PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia yhdennetyn rajaturvallisuuden alalla on pohdittu aktiivisesti EU:n tasolla vuodesta 2008, jolloin komissio julkaisi tiedonantonsa Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvien tulevien toimien valmistelu[1]. Tiedonannossaan komissio ehdotti, että perustetaan rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP) ennakkotutkinnan läpäisseiden, usein matkustavien kolmansista maista tulevien matkustajien rajanylitysten helpottamiseksi.

RTP kirjattiin myös Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymään Tukholman ohjelmaan[2].

Eurooppa-neuvosto kehotti kesäkuussa 2011 kiirehtimään ”älykkäitä rajoja” koskevaa työtä. Komissio vastasi kehotukseen julkaisemalla 25. lokakuuta 2011 tiedonannon[3] vaihtoehdoista maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän ja RTP:n toteuttamiseksi.

Tämä ehdotus esitetään kyseisten kahden uuden järjestelmän toimintaa koskevista syistä yhdessä kahden muun ehdotuksen kanssa, jotka koskevat maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän perustamista sekä ulkorajoilla sijaitsevissa rajanylityspaikoissa suoritettavia tarkastuksia ja ulkorajojen valvontaa koskevan yhteisön säännöstön (Schengenin rajasäännöstö)[4] muuttamista. Kummastakin järjestelmästä esitetään vaikutusten arviointi.

Tämä ehdotus ei vaikuta tullitarkastuksiin eli tavaroiden tarkastuksiin.

· Yleinen tausta

Schengenin rajasäännöstö hyväksyttiin 15. maaliskuuta 2006. Tavoitteena oli vahvistaa edellytykset, perusteet ja yksityiskohtaiset säännöt, joilla säännellään sekä ulkorajojen ylityspaikoissa suoritettavia tarkastuksia että ulkorajoilla suoritettavaa valvontaa. Asetuksen 7 artiklan mukaisesti kaikille henkilöille tehdään ulkorajoilla tarkastus.

Yleensä kolmansien maiden kansalaisille tehdään perusteellinen tarkastus ja EU:n kansalaisille ja vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluville henkilöille vähimmäistarkastus[5]. Kolmansien maiden kansalaisia koskevat säännöt ovat kuitenkin ”yhden koon” sääntöjä, sillä samoja tarkastuksia sovelletaan riippumatta siitä, onko eri matkustajien välillä eroa riskeissä tai matkustustiheydessä. Näin on siksi, että voimassa olevassa lainsäädännössä annetaan mahdollisuus poiketa perusteellisten rajatarkastusten periaatteesta ainoastaan, jos kyseessä on Schengenin rajasäännöstössä tai paikallisesta rajaliikenteestä annetussa asetuksessa[6] erikseen mainittuihin ryhmiin kuuluva kolmansien maiden kansalainen, kuten valtionpäämies, rajatyöntekijä tai raja-alueen asukas.

Edellä mainituista poikkeuksista pääsee nauttimaan vain hyvin pieni vähemmistö ulkorajan ylittävistä henkilöistä (noin kaksi miljoonaa henkilöä eli 0,2 prosenttia kaikista matkustajavirroista). Määrän voidaan odottaa säilyvän hyvin vakaana ja lisääntyvän vain vähän, kun paikallisten rajaliikennejärjestelyjen hyödyntäminen lisääntyy. Vuoden 2010 loppuun mennessä jäsenvaltioissa oli myönnetty 110 000 paikallista rajaliikennelupaa.

Schengenin rajasäännöstön vaatimusten täyttämiseksi rajavartijan on varmistettava, että kolmannen maan kansalainen täyttää aina maahan tullessaan kaikki maahantulon vaatimukset (EU:ssa oleskelun tarkoitus, toimeentuloon tarvittavat varat ja aikomus palata takaisin lähtömaahan). Tämä toteutetaan haastattelemalla matkustajaa ja tarkastamalla tarvittavat asiakirjat, kuten majoituksen ja paluulennon, -laivamatkan tai -junamatkan varausvahvistus. Rajavartijan on myös valvottava laillista oleskelua Schengen-alueella, mikä tällä hetkellä tehdään laskemalla matkustusasiakirjan leimat.

Koska matkustajavirtojen odotetaan ulkorajoilla kasvavan, kolmansista maista tuleville usein matkustaville olisi tarjottava vaihtoehtoinen rajatarkastusmenettely ja siirryttävä maakeskeisestä lähestymistavasta asteittain kohti henkilökeskeistä lähestymistapaa.

RTP toimisi rajalla käytännössä seuraavasti: Rekisteröidylle matkustajalle annetaan koneellisesti luettavan kortin muodossa oleva tunnisteväline, joka sisältää ainoastaan yksilöivän tunnisteen (eli hakemuksen numeron) ja joka saavuttaessa ja lähdettäessä luetaan rajalla rajatarkastusautomaattia käyttäen. Automaatti lukee matkustajan tunnistevälineen ja matkustusasiakirjan (ja viisumitarran numeron, jos vaaditaan viisumi) sekä sormenjäljet, joita verrataan keskusrekisteriin ja muihin tietokantoihin, kuten viisumitietojärjestelmään (VIS), tallennettuihin tietoihin. Jos matkustaja läpäisee kaikki tarkastukset, hän voi kulkea automaattisen portin läpi. Jos on ongelmia, rajavartija avustaa matkustajaa.

Rajanylitykset helpottuvat myös manuaalisten rajatarkastusten osalta, kun rajavartijoiden ei enää tarvitse esittää rekisteröidylle matkustajalle lisäkysymyksiä esimerkiksi matkan määränpäästä tai varojen riittävyydestä.

Edellä kuvattu rekisteröityjen matkustajien rajatarkastusten täydellinen automatisointi edellyttää, että perustetaan biometriikkaan perustuen tai ilman sitä maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmä (Entry/Exit System, EES), jossa lyhytaikaiseen oleskeluun liittyvät kolmansien maiden kansalaisten maahantulot ja maastalähdöt kirjataan ulkorajoilla. EES:n ansiosta Schengenin rajasäännöstössä säädetty matkustusasiakirjan leimaamisvelvoite voitaisiin korvata automaattisella oleskelun kirjaamisella ja sen keston laskemisella. Kun leimaamisvelvoite on poistunut, ulkorajoilla tulisi pakolliseksi katsoa EES:stä, että kolmannen maan kansalainen ei ole ylittänyt laillista oikeuttaan oleskella Schengen-alueella. Järjestelmää voitaisiin käyttää automaattisesti matkustusasiakirjan konelukukentän tai sormenjälkien avulla.

RTP ja EES parantavat matkustajavirtojen hallintaa ja valvontaa rajoilla merkittävästi tehostamalla tarkastuksia ja samalla nopeuttamalla usein matkustavien, ennakkotutkinnan läpäisseiden EU:n ulkopuolelta tulevien matkustajien rajanylitystä.

Tähän säädösehdotukseen liitetty rahoitusselvitys perustuu EES:n ja RTP:n kustannuksia koskevaan selvitykseen, jonka on toteuttanut ulkopuolinen toieksisaaja.

Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella tämän Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta koskevan ehdotuksen tavoitteena on:

– määrittää RTP:hen pääsyä koskevat menettelyt ja edellytykset,

– määritellä rekisteröityjä matkustajia koskevien tietojen säilyttämiseen tarkoitetun, tunnistevälineestä[7] ja keskusrekisteristä muodostuvan järjestelmän tarkoitus, toiminnot ja tehtävät ja

– siirtää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston[8], jäljempänä ’tietotekniikkavirasto’, vastuulle keskusrekisterin kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi sekä tunnistevälineen teknisten eritelmien määritteleminen.

Tämä asetus on RTP:tä koskevan oikeuskehyksen perussäädös. Tämän oikeuskehyksen täydentämiseksi myös Schengenin rajasäännöstöä on muutettava kolmansien maiden kansalaisten rajanylitysten helpottamisen osalta. Tämän ehdotuksen rinnalla esitetään tätä koskeva ehdotus. Lisäksi samaan aikaan esitetään ehdotus maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmästä, johon kolmansien maiden kansalaisten maahantulot ja maastalähdöt kirjataan.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006/EY henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1931/2006 paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008 viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009 yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011 vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta.

2.           KUULEMISET JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

· Intressitahojen kuuleminen

Intressitahojen kuuleminen kuvaillaan ehdotukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa.

· Vaikutusten arviointi

Ensimmäinen vaikutusten arviointi[9] toteutettiin vuonna 2008 valmisteltaessa komission tiedonantoa kyseessä olevasta asiasta, ja toinen tehtiin vuonna 2013[10]. Ensimmäisessä vaikutusten arvioinnissa analysoitiin vaihtoehtoisia toimintalinjoja ja niiden todennäköisimpiä vaikutuksia ja tultiin siihen johtopäätökseen, että kolmansien maiden kansalaisia koskeva RTP olisi syytä perustaa.

Jälkimmäisessä vaikutusten arvioinnissa analysoitiin kuulemis- ja ennakkoarviointiprosessin pohjalta tärkeimpiä täytäntöönpanovaihtoehtoja.

Eri vaihtoehtojen ja alavaihtoehtojen analyysi osoitti, että toteuttamiskelpoisin vaihtoehto, jolla taataan matkustajavirtojen sujuva eteneminen ulkorajoilla heikentämättä kuitenkaan turvallisuuden tasoa EU:ssa, on maksullinen usein matkustavien, ennakkotutkinnan läpäisseiden ja ennakolta tarkastettujen kolmansista maista tulevien matkustajien RTP, jossa tiedot (biometriset tiedot, aakkosnumeeriset tiedot ja yksilöivä tunnistenumero) on tallennettu keskusrekisteriin ja yksilöivä tunniste (hakemuksen numero) tunnistevälineeseen. Vaihtoehdossa minimoidaan henkilötietojen käyttö EU:n tietotekniikkajärjestelmässä, sillä rajavartijat eivät hae järjestelmästä tietoja ensivaiheen tarkastuksessa, ja vaihtoehdolla vältetään pelkkään tunnistevälineeseen perustuvan järjestelmän tärkeimmät turvallisuusongelmat. Jotta parhaaksi katsotun vaihtoehdon tietosuojasäännökset olisivat riittävät, olisi sovellettava samoja tietosuojasäännöksiä kuin VIS-järjestelmässä ja säilytettävä vallitseva tilanne, kuten tietojen säilyttäminen enintään viiden vuoden ajan. Keskusrekisteriin tallennettuja henkilötietoja (biometriset tiedot ja hakemusten aakkosnumeeriset tiedot) olisi säilytettävä vain niin kauan kuin se on tarpeen RTP:n käyttötarkoituksia varten. On asianmukaista säilyttää tiedot enintään viiden vuoden ajan, jotta myöhempien RTP-hakemusten arvioinnissa ja RTP:hen pääsyä uusittaessa voidaan ottaa huomioon myös aiempien hakemusten tiedot ja ottaa huomioon myös rekisteriin (59 kuukaudeksi) tallennettujen sormenjälkien uudelleenkäyttö. Jos säilytysaika olisi viisi vuotta, RTP:hen voitaisiin myöntää pääsy viiden vuoden ajan ilman uutta hakemusta. RTP:hen pitäisi ensimmäisellä kerralla myöntää pääsy yhdeksi vuodeksi. Pääsyä voidaan jatkaa kaksi kertaa kahdella vuodella tekemättä uutta hakemusta. Kun viiden vuoden voimassaoloaikaa on päättynyt, on jätettävä uusi hakemus pääsyn uusimiseksi. Tämä vastaa toistuvaisviisumien myöntämistä (enintään viideksi vuodeksi), jossa käytäntönä on säilyttää tietoja VIS-järjestelmässä viiden vuoden ajan.

Keskusrekisteriin olisi tallennettava neljä sormenjälkeä, jotta rekisteröidyt matkustajat voidaan ulkorajojen ylityspaikoilla todentaa tarkasti. Neljän sormenjäljen tallentaminen takaa, että tietoja on riittävästi kaikissa olosuhteissa, samalla kun tietomäärä pysyy kohtuullisella tasolla. Ainoastaan yhden tai kahden sormenjäljen tallentaminen voi aiheuttaa ulkorajoilla ongelmia matkustajille ja rajaviranomaisille, sillä sormenjäljet voivat olla tuhruisia, vääristyneitä tai osittaisia. Tämä on RTP:ssä erityisen tärkeää, sillä pääsy voidaan myöntää viideksi vuodeksi ja samat sormenjäljet voidaan ottaa uudelleen käyttöön (59 kuukauden ajan), jos rekisteröity matkustaja tekee uuden hakemuksen.

Keskusrekisteriin tallennetut tiedot ovat rajavartioiden käytettävissä ainoastaan, kun he arvioivat hakemusta tai peruuttavat RTP:hen pääsyn tai jatkavat sitä tai kun tunnisteväline on kadonnut tai varastettu tai rekisteröityjen matkustajien rajanylityksen helpottamiseen liittyy ongelmia. Rajavartija saisi rajatarkastuksessa keskusrekisteristä vain tiedon, onko haun tulos myönteinen vai kielteinen. Parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa turvallisuus, matkustamisen helpottaminen ja tietosuoja ovat siis oikeassa tasapainossa.

Jotta RTP:hen pääsisi helposti, kolmansien maiden kansalaisten olisi voitava jättää RTP-hakemus minkä tahansa jäsenvaltion konsulaattiin tai mihin tahansa ulkorajan ylityspaikkaan. Tällä tavoin ohjelmaan saataisiin enemmän osallistujia, mikä auttaisi jäsenvaltioita hallitsemaan matkustajavirtoja ulkorajojen ylityspaikoilla. Hakemukset olisi tutkittava samojen kriteerien perusteella kuin toistuvaisviisumeita myönnettäessä. Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsenten hakemukset tutkitaan kuitenkin samojen kriteerien perusteella kuin heidän maahantuloviisumihakemuksensa. Jäsenvaltiot voivat päättää, ottavatko ne ulkorajojen ylityspaikoilla käyttöön automaattisia rajatarkastusjärjestelmiä. On selvää, että rekisteröityjen matkustajien rajanylityksiä voidaan helpottaa eniten, jos tutkintakriteerit ovat samat kuin toistuvaisviisumeja myönnettäessä ja rajatarkastukset ovat täysin automaattisia. Lisäksi turvallisuuden taso säilyisi korkeana kuitenkin perusoikeuksia kunnioittaen. Tämä on myös kaikkein edullisin vaihtoehto, kun otetaan huomioon tiukemmasta tutkintamenettelystä ja osittain automaattisesta rajatarkastuksesta aiheutuvat kustannukset. Täydellinen automatisointi olisi kustannustehokas väline etenkin vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla, joissa on jo nykyisin kapasiteettiongelmia ja jonoja. Kunkin jäsenvaltion olisi kuitenkin arvioitava kunkin yksittäisen rajanylityspaikan osalta, toisiko automaattinen rajatarkastus lisäarvoa rajanylityspaikan suorituskyvyn kannalta ja vähentäisi näin matkustajien rajanylitysaikaa, vapauttaisi henkilöresursseja ja antaisi jäsenvaltiolle välineen hallita lisääntyviä matkustajavirtoja. Riippumatta siitä, käytetäänkö automaattisia rajatarkastuslaitteita, rajanylityksen helpottamista olisi sovellettava kaikilla ulkorajojen ylityspaikoilla niihin kolmansien maiden kansalaisiin, joille on myönnetty pääsy RTP:hen. Hakijoiden luotettava todentaminen edellyttää keskusrekisterissä olevien biometristen tietojen (sormenjälkien) käsittelyä ja biometristen tietojen todentamista ulkorajojen ylityspaikoilla[11].

Vaikutustenarviointilautakunta tarkasteli luonnosta vaikutusten arvioinniksi ja antoi lausuntonsa 14. maaliskuuta 2012. Parannussuositukset on sisällytetty lopulliseen versioon. Erityisesti on tehty seuraavia muutoksia: perusskenaariota on terävöitetty ja selkeytetty; ongelmanmäärittelyä on laajennettu ottamalla huomioon kokemukset, joita on saatu muiden laajamittaisten tietotekniikkajärjestelmien kehittämisestä ja jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa valtioissa toteutetuista automaattisista rajatarkastusjärjestelmistä ja RTP-ohjelmista; yhteyttä liitteisiin ja vuonna 2008 tehtyyn vaikutusten arviointiin on parannettu; sidosryhmien näkemyksistä on kerrottu mahdollisimman laajasti ottaen huomioon, että sidosryhmät esittivät melko yleisluonteisia näkemyksiä; kustannusten laskemiseen käytettyä menetelmää on selostettu laajemmin ja eri sidosryhmille aiheutuvista kustannuksista ja hyödyistä on kerrottu tarkemmin; rajavartijoiden uudelleenkohdentamista matkustajavirtojen odotettavissa olevan lisääntymisen perusteella on selvennetty; ja on lisätty Euroopan tietosuojavaltuutetun kantaa koskeva selkeä katsaus.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Ehdotettujen toimien lyhyt kuvaus

Tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvan RTP:n tarkoitus ja toiminnot sekä niitä koskeva vastuu on määriteltävä. Lisäksi tietotekniikkavirastolle on annettava tehtäväksi keskusrekisterin kehittäminen, perustaminen ja hallinnoiminen sekä tunnistevälineen teknisten eritelmien määritteleminen ennalta määriteltyjen toimintavaatimusten perusteella. RTP-hakemuksen tutkimista ja rekisteröityjä matkustajia koskevien tietojen säilyttämistä koskevat menettelyt ja edellytykset on vahvistettava. Ehdotuksesta on tehty yksityiskohtainen artiklakohtainen selostus erillisessä komission valmisteluasiakirjassa.

· Oikeusperusta

Asetuksen oikeusperustan muodostavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74 artikla, 77 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 77 artiklan 2 kohdan d alakohta. SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohta muodostavat asianmukaisen oikeusperustan jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä koskevien toimenpiteiden määrittämiselle ja sellaisten standardien ja menettelyjen kehittämiselle, joita jäsenvaltioiden on noudatettava tarkastaessaan henkilöitä näillä rajoilla. SEUT-sopimuksen 74 artikla on sopiva oikeusperusta RTP:n perustamiselle ja ylläpitämiselle sekä jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa koskeville menettelyille, joiden tarkoituksena on varmistaa yhteistyö paitsi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä myös näiden viranomaisten ja komission välillä perussopimuksen V osaston soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

· Toissijaisuusperiaate

Unionilla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 77 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla valtuudet säätää toimenpiteistä, jotka koskevat henkilöille tehtäviä tarkastuksia sekä tehokasta valvontaa jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämisen yhteydessä. Jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä koskevia nykyisiä EU-säännöksiä on tarpeen muuttaa, jotta lisääntyvät matkustajavirrat ja uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet voidaan ottaa huomioon. Tarvitaan yhteinen järjestelmä, jotta voidaan vahvistaa yhdenmukaiset säännöt rekisteröityjen matkustajien rajanylitysten helpottamiseksi niin, että helpottaminen tapahtuu kaikissa Schengen-alueen rajanylityspaikoissa ilman erillistä tutkintaa ja heikentämättä turvallisuutta.

Tämän vuoksi ehdotuksen tavoitetta ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin.

· Suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaan unionin toiminnassa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n toimenpiteet on toteutettava sellaisessa muodossa, että voidaan taata ehdotuksen tavoitteen toteutuminen ja sen mahdollisimman tehokas täytäntöönpano. Ehdotetulla aloitteella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä sen varmistamiseksi, että yhteisiä sääntöjä sovelletaan ulkorajoilla kaikissa jäsenvaltioissa samalla tavalla. Ehdotus on siksi suhteellisuusperiaatteen mukainen.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi seuraavista syistä:

Ehdotuksessa säädetään ulkorajoilla suoritettavia rajatarkastuksia koskevista säännöistä, jotka ovat yhtenäiset kaikille jäsenvaltioille. Tämän vuoksi sääntelytavaksi voidaan valita vain asetus.

· Perusoikeudet

Ehdotetulla asetuksella voi olla vaikutusta perusoikeuksiin, erityisesti seuraaviin: henkilötietojen suoja (EU:n perusoikeuskirjan 8 artikla) ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (perusoikeuskirjan 47 artikla).

