Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Tšekin vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Tšekin vuoden 2014 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[1] ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[2],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat[3],

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja lisätä sen kilpailukykyä.

(2) Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3) Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4) Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013 suosituksen Tšekin vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Tšekin vuosien 2012–2016 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(5) Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen[4], mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen[5], jossa se katsoi, että Tšekki kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(7) Tšekki toimitti vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelmansa 16 päivänä huhtikuuta 2014 ja vuoden 2014 lähentymisohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8) Vuoden 2014 lähentymisohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on pitää julkisen talouden alijäämä ohjelmakaudella alle perussopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa mainittu keskipitkän aikavälin tavoite on –1 prosentti suhteessa BKT:hen, mikä vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Vaikka julkisen talouden strategia on kasvu- ja vakaussopimuksen mukainen vuonna 2014, edellytettyyn rakenteelliseen sopeutukseen ei kuitenkaan odoteta päästävän vuonna 2015, sillä uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan heikkenevän 0,6 prosenttiyksikköä. Lisäksi julkisen talouden menojen odotetaan kasvavan vauhdilla, joka ei vastaa vertailuarvoa. Uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan poikkeavan edellytetystä sopeutusurasta myös vuosina 2016 ja 2017, sillä uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan olevan –1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja –1,9 prosenttia vuonna 2017. Yleisesti ottaen riskinä on, että keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä sopeutusurasta poiketaan vuodesta 2015 alkaen. Ohjelman mukaan velkasuhteen, joka on alle viitearvon (60 prosenttia suhteessa BKT:hen), ennustetaan alenevan tilapäisesti 1,1 prosenttiyksikköä eli sen ennustetaan olevan 45 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja kohoavan 46 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Ohjelman julkisen talouden kehitysarvion perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Ohjelman mukaan Tšekin talouden odotetaan kasvavan 1,7 prosenttia vuonna 2014 ja 2 prosenttia vuonna 2015, kun komission kevään 2014 talousennusteen mukaan kasvun odotetaan olevan 2 prosenttia vuonna 2014 ja 2,4 prosenttia vuonna 2015. Julkisen talouden näkymiin kohdistuvat pääasialliset riskit johtuvat julkisten investointien tulevaan kehitykseen liittyvästä suuresta epävarmuudesta ja mahdollisista kertaluonteisista menoista, jotka liittyvät suunniteltuun hävittäjien leasing-sopimukseen ja joiden alijäämää lisäävän vaikutuksen odotetaan olevan 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Komission talousennusteen mukaan riskinä on, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan merkittävästi vuonna 2015. Ero ohjelman mukaiseen skenaarioon johtuu siitä, että vuoden 2015 politiikkaa ja päätösperäisiä toimenpiteitä koskevat oletukset ovat erilaiset. Asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen lähentymisohjelman arvioinnin ja komission ennusteen perusteella neuvosto katsoo, että alijäämää on supistettu merkittävästi alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen vuonna 2013 neuvoston suosituksen mukaisesti ja vaikka keskipitkän aikavälin tavoitteeseen odotetaan päästävän vuonna 2014, riskinä on, että siitä poiketaan merkittävästi vuodesta 2015 alkaen.

(9) Tšekki on noussut kaksi vuotta kestäneestä lamasta, ja sen haasteena on nyt saavuttaa voimakas kestävä kasvu samalla kun maan väestö on vanhenemassa nopeasti. Julkiset investoinnit ovat olleet jyrkässä laskussa viime vuosina, ja erityisesti infrastruktuuri-investoinnit ovat kärsineet tästä suuntauksesta. Tšekin talouden kasvumalli pohjautui ennen kriisiä laajoihin ulkomaisiin pääomavirtoihin ja vahvaan vientisuuntautumiseen. Koska mahdollisuudet tuotannontekijöiden (myös ulkomaisen pääoman) kerryttämiseen perustuvaan talouskasvun vauhdittumiseen vaikuttavat rajallisilta, talouden suuntaaminen uudelleen kotimaisiin kasvun vetureihin avaisi uusia väyliä tuottavuuden parantamiselle. Tämän prosessin keskeisiin edellytyksiin kuuluvat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja innovaatioiden tukeminen sekä instituutioiden vahvistaminen.

