1. Johdanto

Laajentumispolitiikan yleistavoitteena on panna täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artikla, jossa unionin jäsenyysmahdollisuus tarjotaan kaikille sellaisille Euroopan maille, jotka kunnioittavat EU:n perusarvoja ja ovat sitoutuneet edistämään niitä. Tällä hetkellä laajentumisprosessi kattaa Länsi-Balkanin maat, Turkin ja Islannin. Vuonna 2013 laajentumismaissa tapahtui lisäedistymistä Euroopan unioniin lähentymisessä. Ehdokasmaissa 1 ja mahdollisissa ehdokasmaissa 2 tapahtui myönteistä kehitystä muun muassa EU:hun liittyvien uudistusten osalta. Islannin hallitus keskeytti liittymisneuvottelut toukokuussa 2013; islantilainen osapuoli jatkaa neuvotteluja ainoastaan siinä tapauksessa, että maan hallitus päättää jatkaa EU-jäsenyyden tavoittelua.

Liittymistä valmistelevalla tukivälineellä (IPA) 3 tuetaan laajentumista koskevia komission toimintatavoitteita. IPAn avulla EU tukee taloudellisesti ja teknisesti uudistuksia, joilla laajentumismaat pyrkivät lähentymään EU:n normeja ja säännöstöä. IPA-varoin parannetaan maiden valmiuksia liittymisprosessin eri vaiheissa, mikä johtaa asteittain etenevään myönteiseen kehitykseen alueella.

IPAlla korvattiin aiemmat liittymistä tukeneet välineet eli Phare, ISPA, Sapard, Turkin liittymistä valmisteleva väline ja Länsi-Balkanin rahoitusväline CARDS . Vuodesta 2007 EU:n rahoitus ja tuki laajentumismaille on kanavoitu yksinomaan IPAn kautta.

IPA jakautuu viiteen osa-alueeseen:

oI (siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen)

oII (rajatylittävä yhteistyö)

oIII (aluekehitys)

oIV (henkilövoimavarojen kehittäminen)

oV (maaseudun kehittäminen)

Laajentumisasioiden pääosasto (ELARG) vastaa osa-alueista I ja II, jotka ovat avoinna kaikille edunsaajamaille. Muut kolme osa-aluetta, joiden tavoitteena on valmistaa edunsaajia rakennerahastojen täytäntöönpanoon liittymisen jälkeen, ovat avoinna ainoastaan ehdokasmaille. Osa-alueesta III vastaa aluepolitiikan pääosasto (REGIO), osa-alueesta IV työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (EMPL) ja osa-alueesta V maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (AGRI).

Liittymistä valmistelevan tuen (IPA) määrä oli vuosina 20072013 noin 11,5 miljardia euroa, mistä määrästä vuoden 2013 osuus oli noin 1,8 miljardia euroa. IPAn täytäntöönpano on jatkunut vuonna 2013, ja viimeiset IPA-ohjelmat hyväksyttiin vuoden 2013 lopussa.

Vuoden 2013 vuosikertomus tarjoaa tilaisuuden tarkastella IPAn menestystarinoita ja opetuksia, joista on apua suunniteltaessa uudesta IPA II -välineestä vuosina 2014–2020 myönnettävää tukea.

Tässä kertomuksessa viitataan lyhyesti siihen poliittiseen tilanteeseen, jossa EU:n rahoittamat toimet toteutettiin laajentumispaketissa 4 esitetyn arvion mukaisesti. Seuraavaksi kertomuksessa kuvataan strategisessa suunnittelussa tapahtunutta edistymistä ja luodaan yleiskatsaus ohjelmien/hankkeiden täytäntöönpanoon, käynnissä olevaan ohjelmasuunnitteluun ja avunantajien toiminnan koordinoinnin tehostamiseen. Aiempien kokemusten analyysiä, jota sisältyy myös moniin arviointeihin, hyödynnetään laadittaessa suosituksia siitä, miten IPA-varojen vaikutusta voidaan parantaa vuoden 2014 jälkeen. EU:n laajentumisstrategian 2013/2014 mukaisesti etusijalla on ”perusasiat ensin” -niminen lähestymistapa.

Vuodesta 2014 uusi liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II) 5 korvaa edeltäjänsä. Vuosiksi 2014–2020 määrärahoja on varattu 11,7 miljardia euroa. Suunnittelusta ja täytäntöönpanosta edellisellä rahoituskaudella saatujen kokemusten sekä kahden IPAn väli- ja meta-arvioinnin perusteella liittymistä valmisteleva tuki kytketään tiiviimmin laajentumispolitiikan painopisteisiin. Tuki myös perustuu aiempaa tuloslähtöisempään ja strategisempaan lähestymistapaan, jonka keskiössä ovat laajentumismaiden keskeiset uudistukset.

2.Ohjelman täytäntöönpanon pääkohdat vuonna 2013

a) Kahdenvälinen yhteistyö

Kroatia

Kroatiasta tuli 1. heinäkuuta 2013 EU:n jäsenvaltio. Kroatian liittyminen on esimerkki laajentumisprosessin muutosvoimasta ja vakauttavasta vaikutuksesta. Liittymissopimus allekirjoitettiin 9. joulukuuta 2011. Maa jatkoi vuoden 2013 ajan toimenpiteiden toteuttamista vahvistaakseen edelleen valmiuksiaan selviytyä EU-jäsenyyden velvoitteista.

Osa-aluetta I koskeva kansallinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2012. Se kattoi kaksi varainhoitovuotta: vuoden 2012 IPA-määrärahat siirtymävaiheen tukeen ja instituutioiden kehittämiseen sekä kuuden kuukauden määräraha vuodeksi 2013. Kansallisten ohjelmien määrärahat vuosiksi 2012 ja 2013 olivat yhteensä 46,80 miljoonaa euroa.

Ohjelman täytäntöönpano osa-alueella III jatkui vuonna 2013. Liittymisen jälkeen ohjelmia tarkistettiin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista rahoitettavan koheesiopolitiikan mukaisesti, mutta painopisteet säilytettiin.

EU:n rahoitusavun täytäntöönpano vuosina 2012 ja 2013 tuki uudistusten päätökseen viemistä ja valmiuksien kehittämistä jäsenyyden kannalta keskeisillä aloilla eli oikeuslaitoksen, perusoikeuksien sekä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aloilla. Lisäksi rahoitusavulla tuettiin edelleen jatkuneita toimia, joilla Kroatiaa valmisteltiin varojen hallinnointiin ja täytäntöönpanoon liittymisen jälkeen.

