3.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 207/22


Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta vedenlämmittimien ja kuumavesisäiliöiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta annetun komission asetuksen (EU) N:o 814/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä vedenlämmittimien, kuumavesisäiliöiden ja vedenlämmittimestä ja aurinkolämpölaitteesta koostuvien kokoonpanojen energiamerkinnän osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 812/2013 täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto

(2014/C 207/03)

1.   Väliaikaisesti sovellettavien mittaus- ja laskentamenetelmien (1) nimet ja viitetiedot asetuksen (EU) N:o 814/2013 ja erityisesti sen liitteiden III, IV ja V sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 812/2013 ja erityisesti sen liitteiden VII, VIII ja IX täytäntöönpanoa varten.

2.   Kursivoidut parametrit määritellään asetuksessa (EU) N:o 814/2013 ja delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 812/2013.

3.   Viitetiedot

Mitattava/laskettava parametri

Organisaatio

Viite

Nimi

Testimenettely arvoille Asol ja IAM ja lisätekijöitä keräimen hyötysuhteen testaamiseen liittyville parametreille η0 , a1, a2, IAM

CEN

EN 12975-2:2006

Aurinkolämpöjärjestelmät ja -komponentit. Aurinkolämpökeräimet. Osa 2: Testausmenetelmät

Lämpöpumppuvedenlämmittimien äänitehotaso

CEN

EN 12102:2013

Sisätilojen lämmitykseen ja jäähdytykseen tarkoitetut, sähkökäyttöisellä kompressorilla toimivat huoneilmastointilaitteet, nestejäähdyttimet, lämpöpumput ja kuivaimet. Ilmassa kantautuvan melun mittaaminen. Äänitehon määrittäminen

Standardia EN12102:2013 sovelletaan seuraavin muutoksin:

Standardin EN12102:2013 kohta 3.3. Korvataan toinen kappale seuraavasti: ”Vakiotoimintaolosuhteilla” tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 814/2013 liitteessä III olevan taulukon 4 mukaisia laitteen toimintapisteiden olosuhteita. Sovelletaan standardissa EN16147 annettuja määritelmiä.

Luku 5: Korvataan toinen kappale seuraavasti: Laite asennetaan ja liitetään (esim. ilmakanavien muoto ja mitat, vesiputkien liitännät jne.) testiä varten valmistajan asennus- ja käyttöohjeessa suosittelemalla tavalla ja testataan asetuksen (EU) N:o 814/2013 liitteessä III olevassa taulukossa 4 esitetyissä nimellisolosuhteissa. Vaihtoehtoisia lisävarusteita (esim. lämmityselementti) ei käytetä testissä.

Laite pidetään ympäristöolosuhteissa vähintään 12 tuntia. Lämpötilaa vedenlämmittimen säiliön yläpäässä seurataan. Kompressorin, puhaltimen (jos on) ja kiertovesipumpun (jos on) sähkönkulutusta seurataan (sulamisajan selvittämiseksi).

Tuote täytetään kylmällä vedellä, jonka lämpötila on 10 °C ± 5 °C.

Luku 5: Korvataan neljäs kappale seuraavasti: Mittauspisteet toteutetaan jatkuvuustilan olosuhteissa seuraavilla säiliön yläpään veden lämpötiloilla: Ensimmäinen piste lämpötilassa 25 ± 3 °C, toinen piste lämpötilassa (Tset+25)/2 ± 3 °C ja kolmas piste lämpötilassa Tset +0/-6 °C (Tset on veden lämpötila tehdasasetuksilla).

Melun mittauksessa:

Säiliön yläpään veden lämpötilan olisi oltava toleranssialueella (esim. välillä 25 °C ± 3 °C ensimmäisessä mittauksessa).

Sulatusaikoja ei oteta huomioon (kompressorin, puhaltimen tai kiertovesipumpun sähkönkulutus on nolla).

Kaasukäyttöisten läpivirtauslämmittimien ja varaavien vedenlämmittimien äänitehotaso

CEN

EN 15036-1:2006

Lämmityskattilat. Lämmönkehittimien ilmassa kantautuvia melupäästöjä koskevat testausohjeet. Lämmönkehittimien ilmassa kantautuvat melupäästöt

ISO EN 3741:2010

Akustiikka. Melulähteiden äänitehotasojen ja äänienergiatasojen määrittäminen käyttäen äänenpainetta. Tarkkuusmenetelmät kaiuntahuonemittauksiin

ISO EN 3745:2012

Akustiikka. Melulähteiden äänitehotason ja äänienergiatason määrittäminen käyttäen äänenpainetta. Tarkkuusmenetelmät kaiuttomassa ja puolikaiuttomassa huoneessa

Sähkökäyttöisten läpivirtauslämmittimien ja varaavien vedenlämmittimien äänitehotaso

Cenelec

Koska mitään menettelyä ei ole toistaiseksi saatavilla, vedenlämmittimien, joissa ei ole liikkuvia osia, melutasoksi oletetaan 15 dB.

 

Testikaasut

CEN

EN 437:2003/A1:2009

Testikaasut. Testipaineet. Laiteluokat

Tehonkulutus valmiustilassa solsb

CLC

EN 62301:2005

Kotitaloussähkölaitteet. Valmiustilan tehonkulutuksen mittaaminen

Testauslaitteisto sähkökäyttöisten varaavien vedenlämmittimien parametrille Qelec

CLC

prEN 50440:2014

Kotitalouksien sähkökäyttöisten varaavien vedenlämmittimien hyötysuhde ja testimenetelmät

Testauslaitteisto sähkökäyttöisten läpivirtauslämmittimien parametrille Qelec

CLC

EN 50193-1:2013

Suljetut sähkökäyttöiset läpivirtauslämmittimet. Menetelmä suorituskyvyn mittaamiseksi

Testauslaitteisto kaasukäyttöisten läpivirtauslämmittimien parametreille Qfuel ja Qelec

CEN

EN 26:1997/A3:2006, Luku 7.1, lukuun ottamatta kohtaa 7.1.5.4

Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset vedenlämmittimet, jotka on varustettu atmosfääripolttimella

Testauslaitteisto kaasukäyttöisten varaavien vedenlämmittimien parametreille Qfuel ja Qelec

CEN

EN 89:1999/A4:2006, Luku 7.1, lukuun ottamatta kohtaa 7.1.5.4

Kotitalouskäyttöön tarkoitetut varaavat kaasukäyttöiset vedenlämmittimet

Testauslaitteisto kaasukäyttöisten läpivirtauslämmittimien ja kaasukäyttöisten varaavien vedenlämmittimien parametrille Qfuel

CEN

EN 13203-2: 2006, Liite B ”Testauslaitteisto ja mittauslaitteet”

Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset vedenlämmittimet. Laitteet, joiden polttoaineteho on enintään 70 kW ja varastointikapasiteetti 300 litraa. Osa 2: Energian kulutuksen arviointi

Testauslaitteisto polttoainekäyttöisten lämpöpumppuvedenlämmittimien parametrille Qfuel

