52013PC0044

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana /* COM/2013/044 final - 2013/0024 (COD) */


PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN SISÄLTÖ

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on tarkistaa maksajaa koskevien tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana annettua asetusta (EY) N:o 1781/2006[1], jäljempänä ’varainsiirtoasetus’, parantamalla maksujen jäljitettävyyttä ja varmistamalla, että EU:n kehys säilyy täysin kansainvälisten normien mukaisena.

Yleinen tausta

Varainsiirtoasetuksessa vahvistetaan säännöt, joilla maksupalveluntarjoajat velvoitetaan lähettämään maksajaa koskevat tiedot koko maksuketjun läpi. Tarkoituksena tässä on rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen, tutkiminen ja havaitseminen.

Asetus perustuu suurelta osin rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF)[2] sähköisistä rahalähetyksistä antamaan erityissuositukseen VII, ja sen tavoitteena on varmistaa, että FATF:n kansainvälinen normi pannaan täytäntöön yhtenäisellä tavalla koko unionissa. Erityisesti pyritään varmistamaan, että jäsenvaltiossa suoritettavien kansallisten maksujen ja jäsenvaltioiden välisten rajatylittävien maksujen välillä ei esiinny syrjintää.

Koska rahanpesun ja terrorismin rahoituksen aiheuttamat uhkat muuttavat jatkuvasti luonnettaan, minkä lisäksi rikollisten käytettävissä olevat tekniikat ja välineet kehittyvät jatkuvasti, FATF on tarkastellut kansainvälisiä normeja perusteellisesti uudelleen, minkä tuloksena helmikuussa 2012 annettiin uudet suositukset.

Tämän prosessin rinnalla Euroopan komissio on tarkastellut EU:n kehystä uudelleen. Uudelleentarkasteluun ovat sisältyneet komission julkaisema ulkopuolinen selvitys varainsiirtoasetuksen soveltamisesta sekä laaja yhteydenpito ja kuulemiskierrokset yksityisten osapuolten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä EU:n jäsenvaltioiden sääntely- ja valvontaviranomaisten kanssa.

Tässä työssä on tultu siihen tulokseen, että EU:n kehystä, myös varainsiirtoasetusta, on kehitettävä ja mukautettava muutoksiin. Tarkastelussa on a) keskityttävä enemmän järjestelmien tehokkuuteen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, b) selvennettävä ja johdonmukaistettava eri jäsenvaltioiden sääntöjä ja c) laajennettava kehyksen soveltamisalaa, jotta sen avulla voidaan puuttua uusiin uhkiin ja haavoittuvuuksiin.

Voimassa olevat aiemmat säännökset

Rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen 26 päivänä lokakuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/60/EY[3], jäljempänä ’kolmas rahanpesudirektiivi’, vahvistetaan kehys, jonka tarkoituksena on luotto- ja finanssilaitosten luotettavuuden, koskemattomuuden ja vakauden sekä koko rahoitusjärjestelmän uskottavuuden suojaaminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeiltä.

Direktiivissä 2006/70/EY[4], jäljempänä ’täytäntöönpanodirektiivi’, säädetään kolmannen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanotoimenpiteistä, jotka koskevat poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden määritelmää sekä teknisiä perusteita, joita käytetään yksinkertaistetuissa asiakkaan tuntemismenettelyissä sekä myönnettäessä poikkeuksia satunnaisesti tai hyvin rajoitetusti harjoitetun finanssitoiminnan perusteella.

Näitä toimenpiteitä täydennetään varainsiirtoasetuksella, jolla varmistetaan, että varainsiirtojen maksajaa koskevat perustiedot ovat välittömästi toimivaltaisten lainvalvonta- ja/tai syyttäjäviranomaisten saatavilla, jotta nämä voivat hyödyntää tietoja terroristien ja muiden rikollisten paljastamisessa, tutkimisessa ja syytteeseenpanemisessa sekä terroristien varojen jäljittämisessä.

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Tämä ehdotus täydentää ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen ja on yhdenmukainen mainitun ehdotuksen kanssa. Molemmilla säädöksillä pyritään samaan tavoitteeseen eli tarkistamaan EU:n nykyistä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntakehystä, jotta se toimisi paremmin ja olisi kansainvälisten normien mukainen.

Ehdotus on myös niiden tavoitteiden mukainen, jotka asetetaan EU:n sisäisen turvallisuuden strategiassa[5], jossa määritellään EU:n tärkeimmät lähivuosien turvallisuushaasteet ja esitetään vuosiksi 2011–2014 viisi strategista tavoitetta sekä erityistoimia, jotka voivat parantaa EU:n turvallisuutta. Niihin kuuluvat myös rahanpesun torjunta ja terrorismin ehkäiseminen, joihin pyritään erityisesti ajantasaistamalla EU:n kehystä, jotta oikeushenkilöiden todellisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen läpinäkyvyys paranisi.

Tietosuojasta voidaan todeta, että henkilötietojen käsittelyyn ehdotetuissa selvennyksissä noudatetaan samaa lähestymistapaa kuin tietosuojasta hiljattain annetuissa komission ehdotuksissa[6].

Ehdotettu vähimmäisvaatimuksiin perustuvien sääntöjen käyttöönotto hallinnollisten seuraamusten ja toimenpiteiden lujittamiseksi on täysin johdonmukainen komission toimintalinjan kanssa, joka on määritetty komission tiedonannossa ”Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla”[7].

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIEN TULOKSET

Intressitahojen kuuleminen

Komissio hyväksyi huhtikuussa 2012 kertomuksen, jossa käsitellään direktiivin 2005/60/EY soveltamista, ja pyysi sen pohjalta kommentteja kaikilta sidosryhmiltä[8]. Kertomuksen liitteessä käsitellään rajatylittäviä sähköisiä rahalähetyksiä ja erityisesti kahta uutta vaatimusta, joiden mukaan sähköisiin rahalähetyksiin on liitettävä tiedot edunsaajasta ja varoja voidaan jäädyttää YK:n päätöslauselmien mukaisesti.

Komissio sai kertomukseensa ainoastaan neljä kannanottoa, joissa viitattiin nimenomaan kertomuksen liitteeseen. Vastaajat esittivät, että asiasta kuultaisiin asianomaisia osapuolia kaikista varainsiirtoasetuksen vaikutuspiiriin kuuluvista maista ja kaikilta tällaisilta alueilta, ja tähdensivät myös, että kaikkien maksupalveluntarjoajille asetettavien lisävaatimusten tai ‑velvollisuuksien on oltava oikeasuhteisia ja helposti täytettävissä.

Intressitahoja on kuultu laajasti Euroopan komission ulkopuolisilla konsulteilla teettämän selvityksen[9] yhteydessä, jossa haastateltiin 108 sidosryhmää puhelimitse ja kyselylomakkeen avulla.

Asiantuntijatiedon käyttö

Komissio teetti vuoden 2012 aikana ulkopuolisilla konsulteilla selvityksen siitä, miten varainsiirtoasetus toimii jäsenvaltioissa ja mitä ongelmia sen yhteydessä on esiintynyt[10].

Selvityksessä esitetään muun muassa seuraavat suositukset:

– Maksupalveluntarjoajat olisi velvoitettava varmistamaan, että sähköisiin rahalähetyksiin liitetään kaikki tiedot maksumääräyksen antajasta ja saajasta.

