15.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 12/93

Esittelijä:

Seamus Boland

Toinen esittelijä:

Gonçalo Lobo Xavier

1.1

ETSK on tyytyväinen komission asiakirjaan, jossa asetetaan tavoitteeksi mertemme ja valtamertemme potentiaalin maksimoiminen innovoinnin avulla työllisyyden edistämiseksi, painopisteinä erityisesti meribioteknologia, valtamerienergia ja merenpohjassa tapahtuva kaivostoiminta.

1.2

ETSK on huolissaan yksityisen ja julkisen sektorin käynnistämien aloitteiden koordinoinnin puutteesta ja huomauttaa, että vastaavia jännitteitä esiintyy jäsenvaltioissa. Myös meriämme ja niiden potentiaalia koskevan täsmällisen tiedon tuottamiseksi tarvittavien tarkoituksenmukaisten tietojen ja tietojärjestelmien puute haittaa innovaatioiden kehittämistä useiden eri jäsenvaltioissa toimivien yliopistojen ja osaamiskeskusten ponnistuksista huolimatta. ETSK katsoo, että kyvyttömyys ratkaista nämä ongelmat riistää Euroopan kansalaisilta tilaisuuksia hyödyntää uusia työllisyysmahdollisuuksia.

1.3

ETSK pitää Innovaatiounioni-lippulaivahanketta perustavan tärkeänä sinisen talouden kehittämiselle, mutta katsoo, että komission olisi tuettava sitä nykyistä voimakkaammin. Tähän tukeen tulee sisältyä mm. tarvittavan lainsäädännöllisen perustan luominen ja pitkäaikainen rahoitustuki sekä tiedon lisääminen olemassa olevista innovointiohjelmista.

1.4

ETSK suosittaa voimakkaasti, että komissio ja kukin jäsenvaltio puuttuvat kiireellisesti Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen puitteissa havaittuihin heikkouksiin.

1.5

ETSK katsoo, että asiakirjan tieteellisen lähestymistavan ohella toimintaan on yhdistettävä rannikkomatkailustrategiat, jotta voidaan lisätä kansalaisyhteiskunnan kiinnostusta aiheeseen ja lisäksi hyötyä integroidusta yhteistyöstä prosessia koskevien kahden näkemyksen edustajien välillä.

1.6

ETSK suosittelee, että rannikko- ja saariyhteisöt, joiden perinteiset teollisuudenalat, kalastus mukaan luettuna, kärsivät vakavasta taantumasta, otetaan täysipainoisesti mukaan sinisen talouden kaikkiin kehitysvaiheisiin, jotta voidaan saattaa keskenään hyvään tasapainoon yhtäältä T&K-toiminta ja toisaalta matkailu, joka voi luoda uusia työpaikkoja ja synnyttää vaurautta. Tällä suosituksella ETSK haluaa tehdä selväksi, että kaikkien yhteisöjen, joihin sininen talous vaikuttaa, tulee olla edustettuina kaikkien sidosryhmien välisessä mielekkäässä vuoropuhelussa. Lisäksi kyseisillä yhteisöillä ja etenkin saarilla on erityistä potentiaalia, ja ne voivat antaa ainutlaatuisen panoksen innovointiin sinisen talouden alalla.

1.7

Kehitettäessä strategioita työllisyyden parantamiseksi sinisessä taloudessa on olennaisen tärkeää, että mukaan otetaan innovointi laivanrakennuksen, vesiviljelyn, satamainfrastruktuurin ja kalastuksen kaltaisilla aloilla. Koska jo nykyisin on noudatettava yhä suurempaa määrää erilaisia ympäristövaatimuksia, ETSK suosittaa, että kaikissa komission suunnittelemissa meripoliittisissa toimissa huomio kohdistetaan erityisesti siihen työllisyyspotentiaaliin, joka liittyy sopeutumiseen uusiin ympäristövaatimuksiin.

1.8

On selvää, että nykyistä politiikkaa noudattamalla työllisyyden paraneminen siniseen talouteen kohdistuvan innovoinnin ansiosta tapahtuu hyvin hitaasti. Tästä syystä ETSK suosittaa painokkaasti, että Euroopan komissio pyrkii saavuttamaan kaikkien osapuolien kanssa sopimuksen järkevästä aikataulusta, jonka avulla toimet kohdistetaan siten, että kaikki strategiat tuottavat nopeasti tuloksia.