CEN

EN 13203-2: 2006, Liite B ”Testauslaitteisto ja mittauslaitteet”

Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset vedenlämmittimet. Laitteet, joiden polttoaineteho on enintään 70 kW ja varastointikapasiteetti 300 litraa. Osa 2: Energian kulutuksen arviointi

Testauslaitteisto lämpöpumppuvedenlämmittimille

CEN

EN 16147:2011

Sähkökäyttöisellä kompressorilla toimivat lämpöpumput. Lämpimän käyttöveden yksiköiden testaus ja merkintävaatimukset

Kuumavesisäiliöiden seisontahäviö S

CEN

EN 12897: 2006, kohta 6.2.7 sekä liite B ja liite A (lämmittimen oikea sijoittaminen)

Vesihuolto. Epäsuoran suljetun kuumavesivaraajajärjestelmän määritelmät

Kuumavesisäiliöiden seisontahäviö S ja psbsol

CEN

EN 12977-3:2012

Aurinkolämpöjärjestelmät- ja komponentit. Mittatilaustyönä tehdyt järjestelmät. Osa 3: Aurinkolämpöjärjestelmien lämpövarastojen suoritusarvojen määrittäminen

Kuumavesisäiliöiden seisontahäviö S

CEN

EN 15332:2007, luvut 5.1 ja 5.4 (seisontahäviön mittaaminen)

Lämmityskattilat. Kuumavesisäiliöiden energia-arviointi

Kuumavesisäiliöiden seisontahäviö S

CLC

EN 60379: 2004, luvut 9, 10, 11, 12 ja 14

Menetelmät kotitalouskäyttöön tarkoitettujen sähkökäyttöisten varaavien vedenlämmittimien suorituskyvyn mittaamiseksi

Kaasukäyttöisten varaavien vedenlämmittimien typen oksidien päästöt NOx

CEN

prEN 89:2012, luku 6.18, Typen oksidit

Kotitalouskäyttöön tarkoitetut varaavat kaasukäyttöiset vedenlämmittimet

Kaasukäyttöisten läpivirtauslämmittimien typen oksidien päästöt NOx

CEN

prEN 26, kohta 6.9.3, Typen oksidien päästöt

Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset vedenlämmittimet

Vedenlämmittimien vedenlämmityksen energiatehokkuus ηwh ja kuumavesisäiliöiden seisontahäviö S

Euroopan komissio

Tämän tiedonannon 4 kohta

Lisätekijöitä vedenlämmittimien ja kuumavesisäiliöiden energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia ja laskelmia varten

4.   Lisätekijöitä vedenlämmittimien ja kuumavesisäiliöiden energiatehokkuuteen liittyviä mittauksia ja laskelmia varten

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 812/2013 ja asetuksen (EU) N:o 814/2013 soveltamiseksi kukin vedenlämmitin testataan tehdasasetuksilla.

Tehdasasetuksilla tarkoitetaan valmistajan tehtaalla asettamaa vakiokäyttötilaa, -asetusta tai -toimintatilaa, joka aktivoituu heti laitteen asennuksen jälkeen ja joka soveltuu loppukäyttäjän tavanomaiseen käyttöön sen vedenlaskujakson mukaisesti, jota varten tuote on suunniteltu ja saatettu markkinoille. Siirtyminen erilaiseen käyttötilaan, asetukseen tai toimintatilaan, tapauksen mukaan, saa tapahtua ainoastaan loppukäyttäjän tarkoituksellisen toimenpiteen seurauksena, eikä vedenlämmitin saa milloinkaan tehdä sitä automaattisesti, lukuun ottamatta älykästä ohjaustoimintoa, joka mukauttaa vedenlämmitysprosessia yksittäisiin käyttöolosuhteisiin energiankulutuksen vähentämiseksi.

Yhdistelmävedenlämmittimien tapauksessa parametrien Qelec ja Qfuel mittauksessa ja laskennassa ei sovelleta painotuskertoimia, joilla otetaan huomioon kesä- ja talvitoimintatilojen erot.

Polttoainekäyttöisten tavanomaisten vedenlämmittimien tapauksessa ympäristölämpötilan korjaustermi Qcor on nolla ainoastaan vuotuisen sähkönkulutuksen (AEC) laskentakaavassa (ks. delegoidun asetuksen (EU) N:o 812/2013 liitteessä VIII olevan 4 kohdan a alakohta).

4.1   Määritelmät

    ”Mittauksen tarkkuudella” tarkoitetaan tarkkuutta, jolla laite tai laiteketju pystyy edustamaan tarkasti kalibroidulla mittausreferenssillä määriteltyä todellista arvoa.

    ”Sallitulla poikkeamalla (testausjakson keskiarvona)” tarkoitetaan suurinta joko negatiivista tai positiivista eroa, joka sallitaan testausjakson keskiarvona määritetyn mitatun parametrin ja asetusarvon välillä.

    ”Yksittäisten mitattujen arvojen sallituilla poikkeamilla keskiarvoista” tarkoitetaan suurinta joko negatiivista tai positiivista eroa, joka sallitaan mitatun parametrin ja kyseisen parametrin testausjakson ajalta määritetyn keskiarvon välillä.

4.2   Energiapanokset

a)   Sähkö ja fossiiliset polttoaineet

Mitattava parametri

Yksikkö

Arvo

Sallittu poikkeama (testausjakson keskiarvo)

Mittauksen tarkkuus

Sähkö

Teho

W

 

 

± 2 %

Energia

kWh

 

 

± 2 %

Jännite, testausjakso > 48 h

V

230 / 400

± 4 %

± 0,5 %

Jännite, testausjakso < 48h

V

230 / 400

± 4 %

± 0,5 %

Jännite, testausjakso < 1 h

V

230 / 400

± 4 %

± 0,5 %

Sähkövirta

A

 

 

± 0,5 %

Taajuus

Hz

50

± 1 %

 

Kaasu

Tyypit

Testikaasut EN 437

 

 

Alempi lämpöarvo (NCV) ja

MJ/m3

Testikaasut EN 437

 

± 1 %

Ylempi lämpöarvo (GCV)

 

 

 

 

Lämpötila

K

288,15

 

± 0,5

Paine

mbar

1 013,25

 

± 1 %

Tiheys

dm3/kg

 

 

± 0,5 %

Virtausnopeus

m3/s tai l/min

 

 

± 1 %

Öljy

Kevyt polttoöljy

Koostumus, hiili/vety/rikki

kg/kg

86/13,6/0,2 %

 

 

Typpifraktio

mg/kg

140

± 70

 

Alempi lämpöarvo (NCV, Hi)

MJ/kg

42,689 (2)

 

 

Ylempi lämpöarvo (GCV, Hs)

MJ/kg

45,55

 

 

Tiheys ρ15 lämpötilassa 15 °C

kg/dm3

0,85

 

 

Petroli

Koostumus, hiili/vety/rikki

kg/kg

85/14,1/0,4 %

 

 

Alempi lämpöarvo (NCV, Hi)

MJ/kg

43,3 (2)

 

 

Ylempi lämpöarvo (GCV, Hs)

MJ/kg

46,2

 