Ehdotukseen sisältyy suojalausekkeita. Erityisesti 15 ja 16 artiklassa, jotka koskevat RTP:hen pääsyn epäämistä tai peruuttamista, säädetään oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Ehdotuksen 48 ja 49 artikla koskevat oikeutta tutustua asetuksen tarkoituksiin käytettyihin tietoihin, oikaista niitä ja poistaa ne, ja asetuksen 51 artiklassa on säädetty oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotus uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 sisältää 4,6 miljardin euron määrärahan sisäisen turvallisuuden rahastoa varten. Ehdotuksessa 1,1 miljardia euroa kohdennetaan ohjeellisena määränä EES:n ja RTP:n kehittämiseen olettaen, että kehityskustannukset alkaisivat vuodesta 2015[12].

Rahoitus kattaisi keskuskomponenttien kustannukset koko monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan (EU-tason kehittämis- ja toimintakustannukset), mutta myös näiden kahden järjestelmän kansallisten komponenttien kehittämiskustannukset, käytettävissä olevin resurssein. Kohdentamalla taloudellista tukea kansallisiin kehittämiskustannuksiin varmistettaisiin, ettei kansallisen tason vaikea taloustilanne vaaranna tai viivästytä hankkeita. Tähän sisältyy 145 miljoonaa euroa kansallisen tason kustannuksiin, jotka liittyvät tietotekniikkajärjestelmien ylläpitoon, peruskäyttäjälaitteistojen ylläpitotiloihin ja käyttäjien toimistotiloihin. Siihen sisältyy myös 341 miljoonaa euroa kansallisen tason kustannuksiin, jotka liittyvät ylläpitoon, esim. laitteistoihin ja ohjelmistolisensseihin

Kun uudet järjestelmät olisivat käytössä, jäsenvaltioiden tuleviin toimintakustannuksiin voitaisiin antaa tukea niiden kansallisista ohjelmista. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat käyttää 50 prosenttia kansallisten ohjelmien määrärahoista tukemaan EU:n ulkorajat ylittävien muuttovirtojen hallintaan käytettävien tietoteknisten järjestelmien toimintakustannuksia. Näihin kustannuksiin voivat kuulua VIS:n ja SIS:n sekä rahoituskehyskauden aikana perustettavien uusien järjestelmien hallinnointikustannukset, henkilöstökulut, palvelukustannukset, turvallisten tilojen vuokraus jne. Näin ollen tulevalla välineellä varmistettaisiin tarvittaessa rahoituksen jatkuvuus.

Automatisoinnin kustannuksiin vaikuttaa suuresti se, kuinka paljon rajatarkastusautomaatteja otettaisiin käyttöön.

5.           LISÄTIEDOT

· Osallistuminen

Tällä ehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, sillä se koskee ulkorajojen ylittämistä. Sen vuoksi on otettava huomioon seuraavat pöytäkirjoista ja assosioituneiden maiden kanssa tehdyistä sopimuksista johtuvat näkökohdat.

Tanska:

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden antamiseen, joita ehdotetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla.

Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti:

Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 4 ja 5 artiklan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY ja Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu rekisteröityjen matkustajien ohjelmaa koskevan asetuksen antamiseen, se ei sido niitä eikä sitä sovelleta niihin.

Islanti ja Norja:

Neuvosto on tehnyt Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa sopimuksen niiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen. Sopimuksessa määrättyjä menettelyjä on sovellettava, koska tämä ehdotus perustuu sopimuksen[13] liitteessä A määriteltyyn Schengenin säännöstöön.

Sveitsi:

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä tehdyssä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[14].

Liechtenstein:

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen[15].

Kypros:

Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

Bulgaria ja Romania:

Tämä asetus on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

2013/0059 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

rekisteröityjen matkustajien ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 74 artiklan sekä 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[16],

sen jälkeen kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[17],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[18],

kuultuaan Euroopan tietosuojavaltuutettua,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Rajatarkastuksilla on varmistettava turvallisuuden korkea taso samalla kun odotusaikoja lyhennetään siinä määrin kuin mahdollista. Matkustajavirtojen lisääntyminen ulkorajoilla lisää osaltaan tarvetta löytää uusia ratkaisuja, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Kun rajatarkastusten eriyttämistä lisätään, jäsenvaltioiden on mahdollista soveltaa vähäriskisiksi arvioituihin kolmansien maiden kansalaisiin yksinkertaistettuja tarkastuksia.

(2) EU:n kansalaiset voivat käyttää automaattisia rajatarkastusjärjestelmiä, jotka ovat osoittaneet tehokkuutensa rajatarkastusten nopeuttamisessa. Niiden käytöstä olisi tehtävä mahdollista myös kolmansien maiden kansalaisille, jotta odotusaikoja voitaisiin lyhentää ja samalla varmistaa turvallisuuden korkea taso.

(3) Komission tiedonannossa Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvien tulevien toimien valmistelu[19], joka annettiin 13 päivänä helmikuuta 2008, todettiin tarve perustaa rekisteröityjen matkustajien ohjelma (Registered Traveller Programme, RTP), usein matkustaville kolmansien maiden kansalaisille ja ottaa käyttöön automaattisia rajatarkastuslaitteita, jotta ulkorajojen ylittämistä voidaan helpottaa osana Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuuden strategiaa.

(4) Eurooppa-neuvosto korosti kokouksessaan 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2008, että on tärkeää jatkaa työtä EU:n yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian kehittämiseksi, mihin kuuluu myös uudenaikaisten teknologioiden parempi hyödyntäminen ulkorajojen valvonnan parantamiseksi.

(5) Komission tiedonannossa Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten[20], joka annettiin 10 päivänä kesäkuuta 2009, korostettiin tarvetta perustaa RTP, jotta voitaisiin varmistaa sujuva henkilöliikenne unionin alueelle.

(6) Eurooppa-neuvosto kehotti kokouksessaan 23 ja 24 päivänä kesäkuuta 2011 kiirehtimään ”älykkäitä rajoja” koskevaa työtä. Ensimmäisenä vastauksena tähän kehotukseen komissio julkaisi 25 päivänä lokakuuta 2011 tiedonannon Älykkäät rajat – vaihtoehdot ja jatkotoimet.

(7) RTP:n tarkoituksena olisi oltava, että usein matkustavien, ennakolta tarkastettujen ja ennakkotutkinnan läpäisseiden kolmansista maista tulevien matkustajien olisi helpompi ylittää unionin ulkorajat.

(8) RTP:tä koskevien säännösten olisi oltava samat kaikissa jäsenvaltioissa, jotta rekisteröity matkustaja voisi hyötyä helpotetuista rajatarkastuksista kaikkien jäsenvaltioiden ulkorajojen ylityspaikoilla ilman että ennakkotarkastus ja ennakkotutkinta tehtäisiin kussakin yksittäisessä jäsenvaltiossa erikseen.

(9) On välttämätöntä määrittää RTP:n tavoitteet ja tekninen rakenne, vahvistaa säännöt, jotka koskevat sen toimintaa ja käyttöä, ja määrittää järjestelmää koskevat vastuut, järjestelmään syötettävät tietoluokat, tietojen syöttämisen tarkoitus, syöttämistä koskevat kriteerit, ne viranomaiset, joilla on oikeus käyttää tietoja, sekä tarkemmat säännöt tietojen käsittelystä ja henkilötietojen suojasta.

(10) Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta 25 päivänä lokakuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1077/2011[21] perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston, jäljempänä ’tietotekniikkavirasto’, olisi vastattava keskusrekisteristä, varakeskusrekisteristä, yhdenmukaisista rajapinnoista kussakin jäsenvaltiossa, verkkoliityntäpisteistä sekä keskusrekisterin ja verkkoliityntäpisteiden välisestä tiedonsiirtoinfrastruktuurista muodostuvan keskitetyn järjestelmän kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista. Lisäksi tietotekniikkaviraston olisi vastattava tunnistevälineen teknisten eritelmien määrittelemisestä, jotta voidaan taata, että RTP toimii yhteen kaikkialla unionissa. Jäsenvaltioiden olisi vastattava omien kansallisten järjestelmiensä kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista.

(11) Keskusrekisterin olisi oltava yhteydessä jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käsitellä RTP-hakemuksiin liittyviä tietoja.

(12) Jotta rekisteröity matkustaja voidaan luotettavasti todentaa, on tarpeen tallentaa yksilöivä tunniste (hakemuksen numero), biometriset tiedot (sormenjäljet) ja hakemuksesta poimitut aakkosnumeeriset tiedot keskusrekisteriin ja yksilöivä tunniste tunnistevälineeseen sekä tarkistaa biometriset tiedot ulkorajoilla. Aakkosnumeeriset tiedot ja sormenjäljet olisi tallennettava keskusrekisterin eri osiin, eivätkä ne saisi olla yhteydessä toisiinsa. Aakkosnumeeriset tiedot ja sormenjäljet olisi voitava yhdistää toisiinsa ainoastaan yksilöivän tunnisteen avulla.

(13) Kolmansien maiden kansalaisten, jotka haluavat osallistua RTP:hen, olisi osoitettava tarve tai perusteltava aikomus matkustaa usein tai säännöllisesti erityisesti ammatillisista tai perhesyistä; kyseeseen tulee esimerkiksi liiketoiminnan harjoittaja, jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten kanssa säännöllisiä virallisia yhteyksiä ylläpitävä virkamies, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustaja, joka matkustaa osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin tai konferensseihin, tutkija, taloudelliseen toimintaan osallistuva henkilö, unionin kansalaisen perheenjäsen tai jäsenvaltion alueella laillisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen perheenjäsen.

(14) Kolmansien maiden kansalaisille, joilla on toistuvaisviisumi tai vähintään vuoden voimassa oleva D-viisumi taikka jäsenvaltion myöntämä oleskelulupa, olisi pääsääntöisesti myönnettävä pääsy RTP:hen, jos he sitä pyytävät.

(15) Jos kolmannen maan kansalainen hakee toistuvaisviisumia ja RTP:hen pääsyä, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää tutkia molemmat hakemukset samaan aikaan ja tehdä niitä koskevat päätökset samaan aikaan saman haastattelun ja samojen liiteasiakirjojen perusteella.

(16) Unionin kansalaisten perheenjäsenille olisi pääsääntöisesti myönnettävä pääsy RTP:hen. Unionin kansalaisten perheenjäsenten olisi voitava hyödyntää RTP:tä myös siinä tapauksessa, että he eivät asu unionin alueella mutta matkustavat usein jäsenvaltioon kyseisen unionin kansalaisen mukana tai kyseisen kansalaisen luo. Ulkorajat ylittävien unionin kansalaisten perheenjäsenten tarkastukset olisi tehtävä Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/38/EY[22] noudattaen.

(17) Unionin kansalaisten perheenjäsenten jättämiä hakemuksia tutkittaessa olisi käytettävä samoja kriteerejä kuin tutkittaessa unionin kansalaisten perheenjäsenten jättämiä viisumihakemuksia. Tämä olisi voimassa olevan rajaturvallisuuspolitiikan mukaista.

(18) On tarpeen määritellä ne jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on valtuudet syöttää, muuttaa, poistaa, katsoa tai hakea tietoja RTP:n erityistarkoituksia varten tämän asetuksen mukaisesti ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen viranomaisten tehtävien suorittamiseksi.

(19) Keskusrekisteriin tallennettujen RTP-tietojen käsittely olisi suhteutettava tavoitteisiin, jotka ovat toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamisen kannalta tarpeellisia. RTP:tä käyttäessään toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että kunnioitetaan niiden henkilöiden ihmisarvoa ja koskemattomuutta, joiden tietoja pyydetään, ja ettei heitä syrjitä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

(20) Käytettävissä olisi oltava varautumissuunnitelmat, ja niiden olisi oltava matkustajien, lentoyhtiöiden/liikenteenharjoittajien ja kaikkien rajanylityspaikalla työskentelevien viranomaisten tiedossa. Jos rekisteröity matkustaja ei esimerkiksi jostakin syystä pysty käyttämään automaattista rajatarkastusjärjestelmää ja hänet siksi ohjataan manuaaliseen rajatarkastukseen, olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että siitä seuraavissa menettelyissä kunnioitetaan kaikilta osin perusoikeuksia.

(21) Keskusrekisteriin tallennettuja henkilötietoja (biometriset tiedot ja aakkosnumeeriset tiedot) olisi säilytettävä vain niin kauan kuin se on tarpeen RTP:n käyttötarkoituksia varten. On asianmukaista säilyttää tiedot enintään viiden vuoden ajan, jotta myöhempien RTP-hakemusten arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös aiempien hakemusten aakkosnumeeriset tiedot, ja myös ottaen huomioon rekisteriin (59 kuukaudeksi) tallennettujen sormenjälkien uudelleenkäyttö. Lyhyempi ajanjakso ei olisi riittävä näitä tarkoituksia varten. Tiedot olisi poistettava viiden vuoden jälkeen, ellei ole perusteita poistaa niitä jo aiemmin. Enimmillään RTP:hen pääsy voisi olla voimassa viisi vuotta.

(22) Mahdollisten myöhempien hakemusten käsittelyn helpottamiseksi sormenjäljet olisi voitava jäljentää niiden ensimmäisestä keskusrekisteriin tallentamisesta 59 kuukauden ajan. Tämän ajanjakson jälkeen sormenjäljet olisi otettava uudelleen.

(23) Hakemismenettelyn helpottamiseksi hakijan olisi voitava jättää RTP:hen pääsyä koskeva hakemus minkä tahansa jäsenvaltion konsulaattiin tai mihin tahansa ulkorajojen ylityspaikkaan. Minkä tahansa jäsenvaltion olisi voitava tutkia hakemus ja tehdä siitä päätös yhteisen hakemuslomakkeen ja yhteisten kelpoisuussääntöjen ja ‑kriteerien perusteella. Pääsääntöisesti olisi suoritettava haastattelu.

(24) Koska keskusrekisteriin kirjataan biometrisiä tietoja, hakijan henkilökohtaisen läsnäolon olisi – ainakin, kun on kyse ensimmäisestä hakemuksesta – oltava perusedellytys RTP:hen pääsyä koskevan pyynnön tutkimiselle ja sitä koskevien päätösten tekemiselle.

(25) Automaattisen rajatarkastusmenettelyn yhteydessä henkilöllisyys olisi todennettava ulkorajoilla keskusrekisteriin tallennettujen biometristen tietojen avulla. Todentamisen olisi oltava mahdollista ainoastaan esittämällä tunnisteväline ja sormenjäljet konkreettisesti samaan aikaan. Automaattisen ja manuaalisen rajatarkastusmenettelyn yhteydessä pääsyn todentaminen olisi tehtävä keskusrekisteriin tallennettujen aakkosnumeeristen tietojen avulla esittämällä tunnisteväline konkreettisesti rajalla. Henkilöllisyyden ja myönnetyn pääsyn todentamisen olisi tuotettava rajatarkastuksen suorittaville rajavartijoille ainoastaan tieto, onko tulos myönteinen vai kielteinen.

(26) Tätä asetusta olisi seurattava ja arvioitava asianmukaisin toimenpitein. Tämän asetuksen soveltamisen tuloksellinen seuranta edellyttää säännöllisin väliajoin suoritettavaa arviointia.

(27) Tilastotiedot ovat tärkeä apuväline rajatarkastusmenettelyjen seurannassa, ja niitä voidaan käyttää myös tehokkaana hallinnointivälineenä. Sen vuoksi tilastotietoja olisi kerättävä säännöllisesti yhtenäisessä muodossa.

(28) Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti toteuttamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[23]. Tiettyjä näkökohtia olisi kuitenkin tarkennettava henkilötietojen käsittelyn laillisuuden, tietojen käsittelyä koskevan vastuun, rekisteröityjen oikeuksien turvaamisen ja tietosuojan valvonnan osalta.

(29) Tunnistevälineestä ja rekisteristä muodostuvan järjestelmän operatiiviseen hallinnointiin liittyviin unionin toimielinten ja elinten toimiin sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[24]. Tiettyjä näkökohtia olisi kuitenkin tarkennettava henkilötietojen käsittelyn laillisuuden, tietojen käsittelyä koskevan vastuun ja tietosuojan valvonnan osalta.

(30) Direktiivin 95/46/EY 28 artiklalla perustettujen valvontaviranomaisten olisi valvottava jäsenvaltioiden suorittaman henkilötietojen käsittelyn laillisuutta, kun taas asetuksella (EY) N:o 45/2001 perustetun Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava tällaisten henkilötietojen käsittelyyn liittyvää unionin toimielinten ja elinten toimintaa, ottaen huomioon unionin toimielimillä ja elimillä olevat vähäiset itse tietoja koskevat tehtävät.

(31) Euroopan tietosuojavaltuutetun ja valvontaviranomaisten olisi tehtävä aktiivista yhteistyötä keskenään RTP:n koordinoidun valvonnan varmistamiseksi.

(32) Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön.

(33) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[25] mukaisesti.

(34) Jotta liitteisiin voidaan hyväksyä teknisiä muutoksia, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla hyväksytään liitteisiin tehtäviä teknisiä muutoksia 58 artiklan nojalla. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(35) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti henkilötietojen suojaa (8 artikla) ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (51 artikla), ja sitä on sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(36) Koska yhteisen RTP:n perustamista ja yhteisten velvoitteiden, edellytysten ja menettelyjen laatimista rekisteröityjä matkustajia koskevien tietojen säilyttämistä varten ei voida riittävällä tavalla saavuttaa yksistään jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(37) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan (N:o 22) 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(38) Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY[26] mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(39) Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY mukaisesti[27]. Irlanti ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(40) Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[28] ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY[29] 1 artiklan A alakohdassa tarkoitettuun alaan.

(41) Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[30] ja jotka kuuluvat 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY[31] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(42) Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen [32], ja jotka kuuluvat 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU[33] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(43) Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(44) Tämä asetus on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(45) Koska Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavat jäsenvaltiot ovat kohdistaneet rekisteröityihin matkustajiin kaikki tarvittavat valvontatoimenpiteet ja suorittaneet ennakkotarkastuksen eivätkä rekisteröidyt matkustajat näin aiheuta vaaraa Bulgarialle, Romanialle ja Kyprokselle, viimeksi mainitut jäsenvaltiot voivat yksipuolisesti tunnustaa rekisteröityjen matkustajien kuulumisen RTP:hen ja helpottaa näiden rajatarkastuksia ulkorajoillaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan (RTP) pääsyä koskevat edellytykset ja menettelyt sekä määritellään tarkoitus, toiminnot ja tehtävät tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvalle järjestelmälle, johon tiedot rekisteröidyistä matkustajista tallennetaan.

2 artikla

RTP:n rakenne

1. RTP perustuu rekisteröityjä matkustajia koskevien tietojen tallentamiseen tarkoitettuun järjestelmään, joka muodostuu toisaalta yksittäisten matkustajien hallussa olevista tunnistevälineistä ja toisaalta keskusrekisteristä, johon RTP-tietojen fyysinen tallentaminen on keskitetty, ja joita yhdessä kutsutaan ’tunnistevälineistä ja keskusrekisteristä muodostuvaksi järjestelmäksi’.

2. Tunnistevälineistä ja keskusrekisteristä muodostuvan järjestelmän tekninen rakenne määritetään tarkemmin 21 artiklassa.

3. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston, jäljempänä ’tietotekniikkavirasto’, tehtäväksi annetaan keskusrekisterin, kussakin jäsenvaltiossa olevan yhdenmukaisen rajapinnan, verkkoliityntäpisteiden sekä keskusrekisterin ja verkkoliityntäpisteiden välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi. Tietotekniikkaviraston tehtävänä on myös tunnistevälinettä koskevien teknisten eritelmien määritteleminen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)      ’rekisteröityjen matkustajien ohjelmalla’ (RTP) ohjelmaa, joka antaa kolmansien maiden kansalaisille, joille on tehty ennakkotutkinta ja myönnetty pääsy RTP:hen, mahdollisuuden hyötyä helpotetuista rajatarkastuksista unionin ulkorajoilla;

2)      ’rekisteröidyllä matkustajalla’ kolmannen maan kansalaista, jolle on tämän asetuksen mukaisesti myönnetty pääsy RTP:hen;

3)      ’tietotekniikkavirastolla’ asetuksella (EU) N:o 1077/2011 perustettua vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavaa eurooppalaista virastoa;

4)      ’keskusrekisterillä’ keskitettyä RTP-tietojen fyysistä tallennuspaikkaa;

5)      ’tunnistevälineellä’ välinettä, johon rekisteröidylle matkustajalle annettu yksilöivä tunniste on tallennettu. Yksilöivä tunniste yhdistää matkustajan tietoihin, joita hänestä on syötetty keskusrekisteriin;

6)      ’operatiivisella hallinnoinnilla’ kaikkia tehtäviä, jotka ovat tarpeen laajojen tietojärjestelmien pitämiseksi toiminnassa, näiden tietojärjestelmien käyttämää tiedonsiirtoinfrastruktuuria koskeva vastuu mukaan lukien;

7)      ’kehittämisellä’ kaikkia tehtäviä, jotka ovat tarpeen laajan tietojärjestelmän luomiseksi, sen käyttämä tiedonsiirtoinfrastruktuuri mukaan lukien;

8)      ’toimivaltaisilla viranomaisilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008[34] 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja viisumi- ja rajaviranomaisia ja viranomaisia, jotka on kansallisen lainsäädännön mukaisesti nimitetty suorittamaan henkilötarkastuksia ulkorajojen ylityspaikoilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006[35] mukaisesti;

9)      ’kolmannen maan kansalaisella’ tai ’kolmannesta maasta tulevalla matkustajalla’ henkilöä, joka ei ole perussopimuksen 20 artiklassa tarkoitettu unionin kansalainen eikä kolmannen maan kansalainen, jolla on yhtäältä unionin ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kyseisten kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten perusteella unionin kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen;

10)    ’hakemuslomakkeella’ liitteessä I esitettyä, RTP:hen pääsyä koskevaa yhdenmukaista hakemuslomaketta;

11)    ’biometrisillä tiedoilla’ sormenjälkiä;

12)    ’matkustusasiakirjalla’ passia tai muuta vastaavaa asiakirjaa, joka antaa haltijalle oikeuden ylittää ulkorajat ja johon viisumi voidaan kiinnittää;

13)    ’todentamisella’ menettelyä, jossa tietoja vertaillaan toisiinsa väitetyn henkilöllisyyden selvittämiseksi (yksi yhteen -haku);

14)    ’aakkosnumeerisilla tiedoilla’ kirjainten, lukujen, erikoismerkkien ja välimerkkien avulla esitettyjä tietoja;

15)    ’kansallisella järjestelmällä’ laitteistoja, ohjelmistoja ja kansallista tiedonsiirtoinfrastruktuuria, jolla 23 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen toimivaltaisten viranomaisten peruskäyttäjälaitteet kytketään verkkoliityntäpisteisiin kussakin jäsenvaltiossa;

16)    ’tunnistevälineistä ja keskusrekisteristä muodostuvalla järjestelmällä’ rekisteröityjä matkustajia koskevien tietojen säilyttämiseen tarkoitettua järjestelmää, joka muodostuu keskusrekisteristä ja tunnistevälineestä;

17)    ’vastuussa olevalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka on syöttänyt tiedot keskusrekisteriin;

18)    ’yhteisellä viisumikeskuksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009[36] 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua keskusta;

19)    ’valvontaviranomaisella’ direktiivin 95/46/EY 28 artiklan nojalla perustettua valvontaviranomaista.

II luku

RTP:hen pääsyä koskevan hakemuksen jättämiseen liittyvät menettelyt ja edellytykset

4 artikla

Viranomaiset ja jäsenvaltiot, joilla on toimivalta tutkia RTP:hen pääsyä koskevat hakemukset ja tehdä niistä päätökset

RTP:hen pääsyä koskevan hakemuksen tutkimista ja sitä koskevan päätöksen tekemistä varten toimivaltaisia viranomaisia ovat minkä tahansa jäsenvaltion viisumi- ja rajaviranomaisten asianmukaisesti valtuutetut työntekijät.

5 artikla

Hakemuksen jättäminen

1. Kolmannen maan kansalainen voi jättää RTP:hen pääsyä koskevan hakemuksen minkä tahansa jäsenvaltion konsulaattiin, mihin tahansa yhteiseen viisumikeskukseen tai mihin tahansa ulkorajojen ylityspaikkaan. Sähköinen hakemuslomake voidaan hyväksyä, jos sellainen on käytettävissä.

2. Hakijoita voidaan vaatia varaamaan tapaamisaika hakemuksen jättämistä varten. Tapaaminen on yleensä järjestettävä kahden viikon kuluessa sen pyytämisestä.

3. Kun hakija hakee ensimmäisen kerran pääsyä RTP:hen, hänen on oltava henkilökohtaisesti läsnä, jotta häneltä voidaan ottaa sormenjäljet, häntä voidaan haastatella ja hänen matkustusasiakirjansa voidaan tarkastaa.

4. Jos hakija tekee sähköisen hakemuksen tai kuuluu 5 kohdan soveltamisalaan, biometriset tiedot kerätään, matkustusasiakirja tarkastetaan ja suoritetaan tarvittaessa haastattelu siinä yhteydessä, kun hakemusta koskeva päätös tehdään ja tunnisteväline annetaan.

5. Toimivaltaiset viranomaiset voivat poiketa 3 kohdan vaatimuksesta, jos hakijalla on oleskelulupa tai oleskelukortti tai jos hakijan luotettavuus ja rehellisyys on tunnettu, rajoittamatta kuitenkaan 8 artiklan soveltamista.

6. Hakemusta jättäessään hakijan on

a)      oltava vähintään 12-vuotias;

b)      esitettävä 6 artiklassa tarkoitettu hakemuslomake;

c)      esitettävä 7 artiklassa tarkoitettu matkustusasiakirja;

d)      sallittava 8 artiklassa tarkoitettu sormenjälkiensä ottaminen;

e)      toimitettava 9 artiklassa ja liitteessä II tarkoitetut todistusasiakirjat, jos niitä vaaditaan;

f)       maksettava 10 artiklassa tarkoitettu maksu.

7. Hakija voi peruuttaa hakemuksensa milloin tahansa ennen kuin hakemuksesta on tehty päätös.

6 artikla

Hakemuslomake

8. Jokaisen hakijan on jätettävä hakemuslomake täytettynä ja allekirjoitettuna. Alaikäisten on toimitettava pysyvän huoltajan tai laillisen holhoojan allekirjoittama hakemuslomake.

9. Jäsenvaltioiden on pidettävä hakemuslomake laajasti ja helposti saatavilla, ja se on toimitettava maksutta hakijoille.

10. Hakemuslomakkeen on oltava saatavilla ainakin seuraavilla kielillä: kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, sen kolmannen maan tai niiden kolmansien maiden virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, joissa hakemuksen voi jättää, ja mahdollisten naapureina olevien kolmansien maiden virallisella kielellä tai virallisilla kielillä.

11. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava hakijoille, millä kielellä tai kielillä hakemuslomake voidaan täyttää.

7 artikla

Matkustusasiakirja

Hakijan on esitettävä viimeisten viiden vuoden aikana myönnetty koneluettava matkustusasiakirja tai sähköinen koneluettava matkustusasiakirja, joka on voimassa vähintään sen ajan, joksi pääsyä RTP:hen on pyydetty. Matkustusasiakirjassa on oltava kiinnitettynä vaadittu viisumi tai sen yhteydessä on esitettävä vaadittu koneluettava oleskelulupa tai oleskelukortti. Jos hakijalta vaaditaan viisumi, hän voi vaihtoehtoisesti hakea viisumia samaan aikaan kuin hän hakee pääsyä RTP:hen.

8 artikla

Biometriset tiedot

12. Jos hakija ei ole aiemmin hakenut pääsyä RTP:hen, jäsenvaltioiden on kerättävä biometrisiä tietoja ottamalla hakijalta digitaalisesti neljä sormenjälkeä alas painetuista sormista siten, että menettelyssä noudatetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien yleissopimuksessa annettuja suojalausekkeita.

13. Jos sormenjälkiä ei ole mahdollista ottaa neljästä sormesta, on otettava sormenjäljet mahdollisimman monesta sormesta. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaiset menettelyt hakijan ihmisarvoisen kohtelun varmistamiseksi tapauksissa, joissa sormenjälkien ottamisessa on vaikeuksia.

14. Jos hakijalta aiempaa hakemusta varten otetut sormenjäljet on syötetty ensimmäisen kerran keskusrekisteriin vähemmän kuin 59 kuukautta ennen uuden hakemuksen päivämäärää, ne voidaan jäljentää seuraavaan hakemukseen.

Jos kuitenkin voidaan perustellusti epäillä hakijan henkilöllisyyttä tai ei voida välittömästi vahvistaa, että sormenjäljet on otettu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna aikana, toimivaltaisten viranomaisten on otettava hakijalta sormenjäljet.

15. Komissio päättää 37 artiklan mukaisesti eritelmistä, jotka koskevat sormenjälkien resoluutiota ja käyttöä biometriseen todentamiseen RTP:ssä.

16. Toimivaltaisten viranomaisten pätevän ja asianmukaisesti valtuutetun henkilökunnan on otettava sormenjäljet.

17. Sormenjälkiä ei saa yhdistää aakkosnumeerisiin tietoihin, ja ne on syötettävä keskusrekisterissä eri osiin.

9 artikla

Hakemuksen liitteet

18. RTP:hen pääsyä hakiessaan hakijan on esitettävä

a)      matkojen tarkoituksiin liittyvät selvitykset;

b)      todisteet siitä, että hänellä on toimentuloon riittävät varat suhteessa matka- ja majoituskuluihin seuraavien kahden matkan osalta;

c)      asiakirjat, joista käy ilmi ammatillinen tai perhesyy, kuten että kyseessä on esimerkiksi liiketoiminnan harjoittaja, jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten kanssa säännöllisiä virallisia yhteyksiä ylläpitävä virkamies, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustaja, henkilö, joka matkustaa osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin tai konferensseihin, henkilö, joka osallistuu taloudelliseen toimintaan, unionin kansalaisen perheenjäsen tai jäsenvaltion alueella laillisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen perheenjäsen.

19. Jos hakija on unionin kansalaisen perheenjäsen, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, hakijan on esitettävä ainoastaan jäsenvaltion myöntämä oleskelukortti, jos sellainen vaaditaan, ja todisteet henkilöllisyydestään, kansalaisuudestaan ja perhesiteestään unionin kansalaiseen, johon sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY.

20. Jos kolmannen maan kansalainen jättää toistuvaisviisumia koskevan hakemuksen ja RTP:hen pääsyä koskevan hakemuksen samaan aikaan ja samassa paikassa, häneltä vaaditaan ainoastaan yhdet hakemusten liitteet.

21. Jos toistuvaisviisumin haltija jättää RTP:hen pääsyä koskevan hakemuksen samassa paikassa, jossa toistuvaisviisumi on myönnetty, mutta ei tee sitä samaan aikaan, toistuvaisviisumihakemusta varten toimitettuja hakemuksen liitteitä voidaan käyttää arvioitaessa RTP-hakemusta. Jos on vähänkään epäilyksiä siitä, ovatko aikaisemmin toimitetut hakemuksen liitteet ajan tasalla, jäsenvaltio voi pyytää uusia liitteitä kymmenen työpäivän kuluessa.

Esimerkkiluettelo hakemuksen liitteistä, joita toimivaltaiset viranomaiset voivat hakijalta vaatia, on liitteessä II.

22. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijat esittävät ylläpitositoumusta ja/tai yksityistä majoitussitoumusta koskevan selvityksen täyttämällä kyseisen jäsenvaltion laatiman lomakkeen. Tällaista selvitystä voidaan pyytää enintään seuraavien kahden matkan osalta. Kyseisessä lomakkeessa on ilmoitettava erityisesti

a)      ylläpito- ja/tai majoitussitoumuksen voimassaoloaika;

b)      onko se tarkoitettu ylläpito- ja/tai majoitussitoumusta varten;

c)      toimiiko isäntänä yksityishenkilö, yritys vai organisaatio;

d)      isäntänä toimivan henkilöllisyys ja yhteystiedot;

e)      kutsuttu hakija tai kutsutut hakijat;

f)       majoituspaikan osoite;

g)      mahdolliset perhesiteet isäntänä toimivaan.

Lomake on laadittava jäsenvaltion virallisen kielen tai virallisten kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä. Lomakkeessa on annettava sen allekirjoittavalle henkilölle 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot. Lomakkeen malli on annettava tiedoksi komissiolle.

23. Toimivaltaiset viranomaiset voivat poiketa yhdestä tai useammasta 1 kohdan vaatimuksesta, jos hakijalla on oleskelulupa tai jos hakijan luotettavuus ja rehellisyys on niiden tiedossa.

10 artikla

Maksu

24. Hakijoiden on suoritettava maksu liitteen III mukaisesti.

25. Maksun suuruus tarkistetaan säännöllisesti hallinnollisten kulujen huomioon ottamiseksi. Siirretään komissiolle valta antaa 59 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä maksun muuttamisesta.

26. Maksu on perittävä joko euroina tai sen kolmannen maan kansallisena valuuttana tai siinä kolmannessa maassa yleensä käytettävänä valuuttana, jossa hakemus jätetään, eikä sitä palauteta, riippumatta hakemuksen tuloksesta tai peruuttamisesta.

27. Kun maksu peritään muuna valuuttana kuin euroina, maksun määrä on määritettävä ja tarkistettava säännöllisesti soveltamalla Euroopan keskuspankin vahvistamaa euron valuuttaviitekurssia. Perittävä määrä voidaan pyöristää ylöspäin.

28. Hakijalle on annettava tulostettu tai sähköinen kuitti suoritetusta maksusta.

III LUKU

Hakemusten tutkiminen ja niistä päättäminen

11 artikla

Tutkittavaksi ottaminen

29. Toimivaltaisten viranomaisten on tarkistettava, että

– hakija on vähintään 12-vuotias;

– hakemus sisältää 5 artiklan 6 kohdan b, c ja e alakohdassa tarkoitetut asiakirjat,

– hakijan biometriset tiedot on kerätty;

– maksu on peritty.

30. Kun toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, että 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, hakemus on otettava tutkittavaksi ja toimivaltaisten viranomaisten on

– noudatettava 24 artiklassa kuvattuja menettelyjä;

– tutkittava hakemus tarkemmin.

31. Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty, hakemusta ei oteta tutkittavaksi eivätkä toimivaltaiset viranomaiset tutki sitä vaan niiden on viipymättä

– palautettava hakemuslomake ja kaikki hakijan toimittamat asiakirjat;

– hävitettävä kerätyt biometriset tiedot.

12 artikla

Hakemuksen tutkiminen

32. Ainoastaan 4 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset voivat tutkia hakemukset ja tarvittaessa haastatella hakijoita.

33. Hakemusta tutkittaessa toimivaltaisen viranomaisten on tarkistettava

a)      että hakija täyttää asetuksen (EY) N:o 562/2006 5 artiklan 1 kohdassa säädetyt maahantulon edellytykset;

b)      että hakijan esittämä matkustusasiakirja ja mahdollinen viisumi, oleskelulupa tai oleskelukortti ovat voimassa eivätkä ole virheellisiä, vääriä tai väärennettyjä;

c)      että hakija todistaa tarpeen tai perustelee aikomuksensa matkustaa usein ja/tai säännöllisesti;

d)      että hakija ei ole aikaisemmin ylittänyt jäsenvaltioiden alueella oleskelun laillista enimmäisaikaa ja että hän todistaa luotettavuutensa ja rehellisyytensä ja erityisesti vilpittömän aikomuksensa poistua jäsenvaltioiden alueelta oikeaan aikaan;

e)      hakijan esittämät tiedot suunniteltujen oleskelujen tarkoituksesta ja olosuhteista;

f)       että hakija todistaa rahatilanteensa alkuperämaassa tai asuinmaassa ja että hakijalla on riittävät varat oleskelukustannusten kattamiseen, kun otetaan huomioon sekä suunniteltujen oleskelujen kestot että alkuperä- tai asuinmaahan paluu tai että hän kykenee hankkimaan laillisesti nämä varat;

g)      että hakijasta ei ole kuulutusta Schengenin tietojärjestelmässä (SIS);

h)      että hakijan ei katsota voivan vaarantaa minkään jäsenvaltion yleistä järjestystä, sisäistä turvallisuutta, kansanterveyttä eikä kansainvälisiä suhteita eikä häntä etenkään ole jäsenvaltioiden kansallisissa tietokannoissa samoin perustein määrätty maahantulokieltoon;

i)       onko hakijalle aiemmin myönnetty pääsy RTP:hen, onko pääsyä jatkettu tai onko se evätty tai peruutettu.

Tarkistettaessa, että hakija täyttää asetuksen (EY) N:o 562/2006 5 artiklan 1 kohdassa säädetyt maahantulon edellytykset erityistä huomiota on kiinnitettävä sen arvioimiseen, aiheutuuko hakijasta laittoman maahanmuuton riski tai vaara jäsenvaltioiden turvallisuudelle ja aikooko hakija poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen laillisen oleskeluajan päättymistä.

34. Toimeentuloon tarvittavat varat arvioidaan suunnitellun oleskelun tai suunniteltujen oleskelujen keston ja tarkoituksen mukaan jäsenvaltioiden Schengenin rajasäännöstön 34 artiklan mukaisesti asettamien ohjeellisten määrien perusteella soveltamalla asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden edullisessa majoituksessa tapahtuvan ylläpidon keskihintoja. Ylläpito- ja/tai majoitussitoumusta koskeva selvitys voi myös olla osoituksena toimeentuloon tarvittavien varojen olemassaolosta.

35. Hakemuksen tutkinta perustuu erityisesti esitettyjen asiakirjojen aitouteen ja luotettavuuteen sekä hakijan antamien ilmoitusten totuudenmukaisuuteen ja luotettavuuteen. Jos hakemuksen tutkimisesta vastaavalla jäsenvaltiolla on vähänkään hakijaan, hänen ilmoituksiinsa tai hakemuksen liitteisiin liittyviä epäilyksiä, se voi kuulla muita jäsenvaltioita ennen kuin hakemuksesta tehdään päätös.

36. Toimivaltaiset viranomaiset voivat hakemusta tutkiessaan perustelluissa tapauksissa pyytää lisäasiakirjoja, joista säädetään 9 artiklassa.

37. Aiempi RTP:hen pääsyn epääminen ei johda automaattisesti uuden hakemuksen epäämiseen. Uutta hakemusta on arvioitava kaikkien käytettävissä olevien tietojen perusteella.

38. Unionin kansalaisten perheenjäsenten jättämiä hakemuksia tutkittaessa on käytettävä samoja kriteerejä kuin tutkittaessa unionin kansalaisten perheenjäsenten jättämiä viisumihakemuksia.

13 artikla

Hakemusta koskeva päätös

39. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä 11 artiklan nojalla tutkittavaksi otetusta hakemuksesta päätös 25 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä.

40. Ellei ole todettu, että hakemusta ei oteta käsiteltäväksi, tai ellei hakija ole peruuttanut hakemusta, on tehtävä päätös

a)      RTP:hen pääsyn myöntämisestä 14 artiklan mukaisesti tai

b)      RTP:hen pääsyn epäämisestä 15 artiklan mukaisesti.

IV LUKU

RTP:hen pääsyn myöntäminen, jatkaminen, epääminen ja peruuttaminen

14 artikla

RTP:hen pääsyn myöntäminen ja jatkaminen

41. RTP:hen pääsy on myönnettävä aluksi yhdeksi vuodeksi. Niiden matkustajien pääsyä, jotka ovat noudattaneet Schengen-alueen ulkorajojen ylittämistä ja Schengen-alueella oleskelua koskevia sääntöjä ja määräyksiä, voidaan pyynnöstä jatkaa kaksi kertaa kahdella vuodella tekemättä uutta hakemusta. Pääsyä ei voida myöntää pidemmäksi ajaksi kuin matkustusasiakirja tai matkustusasiakirjat ja mahdollinen viisumi, oleskelulupa tai oleskelukortti ovat voimassa, ja pääsy on myönnettävä 12 artiklan mukaisesti suoritetun tutkimisen perusteella.