IPAn osa-alueeseen IV kuuluvan henkilövoimavarojen kehittämisen monivuotisen toimintaohjelman (2007–2013) tavoitteena oli tukea Kroatiaa politiikan laatimisessa ja valmistaa sitä unionin koheesiopolitiikan, varsinkin Euroopan sosiaalirahaston, täytäntöönpanoon ja hallinnointiin. Monivuotisen ohjeellisen suunnitteluasiakirjan mukaisesti ohjelmassa keskityttiin työttömyyden torjumiseen kohdennetuin toimin, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja työllistymisesteiden poistamiseen. Vuodesta 2011 politiikassa on panostettu entistä enemmän yritysten ja työntekijöiden mukautumiskyvyn parantamiseen. Vuonna 2012 otettiin käyttöön uusi toimintalinja, jonka kohderyhmänä ovat kansalaisjärjestöt ja jolla edistetään sosiaalista vuoropuhelua.

Montenegro

Montenegron kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa tapahtui edistymistä. Maa hyväksyi kesäkuussa 2013 kokonaisvaltaiset toimintasuunnitelmat neuvottelulukujen 23 ja 24 osalta. Joulukuussa 2013 avattiin viisi lukua, mukaan lukien tärkeät oikeusvaltioon liittyvät luvut 23 ja 24. Kaikkiaan seitsemän lukua on nyt avattu ja kaksi suljettu toistaiseksi. Montenegron lainsäädäntöä analyyttisesti tarkastelevat kokoukset saatiin päätökseen kesäkuussa 2013.

Liittymistä valmistelevien varojen ohjelmointi ja täytäntöönpano toteutettiin Montenegron osalta vuonna 2013 osana käynnissä olevia liittymisneuvotteluja.

Vuoden 2013 alustavat määrärahat oli jo ohjelmoitu vuoden 2012 loppuun mennessä. Osa-alueen III (22,24 milj. euroa) ja osa-alueen IV (5,58 milj. euroa) toiminta-ohjelmat vuosiksi 2012 ja 2013 hyväksyttiin vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2013 aikana Montenegrolle myönnettiin kuitenkin lisävaroja, jotka ohjelmoitiin vuoden 2013 jälkipuoliskolla ja hyväksyttiin muutoksina vuosien 2012 ja 2013 kansallisten ohjelmien I ja II osaan.

Montenegro panosti vuonna 2013 prosessiin, jolla IPA-varojen hallinnointi siirretään edunsaajamaalle 6 . Tarkastuksia tehtiin samanaikaisesti IPAn osa-alueilla I–IV.

IPA II:n valmistelut on aloitettu Montenegron viranomaisten kanssa, ja ne vauhdittuivat vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Painopiste on alakohtaisen lähestymistavan käyttöönotossa ja Montenegron strategia-asiakirjan valmistelujen aloittamisessa. Samanaikaisesti maa osallistui muiden edunsaajien tapaan useaa maata koskevan IPA II -strategia-asiakirjan laatimiseen sekä muiden Länsi-Balkanin maiden tapaan Kaakkois-Eurooppaa koskevan 2020-strategia-asiakirjan viimeistelyyn.

Serbia

Kesäkuussa 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki päätöksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Serbian kanssa sen jälkeen, kun Serbia ja Kosovo olivat huhtikuussa 2013 päässeet historialliseen sovintoon EU:n avustuksella käydyssä vuoropuhelussa. Joulukuussa 2013 neuvosto hyväksyi liittymisneuvotteluja koskevan kehyksen ja vahvisti päivämäärän ensimmäiselle hallitustenväliselle konferenssille, joka järjestettiin tammikuussa 2014.

IPAn vuosiohjelma 2013 hyväksyttiin joulukuussa 2013. IPA II -välinettä (ohjeellisen maakohtaisen strategia-asiakirjan luonnos) ja hajautettua täytäntöönpanojärjestelmää (IPAn osa-alueiden I ja II määrärahojen hallinnoinnin siirto) koskevat valmistelut jatkuivat läpi vuoden. Asiaa koskeva päätös tehtiin maaliskuussa 2014.

IPAn kansallisten ohjelmien määrärahoista tehtiin vuonna 2013 sopimuksia 89 miljoonan euron edestä osa-alueella I ja 1,7 miljoonan edestä osa-alueella II. Lisäksi muista lähteistä sopimuksiin osoitettiin 4,4 miljoonaa euroa (mm. 1,97 milj. euroa kansalaisyhteiskuntavälineestä ja 1 milj. euroa demokratian ja ihmisoikeuksien eurooppalaisesta rahoitusvälineestä), mikä nosti kokonaismäärän noin 95 miljoonaan euroon.

IPAn ohjelmoinnista vastaavien kansallisten elinten vastuunotto lisääntyi entisestään, varsinkin avunantajien toiminnan koordinoinnin osalta. Ohjelmoinnissa oli apua alakohtaisen lähestymistavan laadinnassa vuonna 2013 saaduista kokemuksista.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Vuosi 2013 oli viides perättäinen vuosi, kun komissio suositteli liittymisneuvottelujen aloittamista entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Suositus annettiin lokakuussa. Neuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä komission ehdotuksesta. Maaliskuussa 2012 aloitettua liittymistä käsittelevää korkean tason vuoropuhelua jatkettiin. Sen tarkoituksena on ohjata liittymiseen kytkeytyviin uudistustavoitteisiin liittyvää työtä ohittamatta kuitenkaan tavanomaisia liittymistä edeltäviä menettelyjä. Koska lainsäädännön lähentämisessä EU:n säännöstöön ollaan jo pitkällä, pääpaino on voimassa olevien strategioiden ja lakien täytäntöönpanossa ja siihen liittyvien hallinnollisten valmiuksien parantamisessa.

IPA-varojen hallinnointi hajautetussa täytäntöönpanojärjestelmässä aiheutti kansallisille viranomaisille ongelmia myös vuonna 2013, koska keskeisissä instituutioissa on henkilöstövaje ja puutteita johtamistaidoissa. Kansallisten viranomaisten ja komission yhteistoiminnan ansiosta varojen menetys osa-alueella I saatiin vähenemään 3,3 miljoonaan euroon, kun potentiaalinen menetys olisi ollut noin 15 miljoonaa euroa.

