19.8.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 271/53 |
Alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n talousarvion toteuttaminen”
2014/C 271/10
Esittelijä |
Adam Struzik (PL, EPP), Masovian voivodikunnan aluejohtaja |
I POLIITTISET SUOSITUKSET
ALUEIDEN KOMITEA
1. |
toteaa, että se antaa nyt ensimmäistä kertaa lausunnon EU:n talousarvion toteuttamisesta, jotta se voi tuoda esiin paikallis- ja alueviranomaisten näkemyksiä sekä nykyisistä että vuosien 2014–2020 rahoitusnäkymistä. |
2. |
ilmoittaa, että EU:n talousarvion toteuttamista koskevan lausunnon laadun parantamiseksi toteutettiin paikallis- ja alueviranomaisten keskuudessa kyselytutkimus (1), johon saatiin erittäin paljon vastauksia. Tämä osoittaa, että aihe kiinnostaa niitä ja että niillä on halukkuutta tehdä yhteistyötä etsittäessä ratkaisuja ongelmiin ja hyödynnettäessä alueellisen lähestymistavan tarjoamia mahdollisuuksia. |
3. |
korostaa, että EU:n talousarvio on erittäin tärkeä väline Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamisessa. Sen roolia tulee korostaa etenkin nyt, kun julkisen talouden kriisi pitkittyy monissa maissa ja on välttämätöntä tukea Euroopan talouden kilpailukykyä, luoda työpaikkoja ja edistää yhteisiä eurooppalaisia arvoja. |
4. |
katsoo, että EU:n talousarviosta osoitetaan varoja sellaisten perussopimuksissa määriteltyjen Euroopan unionin tavoitteiden toteuttamiseen, joista on sovittu korkeimmilla poliittisilla tasoilla (neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välillä), mutta samanaikaisesti se on välttämätön väline jäsenvaltiotason julkisten politiikkojen tavoitteiden saavuttamiseen sekä paikallis- ja alueviranomaisten toteuttamien toimien tukemiseen. Komitea katsoo, että EU:n talousarvion tulossuuntautuneisuus auttaa valitsemaan aiempaa paremmin tavoitteet ja välineet, jotta EU:n eri alueiden tilanteiden väliset erot voidaan tuoda esiin, ja samalla se parantaa EU:n talousarvion tehokkuutta ja vaikuttavuutta. |
5. |
mainitsee, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat EU:n talousarvioon toteuttamiseen sen suoranaisina edunsaajina ja unionin rahastojen hallinnoitsijoina, mutta vastuu talousarvion toteuttamisesta paikallis- ja aluetasolla on kuitenkin jaettu jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja muiden unionin toimielinten kesken. |
6. |
panee tyytyväisenä merkille, että ohjelmasuunnittelukautta 2014–2020 koskevien säädösten mukaisesti on vahvistettu alueellisen ulottuvuuden roolia unionin politiikkojen toteuttamisessa – samalla vahvistuu paikallis- ja alueviranomaisten rooli EU:n talouspolitiikan toteuttamisessa. |
7. |
Tässä lausunnossa keskitytään rahastoihin, joilla on suurin merkitys paikallis- ja alueviranomaisille, ja niistä ennen kaikkea Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin: Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR), koheesiorahastoon, Euroopan sosiaalirahastoon (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR). Kuitenkin myös muut rahastot, kuten Horisontti 2020, ovat tärkeitä unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla määritettyjen kehitystavoitteiden saavuttamisessa. |
Talousarvion toteuttamisvauhti
8. |
toteaa, että kun otetaan huomioon nykyinen sosioekonominen tilanne, EU-rahoituksen lainsäädäntöpuitteiden vuosiksi 2007–2013 suunniteltua myöhäisempi hyväksyminen ja lukuisten EU:n toimintapolitiikkojen muotoilu tähtäimessä pitkän aikavälin pysyvät tavoitteet lyhytkestoisten tarjontapuolen vaikutusten sijaan, EU:n talousarvion toteuttamista tulee pitää tyydyttävänä. |
9. |
on huolissaan siitä, että huolimatta yleisesti tyydyttävästä toteuttamisvauhdista eri jäsenvaltioiden ja rahastojen välillä on merkittäviä eroja. |
10. |