42. Henkilöille, joilla on tai joille myönnetään toistuvaisviisumi tai joilla on vähintään vuoden voimassa oleva D-viisumi taikka oleskelulupa, ja unionin kansalaisten perheenjäsenille on myönnettävä pääsy RTP:hen ilman menettelyjä koskevia lisävaatimuksia, jos he täyttävät tässä asetuksessa säädetyt aineelliset vaatimukset.

43. Kun päätös RTP:hen pääsyn myöntämisestä on tehty, keskusrekisteriin on syötettävä 26 artiklassa säädetyt tiedot.

44. Kun päätös RTP:hen pääsyn myöntämisestä on tehty, tunnistevälineeseen on syötettävä 27 artiklassa säädetyt tiedot.

45. Kun päätös RTP:hen pääsyn jatkamisesta on tehty, keskusrekisteriin on syötettävä 30 artiklassa tarkoitetut tiedot.

15 artikla

RTP:hen pääsyn epääminen

46. RTP:hen pääsy on evättävä, jos

a)      hakija esittää matkustusasiakirjan, joka ei ole voimassa tai on virheellinen, väärä tai väärennetty;

b)      hakijalla ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa, oleskelukorttia tai viisumia, jos sitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001[37] nojalla vaaditaan, eikä hän täytä niiden myöntämisvaatimuksia;

c)      hakija ei osoita tarvetta tai perustele aikomustaan matkustaa usein ja/tai säännöllisesti;

d)      hakija on aikaisemmin ylittänyt jäsenvaltioiden alueella oleskelun laillisen enimmäisajan, eikä hän todista luotettavuuttaan ja rehellisyyttään eikä varsinkaan vilpitöntä aikomustaan poistua jäsenvaltioiden alueelta oikeaan aikaan;

e)      hakija ei perustele suunniteltujen oleskelujen tarkoitusta tai olosuhteita;

f)       hakija ei todista rahatilannettaan alkuperämaassaan tai asuinmaassaan, eikä hakijalla ole riittäviä varoja oleskelukustannusten kattamiseen, kun otetaan huomioon sekä suunniteltujen oleskelujen kestot että alkuperä- tai asuinmaahan paluu, eikä hän kykene hankkimaan laillisesti näitä varoja;

g)      hakijasta on kuulutus SIS-järjestelmässä;

h)      hakijan katsotaan voivan vaarantaa jonkin jäsenvaltion yleisen järjestyksen, sisäisen turvallisuuden, kansanterveyden tai kansainväliset suhteet, ja erityisesti jos hänet on jäsenvaltioiden kansallisissa tietokannoissa samoin perustein määrätty maahantulokieltoon;

tai

i)       jos on perustellut syyt epäillä hakijan esittämien liiteasiakirjojen aitoutta tai niiden sisällön todenmukaisuutta taikka hakijan esittämien ilmoitusten luotettavuutta.

47. Epäämispäätös ja sen perusteena olevat syyt on ilmoitettava hakijalle liitteessä IV olevalla vakiolomakkeella.

48. Hakijalla, jonka pääsy RTP:hen on evätty, on tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden[38] perusteella oikeus hakea muutosta epäämispäätökseen mahdollisten virheiden riitauttamisen ja oikaisemisen osalta sen jäsenvaltion prosessioikeudellisen lainsäädännön mukaan, jossa hakemuksesta on tehty lopullinen päätös, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta hakea muutosta tuomioistuimissa. Muutosta on haettava siltä jäsenvaltiolta, joka on tehnyt hakemusta koskevan päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä liitteen IV mukaisesti.

49. Jos RTP:hen pääsyä koskeva hakemus evätään, keskusrekisteriin on lisättävä 28 artiklassa tarkoitetut tiedot.

16 artikla

Peruuttaminen

50. Pääsy RTP:hen on peruutettava

a)      jos käy ilmi, että RTP:hen pääsyn myöntämistä koskevat edellytykset eivät täyttyneet;

b)      jos käy ilmi, että RTP:hen pääsyn myöntämistä koskevat edellytykset eivät enää täyty;

c)      rekisteröidyn matkustajan pyynnöstä.

51. Minkä tahansa jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat 1 kohdan nojalla peruuttaa pääsyn milloin tahansa.

52. Jos muilla viranomaisilla kuin niillä, jotka ovat toimivaltaisia, on näyttöä, joka viittaa siihen, että pääsy RTP:hen olisi 1 kohdan nojalla peruutettava, niiden on viipymättä ilmoitettava asiasta toimivaltaisille viranomaisille.

53. RTP:hen pääsyn peruuttamispäätös ja sen perusteena olevat syyt on ilmoitettava rekisteröidylle matkustajalle liitteessä IV olevalla vakiolomakkeella.

54. Hakijalla, jonka pääsy RTP:hen on peruutettu, on tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden[39] perusteella oikeus hakea muutosta peruuttamispäätökseen mahdollisten virheiden riitauttamisen ja oikaisemisen osalta sen jäsenvaltion prosessioikeudellisen lainsäädännön mukaan, jossa hakemus on peruutettu, ellei pääsyä ole peruutettu rekisteröidyn matkustajan pyynnöstä 1 kohdan c alakohdan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta hakea muutosta tuomioistuimissa. Muutosta on haettava siltä jäsenvaltiolta, joka on tehnyt peruuttamista koskevan päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä liitteen IV mukaisesti.

55. Jos RTP:hen pääsy peruutetaan, keskusrekisteriin on lisättävä 29 artiklassa tarkoitetut tiedot.

56. Jos pääsyn peruuttamista on pyytänyt rekisteröity matkustaja, hänellä on oikeus pyytää, että hänen tietonsa poistetaan välittömästi. Jäsenvaltioiden on tiedotettava rekisteröidylle matkustajalle tästä oikeudesta.

V LUKU

Hallinnollisten asioiden hoito ja järjestäminen

17 artikla

Hallinnointi

57. Toimivaltaisten viranomaisten on arkistoitava hakemukset. Kussakin hakemuskansiossa on oltava hakemuslomake, jäljennökset siihen liittyvistä lisäselvityksistä, selvitys suoritetuista tarkistuksista ja myönnetyn RTP:hen pääsyn viitenumero, jotta henkilöstö voi tarvittaessa rekonstruoida hakemusta koskevan päätöksenteon taustan.

58. Yksittäisiä hakemuskansioita on säilytettävä niin kauan kuin pääsy RTP:hen on voimassa.

59. Jos RTP:hen pääsy evätään tai peruutetaan, hakemuskansiot on säilytettävä enintään kaksi vuotta. Aika alkaa siitä päivästä, jona toimivaltainen viranomainen tekee pääsyn epäämistä tai peruuttamista koskevan päätöksen. Hakijoiden peruuttamat hakemukset on poistettava viipymättä. Jäsenvaltiot voivat säilyttää hakemuskansioita liitteineen sähköisessä muodossa.

18 artikla

Hakemusten tutkimista, tunnistevälineiden antamista, valvontaa ja tilastointia varten tarvittavat resurssit

60. Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava hakemusten jättämiseen ja tutkintaan sekä tunnistevälineiden antamiseen liittyvien menettelyjen järjestämisestä.

61. Jäsenvaltioiden on osoitettava hakemusten tutkintaan liittyviin tehtäviin riittävästi pätevää henkilöstöä, jotta voidaan varmistaa, että yleisölle tarjottujen palvelujen laatu on riittävä ja yhdenmukainen.

62. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava henkilöstölleen asianmukainen koulutus, ja niiden vastuulla on antaa henkilöstölle täydelliset, täsmälliset ja ajantasaiset tiedot asiaa koskevasta kansallisesta ja unionin lainsäädännöstä.

63. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että hakemusten tutkintaa ja tunnistevälineiden antamista valvotaan säännöllisesti asianmukaisella tavalla, ja toteutettava korjaavia toimenpiteitä, jos todetaan, että tämän asetuksen säännöksistä ja menettelyistä on poikettu.

64. Jäsenvaltioiden on laadittava RTP:tä koskevat vuosittaiset tilastot liitteessä V olevan taulukon mukaisesti. Tilastot on toimitettava tietotekniikkavirastolle kunkin vuoden 1 päivään maaliskuuta mennessä. Tietotekniikkavirasto julkaisee ne.

19 artikla

Henkilöstön käyttäytyminen

65. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että hakijat otetaan vastaan kohteliaasti.

66. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtäviään suorittaessaan kunnioitettava ihmisarvoa. Kaikkien toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen nähden.

67. Toimivaltaiset viranomaiset eivät tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä hakijoita tai rekisteröityjä matkustajia sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.

20 artikla

Yleisölle suunnattu tiedotus

Jäsenvaltioiden on annettava suurelle yleisölle kaikki RTP:hen pääsyn hakemisessa tarvittavat tiedot, erityisesti

a)      hakemiseen liittyvät kriteerit, edellytykset ja menettelyt;

b)      hakemusten tutkinnan määräajat;

c)      maksu;

d)      minne hakemukset voidaan toimittaa.

VI LUKU

Tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvan järjestelmän tekninen rakenne, tietoluokat ja toimivaltaisten viranomaisten suorittama tietojen syöttäminen

21 artikla

Tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvan järjestelmän tekninen rakenne

Tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvaan järjestelmään kuuluvat seuraavat:

a)      keskusrekisteri, joka sisältää päärekisterin ja vararekisterin, joka voi huolehtia kaikista päärekisterin toiminnoista, jos viimeksi mainittuun tulee vika;

b)      kussakin jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen rajapinta, joka perustuu yhteisiin teknisiin eritelmiin ja on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa;

c)      verkkoliityntäpisteet, jotka ovat osa yhdenmukaista rajapintaa ja kunkin jäsenvaltion 3 artiklan 15 kohdassa määritellyn kansallisen järjestelmän keskusrekisteriin yhdistäviä kansallisia liitäntäpisteitä;

d)      tiedonsiirtoinfrastruktuuri keskusrekisterin ja verkkoliityntäpisteiden välillä; ja

e)      yhteisiin teknisiin standardeihin perustuva tunnisteväline.

22 artikla

Tunnistevälineistä ja keskusrekisteristä muodostuvan järjestelmän tietoluokat

68. Keskusrekisteriin kirjataan ainoastaan seuraavat tietoluokat:

a)      25 artiklan 1–4 kohdassa, 26 artiklassa ja 28, 29 ja 30 artiklassa tarkoitetut aakkosnumeeriset tiedot hakijasta ja tieto pääsyn myöntämisestä, epäämisestä, peruuttamisesta tai jatkamisesta;

b)      25 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut biometriset tiedot.

Aakkosnumeeriset ja biometriset tiedot on tallennettava keskusrekisterissä eri osiin.

69. Tunnistevälineeseen on tallennettava ainoastaan 27 artiklassa tarkoitettu yksilöivä tunniste.

23 artikla

Tietojen syöttäminen, muuttaminen, poistaminen, katsominen ja hakeminen

70. Pääsy keskusrekisteriin ja tunnistevälineeseen syöttämään, muuttamaan, poistamaan, suoraan katsomaan tai hakemaan 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja tämän asetuksen mukaisesti on varattu ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle tässä asetuksessa säädettyjä käyttötarkoituksia varten. Näille viranomaisille on annettava pääsy ainoastaan siinä laajuudessa kuin käyttötarkoitusten mukaisten tehtävien suorittaminen edellyttää ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.

71. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy syöttämään, muuttamaan, poistamaan, katsomaan tai hakemaan keskusrekisteriin tai tunnistevälineeseen kirjattuja tietoja. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava tietotekniikkavirastolle viipymättä luettelo näistä viranomaisista, myös 52 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista, ja kaikista luetteloon tehtävistä muutoksista.

72. Tietotekniikkavirasto julkaisee kootun luettelon 2 kohdassa tarkoitetuista viranomaisista Euroopan unionin virallisessa lehdessä neljän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Jos luetteloon tehdään muutoksia, tietotekniikkavirasto julkaisee päivitetyn luettelon kerran vuodessa.

24 artikla

Hakemuksesta saatavien tietojen syöttämiseen liittyvät menettelyt

73. Jos hakemus otetaan 11 artiklan nojalla tutkittavaksi, toimivaltaisen viranomaisen on luotava siitä viipymättä hakemustiedosto syöttämällä 25 artiklassa tarkoitetut tiedot keskusrekisteriin, mikäli hakijan on annettava nämä tiedot.

74. Jos jotakin tietoa ei oikeudellisista syistä vaadita, kyseiseen kohtaan tai kohtiin merkitään ’ei sovelleta’.

25 artikla

RTP:hen pääsyä koskevan hakemuksen jättämisen yhteydessä syötettävät tiedot

Toimivaltaisen viranomaisen on syötettävä hakemustiedostoon seuraavat tiedot:

1)           yksilöivä hakemuksen numero;

2)           statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että RTP:hen pääsyä on haettu;

3)           viranomainen, jolle hakemus on jätetty, sen paikkakunta mukaan lukien;

4)           seuraavat hakemuslomakkeesta saadut tiedot:

a)      sukunimi; etunimi tai etunimet;

b)      sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet), syntymämaa, kansalaisuus tai kansalaisuudet ja sukupuoli;

c)      syntymäaika, syntymäpaikka;

d)      matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen laji ja numero, asiakirjan myöntänyt viranomainen ja myöntämispäivä sekä voimassaolon päättymispäivä;

e)      hakemuksen paikka ja päiväys;

f)       edellä olevan 9 artiklan 5 kohdan nojalla tiedot mahdollisesta henkilöstä, joka vastaa hakijan ylläpitokustannuksista oleskelun ajan, eli

i)        luonnollisesta henkilöstä hänen suku- ja etunimensä, osoitteensa ja puhelinnumeronsa;

ii)       yrityksestä tai muusta organisaatiosta sen nimi ja osoite sekä yrityksessä/organisaatiossa toimivan yhteyshenkilön suku- ja etunimi sekä puhelinnumero;

g)      matkojen päätarkoitukset;

h)      hakijan kotiosoite ja puhelinnumero;

i)       mahdollisen viisumitarran numero;

j)       mahdollisen oleskeluluvan tai oleskelukortin numero;

k)      nykyinen toimi ja työnantaja; opiskelijoiden osalta oppilaitoksen nimi;

l)       alaikäisten osalta hakijan huoltajan tai laillisen holhoojan sukunimi ja etunimi tai etunimet;

5)           sormenjäljet 8 artiklan mukaisesti.

26 artikla

Tiedot, jotka on lisättävä keskusrekisteriin myönnettäessä tai peruutettaessa pääsy RTP:hen

75. Kun on päätetty myöntää pääsy RTP:hen, pääsyn myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on lisättävä hakemustiedostoon seuraavat tiedot:

a)      statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että RTP:hen pääsy on myönnetty;

b)      viranomainen, joka on myöntänyt pääsyn, paikkakunta mukaan lukien;

c)      RTP:hen pääsyn myöntämispäätöksen paikka ja päiväys;

d)      pääsyn voimassaolon alkamis- ja päättymispäivä.

76. Jos hakija peruuttaa hakemuksen ennen kuin päätös pääsyn myöntämisestä RTP:hen on tehty, toimivaltaisen viranomaisen on merkittävä tieto hakemuksen tutkimisen päättämisestä tästä syystä ja päättämisen päivämäärä sekä poistettava tiedot hakemustiedostosta.

27 artikla

Tiedot, jotka on syötettävä tunnistevälineeseen myönnettäessä pääsy RTP:hen

77. Kun pääsy RTP:hen on päätetty myöntää, pääsyn myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on syötettävä tunnistevälineeseen yksilöivä tunnistenumero. Yksilöivän tunnistenumeron on oltava sama kuin hakemuksen numero.

78. Tunnisteväline on annettava hakijalle.

28 artikla

Tiedot, jotka on lisättävä keskusrekisteriin evättäessä pääsy RTP:hen

79. Kun pääsy RTP:hen on päätetty evätä, pääsyn evänneen toimivaltaisen viranomaisen on lisättävä hakemustiedostoon seuraavat tiedot:

a)      statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että RTP:hen pääsy on evätty;

b)      viranomainen, joka on evännyt pääsyn RTP:hen, paikkakunta mukaan lukien;

c)      RTP:hen pääsyn epäämispäätöksen paikka ja päiväys.

80. Hakemustiedostossa on ilmoitettava myös RTP:hen pääsyn epäämisen perusteet, jotka voivat olla yksi tai useampi 15 artiklan 1 kohdassa luetelluista syistä.

29 artikla

Tiedot, jotka on lisättävä keskusrekisteriin peruutettaessa pääsy RTP:hen

81. Kun pääsy RTP:hen on päätetty peruuttaa, päätöksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen on lisättävä hakemustiedostoon seuraavat tiedot:

a)      statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että RTP:hen pääsy on peruutettu;

b)      viranomainen, joka on peruuttanut pääsyn, paikkakunta mukaan lukien;

c)      RTP:hen pääsyn peruuttamispäätöksen paikka ja päiväys.

82. Hakemustiedostossa on ilmoitettava RTP:hen pääsyn peruuttamisen perusteet, jotka voivat olla yksi tai useampi 16 artiklan 1 kohdassa luetelluista syistä.

30 artikla

Tiedot, jotka on lisättävä keskusrekisteriin jatkettaessa pääsyä RTP:hen

Kun pääsyä RTP:hen on päätetty jatkaa, päätöksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen on lisättävä hakemustiedostoon seuraavat tiedot:

a)      statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että RTP:hen pääsyä on jatkettu;

b)      viranomainen, joka on jatkanut pääsyä, paikkakunta mukaan lukien;

c)      päätöksen paikka ja päiväys;

d)      jatketun voimassaoloajan alkamis- ja päättymispäivä.

VII LUKU

Tietojen käyttö

31 artikla

Tietojen käyttö hakemusten tutkinnassa, tunnistevälineen katoamis- ja varastamistapauksissa tai kun rekisteröityjen matkustajien rajanylitysten helpottamisessa esiintyy ongelmia

83. Toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä keskusrekisteriä hakemuksia tutkiessaan ja niitä koskevia päätöksiä tehdessään, RTP:hen pääsyn peruuttamista tai jatkamista koskevat päätökset mukaan lukien. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä keskusrekisteriä, jos tunnisteväline on kadonnut tai varastettu tai jos rekisteröityjen matkustajien rajanylityksen helpottamisessa esiintyy ongelmia.

84. Edellä 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä hakuja käyttäen yhtä tai useampaa seuraavista tiedoista:

a)      yksilöivä hakemuksen numero;

b)      edellä 25 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot;

c)      25 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitetut matkustusasiakirjaa koskevat tiedot;

d)      mahdollinen viisumitarran, oleskeluluvan tai oleskelukortin numero.

85. Jos yhden tai useamman 2 kohdassa luetellun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että hakijan tiedot on kirjattu keskusrekisteriin, toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy hakemustiedostoon mutta ei sen erilliseen osaan, joka sisältää biometrisiä tietoja.

86. Kun on kyse RTP:hen pääsyn jatkamisesta tai kun rekisteröityjen matkustajien rajanylitysten helpottamisessa esiintyy ongelmia, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä haku keskusrekisterin erilliseen osaan biometrisiä tietoja käyttäen ainoastaan, jos rekisteröity matkustaja esittää tunnistevälineen ja sormenjäljet samaan aikaan. Jos haku osoittaa, että rekisteröidyn matkustajan tiedot on kirjattu keskusrekisteriin, toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy hakemustiedostoon myös biometristen tietojen osalta.

87. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä haku keskusrekisterin erilliseen osaan pelkästään biometrisiä tietoja käyttäen ilman tunnistevälinettä ainoastaan hakemuksia tutkittaessa, RTP:hen pääsyn peruuttamisesta päätettäessä tai siinä tapauksessa, että tunnisteväline on kadonnut tai varastettu. Jos haku osoittaa, että hakijan tiedot on kirjattu keskusrekisteriin, toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy hakemustiedostoon myös biometristen tietojen osalta.

