31.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 94/1

1.

Asetusluonnoksen tavoitteena on tulli- ja maatalousasioita koskevan unionin lainsäädännön moitteeton soveltaminen. Pyrkimyksenä on antaa etenkin komission – mutta myös jäsenvaltioiden tulli- ja muiden viranomaisten – käyttöön vaikuttavammat mekanismit tulli- tai maatalouslainsäädännön vastaisten toimien ehkäisemistä ja tutkimista sekä niitä koskevia syytetoimia varten. Ehdotuksen tarkoituksena on

2.

Tilintarkastustuomioistuin on tutkinut komission ehdotusta tarkastustyöstään saamiensa tulosten perusteella.

3.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että ehdotus myötävaikuttaa asetuksen kautta ajettujen tavoitteiden saamiseen, mutta tilintarkastustuomioistuin esittää silti muutamia erityisiä huomautuksia tämän lausunnon kohdissa 5–8. Lisäksi ehdotuksessa halutaan muuttaa 18 b artiklaa sekä 18 a ja 18 g artiklassa säädettyä rekisteriä, mikä muodostaa vastauksen näkökohtiin, jotka tilintarkastustuomioistuin esitti lausuntonsa nro 3/2007 (6) kohdissa 9 ja 10, kun asetusta (EY) N:o 515/97 muutettiin edellisen kerran. Tilintarkastustuomioistuin pitää hyödyllisenä myös 12 artiklassa olevaa selvennystä, jonka mukaan keskinäisen avunannon yhteydessä toimitettu tietämys voi olla hyväksyttävää todistusaineistoa jäsenvaltioiden rikosoikeudenkäynneissä. Näistä syistä tilintarkastustuomioistuin pitää komission ehdotusta tarkoituksenmukaisena.

4.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tietosuojavalvonnan osalta toimivaltainen viranomainen ja komission on kuultava sitä tältä osin, joten tilintarkastustuomioistuin ei tässä lausunnossaan käsittele tietosuojavalvontaa.

5.

Ehdotetussa 18 a ja 18 g artiklassa säädetään järjestelyistä, joiden mukaisesti komissio perustaa rekisterin ja analysoi kansainvälisessä toimitusketjussa toimivilta julkisilta ja yksityisiltä palveluntarjoajilta saamiaan tietoja sekä jakaa näitä tietoja jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Ehdotetun 18 a artiklan 6 kohdassa ja 18 g artiklan 3 kohdassa oikeus käyttää tätä rekisteriä rajataan tiettyihin komission yksiköihin ja tiettyihin kansallisiin viranomaisiin; lisäksi kyseisissä kohdissa asetetaan ehdot tietojen siirtämiselle muille tahoille. Näillä sekundaarilainsäädäntöön kuuluvilla säännöksillä ei kuitenkaan voida rajoittaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuuksia, joista on määrätty primaarilainsäädännössä (SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdassa). Muutetussa asetuksessa (EY) N:o 515/97 ei siis sinänsä ole välttämätöntä viitata tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuuksiin, mutta olisi silti hyödyllistä lisätä asianomaisiin artikloihin, että säännösten soveltaminen ei rajoita tilintarkastustuomioistuimen oikeutta saada käyttöönsä asiakirjoja ja tietoja SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdan nojalla. Näin varmistettaisiin, että kaikki asetuksen täytäntöönpanon osapuolet ovat tietoisia tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuuksista ja siitä, ettei näille valtuuksille voida asettaa rajoituksia. Samasta syystä olisi hyödyllistä mainita tilintarkastustuomioistuin tullitietojärjestelmää koskevassa 29 artiklassa.

6.

Ehdotetussa 18 c – 18 f artiklassa säädetään järjestelyistä, joiden avulla komissio saa tiedot konttien saapumisesta EU:n tullialueelle, liikkeistä EU:n tullialueella ja poistumisesta EU:n tullialueelta ja joiden avulla komissio käsittelee näitä tietoja. Tiedot saadaan julkisen tai yksityisen sektorin palveluntarjoajilta, siis käytännössä merenkulkuyrityksiltä. Maailman merenkulkuneuvostoa (World Shipping Council), joka edustaa noin 90:ää prosenttia maailman linjaliikennekapasiteetista (7), kuultiin lainsäädäntöehdotusta valmisteltaessa. Kuulemisen avulla saatiin tietynasteinen varmuus siitä, että ehdotus on toteutettavissa ja ettei siitä aiheudu merenkulkuyrityksille kohtuuttomia kuluja (8).

7.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että lainsäädäntöluonnokseen ei sisälly säännöstä merenkulkuyritysten toimittamien tietojen täydellisyyden, luotettavuuden ja oikea-aikaisuuden tarkistamisesta. Lainsäädäntöesitykseen liitettävässä rahoitusselvityksessä ei myöskään ole osoitettu varoja tällaista menettelyä varten. Tietojen täydellisyyteen, luotettavuuteen ja oikea-aikaisuuteen liittyvät riskit on otettava huomioon pitäen kuitenkin samalla mielessä, mitä kuluja mahdollisista tarkastuksista aiheutuu.

8.

Ehdotetun asetuksen 18 h artiklassa annetaan komissiolle (OLAFille) valtuudet saada tuonti- ja vienti-ilmoituksia tukevat tositteet tarvittaessa suoraan talouden toimijoilta. Tarkoituksena on nopeuttaa OLAFin tutkimuksia ja vähentää riskiä, että tullivelka ehtii vanhentua. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämä toimenpide on asianmukainen. Komission ja jäsenvaltioiden vilpittömän ja vaikuttavan yhteistyön nimissä olisi kuitenkin aiheellista säätää kyseisessä artiklassa,