katsoo, että jäsenvaltioiden väliset erot EU:n talousarvion toteuttamisvauhdissa johtuvat monista tekijöistä, joista vain osa liittyy suoranaisesti menojen maksamiseen paikallis- ja alueyhteisöjen tasolla. EU:n talousarvion toteuttamisvauhtiin vaikuttavia tekijöitä ovat
|
11. |
huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten mielestä EU:n talousarvion toteuttamisvauhtiin unionitasolla vaikuttavat eniten jäsenvaltiot, kun taas EU:n talousarviosta yhteisrahoitusta saavien hankkeiden toteuttamisvauhtiin vaikuttavat eniten paikallis- ja alueviranomaisten hallinnolliset valmiudet ja toiseksi eniten yhteisrahoitukseen tarvittavien (julkisten ja kansallisten) varojen saatavuus sekä rahastokohtaisten sääntöjen kompleksisuus. |
12. |
katsoo tässä yhteydessä, että moitteet, joiden mukaan EU:n talousarviosta yhteisrahoitusta saavien hankkeiden hidas toteutuminen johtuu paikallis- ja alueviranomaisten heikoista hallinnollisista valmiuksista, ovat vain osittain perusteltuja. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat tietoisia omista, usein puutteellisista hallinnollisista valmiuksistaan, mutta EU:n rahastotoimien toteuttamisvauhtiin paikallis- ja aluetasolla vaikuttavat myös jäsenvaltioiden ja Euroopan komission toimivaltaan kuuluvat asiat. |
13. |
kehottaa näin ollen jäsenvaltioita tiivistämään yhteistyötä ja koordinointia paikallis- ja alueviranomaisten kanssa valmisteltaessa toimintaohjelmia sekä erityisiä toteuttamisratkaisuja, jotta voidaan varmistaa EU:n rahastotoimien mahdollisimman ripeä ja laadukas toteuttaminen sekä minimoida edunsaajille koituvat rasitteet. |
14. |
kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan nykyistä aktiivisemmin uusien rahoitusnäkymien parissa ja etenkin toteuttamaan paikallis- ja alueviranomaisille suunnattuja tiedotus- ja koulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on parantaa EU:n talousarvion toteuttamisen vauhtia ja laatua. |
15. |
toteaa, että talousarvion toteuttamisvauhtiin voi vaikuttaa myös se, että Euroopan komissio tuo esiin hankkeiden parhaita käytänteitä erityisesti niillä aloilla, missä tarvitaan useita rahastoja, ohjelmia ja kumppaneita yhdistävää yhtenäistä lähestymistapaa, mukaan luettuina yhdennettyjen alueellisten investointien ja paikallisyhteisöjen omien kehityshankkeiden kaltaisten uusien välineiden puitteissa toteutetut hankkeet. |
16. |
tuo lisäksi esiin muita mahdollisuuksia vauhdittaa EU:n yhteisrahoittaminen hankkeiden toteuttamista paikallis- ja aluetasolla:
|
17. |
on vakuuttunut, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevat uudet säännöt vaikuttavat myönteisesti EU:n talousarviosta yhteisrahoitettavien hankkeiden toteuttamisvauhtiin paikallis- ja aluetasolla. Yhtä kaikki nykyisessä vuosien 2014–2020 näkymien toteuttamisen valmisteluvaiheessa ei voida kuitenkaan arvioida, miten paljon ja millä aloilla tällainen nopeutuminen tapahtuu. |
18. |
on tyytyväinen, että Euroopan komissio on julkaissut asiakirjan ”Lopullinen yksinkertaistamisen tulostaulu vuodet 2014–2020 kattavaa monivuotista rahoituskehystä varten” (2). |
19. |
kehottaa seuraavan (vuoden 2020 jälkeisen) ohjelmasuunnittelukauden osalta kohentamaan unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden välisen vuoropuhelun laatua ja tuloksekkuutta, jotta voidaan esittää asetusehdotuksia, käydä neuvotteluja ja saattaa lainsäädäntöaloitteita koskevat keskustelut päätökseen riittävän aikaisin. Näin voidaan käynnistää EU:n talousarvion toteuttaminen vuoden 2021 alussa. |
20. |
ottaa huomioon, että ei ole olemassa kattavia tilastotietoja paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta EU:n talousarvion toteuttamiseen. Komitea kehottaa näin ollen Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita julkaisemaan säännöllisesti asiaa koskevia tietoja (myös vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa sekä säännöllisesti julkaistavissa koheesiokertomuksissa) sekä tekemään säännöllisesti arvioita tästä aiheesta, josta käytävään keskusteluun alueiden komitean tulisi osallistua. |
