15.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 12/87

Esittelijä:

Jan Simons

1.1

Eurooppa on erinomaisessa asemassa pystyäkseen hyötymään kehkeytymässä olevasta etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien (Remotely Piloted Aerial Systems, RPAS) alasta, joka edistää työllisyyttä ja vahvistaa Euroopan roolia teknologian ja kehittämisen osaamiskeskuksena. RPAS-toimialan kehitystä voidaan vauhdittaa edelleen jo olemassa olevan pk-yritysten EU-rahoituksen avulla.

1.2

Termit RPAS ja UAV (Unmanned Aerial Vehicle, ”miehittämätön ilma-alus”) ovat kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn kansainvälisen säännöstön mukaisia. ICAO ei käytä drone-nimitystä (”lennokki”), mutta se on vakiintunut yleiseen käyttöön englanninkielisessä ympäristössä. Oikeudellisten sekaannusten välttämiseksi mm. vastuukysymysten ja vakuutusten suhteen tulisi eurooppalaisella tasolla kuitenkin pyrkiä käyttämään ICAOn terminologiaa.

1.3

Tarve liittää RPAS-järjestelmät täysimääräisesti olemassa oleviin ilmailun muotoihin tunnustetaan yleisesti. Tähän sisältyy myös kaikkien lentolaitteiden tunnistaminen ja identifiointi. Lisäksi erityisesti Euroopassa kasvaa kiinnostus pienempien (alle 150-kiloisten) RPAS-laitteiden kaupallista hyödyntämistä kohtaan.

1.4

Erityisesti pienempien RPAS-laitteiden kaupallinen hyödyntäminen vaatii lisäsopeutuksia (esimerkiksi vahingonkorvausvastuun lisärajaus, alempien, alle 500-kiloisten RPAS-laitteiden painoluokkien käyttöönotto, riskitasojen mukauttaminen erittäin pienten RPAS-laitteiden lento-ominaisuuksiin liittyen jne.).

1.5

Yksi pienten RPAS-laitteiden hyödyntämisen perusedellytyksistä ovat yhdenmukaistetut turvallisuus- ja koulutussäännöt – erityisesti RPAS-laitteiden operaattoreille – sekä asianmukaiset säännöt yksityisyyden suojasta, tietosuojasta, vastuuvelvollisuudesta ja vakuutuksesta. Tämä edellyttää uusia tai tiukempia normeja yksityiselle sekä myös kaupalliselle käytölle, esimerkiksi mitä tulee pienempien RPAS-laitteiden identifioimiseen sekä suojaan tietomurtoja sekä kaappausta vastaan. Komission tulisi omaksua tässä yhteydessä aloitteellinen rooli.

1.6

Tiedonannon (1) tarkoituksena on selvittää, miten EU:ssa voitaisiin luoda erittäin suotuisa investointiympäristö RPAS-järjestelmien tuotannolle ja hyödyntämiselle, ja ETSK kannattaa tätä tavoitetta varauksetta. Komitea korostaa lisäksi myönteisiä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia työllisyyteen sekä siihen liittyvää tuottavuuden lisääntymistä yleensä.

1.7

Tulevaisuutta ajatellen on EU:ssa harjoitettavaa siviili- ja sotilasalan kehitystä koordinoitava tällä alalla ja hyödynnettävä synergioita aina mahdollisuuksien mukaan.

1.8

On hahmoteltava mahdollisimman realistinen kuva RPAS-ilmailusta kaikkiin nykyisin käytössä oleviin ilma-aluksiin nähden. Tähän on käytettävä asianmukaisesti resursseja.

2.1

RPAS-järjestelmät ovat olleet jo monia vuosia yleisesti sekä sotilas- että siviilikäytössä. Todellinen keskustelu kaupallisista sovelluksista ja niiden kytkemisestä siviili-ilmailuun sekä tähän liittyvistä turvallisuuskysymyksistä (esimerkiksi lainsäädäntö, sertifiointi ja koulutus) yhdessä yksityisyyden suojan, tietosuojan, vastuuvelvollisuuden ja vakuutusnäkökohtien kanssa on käynnistynyt vasta hiljattain. RPAS-järjestelmien hyödyntäminen voi viedä yhteiskunnalliseen käännekohtaan, jota voidaan jossain määrin verrata internetin käynnistämään murrokseen: internet lähti sotilaallisista tarpeista, minkä jälkeen sitä on mukautettu ja demokratisoitu, ja se on johtanut useiden ammattikäsitysten muuttumiseen ja uusien ammattien syntyyn.