– Olisi vahvistettava, mitkä maksumääräyksen saajaa koskevat tiedot on tarkistettava ja kenelle niiden tarkistaminen kuuluu.

– Olisi harkittava sellaisen järjestelmän käyttöönottoa, jolla enintään 1 000 euron suuruiset rajatylittävät sähköiset rahalähetykset voidaan hoitaa yksinkertaisemmin, jollei ole syytä epäillä rahanpesua tai terrorismin rahoitusta.

– Maksupalveluntarjoajia koskevia ilmoitusvelvollisuuksia olisi selvennettävä entisestään.

– Sähköiset rahalähetykset olisi kiellettävä nimenomaisesti, jolleivät ne täytä asetettuja vaatimuksia (tietojen täydellisyys ja oikeellisuus).

– Maksunsaajan käyttämien maksupalveluntarjoajien olisi pantava täytäntöön tehokkaat riskiperusteiset toimintaperiaatteet ja menettelyt, joilla päätettäisiin asianmukaisista jatkotoimista.

– Olisi otettava huomioon tietosuojavaikutukset.

Vaikutusten arviointi

Tähän ehdotukseen liittyy vaikutusten arviointi[11], jossa määritellään EU:n nykyiseen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntakehykseen liittyvät ongelmat: i) epäjohdonmukaisuus hiljattain tarkistettujen kansainvälisten normien kanssa, ii) sääntöjen erilainen tulkinta eri jäsenvaltioissa ja iii) uusia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä koskevat puutteet ja porsaanreiät. Ongelmien vuoksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmät toimivat tehottomammin, mikä vaikuttaa kielteisesti maineeseen, talouteen ja rahoitukseen.

Vaikutusten arvioinnissa analysoidaan seuraavia kolmea skenaariota:

(1) perusskenaario, jossa komissio ei toteuta toimia

(2) mukautusskenaario, jossa varainsiirtodirektiivin tehdään joitakin muutoksia, joiden tavoitteena on i) yhdenmukaistaa säädösteksti tarkistettujen kansainvälisten normien kanssa, ii) varmistaa, että kansalliset säännöt ovat riittävän yhdenmukaisia toistensa kanssa, tai iii) korjata suurimmat puutteet, jotka koskevat uusia kehittymässä olevia uhkia, ja

(3) täydellistä yhdenmukaistamista kuvaava skenaario, jossa toteutetaan merkittäviä poliittisia muutoksia ja täydentäviä yhdenmukaistamistoimia ottaen huomioon EU:n erityispiirteet.

Vaikutusten arvioinnissa tehty analyysi osoittaa, että toinen skenaario on näistä kaikkein tasapainoisin, koska siinä yhdenmukaistetaan varainsiirtoasetuksen säännöt tarkistettujen kansainvälisten normien kanssa ja varmistetaan samalla, että kansalliset säännöt ovat riittävän yhdenmukaisia ja niiden täytäntöönpano riittävän joustavaa.

Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan myös eri säädösehdotusten vaikutuksia perusoikeuksiin. Ehdotuksissa pyritään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettujen periaatteiden mukaisesti turvaamaan henkilötietojen suoja (perusoikeuskirjan 8 artikla). Niissä määritetään tarkasti, millä edellytyksillä henkilötietoja voidaan tallentaa ja siirtää.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Kaikkien sidosryhmien (erityisesti jäsenvaltioiden ja maksualan) keskuudessa vallitsee yleinen yksimielisyys siitä, että jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n toiminnalla.

Jäsenvaltioiden koordinoimaton toiminta rajatylittävien varainsiirtojen alalla voisi vaikuttaa merkittävästi maksujärjestelmien sujuvaan toimintaan EU:n tasolla ja vahingoittaa siten finanssipalvelujen sisämarkkinoita (ks. varainsiirtoasetuksen johdanto-osan 2 kappale).

Unionin toiminnalla varmistetaan FATF:n uuden suosituksen 16 yhtenäinen täytäntöönpano koko EU:n alueella ja huolehditaan erityisesti siitä, että jäsenvaltiossa suoritettavien kansallisten maksujen ja jäsenvaltioiden välisten rajatylittävien maksujen välillä ei esiinny syrjintää.

Ehdotus on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Suhteellisuusperiaatteesta voidaan todeta, että vaikutusten arvioinnissa tehdyn analyysin mukaan ehdotuksella pannaan täytäntöön sähköisiä rahalähetyksiä koskeva FATF:n suositus asettamalla vähimmäisvaatimukset, jotka tarvitaan varojen jäljitettävyyden varmistamiseksi, mutta menemättä kuitenkaan pidemmälle kuin ehdotuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus ei vaikuta unionin talousarvioon.

5.           LISÄTIEDOT

Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus

Ehdotetuissa muutoksissa pyritään sähköisiä rahalähetyksiä koskevan FATF:n suosituksen 16 ja siihen liittyvän tulkintahuomautuksen mukaisesti keskittymään aloihin, joilla läpinäkyvyys on yhä puutteellista.

Tarkoituksena on parantaa varainsiirtojen jäljitettävyyttä asettamalla seuraavat keskeiset vaatimukset:

– Varainsiirtoihin on liitettävä maksunsaajaa koskevat tiedot.

– Asetuksen soveltamisalaa tarkennetaan selventämällä, että asetuksen säännöksiä sovelletaan luotto- tai maksukortteihin, matkapuhelimiin ja muihin digitaalisiin laitteisiin tai tietotekniikkalaitteisiin, jos niitä käytetään varojen siirtämiseen henkilöltä toiselle. Lisäksi täsmennetään, että alle 1 000 euron suuruisiin EU:n ulkopuolisiin varainsiirtoihin sovelletaan kevyempää järjestelmää, jossa maksajaa ja maksunsaajaa koskevia tietoja ei tarvitse tarkistaa (tämä ei kuulu mahdollisiin poikkeuksiin asetuksen (EY) N:o 1781/2006 soveltamisesta).

– Maksunsaajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on velvollinen todentamaan EU:n ulkopuolelta peräisin olevien maksujen saajan henkilöllisyyden, jos sitä ei ole aiemmin selvitetty ja jos maksun määrä on yli 1 000 euroa. Maksunsaajan käyttämä maksupalveluntarjoaja ja välittäjänä toimiva maksupalveluntarjoaja velvoitetaan vahvistamaan riskiperusteiset menettelyt, joilla päätetään siitä, milloin varainsiirto, josta ei ole tarvittavia tietoja, on toteutettava, evättävä tai keskeytettävä ja mitkä jatkotoimet ovat aiheellisia.

– Tietosuojasta voidaan todeta, että tietojen säilyttämistä koskevat vaatimukset mukautetaan FATF:n normeihin direktiivissä [xxxx/yyyy] vahvistetun uuden järjestelmän mukaisesti.

– Seuraamuksista voidaan todeta, että toimivaltaisten viranomaisten seuraamusvaltuuksia vahvistetaan ja viranomaiset velvoitetaan koordinoimaan toimintansa, kun ne käsittelevät rajatylittäviä tapauksia. Vaatimuksena on myös, että asetuksen säännösten rikkomisista määrätyt seuraamukset on julkistettava ja on perustettava tehokkaita mekanismeja, joilla kannustetaan ilmoittamaan tällaisista rikkomisista.

Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

2013/0024 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[12],

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon[13],

ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua[14],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Varainsiirtojen avulla toteutettavat likaisen rahan liikkeet voivat vahingoittaa finanssialan vakautta ja mainetta sekä uhata sisämarkkinoita. Terrorismi ravistelee koko yhteiskuntamme perustaa. Varainsiirtojärjestelmän moitteettomuus, eheys ja vakaus sekä luottamus koko rahoitusjärjestelmään voivat vakavasti vaarantua, kun rikolliset ja heidän kumppaninsa pyrkivät joko salaamaan rikollisten tuottojen alkuperän tai siirtämään varoja terrorismitarkoituksiin.

(2)       Rikollisen toimintansa mahdollistamiseksi rahanpesijät ja terroristien rahoittajat voisivat pyrkiä hyödyntämään yhtenäisen rahoitusalueen suomaa pääomien vapaata liikkuvuutta, ellei unionin tasolla toteuteta tiettyjä koordinoivia toimenpiteitä. Unionin laajuisella toiminnalla olisi varmistettava, että sähköisistä rahalähetyksistä helmikuussa 2012 annettu rahanpesunvastaisen toimintaryhmän, jäljempänä ’FATF’, suositus 16 pannaan täytäntöön yhtenäisellä tavalla koko unionin alueella, ja erityisesti, että jäsenvaltiossa suoritettavien kansallisten maksujen ja jäsenvaltioiden välisten rajatylittävien maksujen välillä ei esiinny syrjintää. Jäsenvaltioiden koordinoimaton toiminta rajatylittävien varainsiirtojen alalla voisi vaikuttaa merkittävästi maksujärjestelmien sujuvaan toimintaan unionin tasolla ja vahingoittaa siten finanssipalvelujen sisämarkkinoita.

(3)       Heinäkuun 17 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevassa tarkistetussa strategiassa[15] todetaan, että ponnisteluja on jatkettava edelleen terrorismin rahoituksen estämiseksi ja epäiltyjen terroristien omien rahavarojen käytön rajoittamiseksi. Strategiassa tuodaan esiin, että FATF pyrkii jatkuvasti parantamaan suosituksiaan ja saavuttamaan yhteisymmärryksen siitä, miten ne olisi pantava täytäntöön. Tarkistetussa unionin strategiassa todetaan, että kaikkien FATF:n jäsenten sekä FATF:n kaltaisten alueellisten elinten jäsenten toteuttamaa kyseisten suositusten täytäntöönpanoa arvioidaan säännöllisesti ja että tässä suhteessa on tärkeää, että jäsenvaltiot noudattavat täytäntöönpanossa yhteistä lähestymistapaa.

(4)       Terrorismin rahoituksen estämiseksi on toteutettu toimenpiteitä, jotka koskevat tiettyjen henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämistä, kuten tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi 27 päivänä joulukuuta 2001 annettu asetus (EY) N:o 2580/2001[16] ja tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä 27 päivänä toukokuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 881/2002[17]. Samassa tarkoituksessa on toteutettu toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan rahoitusjärjestelmää varojen ja taloudellisten resurssien suuntaamiselta terrorismitarkoituksiin. Rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi [xxxx/yyyy][18] sisältää useita tällaisia toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan estetä täysin terroristeja ja muita rikollisia siirtämästä varoja maksujärjestelmien välityksellä.

(5)       Jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta olisi kansainvälisellä tasolla johdonmukaista, unionin tulevissa toimissa olisi otettava huomioon viimeaikainen kehitys tällä alalla, nimittäin FATF:n vuonna 2012 hyväksymät rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ja leviämisen torjuntaa koskevat kansainväliset normit ja erityisesti suositus 16 ja sen täytäntöönpanoa koskeva tarkistettu tulkintahuomautus.

(6)       Varainsiirtojen täydellinen jäljitettävyys voi olla erityisen tärkeä keino rahanpesun tai terrorismin rahoituksen ehkäisemisessä, tutkimisessa ja havaitsemisessa. Sen vuoksi on tietojen siirtämiseksi läpi koko maksuketjun asianmukaista ottaa käyttöön järjestelmä, jossa maksupalveluntarjoajat velvoitetaan toimittamaan varainsiirtojen mukana tarkat ja olennaiset tiedot maksajasta ja maksunsaajasta.

(7)       Tämän asetuksen säännökset eivät rajoita sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamista, jolla pannaan täytäntöön yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY[19]. Esimerkiksi tämän asetuksen noudattamiseksi kerättäviä tietoja ei saisi käsitellä myöhemmin direktiivin 95/46/EY vastaisella tavalla. Erityisesti olisi kiellettävä tiukasti tietojen myöhempi käsittely kaupallisiin tarkoituksiin. Kaikki jäsenvaltiot tunnustavat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan olevan tärkeää yleisen edun kannalta. Näin ollen tätä asetusta sovellettaessa olisi sallittava direktiivin 95/46/EY 26 artiklan d alakohdan mukaisesti henkilötietojen siirto kolmanteen maahan, joka ei tarjoa mainitun direktiivin 25 artiklassa tarkoitettua riittävän tasoista suojaa.

(8)       Henkilöt, jotka vain muuntavat paperimuodossa olevia asiakirjoja sähköiseen muotoon ja jotka toimivat sopimussuhteessa maksupalveluntarjoajaan, eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, eivät myöskään luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka antavat maksupalveluntarjoajien käyttöön ainoastaan viestipalveluja tai muita tukipalveluja varojen siirtämistä varten tai selvitys- ja toimitusjärjestelmiä.

(9)       On asianmukaista jättää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle varainsiirrot, joissa rahanpesun tai terrorismin rahoituksen riski on pieni. Tällaisten poikkeusten olisi koskettava luotto- tai maksukortteja, matkapuhelimia tai muita digitaalisia laitteita tai tietotekniikkalaitteita, käteisnostoja pankkiautomaateista, verojen, sakkojen tai muiden maksujen maksamisia ja varainsiirtoja, joissa sekä maksaja että maksunsaaja ovat itsenäisesti toimivia maksupalveluntarjoajia. Lisäksi jäsenvaltioiden pitäisi kansallisten maksujärjestelmien ominaispiirteiden huomioon ottamiseksi voida myöntää sähköisiä siirtoja koskeva vapautus, jos nämä varainsiirrot voidaan aina jäljittää takaisin maksajaan. Vapautusta ei kuitenkaan saa myöntää, jos kahden henkilön väliseen varainsiirtoon käytetään luotto- tai maksukorttia, matkapuhelinta tai muuta digitaalista laitetta tai tietoteknistä laitetta, jonka käytöstä maksetaan etu- tai jälkikäteen.

(10)     Jotta maksujärjestelmien tehokkuus ei kärsisi, olisi tilisiirtoja ja muita kuin tilisiirtoja koskevat tarkistusvaatimukset erotettava toisistaan. Jotta varainsiirrot eivät siirtyisi maan alle liian tiukkojen tiedonantovaatimusten takia ja toisaalta, jotta pieniin varainsiirtoihin liittyvä mahdollinen terrorismin uhka voitaisiin torjua, velvollisuutta tarkistaa maksajaa koskevien tietojen oikeellisuus olisi muiden kuin tilisiirtojen yhteydessä sovellettava ainoastaan yksittäisiin varainsiirtoihin, joiden suuruus on yli 1 000 euroa. Tilisiirtojen kohdalla maksupalveluntarjoajien ei tarvitsisi tarkistaa maksajan tietoja jokaisen varainsiirron osalta, jos direktiivin [xxxx/yyyy] mukaiset velvoitteet on täytetty.