(10) Hallitus hyväksyi äskettäin sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta, mutta parlamentti ei ole vielä ratifioinut sitä. Finanssipoliittisen kehyksen kattavaan uudistukseen tähtäävät työt aloitettiin vuonna 2011, mutta uudistuksen hyväksyminen ja täytäntöönpano on edelleen epävarmaa. Julkisen talouden kehyksiä koskevan neuvoston direktiivin 2011/85/EU noudattamisen varmistavan lainsäädännön antaminen on myös viivästynyt.

(11) Verotuksen alalla Tšekin keskeisinä haasteina on tehostaa verotulojen keräämistä ja saavuttaa kasvua edistävämpi verotuksen rakenne. Tšekki on toteuttanut joitakin toimenpiteitä parantaakseen verosäännösten noudattamista erityisesti välillisen verotuksen osalta, mutta verotuksen noudattamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat edelleen liian suuret. Veroperusteita (tuloverot, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvamaksuosuudet) ei ole vielä yhdenmukaistettu, ja keskitetyn veronkeräyspisteen suunniteltu perustaminen vuonna 2015 on peruttu. Tšekin hallitus on kuitenkin ilmoittanut aikovansa ratkaista veroperusteiden yhdenmukaistamiseen liittyvät kysymykset. Vuonna 2013 annettuja verotuksen rakennetta koskevia suosituksia ei ole noudatettu. Työn verotus on edelleen korkealla tasolla erityisesti pienituloisten osalta, joihin kuuluvat myös osa-aikatyön tekijät, pääasiassa suurten sosiaaliturvamaksuosuuksien vuoksi. Siirtymiseen työn verotuksesta muille osa-alueille on jonkin verran mahdollisuuksia, esimerkiksi siirtämällä verotusta ympäristöveroihin ja juokseviin kiinteistöveroihin, jotka ovat kumpikin suhteellisen alhaisia. Työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien vero- ja sosiaaliturvakohtelussa on edelleen merkittäviä eroja. Tämä johtaa veroperusteen kapenemiseen ja kannustaa valeyrittäjyyteen, jolla on kohtuuttomat seuraukset vakituisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

(12) Tšekillä on keskisuuria kestävyysriskejä pitkällä aikavälillä, ja ne johtuvat lähinnä eläke- ja terveydenhuoltomenojen ennustetusta lisääntymisestä. Nykyisen lainsäädännön mukaan lakisääteisen eläkeiän on suunniteltu nousevan pitkällä aikavälillä, mutta nousu on liian hidasta keskipitkällä aikavälillä. Hallitus suunnittelee siirtymistä tarkistusmekanismiin, jolla eläkeikä saatetaan vastaamaan elinajanodotteen muutoksia. Tämä on kuitenkin vain osittainen ratkaisu kestävyysvajeen asettamaan haasteeseen. Eläkkeiden tilapäinen alhaisempi indeksikorjaus päättyy lisäksi vuonna 2015, eli vuotta suunniteltua aikaisemmin, eikä eläkkeiden normaalia indeksikorjausjärjestelmää (hinnat, johon lisätään kolmannes reaalipalkkojen noususta) ole tarkistettu. Ikääntyneiden työntekijöiden työllistettävyyden parantamisessa on edistytty vain vähän. Julkisten terveydenhuoltomenojen kustannustehokkuuden parantamisessa ei ole edistytty lainkaan. Laitoshoidon liikakapasiteetti osoittaa, että kustannustehokkuutta ja hallintoa on mahdollista parantaa.

(13) Julkisten työvoimapalvelujen valmiuksien ja laadun parantamiseksi on toteutettu alustavia toimenpiteitä. Toimenpiteiden suunta on oikea, mutta niiden vaikutusta on tarpeen arvioida. Aktiiviselle työmarkkinapolitiikalle ei ole riittävää rahoitusta, eikä se kohdistu tuloksellisesti pienten lasten äiteihin, nuoriin ja ikääntyneisiin työntekijöihin. Vaikka yleinen työllisyysaste on suhteellisen korkea, nämä ryhmät ovat työmarkkinoilla aliedustettuina. Kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen rajallinen saanti ja osa-aikatyön suhteellisen vähäinen osuus ehkäisevät naisten osallistumista työmarkkinoille. Sukupuolten välinen palkkaero oli vuonna 2012 edelleen yksi EU:n suurimpia.