Ohjelmasuunnittelu ja kaikkien ohjelmien tarkistus saatiin IPAn eri osa-alueiden osalta valmiiksi vuonna 2012, joten vuonna 2013 voitiin keskittyä IPA II:n ohjeellisen strategia-asiakirjan (2014–2020) valmisteluun.

Albania

Komissio suositteli vuonna 2013, että Albanialle myönnetään ehdokasmaan asema pitäen sovittuna, että maa jatkaa järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption vastaisten toimien toteuttamista. Ehdokasmaan asema myönnettiin kesäkuussa 2014.

EU:n Albanialle myöntämällä rahoitusavulla oli vuonna 2013 strategista merkitystä. Osa-alueilla I ja II otettiin käyttöön noin 96 miljoonaa euroa, joilla pyrittiin parantamaan eräiden instituutioiden hallinnollisia valmiuksia ja edistämään sosiaalista, taloudellista ja ympäristön kehitystä.

Neuvottelulukujen 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus) painottuminen laajentumisstrategiassa on lisännyt Albanian hallituksen panostusta oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen konkreettisin toimin. Oikeuslaitosta ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevien hankkeiden onnistunut täytäntöönpano osoittaa, että maa voi päästä tuloksiin oikeusjärjestelmän tehostamisessa ja lainvalvontaviranomaisten toimintavalmiuksien parantamisessa, kunhan toimien tukena on selvä poliittinen sitoutuminen uudistusten tekemiseen.

Infrastruktuurihankkeissa on kuitenkin edelleen täytäntöönpano-ongelmia, jotka johtuvat pääasiassa puutteellisesta koordinoinnista toisaalta asianomaisten ministeriöiden välillä ja toisaalta kansallisten ja paikallisten instituutioiden välillä sekä riittämättömistä kansallisen tason ylläpito- ja toimintamäärärahoista, mikä vaikuttaa hankkeiden pitkän aikavälin kestävyyteen.

Albania on saanut valmiiksi IPAn osa-aluetta I koskevien varojen hajautettua hallinnointia koskevat valmistelut. Siksi osa vuoden 2013 kansallisesta IPA-ohjelmasta toteutetaan uuden hallinnointitavan mukaisesti. Hallituksen odotetaan huolehtivan IPA-varojen hallinnointiin koulutettujen virkamiesten työsuhteen vakaudesta ja kehittävän edelleen heidän osaamistaan. Muutoin vuoden 2013 IPA-hankkeiden täytäntöönpano voi kärsiä EU:n varojen käyttöön liittyviä hankintasääntöjä ja -menettelyjä koskevan asiantuntemuksen puutteesta. Vuosi 2013 käytettiin IPA II:n ohjeellisen strategia-asiakirjan (2014–2020) valmisteluun.

Bosnia ja Hertsegovina

Bosnia ja Hertsegovinan osalta komissio tuli siihen tulokseen, että maan eteneminen Euroopan yhdentymisprosessissa on pysähtynyt, koska se ei ole lunastanut kahta keskeistä sitoumusta: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Sejdić-Finci antaman tuomion 7 täytäntöönpano ja tehokkaan ja tuloksellisen koordinointimekanismin käyttöönotto, jotta maa voisi puhua yhdellä äänellä ja toimia aidossa vuorovaikutuksessa EU:n kanssa.

Vuoden 2013 edistymiskertomuksessa 8 komissio totesi, että on entistä vaikeampi perustella liittymistä valmistelevien varojen myöntämistä maalle, jonka poliittiset edustajat eivät ole kiinnostuneita saavuttamaan liittymisvalmistelujen edistymiseen tarvittavaa konsensusta. Komissio katsoi, että tällaisessa tilanteessa on olemassa suuri riski, että liittymistä valmisteleva tuki ei johda odotettuihin tuloksiin.

Liittymisprosessin pysähtyneisyys vaikutti IPA-tuen ohjelmointiin ja täytäntöönpanoon. Varsinkin EU:n koordinointimekanismin puuttumisen ja IPAn täytäntöönpanon lisääntyneen politisoitumisen takia komissio päätti keskeyttää useita hankkeita vuoden 2013 aikana ja peruutti lopulta kaksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan hanketta, koska EU:n veronmaksajien rahojen tehokasta käyttöä ei voitu enää varmistaa.

Tämän seurauksena komissio vähensi vuoden 2013 IPA-määrärahoja (viimeisimmässä hyväksytyssä monivuotisessa ohjeellisessa rahoituskehyksessä 9 109 milj. euroa) 64 miljoonaan euroon, kavensi tuen soveltamisalaa ja keskitti sen varsinkin oikeus- ja sisäasioiden ja sosiaalialan hankkeisiin, joista on välitöntä hyötyä kansalaisille.

EU:n koordinointimekanismin ja koko maan kattavien alakohtaisten strategioiden puuttuminen useimmilta IPA-tuen kannalta olennaisilta aloilta vaikuttivat nekin IPA II:n valmisteluun. Komissio noudatti linjaa, jonka mukaan valmisteluja ei aloiteta ennen kuin tehokas koordinointi on varmistettu. IPA II:n valmisteluja ei aloitettu uudelleen vuonna 2013.

Kosovo

Neuvosto antoi kesäkuussa 2013 valtuutuksen aloittaa Kosovon kanssa neuvottelut vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta. Neuvottelut aloitettiin virallisesti lokakuussa 2013.

EU:n tuen täytäntöönpano vuonna 2013 ylitti sekä sopimustentekoa että maksuja koskevat tavoitteensa. Vuoden 2013 ohjelma hyväksyttiin tammikuussa 2013, ja sen määrärahat olivat 65,86 miljoonaa euroa. Sen jälkeen, kun Serbia ja Kosovo olivat 19. huhtikuuta 2013 solmineet ensimmäisen suhteidensa normalisointia koskevan sopimuksen, Kosovolle myönnettiin lisämääräraha varoista, jotka oli alun perin osoitettu muille maille; 38,5 miljoonan euron erityisohjelma laadittiin ja hyväksyttiin joulukuussa 2013.

Kosovo osallistui vuonna 2013 osa-alueen II ohjelmiin (rajatylittävä yhteistyö) menestyksellisesti. Kaikkien kolmen rajatylittävän yhteistyön ohjelman rahoitussopimukset vuodeksi 2012 allekirjoitettiin (Albanian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Montenegron kanssa). Ensimmäinen ehdotuspyyntö entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa julkaistiin.