2.2

Nimenomaan siviilialalla RPAS-järjestelmien hyödyntäminen on lisääntynyt valtavasti. Tämä koskee sekä RPAS-laitteiden määrää, kokoa ja painoa että niiden lukuisia käyttötarkoituksia, joiden määrä on edelleen kasvussa. Tällä hetkellä on jo hahmottunut viisi suurta markkinasektoria: vapaa-aika, tiedotusvälineet ja media, valvonta ja tarkastus (sähkö, putkistot, teollisuuslaitokset), geotieteet (maatalous, ympäristö) ja väestönsuojelu (etsintä ja pelastus, saasteet, poliisitoiminta, joukkojenhallinta jne.).

2.3

Edullisempien, huippujoustavien ja vähemmän häiriötä aiheuttavien RPAS-järjestelmien tullessa tarjolle miehitettyjen lentolaitteiden ja erityisesti helikoptereiden tehtävät siirtyvät niille kuitenkin vain osittain. Valtaosa RPAS-järjestelmien hyödyntämisestä tulee sen sijaan perustumaan lukuisiin uusiin pienten, erittäin monipuolisten ja taloudellisten lentolaitteiden käyttötapoihin. Tämän seurauksena syntyy uusia sovelluksia, joihin liittyy välittömiä ja välillisiä työllisyys- ja yleisiä talousvaikutuksia, kuten tuottavuuden kasvua.

2.4

Kysymys ei olekaan enää siitä, tulisiko RPAS-järjestelmät liittää olemassa oleviin ilmailumuotoihin vaan siitä, miten ja koska se tulee tapahtumaan. Lisäksi erityisesti Euroopassa kasvaa kiinnostus pienempien (alle 150-kiloisten) RPAS-laitteiden kaupallista hyödyntämistä kohtaan.

2.5

Tämän vuoksi näihin näkökohtiin on kiinnitettävä huomiota hyvissä ajoin integroitaessa RPAS-järjestelmät sekä EU:n että ICAOn tasolla. Turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvillä kysymyksillä tulee olemaan keskeinen merkitys RPAS-järjestelmien yleisen hyväksynnän kannalta Euroopassa ja sen ulkopuolella.

2.6

Komissio antaa tiedonannossaan (2) hyvän ja jokseenkin kattavan kuvan olemassa olevista ongelmista sekä erityisesti pienempien RPAS-laitteiden hyödyntämisen nykytilanteesta Euroopassa, komission kaavailemat sääntelyaloitteet mukaan luettuina.

3.1

Arvion mukaan vuonna 2050 siviili-ilmailussa tulee luultavasti olemaan käytössä hyvin lukuisia erimuotoisia ja eri luokkiin kuuluvia lentolaitteita. Osa näistä tulee olemaan miehitettyjä ja osa miehittämättömiä. Siksi on oleellista luoda eurooppalaiset markkinat RPAS-järjestelmille – eli miehittämättömille lentolaitteille. Miehittämättömät lentolaitteet ovat osa niiden miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien (UAS) laajempaa luokkaa, joita voidaan ohjelmoida lentämään itsenäisesti. RPAS-laitteet sen sijaan ovat etäohjattavia.

3.2

Tämä teknologia on kehittynyt nopeasti, ja sitä voidaan hyödyntää nyt myös muihin kuin sotilaallisiin tarkoituksiin. Tämän vuoksi RPAS-laitteiden tulisi saada lentää erottelemattomassa ilmatilassa, jotta niillä voidaan osallistua normaaliin siviili-ilmailuun. Tähän asti kyseistä teknologiaa on käytetty esimerkiksi ilmakuvaukseen tai infrastruktuurivalvontaan, mutta tulevaisuudessa sitä voitaisiin käyttää myös tavaroiden tai henkilöiden kuljettamiseen.

3.3

Euroopan komissio esittää näkemyksensä siitä, miten RPAS-järjestelmät voitaisiin EU-tasolla nivoa toimintapoliittiseen kehykseen ja miten näitä markkinoita voitaisiin kehittää yleisen edun vaatimusten mukaisesti. Sääntelytoiminnan sekä tutkimus- ja kehitystoimien on tarkoitus perustua hankkeisiin, joihin osallistuu monia toimijoita, mm.