 

Tiheys ρ15 lämpötilassa 15 °C

kg/dm3

0,79

 

 

b)   Aurinkoenergia aurinkokeräintesteissä

Mitattava parametri

Yksikkö

Arvo

Sallittu poikkeama (testausjakson keskiarvo)

Mittauksen tarkkuus

Testisäteilyvoimakkuus (kokonais-G, lyhytaalto)

W/m2

> 700 W/m2

± 50 W/m2 (testi)

± 10 W/m2 (sisällä)

Hajasäteily (osa kokonais-G:stä)

%

< 30 %

 

 

Lämpösäteilyn vaihtelu (sisällä)

W/m2

 

 

± 10 W/m2

Fluidin lämpötila keräimen sisääntulossa/ulostulossa

°C/K

välillä 0–99 °C

± 0,1 K

± 0,1 K

Fluidin lämpötilaero sisääntulo/ulostulo

 

 

 

± 0,05 K

Kohtauskulma (pystytasoon nähden)

°

< 20°

± 2 % (< 20°)

 

Keräimen kanssa yhdensuuntainen ilmannopeus

m/s

3 ± 1 m/s

 

0,5 m/s

Fluidin virtausnopeus (myös simulaattorilla)

kg/s

0,02 kg/s keräimen valoaukon pinta-alan neliömetriä kohtia

± 10 % testien välillä

 

Keräinpiirin putkiston lämpöhäviö testissä

W/K

< 0,2 W/K

 

 

c)   Ilman lämpöenergia

Mitattava parametri

Yksikkö

Sallittu poikkeama (testausjakson keskiarvo)

Sallitut poikkeamat (yksittäiset testit)

Mittauksen tarkkuus

Suolavesi- tai vesilämmönlähde

Veden/suolaveden sisääntulolämpötila

°C

± 0,2

± 0,5

± 0,1

Tilavuusvirta

m3/s tai l/min

± 2 %

± 5 %

± 2 %

Staattinen paine-ero

Pa

± 10 %

± 5 Pa/5 %

Ilmalämmönlähde

Ulkoilman kuivalämpötila Tj

°C

± 0,3

± 1

± 0,2

Poistoilman lämpötila

°C

± 0,3

± 1

± 0,2

Sisälämpötila

°C

± 0,3

± 1

± 0,2

Tilavuusvirta

dm3/s

± 5 %

± 10 %

± 5 %

Staattinen paine-ero

Pa

± 10 %

± 5 Pa/5 %

d)   Testiolosuhteet ja tuotosten toleranssit

Mitattava parametri

Yksikkö

Arvo

Sallittu poikkeama (testausjakson keskiarvo)

Sallitut poikkeamat (yksittäiset testit)

Mittauksen tarkkuus

Ilma

Sisälämpötila

°C tai K

20 °C

± 1 K

± 2 K

± 1 K

Puhallusnopeus, lämpöpumppu (vedenlämmitys pois päältä)

m/s

< 1,5 m/s

 

 

 

Puhallusnopeus, muu

m/s

< 0,5 m/s

 

 

 

Talousvesi

Kylmän veden lämpötila, aurinkolämpö

°C tai K

10 °C

± 1 K

± 2 K

± 0,2 K

Kylmän veden lämpötila, muu

°C tai K

10 °C

± 1 K

± 2 K

± 0,2 K

Kylmän veden paine, kaasukäyttöiset vedenlämmittimet

bar

2 bar

 

± 0,1 bar

 

Kylmän veden paine, muu (paitsi sähkökäyttöiset läpivirtauslämmittimet)

bar

3 bar

 

 

± 5 %

Kuuman veden lämpötila, kaasukäyttöiset vedenlämmittimet

°C tai K

 

 

 

± 0,5 K

Kuuman veden lämpötila, sähkökäyttöiset läpivirtauslämmittimet

°C tai K

 

 

 

± 1 K

Veden lämpötila (sisään-/ulostulo), muu

°C tai K

 

 

 

± 0,5 K

Tilavuusvirta, lämpöpumppuvedenlämmittimet

dm3/s

 

± 5 %

± 10 %

± 2 %

Tilavuusvirta, sähkökäyttöiset läpivirtauslämmittimet

dm3/s

 

 

 

≥ 10 l/min: ± 1 %

< 10 l/min: ± 0,1 l/min

Tilavuusvirta, muut vedenlämmittimet

dm3/s

 

 

 

± 1 %

4.3   Varaavien vedenlämmittimien testimenettely

Testimenettely varaavien vedenlämmittimien vuorokautisen sähkönkulutuksen Qelec ja vuorokautisen polttoaineenkulutuksen Qfuel määrittämiseksi 24 tunnin mittausjakson aikana on seuraava:

a)   Asentaminen

Tuote asennetaan testiympäristöön valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lattialle asennettaviksi tarkoitetut laitteet voidaan sijoittaa lattialle, tuotteen mukana toimitettavalle alustalle tai korokkeelle käytön helpottamiseksi. Seinään kiinnitettävät tuotteet kiinnitetään levyyn, joka on vähintään 150 mm etäisyydellä kantavasta seinästä. Tuotteen ylä- ja alapuolella on oltava vähintään 250 mm ja molemmilla sivuilla vähintään 700 mm vapaata tilaa. Kalusteisiin sijoitettaviksi tarkoitetut laitteet asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tuote suojataan suoralta auringonsäteilyltä, aurinkokeräimiä lukuun ottamatta.

b)   Vakauttaminen

Tuote pidetään ympäristöolosuhteissa niin kauan, että tuotteen kaikki osat ovat saavuttaneet ympäristön lämpötilan ± 2 K, varaavien tuotteiden osalta vähintään 24 tuntia.

c)   Täyttäminen ja lämmittäminen

Tuote täytetään kylmällä vedellä. Täyttäminen lopetetaan sovellettavalla kylmän veden paineella.

Tuotteeseen kytketään virta tehdasasetuksilla, jotta se saavuttaa toimintalämpötilansa. Lämmitystä säädetään tuotteen omalla säätölaiteella (termostaatilla). Seuraava vaihe alkaa, kun termostaatti katkaisee lämmityksen.

d)   Vakauttaminen kuormittamattomassa tilassa

Tuote pidetään tässä tilassa ilman veden laskua vähintään 12 tunnin ajan.

Ellei tarkistusjakso anna aihetta muuhun, tämä vaihe päättyy – ja seuraava vaihe alkaa –, kun termostaatti katkaisee lämmityksen ensimmäisen kerran 12 tunnin jälkeen.

Tämän vaiheen aikana kirjataan polttoaineen kokonaiskulutus kilowattitunteina ylempänä lämpöarvona, sähkön kokonaiskulutus kilowattitunteina loppuenergiana ja tarkka kulunut aika tunteina.

e)   Veden laskut

Ilmoitettua kuormitusprofiilia vastaavat veden laskut tehdään asianmukaisen 24 tunnin laskujakson eritelmien mukaisesti. Tämä vaihe alkaa heti kun termostaatti katkaisee lämmityksen vakauttamisvaiheen jälkeen, ja ensimmäinen veden lasku tehdään aika-arvolla, joka vastaa asianmukaista vedenlaskun kuormitusprofiilia (ks. asetuksen (EU) N:o 814/2013 liitteessä III oleva 2 kohta ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 812/2013 liitteessä VII oleva 2 kohta). Vettä ei lasketa viimeisen vedenlaskun ja aika-arvon 24:00 välillä.

