 %

13,7 %

58,3 %

52,0 %

79,2 %

82,5 %

52082296

0,5 %

62,4 %

19,7 %

110,5 %

12,0 %

36,1 %

67,7 %

52082900

1,1 %

85,0 %

11,3 %

42,7 %

6,9 %

26,6 %

35,6 %

52085100

0,1 %

39,5 %

58,2 %

-30,7 %

-6,7 %

27,1 %

20,1 %

52085200

1,9 %

77,4 %

21,1 %

46,9 %

40,1 %

27,2 %

28,6 %

52085990

0,3 %

62,3 %

33,7 %

7,1 %

-6,5 %

15,7 %

18,0 %

52091100

1,0 %

51,3 %

15,4 %

15,8 %

-0,1 %

42,0 %

48,7 %

52091200

3,1 %

81,6 %

13,7 %

12,1 %

8,8 %

70,1 %

72,2 %

52091900

2,3 %

82,7 %

16,3 %

16,3 %

17,7 %

51,0 %

50,4 %

52092200

0,9 %

64,4 %

31,7 %

113,2 %

55,7 %

27,9 %

38,2 %

52092900

1,0 %

74,4 %

22,2 %

148,6 %

33,4 %

22,8 %

42,5 %

52093200

1,3 %

80,9 %

16,1 %

171,2 %

36,1 %

19,5 %

38,9 %

52111200

0,6 %

87,9 %

8,4 %

9,8 %

9,3 %

89,7 %

90,1 %

54078100

1,9 %

87,5 %

7,4 %

104,8 %

59,2 %

67,2 %

86,5 %

54078200

0,2 %

44,1 %

24,3 %

29,3 %

9,8 %

13,3 %

15,6 %

55131120

1,0 %

68,2 %

23,9 %

66,8 %

11,3 %

25,4 %

38,1 %

55132100

1,3 %

65,5 %

20,7 %

42,7 %

8,9 %

42,0 %

55,0 %

55134100

1,6 %

73,8 %

23,8 %

68,9 %

55,2 %

80,6 %

87,7 %

61012090

0,8 %

44,2 %

24,9 %

129,1 %

2,9 %

6,7 %

14,9 %

61121200

0,3 %

44,3 %

24,8 %

41,9 %

-13,6 %

2,4 %

3,9 %

61161020

1,3 %

64,2 %

25,7 %

15,4 %

12,1 %

7,8 %

8,0 %

61161080

1,5 %

64,7 %

24,0 %

0,2 %

0,1 %

10,4 %

10,5 %

61169200

1,8 %

74,1 %

18,3 %

0,1 %

-5,8 %

42,2 %

44,8 %

61169300

0,5 %

47,7 %

39,7 %

27,0 %

1,9 %

4,6 %

5,7 %

62019300

0,6 %

44,0 %

34,8 %

122,0 %

7,1 %

0,5 %

1,1 %

62034319

0,4 %

37,2 %

39,4 %

56,9 %

6,1 %

1,3 %

1,9 %

62042280

0,3 %

46,1 %

41,3 %

-1,1 %

-9,3 %

28,6 %

31,2 %

62046290

0,8 %

58,3 %

34,1 %

39,8 %

4,0 %

2,9 %

3,9 %

62079100

0,9 %

64,0 %

29,0 %

20,7 %

-13,1 %

23,6 %

32,8 %

Liite I

62089100

0,6 %

56,8 %

28,5 %

52,8 %

-1,2 %

7,6 %

11,7 %

62114310

0,3 %

52,9 %

40,4 %

27,4 %

-8,5 %

4,7 %

6,6 %

62160000

0,5 %

45,1 %

37,5 %

9,0 %

-1,1 %

5,5 %

6,0 %

63039100

0,4 %

20,9 %

44,0 %

-26,4 %

-21,0 %

17,5 %

16,3 %

63039290

0,3 %

12,2 %

43,6 %

21,4 %

1,4 %

4,1 %

4,9 %

63039990

0,1 %

17,5 %

19,7 %

-31,2 %

-25,6 %

6,4 %

6,0 %

63049200

0,2 %

35,9 %

59,5 %

-17,3 %

-2,5 %

6,8 %

5,8 %

63071090

0,7 %

40,9 %

28,0 %

33,9 %

