52014PC0620

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2014/009 EL/Sprider Stores) /* COM/2014/0620 final */


PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

1.           Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) myönnettävään rahoitustukeen sovellettavista säännöistä säädetään Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013[1], jäljempänä ’EGR-asetus’.

2.           Kreikan viranomaiset jättivät EGR:lle hakemuksen EGF/2014/009 EL/Sprider Stores EGR:n rahoitustuen saamiseksi yrityksen Sprider Stores S.A. Kreikassa toteuttamien työntekijävähennysten vuoksi.

3.           Tutkittuaan hakemuksen komissio on tullut EGR-asetuksen kaikkien sovellettavien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:ltä täyttyvät.

HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ

EGR-hakemus || EGF/2014/009 EL/Sprider Stores

Jäsenvaltio || Kreikka

Asianomaiset alueet (NUTS-taso 2) || Κεντρική Μακεδονία (Keski-Makedonia) (EL12) Aττική (Attika) (EL30)

Hakemuksen jättämispäivä || 6.6.2014

Ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta || 13.6.2014

Lisätietopyyntö || 20.6.2014

Lisätietojen toimittamisen määräaika || 1.8.2014

Arvioinnin päättämisen määräaika || 24.10.2014

Toimintakriteeri || EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta

Ensisijainen yritys || Sprider Stores S.A.

Toimiala(t) (NACE Rev.2 ‑kaksinumerotaso)[2] || Kaksinumerotaso 47 (Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa))

Tytäryhtiöiden, toimittajien ja jatkojalostajien määrä || 0

Viiteajanjakso (neljä kuukautta) || 17.11.2013–17.3.2014

Vähennettyjen työntekijöiden tai työskentelyn lopettaneiden määrä viiteajanjaksolla (a) || 703

Vähennettyjen työntekijöiden tai työskentelyn lopettaneiden määrä viiteajanjaksoa ennen tai sen jälkeen (b) || 58

Vähennettyjen työntekijöiden kokonaismäärä (a + b) || 761

Kohteena olevien edunsaajien arvioitu kokonaismäärä || 761

Kohteena olevien työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (nk. NEET-nuoret) määrä || 550

Yksilöllisten palvelujen talousarvio (euroa) || 11 941 500

EGR:n täytäntöönpanon talousarvio[3] (euroa) || 210 000

Kokonaisbudjetti (euroa) || 12 151 500

EGR:n tuki (60 prosenttia) (euroa) || 7 290 900

HAKEMUKSEN ARVIOINTI

Menettely

4.           Kreikan viranomaiset toimittivat 6. kesäkuuta 2014 hakemuksen EGF/2014/009 EL/Sprider Stores 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona jäljempänä kohdissa 6–8 esitetyt toimintakriteerit täyttyivät. Komissio ilmoitti hakemuksen vastaanottamisesta 13. kesäkuuta 2014 eli kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämispäivästä. Komissio pyysi lisätietoja Kreikan viranomaisilta 20. kesäkuuta 2014. Nämä lisätiedot toimitettiin kuuden viikon kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta alkava 12 viikon määräaika, jonka kuluessa komission olisi saatettava päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämisen edellytykset, päättyy 24. lokakuuta 2014.

Hakemuksen tukikelpoisuus

Asianomaiset yritykset ja edunsaajat

5.           Hakemus koskee 761:tä Sprider Stores S.A.:n vähentämää työntekijää. Kyseinen yritys toimi NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 47 (Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)) luokitellulla toimialalla. Toimipisteet sijaitsivat lähinnä NUTS 2 -tason[4] alueilla Κεντρική Μακεδονία (Keski-Makedonia) (EL12) ja Aττική (Attika) (EL30).

Toimintakriteerit

6.           Kreikan viranomaiset jättivät hakemuksen käyttäen perustana EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan toimintakriteeriä, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä tai itsenäistä ammatinharjoittajaa lopettaa työskentelynsä jäsenvaltiossa sijaitsevassa yrityksessä neljän kuukauden viiteajanjaksona, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta, ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka lopettavat työskentelynsä yrityksen toimittajille tai jatkojalostajille.