Veden laskujen aikana määritetään merkitykselliset tekniset parametrit (teho, lämpötila jne.). Dynaamisilla parametreilla yleinen näytteenottotaajuus on 60 s tai vähemmän. Veden laskujen aikana suositeltu näytteenottotaajuus on 5 s tai vähemmän.

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön kulutus 24 tunnin mittausjakson aikana, Qtestfuel ja Qtestelec, korjataan h alakohdan mukaisesti.

f)   Vakauttaminen uudelleen kuormittamattomaan tilaan

Tuote pidetään valmistajan määrittämissä nimellistoimintaolosuhteissa ilman veden laskua vähintään 12 tunnin ajan.

Ellei tarkistusjakso anna aihetta muuhun, tämä vaihe päättyy kun termostaatti katkaisee lämmityksen ensimmäisen kerran 12 tunnin jälkeen.

Tämän vaiheen aikana kirjataan polttoaineen kokonaiskulutus kilowattitunteina ylempänä lämpöarvona, sähkön kokonaiskulutus kilowattitunteina loppuenergiana ja tarkka kulunut aika tunteina.

g)   40 °C -asteinen sekoitettu vesi (V40)

40 °C -asteisella sekoitetulla vedellä (V40) tarkoitetaan 40 °C -asteisen veden määrää, jolla on sama lämpösisältö (entalpia) kuin vedenlämmittimen ulostulosta saadulla yli 40 °C -asteisella vedellä, litroina ilmaistuna.

Välittömästi f alakohdan mukaisen mittauksen jälkeen lasketaan vettä ulostulosta syöttämällä kylmää vettä. Veden virtausta vedenlämmittimistä, joissa on avoin ulostulo, säädetään tuloventtiilillä. Muun tyyppisten vedenlämmittimien virtausta säädetään ulostuloon tai sisääntuloon asennetulla venttiilillä. Mittaus päätetään, kun ulostulolämpötila laskee alle 40 °C:een.

Virtauksen määrä säädetään ilmoitetun kuormitusprofiilin mukaiseen suurimpaan arvoon.

Keskilämpötilan normalisoitu arvo lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

Formula

Jossa:

    Tset on veden lämpötila (°C) ilman veden laskua säiliön yläosaan sijoitetulla termoparilla mitattuna. Metallisäiliöissä termopari voidaan sijoittaa myös säiliön ulkopinnalle. Tämä arvo on veden lämpötila mitattuna sen jälkeen, kun termostaatti katkaisee lämmityksen viimeisen kerran f alakohdassa kuvatussa vaiheessa.

    θc on sisään tulevan kylmän veden keskilämpötila (°C) testin aikana.

    θ’pp on ulos lähtevän veden keskilämpötila (°C), ja sen normalisoitu arvo on θp (°C).

Lämpötilalukemia on suositeltavaa ottaa jatkuvasti. Vaihtoehtoisesti niitä voidaan ottaa tasaisin väliajoin veden laskun aikana, esimerkiksi jokaisen 5 litran jälkeen (enintään). Jos lämpötila laskee äkillisesti, voidaan joutua ottamaan lisälukemia, jotta keskimääräinen arvo θ’pp voidaan laskea oikein.

Ulostulon veden lämpötila on aina ≥ 40 °C, mikä on otettava huomioon laskettaessa arvoa θp.

Vähintään lämpötilassa 40 °C tuotetun kuuman veden määrä V40 litroina lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

Formula

Jossa:

Tilavuus V40_exp litroina vastaa vähintään lämpötilassa 40 °C tuotetun veden määrää.

h)   Arvojen Qfuel ja Qelec ilmoittaminen

Arvoista Qtestfuel ja Qtestelec korjataan tarkan 24 tunnin mittausjakson ulkopuolinen mahdollinen energiaylijäämä tai -vajaus, eli mahdollinen energiaero ennen ja jälkeen mittausjaksoa otetaan huomioon. Lisäksi mahdollinen ylijäämä tai vajaus tuotetussa kuuman veden hyötyenergiasisällössä otetaan huomioon seuraavilla yhtälöillä arvoille Qfuel ja Qelec :

Formula

Formula

Jossa:

    QH2O on lasketun kuuman veden hyötyenergiasisältö kilowattitunteina.

    T3 ja T5 ovat vedenlämmittimen kuvussa mitatut veden lämpötilat 24 tunnin mittausjakson alussa (t3) ja lopussa (t5).

    Cact on vedenlämmittimen todellinen kapasiteetti litroina. Cact mitataan 4.5 kohdan c alakohdassa esitetyllä tavalla.

4.4   Polttoainekäyttöisten läpivirtauslämmittimien testimenettely

Testimenettely polttoainekäyttöisten läpivirtauslämmittimien vuorokautisen polttoaineenkulutuksen Qfuel ja vuorokautisen sähkönkulutuksen Qelec määrittämiseksi 24 tunnin mittausjakson aikana on seuraava:

a)   Asentaminen

Tuote asennetaan testiympäristöön valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lattialle asennettaviksi tarkoitetut laitteet voidaan sijoittaa lattialle, tuotteen mukana toimitettavalle alustalle tai korokkeelle käytön helpottamiseksi. Seinään kiinnitettävät tuotteet kiinnitetään levyyn, joka on vähintään 150 mm etäisyydellä kantavasta seinästä. Tuotteen ylä- ja alapuolella on oltava vähintään 250 mm ja molemmilla sivuilla vähintään 700 mm vapaata tilaa. Kalusteisiin sijoitettaviksi tarkoitetut laitteet asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tuote suojataan suoralta auringonsäteilyltä, aurinkokeräimiä lukuun ottamatta.

b)   Vakauttaminen

Tuote pidetään ympäristöolosuhteissa niin kauan, että tuotteen kaikki osat ovat saavuttaneet ympäristön lämpötilan ± 2 K.

c)   Veden laskut

Ilmoitettua kuormitusprofiilia vastaavat veden laskut tehdään asianmukaisen 24 tunnin laskujakson eritelmien mukaisesti. Tämä vaihe alkaa heti kun termostaatti katkaisee lämmityksen vakauttamisvaiheen jälkeen, ja ensimmäinen veden lasku tehdään aika-arvolla, joka vastaa asianmukaista vedenlaskun kuormitusprofiilia (ks. asetuksen (EU) N:o 814/2013 liitteessä III oleva 2 kohta ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 812/2013 liitteessä VII oleva 2 kohta). Vettä ei lasketa viimeisen vedenlaskun ja aika-arvon 24:00 välillä.