1.9

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdottamiin toimiin, mutta on vahvasti sitä mieltä, että niitä on liian vähän ja että ne eivät sitouta jäsenvaltioita riittävästi. Tässä yhteydessä on tarpeen, että ennen vuotta 2016 järjestetään erityinen siniseen talouteen kohdistuvaa innovointia käsittelevä EU:n huippukokous. Kaikkien meriasioista ja niihin liittyvistä aloista vastaavien ministereiden olisi osallistuttava kokoukseen. Huippukokouksen tarkoituksena olisi laatia keskeisten strategioiden tärkeysjärjestys ja sopia sellaisista täytäntöönpanoaikatauluista, jotka ovat kohtuulliset kaikille jäsenvaltioille niiden erityispiirteiden mukaan. Komitea suosittelee niin ikään, että ehdotettuun sinisen talouden yritys- ja tiedefoorumiin, joka on tarkoitus käynnistää vuonna 2015, kutsutaan mukaan kansalaisyhteiskunnan edustajat, työntekijöiden sekä syrjäytyneiden ryhmien edustajat mukaan luettuina.

2.1

Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2011 tiedonannon sinisestä kasvusta (1), jossa osoitetaan, miten Euroopan valtameret, meret ja rannikot voivat tukitoiminnan ansiosta olla merkittävä työpaikkojen lähde. Siinä mainitaan myös erikseen valtamerienergian mahdollinen rooli työmahdollisuuksien lisäämisessä.

2.2

Nykyisen arvion mukaan 3–5 prosenttia EU:n bkt:stä tulee merialalta kokonaisuutena, ala työllistää noin 5,6 miljoonaa henkeä ja tuottaa Euroopan talouden hyväksi 495 miljardia euroa. Ulkomaankaupasta 90 prosenttia ja EU:n sisäisestä kaupasta 43 prosenttia tapahtuu meriteitse. Eurooppalaisen laivanrakennusalan ja siihen liittyvien alojen osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta on 10 prosenttia. Eri puolilla Eurooppaa toimii lähes 1 00  000 alusta joko kalastus- tai vesiviljelytarkoituksissa. Kehittymässä on myös muunlaista, uudempaa toimintaa, kuten mineraalien hyödyntämistä ja tuulivoimatuotantoa (Valokeilassa Euroopan unionin politiikka 2014 – Meri- ja kalastusasiat http://europa.eu/pol/pdf/flipbook/fi/fisheries_fi.pdf).

2.3

Voidaan myös todeta kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin elinten olevan huolissaan siitä, että kestävyysperiaatteiden vastainen meriemme käyttö uhkaa meriekosysteemien herkkää tasapainoa. Tämä puolestaan vaikeuttaa niitä merialan aloitteita, joiden tavoitteena on uusien työpaikkojen luominen sekä myötävaikuttaminen Eurooppa 2020 -strategian toteutumiseen.

2.4

Komissio on myös tietoinen Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen puitteissa havaituista heikkouksia, joita ovat mm. riittämätön investointi osaamiseen, rahoituksen heikko saatavuus, teollis- ja tekijänoikeuksien korkeat kustannukset, hidas eteneminen kohti yhteentoimivia standardeja, julkisten hankintojen tehoton käyttö ja tutkimustyön toistaminen. Muita vuotta 2014 koskevassa komission vuotuisessa kasvuselvityksessä mainittuja heikkouksia ovat riittämätön innovointiin liittyvä yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä, kyvyttömyys muuntaa tutkimustuloksia tavaroiksi ja palveluiksi sekä kasvava osaamisvaje.

2.5

Merenpohjan perusominaisuuksista kertovaa tietoa, kuten merenpohjan elinympäristöjen kartoituksia ja tietoa merenpohjan geologiasta tai muista mereen liittyvistä epävarmuustekijöistä, on niukasti, mikä haittaa innovatiivisen kehityksen nopeutumista.

2.6

Euroopan komission politiikkojen osana hallinnoitujen aloitteiden määrä on huomattava. Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat:

2.7

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta huolimatta tuhannet rannikkoyhteisöt ovat taantumassa. Monet niistä katsovat, etteivät ne enää kykene kilpailemaan merillä ja että ne tarvitsisivat tuntuvasti tukea voidakseen uudenaikaistaa kalastuslaivastoaan. Myös alaa täydentävät palvelut, kuten veneenrakennus, huoltopalvelut ja muiden liitännäispalvelujen tarjonta, ovat hiipumassa.

2.8

Eurooppaa ympäröiviä meriä ovat Adrian- ja Joonianmeri, Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri ja Irlanninmeri, Itämeri, Mustameri, Välimeri ja Pohjanmeri.

3.1

Torstaina 8. toukokuuta 2014 Euroopan komissio esitteli toimintasuunnitelman ”Innovointi siniseen talouteen”. Tiedonannon yleisenä tavoitteena on hyödyntää valtamertemme ja mertemme potentiaalia työllisyyden ja kasvun edistämiseksi. Siinä ehdotetaan joukkoa aloitteita, joiden tavoitteena on lisätä tietoa valtameristä, kehittää taitoja, joita tarvitaan uuden teknologian soveltamiseksi meriympäristöön, ja vahvistaa meritutkimuksen koordinointia. Tiedonannossa ehdotetaan seuraavanlaisia toimia:

3.2

Siniseen talouteen kuuluvia toimialoja ovat mm. vesiviljely, rannikkomatkailu, meribioteknologia, valtamerienergia ja merenpohjan kaivostoiminta.