7.           Neljän kuukauden viiteajanjakso alkoi 17. marraskuuta 2013 ja päättyi 17. maaliskuuta 2014.

8.           Hakemus koskee 703:a työntekijää, jotka vähennettiin[5] Sprider Storesin palveluksesta neljän kuukauden viiteajanjakson aikana.

Työntekijävähennysten ja työskentelyn loppumisen laskeminen

9.           Kaikki työntekijävähennykset on laskettu päivästä, jona työsopimus päättyi tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyi.

Tukeen oikeutetut edunsaajat

10.         Edellä jo tarkoitettujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäksi tukeen oikeutettuja edunsaajia ovat ne 58 työntekijää, jotka vähennettiin ennen neljän kuukauden viiteajanjaksoa. Nämä työntekijät vähennettiin sen jälkeen, kun 30. syyskuuta 2013 oli annettu yleinen ilmoitus suunnitelluista työntekijävähennyksistä. Tällä on selkeä syy-yhteys tapahtumaan (yrityksen konkurssihakemukseen), joka aiheutti vähennykset viiteajanjakson aikana.

11.         Tukeen oikeutettuja edunsaajia on näin ollen yhteensä 761.

Työntekijävähennysten yhteys asetuksessa (EY) N:o 546/2009 käsiteltyyn talouskriisiin

12.         Osoittaakseen, että työntekijävähennykset ovat yhteydessä asetuksessa (EY) N:o 546/2009 käsiteltyyn maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin, Kreikka väittää, että Kreikan talous on ollut syvässä taantumassa kuudetta perättäistä vuotta (2008–2013). Kreikan tilastoviranomaisen ELSTATin mukaan Kreikan BKT on pienentynyt 25,7 prosenttiyksikköä, julkinen kulutus 21 prosenttiyksikköä ja yksityinen kulutus 32,3 prosenttiyksikköä sitten vuoden 2008 samalla, kun työttömyys on kasvanut 20,6 prosenttiyksikköä.

13.         BKT:n pieneneminen on lisäksi suurentanut Kreikan ja EU:n asukasta kohti lasketun BKT:n eroa, mikä on kumonnut edistyksen, jonka Kreikka saavutti taloudellisessa lähentymisessä vuosina 1995–2007.

14.         Selvitäkseen ulkomaanvelkojen maksuista Kreikan hallitus lisäksi toteutti vuonna 2008 epäsuosittuja toimenpiteitä: se esimerkiksi lisäsi verotuloja, leikkasi julkisia menoja ja pienensi julkisen alan työntekijöiden palkkoja. Palkat ovat pienentyneet myös yksityisellä sektorilla, kun on pyritty parantamaan Kreikan talouden kilpailukykyä. Sitten vuoden 2008 tuhannet yritykset ovat lopettaneet toimintansa ja irtisanoneet henkilöstönsä ja tuhannet itsenäiset ammatinharjoittajat ovat lopettaneet toimintansa, mikä on vaikuttanut työttömyyden rajuun kasvuun. Alentunut tulotaso on johtanut suoraan kulutuksen vähenemiseen.

15.         Vuonna 2009 kotitalouksien kulutuksen väheneminen Kreikassa noudatteli samaa negatiivista kehityssuuntaa kuin EU-27:ssä. Kotitalouksien kulutus elpyi EU-27:ssä vuosina 2010 ja 2011 mutta putosi jälleen vuonna 2012. Kotitalouksien kulutus on Kreikassa vähentynyt rahoitus- ja talouskriisin alusta lähtien, ja luvut ovat heikentyneet vuosi vuodelta.

Kotitalouksien kulutus (muutos edellisvuodesta, %)

|| 2008 || 2009 || 2010 || 2011 || 2012

EU-27 || 0,44 || -1,67 || 1,04 || 0,26 || -0,74

Kreikka || 4,67 || -1,91 || -6,39 || -7,91 || -9,07

16.         ELSTATin kotitalouksien tuloista ja elinoloista laatiman raportin mukaan 23 prosenttia kreikkalaisista eli vuonna 2012 köyhyysrajan[6] alapuolella.