Talousarvion toteutuksessa tapahtuneet virheet ja muut hallinnointikysymykset
21. |
toteaa, että Euroopan komission ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tietojen mukaan virheiden pääasialliset alat ovat seuraavat:
|
22. |
huomauttaa, että koheesiomenoja koskevan tilintarkastuksen valvonnasta aiheutuvien kustannusten voidaan arvioida olevan noin 860 miljoonaa euroa eli 0,2 prosenttia EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n kokonaismäärärahoista. (3) |
23. |
on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin on todennut vuodesta 2009 lähtien, että koheesiomenoihin liittyviä sääntöjenvastaisuuksia esiintyi ohjelmasuunnittelukaudella 2007–2013 selvästi vähemmän kuin kaudella 2000–2006. (4) |
24. |
toteaa, että näillä aloilla tapahtuneiden virheiden määrä ei niinkään heijastele määrärahojen väärinkäyttöä (petoksia) vaan pikemmin paikallis- ja alueviranomaisten kaltaisten edunsaajaryhmien valmiuksia sääntöjen noudattamisessa sekä jäsenvaltioiden ja unionin koordinointi-, valvonta- ja hallinnointijärjestelmien laadukkuutta. |
25. |
katsoo näin ollen, että virheiden vähentäminen näillä kahdella alalla riippuu paikallis- ja alueviranomaisten, jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja muiden EU:n toimielinten yhteistyöstä. Komitea kehottaa siis tiivistämään yhteistyötä paitsi EU:n yhteisrahoittamien ohjelmien ja hankkeiden toteuttamisvaiheessa myös säädösten ja suuntaviivojen laatimisvaiheessa. Komitean mielestä on välttämätöntä, että komission yksiköt arvioivat jäsenvaltioiden tukikelpoisuuden ja julkisten hankintojen alalla järjestelmien vastaavuutta unionin oikeuden kanssa ennen kuin ohjelmien ja hankkeiden toteuttaminen aloitetaan, eikä vain niiden toteuttamisen aikana. |
26. |
muistuttaa, että sääntöjenvastaisuuksien ilmetessä suoritetaan varainhoitoa koskeva oikaisu, mikä paitsi vaikuttaa EU:n rahoitustoimia hidastavasti myös heikentää mahdollisuuksia päästä odotettuihin tuloksiin. |
27. |
on tyytyväinen, että menojen tukikelpoisuutta koskevia sääntöjä tullaan soveltamaan aiempaa joustavammin uudella ohjelmasuunnittelukaudella. Tässä yhteydessä on syytä antaa erityisen myönteinen arvio Euroopan sosiaalirahaston puitteissa tehdyistä ehdotuksista, joiden ansiosta käy mahdolliseksi kertasuoritusten ja kiinteiden maksujen laajamittaisempi käyttö tosiasiallisten kustannusten korvaamisen asemasta. Tällä pitäisi olla myönteinen, edunsaajien hallinnollista taakkaa keventävä vaikutus, kunhan komissio tarkkailee tilannetta huolellisesti kannustaakseen epäröiviä jäsenvaltioita ottamaan ehdotetut yksinkertaistetut mekanismit käyttöön. |
28. |
kehottaa komissiota, koska yksinkertaistettuja kustannuksia ei käytetä julkisiin hankintoihin kuuluvia hankkeita toteutettaessa, tutkimaan mahdollisuutta soveltaa samankaltaisia yksinkertaistamistoimia hankkeisiin, joihin myönnetään rahoitusta muista rahastoista kuin Euroopan sosiaalirahastosta. |
29. |
pitää myönteisenä tähänastista kehitystä kaikkia Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevien periaatteiden ja menettelyjen yhteensovittamiseksi lainsäädäntötasolla, mutta huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten keskuudessa vallitsee suuri epävarmuus uuden sääntelyn vaikutuksesta hankkeiden toteutuksen helpottamiseen sekä mahdollisuuksista tehostaa koordinaatiota rakenne- ja investointirahastojen sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman kaltaisten muiden ulkoisten rahastojen kanssa. Tämän vuoksi Euroopan komission, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja jäsenvaltioiden tulee toteuttaa tiedotus- ja koulutusohjelmia, myös yksinkertaistettujen kustannusmallien noudattamisen edistämiseksi. (5) |
30. |
