14.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 366/5


Komission tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla

(2013/C 366/04)

I.   JOHDANTO

1.

Tässä tiedonannossa selvitetään yksinkertaistettua menettelyä, jota komissio aikoo käyttää käsitellessään tiettyjä keskittymiä neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) (jäljempänä ’sulautuma-asetus’) nojalla, jos yrityskeskittymät eivät aiheuta kilpailuongelmia. Tämä tiedonanto korvaa vuonna 2005 julkaistun tiedonannon yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2). Kokemus, jota komissio on saanut soveltaessaan sulautuma-asetusta, myös neuvoston asetusta (ETY) N:o 4064/89 (3), joka edelsi nykyistä sulautuma-asetusta, on osoittanut, että tietynlaiset ilmoitetut keskittymät voidaan tavallisesti hyväksyä niiden herättämättä vakavia epäilyjä, jollei asiaan liity erityisiä olosuhteita.

2.

Tiedonannon tarkoituksena on vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä komissio tavallisesti tekee lyhytmuotoisen päätöksen ja julistaa yksinkertaistettua menettelyä noudattaen keskittymän sisämarkkinoille soveltuvaksi. Samoin annetaan ohjeita itse menettelystä. Jos kaikki tiedonannon 5 tai 6 kohdassa vahvistetut tarpeelliset edellytykset täyttyvät ja jos asiaan ei liity erityisiä olosuhteita, komissio tekee 25 työpäivän kuluessa ilmoituksen tekopäivästä lyhytmuotoisen hyväksymispäätöksen sisämarkkinoille soveltumisesta sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti (4).

3.

Komissio voi kuitenkin aloittaa mitä tahansa ehdotettua keskittymää koskevan tutkimuksen ja/tai tehdä sulautuma-asetuksen mukaisen yksityiskohtaisen päätöksen, erityisesti jos tiedonannon 8–19 kohdassa vahvistetut takeet tai poikkeukset ovat sovellettavissa.

4.

Seuraavissa jaksoissa esitetyn menettelyn avulla komissio aikoo tarkentaa ja tehostaa yrityskeskittymien valvontaa unionissa.

II.   YKSINKERTAISTETTUUN MENETTELYYN SOVELTUVAT KESKITTYMÄT

Käsiteltäviksi soveltuvat keskittymät

5.

Komissio soveltaa yksinkertaistettua menettelyä periaatteessa seuraavanlaisiin keskittymien ryhmiin (5):

a)

vähintään kaksi yritystä hankkii yhteisen määräysvallan yhteisyrityksessä, eikä yhteisyritys harjoita tai aio harjoittaa toimintaa Euroopan talousalueella (ETA) tai sen ETA-alueella harjoittama tai aikoma toiminta on vähäistä. Tällaisesta tapauksesta on kyse, jos

i)

yhteisyrityksen liikevaihto ja/tai siirrettyjen toimintojen osalle laskettava liikevaihto (6) on ilmoitushetkellä alle 100 miljoonaa euroa ETA-alueella (7); ja

ii)

yhteisyritykseen siirretyn omaisuuden kokonaisarvo on ilmoitushetkellä alle 100 miljoonaa euroa ETA-alueella (8);

b)

vähintään kaksi yritystä sulautuu tai vähintään yksi yritys hankkii yksinomaisen tai yhteisen määräysvallan toisessa yrityksessä, eivätkä keskittymän osapuolet harjoita liiketoimintaa samoilla tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla (9) taikka tuotemarkkinoilla, jotka edeltävät tai seuraavat keskittymän jonkin toisen osapuolen tuotemarkkinoita valmistus- tai jakeluketjussa (10);

c)

vähintään kaksi yritystä sulautuu tai vähintään yksi yritys hankkii yksinomaisen tai yhteisen määräysvallan toisessa yrityksessä ja molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

i)

kaikkien keskittymän osapuolten, jotka harjoittavat liiketoimintaa samoilla tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla (horisontaalinen suhde) (11), yhteenlaskettu markkinaosuus on alle 20 prosenttia (12);

ii)

kaikkien keskittymän osapuolten, jotka harjoittavat liiketoimintaa tuotemarkkinoilla, jotka edeltävät tai seuraavat keskittymän jonkin toisen osapuolen tuotemarkkinoita valmistus- tai jakeluketjussa (vertikaalinen suhde) (13), erillinen tai yhteenlaskettu markkinaosuus on alle 30 prosenttia (14);

d)

osapuoli hankkii yksinomaisen määräysvallan yrityksessä, jossa sillä jo on yhteinen määräysvalta.