17.         Vähittäiskaupan alalta on tähän mennessä jätetty kolme muuta EGR-hakemusta[7], jotka nekin perustuvat maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin.

Työntekijävähennyksiin ja toiminnan lopettamiseen johtaneet tapahtumat

18.         Kreikan viranomaisten mukaan työntekijävähennyksiin johti kaksi pääsyytä: 1) kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen pieneneminen, joka johtui verotaakan kasvamisesta, palkkojen pienenemisestä (sekä yksityisellä että julkisella sektorilla) ja työttömyyden kasvamisesta ja johti ostovoiman rajuun heikkenemiseen, ja 2) yrityksille ja yksityishenkilöille myönnettyjen lainojen jyrkkä väheneminen, joka johtui siitä, ettei kreikkalaisilla pankeilla ollut riittävästi varoja. Kreikan pankin mukaan kotitalouksille ja yrityksille (paitsi rahoitusalan yrityksille) myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti on ollut negatiivinen vuodesta 2010. Syynä on kreikkalaisten pankkien käteisvarapula.

19.         Sprider Stores perustettiin vuonna 1971. Hajioannou-konserni osti yrityksestä 80 prosentin osuuden vuonna 1999. Sprider Stores alkoi laajentua, ja siitä tuli Kreikan suurin edullista käyttömuotia tarjoava monikansallinen vähittäismyyntiketju, kuten yritys verkkosivuillaan ylpeänä totesi[8]. Vuonna 2000 perustettiin tytäryhtiö Sprider Bulgaria, jotta konserni olisi vahvemmin esillä Balkanin alueella. Seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 2007, yritys laajensi toimintaansa Kaakkois-Euroopassa avaamalla viisi myymälää Romaniaan, yhden myymälän Limassoliin (Kypros) ja yhden Sofiaan (Bulgaria). Seuraavana vuonna Sprider Stores avasi Kreikassa 21 uutta myymälää (10 myymälää Ateenaan ja Thessalonikiin ja 11 maan muihin osiin) ja ulkomailla (Romania, Bulgaria, Kypros, Puola ja Serbia) 16 myymälää. Vuonna 2009 yhtiöllä oli yhteensä 114 vaatemyymälää, 1 500 työntekijää ja 150 miljoonan euron liikevaihto.

20.         Kun kreikkalaisten kotitalouksien ostovoima pieneni Kreikan talouden supistuttua rahoitus- ja talouskriisin alusta lähtien, muiden kuin peruselintarvikkeiden kysyntä romahti, ja Sprider Storesin liikevaihto alkoi laskea.

Sprider Storesin liikevaihto (2009–2013) milj. euroa

2009 || 2010 || 2011 || 2012 || 2013[9]

150,01 || 138,03 || 112,15 || 77,70 || 22,36

21.         Toinen seuraus Kreikan talouden taantumasta oli kassavirran puute. Sen paikkaamiseksi Sprider Stores haki rahoitusapua pankeilta mutta turhaan. Tiedotusvälineiden mukaan tämä on tärkein peruste, jonka Sprider Stores esitti, kun yrityksen toiminnan lopettamisesta ilmoitettiin[10].

22.         Kulutuksen vähenemisestä johtuva liikevaihdon pieneneminen sekä luotonsaannin tiukentuminen johtivat yhdessä siihen, ettei Sprider Stores pyrkimyksistään huolimatta pystynyt löytämään ratkaisua, ja lopulta yrityksen hakeutumiseen konkurssiin ja siitä johtuneisiin työntekijävähennyksiin.

Työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen

23.         Sprider Storesin toimipisteitä on kaikilla Kreikan alueilla, joten työntekijävähennykset tuntuvat ympäri maata. Kreikan viranomaisten mukaan Sprider Storesin työntekijävähennykset pahentavat entisestään työttömyystilannetta, jota talous- ja rahoituskriisi on jo heikentänyt ja joka vaikuttaa olevan erityisen hauras. EU:n jäsenvaltioiden vertailussa Kreikalla on kaikkein korkeimmat työttömyysasteet.