3.4

Turvallisuudella on eurooppalaisessa ilmailupolitiikassa ensisijainen asema. Nykyinen säännöstö jarruttaa eurooppalaisten RPAS-markkinoiden kehittymistä, koska kansallisia lupia ei tunnusteta vastavuoroisesti muissa jäsenvaltioissa eikä näin ollen kaikkialla EU:ssa. Oikeudellista kehystä muokattaessa on otettava huomioon ilma-alusten monimuotoisuus, ja siinä tulisi paneutua aluksi jo pitemmälle kehittyneisiin teknologioihin. Yksityiskohtaisempia sääntöjä voidaan ottaa käyttöön asteittain, mikä johtanee lopuksi monitahoisempien RPAS-sovellusten sallimiseen.

3.5

Puuttuu vielä joukko teknologioita, jotka tarvitaan RPAS-järjestelmien liittämiseksi turvallisesti ilmatilaan. Siksi eri tahojen T&K-toimia tulisi kohdentaa kyseisten teknologioiden kehittämiseen. Kyse on ensisijaisesti ohjaus- ja valvontateknologioista sekä detect and avoid -teknologioista, turvatoimista erilaisia hyökkäyksiä vastaan, avoimista ja yhdenmukaisista varamenetelmistä, päätöksentekovalmiuksista, joilla varmistetaan ennustettavissa oleva lentokäyttäytyminen, sekä inhimillisistä tekijöistä.

3.6

On tietysti myös tärkeää, että RPAS-laitteelle lähetettävän ja siltä vastaanotettavan tiedon turvaaminen on taattu. Lisäksi on varmistettava niiden tietojen turvallinen siirto, joita eri toiminnanharjoittajat vaihtavat keskenään huolehtiakseen järjestelmän toimivuudesta.

3.7

RPAS-toiminnot eivät saa johtaa siihen, että rikotaan perusoikeuksia, kuten yksityisyyden suojaa. Mikäli tietojen kerääminen on tarpeen, on noudatettava tietosuojadirektiivin 95/46/EY tai puitepäätöksen 2008/977 mukaisia tietosuojasäännöksiä. RPAS-markkinoiden avaamista ajatellen on siksi myös arvioitava, mitä toimenpiteitä vaaditaan perusoikeuksien takaamiseksi.

3.8

Koska onnettomuusmahdollisuus on aina olemassa, on ajateltava myös vakuutuksia ja korvausjärjestelyitä. Komissio aikoo tutkia, onko nykyisten sääntöjen muuttaminen tarpeen. Komissio aikoo tukea RPAS-markkinoiden syntymistä ja alalla toimivien yritysten – joihin kuuluu suuri määrä pk-yrityksiä ja aloittelevia yrityksiä – kilpailukykyä.

4.1

Vaikka RPAS-järjestelmiä on käytetty jo pitemmän aikaa sekä sotilaallisiin että siviilitarkoituksiin ja vaikka niiden hyödyntäminen on lisääntynyt huomattavasti erityisesti viime vuosina, keskustelu kansainvälisestä ja kansallisesta sääntelystä ja valvonnasta on käynnistynyt vasta hiljattain.

4.2

Käytössä oleva nimikkeistö miehittämättömille siviili- tai sotilasalan ilma-aluksille vaihtelee: miehittämätön lentolaite (drone,”lennokki”), miehittämätön ilma-alus (UAV), miehittämätön ilma-alusjärjestelmä (UAS), etäohjattava ilma-alusjärjestelmä (RPAS) tai etäohjattava ilma-alus (RPA). Nimityksistä ei pysty aina päättelemään yksittäisten ilma-alusten ja järjestelmien ominaisuuksia. Englanninkielisellä sanalla drone on sotilaalliset juuret, mutta sitä käytetään joskus myös siviiliyhteyksissä.

4.3

Termit RPAS ja RPA juontuvat kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn säännöstöstä, jossa pyritään seuraamaan lentäjien ohjaamia lento-aluksia koskevia voimassa olevia säännöksiä. ICAOn RPAS-käsikirjassa viitataan RPA:han tiettynä miehittämättömän ilma-aluksen muotona. Kaikki miehittämättömät siviilialan ilma-alukset kuuluvat Chicagon yleissopimuksen 8 artiklan (3) piiriin. ICAOssa ei puhuta miehittämättömistä lentolaitteista (drone, ”lennokki”). Sekaannusten välttämiseksi mm. vastuukysymysten ja vakuutusten suhteen tulisi eurooppalaisella tasolla pyrkiä käyttämään ICAOn terminologiaa.