Veden laskujen aikana määritetään merkitykselliset tekniset parametrit (teho, lämpötila jne.). Dynaamisilla parametreilla yleinen näytteenottotaajuus on 60 s tai vähemmän. Veden laskujen aikana suositeltu näytteenottotaajuus on 5 s tai vähemmän.

d)   Arvojen Qfuel ja Qelec ilmoittaminen

Arvoista Qtestfuel ja Qtestelec korjataan seuraavilla yhtälöillä arvot Qfuel ja Qelec ottamalla huomioon mahdollinen ylijäämä tai vajaus tuotetussa kuuman veden hyötyenergiasisällössä:

Formula

Formula

Jossa:

    QH2O on lasketun kuuman veden hyötyenergiasisältö kilowattitunteina.

4.5   Sähkökäyttöisten lämpöpumppuvedenlämmittimien testimenettely

a)   Asentaminen

Tuote asennetaan testiympäristöön valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lattialle asennettaviksi tarkoitetut laitteet voidaan sijoittaa lattialle, tuotteen mukana toimitettavalle alustalle tai korokkeelle käytön helpottamiseksi. Seinään kiinnitettävät tuotteet kiinnitetään levyyn, joka on vähintään 150 mm etäisyydellä kantavasta seinästä. Tuotteen ylä- ja alapuolella on oltava vähintään 250 mm ja molemmilla sivuilla vähintään 700 mm vapaata tilaa. Kalusteisiin sijoitettaviksi tarkoitetut laitteet asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Tuotteet, joiden ilmoitettu kuormitusprofiili on 3XL tai 4XL, voidaan testata paikassa, jonne ne on asennettu, sillä edellytyksellä, että testiolosuhteet vastaavat, mahdollisesti korjauskertoimien kanssa, tässä asiakirjassa esitettyjä.

Standardin EN 16147 kohdissa 5.2, 5.4 ja 5.5 esitettyjä asennusvaatimuksia on noudatettava.

b)   Vakauttaminen

Tuote pidetään ympäristöolosuhteissa niin kauan, että tuotteen kaikki osat ovat saavuttaneet ympäristön lämpötilan ± 2 K (varaavien lämpöpumppuvedenlämmittimien osalta vähintään 24 tuntia).

Tarkoituksena on varmentaa, että tuote toimii tavanomaisessa lämpötilassa kuljetuksen jälkeen.

c)   Täyttäminen ja säiliön tilavuus (todellinen kapasiteetti Cact)

Säiliön tilavuus mitataan seuraavasti.

Tyhjä vedenlämmitin punnitaan; sisääntulo- ja/tai ulostuloputkissa olevien hanojen paino otetaan huomioon.

Tämän jälkeen vedenlämmitin täytetään kylmällä vedellä valmistajan ohjeiden mukaisesti kylmän veden paineella. Tämän jälkeen vedensyöttö suljetaan.

Täytetty vedenlämmitin punnitaan.

Kahden painon välinen erotus (mact) muunnetaan tilavuudeksi litroina (Cact).

Formula

Tilavuus ilmoitetaan litroina yhden desimaalin tarkkuudella. Mitattu arvo (Cact) saa olla enintään 2 prosenttia nimellisarvoa pienempi.

d)   Täyttäminen ja lämmittäminen

Varaavat tuotteet täytetään kylmällä vedellä (10 ± 2 °C). Täyttäminen lopetetaan sovellettavalla kylmän veden paineella.

Tuote kytketään päälle, jotta se saavuttaa tehdasasetusten mukaiset arvot, esim. varauslämpötilan. Käytetään tuotteen omaa säätölaitetta (termostaattia). Vaihe toteutetaan noudattaen standardin EN 16147 kohdassa 6.3 kuvattua menettelyä. Seuraava vaihe alkaa, kun termostaatti katkaisee lämmityksen.

e)   Valmiustilan ottoteho

Valmiustilan ottoteho määritetään mittaamalla sähkön ottoteho määrätyssä määrässä lämpöpumpun täydellisiä ON-EI-jaksoja, jotka käynnistää säiliössä sijaitseva termostaatti, kun kuumaa vettä ei lasketa.

Vaihe toteutetaan noudattaen standardin EN 16147 kohdassa 6.4 kuvattua menettelyä, ja arvo Pstby [kW] määritellään yhtä suureksi kuin

Formula

f)   Veden laskut

Ilmoitettua kuormitusprofiilia vastaavat veden laskut tehdään asianmukaisen 24 tunnin laskujakson eritelmien mukaisesti. Tämä vaihe alkaa heti kun termostaatti katkaisee lämmityksen vakauttamisvaiheen jälkeen, ja ensimmäinen veden lasku tehdään aika-arvolla, joka vastaa asianmukaista vedenlaskun kuormitusprofiilia (ks. asetuksen (EU) N:o 814/2013 liitteessä III oleva 2 kohta ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 812/2013 liitteessä VII oleva 2 kohta). Vettä ei lasketa viimeisen vedenlaskun ja aika-arvon 24:00 välillä. Kuuman veden vaadittu hyötyenergiasisältö on kokonaismäärä Qref [kWh].

Vaihe toteutetaan noudattaen standardin EN 16147 kohdissa 6.5.2–6.5.3.5 kuvattua menettelyä. Standardissa EN 16147 ΔΤdesired määritellään käyttäen arvoa Tp :

ΔΤdesired = Tp – 10

Vaiheen lopussa Qelec [kWh] määritellään yhtä suureksi kuin

Formula

W EL-TC :n arvo määritellään standardissa EN16147.

Tuotteet, jotka luokitellaan kulutushuippujen ulkopuolella toimiviksi tuotteiksi, pidetään päällä enintään kahdeksan peräkkäisen tunnin ajan 22:00 ja 07:00 välisenä aikana 24 tunnin laskujaksossa. 24 tunnin laskujakson lopussa tuotteet pidetään päällä vaiheen loppuun saakka.

g)   40 °C -asteinen sekoitettu vesi (V40)

Vaihe toteutetaan noudattaen standardin EN 16147 kohdassa 6.6 kuvattua menettelyä, mutta välttäen kompressorin kytkeytymistä pois päältä vedenlaskujaksojen viimeisen mittausjakson lopussa; arvo V40 [L] määritellään yhtä suureksi kuin Vmax.

4.6   Sähkökäyttöisten läpivirtauslämmittimien testimenettely

Käytön aikaisten lämmönsiirtoprosessien lämpöhäviöitä ja valmiustilan häviöitä ei oteta huomioon.

a)   Asetusarvot

Valitsimet, joiden asentoa käyttäjä voi muuttaa, asetetaan seuraavasti:

Jos laitteessa on tehonvalitsin, valitsin asetetaan suurimpaan arvoon.

Jos laitteessa on virtauksesta riippumaton lämpötilanvalitsin, valitsin asetetaan suurimpaan arvoon.

Kaikki asetusarvot, joita käyttäjä ei voi muuttaa, sekä muut valitsimet jätetään tehdasasetuksiin.