katsoo, että sääntöjenvastaisuuksia pitäisi olla mahdollista vähentää määrittämällä kaikkia Euroopan rakenne- ja investointirahastoja varten yhteiset perussäännöt ja laatimalla jäsenvaltioissa maakohtaiset säännöt menojen tukikelpoisuudesta erityisten paikallisten ja alueellisten tarpeiden pohjalta. |
31. |
ehdottaa valvontajärjestelmien osalta, että kiinnitetään enemmän huomiota siihen, että eri hallinto- ja tilintarkastuselinten – valtakunnallisten ja alueellisten elinten, Euroopan komission ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen – järjestämät valvontatoimet sovitetaan yhteen. Komitea muistuttaa, että valvonnan tulee täyttää tehtävänsä ja parantaa hankkeiden toteuttamisen laatua sekä muistuttaa tässä yhteydessä, että varainhoitoa koskevat oikaisut ovat paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta monissa tapauksissa epäsuhdassa sääntöjenvastaisuuden vakavuuden kanssa. |
32. |
ilmaisee huolensa siitä, että hallinnollisten valmiuksien ja resurssien puutteen takia tilintarkastusviranomaiset ulkoistavat yhä useammin tarkastustyönsä yksityisille tilintarkastusyhteisöille (48 %), mikä lisää tarkastuksista kaiken kaikkiaan aiheutuvia julkisia menoja ja johtaa siihen, että viranomaisten ote hankkeiden ohjelmasuunnittelusta höltyy. |
EU:n talousarvion likviditeetti ja varainhoidon suunnittelu
33. |
toteaa, että vuosi vuodelta on alati vaikeampi varmistaa vakaa tulovirta jäsenvaltioista EU:n talousarviota varten. Se johtuu maksamattomien laskujen yhä pahenevasta kasautumisesta jokaisen varainhoitovuoden loppuun. |
34. |
toteaa, että tällä ongelmalla saattaa olla huomattavaa vaikutusta paikallis- ja alueviranomaisten toimintaan, kun kulujen korvaamista on odoteltava pidempään, mikä on erityisen huolestuttava tilanne kriisin pahiten koettelemissa maissa. |
35. |
katsoo, että EU:n talousarvion tason maksamattomien laskujen syitä ovat
|
36. |
on huolissaan siitä, että tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa maksattamattomien sitoumusten (RAL) (6) summa kasvaa. Ongelma koskee erityisesti koheesiopolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä. Kun oletetaan, että maksusitoumusten automaattista vapauttamista koskevan säännön soveltaminen ei aiheuta jäsenvaltioiden budjettiosuuksille suuria menetyksiä, se voi johtaa tarpeeseen kasvattaa merkittävästi EU:n talousarviota vuosiksi 2014–2015. |
37. |
katsoo, että sitoumusten automaattista vapauttamista koskevan säännön ulottaminen vuoteen N+3 uudella ohjelmasuunnittelukaudella saattaa jopa aiheuttaa sen, että maksamatta olevien sitoumusten määrä kasvaa. Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita kannustukseksi komissiolle vapauttaa entistä enemmän resursseja vaan kyseessä on ennemminkin toteamus tarpeesta kohentaa varainhoidon suunnittelun laatua kaikilla tasoilla: paikallisella, valtiollisella ja EU:n tasolla. |
38. |
toteaa, että myönteisin tapa parantaa varainhoidon suunnittelua paikallis- ja alueviranomaisten piirissä voisi olla selkeämmän käsityksen hankkiminen siitä, missä määrin edunsaajat hyödyntävät (komission jäsenvaltioille tarjoamia) ennakkomaksuja, ja 90 päivän määräajan asettaminen edunsaajien saatavien maksamiselle uusissa koheesiopolitiikkaa koskevissa asetuksissa. |
Huomion kohdistaminen tuloksiin
39. |
toteaa, että EU:n rahastojen käytön tulokset ovat aina paremmin havaittavissa paikallis- ja alueympäristöissä kuin makroekonomisissa luokitteluissa. Kuitenkin hyvin monissa tapauksissa on mahdotonta tarkasti todeta EU:n talousarvion vaikutus Euroopan ja sen eri maiden ja alueiden kehitykseen, koska analyysien laatu on epätyydyttävä ja huomio keskittyy maksujen nopeuteen eikä toivottujen tulosten saavuttamiseen. |
40. |
