KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Seitsemäs kertomus Euroopan unionin jäsenvaltioissa kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten lukumäärää koskevista tilastoista /* COM/2013/0859 final */
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA
EUROOPAN PARLAMENTILLE Seitsemäs kertomus Euroopan unionin
jäsenvaltioissa kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen
eläinten lukumäärää koskevista tilastoista I JOHDANTO Tässä kertomuksessa
esitetään EU:n jäsenvaltioissa tieteellisiin tarkoituksiin vuonna 2011[1] käytettyjen eläinten
lukumäärää koskevat tilastot, kuten kokeisiin ja muihin tieteellisiin
tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta 24 päivänä marraskuuta 1986
annetun neuvoston direktiivin 86/609/ETY[2]
26 artiklassa edellytetään. Ensimmäiset kaksi
tilastollista kertomusta, jotka laadittiin edellä mainitun direktiivin
säännösten mukaisesti, julkaistiin vuosina 1994[3]
ja 1999[4].
Niistä ensimmäinen sisälsi vuonna 1991 kerättyjä tietoja ja jälkimmäinen vuonna
1996 kerättyjä tietoja koe-eläimistä. Niissä tehty tilastoanalyysi oli
kuitenkin hyvin rajoitettu, koska käytettävissä ei ollut johdonmukaista
koe-eläinten käyttöä koskevien tietojen raportointijärjestelmää. Vuonna 1997
komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset pääsivät sopimukseen siitä, että
myöhempiä kertomuksia varten tiedot toimitettaisiin kahdeksana yhdenmukaisena
taulukkona. Viides tilastollinen kertomus, joka julkaistiin vuonna 2007[5], sisälsi ensi kertaa
tietoja, jotka oli saatu EU:hun vuonna 2004 liittyneistä 10 jäsenvaltiosta.
Kuudennessa tilastollisessa kertomuksessa, joka julkaistiin vuonna 2010[6], esitettiin
yleiskatsaus koe-eläinten lukumäärästä 27 jäsenvaltiossa vuonna 2008. Tämä seitsemäs
tilastollinen kertomus sisältää kaikkien 27 jäsenvaltion keräämät tiedot
vuodelta 2011 lukuun ottamatta yhtä (Ranska), joka toimitti tiedot vuodelta
2010. Tähän komission kertomukseen neuvostolle ja
Euroopan parlamentille (Seitsemäs kertomus Euroopan unionin jäsenvaltioissa
kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten lukumäärää
koskevista tilastoista) liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja. II TOIMITETUT TIEDOT JA YLEISARVIOINTI II.1. Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot Kaikki 27
jäsenvaltiota toimittivat tiedot sovittujen taulukoiden muodossa, samoin kuin
vuonna 2008. Tietojen laatutarkastuksessa havaittiin joitakin pieniä virheitä,
mutta yleensä ottaen vuonna 2011 toimitettujen tietojen laatua pidettiin
hyväksyttävänä. Yksittäisiä
jäsenvaltioita koskevat tiedot esitetään komission yksiköiden
valmisteluasiakirjassa. II.2. Yleinen arviointi On syytä huomata,
että tämä on viimeinen kerta, kun eläinten käyttöä koskevia tietoja kerätään
direktiivin 86/609/ETY mukaisesti. Tämä direktiivi on korvattu tieteellisiin tarkoituksiin
käytettävien eläinten suojelusta annetulla direktiivillä 2010/63/EU. Uuden
direktiivin mukaiset tarkistetut tietojen toimittamista ja julkaisemista
koskevat järjestelyt tulivat voimaan 10. toukokuuta 2013. Koska
raportointivuodessa on eroja ja jäsenvaltioiden määrä on vuosien kuluessa
kasvanut, on mahdotonta tehdä tarkkoja määrällisiä päätelmiä siitä, miten
eläinten käyttö kokeisiin EU:ssa on kehittynyt. Kertomuksessa on kuitenkin
tehty joitakin vertailuja suuntausten välillä ja merkittävät muutokset on tuotu
esiin. Direktiivin
mukaisesti tätä kertomusta varten vuonna 2011 kerättyjen tietojen mukaan EU:ssa
käytettiin kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin yhteensä hieman alle
11,5 miljoonaa eläintä (Ranskan toimittamat tiedot koskevat vuotta 2010). Tämä