32 artikla

Tietojen käyttö ulkorajojen ylityspaikoilla rajatarkastuksia varten

88. Kun tarkoituksena on helpottaa rekisteröityjen matkustajien rajanylitystä todentamalla rekisteröidyn matkustajan henkilöllisyys ja tarkistamalla, onko tälle myönnetty pääsy RTP:hen ja/tai täyttyvätkö Schengenin rajasäännöstön mukaiset jäsenvaltioiden alueelle tuloa tai sieltä lähtöä koskevat edellytykset, toimivaltaiset viranomaiset saavat tehdä hakuja keskusrekisterissä yksilöivää tunnistenumeroa (tunnisteväline) ja matkustusasiakirjan numeroa käyttäen sen tarkistamiseksi, että pääsy RTP:hen on myönnetty, samalla, kun rekisteröidyn matkustajan henkilöllisyys todennetaan tarkistamalla rekisteröidyn matkustajan sormenjäljet.

89. Jos 1 kohdassa lueteltujen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että rekisteröidyn matkustajan tiedot on kirjattu keskusrekisteriin, toimivaltainen viranomainen saa tiedon, onko haun tulos myönteinen vai kielteinen.

90. Jos rajatarkastus suoritetaan manuaalisesti, rekisteröidyn matkustajan henkilöllisyyden todentaminen voidaan tehdä manuaalisesti tarkastamalla matkustusasiakirja silmämääräisesti, rajoittamatta kuitenkaan 1 kohdan soveltamista.

33 artikla

Tietojen käyttö kertomusten ja tilastojen laatimista varten

Toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttää seuraavia tietoja, mutta ainoastaan kertomusten ja tilastojen laatimista varten ja ilman, että yksittäiset hakijat voidaan tunnistaa:

1)      statusta koskevat tiedot;

2)      hakijan nykyinen kansalaisuus;

3)      hakemuksen päiväys ja paikka;

4)      RTP:hen pääsyä koskevan päätöksen tyyppi (tyypit) ja peruste (perusteet);

5)      matkustusasiakirjan (matkustusasiakirjojen) laji ja myöntäjämaa;

6)      toimivaltainen viranomainen, mukaan lukien paikkakunta, jossa päätös RTP:hen pääsyn myöntämisestä, epäämisestä, peruuttamisesta tai jatkamisesta on tehty, ja päätöksen päiväys;

7)      matkojen tarkoitukset;

8)      kadonneet tai varastetut tunnistevälineet.

VIII LUKU

Säilyttämisaika, tietojen muuttaminen ja kadonnut tai varastettu tunnisteväline

34 artikla

Tietojen säilyttämisaika

91. Kukin yksittäinen hakemustiedosto on säilytettävä keskusrekisterissä enintään viiden vuoden ajan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 16 artiklan 7 kohdassa, 26 artiklan 2 kohdassa ja 35 artiklassa tarkoitettuun tietojen poistamiseen tai 45 artiklassa tarkoitettuun tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamiseen.

Tämä ajanjakso alkaa

a)      myönnetyn tai jatketun RTP:hen pääsyn voimassaolon päättymispäivänä;

b)      päivänä, jona hakemustiedosto on perustettu keskusrekisteriin, jos hakemus on peruutettu;

c)      päivänä, jona toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen, jos pääsy RTP:hen on evätty tai peruutettu.

92. Kun 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso päättyy, keskusrekisterin on automaattisesti poistettava yksittäinen hakemustiedosto.

93. Rekisteröity matkustaja saa pitää tunnistevälineen.

35 artikla

Tietojen muuttaminen ja tietojen poistaminen ennen määräaikaa

94. Vain vastuussa olevalla jäsenvaltiolla on oikeus muuttaa keskusrekisteriin syöttämiään tietoja oikaisemalla tai poistamalla näitä tietoja.

95. Jos vastuussa oleva jäsenvaltio voi osoittaa, että keskusrekisterissä olevat tiedot ovat virheellisiä tai että tietoja on käsitelty keskusrekisterissä tämän asetuksen vastaisesti, sen on tarkistettava asianomaiset tiedot ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava ne viipymättä. Näin voidaan menetellä myös rekisteröidyn matkustajan pyynnöstä.

96. Jos jokin muu kuin vastuussa oleva jäsenvaltio voi osoittaa, että keskusrekisterissä olevat tiedot ovat virheellisiä tai että tietoja on käsitelty keskusrekisterissä tämän asetuksen vastaisesti, sen on viipymättä ilmoitettava vastuussa olevalle jäsenvaltiolle. Vastuussa olevan jäsenvaltion on tarkistettava asianomaiset tiedot ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava ne viipymättä.

97. Jos hakija on saanut jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden ennen 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä, sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jonka kansalaisuuden hakija on saanut, on viipymättä poistettava hakemustiedostot keskusrekisteristä.

98. Jos tuomioistuin tai valituslautakunta on kumonnut RTP:hen pääsyn epäämisen, RTP:hen pääsyn evänneen jäsenvaltion on poistettava 28 artiklassa tarkoitetut tiedot viipymättä sen jälkeen, kun RTP:hen pääsyn epäämisen kumoamista koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen on tutkittava uudelleen edellä mainitun tuomioistuimen tai valituslautakunnan päätöksen kohteena oleva yksittäinen hakemus ottaen huomioon tuomioistuimen tai valituslautakunnan lausunto.

36 artikla

Kadonnut tai varastettu tunnisteväline

99. Rekisteröidyn matkustajan on ilmoitettava tunnistevälineen myöntäneelle viranomaiselle tunnistevälineen katoamisesta tai varastamisesta.

100. Jos toimivaltaiset viranomaiset saavat ilmoituksen tunnistevälineen katoamisesta tai varkaudesta kolmannelta osapuolelta, toimivaltaisten viranomaisten on estettävä myönnetty pääsy RTP:hen ja ilmoitettava asiasta jäsenvaltiolle, joka on myöntänyt pääsyn. Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava rekisteröidylle matkustajalle tunnistevälineen katoamisesta tai varastamisesta puhelimitse, faksitse, kirjeenä tai sähköpostitse.

101. Jos ilmoituksen katoamisesta tai varkaudesta tekee rekisteröity matkustaja, vastuussa olevan jäsenvaltion on tarkistettava, onko RTP:hen myönnetty pääsy. Vastuussa olevan jäsenvaltion on rekisteröidyn matkustajan pyynnöstä annettava uusi tunnisteväline. Muussa tapauksessa myönnetty pääsy on estettävä.

102. Rekisteröidyn matkustajan on vastattava uuden tunnistevälineen kustannuksista.

IX LUKU

Kehittäminen, toiminta ja vastuualueet

37 artikla

Komission täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksyminen

103. Komissio hyväksyy seuraavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen keskusrekisterin, yhdenmukaisten rajapintojen ja tiedonsiirtoinfrastruktuurin kehittämisen ja teknisen toteuttamisen ja jatkokehittelyn kannalta, ja erityisesti

a)       edellä 8 artiklassa tarkoitetut eritelmät, jotka koskevat sormenjälkien resoluutiota ja käyttöä biometriseen todentamiseen RTP:ssä;

b)      järjestelmän fyysisen arkkitehtuurin suunnittelu sen tietoliikenneverkko mukaan lukien;

c)       edellä 24 artiklassa tarkoitettu tietojen syöttäminen;

d)      edellä 31, 32 ja 33 artiklassa tarkoitettu pääsy tietoihin;

e)       edellä 34 ja 35 artiklassa tarkoitettu tietojen säilyttäminen, muuttaminen, poistaminen ja poistaminen ennen määräaikaa;

f)       edellä 36 artiklassa tarkoitettu myönnetyn pääsyn estäminen, jos tunnisteväline on kadonnut tai varastettu;

g)       jäljempänä 45 artiklassa tarkoitettu kirjattujen tietojen säilyttäminen ja pääsy niihin;

h)       suorituskykyvaatimukset;

i)        toimintavaatimusten ja tunnistevälineen ulkoasun määritteleminen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 57 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

38 artikla

Kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi

104. Tietotekniikkavirasto vastaa päärekisterin, vararekisterin, yhdenmukaisten rajapintojen ja verkkoliityntäpisteiden sekä kansallisten järjestelmien ja verkkoliityntäpisteiden välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin kehittämisestä sekä tunnistevälineen teknisten eritelmien määrittelemisestä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tämä asetus on tullut voimaan ja komissio on hyväksynyt 37 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet. Tietotekniikkavirasto voi hyväksyä tunnistevälineen, keskusrekisterin, yhdenmukaisten rajapintojen ja tiedonsiirtoinfrastruktuurin tekniset eritelmät komission myönteisen lausunnon saatuaan.

Kehittäminen koostuu teknisten eritelmien laatimisesta ja täytäntöönpanosta, testauksesta ja hankkeen yleisestä koordinoinnista.

Tietotekniikkavirasto suorittaa keskusrekisterin kattavan testauksen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio ilmoittaa testin tuloksista Euroopan parlamentille.

105. Tietotekniikkavirasto vastaa päärekisterin, vararekisterin ja yhdenmukaisten rajapintojen operatiivisesta hallinnoinnista. Se varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että käytetään aina parasta saatavilla olevaa teknologiaa, siitä tehtävä kustannushyötyanalyysi huomioiden. Tietotekniikkavirasto vastaa myös keskusrekisterin ja verkkoliityntäpisteiden välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin operatiivisesta hallinnoinnista.

Keskusrekisterin operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät keskusrekisterin pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti sekä erityisesti järjestelmän ylläpito ja tarpeellinen tekninen kehittäminen, joilla varmistetaan, että järjestelmä toimii operationaalisesti tyydyttävällä laadullisella tasolla, erityisesti kun on kyse konsulaattien ja rajanylityspaikkojen keskusrekisteristä tekemään hakuun käytetystä ajasta, jonka olisi oltava mahdollisimman lyhyt.

106. Rajoittamatta Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista tietotekniikkavirasto soveltaa asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä kaikkiin RTP:n tietoja käsitteleviin henkilöstönsä jäseniin. Salassapitovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun kyseiset henkilöt jättävät virka- tai työsuhteensa tai kun heidän työtehtävänsä ovat muutoin päättyneet.

39 artikla

Kansalliset vastuualueet

107. Kukin jäsenvaltio on vastuussa

a)       kansallisen järjestelmänsä kehittämisestä, yhteydestä keskusrekisteriin ja tunnistevälineiden antamisesta;

b)      oman kansallisen järjestelmänsä organisoinnista, hallinnoinnista, toiminnasta ja ylläpidosta;

c)       hallinnoinnista ja järjestelyistä, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten pääsyä keskusrekisteriin tämän asetuksen mukaisesti, sekä henkilöstöä ja sen profiileja koskevan luettelon laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä.

108. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen viranomainen, joka myöntää toimivaltaisille viranomaisille pääsyn keskusrekisteriin ja liittää kyseisen kansallisen viranomaisen verkkoliityntäpisteeseen.

109. Kussakin jäsenvaltiossa on käytettävä tietojen käsittelyssä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä.

110. Ennen kuin niiden viranomaisten, joilla on pääsy- tai käyttöoikeus keskusrekisteriin, henkilöstölle annetaan valtuudet käsitellä keskusrekisteriin tallennettuja tietoja, sen on saatava asianmukaista koulutusta tietoturva- ja tietosuojasäännöistä.

111. Kansallisista järjestelmistä ja kansallisten rajapintojen hoitamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan unionin talousarviosta.

40 artikla

Vastuu tietojen käytöstä

112. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että tietoja käsitellään lainmukaisesti ja erityisesti että vain asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy keskusrekisteriin tallennettuihin tietoihin tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi. Vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava erityisesti, että

a)       tiedot kerätään lainmukaisesti;

b)      tiedot toimitetaan keskusrekisteriin lainmukaisesti;

c)       tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia silloin kun ne toimitetaan keskusrekisteriin.

113. Tietotekniikkavirasto varmistaa, että keskusrekisterin toiminta on tämän asetuksen ja sen 37 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaista. Erityisesti se

a)       toteuttaa tarvittavat toimenpiteet keskusrekisterin sekä sen ja verkkoliityntäpisteiden välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin turvallisuuden varmistamiseksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta kunkin jäsenvaltion vastuuseen;

b)      varmistaa, että vain asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy keskusrekisteriin tallennettuihin tietoihin tietotekniikkaviraston tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

114. Tietotekniikkavirasto ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 2 kohdan nojalla toteuttamistaan toimenpiteistä RTP:n toiminnan käynnistämiseksi.

41 artikla

Tietojen säilyttäminen kansallisissa tiedostoissa

115. Jäsenvaltio saa säilyttää kansallisissa tiedostoissaan aakkosnumeeriset tiedot, jotka kyseinen jäsenvaltio on syöttänyt keskusrekisteriin, RTP:n käyttötarkoitusten ja asiaan kuuluvien säännösten mukaisesti, tietosuojasäännökset mukaan lukien.

116. Tietoja ei saa säilyttää kansallisissa tiedostoissa pidempään kuin niitä säilytetään keskusrekisterissä.

117. Edellä olevan 1 kohdan vastaista tietojen käyttöä pidetään väärinkäyttönä kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

118. Tätä artiklaa ei saa tulkita siten, että se edellyttää keskusrekisterin teknistä mukauttamista. Jäsenvaltiot saavat säilyttää tietoja tämän artiklan mukaisesti ainoastaan omalla kustannuksellaan, omalla riskillään ja omien teknisten välineidensä avulla.

42 artikla

Tietojen välittäminen kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille

Tämän asetuksen nojalla keskusrekisterissä tai hakemusten tutkimisen yhteydessä käsiteltyjä tietoja ei saa missään olosuhteissa siirtää kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille eikä asettaa niiden saataville.

43 artikla

Tietoturva

119. Toimivaltaisen jäsenvaltion on varmistettava tietojen turvallisuus ennen niiden siirtämistä verkkoliityntäpisteeseen ja siirron aikana. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava keskusrekisteristä saamiensa tietojen turvallisuus.

120. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat kansallista järjestelmäänsä koskevat toimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelma, joiden avulla

a)      tiedot suojataan fyysisesti, muun muassa laatimalla varautumissuunnitelmia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi;

b)      estetään luvaton pääsy kansallisiin laitoksiin, joissa jäsenvaltio harjoittaa RTP:n tavoitteiden mukaista toimintaa (laitoksiin pääsyn valvonta);

c)      estetään tietojen siirtämisessä käytettävien välineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen (tietovälineiden valvonta);

d)      estetään tietojen luvaton syöttäminen ja tallennettujen henkilötietojen luvaton tarkastelu, muuttaminen tai poistaminen (tietojen säilyttämisen valvonta);

e)      estetään tietojen luvaton käsittely keskusrekisterissä ja käsiteltyjen tietojen luvaton muuttaminen tai poistaminen (tietojen käsittelyn valvonta);

f)       varmistetaan, että henkilöillä, joilla on keskusrekisterin käyttöoikeus, on pääsy ainoastaan tietoihin, joita heidän käyttöoikeutensa koskee, yksilöllisten ja yksilöivien käyttäjätunnusten avulla ja luottamuksellisia käyttömuotoja käyttäen (tietoihin pääsyn valvonta);

g)      varmistetaan, että kaikki viranomaiset, joilla on pääsy keskusrekisteriin, luovat henkilöille, joilla on valtuudet syöttää, muuttaa, poistaa, katsoa ja hakea tietoja, profiilit, joissa esitetään heidän tehtävänsä ja vastuualueensa, ja saattavat heidän käyttäjäprofiilinsa pyynnöstä viipymättä 52 artiklassa tarkoitettujen valvontaviranomaisten käyttöön (henkilöstöprofiilit);

h)      varmistetaan, että on mahdollista varmentaa ja määritellä, mille elimille henkilötietoja voidaan siirtää tiedonsiirtolaitteilla (tiedonsiirron valvonta);

i)       varmistetaan, että voidaan tarkastaa ja määritellä, minkälaisia tietoja keskusrekisterissä on käsitelty, milloin niitä on käsitelty, kuka niitä on käsitellyt ja missä tarkoituksessa (tietojen kirjaamisen valvonta);

j)       estetään erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen siirrettäessä henkilötietoja keskusrekisteriin ja keskusrekisteristä taikka kuljetettaessa tietovälineitä (kuljetuksen valvonta);

k)      valvotaan tässä kohdassa tarkoitettujen turvallisuustoimenpiteiden tehokkuutta ja toteutetaan tarvittavat sisäiseen valvontaan liittyvät organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan (sisäinen valvonta).

121. Tietotekniikkavirasto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet 2 kohdassa mainittujen keskusrekisterin toimintaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, turvallisuussuunnitelman hyväksyminen mukaan lukien.

44 artikla

Korvausvastuu

122. Henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut vahinkoa lainvastaisesta tietojenkäsittelystä tai jostakin tämän asetuksen vastaisesta teosta, on oikeus saada vahingosta vastuussa olevalta jäsenvaltiolta korvaus aiheutuneesta vahingosta. Kyseinen jäsenvaltio vapautuu tästä vastuusta osittain tai kokonaan, jos se osoittaa, ettei se ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

123. Jos RTP:lle aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, tämä jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tällaisen vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin tietotekniikkavirasto tai toinen RTP:hen osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

124. Jäsenvaltiota vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan vastaajana olevan jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä.

45 artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien kirjaaminen

125. Kunkin jäsenvaltion ja tietotekniikkaviraston on pidettävä kirjaa kaikista keskusrekisterissä toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista. Kirjatuissa tiedoissa on mainittava 23 artiklan 1 kohdassa ja 31–33 artiklassa tarkoitettu tietojen käyttötarkoitus, käsittelyn päivämäärä ja kellonaika, 25 ja 26 artiklassa ja 28–30 artiklassa tarkoitettu siirrettyjen tietojen luonne, 31–33 artiklassa tarkoitettu haussa käytettyjen tietojen luonne sekä tietoja syöttävän ja niitä hakevan viranomaisen nimi. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on pidettävä kirjaa henkilöistä, joilla on asianmukainen lupa syöttää tai hakea tietoja.

126. Tällaisia kirjattuja tietoja saa käyttää ainoastaan tietosuojaan liittyvään tietojenkäsittelyn luvallisuuden valvontaan sekä tietoturvallisuuden varmistamiseen. Kirjatut tiedot on suojattava asianmukaisesti niiden luvattoman käytön estämiseksi, ja ne on tuhottava vuoden kuluttua 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viiden vuoden säilyttämisajan päättymisestä, jollei niitä tarvita jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

46 artikla

Sisäinen valvonta

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on oikeus käyttää keskusrekisteriä, toteuttaa tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja tekee tarvittaessa yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa.

47 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että keskusrekisteriin syötettyjen tietojen väärinkäyttäminen on rangaistavaa seuraamuksin, kansallisen lainsäädännön mukaiset hallinnolliset ja/tai rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan lukien, ja että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

X LUKU

Rekisteröidyn oikeudet ja valvonnan toteuttaminen

48 artikla

Tiedonsaantioikeus

127. Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava hakijoille ja 25 artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitetuille henkilöille seuraavat tiedot:

a)       52 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä ja sen yhteystiedot;

b)      tarkoitus, johon tietoja käytetään RTP:ssä;

c)       tietojen vastaanottajaryhmät;

d)      tietojen säilyttämisaika;

e)       se, että tietojen kerääminen on pakollista hakemuksen tutkimista varten;

f)       hakijan oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että häntä koskevat lainvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, mukaan lukien oikeus saada tietoa edellä mainittujen oikeuksien käyttöä koskevista menettelyistä ja niiden 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valvontaviranomaisten yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietosuojaa koskevia vaatimuksia.

128. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava kirjallisesti hakijalle, kun 25 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut hakemuslomakkeen tiedot kerätään ja sormenjäljet otetaan.

129. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava 25 artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitetuille henkilöille lomakkeissa, jotka näiden on allekirjoitettava osoitukseksi siitä, että he ovat kutsuneet hakijan ja sitoutuneet huolehtimaan tämän ylläpidosta ja majoituksesta.

Jos näiden henkilöiden allekirjoittamaa lomaketta ei ole, tiedot on ilmoitettava direktiivin 95/46/EY 11 artiklan mukaisesti.

