1.2.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/2


Neuvoston päätelmät tehokkaasta johtamisesta koulutusalalla (1)

2014/C 30/02

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

KATSOO SEURAAVAA:

1.

Opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämisestä 26. marraskuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä todetaan, että koulujen tehokas johtaminen on keskeinen tekijä koko opetus- ja oppimisympäristön muotoutumisessa, motivoinnissa sekä tuen tarjoamisessa oppilaille, vanhemmille ja henkilöstölle ja näin ollen parempien oppimistulosten edistämisessä ja että sen vuoksi on ehdottoman tärkeää varmistaa, että koulunjohtajilla on – tai että he voivat hankkia – sellaisia kykyjä ja ominaisuuksia, joita he tarvitsevat voidakseen suoriutua yhä lisääntyvistä tehtävistään.

2.

13. ja 14. joulukuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä kehotetaan neuvostoa, jäsenvaltioita ja komissiota huolehtimaan ripeistä jatkotoimista tiedonannolle ”Koulutuksen uudelleenajattelu”, ja sen jälkeen 15. helmikuuta 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä ”Koulutukseen investoiminen – vastaus komission tiedonantoon Koulutuksen uudelleenajattelu” kehotetaan jäsenvaltioita tarkistamaan ja vahvistamaan opetusalan ammattien pätevyysvaatimuksia (koulujen johtajat mukaan luettuina) ja hyödyntämään tarkoin avoimen koordinointimenetelmän tarjoamia yhteistyön ja vertaisoppimisen mahdollisuuksia.

3.

Eurooppa 2020 -strategiassa ja erityisesti vuoden 2013 vuotuisessa kasvuselvityksessä kehotetaan jäsenvaltioita säilyttämään kasvupotentiaali antamalla etusija koulutusinvestoinneille ja mahdollisuuksien mukaan tehostamalla niitä sekä samalla huolehtimaan tällaisten menojen tehokkuudesta.

JA OTTAA HUOMIOON:

puheenjohtajavaltion Liettuassa Vilnassa 9. ja 10. syyskuuta 2013 järjestämän konferenssin ”Leadership in Education”, joka tarjosi EU:n jäsenmaiden, ehdokasmaiden ja EFTA-maiden edustajille tilaisuuden osallistua yhdessä Euroopan komission kanssa periaatekeskusteluun tästä tärkeästä aiheesta

Vilnassa 11. ja 12. lokakuuta 2013 järjestetyn Comenius-konferenssin ”Developing your school with EU programme support, a conference for school leaders”.

PANEE MIELENKIINNOLLA MERKILLE:

komission tiedonannon ”Avoin koulutus” (2), jossa kehotetaan jäsenvaltioita edistämään ja kehittämään kaikille tarkoitettuja innovatiivisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia hyödyntämällä uutta teknologiaa ja avoimia oppimisresursseja.

KOROSTAA SEURAAVAA:

1.

Euroopan koulutusjärjestelmät edellyttävät osaamisyhteiskunnan kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden avaintekijöinä vahvaa ja tehokasta johtamista kaikilla tasoilla. Tämän päivän koulutusalan johtajat kohtaavat monenlaisia haasteellisia tehtäviä ja kantavat vastuuta opetuksen laadun parantamisen ja osaamistasojen nostamisen ohella myös henkilöstö- ja taloudellisten resurssien hallinnasta.

2.

Koulutusalan johtaminen edellyttää pitkälle kehitettyä osaamista, ja tämän tukena perusarvoja. Se vaatii ammatillista sitoutumista, kykyä motivoida ja innostaa sekä hyvää johtamis-, opetus- ja viestintätaitoa. Hyvät johtajat kehittävät oppilaitokselleen strategisen vision, toimivat roolimallina sekä oppilaille että opettajille ja ovat avainhenkilöitä sellaisen aktiivisen ja houkuttelevan ympäristön aikaansaamisessa, joka edistää oppimista. He ovat tärkeitä henkilöitä myös toimivien yhteyksien luomisessa koulutuksen eri tasojen, perheiden, työelämän ja paikallisyhteisön välille pyrittäessä yhteiseen tavoitteeseen, oppilaiden osaamistason nostamiseen.

3.

Ratkaisevan tärkeää on myös valita, palkata, valmentaa ja pitää virassa pätevintä oppilaitosten johtohenkilöstöä ja järjestää sen ammatillisen kehittymisen kannalta suotuisat olosuhteet, ja päättäjien on kiinnitettävä näihin seikkoihin erityistä huomiota.

4.