Vuonna 2013 laadittiin vuosia 2014–2020 koskeva ohjeellinen strategia-asiakirja. Kosovon viranomaisia sekä kansalaisyhteiskunnan ja maassa toimivien kansainvälisen yhteisön jäseniä kuultiin osana osallistavaa prosessia, ja he antoivat panoksensa asiakirjaluonnokseen. Hallitus ja EU:n toimisto järjestivät vuoden 2013 touko-, heinä- ja marraskuussa tapaamisia kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa kuullakseen heidän näkemyksiään IPA:n tuesta kansalaisyhteiskunnalle vuosina 2014–2020. Tapaamisissa voitiin keskustella laaja-alaisesti strategia-asiakirjaan kirjattavista tavoitteista ja toimista.

Turkki

Myönteinen asialista on tuonut uutta dynamiikkaa EU:n ja Turkin suhteisiin. Liittymisprosessi liikahti eteenpäin uuden neuvotteluluvun (aluepolitiikkaa koskeva 22 luku) avaamisen myötä. Joulukuussa 2013 EU ja Turkki allekirjoittivat takaisinottosopimuksen ja aloittivat viisumivapauteen tähtäävän vuoropuhelun.

Vuoden 2013 lopussa julkisuuteen tuli väitteitä, joiden mukaan useita vaikutusvaltaisia henkilöitä, muun muassa hallituksen jäseniä ja heidän perheenjäseniään, oli syyllistynyt korruptioon. Hallitus vastasi väitteisiin kovin ottein tekemällä lakimuutoksia ja mittavia uudelleenjärjestelyjä hallinnossa. Toimenpiteiden seurauksena EU:lla oli vastassaan uusia toimijoita rahoitusyhteistyön kannalta tärkeillä osa-alueilla, joista yksi on oikeusvaltio.

Poliittisen kuohunnan vaikutuksia ohjelmointiprosessiin onnistuttiin kuitenkin rajoittamaan, ja työ uuden, koko monivuotisen rahoituskauden (2014–2020) kattavan strategia-asiakirjan laatimiseksi jatkui suunnitelmien mukaisesti tiiviissä yhteistyössä Eurooppa-asioiden ministeriön ja kehitysministeriön kanssa. Mitä tulee täytäntöönpanovaiheessa olevan rahoitusavun hallinnointiin Turkin kansallisten viranomaisten toimesta osana hajautettua hallinnointitapaa, IPAn osa-alueen V (maatalous ja maaseudun kehittäminen) varojen hallinnointivastuu jaettiin edelleen 22 maakunnalle eri puolilla Turkkia. Akkreditoitujen virastojen määrä maassa nousi näin 42:een.

IPA-ohjelmien täytäntöönpanossa on kuitenkin havaittu jatkuvia viiveitä, jotka johtuvat osittain eräiden toimintarakenteiden ja lopullisten tuensaajien heikoista valmiuksista.

Islanti

Islannin hallitus ilmoitti 22. toukokuuta 2013 päätöksestään keskeyttää liittymisneuvottelut. Siihen mennessä neuvotteluissa oli edistytty merkittävästi: 27 lukua oli avattu ja 11 suljettu toistaiseksi. Tämän johdosta komissio lopetti uusien IPA-sitoumusten tekemisen ja aloitti käynnissä olevien IPA-hankkeiden vaiheittaisen päättämisen. Kaikki IPA II:n valmistelutyö keskeytettiin sekin yhteisymmärryksessä maan hallituksen kanssa.

B) Alueellinen yhteistyö

Alueellinen yhteistyö jatkui alueellisilla foorumeilla, joista esimerkkeinä mainittakoon energiayhteisö, Euroopan yhteinen ilmailualue, Keski-Euroopan vapaakauppasopimus ja julkishallinnon alueellinen koulu.

Laajentumisstrategian painopisteiden mukaisesti usean edunsaajan rahoitustuella tuettiin vuoden 2013 aikana edistymistä seuraavilla aloilla: oikeusvaltio, aluetason rikosoikeudellinen yhteistyö, julkishallinnon uudistaminen ja tilastot. Lisäksi luotiin kansalaisjärjestöjen verkostoja.

Alueellisen yhteistyön ja sovittelun alalla sitoutuminen Sarajevon prosessiin sai lisävahvistuksen alueellisen asunto-ohjelman käynnistymisen myötä. Ohjelmassa hyväksyttiin vuonna 2013 hankkeita 60 miljoonan euron edestä, ja EU:n kokonaisrahoitus ohjelmalle on 84 miljoonaa euroa.

Länsi-Balkanin investointikehyksestä hyväksyttiin uusia investointeja infrastruktuuriin ja myönnettiin tukea yksityissektorin kehittämiseen. Tavoitteena on tukea talouden elpymistä Länsi-Balkanilla. Lisäksi hyväksyttiin kilpailukykyä parantavia ja henkilöstön kehitys-/koulutushankkeita.

Vaikka valtaosa IPA-tuesta kanavoitiin kansallisten ohjelmien kautta, noin 9 prosenttia käytettävissä olevista varoista kanavoitiin usean edunsaajan ohjelmiin, joilla täydennetään kansallisia ohjelmia ja lujitetaan monenvälisiä suhteita Länsi-Balkanilla ja Turkissa aloilla, jotka on katsottu Euroopan yhdentymisen ja alueen vakauden kannalta erittäin tärkeiksi.

Usean edunsaajan tukea käytettiin vain silloin, kun alueelliselle yhteistyölle tai horisontaalisille toimille oli selkeä tarve. Esimerkkinä voidaan mainita rajatylittäviin ongelmiin puuttuminen ja toiminnan tehostaminen soveltamalla yhdenmukaistettuja lähestymistapoja, lisäämällä käytössä olevien välineiden vaikutusta ja tukemalla asiantuntijaverkostoja. Usean edunsaajan tukeen osa-alueella I käytettävissä oleva ohjeellinen määräraha oli 526 miljoonaa euroa vuosina 2011–2013.

