14.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 230/39


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Puunjalostusteollisuuden osuus hiilitaseessa”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2015/C 230/06)

Esittelijä:

Ludvík JÍROVEC

Toinen esittelijä:

Patrizio PESCI

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 27. helmikuuta 2014 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

”Puunjalostusteollisuuden osuus hiilitaseessa”

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa 13. marraskuuta 2014.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 10.–11. joulukuuta 2014 pitämässään 503. täysistunnossa (joulukuun 10. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 119 ääntä puolesta ja 1 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on laatinut seuraavat suositukset, joilla pyritään maksimoimaan puutuotteiden myönteinen vaikutus hiilitaseeseen ja parantamaan Euroopan puunjalostusteollisuuden (1) kilpailukykyä ja innovointivalmiutta.

1.2

ETSK katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännöllä on suuri vaikutus puunjalostusteollisuuteen. Tästä syystä ETSK kehottaa jäsenvaltioita kartoittamaan kaikki mahdollisuudet puun käyttämiseen ympäristöystävällisenä materiaalina, jotta voidaan vahvistaa alan kilpailukykyä, edistää työllisyyttä ja tukea investoimista tutkimukseen ja innovointiin.

1.3

ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan asianomaisia sidosryhmiä kuullen eurooppalaiset suuntaviivat puun saatavuudesta, jotta voidaan lisätä puun saatavuutta ja edistää puuvarojen kestäväpohjaista käyttöä. Suuntaviivoihin olisi sisällytettävä resurssitehokkuusperiaatteet. Asiakirjassa ”Good practice guidance on the sustainable mobilisation of wood in Europe (2010)” esitetyt suositukset olisi otettava huomioon, ja niitä olisi tarvittaessa paranneltava.

1.4

ETSK muistuttaa, että ”tertiääribiomassan” määritelmästä olisi tärkeää poistaa ”kuormalavat ja talteenotettu uusiopuu”.

1.5

ETSK:n lausunnossa ”Entistä kilpailukykyisemmän eurooppalaisen puu- ja huonekaluteollisuuden mahdollisuudet ja haasteet” (2), joka hyväksyttiin lokakuussa 2011, esitetyn mukaisesti ja Euroopan komission äskettäisessä tiedonannossa ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa” vahvistettujen periaatteiden kanssa yhtäpitävästi ETSK painottaa, että nk. kaskadikäyttö (ensin käyttö, sitten uudelleenkäyttö, kierrätys ja energian talteenotto) on – silloin kun se on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista kansallisten ja alueellisten erityispiirteiden valossa – optimaalinen tapa käyttää puuta mahdollisimman resurssitehokkaasti. ETSK on tyytyväinen siihen, että sen jälkeen kun se kehotti tunnustamaan puun kaskadikäytön merkityksen, kyseinen periaate on otettu huomioon useissa EU:n asiakirjoissa, kuten ”Kohti Euroopan teollista renessanssia”, ”Uusi EU:n metsästrategia” ja komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”A Blueprint for the EU forest-based industries (woodworking, furniture, pulp & paper manufacturing and converting, printing)”, joka on liitetty tiedonantoon ”Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta”. ETSK suhtautuu kuitenkin torjuvasti oikeudellisesti sitovien sääntöjen käsitteeseen ja kannattaa avoimiin markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa sekä markkinaosapuolten vapautta.

1.6

Rakennusmateriaaleille tulisi olla tarjolla vaihtoehtoja, joiden ansiosta voidaan välttää kierrätettävien materiaalien, kuten puun, päätyminen kaatopaikalle. ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja alan sidosryhmiä laatimaan suuntaviivoja ja suosituksia puujätteen keruusta ja uusiopuun käsittelyratkaisuista.

1.7

ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan standardin, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon suljettujen tilojen akustiset ominaisuudet, sillä puulla voi olla olennainen rooli äänieristyksessä. Puulla nimittäin pystytään eristämään tiloja akustisesti ulkopuolisilta ääniltä ja lyhentämään jälkikaiunta-aikaa. Puuratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia olisi tutkittava.

1.8

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ja alan sidosryhmiä laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia, joiden avulla lisätään puun käyttöä rakentamisessa ja vihreässä infrastruktuurissa. Paikallishallinnon tulisi voida osallistua suoraan toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon.