6.

Komissio voi soveltaa yksinkertaistettua menettelyä myös silloin, kun vähintään kaksi yritystä sulautuu tai vähintään yksi yritys hankkii yksinomaisen tai yhteisen määräysvallan toisessa yrityksessä, ja kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

i)

kaikkien horisontaalisessa suhteessa olevien keskittymän osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on alle 50 prosenttia; ja

ii)

keskittymästä aiheutuva Herfindahl-Hirschman-indeksin (HHI) kasvu (”delta”) on alle 150 (15)  (16).

7.

Kun 5 kohdan b ja c alakohtaa ja 6 kohtaa sovelletaan tapauksessa, jossa on kyse yhteisen määräysvallan hankkimisesta yhteisyrityksen toimialan ulkopuolella, tässä tiedonannossa tarkoitettuina horisontaalisina tai vertikaalisina suhteina ei pidetä suhteita, jotka vallitsevat ainoastaan yhteisen määräysvallan hankkivien yritysten välillä. Tällaiset suhteet voivat kuitenkin johtaa sulautuma-asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun yhteensovittamiseen. Tällaisiin tilanteisiin sovelletaan tiedonannon 15 kohtaa.

Takeet ja poikkeukset

8.

Arvioidessaan, kuuluuko keskittymä johonkin edellä 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuista ryhmistä, komissio varmistaa, että kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat on todennettu riittävän selkeästi. Koska markkinamääritelmät ovat arvioinnissa todennäköisesti avainasemassa, osapuolten olisi toimitettava tietoja kaikista mahdollisista vaihtoehtoisista markkinamääritelmistä, yleensä ilmoituksen tekoa edeltävän vaiheen aikana (ks. 22 kohta). Ilmoituksen tekijöiden on kuvailtava kaikki vaihtoehtoiset merkitykselliset tuote- ja maantieteelliset markkinat, joihin ilmoitetulla keskittymällä voi olla vaikutusta, ja toimitettava kyseisten markkinoiden määrittelyä koskevat tiedot (17). Lopullisen päätöksen markkinoiden määritelmästä tekee kuitenkin komissio, joka perustaa päätöksensä tapausta koskevien tosiseikkojen analyysiin. Jos merkityksellisten markkinoiden tai osapuolten markkinaosuuksien määritteleminen on vaikeaa, komissio ei sovella yksinkertaistettua menettelyä. Jos keskittymiin liittyy uusia yleisesti kiinnostavia oikeudellisia kysymyksiä, komissio ei myöskään tavallisesti tee lyhytmuotoista päätöstä vaan siirtyy yleensä tavanomaisen sulautumien valvontamenettelyn ensimmäiseen vaiheeseen.

9.

Vaikka yleensä voidaan odottaa, että 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluviin keskittymiin ei liity vakavia epäilyjä niiden soveltuvuudesta sisämarkkinoille, jotkin tapaukset voivat kuitenkin poikkeuksellisesti edellyttää tarkempaa tutkimusta ja/tai yksityiskohtaista päätöstä. Tällaisissa tapauksissa komissiolla on mahdollisuus siirtyä tavanomaisen sulautumien valvontamenettelyn ensimmäiseen vaiheeseen.

10.

Seuraavassa esitetään suuntaa antavia esimerkkejä tapauksista, jotka voivat jäädä yksinkertaistetun menettelyn ulkopuolelle.

11.

On epätodennäköisempää, että komissio hyväksyy ehdotetun keskittymän yksinkertaistetussa menettelyssä, jos tapaukseen liittyy jokin horisontaalisten sulautumien arvioinnista annetuissa komission suuntaviivoissa (18) mainituista erityisistä olosuhteista. Tähän kuuluvat tapaukset, joissa markkinat ovat jo keskittyneet, joissa ehdotettu keskittymä poistaisi merkittävän kilpailuvoiman, joissa ehdotettu keskittymä yhdistäisi kaksi merkittävää innovoijaa, joissa ehdotetussa keskittymässä on mukana yritys, jolla on kehitteillä lupaavia tuotteita, tai jos näkyvissä on merkkejä siitä, että ehdotetun keskittymän myötä sulautuvat osapuolet pystyisivät estämään kilpailijoidensa laajentumisen.