Vuoden 2013 aikana jatkettiin räätälöidyn avun antamista teknisen avun ohjelmasta (TAIEX). Kaikkiaan 2 118 tapahtumaa ja toimea toteutettiin eri edunsaajien hyväksi; määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. TAIEXin määrärahat (mukaan lukien usean maan yhteiset tapahtumat) kasvoivat reilusti vuoteen 2012 verrattuna, 15 prosenttia. Kvantitatiivisten saavutusten lisäksi TAIEXia mukautettiin voimakkaasti laajentumispolitiikan ja siihen liittyvän tuen painopisteisiin. Tästä on osoituksena Kroatian hyväksi ennen liittymistä ja välittömästi sen jälkeen järjestettyjen tapahtumien ennätysmäärä (180 tapahtumaa, 34 %:n lisäys vuoteen 2012 verrattuna); oikeus- ja sisäasioiden alan tapahtumien ennätysmäärä (556 tapahtumaa, 17 %:n lisäys vuoteen 2012 verrattuna); ja Montenegron lainsäädännön analyyttisen tarkastelun tukeminen ja seuranta.

Laajentumisasioiden pääosaston vuoden 2013 arviointisuunnitelmaan sisältyy TAIEXin arviointi.

3. Aiemmasta tuesta opittua

Näyttöön perustuvaa politiikantekoa koskevan periaatteen mukaisesti komissio arvioi tukeaan jatkuvasti oppiakseen aiemmista kokemuksista, joita on tarkoitus hyödyntää tukipolitiikan muotoilussa ja tuen suunnittelussa. Vuonna 2013 valmiiksi saaduista arvioista kaksi oli erityisen merkityksellisiä tulevan IPA-tuen valmistelun kannalta:

a)Oikeusvaltiota, oikeuslaitoksen uudistamista ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevassa temaattisessa arviossa 10 vahvistui se, että on tärkeää keskittyä kyseiseen aihealueeseen ja että EU on osallistunut merkittävällä panoksella alan keskeisten institutionaalisten ja organisatoristen kehysten kehittämiseen koko alueella. Lisäksi arviossa tunnustettiin, että oikeudelliset ja institutionaaliset kehykset saatiin luotua EU:n tuen ansiosta.

Tärkein ja kestävin saavutus on ollut laajojen institutionaalisten rakenteiden uudelleenjärjestely. Uusia ja tarkoituksenmukaisempia lakeja on säädetty, ja joissain tapauksissa koko oikeusjärjestelmän perusajatus on muuttunut, kun maassa on tunnustettu vallanjaon periaate sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuden, tehokkuuden ja laadun merkitys. Ohjelmien tehostuminen riippuu kuitenkin myös poliittisen tahdon vahvistumisesta, ohjelmien omistajuuden lisääntymisestä ja paikallistason hallinnollisista valmiuksista. Lisäksi todettiin, että alasta on tehtävä selkeä prioriteetti ja sen rahoitusta on lisättävä.

Nämä päätelmät on huomioitu sekä vuoden 2013 laajentumisstrategiassa, jonka mottona on ”perusasiat ensin”, ja IPA II:n ohjelmoinnissa.

b)IPAn toisen väliarvion 11 yleisissä päätelmissä korostetaan sitä, että tuotoksia on kaiken kaikkiaan syntynyt hyvin, varsinkin keskitetyn hallinnoinnin piiriin kuuluvissa maissa. Hanketasolla syntyneiden tuotosten muuntamisessa tuloksiksi ja vaikutuksiksi ei ole kuitenkaan onnistuttu odotusten mukaisesti. Tuki on ollut varsin tuloksellista ja toiminut parhaiten silloin, kun sen vaikuttimena on ollut EU:n säännöstöön mukautuminen, koska säännöstö luo poliittisesti hyväksyttävän institutionaalisen rakenteen ja toimii motivaation lähteenä.

IPA-väline on toiminut muutosten vauhdittajana, ja siksi tunnustettiin, että sen tueksi tarvitaan selkeä poliittinen prosessi, jotta voitaisiin saavuttaa kestäviä tuloksia ja siten varmistaa tasainen edistyminen liittymisprosessissa. Oikea-aikaisuus on avaintekijä pyrittäessä varmistamaan omistajuus, ja monivuotisella ohjelmoinnilla sitä voidaan parantaa edelleen merkittävästi.

IPAn tehokkuudesta voidaan todeta, että varat sidottiin sopimuksin ja pantiin täytäntöön odotusten mukaisesti ja asianmukaisia mekanismeja käyttäen. Arvion mukaan hankkeiden täytäntöönpano ei ole kuitenkaan riittävän joustavaa, ja hankkeiden mittakaavan muuttamiseen tarvitaan enemmän joustoa, erityisesti tuen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Edunsaajan hallinnointivalmiuksien kehittyminen vie aikaa sen jälkeen, kun hallinnointivaltuudet on siirretty kansallisille hankintaelimille, joten myös omistajuuden on lisäännyttävä.

4. Perusasioihin keskittyminen

Aiemmasta liittymistä valmistelevasta tuesta saadut kokemukset ja laajentumisprosessin yleinen kehitys on nekin huomioitu vuosien 2013/2014 laajentumisstrategiassa 12 . Laajentumismailla on joitakin haasteita aloilla, jotka ovat avainasemassa niiden EU:hun lähentymisessä: talouden hallinta ja kilpailukyky; oikeusvaltio; demokratian takaavien instituutioiden toiminta; perusoikeudet; ja Länsi-Balkanin tapauksessa menneisyyden painolastista irrottautuminen. Lokakuussa 2013 julkaistussa laajentumisstrategiassa 2013/2014 13 komissio esitteli lähestymistapansa, jonka tavoitteena on keskittyä näihin perusasioihin (”perusasiat ensin”). Jäljempänä luetellut viisi ”perusasiaa” liittyvät kiinteästi Kööpenhaminan arviointiperusteisiin ja vakautus- ja assosiaatioprosessin ehtoihin.

Oikeusvaltioperiaate on edelleen yksi EU:n painopisteistä. Sen paikka on liittymisprosessin ytimessä, koska Kööpenhaminan poliittiset arviointiperusteet rakentuvat sen varaan. Komissio aikoo jatkaa liittymisneuvotteluihin sovellettavan uuden lähestymistavan noudattamista lukujen 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus) osalta. Se priorisoi oikeusvaltioperiaatteen laajentumismaiden kanssa käytävän kohdennetun vuoropuhelun avulla ja lisää tukea oikeusvaltioon liittyville uudistuksille IPA II -välineen kautta. Alakohtaisia strategioita laadittaessa tavoitteena on luoda riippumattomat, tehokkaat ja ammattimaiset oikeuslaitokset ja saavuttaa tuloksia järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa.