Laskujakson kunkin yksittäisen veden laskun i määrättyä pienintä virtaamaa f i on käytettävä vedenlämmittimien kuormitusprofiileissa määritellyllä tavalla. Jos pienintä virtaamaa f i ei voida saavuttaa, virtaamaa lisätään kunnes laite kytkeytyy päälle ja pystyy toimimaan jatkuvasti lämpötilassa T m tai sen yläpuolella. Yksittäisessä veden laskussa on käytettävä tätä suurempaa virtaamaa määrätyn pienimmän virtaaman f i sijaan.

b)   Staattinen hyötysuhde

Laitteen staattinen häviö Ploss nimelliskuormalla Pnom jatkuvuustilan olosuhteissa määritetään. Parametrin Ploss arvo on laitteen kaikkien sisäisten tehohäviöiden summa (liitinten ja lämmityselementtien välisten virta- ja jännitehäviöiden tulos) vähintään 30 minuutin toiminnan jälkeen nimellisolosuhteissa.

Tämä testitulos on laajalla lämpötila-alueella riippumaton veden sisääntulolämpötilasta. Testi voidaan suorittaa kylmän veden sisääntulolämpötiloilla 10–25 °C.

Elektronisesti ohjatuilla läpivirtauslämmittimillä, joissa on puolijohdetehokytkimet, puolijohdeteholiittimien yli vaikuttava jännite vähennetään mitatuista jännitehäviöistä, jos puolijohdetehokytkimet ovat termisesti yhteydessä veteen. Tässä tapauksessa puolijohdetehokytkimien kehittämä lämpö siirretään vettä lämmittävään hyötylämpöön.

Staattinen hyötysuhde lasketaan seuraavasti:

Formula

Jossa:

    ηstatic on laitteen staattinen hyötysuhde,

    Pnom on tuotteen nimellistehonkulutus kilowatteina,

    Ploss on tuotteen mitatut sisäiset staattiset häviöt kilowatteina.

c)   Käynnistyshäviöt

Tässä testissä määritetään aika tstarti , joka kuluu virran kytkemisestä lämmityselementteihin käyttökelpoisen veden tuottamiseen kussakin ilmoitetun kuormitusprofiilin mukaisessa veden laskussa. Testimenetelmässä oletetaan, että laitteen tehonkulutus käynnistysvaiheen aikana on yhtä suuri kuin staattisessa tilassa kulutettu teho. Pstatici on laitteen staattinen tehonkulutus jatkuvuustilan olosuhteissa veden laskussa i.

Kullekin erilaiselle veden laskulle i tehdään kolme mittausta. Tulos on näiden kolmen mittauksen keskiarvo.

Käynnistyshäviöt Q starti lasketaan seuraavasti:

Formula

Jossa:

    Qstarti on tietyn veden laskun i käynnistyshäviöt kilowattitunteina,

    tstarti on mitattujen käynnistysaikojen keskiarvo sekunteina veden laskussa i,

    Pstatici on mitattu jatkuvuustilan tehonkulutus kilowatteina tietyssä veden laskussa i.

d)   Energiantarpeen laskeminen

Vuorokautinen energiantarve Qelec on kaikkien vuorokauden yksittäisten veden laskujen i häviöiden ja hyötyenergian summa kilowattitunteina. Vuorokautinen energian tarve lasketaan seuraavasti:

Formula

Jossa:

    Qstarti on tietyn veden laskun i käynnistyshäviöt kilowattitunteina,

    Qtapi on ennalta määritelty hyötyenergia veden laskua i kohti kilowattitunteina,

    ηstatic on laitteen staattinen hyötysuhde.

4.7   Vedenlämmittimien älykkään ohjauksen testimenettely

Älykkään ohjauksen kerroin SCF ja älykkään ohjauksen vaatimustenmukaisuus smart määritetään asetuksen (EU) N:o 814/2013 liitteessä IV olevan 4 kohdan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 812/2013 liitteessä VIII olevan 5 kohdan mukaisesti. Vedenlämmittimien älykkään ohjauksen vaatimustenmukaisuuden (smart) testaamista koskevat vaatimukset esitetään asetuksen (EU) N:o 814/2013 liitteessä III olevassa 3 kohdassa ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 812/2013 liitteessä VII olevassa 3 kohdassa.

SCF:n määrittämiseksi käytettävien parametrien on perustuttava energiankulutuksen todellisiin mittauksiin älykäs ohjaus päälle ja pois kytkettynä.

”Älykäs ohjaus pois kytkettynä” tarkoittaa tilaa, jossa älykäs ohjaus on aktivoitu ja vedenlämmittimen älykäs ohjaus on oppimisvaiheessa.

”Älykäs ohjaus päälle kytkettynä” tarkoittaa tilaa, jossa älykäs ohjaus on aktivoitu ja vedenlämmittimen älykäs ohjaus muuttaa ulostulon lämpötilaa energian säästämiseksi.

a)   Sähkökäyttöiset varaavat vedenlämmittimet

Sähkökäyttöisillä varaavilla vedenlämmittimillä käytetään standardissa prEN 50440:2014 kuvattua testausmenetelmää.

b)   Lämpöpumppuvedenlämmittimet

Lämpöpumppuvedenlämmittimillä SCF määritetään käyttäen TC59X/WG4-työryhmän ehdottamaa testausmenetelmää; menettely noudattaa standardin prEN 50440:2014 (9.2 kohta) vaatimuksia ja sitä sovelletaan yhdessä standardin EN 16147:2011 kanssa.

Erityisesti:

parametrin Formula arvo määritetään standardin EN 16147 kohdissa 6.5.2–6.5.3.4 kuvatulla menettelyllä, ja testisyklin kesto (tTTC) on 24 tuntia. Formula:n arvo on:

Formula

jossa W EL-HP-TC ja Q EL-TC on määritelty standardissa EN 16147.

parametrin Formula arvo määritetään yhtä suureksi kuin standardin EN 16147 kohdassa 6.5.2 kuvattu QTC [kWh].

parametrin Formula arvo määritetään standardin EN 16147 kohdissa 6.5.2–6.5.3.4 kuvatulla menettelyllä, ja testisyklin kesto (tTTC) on 24 tuntia. Formula:n arvo on:

Formula

jossa W EL-HP-TC ja Q EL-TC on määritelty standardissa EN 16147.

parametrin Formula arvo määritetään yhtä suureksi kuin standardin EN 16147 kohdassa 6.5.2 kuvattu QTC [kWh].