1.9

Koska rakennuttajat ja arkkitehdit eivät tunne puuta yhtä hyvin kuin muita materiaaleja, ETSK kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan hankkeita puunkäyttökulttuurin edistämiseksi. Lisäksi Euroopan puunjalostusteollisuuden edustajien ja eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten tulisi laatia koordinoituja kansallisia tiedotuskampanjoita alan houkuttelevuuden parantamiseksi.

2.   Euroopan puunjalostusteollisuuden kuvaus. Haasteet ja mahdollisuudet. EU:n lainsäädännön mahdollinen vaikutus alan kilpailukykyyn

2.1

Euroopan puunjalostusteollisuuden vuotuinen liikevaihto on noin 122 miljardia euroa ja tuotantoarvo yli 115 miljardia euroa. Eurostatin mukaan puunjalostusalalla toimi vuonna 2012 yli 3 11  000 yritystä. Niistä noin 1 26  000 oli myös huonekalualan yrityksiä. Puunjalostusteollisuuteen suppeassa merkityksessä kuului noin 40  000 sahateollisuusyritystä ja noin 1 45  000 muita puuteollisuustuotteita valmistavaa yritystä. Luvut eivät saavutetusta edistyksestä huolimatta välttämättä kuvasta todellista tilannetta, sillä pieniä yrityksiä ei jäsenvaltion raportointitavasta riippuen oteta aina huomioon. Huonekalujen ja rakennusosien valmistusalalla on runsaasti pieniä yrityksiä. Yritysten todellisen lukumäärän voidaankin arvioida olevan yli 3 75  000.

2.2

Puunjalostusteollisuuden työpaikat vähenivät jyrkästi kaikkialla EU:ssa vuonna 2012. Keskimääräinen vähennys oli 4,4 prosenttia, mutta luvut vaihtelivat Saksan - 3,2 prosentista Espanjan peräti - 13,7 prosenttiin. Työpaikat lisääntyivät eniten Kroatiassa ja Tanskassa ja vähenivät eniten Espanjassa (- 13,7 %), Kyproksessa (- 13,1 %) ja Slovakiassa (- 11,5 %) vuonna 2012.

EU:n ja jäsenvaltioiden poliittiset linjaukset vaikuttavat merkittävästi puunjalostusalan kilpailukykyyn. EU:n vuoden 2014 kilpailukykyraportin mukaan tuotanto-, työvoima- ja raaka-ainekustannukset ovat pääsääntöisesti paljon korkeammat Euroopassa kuin muualla maailmassa, mikä aiheuttaa monilla alan sektoreilla suuren riskin tuotannon siirtymisestä muualle. Tästä syystä EU:n tulisi vaatia, että EU:n markkinoille saatettavat tuotteet täyttävät samat sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja turvallisuusvaatimukset kuin Euroopassa valmistetut tuotteet. Lisäksi ETSK korostaa, että Euroopan puunjalostusteollisuuden tuotantokustannukset (erityisesti hartsien ja energian kustannukset) jatkavat edelleen voimakasta kasvuaan. Euroopan energiakustannukset ovat kolminkertaiset Yhdysvaltoihin verrattuna.

2.3

Uusiutuvan energian kehittyminen ja siihen liittyvät tuet vähentävät puuraaka-aineen saatavuutta ja nostavat sen hintaa. Vuonna 2012 arviolta noin 15 prosenttia ECE-alueelta korjatusta puusta eli 182 miljoonaa kuutiometriä käytettiin puupolttoaineena. Uusimman ECE/FAO:n Joint Wood Energy Enquiry -kyselyn (JWEE 2011) mukaan puuenergia muodostaa pääasiallisen osan uusiutuvasta energiasta: sen osuus kaikesta uusiutuvasta energiasta on 38,4 prosenttia. Euroopan komission Induforilta (3) tilaaman, puuraaka-aineen tarjontaa ja kysyntää EU:n puunjalostusteollisuudessa käsittelevän uuden eurooppalaisen tutkimuksen mukaan EU:ssa energiantuotantoon käytettävän puun määrän olisi oltava yhtä suuri kuin korjatun puun kokonaismäärä nykyisin, jos vuodeksi 2020 asetettu uusiutuvaa energiaa koskeva tavoite halutaan saavuttaa. EU:n jäsenvaltioiden uusiutuvia energialähteitä koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissa ennakoimista puutarpeista jää vuoteen 2016 mennessä puuttumaan 63 miljoonaa kuutiometriä.