Demokraattisten instituutioiden vakaus ja moitteeton toiminta on yksi Kööpenhaminan poliittisista arviointiperusteista. Laajentumismaiden odotetaan nostavan instituutioiden ja julkishallintojen läpinäkyvyyden, vastuuvelvollisuuden ja tehokkuuden ensisijaisiksi tavoitteiksi. Komissio aikoo yhteistyössä kansainvälisten organisaatioiden kanssa tukea IPA-varoin vaalien ja parlamenttien uudistamista, jatkaa parlamenttien välisen yhteistyön edistämistä, priorisoida julkishallintojen uudistamisen niin, että painopiste on läpinäkyvyydessä, epäpoliittisuudessa ja ansioihin perustuvassa työhönotossa, sekä tukea aktiivisen kansalaisyhteiskunnan kehittämistä sen valmiuksia parantamalla.

Perusoikeuksien osalta komissio painottaa erityisesti sananvapautta sekä vähemmistöjen (myös romanien) sekä homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten (hlbti) henkilöiden suojelua. Se käsittelee näitä asioita laajentumismaiden kanssa säännöllisesti käymässään vuoropuhelussa ja liittymisneuvotteluissa. IPA II:n puitteissa komissio laatii pitkän aikavälin vision EU:n rahoitustuesta sananvapaudelle ja tiivistää ulkopuolisten sidosryhmien kanssa romani- ja hlbti-asioissa tehtävää strategista yhteistyötä muun muassa lisäämällä rahoitusta ja hyödyntämällä parhaita toimintatapoja.

Komissio on ehdottanut uutta lähestymistapaa laajentumismaiden auttamiseksi täyttämään Kööpenhaminan taloudelliset arviointiperusteet. Maita pyydetään tehostamaan talouspolitiikkaansa ja sen hallintaa laatimalla vuosittain kansalliset talousuudistusohjelmat ja joka toinen vuosi kilpailukyky- ja kasvuohjelmat. Tarkoituksena on antaa selkeää ohjeistusta uudistuksista, jotka ovat välttämättömiä taloudellisten arviointiperusteiden täyttämiseksi. IPA II:n avulla komissio tukee liittymisprosessia varmistamalla, että talouden hallintaa, kilpailukykyä ja kasvua koskevat uudistukset toteutetaan. Pääpaino tulee olemaan liikenteessä ja energiassa, jotka ovat kilpailukyvyn parantamisen kannalta avainasemassa.

Sovittelu, hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat olennaisia Länsi-Balkanin vakaudelle. Monet alueen kahdenväliset ongelmat ovat edelleen ratkaisematta, muun muassa vähemmistöihin liittyvät kysymykset ja entisen Jugoslavian hajoamisesta johtuvat ongelmat, kuten rajojen merkintä. Etnisten ryhmien välinen vastakkainasettelu ja asemaa koskevat riidat vaikeuttavat edelleen instituutioiden toimintaa ja rapauttavat uudistusprosessia. Komissio tukee lisäponnisteluja kahdenvälisten riitojen ratkaisemiseksi ja menneisyyden painolastista irrottautumiseksi. IPA II:n puitteissa komissio tukee edelleen alueellisia aloitteita (esim. alueellinen yhteistyöneuvosto) ja aloitteita, joilla pyritään ratkaisemaan sodasta juontuvia ongelmia. Viimeksi mainittuja aloitteita ovat Sarajevon prosessi, sotarikossyyttäjien verkosto ja totuus- ja sovintokomissio. Lisäksi tuetaan yhteistyötä koulutuksen, tieteen, kulttuurin, median, nuorison ja urheilun aloilla.

5. Tuen täytäntöönpanon tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen

a) Uusi liittymistä valmisteleva väline vuosille 2014–2020

Keskusteluja ja neuvotteluja IPA II -asetusehdotuksesta jatkettiin vuonna 2013 parlamentin ja neuvoston kanssa. Neuvottelujen punaisena lankana kulkivat keskustelut neljästä muusta ulkopolitiikan välineestä ja niiden yhteisestä täytäntöönpanoasetuksesta. Euroopan parlamentti vahvisti 5. joulukuuta 2013 kuudesta asetuksesta saavutetun poliittisen sovinnon. Edeltäjäänsä verrattuna 11. maaliskuuta 2014 annettu IPA II -asetus 14 sisältää uusia elementtejä:

IPA II tarjoaa uuden kehyksen liittymistä valmistelevan tuen antamiseen monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) aikana. Rahoitustukea myönnetään ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille niiden asemasta riippumatta.

IPA II kytkee rahoitustuen ja poliittisen asialistan tiiviimmin yhteen ja lisää omistajuutta edunsaajien keskuudessa.

Kokonaisvaltainen maastrategia kattaa kaikki tukialat koko seitsenvuotisen ajanjakson ajan. Vuoden 2017 väliarviointi koskee seuraavia aloja: unionin jäsenyyttä valmistelevat uudistukset ja niihin liittyvien valmiuksien ja institutionaalisten rakenteiden kehittäminen; sosioekonominen ja alueellinen kehitys; työllisyys; sosiaalipolitiikka; koulutus; sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja henkilöresurssien kehittäminen; maatalous ja maaseudun kehittäminen; alueellinen yhteistyö.

IPA II:n myötä rahoituksen painopiste siirtyy yksittäisistä hankkeista strategioihin (alakohtainen lähestymistapa) ja perustuu edunsaajien kansallisella tasolla laatimiin alakohtaisiin strategioihin. Varainhoidossa siirrytään asteittain edunsaajien harjoittamaan välilliseen hallinnointiin.

Liittymistä valmistelevan tuen täytäntöönpanosta tehdään systemaattisempaa keskittymällä tuloksiin ja tuen seurantaan. Hyvistä suorituksista on tarkoitus palkita.

IPA II parantaa kansalaisyhteiskunnan asemaa sekä valtionhallinnon elinten täytäntöönpanemissa ohjelmissa että EU:n tuen välillisinä edunsaajina.

Asteittaisella siirtymisellä alakohtaiseen lähestymistapaan pyritään parantamaan tuen tuloksia, vaikutuksia ja lisäarvoa. Nämä periaatteet ovat lähtökohtana kaikissa ulkoisen toiminnan välineissä vuosina 2014–2020.