3.3

Talouden näkökulmasta tarkasteltuna sininen talous tarjoaa työtä 5,4 miljoonalle työntekijälle ja sen panos vastaa lähes 500 miljardin euron bruttoarvonlisää vuodessa. On kuitenkin todettava, että meribioteknologia, valtamerienergiaan liittyvä toiminta ja merenpohjan kaivostoiminta edellyttävät vielä kehitystyötä, jotta niistä muodostuisi talouden nettohyödyttäjiä.

3.4

Komissio katsoo, että kukin näistä aloista voi myötävaikuttaa siniseen talouteen merkittävästi seuraavilla tavoilla:

3.5

Sininen talous hyötyy EU:n Innovaatiounioni-lippulaivahankkeesta, jonka tavoitteena on luoda innovaatioystävällinen toimintaympäristö. Uusi Horisontti 2020 -puiteohjelma, johon on varattu 79 miljardia euroa, on EU:n laajin tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma.

3.6

Tiedonannossa esitetään myös yhteenveto aloitteen heikkouksista: riittämättömät investoinnit osaamiseen, rahoituksen heikko saatavuus, teollis- ja tekijänoikeuksien korkeat kustannukset, hidas eteneminen kohti yhteentoimivia standardeja, julkisten hankintojen tehoton käyttö ja moninkertainen tutkimustyö.

3.7

Komissio ehdottaa mm. seuraavanlaisia toimia:

3.8

Todettakoon, että komission asiakirjassa ei anneta määritelmää ”siniselle taloudelle”. ETSK panee kuitenkin merkille maaliskuussa 2012 otsikolla Scenarios and drivers for sustainable growth from the oceans, seas and coasts julkaistussa EU:n kolmannessa väliraportissa annetun määritelmän. Raportin mukaan sininen kasvu on ”valtamerten, merten ja rannikoiden synnyttämää älykästä, kestäväpohjaista ja osallistavaa talouden ja työllisyyden kasvua”. Meritalous käsittää kaiken valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvän alakohtaisen ja monialaisen taloudellisen toiminnan. Vaikka tällainen toiminta määräytyy usein maantieteellisesti, määritelmä kattaa myös meritaloussektorien toiminnan kannalta tarpeelliset lähimmät suorat ja välilliset tukitoimialat. Tällainen toiminta voidaan myös sijoittaa mihin tahansa, myös sisämaavaltioihin. Merialan työllisyys tarkoittaa kaikesta edellä mainitusta valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvästä toiminnasta syntyvää työllisyyttä (kokoaikatyönä mitattuna).

4.1

Sinisen talouden potentiaali Euroopassa toteutuu, mikäli jäsenvaltiot ja kaikki sidosryhmät, kansalaisyhteiskunta mukaan luettuna, osallistuvat aktiivisesti politiikkojen ja paikallisten ratkaisujen kehittämiseen, jotta voidaan puuttua Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen puitteissa havaittuihin sekä vuotuisessa kasvuselvityksessä 2014 yksilöityihin lukuisiin heikkouksiin.

4.2

Innovaatiounioni-lippulaivahanke on perustavan tärkeä sinisen talouden kehittämiselle. Se kaipaa kuitenkin huomattavasti nykyistä enemmän tukea ja kehittämistä, jos sen halutaan toteuttavan meriimme liittyvä taloudellinen potentiaali.

4.3

Komission tulee varmistaa osana talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, että jäsenvaltioiden kansallisissa uudistussuunnitelmissa yleiset politiikat heijastavat sinisen kasvun ensisijaisia painopisteitä.

4.4

Merten saastumisella, mistä suuri osa saa tosiasiallisen alkunsa maissa, on reaalisia vaikutuksia kestäväpohjaisen sinisen talouden tulevaisuuteen. Myös merenpohjan kaivostoimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat, satamainfrastruktuurien parantamisen tarve ja tarve toteuttaa ympäristönparannustoimia merenkulkualalla rajoittavat sinisen talouden tarjoamia työmahdollisuuksia, ellei niihin puututa välittömästi.

4.5

Sinisestä taloudesta riippuvaisten, koko Eurooppaa piinaavasta talouskriisistä kärsivien rannikkoyhteisöjen ahdinkoon on kiinnitettävä erityistä huomiota nivomalla toiminta entistä tiiviimmin yhteisen kalastuspolitiikan kaltaisiin EU-ohjelmiin.