12.

Tilanne voi olla tällainen myös tapauksessa, jossa osapuolten tarkkojen markkinaosuuksien määrittely ei ole mahdollista. Näin on usein silloin, kun osapuolet toimivat uusilla tai kehittymättömillä markkinoilla.

13.

Tietyt keskittymätyypit voivat lisätä osapuolten markkinavoimaa yhdistämällä teknisiä, taloudellisia tai muita resursseja, vaikka keskittymän osapuolet eivät toimisikaan samoilla markkinoilla. Keskittymät, joiden osapuolista vähintään kaksi on läsnä toisiinsa läheisesti liittyvillä markkinoilla (19), eivät ehkä nekään sovellu yksinkertaistetun menettelyn piiriin, erityisesti jos keskittymän yhdellä tai useammalla osapuolella on yksinään vähintään 30 prosentin markkinaosuus tuotemarkkinoilla, joilla ei osapuolten välillä ole horisontaalista eikä vertikaalista suhdetta mutta jotka ovat toisen osapuolen markkinoiden lähimarkkinat (20).

14.

Komissio voi katsoa asianmukaiseksi toteuttaa tavanomaisen sulautumien valvontamenettelyn mukaisen täysimääräisen arvioinnin tietyistä yhteisyrityksistä, joiden liikevaihto ETA-alueella jää ilmoitushetkellä alle 5 kohdan a alakohdassa määritellyn raja-arvon mutta joiden osalta kyseisen raja-arvon voidaan odottaa ylittyvän seuraavien kolmen vuoden aikana merkittävässä määrin ETA-alueella. Edellä olevan 5 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa tavanomaista menettelyä voidaan pitää asianmukaisena myös silloin, jos keskittymän osapuolten välillä on horisontaalisia tai vertikaalisia suhteita, joiden perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että keskittymä aiheuttaa vakavia epäilyjä sen soveltuvuudesta sisämarkkinoille tai jos siihen liittyy jokin 11 kohdassa tarkoitetuista erityisistä olosuhteista.

15.

Lisäksi komissio voi siirtyä tavanomaisen valvontamenettelyn mukaiseen täysimääräiseen arviointiin, jos on kyse sulautuma-asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta yhteensovittamisesta.

16.

Komission tähän mennessä saama kokemus on osoittanut, että muutos yhteisestä määräysvallasta yksinomaiseen määräysvaltaan saattaa poikkeuksellisesti vaatia lähempää tutkimusta ja/tai yksityiskohtaista päätöstä. Erityisiä kilpailuongelmia voi aiheutua tilanteessa, jossa aiempi yhteisyritys sulautetaan jäljellä olevan ainoan määräysvaltaa käyttävän osakkaan konserniin tai verkostoon, jolloin määräysvaltaa käyttävien eri osakkaiden mahdollisten erilaisten etujen rajoittavat vaikutukset poistuvat ja strateginen markkina-asema saattaa vahvistua. Esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys A ja yritys B käyttävät yhdessä määräysvaltaa yhteisyrityksessä C, keskittymä, jossa A hankkii yksinomaisen määräysvallan C:stä, saattaa aiheuttaa kilpailuongelmia, jos C kilpailee suoraan A:n kanssa, jos C:llä ja A:lla on huomattava yhteinen markkina-asema ja C menettää keskittymän vuoksi osan aiempaa riippumattomuuttaan (21). Jos tällaiset tilanteet edellyttävät lähempää tarkastelua, komissiolla on mahdollisuus siirtyä tavanomaisen sulautumien valvontamenettelyn ensimmäiseen vaiheeseen (22).

17.

Komissio voi siirtyä tavanomaisen sulautumien valvontamenettelyn ensimmäiseen vaiheeseen myös silloin, kun komissio tai jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ole tarkastelleet yhteisen määräysvallan aiempaa hankintaa kyseisestä yhteisyrityksestä.