2.4

ETSK ottaa huomioon Euroopan komission uuden tiedonannon vuoden 2030 ilmasto- ja energiakehyksestä ja vaatimuksen nostaa uusiutuvan energian osuus vähintään 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pitää keskeisen tärkeänä, että tutkitaan eri tapoja parantaa puun saatavuutta EU:ssa – esimerkiksi ottamalla huomioon vuonna 2010 julkaistussa asiakirjassa Good practice guidance on the sustainable mobilisation of wood in Europe esitetyt suositukset – ja kartoittaa ratkaisuja, jotta vältetään biomassan eri käyttäjien välisen kilpailun vääristyminen.

2.5

ETSK kehottaa tätä varten jäsenvaltioita arvioimaan, paljonko puubiomassaa maassa tai alueella on saatavilla selkeästi energiakäyttöä varten ja paljonko puuteollisuus käyttää jo puuta raaka-aineena.

2.6

ETSK pitää lisäksi valitettavana, että useissa jäsenvaltioissa puun käyttämistä monikerroksisissa rakennuksissa rajoitetaan edelleen ja palomääräykset ovat syrjiviä. Palomääräykset ovat monissa maissa suurin este puun käytölle rakennuksissa. Eurooppalaisista rakennusten paloturvallisuusstandardeista on sovittu, mutta paloturvallisuus kuuluu jatkossakin valtioiden vastuulle. Mainitut säännökset olisi kumottava välittömästi, sillä ne ovat selkeitä markkinaesteitä puutuotteiden yleistymiselle rakennusalalla (4).

2.7

ETSK pitää harmillisena myös sitä, että Euroopan puupaneeli- ja sahateollisuus ei enää kuulu niiden alojen luetteloon, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuodon riskille. Alojen poistaminen luettelosta todennäköisesti kiihdyttää jo käynnissä olevaa kyseisten teollisuudenalojen muuttoliikettä EU:n ulkopuolelle. Molempien alojen pitäminen luettelossa on välttämätöntä, jotta voidaan rajoittaa kaikkiin yrityksiin kohdistuvaa kilpailupainetta, joka johtuu biomassaenergia-alan kanssa käytävän kilpailun vuoksi räjähdysmäisesti kasvaneista puun kustannuksista. Pelkästään Euroopan puupaneelialalla suljettiin vuosien 2008 ja 2013 välisenä aikana 51 tehdasta, mistä aiheutui 10  386 miljoonan kuutiometrin kapasiteetinmenetys. Osa suljetuista tuotantolinjoista purettiin ja koottiin uudelleen Euroopan unionin rajojen ulkopuolella. Kaikkien poliittisten päättäjien ja erityisesti Euroopan komission tulee pitää tuotantoteollisuuden säilyttämistä Euroopan rajojen sisäpuolella ensisijaisen tärkeänä. Tästä syystä asianomaisia Euroopan komission pääosastoja kehotetaan toteuttamaan toimenpiteitä, joilla taataan Euroopan teollisuudenalojen kilpailukyky ja vältetään tuotantoteollisuuden siirtyminen EU:n ulkopuolelle.

2.8.

Yksi tehokas toimenpide Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi ja sen ehkäisemiseksi, että tuotantoa siirtyy muualle, voisi olla uusi energia-/hiilivero, joka lopettaisi eurooppalaisten tuottajien syrjinnän.

3.   Puutuotteiden käytön lisääminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja siten ilmastonmuutoksen torjumiseksi

3.1

Ilmaston lämpeneminen on suuri poliittinen huolenaihe. Sillä on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja luonnonvaroihin. Käytettävien materiaalien valinta voi vaikuttaa merkittävästi hiilidioksidipäästöihin, jotka ovat yksi ilmaston lämpenemisen pääasiallisista syistä. Valmistajat ja kuluttajat suhtautuvat yhä myönteisemmin ”vihreiksi” ja/tai ”ympäristöystävällisiksi” kutsuttuihin tuotteisiin. Samaan aikaan näiden tuotteiden menekkiä edistetään kansallisilla ja Euroopan tason ohjelmilla. ETSK:n mielestä elinkaariarviointi (LCA) (5) on tarkoituksenmukaisin ympäristöasioiden hallinnointiväline tulevaisuutta ajatellen.