Työttömyysaste

Lähde: Eurostat[11]

24.         Suurin osa (64 prosenttia) työntekijävähennyksistä keskittyy Attikan ja Keski-Makedonian alueille.  Vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä molempien alueiden työttömyysaste oli korkeampi kuin maan keskiarvo (27,5 prosenttia). Attikassa työttömyysaste oli 28,2 prosenttia, kun taas Keski-Makedoniassa vastaava luku oli 30,3 prosenttia[12]. Attikassa ja Keski-Makedoniassa on lisäksi pulaa avoimista työpaikoista verrattuna työnhakijoiden suureen määrään. Tämän seurauksena yli 70 prosenttia työttömistä on ollut työttömänä yli 12 kuukautta. Keski-Makedoniassa nuorten työnhakijoiden tilanne on erityisen heikko: nuorisotyöttömyysaste on 60,4 prosenttia.

25.         Attikan osuus Kreikan BKT:stä on 43 prosenttia,  joten Attikaan sijoittautuneiden yritysten sulkeminen vaikuttaa koko Kreikan talouteen.

Kohteena olevat edunsaajat ja ehdotetut toimet

Kohteena olevat edunsaajat

26.         Toimiin odotetaan osallistuvan arviolta 761 kohteena olevaa työntekijää. Kyseisten työntekijöiden jakauma sukupuolen, kansalaisuuden ja iän mukaan on seuraava:

Luokka || Kohteena olevat edunsaajat

Sukupuoli: || Miehiä: || 112 || (14,7 %)

|| Naisia: || 649 || (85,3 %)

Kansalaisuus: || EU-kansalaisia: || 761 || (100,00 %)

|| Muita kuin EU-kansalaisia: || 0 || (0,00 %)

Ikäryhmä: || 15–24-vuotiaita: || 37 || (4,9 %)

|| 25–29-vuotiaita: || 171 || (22,5 %)

|| 30–54-vuotiaita: || 549 || (72,1 %)

|| 55–64-vuotiaita: || 4 || (0,5 %)

|| yli 64-vuotiaita: || 0 || (0,00 %)

27.         Lisäksi Kreikan viranomaiset tarjoavat EGR:n tuella yhteisrahoitettavia yksilöllisiä palveluja enintään 550:lle työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevalle nuorelle, jotka olivat alle 30-vuotiaita hakemuksen jättöpäivänä, koska kohdassa 7 tarkoitetuista työntekijävähennyksistä yhteensä 682 tapahtuu NUTS-tason 2 alueilla, jotka ovat nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa tukikelpoisia[13].

28.         Toimenpiteisiin osallistuvien kohteena olevien edunsaajien kokonaismäärän odotetaan näin ollen olevan 1 311, kun luvussa ovat mukana työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret.

Ehdotettujen toimien tukikelpoisuus

29.         Vähennetyille työntekijöille ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista.

– Ammatillinen ohjaus: Tämä kaikille osallistujille tarjottava liitännäistoimenpide kattaa seuraavat vaiheet:

1 Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille suunnattu tiedotus. Jo yksilöityjen 761:n kohteena olevan työntekijän (Sprider Storesin entiset työntekijät) lisäksi on vielä määriteltävä kohteena olevien työelämän ja koulutuksen ulkopuolisten nuorten ryhmä. Kohteena olevia työelämän ja koulutuksen ulkopuolisia nuoria valitessaan Kreikan viranomaiset käyttävät kriteereinä muiden muassa samansuuntaisia kriteereitä kuin Kreikan nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmassa (eli syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, kotitalouden tulotaso, koulutustaso, työttömyyden kesto jne.) sekä kiinnostuksenilmaisupyyntöjä. Sitä varten viranomaiset käynnistävät tiedotuskampanjoita, jotka on suunnattu nimenomaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolisille nuorille.