Siirtymä on erityisen ajankohtainen nyt, kun jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuu kovia paineita ja kansainväliset rahoituslaitokset peräävät liittymistä valmistelevan tuen tehokkuuden ja kestävyyden parantamista. Strategiaan perustuva lähestymistapa ohjelmointiin lähtee maiden tarpeista ja vahvuuksista ja auttaa lisäämään liittymistä valmistelevan prosessin tehokkuutta ja tulosuuntautuneisuutta. Koska alakohtainen lähestymistapa perustuu kansallisiin strategioihin, se maksimoi täydentävyyden tavoittelukeinot, hyödyntää eri tukimuotoja ja auttaa tuen rationalisoinnissa tarkoituksenmukaisen työnjaon ansiosta. Samalla varmistetaan se, että kansallisten viranomaisen omistajuus ohjelmissa lisääntyy.

Komissio sai alakohtaisen lähestymistavan soveltamista liittymistä valmistelevaan tukeen koskevat ohjeet valmiiksi vuonna 2013, joten niitä voidaan käyttää IPA II:n ohjelmoinnissa. Komissio aikoo käyttää alakohtaisen lähestymistavan täytäntöönpanossa myös alakohtaista budjettitukea edellyttäen, että tietyt keskeiset ehdot (käytössä on strategia, vakaa makrotaloudellinen kehys ja soveltuva julkinen varainhoitojärjestelmä) täyttyvät. Tarkoituksena on myös tukea sellaisten kansallisten strategioiden täytäntöönpanoa, joihin sisältyy merkityksellinen ja hyväksyttävissä oleva tuloskehys. Myös tätä varten on olemassa ohjeet.

Samanaikaisesti komissio laati vuonna 2013 IPA II:n täytäntöönpanoasetuksen 15 ja strategiset suunnitteluasiakirjat (strategia-asiakirjat) saattaakseen valmiiksi IPA II -varojen ohjelmointia ja täytäntöönpanoa koskevan oikeudellisen kehyksen. Komissio on myös vetänyt sisäisiä työryhmiä, joissa on käsitelty uuden välineen täytäntöönpanosääntöjen eri ulottuvuuksia, muun muassa ohjelmointia ja alakohtaista budjettitukea koskevien sisäisten ohjeiden laatimista.

b) Avun tuloksellisuuteen liittyvä yhteistyö muiden avunantajien kanssa

Komissio jatkoi vuonna 2013 avunantajien toiminnan koordinointia muun muassa pyrkimällä lisäämään avun tuloksellisuutta ja läpinäkyvyyttä Busanissa marraskuussa 2011 järjestetyssä avun tuloksellisuutta käsitelleessä korkean tason neljännessä foorumissa annettujen sitoumusten mukaisesti. Komissio yhtyi foorumin kantaan, jonka mukaan painopisteiden omistajuus, tulosten merkitys, läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus ovat tärkeitä periaatteita. Komissio on siksi sitoutunut varmistamaan, että myös IPA II -tuki perustuu kyseisille periaatteille.

Tässä yhteydessä ja vuoden 2013 aikana komissio toteutti lisätoimia varmistaakseen, että liittymistä valmistelevasta tukivälineestä myönnettävä rahoitus täyttää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) ja avun läpinäkyvyyttä koskevassa kansainvälisessä aloitteessa (IATI) määritellyt avun läpinäkyvyyttä koskevat kansainväliset vaatimukset. Busanissa annettujen sitoumusten mukaisesti suurelle yleisölle on annettu syyskuusta 2013 alkaen tietoa julkisesta kehitysavusta koneellisesti luettavassa vakiomuodossa. Julkaisemalla organisaatio- ja toimintokohtaisia tietokokonaisuuksia sekä tietoa nykyisistä ja tulevista menoista (tiedot ovat saatavilla IATIn verkkosivuilla ) komissio tarjoaa ajantasaista, kattavaa ja tulevaisuutta ennakoivaa tietoa rahoitusyhteistyössä myönnettävistä resursseista. Vuonna 2014 odotetaan saavutettavan lisäedistystä, kun tavoitteena on Busanissa annetun sitoumuksen mukaisesti täyttää yleinen vaatimus kaikilta osin joulukuuhun 2015 mennessä. Laajentumisasioiden pääosasto paransi sijoitustaan avun läpinäkyvyyden osalta jo vuonna 2013 kiipeämällä edellisvuoden 43. sijalta 17. sijalle (kaikkiaan 67 raportoineesta yksiköstä).

Ohjelmointiprosessien sisäistä koordinointia käytetään varmistamaan, että liittymistä valmisteleva tuki on linjassa komission, EU:n jäsenvaltioiden, kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avunantajien eri aloitteiden kanssa. Tavoitteena on parantaa avunantajien toiminnan koordinointia ja avun tuloksellisuutta sekä varmistaa, että odotetut tulokset myös saavutetaan. Tältä osin komissio on varmistanut myös sen, että avun koordinointi kansainvälisten avunantajien ja jäsenvaltioiden keskuudessa sisältyy uuden rahoitustukivälineen oikeuskehykseen. Vuonna 2013 aloitettiin erityisselvitys avunantajien toiminnan talouspoliittisista näkökohdista Länsi-Balkanilla ja Turkissa.

6. Päätelmät

Vuonna 2013 saavutettiin merkittävää edistystä tavoitteessa tehdä laajentumismaille myönnettävästä tuesta strategisempaa ja tarvelähtöisempää osana laajentumista koskevaa strategista visiota. Laajentumisprosessin virstanpylväitä, joita rahoitustuella on voitu edistää, olivat seuraavat:

Kroatian liittyminen

Serbian ja Kosovon välillä huhtikuussa 2013 tehty sopimus

neuvottelujen aloittaminen Serbian kanssa

vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen aloittaminen Kosovon kanssa

uuden neuvotteluluvun avaaminen kolmen vuoden tauon jälkeen ja takaisinottosopimuksen allekirjoittaminen Turkin kanssa

kuuden neuvotteluluvun avaaminen Montenegron kanssa vuoden 2013 aikana, myös tärkeät oikeusvaltioon liittyvät luvut 23 ja 24, kokonaisvaltaisten toimintasuunnitelmien pohjalta

hyvin sujunut vaaliprosessi Albaniassa ja komission ehdotus myöntää maalle ehdokasmaan asema.