4.8   Aurinkovedenlämmittimet ja pelkästään aurinkolämpöä käyttävät järjestelmät, testaus- ja laskentamenetelmät

Muun kuin aurinkoenergian vuotuisen lämpöosuuden Qnonsol arvioimiseksi kilowattitunteina primäärienergiana ja/tai kilowattitunteina ylempänä lämpöarvona voidaan soveltaa seuraavia menetelmiä:

SOLCAL-menetelmä (3)

SOLICS-menetelmä (4)

SOLCAL-menetelmä edellyttää, että aurinkokeräimen hyötysuhdeparametreja arvioidaan erikseen ja että järjestelmän yleisen suorituskyvyn määrittelyn perustana käytetään muun kuin aurinkoenergian vuotuista lämpöosuutta aurinkolämpöjärjestelmään ja erillisen vedenlämmittimen erityistä hyötysuhdetta.

a)   Aurinkokeräimen testaus

Aurinkokeräimiin sovelletaan vähintään 4 × 4 -testejä siten, että neljä eri keräimen sisääntulolämpötilaa tin on jaettu tasaisesti toiminta-alueelle ja kutakin keräimen sisääntulolämpötilaa kohden mitataan neljä testinäytettä, jotta saadaan testiarvot veden ulostulolämpötilalle te, ympäristön lämpötilalle ta, auringon säteilylle G ja mitatulle keräimen hyötysuhteelle ηcol testauspisteessä. Mikäli mahdollista, yhdeksi sisääntulolämpötilaksi valitaan tm = ta ± 3 K, jotta saadaan tarkka arvio optisesta hyötysuhteesta η0 . Kiinteällä keräimellä (ei automaattista seurantaa) ja mikäli testiolosuhteet sallivat, kaksi testinäytettä otetaan ennen keskipäivää ja kaksi sen jälkeen. Lämmönsiirtoaineen enimmäislämpötila olisi valittava siten, että se vastaa keräimen toiminta-alueen enimmäisarvoa ja johtaa keräimen sisääntulon ja ulostulon väliseen lämpötilaeroon ΔΤ > 1,0 K.

Keräimen hetkellistä hyötysuhdetta ηcol varten saadaan seuraavan yhtälön muotoinen jatkuva hyötysuhdekäyrä sovittamalla testauspisteiden tulokset tilastollisesti käyrään pienimmän neliösumman menetelmää käyttäen:

ηcol = η0 - a1 × T* m - a2 × G (T* m)2

Jossa:

    T* m on alennettu lämpötilaero (m2KW-1), kun

T* m = (tm - ta) / G

Jossa:

    ta on ympäristön tai ympäröivän ilman lämpötila;

    tm on lämmönsiirtoaineen keskilämpötila:

tm = tin + 0,5 × ΔΤ

Jossa:

    tin on keräimen sisääntulolämpötila;

    ΔΤ on fluidin ulostulon ja sisääntulon lämpötilaero (= te - tin).

Kaikki testit suoritetaan standardien EN 12975-2, EN 12977-2 ja EN 12977-3 mukaisesti. Niin sanotut kvasidynaamiset malliparametrit voidaan muuntaa jatkuvuustilan vertailutapaukseksi edellä mainittujen parametrien saavuttamiseksi. Kohtauskulmakerroin IAM määritetään standardin EN 12975-2 mukaisesti testillä, jossa käytetään 50 asteen kohtauskulmaa suhteessa keräimeen.

b)   SOLCAL-menetelmä

SOLCAL-menetelmässä tarvitaan seuraavat parametrit:

Aurinkokeräimen parametrit Asol , η0, a1, a2 ja IAM;

Varastosäiliön nimellistilavuus (Vnom) litroina, muuta kuin aurinkoenergiaa käyttävän lämpövaraston tilavuus (Vbu) litroina ja erityinen seisontahäviö (psbsol) yksikköinä W/K (K ilmaisee varaston ja ympäristön lämpötilan eron);

Lisäsähkönkulutus vakiintuneissa toimintaolosuhteissa Qaux ;

Tehonkulutus valmiustilassa solstandby;

Pumpun tehonkulutus solpump standardin EN 16297-1:2012 mukaisesti.

Laskelmassa käytetään oletusarvoja keräinpiirin putkien ominaiseristykselle (= 6 + 0,3 W/Km2) ja lämmönsiirtimen lämpökapasiteetille (100×W/Km2). m2 tarkoittaa keräimen valoaukon pinta-alaa. Lisäksi laskelmassa oletetaan, että aurinkolämmön varastointijaksot ovat alle kuukauden mittaisia.

Pelkästään aurinkolämpöä käyttävän järjestelmän ja tavanomaisen vedenlämmittimen tai aurinkovedenlämmittimen kokonaisenergiatehokkuuden määrittämiseksi SOLCAL-menetelmässä määritetään muun kuin aurinkoenergian vuotuinen lämpöosuus Qnonsol kilowattitunteina seuraavasti:

Qnonsol = SUM (Qnonsoltm); kWh/v

Jossa:

    SUM (Qnonsoltm) on aurinkovedenlämmittimen osana olevan tavanomaisen vedenlämmittimen tai tavanomaisen lämmönkehittimen muun kuin aurinkoenergian kaikkien kuukausittaisten lämpöosuuksien summa; kun

Qnonsoltm = Lwhtm - LsolWtm + psbSol × Vbu / Vnom × (60 - Ta) × 0,732

Aurinkolämpöjärjestelmän kuukausittainen lämmitystarve määritellään seuraavasti:

Lwhtm = 30,5 × 0,6 × (Qref + 1,09)

Jossa:

0,6 edustaa tekijää, jonka avulla lasketaan keskimääräinen lämmitystarve kuormitusprofiilista;

1,09 edustaa keskimääräisiä jakeluhäviöitä.

Suoritetaan seuraavat laskelmat:

LsolW1tm = Lwhtm ×(1,029 × Ytm - 0,065 × Xtm - 0,245 × Ytm 2 + 0,0018 × Xtm 2 + 0,0215 × Ytm 3)

LsolWtm = LsolW1tm - Qbuftm

Parametrin LsolWtm pienin arvo on 0 ja suurin Lwhtm.

Jossa:

    Qbuftm on aurinkovaraajan korjaustekijä kilowattitunteina kuukaudessa; kun

Formula

Jossa:

0,732 on tekijä, jolla otetaan huomioon kuukauden keskituntimäärä (24 × 30,5);

Psbsol on 4.8 kohdan a alakohdan mukaisesti määritetty aurinkolämmönvaraajan ominaisseisontahäviö (W/K);

Ta on kuukausittainen ilman keskilämpötila lämmönvaraajan ympärillä (°C); kun

Ta = 20 kun lämmönvaraaja on rakennuksen sisällä;

Ta = Touttm kun lämmönvaraaja on rakennuksen ulkopuolella;

Touttm on keskimääräinen päivälämpötila (°C) keskimääräisissä, kylmissä ja lämpimissä ilmasto-olosuhteissa.

Xtm ja Ytm ovat yhdistetyt kertoimet:

Xtm = Asol × (Ac + UL) × etaloop × (Trefw - Touttm) × ccap × 0,732 / Lwhtm

Parametrin Хtm pienin arvo on 0 ja suurin 18.

Jossa:

Ac = a1 + а2 × 40;

UL = (6 + 0,3 × Asol ) / Asol on piirin häviöt W/(m2K);

etaloop on piirin hyötysuhde, kun etaloop = 1 - (η0 × a1 ) / 100;

Trefw = 11,6 + 1,18 × 40 + 3,86 × Tcold - 1,32 × Touttm;

Tcold on kylmän veden lämpötila, oletusarvo 10 °C;

Touttm on keskimääräinen päivälämpötila (°C) keskimääräisissä, kylmissä ja lämpimissä ilmasto-olosuhteissa;

ccap on varastointikerroin, kun ccap = (75 × Asol / Vsol)0,25;

Vsol on standardissa EN 15316-4-3 määritelty aurinkolämpövaraajan tilavuus.