on näin ollen tyytyväinen, että vuosien 2014–2020 rahoitusnäkymien puitteissa kaikissa EU:n rahastoissa ja erityisesti rakenne- ja investointirahastoissa kohdistetaan huomio nykyistä enemmän tuloksiin. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan se antaa mahdollisuuden tehostaa EU:n rahastojen hyödyntämistä ja parantaa mahdollisuuksia saavuttaa EU:n tavoitteet aihekohtaisesti ja alueellisesti suuntautuneiden toimien avulla. |
41. |
katsoo, että huomion kohdistaminen nykyistä enemmän tuloksiin tulee saavuttaa varmistamalla, että asetetut tavoitteet, indikaattorien arvot, toteutuspuitteet sekä seuranta- ja arviointijärjestelmä nivoutuvat loogisesti yhteen. |
42. |
panee kuitenkin merkille, että huomion kohdistamista tuloksiin päästään silti hyödyntämään kunnollisesti vasta sitten, kun prosessi päämäärien, indikaattorien ja niiden arvojen määrittämiseksi toimintaohjelmissa on laadukas ja heijastelee paitsi EU:n määrittämää myös paikallisesti ja alueellisesti eriytettyä tavoitteenasettelua. |
43. |
kehottaa Euroopan komissiota toteuttamaan tiedotus- ja koulutusohjelmia tavoitteiden ja indikaattorien sekä niiden arvojen määrittämisen sekä tulospuitteiden käyttöönoton alalla, kun otetaan huomioon paitsi EU:n talousarvion tulossuuntautuneisuuden tärkeys myös sen uutuus. Komitea toteaa, että seuranta- ja arviointijärjestelmien laatua tulee parantaa jäsenvaltioissa ottaen huomioon paikallis- ja alueviranomaisten rooli ja tarpeet. |
44. |
katsoo, että tulossuuntautuneisuuden tavoitteen saavuttamisessa merkittävä rooli on toimintaohjelmista käytävien neuvottelujen laadukkuudella ja että komission ja jäsenvaltioiden tulisi pitää niitä molemminpuolisena oppimisprosessina. |
45. |
toistaa huolensa siitä, että 6 prosentin suoritusvarauksen tekeminen ”Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteeseen osoitetuista koheesiomäärärahoista ja vastaavasti maaseudun kehittämiseen kohdennetuista määrärahoista ei ole asianmukainen keino edistää näiden vaatimusten täyttymistä. |
Paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen strategiakeskusteluihin
46. |
kiinnittää huomiota siihen, että EU:n rahastojen tehokkuutta ja toimivuutta voidaan parantaa vain, mikäli kaikki asiaankuuluvat tahot ja erityisesti paikallis- ja alueviranomaiset antavat siihen aktiivisen panoksensa – varsinkin ne, joiden vastuulla on valtaosa menotaloudesta ja jotka näin ollen vaikuttavat eniten EU:n toimintapolitiikoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. |
47. |
ilmoittaa kyselytutkimuksen tulosten mukaisesti haluavansa osallistua aktiivisesti tärkeimpiin unionitasolla käytäviin keskusteluihin ja olla jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten uskottava kumppani EU:n talousarvion valmistelussa ja toteuttamisessa. Tämä tapahtuu erityisesti osallistumalla nykyistä enemmän muiden EU:n toimielinten työskentelyyn, muun muassa laatimalla omia lausuntoja (kuten tämä) sekä analyyseja ja kertomuksia EU:n asukkaiden kannalta tärkeimmistä kysymyksistä. |
Bryssel 26. kesäkuuta 2014
Alueiden komitean puheenjohtaja
Michel LEBRUN
(1) Online-tutkimuksen tulokset / kuulemismenettely EU:n talousarvion toteutumisesta, alueiden komitea, osasto E.2 – Toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkosto/ Eurooppa 2020 -seurantafoorumi / kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus / EAYY. Eurooppa 2020 -seurantafoorumin työryhmä.
(2) COM(2014) 114 final, 3.3.2014.
(3) Edellä mainittu asiakirja, s. 43 ja 45.
(4) Ks. Martin Weber, Chrysoula Latopoulou & Jorge Guevara López, The Cost of Control’ of Auditing Cohesion Expenditure, EStIF 1/2014, s. 39.
(5) Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2012, http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52013TA1114(01)&from = FI
(6) RAL: reste à liquider (englannin kielessä tavallisesti käytetty ranskankielinen ilmaisu), joka tarkoittaa maksamatta olevia maksupyyntöjä. Maksusitoumusten ja niitä koskevien maksumääräysten vuotuinen erotus vastaa kyseisen vuoden maksamatta olevia määriä.