(11)     Ottaen huomioon unionin maksulainsäädäntö eli rajatylittävistä maksuista yhteisössä 16 päivänä syyskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 924/2009[20], euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista 14 päivänä maaliskuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012[21] ja maksupalveluista sisämarkkinoilla 13 päivänä marraskuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/64/EY[22] on riittävää säätää maksajaa koskevien perustietojen toimittamisesta unionin sisällä tehtävien varainsiirtojen mukana.

(12)     Jotta rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavat viranomaiset kolmansissa maissa voisivat jäljittää rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen käytettävien varojen alkuperän, unionista sen ulkopuolelle tehtävien varainsiirtojen mukana olisi oltava täydelliset tiedot maksajasta ja maksunsaajasta. Kyseisillä viranomaisilla olisi oltava pääsy maksajaa koskeviin täydellisiin tietoihin ainoastaan rahanpesun tai terrorismin rahoituksen ehkäisemistä, tutkimista ja havaitsemista varten.

(13)     Sellaisten varainsiirtojen osalta, jotka yksi maksaja suorittaa unionista useille maksunsaajille unionin ulkopuolelle edullisesti yksittäiset siirrot käsittävien eräajotiedostojen muodossa, olisi vaadittava sisällyttämään yksittäisiin siirtoihin vain maksajan tilinumero tai yksilöllinen tapahtumatunnus, jos eräajotiedosto sisältää täydelliset tiedot maksajasta ja maksunsaajasta.

(14)     Jotta maksunsaajan käyttämä maksupalveluntarjoaja ja välittäjänä toimivat maksupalveluntarjoaja voisivat tarkistaa, ovatko tarvittavat maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot varainsiirron mukana, sekä tunnistaa epäilyttävät varainsiirrot, niillä olisi oltava käytössään tehokkaat menettelyt, joiden avulla havaitaan maksajaa tai maksunsaajaa koskevien tietojen puuttuminen.

(15)     Koska nimettömiä siirtoja voidaan käyttää terrorismin rahoitukseen, on asianmukaista edellyttää, että maksupalveluntarjoajat vaativat maksajaa ja maksunsaajaa koskevia tietoja. FATF:n kehittämän riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti olisi tunnistettava suuri- ja vähäriskiset alat, jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeihin voitaisiin puuttua kohdennetummin. Sen vuoksi maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan ja välittäjänä toimivan palveluntarjoajan olisi vahvistettava tehokkaat riskiperusteiset menettelyt sellaisia tapauksia varten, joissa varainsiirron mukana ei toimiteta vaadittuja maksajaa ja maksunsaajaa koskevia tietoja, jotta maksupalveluntarjoaja ja välittäjä voisivat päättää siirron suorittamisesta, epäämisestä tai keskeyttämisestä ja asianmukaisista jatkotoimista. Jos maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unionin alueen ulkopuolelle, olisi sovellettava direktiivin [xxxx/yyyy] mukaista tehostettua asiakkaan tuntemisvelvollisuutta, kun on kyse rajatylittävistä kirjeenvaihtajapankkisuhteista kyseisen maksupalveluntarjoajan kanssa.

(16)     Maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan ja välittäjänä toimivan maksupalveluntarjoajan olisi noudatettava riskienarvioinnin pohjalta erityistä varovaisuutta huomatessaan, että varainsiirron mukana ei ole maksajaa ja maksunsaajaa koskevia tietoja tai kyseiset tiedot ovat puutteelliset, ja niiden olisi ilmoitettava epäilyttävistä siirroista toimivaltaisille viranomaisille direktiivissä [xxxx/yyyy] säädettyjen ilmoitusvelvollisuuksien ja kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti.

(17)     Säännöksiä varainsiirroista, joiden mukana ei ole maksajaa tai maksunsaajaa koskevia tietoja tai joissa maksajaa tai maksunsaajaa koskevat tiedot ovat epätäydelliset, sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan maksupalveluntarjoajien ja välittäjinä toimivien maksupalveluntarjoajien velvollisuuksia keskeyttää ja/tai evätä varainsiirrot, jotka rikkovat siviili-, hallinto- tai rikosoikeudellisia säännöksiä.

(18)     Kunnes tekniset rajoitteet, jotka saattavat estää välittäjinä toimivia maksupalveluntarjoajia täyttämästä velvollisuutta toimittaa varainsiirron mukana kaikki niiden saamat tiedot maksajasta, poistetaan, kyseisten välittäjinä toimivien maksupalveluntarjoajien olisi säilytettävä nämä tiedot. Tällaiset tekniset rajoitteet olisi poistettava maksujärjestelmiä kehitettäessä.

(19)     Koska rikostutkinnassa ei aina ole mahdollista tunnistaa tarvittavia tietoja tai rikokseen osallistuneita henkilöitä kuin vasta useita kuukausia tai jopa vuosia alkuperäisen varainsiirron jälkeen, on asianmukaista vaatia maksupalveluntarjoajia säilyttämään maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot rahanpesun tai terrorismin rahoituksen ehkäisemistä, tutkimista ja havaitsemista varten, jotta keskeiset todisteet olisivat tutkinnan yhteydessä saatavilla. Säilyttämisajan olisi oltava rajallinen.

(20)     Jotta terrorismin torjunnan yhteydessä voitaisiin toimia nopeasti, maksupalveluntarjoajien olisi vastattava ripeästi maksajaa koskeviin tietopyyntöihin, joita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavat viranomaiset esittävät siinä jäsenvaltiossa, johon maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut.

(21)     Työpäivien lukumäärä siinä jäsenvaltiossa, johon maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut, ratkaisee, miten monen päivän kuluessa maksajaa koskevaan tietopyyntöön on vastattava.

(22)     Jotta voidaan tehostaa tämän asetuksen vaatimusten noudattamista ja ottaa huomioon komission 9 päivänä joulukuuta 2010 antama tiedonanto ”Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla”[23], olisi lujitettava toimivaltaisille viranomaisille annettuja valvontatoimenpiteiden toteuttamisvaltuuksia ja seuraamusvaltuuksia. Olisi säädettävä hallinnollisista seuraamuksista, ja jäsenvaltioiden olisi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toiminnan suuren merkityksen vuoksi vahvistettava seuraamukset, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava näistä komissiolle sekä Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’), joka perustettiin Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010; Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, jäljempänä ’EVLEV’), joka perustettiin Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010, ja Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’), joka perustettiin Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010.

(23)     Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen XXX artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[24] mukaisesti.

(24)     Useat maat ja alueet, jotka eivät kuulu unionin alueeseen, muodostavat rahaliiton jonkin jäsenvaltion kanssa, ovat osa jonkin jäsenvaltion valuutta-aluetta tai ovat tehneet sopimuksen valuuttasuhteista jonkin jäsenvaltion edustaman unionin kanssa, ja niissä toimivilla maksupalveluntarjoajilla on suoraan tai välillisesti pääsy kyseisen jäsenvaltion maksu- ja selvitysjärjestelmiin. Jotta vältetään tämän asetuksen soveltaminen kyseisten jäsenvaltioiden sekä näiden maiden tai alueiden välisiin varainsiirtoihin, mistä kyseisten maiden tai alueiden taloudet kärsisivät huomattavasti, on asianmukaista sallia mahdollisuus kohdella tällaisia varainsiirtoja asianomaisen jäsenvaltion sisäisinä siirtoina.