3.2

Euroopassa voidaan vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä lisäämällä metsien hiilinieluja (kehittämällä metsien hoitoa) ja lisäämällä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistettujen puutuotteiden käyttöä. On tieteellisesti todistettu, että puutuotteiden käyttö rakentamisessa ja jokapäiväisessä elämässä vaikuttaa myönteisesti ilmastoon. Puihin ja niistä valmistettuihin puutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä riippuu puulajista, kasvuolosuhteista (ympäristö), puun iästä ja ympäröivän puuston tiheydestä. On joka tapauksessa osoitettu, että jos jokin muu rakennusmateriaali korvataan kuutiometrillä puuta, hiilidioksidipäästöt vähenevät huomattavasti, keskimäärin 0,75–1 tonnia. Lisäksi yksi kuutiometri puuta varastoi 0,9 tonnia hiilidioksidia.

3.3

Yalen yliopiston äskettäin valmistuneessa tutkimuksessa Carbon, fossil fuel and biodiversity mitigation with wood and forests (6) havaittiin, että puun käytön lisääminen talojen ja siltojen rakentamisessa vähentäisi huomattavasti kokonaishiilidioksidipäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Tutkijat havaitsivat, että lisäämällä puutuotteiden käyttöä niin, että määrä vastaisi vähintään 34:ää prosenttia, saavutettaisiin kauaskantoisia myönteisiä vaikutuksia. Maapallon hiilidioksidipäästöistä vältettäisiin 14–31 prosenttia, jos hiilidioksidia varastoitaisiin puutuotteiden sisältämään selluloosaan ja ligniiniin.

3.4

ETSK kehottaa Euroopan komissiota auttamaan jäsenvaltioita ja Euroopan metsäteollisuutta määrittämään ja toteuttamaan toimenpiteitä ja mahdollisesti ottamaan käyttöön kannustimia pitkäikäisten puutuotteiden käytön lisäämiseksi (7). Mitä pidempään puuta käytetään ja kierrätetään, sitä pidempään se varastoi sisäänsä hiilidioksidia. Puumateriaalista syntyvä jäte (suppeassa merkityksessä) voidaan vähentää minimiin käyttämällä ja kierrättämällä kaikki puuosat tehokkaasti, ja se voidaan aina viime kädessä polttaa energian talteenottamiseksi (8). Jotta Eurooppa voisi torjua ilmastonmuutosta tehokkaasti, jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten tulisi kannustaa käyttämään puutuotteita ja luoda suotuisat poliittiset edellytykset puun käyttöiän maksimoimiselle.

4.   Puu rakennusmateriaalina

4.1

Rakentamisen ja rakennusten käytön alalla voidaan saavuttaa huomattavia ympäristöhyötyjä. Rakennuksista aiheutuu kaiken kaikkiaan 20 prosenttia vedenkulutuksesta, 25–40 prosenttia energiankulutuksesta ja 30–40 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Rakentamisessa tai kunnostamisessa käytettävien tuotteiden valinta vaikuttaa merkittävästi ympäristöön. Tästä syystä ETSK katsoo, että puulla on tärkeä osuus kestävyysperiaatteiden mukaisten ja ympäristöystävällisten rakennusten kehittämisessä. Puun käyttöön rakennusmateriaalina liittyy mahdollisuuksia, joita ei ole täysin hyödynnetty, ja tämä heikentää puunjalostusteollisuuden kilpailukykyä. ETSK haluaa tutkia, miten tilannetta voitaisiin parantaa ilman että tämä vaikuttaa haitallisesti muihin materiaaleihin.

4.2

Puun on pitkään tunnustettu olevan ympäristöystävällinen materiaali, joka soveltuu monenlaisiin tuotteisiin. Elinkaariarviointitutkimukset eri puolilla maailmaa ovat osoittaneet, että puutuotteilla on mittavia ympäristöhyötyjä. Puu on yksi harvoista 100-prosenttisesti uusiutuvista rakennusmateriaaleista, joka varastoi hiilidioksidia ja toimii luonnollisena eristeenä puun solurakenteessa olevien ilmataskujen ansiosta. Puu on turvallinen, vahva ja luotettava materiaali jopa ääriolosuhteissa, kuten pyörremyrskyissä, maanjäristyksissä tai tulipaloissa.