2 Ilmoittautuminen ja rekisteröinti. Ensimmäiseen kaikille osallistujille (työntekijöille ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolisille nuorille) tarjottavaan toimenpiteeseen sisältyy tiedotusta tarjolla olevista palveluista ja koulutusohjelmista sekä osaamis- ja koulutusvaatimuksista.

3 Osaamisen arviointi sekä yksilöllinen ja ammatillinen asiakirja. Toimenpiteen tarkoituksena on auttaa työntekijöitä ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria tunnistamaan oma osaamisensa ja omiin intresseihinsä liittyvät mahdollisuudet sekä luomaan realistinen urasuunnitelma. Osaamisen arviointiin kuuluu intensiivistä ja henkilökohtaista neuvontaa, ja se rakentuu eri vaiheista, joiden kuluessa työntekijä ja neuvoja käsittelevät eri aiheita (esim. mahdollisuuksia, intressejä, motivaation ja odotusten analyysiä, esteitä jne.). Arvioinnin jälkeen laaditaan yksilöllinen ja ammatillinen asiakirja, jossa esitetään tiivistetysti osallistujan taidot, yksilöllinen projekti ja toimintasuunnitelma.

4 Työnhaun tukeminen ja uraneuvonta. Tähän vaiheeseen sisältyy 1) koulutusta laaja-alaisissa kysymyksissä, kuten sosiaalisten taitojen kehittäminen, sopeutuminen uusiin tilanteisiin ja päätöksenteko, 2) työnhaun avustaminen – tiedotusta avoimista työpaikoista, aktiivinen paikallisten ja alueellisten työllistymismahdollisuuksien etsiminen, työnhakutekniikat, ansioluettelon ja saatekirjeen laatiminen ja valmistautuminen työhaastatteluun ja 3) uraneuvonta – neuvojat tarjoavat irtisanotuille työntekijöille ammatillista opastusta ja ohjaavat heitä konkreettisia työtarjouksia kohti.

5 Työllistymiseen tähtäävä ohjaus. Neuvojat ovat työntekijöiden sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tukena, kun nämä toteuttavat koulutuspolkujaan ja yksilöllisiä jälleentyöllistymissuunnitelmiaan. Oman yrityksen perustamisesta kiinnostuneille osallistujille tarjotaan ammatillisen ohjauksen osana yleisluontoista tukea ja neuvontaa.

6 Seuranta. Osallistujia seurataan kuuden kuukauden ajan siitä, kun toimenpiteet on saatettu päätökseen.

– Koulutus, uudelleenkoulutus ja ammatillinen koulutus. Toimenpiteessä järjestetään työntekijöille ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille ammatillisia kursseja, jotka vastaavat heidän tarpeitaan, jotka on yksilöity ammatillisen neuvonnan kuluessa. Kurssien aiheisiin kuuluvat myös alueet ja sektorit, joilla on hyvät kehitysmahdollisuudet. Kurssit vastaavat työmarkkinoilla tunnustettuja tarpeita. Kurssien täydennykseksi voidaan lisäksi järjestää harjoittelua.

– Tuki yrityksen perustamiseen: Työntekijät tai työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka perustavat oman yrityksen, saavat enintään 15 000 euroa perustamiskustannusten kattamiseen. Kreikassa yksi suurimmista ongelmista, jonka yritystä perustava yrittäjä kohtaa, on rahoituksen saaminen. Pankeilla on pulaa varoista, ja sen vuoksi ne hylkäävät useimmat lainahakemukset. Tällä toimenpiteellä halutaan edistää yrittäjyyttä rahoitustuen avulla.

– Työnhakuavustukset ja koulutusavustukset. Ammatilliseen ohjaukseen osallistumisesta aiheutuvien kulujen kattamiseksi osallistujat saavat 50 euroa osallistumispäivää kohti. Koulutuksessa avustus on 6 euroa tuntia kohti.