(25)     Ottaen huomioon muutokset, jotka olisi tehtävä maksajaa koskevien tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana 15 päivänä marraskuuta 2006 annettuun asetukseen (EY) N:o 1781/2006, kyseinen asetus olisi kumottava selkeyden vuoksi.

(26)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(27)     Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen (7 artikla), oikeutta henkilötietojen suojaan (8 artikla) ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artikla) sekä ne bis in idem -periaatetta.

(28)     Jotta voidaan varmistaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen uuden torjuntakehyksen sujuva käyttöönotto, tämän asetuksen soveltaminen olisi aloitettava samana päivänä, jona määräaika direktiivin [xxxx/yyyy] saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä päättyy,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA

1 artikla Aihe

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt maksajaa ja maksunsaajaa koskevista tiedoista, jotka on toimitettava varainsiirtojen mukana rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemistä, havaitsemista ja tutkimista varten.

2 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1) ’terrorismin rahoituksella’ direktiivin [xxxx/yyyy] 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyä terrorismin rahoitusta;

(2) ’rahanpesulla’ direktiivin [xxxx/yyyy] 1 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua rahanpesutoimintaa;

(3) ’maksajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suorittaa varainsiirron omalta tililtään tai antaa varainsiirtoa koskevan toimeksiannon;

(4) ’maksunsaajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka on tarkoitus ottaa varainsiirto vastaan;

(5) ’maksupalveluntarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa varainsiirtopalvelua ammatillisena toimintanaan;

(6) ’välittäjänä toimivalla maksupalveluntarjoajalla’ maksupalveluntarjoajaa, joka ei ole maksajan eikä maksunsaajan käyttämä maksupalveluntarjoaja ja joka vastaanottaa ja siirtää varainsiirron maksajan tai maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan tai toisen välittäjänä toimivan maksupalveluntarjoajan puolesta;

(7) ’varainsiirrolla’ mitä tahansa liiketoimea, jonka maksupalveluntarjoaja suorittaa maksajan puolesta sähköisesti antaakseen varat maksunsaajan käyttöön maksupalveluntarjoajan kautta, riippumatta siitä, ovatko maksaja ja maksunsaaja yksi ja sama henkilö;

(8) ’eräsiirrolla’ useita yksittäisiä varainsiirtoja, jotka yhdistetään siirtoa varten;

(9) ’yksilöllisellä tapahtumatunnuksella’ maksupalveluntarjoajan varainsiirtoon käytettyjen maksu- ja selvitysjärjestelmien tai viestijärjestelmien sääntöjen mukaisesti määrittelemää kirjain- tai merkkiyhdistelmää, joka mahdollistaa liiketoimen jäljittämisen maksajaan tai maksunsaajaan;

(10) ’kahden henkilön välisellä’ varainsiirrolla kahden luonnollisen henkilön välistä liiketoimea.

3 artikla Soveltamisala

1.           Tätä asetusta sovelletaan missä tahansa valuutassa tehtäviin varainsiirtoihin, jotka unioniin sijoittautunut maksupalveluntarjoaja lähettää tai vastaanottaa.

2.           Tätä asetusta ei sovelleta varainsiirtoihin, jotka tehdään luotto- tai maksukortin, matkapuhelimen tai muun digitaalisen laitteen tai tietotekniikkalaitteen avulla, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a) korttia tai laitetta käytetään tavaroiden ja palvelujen maksamiseen;

(b) edellä mainitun kortin tai laitteen numero toimitetaan kaikkien kyseisestä liiketoimesta johtuvien varainsiirtojen mukana.

Tätä asetusta sovelletaan kuitenkin silloin, kun luotto- tai maksukorttia, matkapuhelinta tai muuta digitaalista laitetta tai tietotekniikkalaitetta käytetään kahden henkilön väliseen varainsiirtoon.

3.           Tätä asetusta ei sovelleta varainsiirtoihin, joissa

(c) maksaja ottaa käteistä omalta tililtään;

(d) viranomaisille siirretään varoja, joilla maksetaan veroja, sakkoja tai muita maksuja jäsenvaltiossa;

(e) sekä maksaja että maksunsaaja ovat omaan lukuunsa toimivia maksupalveluntarjoajia.

II LUKU

MAKSUPALVELUNTARJOAJIEN VELVOLLISUUDET

1 jakso

Maksajan käyttämän maksupalveluntarjoajan velvollisuudet

4 artikla Varainsiirtojen mukana toimitettavat tiedot

1.           Maksajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on varmistettava, että varainsiirron mukana toimitetaan seuraavat maksajaa koskevat tiedot:

(f) maksajan nimi;

(g) maksajan tilinumero, jos tiliä käytetään varainsiirron käsittelyyn, tai yksilöllinen tapahtumatunnus, jos tiliä ei käytetä tähän tarkoitukseen;

(h) maksajan osoite, kansallinen henkilötunnus, asiakasnumero tai syntymäaika ja ‑paikka.

2.           Maksajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on varmistettava, että varainsiirtojen mukana toimitetaan seuraavat maksunsaajaa koskevat tiedot:

(i) maksunsaajan nimi; ja

(j) maksunsaajan tilinumero, jos tiliä käytetään liiketoimen käsittelyyn, tai yksilöllinen tapahtumatunnus, jos tiliä ei käytetä tähän tarkoitukseen.

3.           Maksajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on ennen varojen siirtämistä tarkistettava 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen oikeellisuus asiakirjoista tai luotettavasta ja riippumattomasta lähteestä saatujen tietojen perusteella.

4.           Jos varat siirretään maksajan tililtä, 3 kohdassa tarkoitetun tarkistamisen katsotaan tulleen suoritetuksi seuraavissa tapauksissa:

(k) maksajan henkilöllisyys on tarkistettu direktiivin [xxxx/yyyy] 11 artiklan mukaisesti tilin avaamisen yhteydessä ja tällä tarkistamisella saadut tiedot on tallennettu kyseisen direktiivin 39 artiklan mukaisesti;

tai

(l) maksajaan sovelletaan direktiivin [xxxx/yyyy] 12 artiklan 5 kohtaa.

5.           Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja ei kuitenkaan tarkista 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, jos on kyse varainsiirroista, joita ei tehdä tililtä ja joissa rahamäärä on enintään 1 000 euroa ja joissa siirto ei näytä olevan yhteydessä muihin varainsiirtoihin, joissa rahamäärä yhdessä kyseisen siirron kanssa on yli 1 000 euroa.

5 artikla Varainsiirrot unionin sisällä

1.           Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, tapauksissa, joissa sekä maksajan käyttämä että maksunsaajan käyttämä maksupalveluntarjoaja tai -tarjoajat ovat sijoittautuneet unioniin, varainsiirtoa tehtäessä on toimitettava ainoastaan maksajan tilinumero tai yksilöllinen tapahtumatunnus.

2.           Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, maksajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan tai välittäjänä toimivan maksupalveluntarjoajan pyynnöstä annettava maksajaa tai maksunsaajaa koskevat tiedot 4 artiklan mukaisesti saataville kolmen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

6 artikla Varainsiirrot unionin ulkopuolelle

1.           Kun on kyse yhden maksajan suorittamista eräsiirroista, joissa maksunsaajien käyttämät maksupalveluntarjoajat ovat sijoittautuneet unionin ulkopuolelle, 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta yhdessä erässä toimitettaviin yksittäisiin siirtoihin, jos eräajotiedosto sisältää kyseisessä artiklassa tarkoitetut tiedot ja yksittäisten siirtojen mukana on maksajan tilinumero tai yksilöllinen tapahtumatunnus.