Koulutusalan johtaminen voi olla tehokasta, kun

koulutusalan johtajat pystyvät keskittymään ensisijaisesti oppilaitostensa opetuksen ja oppimisen laadun parantamiseen varmistaen samalla tasapuolisuuden

johtaminen perustuu selkeästi määriteltyihin tehtäviin

sen toimintamallina on osallistava yhteistyö

pystytään tunnistamaan henkilöstön jäsenten vahvuudet ja taidot ja antamaan heille johtamistehtäviä

voidaan päättää varojen käytöstä ja etsiä innovatiivisia opetusmenetelmiä

johtamisessa ollaan kaikilta osin vastuuvelvollisia paitsi kansallisille myös paikallis- ja alueviranomaisille sekä koko yhteisölle ja nautitaan näiden tukea, erityisesti pyrittäessä tekemään muutoksia.

ON NÄIN OLLEN YHTÄ MIELTÄ SEURAAVASTA:

1.

Innovatiiviset johtamismallit voivat osaltaan auttaa houkuttelemaan ja pitämään alalla kaikkein kyvykkäimpiä hakijoita ja antamaan oppimisympäristöille valmiudet mukautua koulutusalalla nopeaan tahtiin tapahtuviin uudistuksiin ja hyödyntää niiden mahdollisuudet.

2.

Koulutusalan johtajien roolia on myös ammatillistettava, vahvistettava ja tuettava määrittelemällä edellytetty osaaminen, kehittämällä selkeämpiä ammatillisia urapolkuja ja arvioimalla, millaisia tarpeita johtotehtävissä aloittavilla on ammatilliseen kehittymiseen, ja tarjoamalla asianmukaisia koulutusmahdollisuuksia.

3.

Tarvitaan riittävästi joustavuutta, itsenäisyyttä ja vastuuvelvollisuutta, jotta koulutusalan johtajat voisivat kehittää innovatiivisia johtamismalleja ja luoda olosuhteet, joissa muita henkilöstön jäseniä rohkaistaan ottamaan johtamiseen liittyvää vastuuta.

4.

Johtavassa asemassa olevalla henkilöstöllä tulee olla tai heidän on hankittava ja saatettava säännöllisin väliajoin ajan tasalle tämän aseman edellyttämä osaaminen, mukaan lukien uusien teknologioiden ja johtamistekniikkojen tehokas käyttö innovatiivisen oppimisen edistämiseksi ja oppilaitoksen hallinnon tehokkuuden varmistamiseksi.

VAHVISTAA, ETTÄ:

vaikka vastuu koulutusjärjestelmien organisoinnista ja sisällöstä on yksinomaan yksittäisillä jäsenvaltioilla, Euroopan tasolla avoimen koordinointimenetelmän avulla tehtävä yhteistyö ja tiedonvaihto parhaista käytännöistä koulutusalan johtamisen alalla sekä tähän liittyvä EU:n ohjelmien, erityisesti Erasmus+-ohjelman, tehokas käyttö voi olla hyödyllinen tapa tukea ja täydentää kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla toteutettuja toimenpiteitä.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA:

A.   Tukemaan kansalliset olosuhteet huomioon ottaen ja tasapuolisuuden periaatetta asianmukaisesti noudattaen uusia tapoja edistää oppilaitosten ja koulutusalan johtajien tosiasiallista ja vastuullista itsenäisyyttä erityisesti

1.

edistämällä oppilaitosten ja koulutusalan johtajien itsenäisyyttä opetukseen liittyvissä asioissa sekä resurssien sisäisessä käytössä varmistaen samalla, että niillä on tarvittavat keinot ja tuki mukautua ja vastata tehokkaasti erityisiin ja muuttuviin paikallisiin olosuhteisiin;

2.

määrittelemällä selvästi tehtävät ja vastuut ja huolehtimalla siitä, että koulutusalan johtajilta edellytettyä osaamista tuetaan ja vahvistetaan erilaisin ammatillisen kehittämisen muodoin, koulutusalan johtajien välinen verkottuminen mukaan lukien;

3.

helpottamalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja vastuullisuuden lisääntymistä esimerkiksi älykkäiden tietojen (”smart data”) käytön avulla huolehtien laadunvarmistusmenettelyistä ja laatien erityistoimenpiteitä epäsuotuisilla alueilla sijaitsevia oppilaitoksia varten;

4.

keräämällä näyttöä tehokkaista ja menestyksellisistä koulutusalan johtamismalleista erilaisissa kansallisissa oloissa, erityisesti jotta voitaisiin saavuttaa optimaalinen tasapaino joustavuuden, itsenäisyyden ja vastuullisuuden välillä sekä mitata innovatiivisten toimintamallien vaikutus opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin.