– Liikkuvuusavustus. Ne työntekijät tai työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka vastaanottamansa työn vuoksi vaihtavat asuinpaikkaa, saavat kertasuorituksena 2 000 euroa välttämättömien kustannusten kattamiseen.

30.         Tässä kuvatut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGR-asetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

31.         Kreikan viranomaiset ovat toimittaneet vaaditut tiedot toimista, jotka ovat asianomaiselle yritykselle pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Ne ovat vahvistaneet, ettei EGR:n rahoitustuella korvata tällaisia toimia.

Alustava talousarvio

32.         Arvioidut kokonaiskustannukset ovat 12 151 500 euroa, johon sisältyy yksilöllisten palvelujen kustannuksia 11 941 500 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien kustannuksia 210 000 euroa.

33.         EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 7 290 900 euroa (60 prosenttia kokonaiskustannuksista).

Toimet || Arvioitu osallistujamäärä || Arvioidut kustannukset osallistujaa kohti (euroa) (*) || Arvioidut kokonaiskustannukset (euroa) (**)

Yksilölliset palvelut (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta)

Ammatillinen ohjaus || 1 311 || 1 250 || 1 638 750

Koulutus, uudelleenkoulutus ja ammatillinen koulutus || 1 311 || 2 658 || 3 484 000

Tuki yrityksen perustamiseen || 200 || 15 000 || 3 000 000

Välisumma a): || – || 8 122 750

(68,02 %)

Avustukset ja kannustimet (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

Työnhakuavustukset || 1 311 || 1 250 || 1 638 750

Koulutusavustukset || 1 100 || 1 800 || 1 980 000

Liikkuvuusavustus || 100 || 2 000 || 200 000

Välisumma b): || – || 3 818 750

(31,98 %)

EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaiset toimet

1. Valmistelutoimet || – || 40 000

2. Hallinnointi || – || 40 000

3. Tiedotus ja mainonta || – || 100 000

4. Valvonta ja raportointi || – || 30 000

Välisumma c): || – || 210 000

(1,73 %)

Kustannukset yhteensä (a + b + c): || – || 12 151 500

EGR:n rahoitusosuus (60 % kokonaiskustannuksista) || – || 7 290 900

(*) Desimaalien välttämiseksi työntekijää kohden arvioidut kustannukset on pyöristetty. Pyöristämisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kunkin toimenpiteen kokonaiskustannuksiin, jotka ovat edelleen samat kuin Kreikan esittämässä hakemuksessa.

(**) Kokonaiskustannukset eivät täsmää pyöristämisen vuoksi.

34.         Edellä olevassa taulukossa EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisiksi toimiksi yksilöityjen toimien kustannukset ovat enintään 35 prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhakuun tai koulutukseen.

35.         Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla liittyvät investointikustannukset ovat enintään 15 000 euroa edunsaajaa kohti.

Menojen tukikelpoisuuskausi

36.         Kreikan viranomaiset aloittivat yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 1. syyskuuta 2014. Edellä 29 kohdassa tarkoitettujen toimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 1. syyskuuta 2014 – 1. syyskuuta 2016.

37.         Kreikan viranomaisille on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 15. heinäkuuta 2014 lähtien. Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 15. heinäkuuta 2014 – 1. maaliskuuta 2017.

Täydentävyys suhteessa kansallisin tai unionin varoin rahoitettuihin toimiin

38.         Kansallinen esi- tai yhteisrahoitus järjestetään kehitysministeriön julkisten investointien ohjelmasta.

39.         Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, että EGR:n rahoitustukea saaviin edellä kuvattuihin toimiin ei saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä.

Menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi

40.         Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu kohteena olevien edunsaajien edustajia ja Kreikan yksityisen sektorin ammattiliittoa. Ehdotetusta hakemuksesta keskusteltiin toukokuussa 2014 kahdessa tapaamisessa työmarkkinaosapuolten kanssa. Niitä kuultiin eri kysymyksistä, jotka liittyvät yhdistetyn toimenpidepaketin sisältöön.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

41.         Hakemuksessa on hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus, jossa täsmennetään eri elinten vastuulla olevat tehtävät. Kreikka on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustuen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavat samat elimet, joille kuuluu myös Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) saatavan rahoituksen hallinnointi ja valvonta Kreikassa. ESR:n toimien koordinoinnista ja seurannasta vastaava viranomainen (EYSEKT) toimii hallintoviranomaisena, EDEL (verotarkastuskomitea) valvontaviranomaisena ja maksuviranomaisen erityisyksikkö todentamisviranomaisena.