4.4

Komission tiedonannon mukaisesti termiä UAV käytetään tässä lausunnossa miehittämättömästä ilma-aluksesta, joka lentää itsenäisesti ilman ohjaajaa. RPAS taas on etäohjattava ilma-alusjärjestelmä. Englanninkielisessä ympäristössä kaikista järjestelmätyypeistä käytetään nykyisin yleisesti nimitystä drone. Oikeudellisten sekaannusten välttämiseksi on kuitenkin järkevää käyttää säädösteksteissä virallista terminologiaa.

4.5

EU:n RPAS-etenemissuunnitelmassa (4) hahmotellaan siviilialan RPAS-järjestelmien kehittämistä ja liittämistä yhteiseen ilmatilaan 15 vuoden kuluessa. Etenemissuunnitelma koskee kolmea erityistä pilaria: 1. tutkimusta ja kehittämistä, 2. turvallisuuslainsäädäntöä, teknistä standardisointia ja lisätoimenpiteitä mm. yksityisyyden suojan ja tietosuojan alalla ja 3. vakuutuksia ja vastuukysymyksiä. Siviilikäytössä olevat RPAS-järjestelmät kattavan yhteisen ilmatilan luomista koskevat ehdotukset tähtäävät vuoteen 2016 ja sen jälkeiseen aikaan.

4.6

Samalla myös ICAO on käynnistänyt pitkään odotetun miehittämättömien ilma-alusten (UAV) mukaan liittämistä koskevien sääntöjen määrittelyn. ICAO:n UAS-työryhmä laati vuonna 2011 kiertokirjeen (328) miehittämättömistä ilma-alusjärjestelmistä (UAS) ja ehdotti muutoksia Chicagon yleissopimuksen liitteisiin 2, 7 ja 13 siltä osin kuin asia koskee RPAS-järjestelmien käyttöä kansainvälisessä siviili-ilmailussa. Vuonna 2014 on tarkoitus julkaista uusi RPAS-käsikirja, jossa määritellään mm. edellytykset lentokelpoisuuden sertifioinnille, RPAS-järjestelmien operatiiviselle hyväksynnälle, toiminnanharjoittajien luville sekä uudet lentokelpoisuus-, ylläpito- ja toimintavaatimukset.

4.7

ICAO aikoo ottaa aikavälillä 2016–2018 käyttöön RPAS-järjestelmiä koskevia standardeja ja suositeltuja menettelytapoja (standards and recommended practices – SARP) sekä lennonvarmistusmenetelmiä (procedures for air navigation – PAN), jotka koskevat ilma-aluksia, käyttäjiä, patentointia, sense-and-avoid-järjestelmiä, viestintää ja lennonjohtomääräyksiä. ICAO:n UAS-työryhmän mukaan kaikki RPAS-järjestelmiä koskevat määräykset on tarkoitus julkaista vuoteen 2018 mennessä.

4.8

Sääntelystä keskustellaan sekä ICAOn että EU:n tasolla. Erityisen tärkeä rooli on keskusteluilla, joita käydään JARUSissa (Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned Systems), eli kansallisten siviili-ilmailuviranomaisten ja alueellisten ilmailualan turvallisuuselinten kansainvälisessä asiantuntijaryhmässä. Tässä yhteydessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen sekä toimiin, joilla pyritään estämään sekä suurten että pienempien järjestelmien käyttö rikollisiin tarkoituksiin.

4.9

RPAS-järjestelmiä käsiteltäessä tulisi kiinnittää huomiota sekä suurempiin etäohjattaviin ilma-aluksiin liittyviin yleisiin näkökohtiin että Euroopassa nopeimmin lisääntyviin RPAS-tyyppeihin, eli pienempiin järjestelmiin. Lähinnä julkisen alan piiriin kuuluvan lainvalvonnan, katastrofiavun ja paikallistamisen lisäksi (erittäin) pienten järjestelmien kaupallinen hyödyntäminen mm. havainnoimisessa, ilmakuvauksessa, valvonnassa ja tarkastuksissa on lisääntynyt kansallisella tasolla huimasti. Siksi on oleellista luoda eurooppalaiset markkinat RPAS-järjestelmille.