18.

Kun kyseessä oleva keskittymä on samanlainen kuin 6 kohdassa on kuvailtu, komissio päättää tapauskohtaisesti, onko kyseessä olevan asian erityisolosuhteissa HHI:n deltan ilmaisema markkinoiden keskittymisen lisääntyminen sellainen, että asia olisi tutkittava tavanomaisen sulautumien valvontamenettelyn ensimmäisen vaiheen mukaisesti.

19.

Jos jokin jäsenvaltio ilmaisee perustellun huolestumisensa ilmoitetusta keskittymästä 15 työpäivän kuluessa siitä, kun se on saanut jäljennöksen ilmoituksesta, tai jos jokin kolmas osapuoli ilmaisee perustellun huolestumisensa huomautusten esittämiselle annetussa määräajassa, komissio siirtyy tavanomaisen sulautumien valvontamenettelyn ensimmäiseen vaiheeseen.

Siirtopyynnöt

20.

Yksinkertaistettua menettelyä ei sovelleta, jos jäsenvaltio pyytää ilmoitetun keskittymän siirtämistä jäsenvaltion viranomaisten käsiteltäväksi sulautuma-asetuksen 9 artiklan nojalla tai jos komissio hyväksyy yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnön siirtää ilmoitettu keskittymä komission käsiteltäväksi sulautuma-asetuksen 22 artiklan nojalla.

Käsittelypaikan siirtäminen ilmoitusta edeltävässä vaiheessa ilmoituksen tekijöiden pyynnöstä

21.

Jollei tässä tiedonannossa esitetyistä takeista ja poikkeuksista muuta johdu, komissio voi soveltaa yksinkertaistettua menettelyä keskittymiin, jos

a)

se päättää sulautuma-asetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisen perustellun lausunnon esittämisen jälkeen olla siirtämättä asiaa jäsenvaltion käsiteltäväksi; tai

b)

sulautuma-asetuksen 4 artiklan 5 kohdan mukaisen perustellun lausunnon esittämisen jälkeen asia siirretään komission käsiteltäväksi.

III.   MENETTELYSÄÄNNÖKSET

Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito

22.

Komissio on havainnut vapaaehtoisen yhteydenpidon ilmoituksen tekijöiden ja komission välillä ennen ilmoituksen tekemistä hyödylliseksi myös näennäisen selkeissä tapauksissa (23). Komission kokemus yksinkertaistetusta menettelystä on osoittanut, että yksinkertaistettuun menettelyyn ehdolla olevissa tapauksissa esille voi nousta monimutkaisia, esimerkiksi markkinamääritelmiin liittyviä kysymyksiä (ks. 8 kohta), jotka olisi suotavaa ratkaista ennen kuin ilmoitus tehdään. Tällainen yhteydenpito antaa komissiolle ja ilmoituksen tekijöille mahdollisuuden päättää ilmoituksessa annettavien tietojen täsmällisestä määrästä. Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito olisi aloitettava vähintään kaksi viikkoa ennen arvioitua ilmoituspäivää. Ilmoituksen tekijöitä kehotetaan erityisesti olemaan yhteydessä komissioon ennen ilmoituksen tekoa, jos ne haluavat pyytää komissiota soveltamaan yksinkertaistettua menettelyä 6 kohdassa kuvatuissa tilanteessa. Sulautuma-asetuksen mukaan ilmoituksen tekijöillä on oikeus ilmoittaa keskittymästä milloin tahansa, kunhan ilmoitus on täydellinen. Mahdollisuus ilmoitusta edeltävään yhteydenpitoon on palvelu, jonka komissio tarjoaa ilmoituksen tekijöille valmistellakseen keskittymän virallista käsittelyä. Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito ei ole pakollista, mutta se saattaa olla erittäin hyödyllistä sekä ilmoituksen tekijöille että komissiolle päätettäessä ilmoituksessa annettavien tietojen täsmällisestä määrästä, ja tarvittavien tietojen määrä vähenee useimmiten tuntuvasti sen ansiosta.

23.

Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito, erityisesti ilmoitusluonnoksen esittäminen, saattaa kuitenkin olla vähemmän hyödyllistä asioissa, jotka kuuluvat 5 kohdan b alakohdan piiriin, eli asioissa, joissa ei ole tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia markkinoita (24), koska osapuolet eivät harjoita liiketoimintaa samoilla tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla eivätkä tuotemarkkinoilla, jotka edeltävät tai seuraavat keskittymän jonkin toisen osapuolen tuotemarkkinoita valmistus- tai jakeluketjussa. Tällaisissa olosuhteissa ilmoituksen tekijät saattavat pitää parempana tehdä ilmoitus välittömästi esittämättä ennakolta ilmoitusluonnosta (25).

24.

Tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien markkinoiden puuttuminen on määritettävä tämän tiedonannon 8 kohdan mukaisesti. Näin ollen on ilmoituksen tekijöiden vastuulla esittää kaikki komission kannalta tarpeelliset tiedot, jotta voidaan päätellä, ettei ehdotettu keskittymä johda tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien markkinoiden syntymiseen ETA-alueella. Komissio ei sovella yksinkertaistettua menettelyä 5 kohdan b alakohdan perusteella, jos on vaikeaa todeta, ettei ehdotettu keskittymä johda tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien markkinoiden syntymiseen. Tällaisissa tapauksissa komissio voi siirtyä tavanomaiseen menettelyyn ja katsoa ilmoituksen olevan olennaisilta osin epätäydellinen, kuten tämän tiedonannon 26 kohdassa esitetään.

Ilmoitustietojen julkaiseminen

25.

Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen julkaistaviin tietoihin (26) kuuluvat keskittymän osapuolten nimet ja alkuperämaa, keskittymän luonne ja kohteena olevat taloudenalat sekä maininta siitä, että ilmoituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella keskittymä mahdollisesti soveltuu yksinkertaistettuun menettelyyn. Tämän jälkeen asianosaisilla on mahdollisuus toimittaa huomautuksia erityisesti seikoista, jotka saattaisivat edellyttää tutkimista.

Lyhytmuotoinen päätös

26.

Jos komissio katsoo, että keskittymä täyttää yksinkertaistetun menettelyn soveltamisperusteet (ks. 5 ja 6 kohta), se antaa asiassa tavallisesti lyhytmuotoisen päätöksen. Tämä koskee myös tapauksia, joista ei aiheudu kilpailuongelmia ja joista komissiolle on tehty yksityiskohtainen ilmoitus. Tällöin keskittymä julistetaan sisämarkkinoille soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 10 artiklan 1 ja 6 kohdan mukaisesti 25 työpäivän kuluessa ilmoituksesta. Komissio pyrkii antamaan lyhytmuotoisen päätöksen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun 15 työpäivän määräaika, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat pyytää ilmoitetun keskittymän siirtämistä sulautuma-asetuksen 9 artiklan nojalla, on päättynyt. Komissiolla on kuitenkin mahdollisuus siirtyä 25 työpäivän kuluessa tavanomaisen sulautumien valvontamenettelyn ensimmäiseen vaiheeseen ja aloittaa tutkimukset ja/tai antaa yksityiskohtainen päätös, jos se pitää tätä kyseisen asian kannalta sopivana toimenpiteenä. Tällaisissa tapauksissa komissio voi myös katsoa ilmoituksen olevan olennaisilta osin epätäydellinen täytäntöönpanoasetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ellei se ole saanut yksityiskohtaista ilmoitusta.

Lyhytmuotoisen päätöksen julkaiseminen

27.

Komissio ilmoittaa päätöksen antamisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, kuten keskittymän hyväksymistä koskevien yksityiskohtaisten päätösten yhteydessä. Päätöksen julkinen toisinto on saatavana kilpailun pääosaston verkkosivustolla. Lyhytmuotoinen päätös sisältää ilmoitetusta keskittymästä samat tiedot, jotka komissio antoi tiedottaessaan ilmoituksen saamisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (osapuolten nimet ja alkuperämaa, keskittymän luonne, taloudenalat), sekä lausuman keskittymän toteamisesta sisämarkkinoille soveltuvaksi, koska se kuuluu yhteen tai useampaan tässä annetussa tiedonannossa tyypiteltyyn keskittymien ryhmään. Päätöksessä on erityinen maininta yhdestä tai useammasta tapaukseen soveltuneesta keskittymien ryhmästä.