2,6 %

10,7 %

14,0 %

63079099

0,6 %

26,9 %

53,1 %

-10,5 %

1,4 %

2,1 %

1,9 %

Liite I yhteensä

51,0 %

65,6 %

22,3 %

30,5 %

4,0 %

9,0 %

11,2 %

Liite II

22071000

5,6 %

98,2 %

0,0 %

441,3 %

70,5 %

3,8 %

11,9 %

41079210

0,9 %

50,5 %

46,1 %

52,9 %

15,3 %

6,5 %

8,6 %

41079910

0,4 %

68,6 %

29,9 %

-40,7 %

-38,9 %

10,8 %

10,5 %

42032100

0,5 %

28,4 %

62,5 %

0,1 %

-1,5 %

36,9 %

37,5 %

42032910

4,1 %

60,4 %

31,6 %

22,4 %

12,2 %

18,9 %

20,6 %

42032990

0,8 %

44,4 %

43,7 %

-2,8 %

-12,7 %

13,1 %

14,6 %

52052300

0,5 %

89,5 %

9,6 %

-45,4 %

12,1 %

7,8 %

3,8 %

52052400

0,1 %

72,8 %

21,7 %

-74,6 %

-5,3 %

8,2 %

2,2 %

52083900

0,4 %

62,8 %

26,9 %

18,2 %

-21,1 %

6,6 %

9,9 %

52093900

0,1 %

61,2 %

22,9 %

-76,6 %

-13,2 %

12,2 %

3,3 %

55095300

1,6 %

93,8 %

4,4 %

4,2 %

1,9 %

18,3 %

18,7 %

61033200

0,4 %

35,0 %

32,7 %

30,4 %

16,6 %

18,6 %

20,8 %

61034200

1,6 %

48,5 %

39,6 %

63,8 %

18,6 %

7,3 %

10,1 %

61072100

0,3 %

60,1 %

23,9 %

36,9 %

-5,4 %

1,6 %

2,3 %

61083100

0,5 %

56,0 %

26,2 %

14,4 %

-11,4 %

1,7 %

2,2 %

61099020

0,7 %

54,2 %

30,8 %

84,5 %

28,5 %

0,4 %

0,6 %

61112090

0,8 %

66,2 %

23,3 %

64,5 %

-1,8 %

0,5 %

0,8 %

61159500

6,1 %

73,3 %

21,5 %

51,2 %

6,2 %

5,6 %

8,0 %

62046231

9,1 %

53,3 %

38,9 %

59,8 %

2,8 %

6,9 %

10,8 %

62114290

0,0 %

16,6 %

67,0 %

-20,4 %

-21,6 %

2,4 %

2,5 %

63026000

10,5 %

68,0 %

14,9 %

17,0 %

1,2 %

16,2 %

18,7 %

63029100

1,8 %

68,0 %

20,1 %

-7,0 %

-4,6 %

16,2 %

15,8 %

64039993

0,3 %

56,1 %

37,6 %

63,8 %

-15,9 %

0,6 %

1,1 %

64039996

0,8 %

62,3 %

23,9 %

6,7 %

-1,0 %

1,1 %

1,2 %

64039998

1,1 %

78,1 %

15,4 %

9,2 %

-1,2 %

1,2 %

1,4 %

Liite II yhteensä

49,0 %

63,8 %

26,3 %

32,5 %

5,0 %

4,9 %

6,2 %

Kaikki kohdat yhteensä

100,0 %

64,7 %

24,3 %

31,5 %

4,6 %

6,4 %

8,0 %

Lähde: Eurostatin COMEXT-tietoihin perustuva laskelma.

Taulukko 13: ATP-tuotteiden tuonti Pakistanista CN:n 2-numeroisen jakson tasolla (tuhatta euroa)

Jakson kokonaistuonti Pakistanista

Jakson ATP-nimikkeiden tuonti Pakistanista

ATP-tuotteiden osuus jakson kokonaistuonnista

Osuus ATP-tuotteiden kokonaistuonnista

Osuus Pakistanin kokonaistuonnista

Pakistanin osuus EU:n tuonnista maailmasta (jakson ATP-nimikkeet)