Asianomaisen jäsenvaltion sitoumukset

42.         Kreikan viranomaiset ovat toimittaneet kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista:

– Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

– Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu.

– Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään.

– Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastojen rahoittamia toimia.

– EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista.

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Talousarvioesitys

43.         EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[14] 12 artiklassa säädetään.

44.         Tutkittuaan hakemuksen EGR-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten suhteen ja otettuaan huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, suunnitellut toimet ja arvioidut kustannukset komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 7 290 900 euroa eli 60 prosenttia suunniteltujen toimien kokonaiskustannuksista rahoitustuen myöntämiseksi hakemukselle.

45.         Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[15] 13 kohdan mukaisesti yhdessä ehdotetun päätöksen EGR:n varojen käyttöönotosta.

Muut asiaan liittyvät asiakirjat

46.         Samaan aikaan kun komissio esittää ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoehdotuksen, jonka määrä on 7 290 900 euroa.

47.         Samaan aikaan kun komissio tekee ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se antaa täytäntöönpanosäädöksen muodossa rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta.

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2014/009 EL/Sprider Stores)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013[16] ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[17] ja erityisesti sen 13 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, on perustettu tuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, asetuksessa (EY) N:o 546/2009[18] käsitellyn maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)       EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 12 artiklassa säädetään.

(3)       Kreikka esitti 6 päivänä kesäkuuta 2014 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi yrityksen Sprider Stores S. A. Kreikassa toteuttamien työntekijävähennysten[19] vuoksi ja toimitti sitä täydentäviä lisätietoja, siten kuin asiasta säädetään asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdassa. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)       Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kreikka on päättänyt tarjota EGR:n tuella yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille.

(5)       Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 7 290 900 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Kreikan hakemuksen perusteella,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 7 290 900 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2014 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

[2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20. joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

[3]               Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

[4]               Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8. marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34).

[5]               EGR-asetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaisessa merkityksessä.

[6]               Kreikassa köyhyysraja on 5 708 euroa henkeä kohti vuodessa (yksityishenkilöt) ja 11 986 euroa kahdesta aikuisesta ja kahdesta enintään 14-vuotiaasta lapsesta koostuvaa taloutta kohti.

[7]               EGF/2010/016 ES Aragón retail trade. KOM(2010) 615.

                EGF/2011/004 EL ALDI Hellas. KOM(2011) 580.

                EGF/2014/013 EL Odyssefs Fokas. Hakemus on parhaillaan komission arvioitavana.

[8]               http://www.spriderstores.ro/values/

[9]               Vuoden yhdeksän ensimmäistä kuukautta.

[10]             Vaatteiden vähittäiskauppaa harjoittava Sprider Stores lopettaa toimittuaan yhteensä 32 vuotta. ”Tämä on seurausta siitä, että pankit ovat hanganneet vastaan ja kieltäytyneet jatkamasta rahoitusta”, yhtiöstä kerrottiin. Lähde: www.ekathimerini.com

[11]             Code tsdec450

[12]             Lähde: ELSTAT. Vuoden 2013 neljännen neljänneksen työvoimatutkimus.

[13]             Kaikki Kreikan NUTS-tason 2 alueet lukuun ottamatta aluetta Ιόνια Νησιά (Jooniansaaret) ovat tukikelpoisia nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa. Työtekijävähennysten kokonaismäärästä 21 toteutettiin Jooniansaarilla, 13 Korfussa ja 8 Zakynthosissa.

[14]             EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

[15]             EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

[16]             EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

[17]             EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

[18]             EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26.

[19]             EGR-asetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaisessa merkityksessä.