4.10

Perusoikeuksien, kuten oman kuvan käytöstä määräämisen oikeuden ja tietojen yksityisyyden suojan, kunnioittaminen on ollut tärkeä näkökohta miehitettyjen lentokoneiden ja helikoptereiden käytön yhteydessä. Henkilökohtaisten tietojen ja yritystietojen suojelun sekä yksityisyyden suojan ja perusoikeuksien noudattamisen tiukentamiseen ja valvontaan liittyen on oleellista nimenomaan pienempien RPAS-järjestelmien käytön lisääntyminen. Asianmukaiset säännöt ovat edelleen tarpeen. Tällaisten sääntöjen vaiheittaiseen käyttöönottoon ja siihen kuuluvaan oppimisprosessiin liittyen merkittävä rooli saattaa olla väliaikaisilla säännöillä ja yritysten käytännesäännöillä tai ”yksityisyyden suojan peruskirjalla”.

5.1.1

Komitea toteaa tyytyväisenä, että myös komissio ottaa huomioon pieniä RPAS-laitteita hyödyntävien toiminnanharjoittajien taloudelliset edut. Euroopalla on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä kehkeytymässä olevasta RPAS-alasta. Vahva RPAS-ala edistää työllisyyttä ja vahvistaa Euroopan roolia teknologian ja kehittämisen osaamiskeskuksena.

5.1.2

Alan pilkkoutuminen ja todennäköinen tiivistyminen tarkoittaa, että tässä kilpailussa tulevat voittamaan vain innovatiivisimmat yritykset ja yritykset, joilla on vahvin rahoituspohja ja/tai suurten konsernien tuki. Siksi on tärkeää, että yrityksille tarjotaan resursseja, julkisuutta ja oikeusvarmuutta haasteiden kohtaamiseksi ja alan kehitysmahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tärkeimpiä edellytyksiä ovat innovointi- ja T&K-resurssit, joita varten varmistetaan rahoitus. Lisäksi oikeudellisten ja sääntelyvälineiden käyttöä on yksinkertaistettava näiden yritysten näkökulmasta. Myös useampien toimijoiden välisen keskinäisen palveluntarjonnan edistäminen saattaa olla järkevää.

5.1.3

Jotta voidaan hyödyntää EU:n sisämarkkinoiden etuja, lainsäätäjien on tartuttava haasteeseen luoda selkeä mutta samalla joustava oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa investoimisen uusiin RPAS-teknologioihin ja -sovelluksiin, kuten 3D-tulostimiin ja teolliseen internetiin. Tässä yhteydessä RPAS-alan kehitystä voidaan vauhdittaa edelleen jo olemassa olevalla pk-yritysten EU-rahoituksella. Myös jo olemassa oleva SESAR-yhteisyritys-ohjelma tarjoaa sekin erinomaisen kehyksen RPAS-integroinnin edistämiseen tähtäävän T&K-rahoituksen lisäämiseksi. Tämä tulisi ottaa asianmukaisesti huomioon SESAR 2020 -hankkeessa ja Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

5.1.4

Ensinnäkin valmistajien on siirryttävä nykyisten pienten sarjojen tuotannosta suurempiin sarjoihin, eli niiden on mukautettava tuotantokoneistonsa. Tämä mukautus ei saa tapahtua tuotteiden korkean laadun kustannuksella, ja siihen on liitettävä myös markkinointistrategian edelleenkehittäminen. Toiseksi muiden tyyppien kohdalla on edistettävä yritysten – erityisesti pk-yritysten – perustamista ja kasvua innovoinnin ja räätälöityjen ratkaisujen avulla.

5.1.5

Miehittämättömien lentolaitteiden siviilikäytön odotettavissa olevat muutokset tulevat johtamaan merkittäviin uusiin kehityskulkuihin. Työpaikkojen menettämisen estämiseksi ja uusien ammattien syntymisen edistämiseksi on ennakoitava kyseisten kehityskulkujen vaikutuksia työelämään, ja tähän tutkailuun on otettava alusta asti mukaan myös työmarkkinaosapuolet. Asiaa on analysoitava ja on laadittava valmistelevia tutkimuksia mm. mahdollisista kestäväpohjaisista ja ympäristöystävällisistä ratkaisuista sekä sähköisen saastumisen torjumisesta. Kehityksen suunta on otettava asianmukaisesti huomioon yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa.

5.1.6

RPAS-alan taloudellisia etuja palvelisi myös EU:n aloitteellisuus taajuuksien jakamista koskevissa ITU:n neuvotteluissa sekä toiminnassa kolmansien osapuolten harjoittamaa epäreilua kilpailua vastaan. Tämä on erityisen tärkeää Yhdysvaltojen kanssa käynnissä olevia vapaakauppaneuvotteluja ajatellen.