B.   Tekemään johtamisesta koulutusalalla houkuttelevampaa erityisesti

1.

varmistamalla ammattimaisuuden lisääntymisen, jotta pätevimmät ehdokkaat kiinnostuisivat tehtävien hakemisesta;

2.

mahdollistamalla, että koulutusalan johtajat voivat keskittyä parantamaan opetusta ja oppimista oppilaitoksissaan, myös pyrkimällä saattamaan puhtaasti hallinnolliset tehtävät ja opetuksen ja oppimisen ydintehtävät paremmin keskenään tasapainoon;

3.

etsimällä ja kehittämällä houkuttelevia muotoja koulutusalan johtajien peruskoulutukselle, uran alkuvaiheessa annettavalle tuelle ja ammatilliselle jatkokoulutukselle, myös tekemällä alojen välistä yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa, kuten liike-elämän ja työmarkkinaosapuolten, kanssa;

4.

edistämällä ryhmätyöskentelyä ja joustavia johtamisolosuhteita, esimerkiksi mahdollistamalla tilapäisten työryhmien perustaminen oppilaitoksiin erityisten haasteiden käsittelemiseksi ja verkostojen luominen oppilaitosten ulkopuolelle kokemusten vaihtoa ja yhteistyötä varten;

5.

edistämällä erityistoimenpiteitä, keskinäistä oppimista ja tiedonvaihtoa parhaista käytännöistä tavoitteena kannustaa sukupuolten väliseen tasapainoon koulutusalan johtotehtävissä.

C.   Edistämään tarvittaessa innovatiivisia toimintamalleja tehokasta koulutusalan johtamista varten erityisesti

1.

ottamalla huomioon oppilaitosten erityistarpeet ja soveltamalla asianmukaisia laadunvarmistuskriteerejä tulevia johtajia valittaessa;

2.

tunnistamalla oppilaitosten henkilöstössä oleva johtajuuspotentiaali ja edistämällä sitä erityisesti jaetun johtamisen avulla, tarjoamalla tilaisuuksia työskennellä toisten oppilaitosten henkilöstön kanssa ja kannustamalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia potentiaalin kehittämiseen tässä suhteessa;

3.

edistämällä innovatiivisen opetus- ja oppimisympäristön luomista muun muassa käyttämällä asianmukaisella tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa ja avoimia oppimateriaaleja sekä opetuksen apukeinoina että hallinnon välineinä;

4.

perustamalla ja ylläpitämällä verkostoja, joiden avulla laaditaan ja kehitetään koulutusalan johtamiselle tehokkaita toimintamalleja sekä kannustetaan ja edistetään koulutusalan johtajien vertaisoppimista.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA:

1.

Käyttämään tarkoin hyväksi avointa koordinointimenetelmää parhaiden käytäntöjen edistämiseksi ja tuen antamiseksi ammattimaisen johtamisen kehittämiseen kouluissa, aikuiskoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä antamaan säännöllisesti asianmukaista palautetta poliittisella tasolla.

2.

Edistämään yhteistyötä ja kumppanuuksia todellisen innovatiivisen johtamisen toteuttamiseksi ja koulutusalan johtajien ammatillisen kehityksen tukemiseksi, myös eri alojen välisen yhteistyön kautta, johon osallistuvat koulut, korkea-asteen ja ammatilliset oppilaitokset sekä elinkeinoelämä, muun muassa Erasmus+-ohjelmasta ja Euroopan rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta, myönnettävän eurooppalaisen rahoituksen tuella.

3.

Edistämään tiedonvaihtoa hyvistä käytännöistä ja innovatiivisten toimintamallien kehittämistä tehokasta koulutusalan johtamista varten, esimerkiksi Erasmus+-ohjelman strategisen kumppanuuden toimien kautta, myös kannustamalla koulutusalan johtajia tekemään yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kuten yritysten, kansalaisjärjestöjen ja eri tasojen oppilaitosten kanssa sekä kansainvälisesti että paikallisyhteisössä.

4.

Tarkastelemaan edelleen eTwinning-hankkeen kaltaisten foorumien tarjoamia mahdollisuuksia innovatiivista johtamista koskevan alojenvälisen vaihdon tukemiseksi antamalla käyttöön virtuaalitiloja, joiden kautta koulutusalan johtajat voivat tehdä yhteistyötä ja levittää tietoa tehokkaista ja innovatiivisista käytännöistä.

5.

Edistämään edelleen koulutusalan tehokkaan johtamisen tutkimusta ja huolehtimaan tutkimustulosten levittämisestä.

6.

Lisäämään tukea kansallisille ja alueellisille koulutusalan johtamista käsitteleville sidosryhmäverkostoille ja auttamaan varmistamaan näiden sidosryhmien työtä koskevien tietojen asianmukaisen levittämisen ja jatkotoimien toteuttamisen muun muassa koulujen johtamista käsittelevän eurooppalaisen verkoston kautta sekä käyttämällä tarkoin hyväksi kansainvälisestä yhteistyöstä saatuja näyttöjä.


(1)  Tässä tekstissä termillä ”johtaminen” tarkoitetaan ainoastaan koulujen sekä ammatillisten ja aikuisoppilaitosten johtamista.

(2)  14116/13.