4.3

Rakennusmateriaalien käyttöiän lopussa vaihtoehtoja ovat uudelleenkäyttö, kierrätys ja talteenotto. Nykyisin suuri osa rakennusjätteestä päätyy edelleen kaatopaikoille, mikä edistää kaatopaikkojen täyttymistä ja rasittaa niiden toimintaa. Puun kaltaiset materiaalit voidaan kierrättää suoraan samaksi, uudelleen käytettäväksi tuotteeksi tai niistä voidaan valmistaa muita käyttötavaroita. ETSK korostaa, että kierrätys edellyttää uudelleenkäsittelyä, joka ei tavallisesti ole taloudellisesti kannattavaa, ellei ole järjestetty tehokasta keruuta jätteen syntypaikan läheisyydessä. Tästä syystä ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja asianomaisia sidosryhmiä kokoamaan yhteen kaikki kansallisella tasolla havaitut hyvät käytänteet ja laatimaan niiden pohjalta ohjeita ja suosituksia puujätteen keruusta ja uusiopuun käsittelyratkaisuista. Rakennus- ja purkumateriaalien vähentäminen ja kierrättäminen voi myös alentaa rakentamisen ja hävittämisen kokonaiskustannuksia.

4.4

Rakennusala on suurin puutuotteiden kuluttaja. Esimerkiksi Suomessa noin 70–80 prosenttia suomalaisista puutuotteista käytetään rakentamiseen. Puurunkorakentaminen on viime aikoina yleistynyt useissa Euroopan maissa, erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa ja Ranskassa. ETSK katsoo silti, että puun käytöllä voidaan antaa panos vihreän talouden kehittämiseen, ja tästä syystä puun käyttöä olisi lisättävä.

4.5

ETSK toteaa, että puun käytön eduista rakentamisessa tiedetään melko vähän. Tämä ei koske ainoastaan arkkitehteja, vaan myös loppukäyttäjiä, jotka eivät usein tiedä riittävästi puun ominaisuuksista. Tiedon puuttuminen johtaa usein siihen, että puuta käytetään vain vähän, ja tämä aiheuttaa ongelmia, jotka ruokkivat kielteisiä käsityksiä puusta. Myös puurunkoisten talojen rakentamisen ammattilaisten puuttuminen hidastaa tämän rakennustavan yleistymistä monissa Euroopan maissa.

4.6

ETSK kehottaa Euroopan puunjalostusteollisuutta ja alan työmarkkinaosapuolia toteuttamaan koordinoituja tiedotuskampanjoita alan houkuttelevuuden parantamiseksi. Nuoria olisi kannustettava valitsemaan koulutusohjelmia, joissa he saavat valmiudet työskennellä puunjalostusteollisuuden palveluksessa.

5.   Yhteiskunnalliset näkökohdat, jotka liittyvät puumateriaalien käytön lisäämiseen ja puunjalostusteollisuuden aseman vahvistamiseen taloudessa  (9)

5.1

ETSK korostaa, että useimmat puutyöläiset ovat oppineet ammattinsa työssä epämuodollisesti seuraamalla kokeneiden työntekijöiden työskentelyä. Useimmat puutyöläiset oppivat koneidenkäytön ja muiden työvaiheiden perusteet muutamassa kuukaudessa, mutta taitavaksi puutyöläiseksi kehittyminen vie yleensä ainakin kaksi vuotta. Työllisyyttä luodaan myös tarjoamalla työntekijöille koulutusta, joka vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja kysyntään. ETSK painottaa jälleen myös sitä, että tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat edistävät työllisyyttä ja kasvua kaikkialla EU:ssa. Tästä syystä puunjalostusteollisuutta kannustetaan hyödyntämään Horisontti 2020 -ohjelmassa tarjolla olevat mahdollisuudet.

5.2

Jäsenvaltioiden tulisi panna kunnianhimoisesti täytäntöön resurssitehokkuudesta rakennusalalla äskettäin annetun Euroopan komission tiedonannon linjaukset, jotta turvattaisiin rakennusten kunnostamiseen kohdistuvat investoinnit ja luotaisiin työpaikkoja.