2.           Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, tapauksissa, joissa maksunsaajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unioni ulkopuolelle, on sellaisten varainsiirtojen mukana, joiden suuruus on enintään 1 000 euroa, toimitettava ainoastaan

(m) maksajan nimi;

(n) maksunsaajan nimi;

(o) sekä maksajan että maksunsaajan tilinumero tai yksilöllinen tapahtumatunnus.

Näiden tietojen oikeellisuutta ei tarvitse tarkistaa, jollei epäillä rahanpesua tai terrorismin rahoitusta.

2 jakso

Maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan velvollisuudet

7 artikla Maksajaa ja maksunsaajaa koskevien tietojen puutteellisuuden havaitseminen

1.           Maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on tarkistettava, että siirron toteuttamiseen käytetyn viestijärjestelmän tai maksu- ja selvitysjärjestelmän kentät, jotka sisältävät maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot, on täytetty kyseisen järjestelmän käytäntöjen mukaisilla merkinnöillä tai sisällöillä.

2.           Maksunsaajan käyttämällä palveluntarjoajalla on oltava käytössään tehokkaat menettelyt, joiden avulla se havaitsee, puuttuvatko seuraavat maksajaa tai maksunsaajaa koskevat tiedot:

(p) sellaisten varainsiirtojen osalta, joissa maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unioniin, 5 artiklassa vaaditut tiedot;

(q) sellaisten varainsiirtojen osalta, joissa maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unionin ulkopuolelle, 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot ja soveltuvissa tapauksissa 14 artiklassa vaaditut tiedot;

ja

(r) sellaisten eräsiirtojen osalta, joissa maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unionin ulkopuolelle, 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut eräsiirtoon liittyvät tiedot.

3.           Kun on kyse varainsiirroista, joiden suuruus on yli 1 000 euroa ja joissa maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unionin ulkopuolelle, maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on tarkistettava maksunsaajan henkilöllisyys, jollei sitä ole jo tarkistettu.

4.           Kun on kyse varainsiirroista, joiden suuruus on enintään 1 000 euroa ja joissa maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unionin ulkopuolelle, maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan ei tarvitse tarkistaa maksunsaajaa koskevia tietoja, jollei epäillä rahanpesua tai terrorismin rahoitusta.

8 artikla Varainsiirrot, joissa maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot puuttuvat tai ovat epätäydelliset

1.           Maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on vahvistettava tehokkaat riskiperusteiset menettelyt, joiden avulla päätetään siitä, milloin varainsiirto, jonka mukana ei toimiteta vaadittuja maksajaa ja maksunsaajaa koskevia tietoja, on toteutettava, evättävä tai keskeytettävä ja mitkä jatkotoimet ovat aiheellisia.

Jos maksunsaajan käyttämä maksupalveluntarjoaja havaitsee varainsiirtoa vastaanottaessaan, että 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 5 artiklan1 kohdassa ja 6 artiklassa vaaditut maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot puuttuvat tai ovat epätäydelliset, sen on joko evättävä siirto tai pyydettävä täydelliset tiedot maksajasta ja maksunsaajasta.

2.           Jos maksupalveluntarjoaja jättää säännöllisesti toimittamatta vaaditut maksajaa koskevat tiedot, maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on ryhdyttävä toimiin, joihin voivat alussa kuulua varoitusten antaminen ja määräaikojen asettaminen, ennen kuin se epää kyseisen maksupalveluntarjoajan myöhemmät varainsiirrot tai päättää, rajoittaako se liiketoimintasuhdetta kyseiseen maksupalveluntarjoajaan vai lopettaako se tämän liiketoimintasuhteen kokonaan.

Maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on ilmoitettava tästä rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaaville viranomaisille.

9 artikla Arviointi ja ilmoittaminen

Maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on otettava huomioon maksajaa ja maksunsaajaa koskevien tietojen puuttuminen tai epätäydellisyys arvioidessaan, onko kyseinen varainsiirto tai siihen liittyvä liiketoimi epäilyttävä ja onko siitä ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle.

3 jakso

Välittäjinä toimivien maksupalveluntarjoajien velvollisuudet

10 artikla Maksajaa ja maksunsaajaa koskevien tietojen säilyminen varainsiirron mukana

Välittäjinä toimivien maksupalveluntarjoajien on varmistettava, että kaikki varainsiirron mukana saadut maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot säilyvät siirron mukana.

11 artikla Maksajaa ja maksunsaajaa koskevien tietojen puutteellisuuden havaitseminen

1.           Välittäjänä toimivan maksupalveluntarjoajan on tarkistettava, että siirron toteuttamiseen käytetyn viestijärjestelmän tai maksu- ja selvitysjärjestelmän kentät, jotka sisältävät maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot, on täytetty kyseisen järjestelmän käytäntöjen mukaisilla merkinnöillä tai sisällöillä.

2.           Välittäjänä toimivalla maksupalveluntarjoajalla on oltava käytössään tehokkaat menettelyt, joiden avulla se havaitsee, puuttuvatko seuraavat maksajaa tai maksunsaajaa koskevat tiedot:

(s) sellaisten varainsiirtojen osalta, joissa maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unioniin, 5 artiklassa vaaditut tiedot;

(t) sellaisten varainsiirtojen osalta, joissa maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unionin ulkopuolelle, 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot tai soveltuvissa tapauksissa 14 artiklassa vaaditut tiedot;

ja

(u) sellaisten eräsiirtojen osalta, joissa maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unionin ulkopuolelle, 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut eräsiirtoon liittyvät tiedot.

12 artikla Varainsiirrot, joissa maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot puuttuvat tai ovat epätäydelliset

1.           Välittäjänä toimivan maksupalveluntarjoajan on vahvistettava tehokkaat riskiperusteiset menettelyt, joiden avulla päätetään siitä, milloin varainsiirto, jonka mukana ei toimiteta vaadittuja maksajaa ja maksunsaajaa koskevia tietoja, on toteutettava, evättävä tai keskeytettävä ja mitkä jatkotoimet ovat aiheellisia.

Jos välittäjänä toimiva maksupalveluntarjoaja havaitsee varainsiirtoa vastaanottaessaan, että 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklassa vaaditut maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot puuttuvat tai ovat epätäydelliset, sen on joko evättävä siirto tai pyydettävä täydelliset tiedot maksajasta ja maksunsaajasta.

2.           Jos maksupalveluntarjoaja jättää säännöllisesti toimittamatta vaaditut maksajaa koskevat tiedot, välittäjänä toimivan maksupalveluntarjoajan on ryhdyttävä toimiin, joihin voivat alussa kuulua varoitusten antaminen ja määräaikojen asettaminen, ennen kuin se epää kyseisen maksupalveluntarjoajan myöhemmät varainsiirrot tai päättää, rajoittaako se liiketoimintasuhdetta kyseiseen maksupalveluntarjoajaan vai lopettaako se tämän liiketoimintasuhteen kokonaan.