(14) Tšekin koulutusjärjestelmän laatu ja työmarkkinoiden tarpeiden huomiointi herättävät huolta. Joitakin toimenpiteitä on toteutettu oppivelvollisuuskoulutuksen arviointikehyksen parantamiseksi, mutta heikommin menestyneitä kouluja ja oppilaita koskevat jatkotoimet aiheuttavat edelleen haasteita. Opetusalan ammattien houkuttelevuus on myös ongelma, johon hallitus aikoo puuttua. Romanilasten vähäinen osallistuminen yleiseen osallistavaan varhaiskasvatukseen ja alemman perusasteen koulutukseen asettaa edelleen haasteita romanien integroimiselle. Korkea-asteen koulutuksen uudistus on viivästynyt, eikä korkea-asteen koulutuksen akkreditointi- ja rahoitusjärjestelyissä ole edistytty. Vain tutkimuslaitosten rahoitukseen on tehty pieniä muutoksia. On ratkaisevan tärkeää luoda julkisen sektorin tutkijoille oikeita kannustimia huippuosaamisen tavoitteluun, yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja yhteistyön tekemiseen yritysten kanssa.

(15) Säänneltyjen ammattien määrä on suuri. Niitä koskevan sääntelyn purkaminen on alkanut, mutta niin hitaaseen tahtiin, että palvelualan lisääntynyt kilpailu ei tuota nopeita etuja. Tšekki on toteuttanut energiatehokkuuden parantamiseksi joitakin alustavia toimenpiteitä, erityisesti tarjoamalla julkisia rahoituskannustimia rakennusalan tueksi. Energiansäästömahdollisuudet ovat edelleen merkittäviä, ja kunnianhimoisemmat toimenpiteet vähentäisivät myös energiariippuvuutta.

(16) Julkishallinnon laatu ja tehokkuus ovat edelleen ongelmia, jotka aiheuttavat kielteisiä talousvaikutuksia. Pitkään odotettua virkamieslakia ei ole vielä hyväksytty, ja sen hyväksyminen onkin hallituksen keskeinen prioriteetti. Korruption torjunnassa on edistytty vain vähän. Vuosien 2013–2014 korruptiontorjuntastrategian mukaista keskeistä lainsäädäntöä ei ole vielä annettu. Vielä ei ole laadittu selkeää pidemmän aikavälin suunnitelmaa siitä, miten tämä taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta erittäin merkittävä kysymys ratkaistaan kestävällä tavalla. Julkisten tarjouskilpailujen toteuttamista paikallisella ja alueellisella tasolla leimaavat perusteettomat viivästykset. Uudet julkisia hankintoja koskevat säännöt ovat askel taaksepäin, sillä niillä poistetaan osa läpinäkyvyyden turvaavista takeista. EU:n varojen käytön parantamisessa on edistytty vain vähän. Lisää panostusta tarvitaan, sillä tarkastusviranomainen raportoi korkeista virhemääristä useissa ohjelmissa vuoden 2013 lopussa.

(17) Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Tšekin talouspolitiikkaa. Se on arvioinut lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Tšekin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–7.