49 artikla

Oikeus tutustua tietoihin sekä oikaista ja poistaa ne

130. Kenellä tahansa on oikeus saada tietoonsa keskusrekisteriin kirjatut itseään koskevat tiedot ja tiedot keskusrekisteriin siirtänyt jäsenvaltio, tämän rajoittamatta velvollisuutta ilmoittaa muita tietoja direktiivin 95/46/EY 12 artiklan a kohdan mukaisesti. Ainoastaan jäsenvaltio voi antaa luvan tutustua tietoihin. Kunkin jäsenvaltion on kirjattava tällaista lupaa koskevat pyynnöt.

131. Kuka tahansa voi pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan ja että lainvastaisesti kirjatut tiedot poistetaan. Tiedot siirtäneen jäsenvaltion on omien lakiensa, asetustensa ja menettelyjensä mukaisesti viipymättä oikaistava tiedot tai poistettava ne.

132. Jos 2 kohdassa säädetty pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin 14 päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja se, onko niiden käsittely keskusrekisterissä tapahtunut lainmukaisesti.

133. Jos keskusrekisterissä olevat tiedot osoittautuvat virheellisiksi tai jos ne on kirjattu lainvastaisesti, tiedot siirtäneen jäsenvaltion on oikaistava tiedot tai poistettava ne 35 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä asianomaiselle henkilölle kirjallisesti häntä koskevien tietojen oikaisusta tai niiden poistamisesta.

134. Jos vastuussa oleva jäsenvaltio ei ole samaa mieltä siitä, että keskusrekisteriin kirjatut tiedot ovat virheellisiä tai että ne on kirjattu lainvastaisesti, sen on annettava asianomaiselle henkilölle viipymättä kirjallinen selvitys siitä, miksi se ei aio oikaista tai poistaa tätä koskevia tietoja.

135. Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle myös siitä, mitä toimenpiteitä tämä voi toteuttaa, jollei hyväksy saamaansa selvitystä. Ilmoitukseen on sisällytettävä tiedot siitä, miten voi panna vireille kanteen tai tehdä kantelun kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai tuomioistuimille, sekä avusta, jota on saatavilla muun muassa 52 artiklassa tarkoitetuilta valvontaviranomaisilta kyseisen jäsenvaltion lakien, asetusten ja menettelyjen mukaisesti.

50 artikla

Tietosuojaa koskevien oikeuksien varmistamista koskeva yhteistyö

136. Jäsenvaltioiden on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä 49 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen oikeuksien toteuttamiseksi.

137. Valvontaviranomaisen on kussakin jäsenvaltiossa pyynnöstä autettava ja neuvottava asianomaista henkilöä hänen käyttäessään oikeuttaan oikaista tai poistaa itseään koskevia tietoja direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

138. Tiedot siirtäneen jäsenvaltion valvontaviranomaisen ja niiden jäsenvaltioiden, joille pyyntö on tehty, valvontaviranomaisten on tehtävä tätä varten yhteistyötä.

51 artikla

Oikeussuojakeinot

139. Kenellä tahansa on oltava kaikissa jäsenvaltiossa oikeus panna vireille kanne tai tehdä kantelu toimivaltaisille viranomaisille ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa häneltä on evätty 49 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetty oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin tai oikaista niitä tai poistaa ne.

140. Valvontaviranomaisten on avustettava asianomaista henkilöä asian koko käsittelyn ajan.

52 artikla

Kansallisen valvontaviranomaisen harjoittama valvonta

141. Valvontaviranomaisen on valvottava 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta asianomaisessa jäsenvaltiossa sekä näiden tietojen siirtämistä keskusrekisteriin ja keskusrekisteristä.

142. Valvontaviranomaisen on varmistettava, että kansallisessa järjestelmässä tapahtunut tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti.

143. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen valvontaviranomaisella on riittävät voimavarat sille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi.

144. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä RTP:ssä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten viranomainen, joka toimii direktiivin 95/46/EY 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä ja jolle on keskitetty vastuu kyseisen jäsenvaltion tietojen käsittelystä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava tämä viranomainen komissiolle.

145. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava valvontaviranomaisille näiden pyytämät tiedot ja erityisesti ilmoitettava niille 39 artiklan ja 40 artiklan 1 kohdan mukaisista toimista sekä annettava niille pääsy 39 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainittuihin luetteloihin ja 45 artiklan mukaisesti kirjattuihin tietoihin ja pääsy milloin tahansa kaikkiin toimitiloihinsa.

53 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun harjoittama valvonta

146. Euroopan tietosuojavaltuutettu valvoo, että tietotekniikkavirasto käsittelee henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 45/2001 46 ja 47 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä ja toimivaltaa sovelletaan vastaavasti.

147. Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että tietotekniikkaviraston suorittama henkilötietojen käsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Tarkastusta koskeva selvitys toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, tietotekniikkavirastolle, komissiolle ja valvontaviranomaisille. Tietotekniikkavirastolle annetaan tilaisuus esittää huomautuksia ennen selvityksen hyväksymistä.

148. Tietotekniikkavirasto toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämät tiedot ja myöntää hänelle pääsyn kaikkiin 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin ja kirjattuihin tietoihin sekä antaa hänelle milloin tahansa pääsyn kaikkiin toimitiloihinsa.

54 artikla

Valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö

149. Valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on toimivaltansa puitteissa tehtävä aktiivisesti yhteistyötä hoitaessaan tehtäviään ja varmistettava RTP:n yhteensovitettu valvonta.

150. Niiden on tarpeen mukaan toimivaltansa rajoissa vaihdettava asiaankuuluvia tietoja, avustettava toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkasteltava tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä vaikeuksia, tutkittava riippumattomaan valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laadittava yhdenmukaisia ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä sekä edistettävä tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.

151. Valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kokoontuvat tätä tarkoitusta varten vähintään kaksi kertaa vuodessa. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa näiden kokousten kustannuksista. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.

152. Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tietotekniikkavirastolle toimitetaan kahden vuoden välein yhteinen toimintakertomus. Kertomukseen sisällytetään kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisen laatima kyseistä jäsenvaltiota koskeva luku.

XI LUKU

Loppusäännökset

55 artikla

Tietojensiirron aloittaminen

153. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, että se on toteuttanut tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen siirtämiseksi keskusrekisteriin.

154. Tietotekniikkavirasto ilmoittaa komissiolle, että se on toteuttanut tarvittavat 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tekniset järjestelyt.

56 artikla

Käyttöönotto

Komissio määrää päivän, jona RTP otetaan käyttöön, kun

a)      37 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on hyväksytty;

b)      jäsenvaltiot ovat validoineet tekniset järjestelyt ja ilmoittaneet komissiolle toteuttaneensa tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja siirtämiseksi keskusrekisteriin;

c)      tietotekniikkavirasto on ilmoittanut, että sen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suorittama 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu keskusrekisterin kattava testaus on saatettu onnistuneesti päätökseen, ja;

d)      tietotekniikkavirasto on ilmoittanut komissiolle, että keskusrekisteri on valmis aloittamaan toimintansa.

57 artikla

Komiteamenettely

155. Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

156. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

58 artikla

Liitteisiin tehtävät muutokset

Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen liitteiden muuttamisesta delegoituja säädöksiä 59 artiklan mukaisesti.

59 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

157. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

158. Siirretään 10 artiklan 2 kohdassa ja 58 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi X päivästä Xkuuta 201X. (Tämän asetuksen voimaantulopäivä.)

159. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklan 2 kohdassa ja 58 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

160. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

161. Edellä olevan 10 artiklan 2 kohdan ja 58 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

60 artikla

Ilmoitukset

162. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle

a)      edellä 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu kansallinen lomake yksityismajoitus- ja/tai ylläpitositoumusta varten, jos sellainen on;

b)      viranomainen, joka on katsottava 52 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuksi rekisterinpitäjäksi;

c)      edellä 56 artiklassa tarkoitetut tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt.

163. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tietotekniikkavirastolle

a)      edellä 23 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, jotka pääsevät syöttämään, muuttamaan, poistamaan, katsomaan tai hakemaan tietoja;

b)      edellä olevan 18 artiklan 5 kohdan ja liitteen V mukaisesti laaditut tilastot.

164. Tietotekniikkavirasto ilmoittaa komissiolle, että se on toteuttanut tarvittavat tekniset järjestelyt ja että keskusrekisteri on valmis aloittamaan toimintansa.

165. Komissio toimittaa 1 kohdan a alakohdan nojalla saamansa tiedot jäsenvaltioille ja yleisölle jatkuvasti päivitettävänä sähköisenä julkaisuna.

166. Bulgarian, Kyproksen ja Romanian on ilmoitettava komissiolle kymmenen työpäivän kuluessa, tunnustavatko ne yksipuolisesti, että rekisteröity matkustaja on RTP:n jäsen, jonka rajatarkastuksia helpotetaan niiden ulkorajoilla. Komissio julkaisee näiden jäsenvaltioiden antamat tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

61 artikla

Neuvoa-antava ryhmä

Neuvoa-antava ryhmä tarjoaa tietotekniikkavirastolle RTP:hen liittyvää asiantuntemusta erityisesti sen vuotuisen työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä.

62 artikla

Koulutus

Tietotekniikkavirasto hoitaa keskusrekisterin teknistä käyttöä koskevaan koulutukseen liittyvät tehtävät.

63 artikla

Seuranta ja arviointi

167. Tietotekniikkavirasto varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joiden avulla voidaan seurata keskusrekisterin toimintaa suhteessa tuotoksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelujen laatua koskeviin tavoitteisiin.

168. Tietotekniikkavirastolla on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot keskusrekisterissä suoritetusta tietojenkäsittelystä.

169. Kahden vuoden kuluttua RTP:n käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein tietotekniikkavirasto antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen RTP:n teknisestä toiminnasta ja turvallisuudesta.

170. Kolmen vuoden kuluttua RTP:n käyttöönotosta ja tämän jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii RTP:n toiminnasta yleisarvioinnin. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista suhteessa RTP:hen, RTP:n turvallisuutta, biometristen tietojen keräämisen ja käytön täytäntöönpanoa, tietosuojasääntöjen noudattamista sekä hakemuksiin ja tunnistevälineiden antamiseen liittyvien menettelyjen järjestämistä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen liitetään tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

171. Jäsenvaltioiden on toimitettava tietotekniikkavirastolle ja komissiolle tiedot, jotka ovat tarpeen 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseksi tietotekniikkaviraston ja/tai komission ennalta määrittelemien määrällisten parametrien mukaisesti.

172. Tietotekniikkavirasto toimittaa komissiolle 4 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

64 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

173. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

174. Sitä sovelletaan 56 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

175. Asetuksen 37, 38, 39, 43, 55, 56, 57, 58, 59 ja 60 artiklaa sovelletaan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja                                                                       

LIITE I

YHDENMUKAINEN HAKEMUSLOMAKE[40]

Hakemus rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan

1. Sukunimi tai -nimet (x) || VAIN VIRANOMAISTEN KÄYTTÖÖN

2. Sukunimi tai -nimet syntymähetkellä (aiemmat sukunimet) (x) || Hakemuksen jättöpäivä: Hakemuksen numero: Hakemus jätetty: □ Suurlähetystö/konsulaatti □ Yhteinen viisumikeskus □ Rajanylityspaikka Nimi: Hakemuksen käsittelijä: Liiteasiakirjat: □ Matkustusasiakirja □ Toimeentuloon tarvittavat varat □ Kutsu □ Kulkuväline □ Muu: Päätös: □ Evätty □ Myönnetty Voimassaoloaika: mistä mihin

3. Etunimi tai -nimet (x)

4. Syntymäaika (päivä-kuukausi-vuosi) || 5. Syntymäpaikka 5a. Syntymämaa || 6. Nykyinen kansalaisuus 6a. Kansalaisuus syntymähetkellä (jos eri):

7. Sukupuoli □ Mies □ Nainen □ Täsmentämätön || 8. Siviilisääty □ Naimaton □ Naimisissa □ Asumuserossa □ Eronnut □ Leski  □ Muu (täsmennettävä)

9. Alaikäisten osalta: Huoltajuudesta vastaavan henkilön / laillisen holhoojan sukunimi, etunimi, osoite (jos eri kuin hakijalla) ja kansalaisuus

10. Matkustusasiakirjan laji □ Tavallinen passi □ Diplomaattipassi □ Virkapassi □ Virkamatkapassi □ Erityispassi □ Muu matkustusasiakirja (täsmennettävä):

11. Matkustusasiakirjan numero || 12. Myöntämispäivä || 13. Viimeinen voimassaolopäivä || 14. Asiakirjan myöntänyt viranomainen

15. Hakijan kotiosoite ja sähköpostiosoite ||  Puhelinnumero(t)

16. Asuinmaa eri kuin nykyinen kansalaisuus □ Ei □ Kyllä. Oleskelulupa tai vastaava ______nro______________Viimeinen voimassaolopäivä

* 17. Nykyinen työ ja työsuhteen pituus

* 18. Työnantajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Opiskelijat ilmoittavat oppilaitoksen nimen ja osoitteen.

19. Matkojen päätarkoitukset: □ Matkailu □ Liikematka □ Sukulaisten tai ystävien tapaaminen □ Kulttuuri □ Urheilu □ Virkamatka □ Lääketieteelliset syyt         □ Opiskelu □ Muu (täsmennettävä)

EU:n, ETA:n tai Sveitsin kansalaisten perheenjäsenten (puolisoiden, lasten tai heidän huollettavanaan olevien vanhempien sukulaisten), jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ei tarvitse täyttää tähdellä (*) merkittyjä kenttiä. EU:n, ETA:n tai Sveitsin kansalaisten perheenjäsenten on todistettava tämä perhesiteensä asiakirjoin ja täytettävä kentät nro 25 ja 26.

(x) Kentät 1, 2 ja 3 on täytettävä matkustusasiakirjan tietojen mukaisesti.

20. Voimassa oleva Schengen-viisumi □ Ei______________ □ Kyllä. Voimassa ______________ alkaen ______________ asti Viisumin tunnistenumero: ||

21. Sormenjäljet otettu aiemmin rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan hakemista varten □ Ei [……………………………….] □ Kyllä […………………………………….] Päivämäärä, jos tiedossa

*22. Jäsenvaltioon (tai jäsenvaltioihin) kutsuvan henkilön (tai henkilöiden) suku- ja etunimi. Jos sellaista ei ole, ilmoittakaa hotellin nimi tai tilapäinen osoite jäsenvaltiossa. ||

Kutsuvan henkilön/hotellin/tilapäisen majapaikan osoite ja sähköpostiosoite || Puhelinnumero ja faksinumero ||

*23. Kutsun esittäneen yrityksen tai organisaation nimi ja osoite || Yrityksen tai organisaation puhelinnumero ja faksinumero ||

Yrityksen tai organisaation yhteyshenkilön sukunimi, etunimi, osoite, puhelinnumero, faksinumero sekä sähköpostiosoite: ||

||

*24. Matkustus- ja asumiskuluista oleskelun aikana vastaa ||

□ Hakija itse Toimeentuloon tarvittavat varat □ Käteisvarat □ Matkasekit □ Luottokortti □ Majoitus maksettu ennakkoon □ Kuljetus maksettu ennakkoon □ Muu (täsmennettävä) || □ Ylläpitäjä (isäntä, yritys, organisaatio), täsmennettävä [… …] □ Mainittu kentässä nro 18 tai 19 [….…] □ Muu (täsmennettävä) Toimeentuloon tarvittavat varat □ Käteisvarat □ Majoitus järjestetty □ Kaikki kustannukset katettu oleskelun aikana □ Kuljetus maksettu ennakkoon □ Muu (täsmennettävä) ||

||  

25. Henkilötiedot perheenjäsenestä, joka on EU:n, ETA:n tai Sveitsin kansalainen ||

Sukunimi || Etunimi (-nimet) ||

Syntymäaika || Kansalaisuus || Matkustusasiakirjan tai henkilötodistuksen numero ||

Osoite || Puhelin || Sähköpostiosoite ||

26. Perheside EU:n, ETA:n tai Sveitsin kansalaiseen □ Puoliso □ Lapsi □ Lapsenlapsi □ Huollettavana oleva vanhempi sukulainen ||

27. Paikka ja päiväys || 28. Allekirjoitus (alaikäisten hakemuksen allekirjoittaa huoltajuudesta vastaava henkilö / laillinen holhooja) ||

Olen tietoinen siitä, että RTP:n hakemusmaksua ei palauteta missään olosuhteissa.

Olen tietoinen siitä, että minulla on oltava asianmukainen matkasairausvakuutus ensimmäistä oleskelukertaani ja jäsenvaltioiden alueelle suuntautuvia myöhempiä vierailuja varten.

Tiedossani on ja suostun siihen, että tässä hakemuksessa edellytettyjen tietojen kerääminen ja tarvittaessa sormenjälkien ottaminen on pakollista rekisteröityjen matkustajien ohjelmaa koskevan hakemuksen tutkintaa varten. Tähän RTP-hakemuslomakkeeseen merkityt henkilötietoni sekä sormenjälkeni toimitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jotka voivat käsitellä niitä, jos RTP-hakemustani koskevan päätöksen tekeminen sitä edellyttää.

Nämä tiedot sekä tiedot hakemustani koskevasta päätöksestä tai päätös RTP:hen pääsyn peruuttamisesta tai jatkamisesta syötetään ja tallennetaan enintään viideksi vuodeksi keskusrekisteriin, jona aikana niitä voivat tutkia toimivaltaiset viisumi- ja rajaviranomaiset. Tietojen käsittelystä vastaa jäsenvaltion viranomainen: [(…)].

Olen tietoinen siitä, että minulla on oikeus missä tahansa jäsenvaltiossa saada ilmoitus siitä, mitä itseäni koskevia tietoja on kirjattu keskusrekisteriin ja mikä jäsenvaltio tiedot on toimittanut, sekä vaatia, että minua koskevat virheelliset tiedot oikaistaan ja laittomasti käsitellyt tiedot poistetaan. Nimenomaisesta pyynnöstäni hakemustani tutkiva viranomainen antaa minulle ohjeet siitä, miten voin käyttää oikeuttani tarkastaa itseäni koskevat henkilötiedot ja pyytää niiden oikaisemista tai poistamista, sekä tätä koskevista kyseisen valtion kansalliseen lainsäädäntöön perustuvista muutoksenhakukeinoista. Kyseisen jäsenvaltion kansallinen valvontaviranomainen [yhteystiedot] käsittelee henkilötietojen suojaa koskevat vaateet.

Vakuutan, että kaikki ilmoittamani tiedot ovat parhaan tietoni mukaan oikein ja täydelliset. Olen tietoinen siitä, että virheelliset ilmoitukset johtavat hakemukseni hylkäämiseen tai minulle jo myönnetyn RTP:hen pääsyn peruuttamiseen ja minut voidaan myös asettaa syytteeseen hakemusta käsittelevän jäsenvaltion lainsäädännön nojalla.

Sitoudun poistumaan jäsenvaltioiden alueelta oikeaan aikaan.

Paikka ja päiväys || Allekirjoitus (alaikäisten hakemuksen allekirjoittaa huoltajuudesta vastaava henkilö / laillinen holhooja)

LIITE II

ESIMERKKEJÄ HAKEMUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

Rekisteröidyksi matkustajaksi hakijoilta voidaan vaatia 9 artiklan nojalla esimerkiksi seuraavia selvityksiä:

176. Matkan tarkoitukseen liittyvät asiakirjat

1)      Työmatkat:

a)       yrityksen tai viranomaisen esittämä kutsu osallistua kauppaa, teollisuutta tai palveluja koskeviin neuvotteluihin, konferensseihin tai tilaisuuksiin;

b)      muut asiakirjat, joista ilmenevät kauppaan tai palveluihin liittyvät suhteet;

c)       asiakirjat, joista käy ilmi yrityksen liiketoiminnan luonne;

d)      asiakirjat, joista käy ilmi hakijan [asema][toimenkuva] yrityksessä.

