PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Eurooppa-neuvosto päätti Mayotten aseman muuttamisesta Euroopan unioniin nähden antamallaan päätöksellä 2012/419/EU, että Mayotte saa 1. tammikuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 349 artiklassa tarkoitetun syrjäisimmän alueen aseman ja lakkaa olemasta SEUT-sopimuksen 355 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu merentakainen maa ja alue. Sen vuoksi Mayotte lisättiin mainitulla Eurooppa-neuvoston päätöksellä SEUT-sopimuksen 349 artiklassa lueteltuihin syrjäisimpiin alueisiin ja 355 artiklan 1 kohdassa olevaan luetteloon. Arvonlisäveroa (direktiivi 2006/112/EY[1]) ja valmisteveroja (2008/118/EY[2]) koskevaa unionin lainsäädäntöä ei näin ollen sovelleta Mayotteen siitä alkaen, kun sen asema muuttuu. Käytännössä tämän ehdotuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa Mayotten tilanne Ranskan muiden syrjäisimpien alueiden kanssa poistamalla se direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY soveltamisalasta. Lisäksi SEUT-sopimuksen 349 artiklaa ja 355 artiklan 1 kohtaa koskevilla viittauksilla tehdään selväksi, ettei mainittuja direktiivejä sovelleta mihinkään näistä alueista, mukaan lukien Mayotte.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

305 || Käytännössä ainoa tämän ehdotuksen aiheuttama muutos koskee Mayotten aluetta. Koska sen tilanne vastaa Ranskan muita syrjäisimpiä alueita, ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että sitä kohdellaan samalla tavalla edellä mainittujen kahden direktiivin suhteen siitä alkaen, kun siitä tulee syrjäisin alue 1. tammikuuta 2014. Ehdotus ei vaikuta Ranskan muiden syrjäisimpien alueiden tilanteeseen. Jotta tehdään selväksi, että kaikkien näiden alueiden, mukaan lukien Mayotte, tilanne on mainittujen kahden direktiivin suhteen riippumaton siitä, muuttuuko niiden asema mahdollisesti sisäisen oikeuden mukaisesti, ehdotuksessa vahvistetaan, että niiden nimitystä olisi muutettava ja että vastedes olisi viitattava SEUT-sopimuksen 349 artiklaan ja 355 artiklan 1 kohtaan. Vaikutusten arvioinnin tekeminen ei näin ollen ole perusteltua, joten komissio ei tehnyt sitä.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotetaan, että direktiivejä 2006/112/EY ja 2008/118/EY ei sovellettaisi SEUT-sopimuksen 349 artiklassa ja 355 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin Ranskan syrjäisimpiin alueisiin.

Oikeusperusta SEUT-sopimuksen 113 artikla.

Toissijaisuusperiaate SEUT-sopimuksen 113 artiklassa neuvostoa kehotetaan antamaan säännökset liikevaihto- ja valmisteveroja koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisesta. Ainoastaan Euroopan unioni on toimivaltainen määrittelemään alueen, johon yhdenmukaistettua lainsäädäntöä sovelletaan. Sen vuoksi ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: Ehdotuksen tarkoituksena on antaa Mayottelle sama asema kuin mikä Guadeloupella, Martiniquella, Ranskan Guayanalla ja Réunionilla on ollut jo useiden vuosien ajan. Sillä selkeytetään Saint-Martinin saaren ranskankielisen osan asema sitä muuttamatta.

Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: neuvoston direktiivi SEUT-sopimuksen 113 artiklan nojalla.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavista syistä: Kyseessä on kahden direktiivin muuttaminen, joka on tehtävä samaa oikeudellista muotoa soveltaen.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia Euroopan unionin talousarvioon.

5.           LISÄTIETOJA

Ehdotuksen 1 ja 2 artiklalla muutetaan yhdenmukaisella tavalla direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY kaksi artiklaa, jotka koskevat mainittujen direktiivien alueellista soveltamisalaa, korvaamalla ilmaisu ”Ranskan merentakaiset maat ja alueet” ilmaisulla ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa ja 355 artiklan 1 kohdassa luetellut Ranskan syrjäisimmät alueet”.