4.6

Valtamertemme ja mertemme taloudellisen arvon kehittämiseen tähtäävien politiikkojen ja toimien hajanaisuus on Euroopan tasolla haitannut kestäväpohjaisten talouksien toteutumista talouden eri aloilla. Myös mahdolliset EU:n ja Yhdysvaltojen sekä muiden globaalien toimijoiden väliset sinistä taloutta koskevat sopimukset voivat luoda uusia työmahdollisuuksia.

4.7

Sininen talous on riippuvainen laivanrakennusteollisuuden kehityksestä. Euroopassa on noin 150 isoa telakkaa, joista suunnilleen 40 toimii suurikokoisten avomerikelpoisten kauppa-alusten maailmanmarkkinoilla. Telakat (siviili- ja sotilastelakat, joiden toimialaan kuuluu alusten rakentaminen ja korjaustoiminta) työllistävät Euroopan unionissa suoraan noin 1 20  000 ihmistä. Merenkulun panosta siniseen talouteen kokonaisuutena olisi tarkasteltava komission asiakirjassa yksityiskohtaisemmin.

4.8

Asiakirjan tieteellisen lähestymistavan ohella toimintaan on yhdistettävä rannikkomatkailustrategiat, jotta voidaan lisätä kansalaisyhteiskunnan kiinnostusta aiheeseen ja lisäksi hyötyä integroidusta yhteistyöstä prosessia koskevien kahden näkemyksen edustajien välillä. Kaikkea kehitystä ohjaa velvoite ympäristövaatimuksiin mukautumisesta ja mahdollisuuksien havaitsemisesta.

4.9

Komission asiakirjassa keskitytään hyvin voimakkaasti tieteelliseen tutkimukseen, mitä tietenkin tarvitaan turvallisen ekosysteemin ylläpitämiseksi, mutta toimintapolitiikan laadinnassa olisi oltava mukana myös kokonaisvaltainen näkemys. Sen vuoksi merenpohjan kaivostoiminnan vaikutukset on vahvistettava tieteellisesti, ja ne on otettava huomioon kaikessa politiikan muotoilussa. Asianmukainen tasapaino merten suojelutarpeen ja niiden taloudellisen kestävyyden välillä on ratkaisevan tärkeä seikka, jotta voidaan tuottaa hyötyä niin tutkimukselle, talouden toimijoille kuin yhteiskunnalle yleensä.

4.10

Sinistä taloutta koskeva analyysi jää heikoksi, ellei siinä kiinnitetä riittävästi huomiota sinisen talouden perinteisten alojen, kuten pienten kalastusyhteisöjen, merenkulun ja matkailun, taantumaan. Huomiota on kiinnitettävä myös alan hyväksi kohdistettavien Euroopan unionin määrärahojen supistumisen vaikutuksiin.

4.11

Perinteisen sektorin kykyä antaa panoksensa työllisyyden lisäämiseen ei pidä aliarvioida. Mitä tulee vesiviljelyyn, EU ei edelleenkään pysty tyydyttämään kalan kysyntää omavaraisesti. Myös laivanrakennusteollisuudessa työllisyyden lisäämispotentiaali on valtava. Satamainfrastruktuurien nykyaikaistamistarpeeseen vastaaminen lisää niin ikään merkittävällä tavalla työmahdollisuuksia.

4.12

Eräiden jäsenvaltioiden innovaatiostrategioissa tuetaan jo kestävyysajattelua ja ajatusta ”valtameristä kansallisena ensisijaiskysymyksenä”. Esimerkkinä siitä, miten ekologisesti tehokasta meriliikennettä voidaan hyödyntää rajattomalla merialueella järkevällä tavalla, jotta voidaan saada parempi käsitys laivateollisuudesta ja sen integroitumisesta satamien logistiikkaan ja maailmanlaajuisiin logistisiin ketjuihin, voidaan mainita Portugalissa tuotettu asiakirja älykkääseen erikoistumiseen tähtäävästä kansallisesta tutkimus- ja innovointistrategiasta vuosiksi 2014–2020. Se on vain yksi osoitus jäsenvaltioiden sitoutumisesta ajatukseen sinisen talouden merkityksestä EU:n johtajuudelle tällä alalla.

4.13

ETSK katsoo, että EU:n saarialueilla on sinisessä taloudessa erityinen rooli kaikilla sektorin innovointialoiksi määritellyillä kolmella alalla mutta etenkin valtamerienergian alalla. ETSK kehottaa sen vuoksi komissiota kiinnittämään tarkasteltavana olevan tiedonannon puitteissa erityishuomiota unionin saarialueisiin paitsi siksi, että sinisellä taloudella on niihin erityinen vaikutus, myös sen panoksen johdosta, jonka ne pystyvät antamaan innovointiin.