2)      Opiskelu- tai koulutustarkoituksessa tehdyt matkat:

a)       todistus kirjoittautumisesta oppilaitokseen perus- tai jatkokoulutuksen teoreettiseen tai käytännön opetukseen osallistumiseksi;

b)      opiskelijakortti tai todistukset kursseista, joille on tarkoitus osallistua.

3)      Turisti- tai yksityismatkat:

a)       majoitukseen liittyvät asiakirjat:

i)        yksityishenkilön esittämä kutsu, jos sellainen on esitetty;

ii)       majoituslaitoksen antama vahvistus tai muu asiakirja majoituksen järjestämisestä;

b)      matkareittiä koskevat asiakirjat:

i)        vahvistus edellisenä vuonna tehdyistä varauksista tai muu asiakirja, josta suunnitellut ja/tai tehdyt matkat käyvät ilmi.

4)      Poliittisia, tieteellisiä, uskonnollisia tai kulttuuri- tai urheilutilaisuuksia yms. varten tehtävät matkat:

a)       kutsu(t), ilmoittautumistodistukset tai ohjelmat, joissa mainitaan (mahdollisuuksien mukaan) kutsun esittäneen järjestäjän nimi ja oleskelun kesto, tai muu asiakirja, josta matkan tai matkojen tarkoitus käy ilmi.

5)      Virallisten valtuuskuntien jäsenet, jotka osallistuvat asianomaisen kolmannen maan hallitukselle esitetyn virallisen kutsun perusteella kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin tai tapahtumiin, joita hallitustenväliset organisaatiot järjestävät jäsenvaltioiden alueella:

a)       asianomaisen kolmannen maan viranomaisen kirje, jossa vahvistetaan, että hakija on virallisen valtuuskunnan jäsen, joka matkustaa jäsenvaltioon osallistuakseen edellä mainittuihin tapahtumiin, ja virallisen kutsun tai kutsujen jäljennös.

177. Asiakirjat, joiden perusteella voidaan arvioida hakijan aikomusta poistua jäsenvaltioiden alueelta

a)      selvitys riittävistä varoista asuinmaassa;

b)      todistus työpaikasta: pankkitiliotteet;

c)      todistus kiinteästä omaisuudesta;

d)      selvitys kotoutumisesta asuinmaahan: perhesiteet; ammattiasema.

178. Hakijan perhetilannetta koskevat asiakirjat

a)      vanhempien suostumus (kun alaikäinen matkustaa ilman vanhempia);

b)      selvitys perhesiteistä isäntänä toimivaan kutsun esittäneeseen henkilöön;

c)      oleskelulupa.

LIITE III

REKISTERÖINTIMAKSU

179. Hakijan on maksettava 20 euron rekisteröintimaksu.

180. Jos RTP-hakemus tutkitaan samanaikaisesti toistuvaisviisumihakemuksen kanssa, hakijan on suoritettava 10 euron maksu.

LIITE IV

VAKIOLOMAKE, JOLLA ILMOITETAAN REKISTERÖITYJEN MATKUSTAJIEN OHJELMAAN PÄÄSYN EPÄÄMISESTÄ TAI PERUUTTAMISESTA PERUSTELUINEEN[41]

___________

__________________________________________________________________________

EPÄÄMINEN/PERUUTTAMINEN

Arvoisa_____________________________

 ________________:n lähetystö/pääkonsulaatti/konsulaatti/yhteinen viisumikeskus_______________:ssa;

 Rajaviranomainen____________________ [rajanylityspaikan nimi ja maa].

on/ovat

 tutkinut/tutkineet hakemuksenne;

 tutkinut/tutkineet pääsynne rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan, numero: __________, myönnetty ____________ [päivä/kuukausi/vuosi].

 Pääsy RTP:hen on evätty  Pääsy RTP:hen on peruutettu

Päätös perustuu seuraaviin syihin:

1.    hakijalla ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa/oleskelukorttia, jos sellainen vaaditaan, tai viisumia, jos sitä maaliskuussa 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 nojalla vaaditaan

2.    hakija on esittänyt virheellisen/väärän/väärennetyn asiakirjan

3.    hakija ei ole osoittanut tarvetta tai perustellut aikomusta matkustaa usein ja/tai säännöllisesti;

4.    hakija ei ole esittänyt todisteita suunnitellun oleskelun tai suunniteltujen oleskelujen tarkoituksesta ja edellytyksistä

5.    hakija ei ole todistanut rahatilannettaan alkuperämaassaan tai asuinmaassaan tai ei ole esittänyt todisteita riittävistä varoista oleskelukustannusten kattamiseen, kun otetaan huomioon sekä suunniteltujen oleskelujen kestot että alkuperä- tai asuinmaahan paluu eikä hän kykene hankkimaan laillisesti näitä varoja;

6.    hakija on aikaisemmin ylittänyt jäsenvaltioiden alueella oleskelun laillisen enimmäisajan eikä hän ole todistanut luotettavuuttaan ja rehellisyyttään

7.    hakija on määrätty maahantulokieltoon SIS-järjestelmässä ....................:n (jäsenvaltio) toimesta

8.    yksi tai useampi jäsenvaltio katsoo, että hakija muodostaa uhkan yhden tai useamman jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle, kansanterveydelle Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 19 kohdassa määritellyllä tavalla tai kansainvälisille suhteille

9.    esitetyt tiedot suunnitellun oleskelun tarkoituksesta ja edellytyksistä eivät olleet luotettavia

10. hakijan aikomusta poistua jäsenvaltioiden alueelta oikeaan aikaan ei voitu varmistaa

11.  rekisteröity hakija on pyytänyt hakemuksen peruuttamista[42].

Selvitysosa:

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

Huomautuksia: Ao. henkilö voi hakea muutosta rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan pääsyn epäämistä tai peruuttamista koskevaan päätökseen kansallisen lainsäädännön ja perusoikeuskirjan 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Henkilölle annetaan jäljennös tästä asiakirjasta (kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava viittaukset muutoksenhakua koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön ja menettelyyn, myös viittaus toimivaltaiseen viranomaiseen, jolle muutoksenhaku voidaan osoittaa, sekä muutoksenhaun määräaika).

Päivämäärä sekä lähetystön / pääkonsulaatin / konsulaatin / rajaviranomaisen / muiden toimivaltaisten viranomaisten leima.

Hakijan allekirjoitus[43]

LIITE V

VUOSITTAISET TILASTOTIEDOT REKISTERÖITYJEN MATKUSTAJIEN OHJELMASTA

Tiedot, jotka on toimitettava tietotekniikkavirastolle 18 artiklassa asetetun määräajan puitteissa kaikista rajanylityspaikoista ja sijaintipaikoista, joissa yksittäiset jäsenvaltiot myöntävät pääsyn RTP:hen:

– Pääsyä koskevien hakemusten kokonaismäärä

– Hyväksyttyjen hakemusten kokonaismäärä

– Hylättyjen hakemusten kokonaismäärä

– Peruutettujen hakemusten kokonaismäärä

– Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten, joilla on viisumi, pääsyä koskevien hakemusten, hyväksyttyjen hakemusten, hylättyjen hakemusten, peruutettujen hakemusten ja pääsyn jatkamista koskevien hyväksyttyjen hakemusten kokonaismäärä

– Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten, joilla ei ole viisumia, pääsyä koskevien hakemusten, hyväksyttyjen hakemusten, hylättyjen hakemusten, peruutettujen hakemusten ja pääsyn jatkamista koskevien hyväksyttyjen hakemusten kokonaismäärä

– Keskimääräinen ohjelmassaoloaika

– Käsittelyaika rajanylityspaikassa

– Keskusrekisterin käytettävyysaste

– Virheiden määrä, esim. rekisteröinnin epäonnistuminen, väärä osuma jne.

Tietojen toimittamista koskevat yleiset säännöt:

– Koko edeltävän vuoden tiedot on koottava yhteen tiedostoon.

– Tiedot on toimitettava käyttäen yhteistä mallia (jonka tietotekniikkavirasto antaa).

– Tiedot on oltava käytettävissä yksittäisistä rajanylityspaikoista ja yksittäisistä sijaintipaikoista, joissa kyseinen jäsenvaltio tutkii RTP-hakemuksia, ja ne on ryhmiteltävä kolmannen maan mukaan.

Jos tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole olennaisia jonkin tietyn luokan ja kolmannen maan kannalta, jäsenvaltioiden on jätettävä kenttä tyhjäksi (kenttään ei saa tehdä merkintää ”0” (nolla), ”N.A.” (non applicable) eikä mitään muuta merkintää).

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP) perustamisesta. Edellytyksenä on, että lainsäädäntövallan käyttäjä hyväksyy ehdotuksen ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (KOM(2011) 750) sekä ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (KOM(2011) 398) ja että suhteessa talousarvion asiaankuuluvan otsakkeen menokattoon on käytettävissä riittävästi varoja.

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[44]

Toimintalohko: Sisäasiat (osasto 18)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[45].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa vahvistettiin, että rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP) avulla voitaisiin helpottaa laillista pääsyä jäsenvaltioiden alueelle. Toimintasuunnitelmaan Tukholman ohjelman toteuttamiseksi sisällytettiin näin ollen RTP:n perustamista koskeva ehdotus. Älykkäitä rajoja koskevan paketin kehittämisen rahoittaminen kuuluu sisäisen turvallisuuden rahaston painopisteisiin[46].

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoitteet nro 1 ”Järjestelmän kehittäminen” ja nro 2 ”Järjestelmän toiminta”.

RTP:n ja tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvan järjestelmän tavoitteena on tehdä Euroopan unionin ulkorajojen ylittäminen helpommaksi usein matkustaville, ennakkotutkinnan läpäisseille kolmansista maista tuleville matkustajille.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Toiminnot: Solidaarisuus – Ulkorajat, palauttamismenettelyt, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus (luku 18 02)

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

RTP alentaa rekisteröityjen matkustajien rajanylitysaikaa ja -kustannuksia uutta teknologiaa hyödyntämällä ja lisää rajanylityspaikkojen suorituskykyä sekä antaa näin jäsenvaltioille uuden välineen hallita matkustajavirtoja tehokkaasti ja edullisesti. Rekisteröityjen matkustajien rajatarkastuksiin ei saisi kulua keskimäärin enempää kuin 20–40 sekuntia.

Lisäksi RTP:n ansiosta rajavalvonnan voimavaroista 25 prosenttia vapautuu tarkastamasta usein matkustavien ja ennakkotutkinnan läpäisseiden matkustajien rajanylityksiä ja voidaan paremmin keskittyä suuremman riskin matkustajien tarkastamiseen.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan.

Kehittämisen aikana:

Ehdotusluonnoksen ja teknisten eritelmien hyväksymisen jälkeen ulkopuolinen toimeksisaaja kehittää teknisen järjestelmän. Järjestelmät kehitetään keskustasolla ja kansallisella tasolla, ja kokonaiskoordinoinnista vastaa tietotekniikkavirasto. Tietotekniikkavirasto määrittelee yleisen hallintorakenteen yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa. Kuten tällaisten järjestelmien kehittämisen yhteydessä yleensäkin, hankkeen alussa laaditaan sitä koskeva kokonaishallintosuunnitelma sekä laadunvarmistussuunnitelma. Niihin olisi sisällyttävä tulostauluja, jotka käsittävät erityisesti seuraaviin seikkoihin liittyviä indikaattoreita:

          Hankkeen kokonaistilanne:

          kehittämistyön eteneminen sovitun aikataulun mukaisesti (välitavoitteet),

          riskinhallinta,

          resurssien (henkilöstö- ja rahoitusresurssien) hallinta sovitun jaottelun mukaisesti,

          organisatoriset valmiudet

          …

Järjestelmän tultua toimintakuntoon:

Ohjelmaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä luokittain (viisumipakko/viisumivapaus) ja syittäin (liiketoiminnan harjoittajat / opiskelijat / työntekijät jne.);

Niiden henkilöiden lukumäärää, joiden pääsy RTP:hen on peruutettu tai evätty;

Keskimääräinen rekisteröintiaika rajanylityspaikassa ja konsulaatissa;

Aika, joka rekisteröidyltä matkustajalta kuluu rajanylitykseen;

Järjestelmän käytettävyysaste;

Virheiden määrä, esim. väärät osumat, rekisteröinnin epäonnistuminen ja väärien hyväksyntöjen osuus;

Yksityishenkilöiden kansalliselle valvontaviranomaiselle (tietosuojaviranomainen) tekemien kanteluiden lukumäärä;

Viranomaisista väärien päätösten ja/tai syrjinnän vuoksi tehtyjen kanteluiden lukumäärä;

Rajanylityspaikan suorituskyvyn lisääntyminen XX prosenttia;

Rajavartijaresursseja, jotka ovat RTP:n ansiosta vapautuneet suuremman riskin matkustajien tarkastamiseen ja/tai muihin tehtäviin.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Ulkorajojen ylityspaikoilla (maa-, meri- tai ilmaraja) tapahtuu vuosittain noin 700 miljoonaa rajanylitystä. Kun otetaan huomioon, että rajanylitykset suurimmissa ja vilkkaimmissa rajanylityspaikoissa ovat lisääntyneet ja lisääntyvät vastakin, EU:n tason toimien jättäminen toteuttamatta tarkoittaisi sitä, että ainoastaan Schengenin rajasäännöstössä ja paikallisesta rajaliikenteestä annetussa asetuksessa erikseen mainittuja kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiä voitaisiin helpottaa. Tällöin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettaisiin perusteellisia tarkastuksia eikä heille voitaisi antaa pääsyä automaattisiin rajatarkastusjärjestelmiin. Useilla jäsenvaltioilla on jo ongelmia jonojen hallinnassa. Näillä jäsenvaltioilla ei olisi muuta ratkaisua kuin palkata lisää henkilöstöä ja rakentaa infrastruktuuria; matkustajavirtojen mahdollinen tuleva kasvu johtaisi tällaisten ongelmien lisääntymiseen.

Siksi RTP:tä tarvitaan rekisteröityjen matkustajien rajanylitysten helpottamiseen, rajavartijaresurssien vapauttamiseen ja henkilökeskeisen rajatarkastusstrategian käyttöönottoon.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

On selvää, että tarvitaan Euroopan tason toimia. Mikään jäsenvaltio ei voi yksin perustaa RTP:tä, jolla rajatarkastuksia helpotettaisiin kaikissa jäsenvaltioissa. RTP on toteutettava kaikilla EU:n ulkorajojen ylityspaikoilla, ja se vaikuttaa myönteisesti kaikkien jäsenvaltioiden rajavartiointiresursseihin, joita voidaan käyttää tehokkaasti.

RTP-ehdotuksella varmistetaan, että EU:lla on yhteinen RTP-strategia, joka perustuu yhteiseen lainsäädäntöön ja takaa näin sen, että säännöt ovat edelleen samat kaikilla Schengen-rajoilla. Matkustajille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, tämä tarkoittaa, että RTP on heidän käytössään kaikissa Schengen-alueen rajanylityspaikoissa ilman erillistä tutkintaa. Toisin sanoen, jos henkilö on läpäissyt jonkin jäsenvaltion suorittaman tutkinnan, hänen rajanylitystään voidaan helpottaa myös, kun hän ylittää minkä tahansa muun jäsenvaltion ulkorajan. Tämä ei olisi mahdollista ilman yhteisiä sääntöjä eli ilman EU:n mukanaoloa RTP:n tavoitteita ei saavutettaisi.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) ja viisumitietojärjestelmän (VIS) kehittämisestä saaduista kokemuksista voidaan vetää seuraavat johtopäätökset:

1) Jotta voitaisiin välttyä muuttuvista vaatimuksista aiheutuvilta kustannusten ylittymisiltä ja viivästyksiltä, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella ei kehitetä uusia tietojärjestelmiä, etenkään jos kyseessä on laaja tietojärjestelmä, ennen kuin oikeudelliset välineet, joissa vahvistetaan tällaisen järjestelmän tarkoitus, kattavuus, toiminnot ja tekniset yksityiskohdat, on lopullisesti hyväksytty.

2) Kansallisen kehittämistyön rahoittaminen on osoittautunut vaikeaksi jäsenvaltioissa, jotka eivät ole sisällyttäneet siihen liittyviä toimintoja monivuotisiin ohjelmiinsa tai joiden suunnitelmat ulkorajarahaston puitteissa eivät ole olleet riittävän tarkkoja. Tämän vuoksi nyt ehdotetaan, että nämä kehittämiskustannukset sisällytetään ehdotukseen.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tämä ehdotus olisi nähtävä osana Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja erityisesti älykkäitä rajoja koskevan tiedonannon[47] jatkuvaa kehittämistä sekä yhdessä sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevan ehdotuksen[48] kanssa osana monivuotista rahoituskehystä. Tietotekniikkavirastoa koskevaan komission muutettuun ehdotukseen[49] liitetty rahoitusselvitys kattaa olemassa olevien tietoteknisten järjestelmien (Eurodac, SIS II, VIS) kustannukset, mutta ei tulevia rajaturvallisuusjärjestelmiä, joita ei vielä ole siirretty viraston vastuulle oikeudellisen kehyksen avulla. Näin ollen ehdotukseen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta[50] sisältyvässä liitteessä kaavaillaan, että otsake 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) kattaisi nykyiset tietojärjestelmät otsakkeessa Tietojärjestelmät (822 miljoonaa euroa) ja tulevat rajaturvallisuusjärjestelmät otsakkeessa Sisäinen turvallisuus (1,1 miljoonaa euroa 4,648 miljoonan euron kokonaissummasta). Komission sisällä sisäasioiden pääosasto on vastuussa sellaisen vapaan liikkuvuuden alueen perustamisesta, jossa ihmiset voivat ylittää sisärajat ilman rajatarkastuksia ja jonka ulkorajoja valvotaan ja hallinnoidaan johdonmukaisesti EU:n tasolla. RTP on täysin EU:n rajapolitiikan mukainen: turvallisuus ja laittoman maahanmuuton torjunta ei rajanylitysten yhteydessä heikkene, mutta EU:n avoimuus muuta maailmaa kohtaan ja sen valmiudet helpottaa rajat ylittävää ihmisten välistä vuorovaikutusta, kauppaa ja kulttuurivaihtoa lisääntyvät. Lisäksi se on sopusoinnussa yhteisön viisumisäännöstön (810/2009) ja VIS-asetuksen (767/2008) kanssa. Schengenin rajasäännöstöä on muutettava, jotta kolmansien maiden kansalaisille voidaan luoda täysin automaattiset rajatarkastusjärjestelmät.

Viisumitietojärjestelmän kanssa voidaan saada aikaan teknistä synergiaa. Synergiaetuja syntyy myös EES:n kanssa, kun siihen kirjataan rekisteröityjen matkustajien maahantulo- ja maastalähtötiedot ja sen avulla seurataan Schengen-alueella oleskelun laillista pituutta. Rekisteröityjen matkustajien täysin automatisoituja rajanylityksiä ei voitaisi toteuttaa ilman EES:ää.

Ei ole vaaraa, että muissa pääosastoissa toteutettaisiin vastaavia päällekkäisiä aloitteita.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– valmisteleva vaihe vuosina 2013–2015 (oikeudellisen kehyksen vahvistaminen)

– kehittämisvaihe vuosina 2015–2017

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[51]

x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

x välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– x yhteisöjen perustamille elimille[52]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 (KOM(2011) 750) kaavaillaan 15 artiklassa rekisteröityjen matkustajien ohjelman kehittämisen rahoittamista. Edellä mainitun rahoitusohjelman toteuttamistehtävät siirretään uuden varainhoitoasetuksen 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 60 artiklan mukaisesti (välillinen hallinnointi) tietotekniikkavirastolle.

Kaikki kehitystoiminta uskotaan vuosina 2015–2017 tietotekniikkavirastolle tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella. Tämä kattaa hankkeen kaikkien osien, toisin sanoen keskusjärjestelmän, jäsenvaltioiden järjestelmien, verkkojen ja jäsenvaltioiden infrastruktuurin kehittämisosion.

Väliarviointivaiheessa vuonna 2017 tarkoituksena on siirtää 587 000 miljoonan euron määrärahasta jäljellä oleva osuus tietotekniikkaviraston budjettikohtaan käytettäväksi keskusjärjestelmän ja verkon käyttö- ja ylläpitokustannuksiin sekä kansallisiin ohjelmiin kansallisten järjestelmien käyttö- ja ylläpitokustannuksiin, kuten infrastruktuurikustannuksiin (ks. jäljempänä oleva taulukko). Säädökseen liittyvää rahoitusselvitystä tarkistetaan tämän mukaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä.