(18) Neuvosto on tutkinut Tšekin lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto[6] ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

SUOSITTAA, että Tšekki toteuttaa vuosina 2014 ja 2015 toimia, joilla se:

1.           korjattuaan liiallisen alijäämän säilyttää julkisen talouden rahoitusaseman vakauden vuonna 2014; vahvistaa merkittävästi julkisen talouden strategiaa vuonna 2015, jotta varmistetaan, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan ja sitä noudatetaan siitä lähtien; asettaa etusijalle kasvua edistävät menot elpymisen tukemiseksi ja kasvunäkymien parantamiseksi; hyväksyy ja toteuttaa toimenpiteet julkisen talouden kehyksen vahvistamiseksi ja erityisesti perustaa riippumattoman finanssipoliittisen elimen valvomaan finanssipolitiikkaa, ottaa käyttöön finanssipoliittisia sääntöjä paikallis- ja aluehallintoa varten ja parantaa koordinointia kaikkien hallintotasojen välillä;

2.           parantaa verotussäännösten noudattamista painottaen erityisesti arvonlisäverotusta ja vähentää veronkannon ja -maksun kustannuksia yksinkertaistamalla verojärjestelmää ja yhdenmukaistamalla tuloveron sekä sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomaksuosuuksien veroperusteita, alentaa työn korkeaa veroastetta erityisesti matalapalkkaisten työntekijöiden osalta; siirtää verotuksen painopistettä kasvun kannalta vähemmän haitallisille aloille, kuten juokseviin kiinteistö- ja ympäristöveroihin; lähentää edelleen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien verokohtelua;

3.           varmistaa julkisen eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden, erityisesti nopeuttamalla lakisääteisen eläkeiän korottamista ja sitomalla se selkeämmin elinajanodotteen muutoksiin; parantaa ikääntyneiden työntekijöiden työllistettävyyttä ja tarkistaa eläkkeiden indeksikorjausmekanismia; toteuttaa toimenpiteitä parantaakseen huomattavasti terveydenhuollon ja erityisesti sairaalahoidon kustannustehokkuutta ja hallinnointia;

4.           lisää julkisten työvoimapalvelujen tehokkuutta ja tuloksellisuutta, erityisesti ottamalla käyttöön tulosarviointijärjestelmän; toteuttaa toimia rekisteröitymättömien nuorten tavoittamiseksi ja tarjoaa yksilöllisiä palveluja; parantaa merkittävästi kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta ja laatua, painopisteenä enintään kolmevuotiaat lapset;

5.           varmistaa, että korkea-asteen koulutuksen akkreditointi-, hallinnointi- ja rahoitusjärjestelyt auttavat parantamaan sen laatua ja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamista; nopeuttaa uuden menetelmän kehittämistä ja käyttöönottoa tutkimustoiminnan arvioimiseksi ja rahoituksen kohdentamiseksi, jotta tutkimuslaitosten tulosperusteisen rahoituksen osuutta voidaan lisätä; lisää oppivelvollisuuskoulutuksen osalta opettajan ammatin houkuttelevuutta, toteuttaa kattavan arviointikehyksen ja tukee heikosti menestyneitä kouluja ja oppilaita; lisää koulutuksen osallistavuutta erityisesti edistämällä sosiaalisesti epäedullisessa asemassa olevien ja romanilasten osallistumista varhaiskasvatukseen;

6.           nopeuttaa säänneltyjä ammatteja koskevaa uudistusta keskittyen perusteettomien ja kohtuuttomien vaatimusten poistamiseen; vauhdittaa toimia talouden energiatehokkuuden parantamiseksi;

7.           hyväksyy ja panee täytäntöön vuonna 2014 virkamieslain, jonka avulla turvataan pysyvä, tehokas ja ammattimainen valtionhallinto; nopeuttaa ja vahvistaa merkittävästi korruption torjuntaa panemalla korruptiontorjuntastrategian mukaiset jäljellä olevat vuosien 2013–2014 lainsäädäntötoimenpiteet täytäntöön ja laatimalla suunnitelmat seuraavalle kaudelle; kehittää edelleen EU:n varojen hallinnointia siten, että yksinkertaistetaan täytäntöönpanorakenteita, parannetaan valmiuksia ja puututaan eturistiriitoihin; lisää julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä, ja parantaa julkisten tarjouskilpailujen toteutusta asianmukaisen ohjeistuksen ja valvonnan avulla.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

[2]               COM(2014) 404 final.

[3]               P7_TA(2014)0128 ja P7_TA(2014)0129.

[4]               COM(2013) 800 final.

[5]               COM(2013) 790 final.

[6]               Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.