5.3

ETSK toteaa, että melu julkisissa tiloissa vaikuttaa vakavasti ihmisten terveyteen (10). Sen lisäksi, että puu on tärkeä ympäristöystävällinen materiaali, sen käyttö eristeenä voi tuoda monia sosiaalisia ja terveyshyötyjä. Puulla voi olla olennainen rooli äänieristyksessä ja absorboivana materiaalina. Puulla pystytään eristämään tiloja akustisesti ulkopuolisilta ääniltä ja lyhentämään jälkikaiunta-aikaa. ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan standardin, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon suljettujen tilojen akustiset ominaisuudet. Puuratkaisuihin liittyviä mahdollisuuksia olisi tutkittava, sillä puu voi tuottaa ääntä (suorat iskut) ja voimistaa tai imeä muiden kappaleiden synnyttämiä ääniaaltoja. Puulla on myös tieteellisesti todistettuja myönteisiä vaikutuksia sisäilman laatuun ja miellyttävyyteen.

5.4

Kansallisella tasolla toteutetaan parhaillaan useita hankkeita, joissa tiedotetaan puun käytön eduista ympäristöystävällisenä materiaalina, mutta niitä ei varsinaisesti koordinoida. Puutuotteiden kulutuksen kasvu on selkeästi kytköksissä tiedotuskampanjoihin, joita olisi toteutettava kansallisella tasolla. Puuta käsittelevien valistuskampanjoiden tärkein tavoite on luoda myönteisiä käsityksiä puun käytöstä, niin teknisestä kuin kulttuurinäkökulmastakin.

5.5

Kiinnostavana esimerkkinä hyvästä käytänteestä ETSK mainitsee WOODDAYS-tapahtuman. Tapahtuma (11) käynnistettiin 21. maaliskuuta 2014 Milanossa. Kymmenpäiväisessä ohjelmassa käsiteltiin kasvavia kaupunkeja ja älykästä, resurssitehokasta kaupunkirakenteen tiivistämistä puun avulla. Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä puuta rakennusmateriaalina, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei vielä tunneta, ympäristössä, jossa puurakentaminen tulee olemaan keskeisessä roolissa, eli kaupunkien keskustoissa. Tapahtuma järjestetään myös muissa Euroopan kaupungeissa: Bratislavassa, Ljubljanassa ja Brysselissä.

5.6

ETSK korostaa, että puutuotteiden käyttöön suhtautuminen vaihtelee jonkin verran suurissa ekologisen rakentamisen ohjelmissa. Toisissa keskitytään suorituskykyyn eikä niinkään käytettävään materiaaliin, kun taas toisissa rajoitetaan puun käyttöä hyväksyttynä materiaalina (vaikka tällaisia ”vaatimuksia” ei aseteta muille rakennustuotteille). Puun käytön lisääminen vaikuttaisi lisäksi EU:n talouteen monella tapaa myönteisesti. ETSK suosittaakin, että puun käytölle rakentamisessa asetetaan pakolliset tavoitteet Ranskan esimerkin mukaisesti.

6.   Puun saatavuuden edistäminen

6.1

Jotta puun käyttöä rakentamisessa ja arkielämän esineissä voidaan lisätä, tarvitaan ratkaisuja ja toimenpiteitä, joilla parannetaan puun saatavuutta (muun muassa ratkaisuja, joilla lisätään puun, puutuotteiden ja puujätteen talteenottoa teollisuus- ja uusiojätteestä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten) ja pidennetään puutuotteiden käyttöikää.

6.2

Puuraaka-aineen kestävä ja jatkuva saatavuus on ratkaisevan tärkeää kilpailukykyisen puunjalostusteollisuuden ylläpitämiseksi. Asiakirjassa Good practice guidance on the sustainable mobilisation of wood in Europe (2010) esitetyt suositukset olisi otettava huomioon, ja niitä olisi tarvittaessa paranneltava.