Osio || Hallinnointitapa || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Keskusjärjestelmän kehittäminen || Välillinen keskitetty hallinnointi || X || X || X || || ||

Kehittäminen jäsenvaltioissa || Välillinen keskitetty hallinnointi || X || X || X || || ||

Keskusjärjestelmän ylläpito || Välillinen keskitetty hallinnointi || || || X || X || X || X

Kansallisten järjestelmien ylläpito || Välillinen keskitetty hallinnointi || || || X || X || X || X

Verkko (1) || Välillinen keskitetty hallinnointi || X || X || X || X || X || X

Jäsenvaltioiden infrastruktuuri || Välillinen keskitetty hallinnointi || X || X || X || X || X || X

(1) Verkon kehittäminen vuosina 2015–2017, verkon toiminta vuosina 2017–2020

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

RTP:n seurantaa ja arviointia koskevat säännöt sisältyvät RTP-ehdotuksen 63 artiklaan.

63 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Tietotekniikkavirasto varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joiden avulla voidaan seurata keskusrekisterin toimintaa suhteessa tuotoksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelujen laatua koskeviin tavoitteisiin.

2. Tietotekniikkavirastolla on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot keskusrekisterissä suoritetusta tietojenkäsittelystä.

3. Kahden vuoden kuluttua RTP:n käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein tietotekniikkavirasto antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen RTP:n teknisestä toiminnasta ja turvallisuudesta.

4. Kolmen vuoden kuluttua RTP:n käyttöönotosta ja tämän jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii RTP:n toiminnasta yleisarvioinnin. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista suhteessa RTP:hen, RTP:n turvallisuutta, biometristen tietojen keräämisen ja käytön täytäntöönpanoa, tietosuojasääntöjen noudattamista sekä hakemuksiin ja tunnistevälineiden antamiseen liittyvien menettelyjen järjestämistä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen liitetään tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava tietotekniikkavirastolle ja komissiolle tiedot, jotka ovat tarpeen 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseksi tietotekniikkaviraston ja/tai komission ennalta määrittelemien määrällisten parametrien mukaisesti.

6. Tietotekniikkavirasto toimittaa komissiolle 4 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

1) Järjestelmän tekniseen kehittämiseen liittyvät vaikeudet

Jäsenvaltioiden tietojärjestelmät eroavat teknisesti toisistaan. Lisäksi rajavalvonnan prosessit voivat vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan (rajanylityspaikalla käytettävissä oleva tila, matkustajavirrat jne.). RTP on yhdistettävä kansalliseen tietotekniikkarakenteeseen ja kansallisiin rajavalvontaprosesseihin. Lisäksi järjestelmän kansallisten osien kehittäminen on sovitettava täysin yhteen keskustason vaatimusten kanssa. Tältä osin on havaittu seuraavat kaksi pääriskiä:

a) Ellei keskustason ja kansallisten tahojen koordinaatio ole riittävää, riskinä on, että eri jäsenvaltiot toteuttavat RTP:n tekniset ja oikeudelliset näkökohdat eri tavoin.

b) Mahdollisten epäjohdonmukaisuuksien riski tulevan järjestelmän käytössä riippuen siitä, miten jäsenvaltiot sisällyttävät RTP:n olemassa oleviin rajavalvontaprosesseihin.

2) Järjestelmän oikea-aikaiseen kehittämiseen liittyvät vaikeudet

VIS- ja SIS II -järjestelmien kehittämisestä saatujen kokemusten perusteella voidaan ennakoida, että RTP:n käyttöönoton onnistumisen kannalta ratkaiseva tekijä on se, pystyykö ulkopuolinen toimeksisaaja kehittämään järjestelmän aikataulussa. Laajojen tietotekniikkajärjestelmien kehittämisen ja hallinnoinnin asiantuntijakeskuksena tietotekniikkavirasto vastaa myös sopimusten tekemisestä ja hallinnoinnista, erityisesti järjestelmän kehittämiseen liittyvästä alihankinnasta. Ulkopuolisen toimeksisaajan käyttämisessä tämän kehitystyön toteuttamiseen liittyy useita riskejä:

a) Erityisenä riskinä on se, että toimeksisaaja ei pysty osoittamaan hankkeeseen riittävästi resursseja tai että se suunnittelee ja kehittää järjestelmän, joka ei vastaa uusinta tekniikan tasoa.

b) Riskinä on myös, että toimeksisaaja ei noudata täysimääräisesti laajojen tietotekniikkahankkeiden hoitamiseen tarkoitettuja hallinnollisia tekniikoita ja menetelmiä keinona vähentää kustannuksia.

c) Nykyisessä talouskriisissä ei voida myöskään täysin sulkea pois riskiä siitä, että toimeksisaaja kohtaa hankkeen ulkopuolisista tekijöistä johtuvia taloudellisia vaikeuksia.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

1) Tietotekniikkavirastosta on tarkoitus tulla laajojen tietojärjestelmien kehittämisen ja hallinnoinnin asiantuntijakeskus. Sen tehtäväksi annetaan järjestelmän keskusosan sekä jäsenvaltioiden yhdenmukaisten rajapintojen kehittäminen ja toiminta. Näin on tarkoitus välttää useimmat ongelmista, joita komissiolle aiheutui SIS II- ja VIS-järjestelmien kehittämisen yhteydessä.

Kehittämisvaiheessa (2015–2017) kokonaisvastuu säilyy komissiolla, kun hanketta kehitetään välillisen keskitetyn hallinnoinnin avulla. Tietotekniikkavirasto vastaa teknisestä ja taloushallinnosta, erityisesti sopimusten tekemisestä ja hallinnoinnista. Tehtävien siirtoa koskeva sopimus kattaa keskusosan (julkisten hankintojen välityksellä) ja kansallisen osan (avustusten välityksellä). Soveltamissääntöjen 40 artiklan mukaan komissio tekee sopimuksen, jossa säädetään varojen hallinnoimista ja valvontaa koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä ja komission taloudellisten etujen suojaamisesta. Tällaiseen sopimukseen sisällytetään 40 artiklan 2 kohdassa esitetyt säännökset. Sen ansiosta komissio pystyy hallitsemaan 2.2.1 kohdassa kuvatut riskit.

Väliarvioinnin yhteydessä (suunniteltu ajankohta vuonna 2017 sisäisen turvallisuuden rahaston yhteydessä, horisontaalisen asetuksen 15 artikla) hallinnointitapaa tarkastellaan uudelleen.

2) Kansallisen tason viivästysten välttämiseksi on tarkoitus huolehtia tehokkaasta hallinnosta kaikkien sidosryhmien välillä. Komissio on ehdottanut asetusluonnoksessa, että jäsenvaltioiden kansallisista asiantuntijoista koostuva neuvoa-antava ryhmä tarjoaisi tietotekniikkavirastolle RTP:hen ja EES:ään liittyvää asiantuntemusta. Tämä neuvoa-antava ryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään järjestelmän täytäntöönpanoa, jakamaan kokemuksia ja antamaan neuvoja tietotekniikkaviraston hallintoneuvostolle. Lisäksi komissio aikoo suositella jäsenvaltioille, että nämä perustaisivat kansallisen hankeinfrastruktuurin/hankeryhmän sekä teknistä että toiminnallista kehittämistä varten ja loisivat luotettavan tiedonsiirtoinfrastruktuurin, johon kuuluisivat keskitetyt asiointipisteet.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Petosten torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet esitetään asetuksen (EU) N:o 1077/2011 35 artiklassa, jossa säädetään seuraavaa:

1.       Petosten, lahjonnan ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan asetusta (EY) N:o 1073/1999.

2.       Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa viipymättä määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3.       Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikan päällä suoritettavia tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen saajia ja sen jakamisesta vastaavia tahoja.

Kyseisen säännöksen mukaan 28. kesäkuuta 2012 annettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston hallintoneuvoston päätös, joka koskee petosten, korruption ja kaiken unionin etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjuntaan liittyvien sisäisten tutkimusten ehtoja.

Lisäksi sisäasioiden pääosasto valmistelee parhaillaan omaa petostentorjunta- ja havaitsemisstrategiaansa.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Tietotekniikkavirastolle annetaan tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen välityksellä tehtäväksi luoda paikallisten rahoitusjärjestelmiensä tasolle asianmukaiset välineet RTP:n toteuttamiseen liittyvien kustannusten tehokkaan valvonnan, seurannan ja raportoinnin takaamiseksi uuden varainhoitoasetuksen 60 artiklan mukaisesti. Se ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta se pystyy raportoimaan asiasta lopullisesta budjettinimikkeistöstä riippumatta.

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus­kehyk­sen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...…...] || JM/ ([53]) || EFTA[54]-mailta || ehdokas­mailta[55] || kolman­silta mailta || Varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| [XX.YY.YY.YY] || JM/ || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...…...] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || Varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3 || [18.02.CC] Sisäisen turvallisuuden rahasto – rajat || JM/ || EI || EI || KYL­LÄ || EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Seuraavassa taulukossa on esitetty jäsenvaltioiden ja keskusjärjestelmän vuotuiset kustannukset sekä kehittämis- ja toimintakustannukset. Jäsenvaltiot vastaavat rajatarkastusautomaattien kustannuksista.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 3 || Turvallisuus ja kansalaisuus

PO: sisäasioiden pääosasto || || || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017[56] || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || ja seuraavat vuodet || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 18.02.CC || Sitoumukset || (1) || 137,674 || 34,836 || 167,402 || 82,362 || 82,363 || 82,363 || || 587,000

Maksut || (2) || 68,837 || 93,222 || 145,148 || 101,198 || 88,013 || 68,585 || 21,996 || 587,000

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || || ||

Tiettyjen toimintaohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[57] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || || ||

Sisäasioiden pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 137,674 || 34,836 || 167,402 || 82,362 || 82,363 || 82,363 || || 587,000

Maksut || =2+2a +3 || 68,837 || 93,222 || 145,148 || 101,198 || 88,013 || 68,585 || 21,996 || 587,000

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || ||

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || ja seuraavat vuodet || YH­TEEN­SÄ

PO: sisäasioiden pääosasto || || || ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,190 || 0,190 || 0,190 || 0,191 || 0,191 || || 1,715

Ÿ Muut hallintomenot || 0,201 || 0,201 || 0,201 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || || 1,602

Sisäasioiden pääosasto YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,455 || 0,455 || 0,455 || 0,390 || 0,390 || 0,390 || 0,391 || 0,391 || || 3,317

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,455 || 0,455 || 0,455 || 0,390 || 0,390 || 0,390 || 0,391 || 0,391 || || 3,317

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015[58] || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || ja seuraavat vuodet || YH­TEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,455 || 0,455 || 138,129 || 35,226 || 167,793 || 82,753 || 82,753 || 82,753 || || 590,317

Maksut || 0,455 || 0,455 || 69,292 || 93,613 || 145,539 || 101,589 || 88,403 || 68,975 || 21,996 || 590,317

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoit­teet ja tuotok­set ò || || || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YH­TEEN­SÄ ||

||

Tyyp­pi[59] || Keskimäär. kustan­nukset || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Luku­määrä yhteen­sä || Kustan­nukset yhteensä ||

ERITYISTAVOITE 1[60] Järjestelmän kehittäminen (keskus- ja kansallisella tasolla) || || || || || || ||

- tuotos || 1 || 137,674 || 1 || 34,836 || 1 || 50,356 || || || || || || || 1 || 222,866 ||

Välisumma erityistavoite 1[61] || || 137,674 || || 34,836 || || 50,356 || || || || || || || || 222,866 ||

ERITYISTAVOITE 2 Järjestelmän toiminta (keskus- ja kansallisella tasolla) || || || || || || ||

- tuotos || || || || || 1 || 117,047 || 1 || 82,362 || 1 || 82,362 || 1 || 82,363 || 1 || 364,134 ||

Välisumma erityistavoite 2[62] || || || || || || 117,047 || || 82,362 || || 82,362 || || 82,363 || || 364,134 ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 1 || 137,674 || 1 || 34,836 || 2 || 167,403 || 1 || 82,362 || 1 || 82,362 || 1 || 82,363 || 2 || 587,000 ||

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YH­TEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,190 || 0,190 || 0,190 || 0,191 || 0,191 || 1,715

Muut hallintomenot || 0,201 || 0,201 || 0,201 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 1,602

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0,455 || 0,455 || 0,455 || 0,390 || 0,390 || 0,390 || 0,391 || 0,391 || 3,317

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[63] || || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || || ||

YH­TEEN­SÄ || 0,455 || 0,455 || 0,455 || 0,390 || 0,390 || 0,390 || 0,391 || 0,391 || 3,317

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi muutettuna (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

· Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 2 || 2 || 2 || 1,5 || 1,5 || 1,5 || 1,5 || 1,5

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || ||

· Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[64]

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || ||

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || ||

XX 01 04 yy[65] || - päätoimipaikassa[66] || || || || || || || ||

- EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokra-henkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 2 || 2 || 2 || 1,5 || 1,5 || 1,5 || 1,5 || 1,5

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || 2 valmistelevassa vaiheessa vuosina 2013–2015: 1 hallintovirkamies hoitamaan lainsäädäntöneuvotteluja, tehtävien koordinointia tietotekniikkaviraston kanssa ja tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen seurantaa 0,5 hallintovirkamiestä valvomaan rahoitustoimintoja sekä antamaan rajavalvonnan ja teknisten kysymysten asiantuntemusta 0,5 hallintoavustajaa hoitamaan hallinto- ja rahoitustoimintoja 1,5 kehittämisvaiheen aikana vuosina 2016–2020: 1 hallintovirkamies tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen seurantaa varten (raportit, komiteamenettelyjen valmistelu, toiminnallisten ja teknisten eritelmien validointi, rahoitustoimintojen valvonta ja koordinointi tietotekniikkaviraston kanssa) sekä antamaan rajavalvonnan ja teknisten kysymysten asiantuntemusta 0,5 hallintoavustajaa hoitamaan hallinto- ja rahoitustoimintoja

Ulkopuolinen henkilöstö || 0

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– x Ehdotus/aloite on nykyisen ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[67].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– x Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– ¨ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– x Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– x        vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[68]

vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || ja seuraavat vuodet

6313 artikla || || 4,188 || 5,672 || 8,832 || 6,157 || 5,355 || 4,173 || 1,338

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

18.02.CC Sisäisen turvallisuuden rahasto – rajat

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Määrärahoihin sisältyy Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden rahoitusosuus niiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Esitetyt arviot ovat täysin viitteellisiä ja perustuvat tuoreisiin laskelmiin Schengenin säännöstön täytäntöönpanosta saatavista tuloista valtioissa, jotka tällä hetkellä maksavat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (suoritetut maksut) kutakin varainhoitovuotta kohden vuosittaisen summan (Islanti, Norja ja Sveitsi). Summa lasketaan kunkin valtion bruttokansantuotteen mukaisesti prosenttiosuutena kaikkien osallistuvien valtioiden bruttokansantuotteesta. Laskelma perustuu Eurostatin lukuihin kesäkuulta 2012, ja niissä on huomattavia eroja osallistuvien valtioiden taloudellisen tilanteen mukaan.

[1]               KOM(2008) 69 lopullinen.

[2]               EUVL C 115, 4.5.2010. s. 1.

[3]               KOM(2011) 680 lopullinen.

[4]               EUVL L 105, 13.4.2006.

[5]               EUVL L 158, 30.4.2004; direktiivi 2004/38/EY.

[6]               EUVL L 405, 30.12.2006.

[7]               RTP:n yhteydessä tunnisteväline on hyväksytylle käyttäjälle annettava fyysinen esine, jolla hän voi sähköisesti osoittaa, että hänet on hyväksytty RTP:hen. Tunnistevälinettä voi verrata sähköiseen avaimeen, joka antaa pääsyn johonkin, tässä tapauksessa automaattisen portin läpi. Teknisissä eritelmissä määritetään, käytetäänkö ainoastaan viivakoodia vai käytetäänkö sirua, johon yksilöivä tunniste (hakemuksen numero) tallennetaan.

[8]               EUVL L 286, 1.11.2011.

[9]               SEC(2008) 153.

[10]             SWD(2013) 50.

[11]             Vaikutusten arviointi on seuraavassa internetosoitteessa:          http://ec.europa.eu/governance/impact/ia_carried_out/cia_2013_en.htm

[12]             Edellytyksenä on, että lainsäädäntövallan käyttäjä hyväksyy ehdotuksen ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (KOM(2011) 750 lopullinen) sekä ehdotuksen vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (KOM(2011) 398) ja että suhteessa talousarvion asiaankuuluvan otsakkeen menokattoon on käytettävissä riittävästi varoja.

[13]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[14]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[15]             EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.

[16]             EUVL C… , …, s…

[17]             EUVL C… , …, s…

[18]             EUVL C… , …, s…

[19]             KOM(2008) 69 lopullinen, 13.2.2008.

[20]             KOM(2009) 262 lopullinen, 10.6.2009.

[21]             EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1.

[22]             EUVL L 158, 29.4.2004, s. 77.

[23]             EUVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[24]             EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[25]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[26]             EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

[27]             EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

[28]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[29]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

[30]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[31]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.

[32]             EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

[33]             EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.

[34]             EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

[35]             EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1.

[36]             EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1.

[37]             EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1.

[38]             Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan 1 kohta.

[39]             Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan 1 kohta.

[40]             Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin ei tarvitse käyttää logoa.

[41]             Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin ei tarvitse käyttää logoa.

[42]             Muutoksenhakuoikeutta ei sovelleta, jos tämä on peruuttamisen syynä.

[43]             Jos kansallinen lainsäädäntö tätä edellyttää.

[44]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[45]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[46]             Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (KOM(2011) 750).

[47]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Älykkäät rajat – vaihtoehdot ja jatkotoimet (KOM (2011) 680.

[48]             Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (KOM(2011) 750).

[49]             KOM(2010) 93, 19.3.2010.

[50]             KOM(2011) 398, 29.6.2011.

[51]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[52]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[53]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[54]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[55]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[56]             Kustannusten vaihtelu ja korkeat kustannukset erityisesti vuosina 2015 ja 2017 voidaan selittää seuraavasti: kehittämistä koskevat maksusitoumukset tehdään kehittämisvaiheen alussa vuonna 2015 (kertaluontoiset kustannukset, jotka kattavat laitteisto-, ohjelmisto- ja toimeksisaajan kustannukset kolmeksi vuodeksi). Kehittämisvaiheen lopussa vuonna 2017 tehdään toimintaa koskevat maksusitoumukset. Laitteistojen ja ohjelmistojen hallinnoinnin kustannukset vaihtelevat jaksosta riippuen.

[57]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[58]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[59]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[60]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet.....”.

[61]             Tämä määrä sisältää keskusjärjestelmän kehittämisen osalta erityisesti verkkoinfrastruktuurin, tarvittavan laitteiston ja ohjelmistolisenssit sekä ulkopuoliselle toimeksisaajalle keskusjärjestelmän kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Lisäksi se kattaa jäsenvaltioissa toteutettavan kehitystyön osalta tarvittavasta laitteistosta ja ohjelmistolisensseistä aiheutuvat kustannukset sekä ulkopuolisen sopimusperusteisen kehitystyön.

[62]             Tämä määrä kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat keskusjärjestelmän pitämisestä toiminnassa, erityisesti verkon toiminnan hoitamisen, ulkopuolisen toimeksisaajan suorittaman keskusjärjestelmän ylläpidon ja tarvittavat laitteistot ja ohjelmistolisenssit. Kansallisen toiminnan osalta se kattaa kansallisten järjestelmien toiminnasta aiheutuvat kustannukset, erityisesti laitteistojen ja ohjelmistojen lisenssit ja häiriötilanteiden hallinnan sekä tarvittavista ulkopuolisista toimeksisaajista aiheutuvat kustannukset.

[63]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[64]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[65]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[66]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[67]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[68]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.