Ytm = Asol × IAM × η0 × etaloop × QsolMtm × 0,732 / Lwhtm

Parametrin Ytm pienin arvo on 0 ja suurin 3.

Jossa:

    QsolMtm on keskimääräinen auringon kokonaissäteily (W/m2) keskimääräisissä, kylmissä ja lämpimissä ilmasto-olosuhteissa.

Lisäsähkönkulutus Qaux lasketaan seuraavasti:

Qaux = (solpump × solhrs + solstandby × 24 × 365)/1000

Jossa:

solhrs on aktiivisten aurinkotuntien määrä (h); kun

solhrs = 2 000 aurinkovedenlämmittimillä.

c)   SOLICS-menetelmä

SOLICS-menetelmä perustuu standardissa ISO 9459-5:2007 kuvattuun testimenetelmään. Aurinkotehon määrittelyprosessin viitetiedot ovat seuraavat:

Termit ja määritelmät standardin ISO 9459-5:2007 luvun 3 mukaisesti;

Symbolit, yksiköt ja nimikkeistö standardin ISO 9459-5:2007 luvun 4 mukaisesti;

Järjestelmä asennetaan standardin ISO 9459-5:2007 kohdan 5.1 mukaisesti;

Testilaitteisto, instrumentointi ja antureiden sijoitus standardin ISO 9459-5:2007 luvun 5 mukaisesti;

Testit suoritetaan standardin ISO 9459-5:2007 luvun 6 mukaisesti;

Testitulosten perusteella määritellään järjestelmäparametrit standardin ISO 9459-5:2007 luvun 7 mukaisesti. Käytetään standardin ISO 9459-5:2007 liitteessä A kuvattua dynaamista sovitusalgoritmia ja simulointimallia;

Vuotuinen suorituskyky lasketaan standardin ISO 9459-5:2007 liitteessä A kuvatulla simulointimallilla käyttäen määriteltyjä parametreja ja seuraavia asetuksia:

Keskimääräinen päivälämpötila (°C) keskimääräisissä, kylmissä ja lämpimissä ilmasto-olosuhteissa ja keskimääräinen auringon kokonaissäteily (W/m2) keskimääräisissä, kylmissä ja lämpimissä ilmasto-olosuhteissa;

Auringon kokonaissäteilyn tuntikohtaiset arvot asianmukaisen CEC-viitetestivuoden mukaisesti;

Vesijohtoveden lämpötila: 10 °C;

Varaajan ympäristölämpötila (säiliö sisällä: 20 °C, säiliö ulkona: ulkoilman lämpötila);

Lisäsähkönkulutus: ilmoituksen mukaan;

Lisälämmittimen asetuslämpötila: ilmoituksen mukaan ja vähimmäisarvo 60 °C;

Lisälämmittimen toiminta-ajan säätö: ilmoituksen mukaan.

Vuotuinen lämmitystarve: 0,6 × 366 × (Qref + 1,09)

Jossa:

0,6 edustaa tekijää, jonka avulla lasketaan keskimääräinen lämmitystarve kuormitusprofiilista;

1,09 edustaa keskimääräisiä jakeluhäviöitä.

Lisäsähkönkulutus Qaux lasketaan seuraavasti:

Qaux = (solpump × solhrs + solstandby × 24 × 365)/1000

Jossa:

solhrs on aktiivisten aurinkotuntien määrä (h); kun

solhrs = 2 000 aurinkovedenlämmittimillä.

Pelkästään aurinkolämpöä käyttävän järjestelmän ja tavanomaisen vedenlämmittimen tai aurinkovedenlämmittimen kokonaisenergiatehokkuuden määrittämiseksi SOLICS-menetelmässä määritetään muun kuin aurinkoenergian vuotuinen lämpöosuus Qnonsol kilowattitunteina primäärienergiana ja/tai kilowattitunteina ylempänä lämpöarvona seuraavasti:

Pelkästään aurinkolämpöä käyttävillä järjestelmillä:

Qnonsol =0,6 × 366 × (Qref +1,09) - QL

Jossa:

QL on aurinkolämmitysjärjestelmän tuottama lämpö kilowattitunteina vuodessa.

Aurinkovedenlämmittimillä:

Qnonsol = Qaux,net

Jossa:

    Qaux,net on muun kuin aurinkoenergian nettotarve kilowattitunteina vuodessa.

4.9   Vesisäiliön testimenettely

a)   Seisontahäviö

Vesisäiliöiden seisontahäviö S voidaan arvioida käyttäen mitä tahansa 3 kohdassa viitattua menetelmää, mukaan lukien aurinkolämpövaraajan seisontahäviö psbsol. Kun sovellettavien standardien mukaiset mittaustulokset ilmaistaan kilowattitunteina 24 tuntia kohden, tulos kerrotaan tekijällä (1 000/24), jotta saadaan S:n arvot watteina. Aurinkolämpövaraajien ominaisseisontahäviön psbsol osalta – säiliön ja ympäristön lämpötilaeron astetta kohti – lämpöhäviö voidaan määrittää suoraan yksiköissä W/K käyttäen standardia EN 12977-3 tai se voidaan saada epäsuorasti jakamalla watteina ilmaistu lämpöhäviö 45:llä (Tstore = 65 °C, Tambient = 20 °C), jotta saadaan arvo yksiköissä W/K. Kun S:n arvioinnissa käytetään standardin EN 12977-3 mukaisia tuloksia, jotka ilmaistaan yksiköissä W/K, ne kerrotaan 45:llä.

b)   Säiliön tilavuus

Sähkökäyttöisen varaavan vedenlämmittimen säiliön tilavuus mitataan 4.5 kohdan c alakohdassa kuvatulla tavalla.

4.10   Aurinkopumpun tehon testausmenettely

Aurinkopumpun teho määritetään sähkönkulutuksena nimellistoimintaolosuhteissa. Alle viiden minuutin kestoisia käynnistysvaikutuksia ei oteta huomioon. Aurinkopumpuilla, joita säädetään jatkuvasti tai joita säädetään vähintään kolmessa vaiheessa, teho määritetään 50 prosenttina aurinkopumpun nimellissähkötehosta.


(1)  Nämä väliaikaiset menetelmät on tarkoitus myöhemmin korvata yhdenmukaistetu(i)lla standard(e)illa. Hyväksytyn standardin tai standardien viitetiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä direktiivin 2009/125/EY 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

(2)  Oletusarvo, jos arvoa ei ole määritelty kalorimetrisesti. Vaihtoehtoisesti, jos tilavuuspaino ja rikkipitoisuus tunnetaan (esim. perusanalyysin tuloksena), alempi lämpöarvo (Hi) voidaan määrittää seuraavasti:

Hi = 52,92 - (11,93 × ρ15) - (0,3 - S); MJ/kg

(3)  Standardiin EN15316-4-3, B perustuva menetelmä.

(4)  Standardiin ISO 9459-5 perustuva menetelmä