6.3

Viime vuosina puun saatavuuteen on kohdistunut suuria paineita uusiutuvien energianlähteiden käyttöä edistävien EU-tason ja kansallisten toimenpiteiden vuoksi, sillä osittain niiden tuloksena puuta on ryhdytty polttamaan. ETSK muistuttaa, että ”tertiääribiomassan” määritelmästä olisi tärkeää poistaa ”kuormalavat ja talteenotettu uusiopuu”. Nämä materiaalit ovat tärkeitä raaka-aineita eräille tuotetyypeille, joita puupaneelien valmistajat tuottavat, ja niiden osuus puupanoksesta voi tietyissä tapauksissa olla jopa 95 prosenttia (12).

6.4

ETSK korostaa, että nk. kaskadikäyttö (ensin käyttö, sitten uudelleenkäyttö, kierrätys ja energian talteenotto) on – silloin kun se on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista kansallisten ja alueellisten erityispiirteiden sekä puun kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon valossa – optimaalinen tapa käyttää puuta eli luonnonraaka-ainetta mahdollisimman resurssitehokkaasti. ETSK suhtautuu kuitenkin torjuvasti oikeudellisesti sitovien sääntöjen käsitteeseen ja kannattaa avoimiin markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa sekä markkinaosapuolten vapautta. Sen lisäksi, että puun kaskadikäytöllä varmistetaan raaka-aineen optimaalinen taloudellinen hyödyntäminen, se tuo myös merkittäviä ympäristöhyötyjä hiilen pitkäaikaisvarastoinnin ja korvaavan vaikutuksen ansiosta ennen puun käyttämistä energian lähteenä.

Bryssel 10. joulukuuta 2014

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  ETSK käyttää tässä Euroopan unionin tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) koodin 16 mukaista puunjalostusteollisuuden määritelmää: sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus; puun sahaus, höyläys ja kyllästys; puu-, korkki-, olki- ja punontatuotteiden valmistus; vaneriviilun ja puupaneelien valmistus; asennettavien parkettilevyjen valmistus; muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus; puupakkausten valmistus; muiden puutuotteiden valmistus; korkki-, olki- ja punontatavaroiden valmistus.

(2)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Entistä kilpailukykyisemmän eurooppalaisen puu- ja huonekaluteollisuuden mahdollisuudet ja haasteet” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 24, 28.1.2012, s. 18).

(3)  Indufor on riippumaton kansainvälinen konsulttiyritys, jolla on toimipisteet Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Se tarjoaa neuvontapalveluja sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaille. Yrityksen lähestymistapa kattaa kaikki kestävän kehityksen osa-alueet eli taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat. Kohdealoja ovat kestävä metsänhoito, metsämaa- ja metsänistutusinvestoinnit, metsän arvon laskenta ja due diligence -arviointi, puu- ja puukuituteollisuus, biotuotteet, metsävarojen arviointi ja kartoitus, ilmastonmuutos ja ekosysteemipalvelut metsäalueilla, metsäpolitiikka ja strategiset tutkimukset sekä kestävä kehitys ja kehittämisneuvonta kestävän metsänhoidon ja maankäytön yhteydessä.

(4)  Monissa maissa puurunkorakenteiden käyttämistä monikerroksisten talojen rakentamisessa on perinteisesti rajoitettu kansallisin rakennusmääräyksin. Rakennuspalojen vaara on monissa maissa ollut syynä herkästi syttyvien materiaalien välttelyyn. Laajat tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat kuitenkin osoittaneet, että materiaalien suhteen neutraalit rakennusmääräykset ovat toivottavampia, ja monissa maissa onkin sovellettu jo yli kymmenen vuoden ajan toimintoperusteisia määräyksiä. Puu palaa, mutta hallitusti: on täysin mahdollista määrittää, kuinka suuri osuus poikkileikkauksesta on tunnin kestäneen palon jälkeen vahingoittumatonta. Puu on varsin palonkestävää: täyspuun palaessa muodostuu puuhiilikerros, joka suojaa puun vahvaa ydintä ja rakennetta ja vähentää näin täydellisen romahtamisen vaaraa.

(5)  LCA on väline, jonka avulla määritetään prosessin, tuotteen tai toiminnan ympäristöpäästöt ja arvioidaan niistä aiheutuvat vaikutukset. Se auttaa teollisuutta löytämään käytännöllisiä ja käyttäjäystävällisiä päätöksentekomalleja ympäristön kannalta hyväksyttävää tuotekehittelyä varten.

(6)  Journal of Sustainable Forestry 33:248-275, 2014.