Tämä uusi sanamuoto selkeyttää näiden alueiden tilannetta mainittujen kahden direktiivin suhteen riippumatta siitä, muuttuko niiden asema mahdollisesti sisäisen oikeuden mukaisesti.

Saint-Barthélemyn tilannetta ei ole tarkasteltu, koska 29. lokakuuta 2010 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen 2010/718/EU nojalla se lakkasi olemasta syrjäisin alue 1. tammikuuta 2012.

Koska saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevat toimenpiteet ovat tässä tapauksessa yksinkertaisia, komissio ei tarvitse selventäviä asiakirjoja direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevaa valvontaansa varten. Ilmoitettavien eri toimenpiteiden olisi oltava riittävän yksiselitteisiä.

2013/0280 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[3],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4],

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Eurooppa-neuvosto päätti Mayotten aseman muuttamisesta Euroopan unioniin nähden antamallaan päätöksellä 2012/49/EU[5], että Mayotte saa 1 päivänä tammikuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 349 artiklassa tarkoitetun syrjäisimmän alueen aseman ja lakkaa olemasta SEUT-sopimuksen 355 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu merentakainen maa ja alue. Sen vuoksi Mayotte lisättiin mainitulla Eurooppa-neuvoston päätöksellä SEUT-sopimuksen 349 artiklassa ja 355 artiklan 1 kohdassa lueteltujen syrjäisimpien alueiden luetteloon. Näin ollen Mayotteen sovelletaan yhteisön verolainsäädäntöä siitä alkaen, kun sen asema muuttuu.

(2)       Arvonlisäveron ja valmisteverojen osalta Mayotten tilanne on samanlainen kuin Ranskan nykyisillä syrjäisimmillä alueilla (Guadeloupe, Martinique, Ranskan Guyana, Réunion ja Saint-Martin), jotka eivät kuulu yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY[6] eivätkä valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/118/EY[7] alueelliseen soveltamisalaan. Vaikka näiden kahden direktiivin voimassa olevissa säännöksissä jätetään ”merentakaiset maat ja alueet” niiden alueellisen soveltamisalan ulkopuolelle ja vaikka Mayottella on Ranskan oikeuden mukaan tällainen asema, näitä kahta direktiiviä on tarpeen muuttaa, koska Mayotte ei kuulunut unionin alueeseen mainittujen direktiivien antamishetkellä. Sen vuoksi olisi direktiivin 2006/112/EY 6 artikla ja direktiivin 2008/18/EY 5 artikla muutettava Mayotten lisäämiseksi näihin säännöksiin.

(3)       Jotta tehtäisiin selväksi, että Mayotte ja Ranskan muut syrjäisimmät alueet eivät kuulu direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY soveltamisalaan riippumatta siitä, muuttuuko niiden asema mahdollisesti Ranskan oikeuden mukaisesti, olisi kaikkien näiden alueiden osalta viitattava SEUT-sopimuksen 349 artiklaan ja 355 artiklan 1 kohtaan.

(4)       Sen vuoksi direktiivit 2006/112/EY ja 2008/118/EY olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 2006/112/ETY 6 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa ja 355 artiklan 1 kohdassa luetellut Ranskan syrjäisimmät alueet;”.

2 artikla

Muutetaan direktiivin 2008/118/EY 5 artikla seuraavasti:

a)           Korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa ja 355 artiklan 1 kohdassa luetellut Ranskan syrjäisimmät alueet;”.

b)           Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”Ranska voi ilmoittaa julistuksella, että tätä direktiiviä ja 1 artiklassa tarkoitettuja direktiivejä sovelletaan kaikkien tai tiettyjen 1 artiklassa tarkoitettujen valmisteveron alaisten tavaroiden osalta 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin alueisiin tällaisen julistuksen tallettamista seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jollei kyseisten alueiden syrjäisen sijainnin edellyttämistä mukauttamistoimenpiteistä muuta johdu.”

3 artikla

1.           Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säädökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säädöksiä 1 päivästä tammikuuta 2014.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.           Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

[2]               Neuvoston direktiivi 2008/118/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 12).

[3]               EUVL C , , s. .

[4]               EUVL C , , s. .

[5]               EUVL L 204, 31.7.2012, s. 131.

[6]               EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

[7]               EUVL L 9, 14.1.2009, s. 12.