Muutos 2013/2010–2012

Jakso

Keskiarvo 2010-2012

2013

Keskiarvo 2010-2012

2013

Keskiarvo 2010-2012

2013

2013

2013

2013

Yhteensä1

ATP

07 Syötävät kasvit

9 738

10 456

6 684

6 014

68,6 %

57,5 %

0,4 %

0,1 %

8,2 %

45,4 %

-10,0 %

22 Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka

16 649

61 237

9 890

53 537

59,4 %

87,4 %

3,7 %

1,2 %

11,9 %

13,9 %

441,3 %

41 Raakavuodat ja nahat ja nahka

80 664

97 989

19 560

22 048

24,2 %

22,5 %

1,5 %

0,5 %

8,9 %

24,3 %

12,7 %

42 Nahkatavarat

283 531

313 620

84 197

95 348

29,7 %

30,4 %

6,5 %

2,2 %

20,6 %

9,5 %

13,2 %

52 Puuvilla

520 764

528 745

312 958

403 099

60,1 %

76,2 %

27,7 %

9,1 %

27,6 %

-39,5 %

28,8 %

54 Tekokuitufilamentit

18 779

27 502

13 467

24 916

71,7 %

90,6 %

1,7 %

0,6 %

47,3 %

-51,3 %

85,0 %

55 Katkotut tekokuidut

146 262

141 701

48 774

68 704

33,3 %

48,5 %

4,7 %

1,5 %

38,2 %

-25,1 %

40,9 %

61 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta

480 773

584 756

183 825

252 652

38,2 %

43,2 %

17,3 %

5,7 %

4,1 %

11,8 %

37,4 %

62 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta

684 861

797 656

164 142

245 945

24,0 %

30,8 %

16,9 %

5,5 %

6,1 %

6,0 %

49,8 %

63 Muut sovitetut tekstiilitavarat

956 563

972 561

237 773

253 863

24,9 %

26,1 %

17,4 %

5,7 %

9,1 %

0,0 %

6,8 %

64 Jalkineet

50 910

55 952

26 425

30 116

51,9 %

53,8 %

2,1 %

0,7 %

1,2 %

5,5 %

14,0 %

Yhteensä

3 249 493

3 592 175

1 107 696

1 456 242

34,1 %

40,5 %

100,0 %

32,8 %

8,0 %

-0,3 %

31,5 %

1. Jakso yhteensä, ei sisällä ATP-tuotteita.

Lähde: Eurostatin COMEXT-tietoihin perustuva laskelma.



Taulukko 14: EU27:n ATP-tuotteisiin liittyvä tuotanto CN-jaksoittain (tuhatta euroa)

CN:n jakso

EU27:n ATP-tuotteisiin liittyvä tuotanto

Muutos EU27:n tuotannossa

2010

2011

2012

2013

2011–2010

2012–2011

2013–2012

07 Syötävät kasvit

97 500

85 312

92 394

100 025

-12,5 %

8,3 %

8,3 %

22 Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka

2 076 767

2 378 775

2 858 900

2 783 886

14,5 %

20,2 %

-2,6 %

41 Raakavuodat ja nahat ja nahka

1 406 613

1 707 546

1 433 865

1 590 286

21,4 %

-16,0 %

10,9 %

42 Nahkatavarat

110 873

87 433

80 375

73 723

-21,1 %

-8,1 %

-8,3 %

52 Puuvilla

2 013 171

2 218 134

2 173 155

2 231 336

10,2 %

-2,0 %

2,7 %

54 Tekokuitufilamentit

1 235 002

1 500 000

1 500 000

1 187,280

21,5 %

0,0 %

-20,8 %

55 Katkotut tekokuidut

410 266

482 881

467 576

452 638

17,7 %

-3,2 %

-3,2 %

61 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta

3 572 623

3 361 686

3 556 891

3 811 751

-5,9 %

5,8 %

7,2 %

62 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta

1 686 308

1 583 057

1 503 175

1 159 567

-6,1 %

-5,0 %

-22,9 %

63 Muut sovitetut tekstiilitavarat

4 086 897

4 225 649

3 367 569

3 360 456

3,4 %

-20,3 %

-0,2 %

64 Jalkineet

7 821 121

9 029 324

9 136 496

9 774 446

15,4 %

1,2 %

7,0 %

Lähde: Eurostatin PRODCOM-tietoihin perustuva laskelma.

Taulukko 15: Työllisyys Pakistanista

Työssäkäyviä (miljoonaa)

Työssäkäyvien suhde väestöön (prosenttia)

2010–2011

2012–2013

2010–2011

2012–2013

Yhteensä

Mies

Nainen

Yhteensä

Mies

Nainen

Yhteensä

Mies

Nainen

Yhteensä

Mies

Nainen

Pakistan

53,84

41,73

12,11

56,01

43,49

12,52

51,89

80,64

23,01

51,34

79,54

22,8

Punjab

32,26

23,59

8,67

33,43

24,48

8,95

54,38

81,06

28,53

53,65

80,03

28,07

Sindh

13,36

11,22

2,14

13,96

11,75

2,21

52,2

81,65

16,78

51,41

81,2

17,15

Khyber Pakhtunkhwa

6,05

4,97

1,08

6,14

5,04

1,10

43,23

75,14

14,68

41,78

72,31

14,24

Baluchistan

2,17

1,95

0,22

2,48

2,22

0,26

50,12

84,89

9,11

50,48

83,9

10,66

Lähde: Pakistanin työvoimatutkimus 2012–2013 ja ILOn laatima Pakistanin ihmisarvoista työtä koskeva maaraportti 2014.



Taulukko 16: Keskimääräinen reaalikuukausitulo Pakistanin rupioina

2009–2010

2010–2011

2012–20131

Yhteensä

Mies

Nainen

Yhteensä

Mies

Nainen

Yhteensä

Mies

Nainen

Pakistan

4 074

4 253

2 780

4 037

4 234

2 703

7 036

7 414

4 631

Punjab

3 776

4 037

2 404

3 650

3 903

2 410

6 265

6 755

4 067

Sindh

4 746

4 784

4 222

4 747

4 850

3 540

8 151

8 296

6 309

Khyber Pakhtunkhwa

3 929

3 938

3 808

4 192

4 201

4 065

7 880

7 895

7 664

Baluchistan

4 557

4 576

4 084

4 778

4 783

4 562

9 058

9 030

9 992

1. Keskimääräinen kuukausiansio vuosille 2012-2013 on deflatoitu uudella vuosien 2007–2008 hintoihin perustuvalla kuluttajahintaindeksillä eikä sitä siis voida suoraan verrata aiempiin jaksoihin.

Lähde: ILOn laatima Pakistanin ihmisarvoista työtä koskeva maaraportti 2014.