IV.   LIITÄNNÄISRAJOITUKSET

28.

Yksinkertaistettu menettely ei sovellu tapauksiin, joissa keskittymään osallistuvat yritykset pyytävät nimenomaisesti arvioimaan keskittymän toteuttamiseen suoraan liittyviä ja sen kannalta välttämättömiä rajoituksia.


(1)  Yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004 (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

(2)  EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32.

(3)  Yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 4064/89 (EYVL L 395, 30.12.1989, s. 1); oikaistu versio EYVL L 257, 21.9.1990, s. 13.

(4)  Ilmoitusvaatimukset esitetään yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 802/2004 (jäljempänä ’täytäntöönpanoasetus’) liitteissä I ja II.

(5)  Seuraavia ryhmiä sovelletaan vaihtoehtoisesti, ei kumulatiivisesti, toisin sanoen jos ilmoitettu keskittymä täyttää kaikki joko 5 kohdan a, b, c tai d alakohdassa tai 6 kohdassa mainittujen ryhmien kriteerit, se on periaatteessa yksinkertaistettuun menettelyyn soveltuva. Tietty liiketoimi voi täyttää useamman kuin yhden tässä tiedonannossa kuvaillun ryhmän kriteerit. Näin ollen ilmoituksen tekijät voivat esittää tiettyä liiketoimea koskevan ilmoituksen useamman kuin yhden tässä tiedonannossa kuvaillun ryhmän perusteella.

(6)  Vaihtoehtoa ja/tai käytetään, jotta otettaisiin huomioon vaihtelevat tilanteet, esimerkiksi:

jos hankitaan yhdessä kohdeyritys, huomioon otettava liikevaihto on kohdeyrityksen (toisin sanoen yhteisyrityksen) liikevaihto,

jos muodostetaan yhteisyritys, jolle emoyhtiöt luovuttavat toimintaansa, liikevaihto on siirrettyjen toimintojen osalle laskettava liikevaihto,

jos olemassa olevaan yhteisyritykseen tulee uusi määräysvaltaa harjoittava osapuoli, huomioon otettava liikevaihto on yhteisyrityksen liikevaihto ja uuden emoyhtiön (mahdollisesti) siirtämien toimintojen osalle laskettava liikevaihto.

(7)  Yhteisyrityksen liikevaihto voidaan laskea emoyhtiöiden tai itse yhteisyrityksen viimeisimmistä tarkistetuista tilinpäätöksistä, riippuen siitä, onko yhteisyritykseen yhdistetystä omaisuudesta saatavilla erilliset tilit.

(8)  Yhteisyrityksen omaisuuden kokonaisarvo voidaan laskea kunkin emoyhtiön viimeisen laaditun ja hyväksytyn tilinpäätöksen perusteella. Ilmaisulla ”omaisuus” tarkoitetaan 1) kaikkea aineellista ja aineetonta käyttöomaisuutta, joka on luovutettu yhteisyritykselle (esimerkkejä aineellisesta käyttöomaisuudesta ovat tuotantolaitokset, tukkumyynti- tai vähittäismyyntiverkot sekä kauppatavaravarastot; esimerkkejä aineettomasta käyttöomaisuudesta ovat immateriaalioikeudet, liikearvo eli goodwill jne.) ja 2) yhteisyrityksen saatavien kokonaissummaa, jonka jokin emoyhtiöistä on suostunut myöntämään tai takaamaan. Jos tietty liikevaihto kertyy siirretystä omaisuudesta ilmoitushetkellä, tämän omaisuuden arvo tai vuosittainen liikevaihto eivät saa ylittää 100 miljoonaa euroa.

(9)  Ks. komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (EYVL C 372, 9.12.1997, s. 5). Tähän tiedonantoon sisältyvillä viittauksilla yritysten toimintaan markkinoilla tarkoitetaan toimintaa ETA-alueeseen kuuluvilla markkinoilla tai markkinoilla, jotka sisältävät ETA-alueen mutta voivat olla myös sitä laajemmat.