Välittäjänä toimivan maksupalveluntarjoajan on ilmoitettava tästä rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaaville viranomaisille.

13 artikla Arviointi ja ilmoittaminen

Välittäjänä toimivan maksupalveluntarjoajan on otettava huomioon maksajaa ja maksunsaajaa koskevien tietojen puuttuminen tai epätäydellisyys arvioidessaan, onko kyseinen varainsiirto tai siihen liittyvä liiketoimi epäilyttävä ja onko siitä ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle.

14 artikla Tekniset rajoitteet

1.           Tätä artiklaa sovelletaan, kun maksajan käyttämä maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unionin ulkopuolelle ja välittäjänä toimiva maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut unioniin.

2.           Jollei välittäjänä toimiva maksupalveluntarjoaja varainsiirron saadessaan totea, että tässä asetuksessa vaaditut maksajaa koskevat tiedot puuttuvat tai ovat epätäydelliset, se voi käyttää varainsiirron lähettämiseksi maksunsaajan käyttämälle maksupalveluntarjoajalle maksujärjestelmää, johon liittyy teknisiä rajoitteita, mikä estää maksajaa koskevien tietojen välittymisen varainsiirron mukana.

3.           Jos välittäjänä toimiva maksupalveluntarjoaja varainsiirron saadessaan toteaa, että tässä asetuksessa vaaditut maksajaa koskevat tiedot puuttuvat tai ovat epätäydelliset, se saa käyttää maksujärjestelmää, johon liittyy teknisiä rajoitteita, ainoastaan, jos se pystyy ilmoittamaan tästä maksunsaajan käyttämälle maksupalveluntarjoajalle joko viesti- tai maksujärjestelmällä, joka mahdollistaa tämän tiedon välittämisen, tai muulla menettelyllä, jonka molemmat maksupalveluntarjoajat ovat hyväksyneet tai josta ne ovat sopineet.

4.           Jos välittäjänä toimiva maksupalveluntarjoaja käyttää maksujärjestelmää, johon liittyy teknisiä rajoitteita, sen on toimitettava maksunsaajan käyttämälle maksupalveluntarjoajalle tämän pyynnöstä kaikki saamansa maksajaa koskevat tiedot, riippumatta siitä, ovatko ne täydelliset, kolmen työpäivän kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta.

III LUKU

YHTEISTYÖ JA TIETOJEN SÄILYTTÄMINEN

15 artikla

Yhteistyövelvollisuudet

Maksupalveluntarjoajien on sijoittautumisjäsenvaltionsa lainsäädännössä asetettujen menettelyvaatimusten mukaisesti vastattava täydellisesti ja välittömästi kyseisessä jäsenvaltiossa rahanpesusta ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien viranomaisten pyyntöihin, jotka koskevat tässä asetuksessa vaadittuja tietoja.

16 artikla Tietojen säilyttäminen

Maksajan käyttämän maksupalveluntarjoajan ja maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan on säilytettävä 4, 5, 6 ja 7 artiklassa tarkoitetut tiedot viiden vuoden ajan. Välittäjänä toimivan maksupalveluntarjoajan on 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa säilytettävä kaikki vastaanottamansa tiedot viiden vuoden ajan. Tämän ajanjakson päätyttyä henkilötiedot on poistettava, jollei toisin säädetä kansallisessa lainsäädännössä, jossa on vahvistettava, missä olosuhteissa maksupalveluntarjoajat voivat jatkaa tai ovat velvollisia jatkamaan tietojen säilyttämistä. Jäsenvaltiot voivat sallia säilyttämisen jatkamisen tai vaatia sitä vain, jos rahanpesun tai terrorismin rahoituksen ehkäiseminen, havaitseminen tai tutkiminen sitä edellyttää. Tietoja saa säilyttää enintään kymmenen vuoden ajan varainsiirron suorittamisesta.

IV LUKU

SEURAAMUKSET JA VALVONTA

17 artikla Seuraamukset

1.           Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt tämän asetuksen rikkomisesta määrättävistä hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista ja ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun velvollisuudet koskevat maksupalveluntarjoajia, on niitä rikottaessa mahdollista soveltaa seuraamuksia ylimmän hallintoelimen jäseniin ja kaikkiin muihin henkilöihin, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa rikkomisesta.

3.           Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetut säännöt [24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] komissiolle sekä EPV:n, EVLEV:n ja EAMV:n yhteiskomitealle. Niiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle sekä EPV:n, EVLEV:n ja EAMV:n yhteiskomitealle näiden sääntöjen myöhemmistä muutoksista.

4.           Toimivaltaisille viranomaisille on annettava kaikki tutkintavaltuudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi. Käyttäessään seuraamusvaltuuksiaan toimivaltaisten viranomaisten on oltava tiiviissä yhteistyössä keskenään sen varmistamiseksi, että seuraamuksilla tai toimenpiteillä saavutetaan halutut vaikutukset, ja niiden on koordinoitava toimintansa käsitellessään rajatylittäviä tapauksia.

18 artikla Erityssäännökset

1.           Tätä artiklaa sovelletaan seuraaviin rikkomisiin:

(v) maksajaa ja maksunsaajaa koskevat vaadittavat tiedot jätetään toistuvasti pois 4, 5 ja 6 artiklan vastaisesti;

(w) maksupalveluntarjoajat laiminlyövät vakavasti velvollisuutensa varmistaa 16 artiklan mukainen tietojen säilyttäminen;

(x) maksupalveluntarjoaja ei ota käyttöön 8 ja 12 artiklassa edellytettyjä tehokkaita riskiperusteisia toimintaperiaatteita ja menettelyjä.

2.           Hallinnollisiin toimenpiteisiin ja seuraamuksiin, joita voidaan soveltaa 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, on kuuluttava ainakin seuraavat:

(y) julkinen lausuma, jossa ilmoitetaan kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ja rikkomisen luonne;

(z) määräys, jossa kyseistä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

(å) kun on kyse maksupalveluntarjoajasta, palveluntarjoajan toimiluvan peruuttaminen;

(ä) väliaikainen kielto, jolla kielletään ketä tahansa maksupalveluntarjoajan ylimmän hallintoelimen jäsentä tai muuta luonnollista henkilöä, jota pidetään vastuussa olevana, hoitamasta tehtäviään maksupalveluntarjoajassa;

(ö) kun on kyse oikeushenkilöstä, hallinnolliset taloudelliset seuraamukset, jotka ovat enintään 10 prosenttia kyseisen oikeushenkilön vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta edellisenä tilikautena; jos kyseinen oikeushenkilö on emoyrityksen tytäryritys, vuotuisena kokonaisliikevaihtona on perimmäisen emoyrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen mukainen vuotuinen kokonaisliikevaihto edellisenä tilikautena;

(aa) kun on kyse luonnollisesta henkilöstä, enintään 5 000 000 euron suuruiset hallinnolliset taloudelliset seuraamukset tai niissä jäsenvaltioissa, joissa euro ei ole virallinen valuutta, vastaava arvo kansallisena valuuttana tämän asetuksen voimaantulopäivänä;

(bb) hallinnolliset taloudelliset seuraamukset, jotka ovat enintään kaksi kertaa suuremmat kuin rikkomisella saadut voitot tai vältetyt tappiot, jos ne voidaan määrittää.