(7)  Kuten maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta annetussa EU:n päätöksessä COM(2012) 93 final todetaan, puutuotteiden lisääntynyt kestävän kehityksen periaatteiden mukainen käyttö voi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä huomattavasti ja tehostaa niiden poistumia ilmakehästä.

(8)  . Viimeaikaisessa italialaisessa tutkimuksessa Analysis of the Life Cycle Assessment (LCA) and comparison between the use of post-consumer wood for the production of chipboard wood panels and for renewable energy use kerätyt tiedot osoittavat, että kierrätyspuumateriaalin käyttäminen paneelinvalmistuksen raaka-aineena on ilmastonmuutokseen kohdistuvan vaikutuksen näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin polttaminen biomassavoimalassa. Tutkimuksen teki italialainen tutkimuslaitos eAmbiente-c/o Parco Scientifico Tecnologico VEGA. Tutkimus esiteltiin Mestressä Italiassa 19. syyskuuta 2014 pidetyssä ETSK:n kuulemistilaisuudessa, jonka aiheena oli puunjalostusteollisuuden osuus hiilitaseessa.

(9)  . ETSK katsoo, että ETSK:n lausunnossa ”Entistä kilpailukykyisemmän eurooppalaisen puu- ja huonekaluteollisuuden mahdollisuudet ja haasteet” esitetyt yhteiskunnalliset näkökohdat ja huomiot ovat edelleen päteviä.

(10)  . ”Melun terveysvaikutukset ovat korkeiden äänenvoimakkuustasojen terveydellisiä seurauksia. Suuri äänenvoimakkuus työpaikalla tai muualla voi aiheuttaa kuulon heikentymistä, verenpaineen kohoamista, iskeemisiä sydänsairauksia, häiriötä ja univaikeuksia. Melualtistuksen on todettu aiheuttaneen immuunijärjestelmän muutoksia ja syntymävikoja.” (Teoksessa Passchier-Vermeer W, Passchier WF (2000). Noise exposure and public health. Environ. Health Perspect. 108 Suppl 1: 123–31. doi:10.2307/3454637. JSTOR 3454637. PMC 1637786. PMID 10698728.)

(11)  WOODDAYS-tapahtuma on pro-Holz Austrian yhteistyössä Münchenin teknisen yliopiston puurakentamisen laitoksen kanssa toteuttama hanke, jota tukevat sahateollisuuden eurooppalainen keskusorganisaatio EOS (European Organisation of the Sawmill Industry) ja European Panel Federation (EPF).

(12)  Italialainen Saviola-konserni, joka tunnetaan iskulauseesta ”Auta meitä säästämään metsää”, on puujätteen jalostusalan maailmanjohtaja, jonka kierrätyskapasiteetti on 1,5 miljoonaa tonnia uusiopuuta vuodessa. Yrityksen tuotantofilosofia perustuu uusioraaka-aineen talteenottoon ja uudelleenkäyttöön taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävästi, eli uusien tuotteiden valmistamiseen tai uudelleenkäyttöön ilman että uusia puita tarvitsee kaataa. Konsernin keräämiä puutavaratyyppejä ovat kuormalavat, hedelmälaatikot ja kuljetuslaatikot.


LIITE

CCMI:n lausuntoon

Seuraavasta CCMI:n lausunnon kohdasta poistettiin tekstiä CCMI:n hyväksymillä muutosehdotuksilla, mutta poistamatta jättäminen sai äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä:

Kohta 6.4

6.4

ETSK korostaa, että nk. kaskadikäyttö (ensin käyttö, sitten uudelleenkäyttö, kierrätys ja energian talteenotto) on – silloin kun se on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista alueellisten erityispiirteiden valossa – optimaalinen tapa käyttää puuta eli luonnonraaka-ainetta mahdollisimman resurssitehokkaasti. Soveltuvat puutavaralajit tulisi mieluummin käyttää uudelleen fyysisesti kuin polttoaineena. Sen lisäksi, että puun kaskadikäytöllä varmistetaan raaka-aineen optimaalinen taloudellinen hyödyntäminen, se tuo myös merkittäviä ympäristöhyötyjä hiilen pitkäaikaisvarastoinnin ja korvaavan vaikutuksen ansiosta ennen puun käyttämistä energian lähteenä.