(10)  Vertikaalinen suhde edellyttää yleensä sitä, että kyseisillä tuotantoketjun alkupään markkinoilla toimivan yrityksen tuote tai palvelu muodostaa tärkeän tuotantopanoksen tuotantoketjun loppupään markkinoilla toimivan yrityksen tuotteelle tai palvelulle; ks. komission suuntaviivat ei-horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen nojalla, 34 kohta (EUVL C 265, 18.10.2008, s. 6).

(11)  Katso alaviite 9.

(12)  Horisontaalisten ja vertikaalisten suhteiden raja-arvoja sovelletaan kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoisiin tuote- ja maantieteellisten markkinoiden määritelmiin, joita yksittäisessä tapauksessa voidaan joutua ottamaan huomioon. Ilmoituksessa esitettyjen markkinamääritelmien on oltava riittävän tarkat sen toteamiseksi, että raja-arvoja ei ylitetä, ja kaikki mahdolliset vaihtoehtoiset markkinamääritelmät, joita voidaan joutua ottamaan huomioon, on esitettävä (kansallisia markkinoita pienemmät maantieteelliset markkinat mukaan luettuina).

(13)  Katso alaviite 10.

(14)  Katso alaviite 12.

(15)  HHI saadaan laskemalla yhteen kaikkien markkinoilla toimivien yritysten erillisten markkinaosuuksien neliöt, ks. komission suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen nojalla, 16 kohta (EUVL C 31, 5.2.2004, s. 5). Keskittymästä aiheutuvan HHI:n deltan laskemiseksi riittää kuitenkin, että keskittymän osapuolten markkinaosuuksien summan neliöstä (toisin sanoen sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen markkinaosuuden neliöstä keskittymän jälkeen) vähennetään osapuolten erillisten markkinaosuuksien neliöiden summa (koska kaikkien muiden markkinoilla toimivien kilpailijoiden markkinaosuudet säilyvät ennallaan eivätkä näin ollen vaikuta yhtälön tulokseen). Toisin sanoen HHI:n delta voidaan laskea pelkästään keskittymän osapuolten markkinaosuuksien perusteella, ilman että on tarpeen tietää, mitkä ovat muiden markkinoilla toimivien kilpailijoiden markkinaosuudet.

(16)  Katso alaviite 12.

(17)  Kuten aina kun asiasta on tehty ilmoitus, komissio voi kumota myös lyhytmuotoisen päätöksen, jos päätös perustuu virheellisiin tietoihin, joista jokin keskittymään osallistuvista yrityksistä on vastuussa (sulautuma-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan a alakohta).

(18)  Ks. komission suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen nojalla, (EUVL C 31, 5.2.2004, s. 5), erityisesti 20 kohta.

(19)  Tuotemarkkinat liittyvät läheisesti toisiinsa, kun tuotteet täydentävät toisiaan tai kuuluvat tuotevalikoimaan, jonka tuotteita sama asiakasryhmä yleensä ostaa loppukäyttäjinä samaan käyttötarkoitukseen.

(20)  Ks. komission suuntaviivat ei-horisontaalisten sulautumien arvioinnista yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen nojalla (EUVL C 265, 18.10.2008, s. 6), erityisesti 25 kohta ja V jakso.

(21)  Asia COMP/M.5141, KLM/Martinair, 17.12.2008, johdanto-osan 14–22 kappale.

(22)  Asia COMP/M.2908, Deutsche Post/DHL (II), 18.9.2002.

(23)  Ks. yrityskeskittymien valvontamenettelyjä koskevat kilpailun pääosaston parhaat käytänteet (jäljempänä ’parhaat käytänteet’), jotka ovat saatavilla sivustolla http://ec.europa.eu/competition/mergers/legislation/proceedings.pdf

(24)  Tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien markkinoiden määritelmän osalta ks. yksinkertaistetun CO-lomakkeen 6.2. jakso (täytäntöönpanoasetuksen liite II).

(25)  Komissio kuitenkin kannustaa osapuolia parhaiden käytänteiden mukaisesti esittämään etukäteen pyynnön asiaa käsittelevän virkamiesryhmän nimittämiseksi kilpailun pääosastossa.

(26)  Sulautuma-asetuksen 4 artiklan 3 kohta.