Ohjeellisten strategia-asiakirjojen valmistelu sekä IPA-asetukseen ja sen täytäntöönpanoasetukseen liittyvä työ olivat merkittäviä vaiheita uuden välineen käyttöönotossa vuonna 2014. Tuleva työ nojaa vahvasti aiempiin kokemuksiin ja viimeisimmän edistymiskertomuksen päätelmiin. Uudesta ”perusasiat ensin” lähestymistavasta pidetään tiukasti kiinni, ja se huomioidaan täysipainoisesti myös rahoitusyhteistyössä.

IPA-rahoitustuen täytäntöönpano maittain prosentteina kaikista vuosina 2007–2013 sidotuista varoista (tilanne 31.12.2013):

Seuraavissa taulukoissa esitetään kaiken vuosina 2007–2013 myönnetyn IPA-tuen määrä miljoonina euroina edunsaajittain (ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat) ja osa-alueittain.

Laajentumisasioiden pääosaston hallinnoima IPAn osa-alue I (euroina), tilanne 31.12.2013

IPA I	Myönnetty	Tehty sopimus	Maksettu	Tehty sopimus (%)	Maksettu (%)
Albania	512 037 790	340 129 252	208 188 304	66,43 %	40,66 %
Bosnia ja Hertsegovina	516 518 116	340 463 959	235 929 768	65,92 %	45,68 %
Kroatia	254 165 147	241 139 563	167 873 568	94,88 %	66,05 %
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	248 191 651	134 902 876	94 954 199	54,35 %	38,26 %
Islanti	34 837 163	10 033 958	3 620 572	28,80 %	10,39 %
Kosovo	644 160 000	488 139 427	364 426 588	75,78 %	56,57 %
Montenegro	165 170 940	122 489 195	106 817 828	74,16 %	64,67 %
Serbia	1 207 777 326	851 440 943	655 964 421	70,50 %	54,31 %
Turkki	1 578 268 393	1 329 654 221	900 975 608	84,25 %	57,09 %
Yhteensä	5 161 126 525	3 858 393 393	2 738 750 858	74,76 %	53,06 %

Laajentumisasioiden pääosaston hallinnoima IPAn osa-alue II (euroina), tilanne 31.12.2013

IPA/ELARG/CBC-ohjelmat	Myönnetty	Sidottu	Maksettu	Sidottu (%)	Maksettu (%)
Albania	24 979 732	11 099 526	7 840 783	44,43 %	31,39 %
Bosnia ja Hertsegovina	17 719 302	10 877 769	8 300 350	61,39 %	46,84 %
Kroatia	17 519 302	17 519 302	10 799 612	100,00 %	61,64 %
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	19 874 862	10 614 415	7 352 918	53,41 %	37,00 %
Kosovo	6 600 000	346 675	194 733	5,25 %	2,95 %
Montenegro	21 243 162	13 143 751	9 794 425	61,87 %	46,11 %
Serbia	21 567 024	13 640 539	11 192 170	63,25 %	51,89 %
Turkki	6 932 999	6 932 999	3 907 133	100,00 %	56,36 %
Yhteensä	136 436 383	84 174 976	59 382 124	61,70 %	43,52 %

Aluepolitiikan pääosaston hallinnoima IPAn osa-alue II (euroina), tilanne 31.12.2013

IPA CBC	Sidottu	Maksettu 31.12.2013 asti	Prosentti-osuus
Unkari – Serbia	50 112 428	34 956 939,11	71 %
Romania – Serbia	53 116 751	25 287 380,29	53 %
Bulgaria – Serbia	31 369 936	12 562 968,39	45 %
Bulgaria – entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	17 903 682	8 461 906,50	50 %
Bulgaria – Turkki	27 272 100	11 061 791,19	45 %
Kreikka – entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	15 054 445	7 933 210,82	53 %
Kreikka – Albania	11 316 585	4 738 738,14	56 %
Unkari – Kroatia	– ennen liittymistä sidottu määrä: 52 433 025 – Kroatian unioniin liittymisen jälkeen: 54 823 266	27 760 361,17 (ml. ennakkomaksu Kroatian unioniin liittymisen johdosta: 1 142 400,00)	60 %
Slovenia – Kroatia	– ennen liittymistä sidottu määrä: 42 703 502 – Kroatian unioniin liittymisen jälkeen: 44 774 910	20 976 325,64 (ml. ennakkomaksu Kroatian unioniin liittymisen johdosta: 1 142 400,00)	60 %
Adrianmeren alue	207 245 257,00	64 615 855,81	29,26 %

IPA-rahoitustuen (osa-alue III) täytäntöönpano miljoonina euroina (31.12.2013) ja kaikkien sidottujen varojen (vuosien 2007–2013 määrärahat) jakautuminen maittain ja toimintaohjelmittain
Maa/Toimintaohjelma	Sidottu	Maksettu	% (ml. ennakkomaksu)
Turkki – toimintaohjelma (ympäristö)	682,47	219,00	32 %
Turkki – toimintaohjelma (liikenne)	584,72	228,25	39 %
Turkki – toimintaohjelma (alueellinen kilpailukyky)	468,77	157,33	34 %
Turkki yhteensä	1 735,95	604,58	35 %
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia – toimintaohjelma (alueellinen kehitys)	199,93	50,35	25 %
Montenegro – toimintaohjelma (alueellinen kehitys)	22,24	0,00	0 %
Kroatia – toimintaohjelma (alueellinen kilpailukyky)	187,78	14,57	21 %
Kroatia – toimintaohjelma (liikenne)	236,98	28,67	25 %
Kroatia – toimintaohjelma (ympäristö)	281,10	2,33	21,05 %
Kroatia yhteensä	705,86	45,57	6 %
Kroatian tapauksessa maksuja voitiin suorittaa kesäkuun 2013 loppuun asti. Liittymissopimuksen mukaisesti maksut keskeytettiin, kunnes Euroopan komissio antoi huhtikuussa 2014 myönteisen lausunnon kolmen ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän vaatimustenmukaisuudesta.

Maa	Myönnetty	Sidottu	Maksettu	Sidottu (%)	Maksettu (%)
Kroatia	92,41	43,18*	44,74	45,73 %	48,4 %
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	54,42	12,87	18,08	23,65 %	33,2 %
Turkki	473,85	168,56	157,17	31,75 %	33,1 %
Montenegro	5,58	0	0	0 %	0 %
Yhteensä	626,26	224,61	219,99	35,86 %	35,12 %