5.2.1

RPAS-laitteiden hyödyntämisen perusedellytyksiin kuuluvat asianmukaiset jo voimassa olevat tai uudet säännökset, jotka koskevat RPAS-alan toiminnanharjoittajien ja käyttäjien vastuuta ja vahingonkorvausvastuuta. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että RPAS-järjestelmien kohdalla vahingonkorvausvastuun tulisi pohjautua miehitettyjä ilma-aluksia koskeviin määräyksiin.

5.2.2

Lentäjäkoulutus: riippuen siviilialan RPAS-järjestelmien käytölle asetetuista ehdoista – toisinaan huomattaviakin – riskejä saattaa aiheutua sekä käyttäjille että kolmansille osapuolille ja omaisuudelle. Parhaiden mahdollisten käyttöolosuhteiden saavuttamiseksi on määriteltävä yhdessä sääntelyviranomaisten ja siviilialan RPAS-järjestelmien käyttäjien ammattijärjestöjen tai vastaavien elinten kanssa sääntelykehys ilma-aluksia etäohjaavien lentäjien ja operaattorien koulutukselle sekä lisensoimiselle. Näin vähennetään epäselvyyksiä vakuutusnäkökohtien ja oikeudellisen vastuun osalta.

5.2.3

On loogista olettaa, että osaltaan myös korkean automatisointiasteen vuoksi RPAS-järjestelmien toiminnanharjoittajat olisivat suoraan vastuussa. Lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevista nykyisistä vakuutusvaatimuksista säädetään mm. asetuksessa (EY) N:o 785/2004. Kyseisessä asetuksessa ei ole vielä otettu huomioon RPAS-järjestelmiin liittyviä erityisiä vastuu- ja vakuutusnäkökohtia.

5.2.4

Erityisesti pienempien RPAS-laitteiden kaupallinen hyödyntäminen vaatii lisäsopeutuksia (esimerkiksi vahingonkorvausvastuun lisärajaus, alempien, alle 500-kiloisten RPAS-laitteiden painoluokkien käyttöönotto, riskitasojen mukauttaminen erittäin pienten RPAS-laitteiden lento-ominaisuuksiin liittyen jne.).

5.2.5

Vakuutuksen ottaminen RPAS-järjestelmille on mahdollista, mutta koska useimmat RPAS-tehtävät suoritetaan nykyisin julkiselle vallalle kuuluvilla ilma-aluksilla, kysyntä on vähäistä. Vakuutusmaksujen määrittely perustuu useimmiten miehitettyihin lentoihin (lentoonlähtöpaino). Tätä järjestelmää onkin mukautettava pienempien RPAS-laitteiden osalta.

5.3.1

Pienempien (alle 150-kiloisten) RPAS-laitteiden, joiden avulla voidaan ennen kaikkea kerätä paljon tietoja ja kuvamateriaalia, kaupalliseen hyödyntämiseen on liitettävä alusta lähtien selkeä takuu yksityisyyden suojasta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kuvauksen sumentamista tai päälle- ja poiskytkemistä tai kuvien ja muiden tietojen salausta. On olemassa selkeä tarve RPAS-järjestelmien yksityiselle sekä myös kaupalliselle käytölle asetettaville uusille tai tiukemmille normeille, jotka mahdollistavat esimerkiksi myös pienempien RPAS-laitteiden tunnistamisen sekä suojan tietomurtoja sekä kaappausta vastaan.

5.3.2

Neuvottelut voimassa olevien, henkilötietojen suojaa koskevien EU-säännösten muuttamisesta tehdyistä ehdotuksista ovat edenneet jo pitkälle. Muutoksilla tarkennetaan mm. RPAS-järjestelmien valmistajien ja käyttäjien vastuuta ja velvoitteita. Euroopan komission aloitteellisuus asiassa on toivottavaa erityisesti, kun pohditaan sitä, tulisiko kyseiset normit ottaa käyttöön ja panna täytäntöön EU:n tasolla vai kansainvälisellä tasolla.

5.4.1

Ilmatilan siviili- ja sotilaskäyttö sekä miehitetyillä että miehittämättömillä lentolaitteilla ja siihen liittyvät turvallisuusnormit lisäisivät lennonjohtopalveluihin kohdistuvia rasitteita. Komitea tukeekin komission kaavailemia aloitteita tällä alalla ja kannattaa siviili- ja sotilasalan yhteistyötä kaupallisten sovellusten ja uudistusten testauksessa, mahdollisia synergiaetuja aina mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen. Lisäksi on eittämättä otettava huomioon lainsäädäntöprioriteetit sekä EU:n oikeuden ja kansainvälisen oikeuden välinen suhde.