19 artikla Seuraamusten julkistaminen

Kaikki 17 artiklassa ja 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa määrättävät hallinnolliset seuraamukset ja toimenpiteet on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä, mukaan luettuina tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta sekä rikkomisesta vastuussa olevien henkilöiden nimet, jollei julkistaminen vakavasti vaaranna finanssimarkkinoiden vakautta.

Jos julkistaminen aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osapuolille, toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava seuraamukset ilman nimiä.

20 artikla Toimivaltaisten viranomaisten soveltamat seuraamukset

Päättäessään hallinnollisten seuraamusten tai toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet, mukaan luettuina seuraavat:

(b) rikkomisen vakavuus ja kesto;

(c) vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön vastuun aste;

(d) vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellinen varallisuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuosiansiot;

(e) vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;

(f) rikkomisen kolmansille osapuolille aiheuttamat tappiot, jos ne ovat määritettävissä;

(g) vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön halukkuus tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa;

(h) vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön suorittamat aiemmat rikkomiset.

21 artikla Rikkomisista ilmoittaminen

1.           Jäsenvaltioiden on luotava tehokkaat mekanismit, joilla kannustetaan ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille tämän asetuksen rikkomisista.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin mekanismeihin on sisällyttävä ainakin seuraavat:

(a) erityismenettelyt rikkomisia koskevien ilmoitusten vastaanottamista ja niihin liittyviä jatkotoimia varten;

(b) mahdollisista tai todellisista rikkomisista ilmoittavien henkilöiden asianmukainen suojelu;

(c) säännösten rikkomisesta ilmoittavan henkilön henkilötietojen suojaaminen ja sen luonnollisen henkilön henkilötietojen suojaaminen, jonka väitetään olevan vastuussa rikkomisesta, direktiivissä 95/46/EY vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

3.           Maksupalveluntarjoajien on luotava asianmukaiset menettelyt työntekijöitään varten, jotta nämä voivat ilmoittaa rikkomisista sisäisesti erityisen kanavan kautta.

22 artikla Seuranta

Jäsenvaltioiden on vaadittava, että toimivaltaiset viranomaiset seuraavat tehokkaasti tämän asetuksen vaatimusten noudattamista ja toteuttavat aiheellisia toimenpiteitä, joilla tämä varmistetaan.

V LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA

23 artikla Komiteamenettely

1.           Komissiota avustaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastainen komitea, jäljempänä ’komitea’. Komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VI LUKU

POIKKEUKSET

24 artikla Sopimukset perussopimuksen 355 artiklassa mainittujen alueiden tai maiden kanssa

1.           Komissio voi antaa jäsenvaltiolle luvan tehdä perussopimuksen 355 artiklassa mainitun, unionin alueen ulkopuolella olevan maan tai alueen kanssa sopimuksia, joissa myönnetään poikkeuksia tämän asetuksen soveltamisesta, jotta kyseisen maan tai alueen ja jäsenvaltion välisiä varainsiirtoja voidaan käsitellä samalla tavalla kuin kyseisen jäsenvaltion sisäisiä siirtoja.

Tällaiset sopimukset voidaan hyväksyä vain, jos

(d) kyseinen maa tai alue on muodostanut rahaliiton kyseisen jäsenvaltion kanssa, se on osa tämän jäsenvaltion valuutta-aluetta tai se on tehnyt sopimuksen valuuttasuhteista jonkin jäsenvaltion edustaman unionin kanssa;

(e) kyseisen maan tai alueen maksupalveluntarjoajat osallistuvat suoraan tai välillisesti kyseisen jäsenvaltion maksu- ja selvitysjärjestelmiin;

ja

(f) kyseinen maa tai alue edellyttää lainkäyttöalueellaan toimivien maksupalveluntarjoajien noudattavan samoja sääntöjä kuin tässä asetuksessa säädetään.

2.           Jäsenvaltion, joka haluaa tehdä 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen, on toimitettava komissiolle asiaa koskeva pyyntö ja kaikki tarvittavat tiedot.

Kun komissio on saanut jäsenvaltion pyynnön, kyseisen jäsenvaltion ja asianomaisen maan tai alueen välisiä varainsiirtoja kohdellaan väliaikaisesti samalla tavalla kuin jäsenvaltion sisäisiä varainsiirtoja, kunnes asiasta tehdään tämän artiklan mukaisessa menettelyssä päätös.

Jos komissio katsoo, ettei sillä ole kaikkia tarvittavia tietoja, se ottaa yhteyttä kyseiseen jäsenvaltioon kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ja täsmentää, millaisia lisätietoja se tarvitsee.

Kun komissio on saanut kaikki pyynnön arvioimiseen tarvitsemansa tiedot, se ilmoittaa asiasta pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle kuukauden kuluessa ja välittää pyynnön muille jäsenvaltioille.

3.           Kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdan neljännessä alakohdassa mainitusta ilmoituksesta komissio päättää 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, saako kyseinen jäsenvaltio tehdä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen.

Joka tapauksessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päätös on tehtävä kahdeksantoista kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on vastaanottanut jäsenvaltion pyynnön.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1781/2006.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

26 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [samasta päivästä, jona direktiivi xxxx/yyyy saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE

Direktiivin 25 artiklassa tarkoitettu vastaavuustaulukko.

Asetus (EY) N:o 1781/2006 || Tämä asetus

1 artikla || 1 artikla

2 artikla || 2 artikla

3 artikla || 3 artikla

4 artikla || 4 artiklan 1 kohta

5 artikla || 4 artikla

6 artikla || 5 artikla

7 artikla || 7 artikla

8 artikla || 7 artikla

9 artikla || 8 artikla

10 artikla || 9 artikla

11 artikla || 16 artikla

12 artikla || 10 artikla

|| 11 artikla

|| 12 artikla

|| 13 artikla

13 artikla || 14 artikla

14 artikla || 15 artikla

15 artikla || 17–22 artikla

16 artikla || 23 artikla

17 artikla || 24 artikla

18 artikla || -

19 artikla || -

|| 25 artikla

20 artikla || 26 artikla

[1]               EUVL L 345, 8.12.2006, s. 1.

[2]               FATF on Pariisissa vuonna 1989 pidetyssä G7-huippukokouksessa perustettu kansainvälinen elin, jota pidetään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan johtavana asiantuntijana maailmassa.

[3]               EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.

[4]               EUVL L 214, 4.8.2006, s. 29.

[5]               KOM(2010) 673 lopullinen.

[6]               COM(2012) 10 final ja COM(2012) 11 final.

[7]               KOM(2010) 716 lopullinen.

[8]               Komission kertomus, sidosryhmiltä saadut vastaukset sekä palauteyhteenveto ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/company/financial-crime/index_en.htm.

[9]               Selvitykseen voi tutustua osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/company/financial-crime/index_en.htm.

[10]             Ks. edellinen alaviite.

[11]             Vaikutusten arviointi on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/company/financial-crime/index_en.htm.

[12]               EUVL C , , s. .

[13]               EUVL C , , s. .

[14]               EUVL C , , s. .

[15]               http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/08/st11/st11778-re01.en08.pdf

[16]               EYVL L 344, 28.12.2001, s. 70.

[17]               EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9.

[18]               EUVL L , , s. .

[19]               EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[20]               EUVL L 266, 9.10.2009, s. 11.

[21]             EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22.

[22]             EUVL L 319, 5.12.2007, s. 1.

[23]             KOM(2010) 716 lopullinen.

[24]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.