on yli puoli miljoonaa eläintä vähemmän kuin vuonna 2008. Kuten aiemmissakin
kertomuksissa todettiin, 80 prosenttia EU:ssa käytetyistä koe-eläimistä on
jyrsijöitä ja kaniineja. Eniten käytettiin hiiriä (61 prosenttia
kokonaiskäytöstä) ja rottia (14 prosenttia). Toiseksi suurin ryhmä
oli – kuten aiempinakin vuosina – vaihtolämpöiset eläimet (lähes 12,5
prosenttia). Kolmanneksi suurin ryhmä oli linnut (5,9 prosenttia
kokonaiskäytöstä). Kolmen aiemman tilastollisen kertomuksen
mukaan EU:ssa ei ole käytetty ihmisapinoita koe-eläiminä. Tämä pätee myös
vuoteen 2011. III TULOKSET III.1. EU-taulukon 1 tulokset: Eläinlajit ja eläinten
lukumäärät III.1.1. Taulukon
1.1 tietojen käsittely ja tulkinta Selvästi käytetyimpiä
lajeja ovat hiiret (60,9 %) ja rotat (13,9 %). Jyrsijöiden ja
kaniinien osuus oli 80 prosenttia kaikista käytetyistä eläimistä. Toiseksi
suurin ryhmä olivat vaihtolämpöiset eläimet eli matelijat, sammakkoeläimet ja
kalat (12,4 prosenttia), ja kolmanneksi suurin linnut (5,9 prosenttia). Kavioeläimiin kuuluvien hevosten, aasien ja
niiden risteymien sekä sorkkaeläimiin kuuluvien sikojen, vuohien, lampaiden
sekä nautojen osuus oli vain 1,2 prosenttia kaikista jäsenvaltioissa
käytetyistä eläimistä. Lihansyöjien (joihin kuuluvat koirat ja kissat) osuus oli 0,25
prosenttia kaikista vuonna 2011 käytetyistä eläimistä, ja apinoiden 0,05
prosenttia. III.1.2. Vertailu
aiempien kertomusten tietoihin Tämän kertomuksen
tarkoituksena on osoittaa eri eläinlajien käytössä mahdollisesti tapahtuneet merkittävät
muutokset. Olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että tarkkojen vertailujen
tekeminen aiempien kertomusten kanssa ei ole mahdollista, koska Ranska on yhtä
aiempaa kertomusta lukuun ottamatta ilmoittanut aina eri vuotta koskevat tiedot
kuin muut jäsenvaltiot. Vuosina 1996,
1999, 2002, 2005, 2008 ja 2011 käytettyjen eläinryhmien prosenttiosuuksien
vertailu Eläinryhmä || 1996(*) || 1999 || 2002(**) || 2005(***) || 2008(****) || 2011(*****) % Jyrsijät ja kaniinit || 81,3 || 86,9 || 78,0 || 77,5 || 82,2 || 80,0 % Vaihtolämpöiset || 12,9 || 6,6 || 15,4 || 15, || 9,6 || 12,4 % Linnut || || 4,7 || 5 || 5,4 || 6,4 || 5,9 % Sorkka- ja kavioeläimet || || 1,2 || 1,2 || 1,1 || 1,4 || 1,2 (*)
14 jäsenvaltiota toimitti tietoja vuodelta 1996 ja yksi vuodelta 1997 (**) 14 jäsenvaltiota toimitti tietoja
vuodelta 2002 ja yksi vuodelta 2001 (***) 24 jäsenvaltiota toimitti tietoja
vuodelta 2005 ja yksi vuodelta 2004 (****) 27 jäsenvaltiota toimitti tietoja
vuodelta 2008 ja yksi vuodelta 2007 (*****) 27 jäsenvaltiota toimitti tietoja
vuodelta 2011 ja yksi vuodelta 2010 Jyrsijöiden ja
kaniinien osuus vaihtelee jonkin verran mutta pysyy kuitenkin lähellä 80:tä
prosenttia. Vaihtolämpöisten eläinten osuus oli 9,6–15 prosenttia vuosina 1996,
2002, 2005 ja 2008. Alhaisimmillaan eli 6,6 prosentissa niiden osuus oli vuonna
1999. Vuonna 2011 vaihtolämpöisten eläinten käyttö koe-eläiminä lisääntyi
edelliseen kertomukseen nähden, mutta niiden prosenttiosuus näyttää kuitenkin
pysytelleen aiemman vaihteluvälin rajoissa (9,6–15 prosenttia eläinten
kokonaismäärästä). Kolmanneksi suurimman
ryhmän muodostavien lintujen osuus koe-eläimistä näyttää saavuttaneen huippunsa
vuonna 2008. Vuonna 2011 lintujen määrä on vähentynyt ensimmäistä kertaa (yli
88 000:lla). Hevosten, aasien ja niiden risteymien
(kavioeläimet) sekä sikojen, vuohien, lampaiden ja nautojen (sorkkaeläimet) osuus
pysyttelee noin 1 prosentissa. Uusien
jäsenvaltioiden eli Bulgarian ja Romanian toimittamien tietojen huomioon
ottaminen vuodesta 2005 alkaen ei nostanut käytettyjen eläinten kokonaismäärää.
Määrän voitiin päinvastoin todeta pienentyneen vuonna 2008, ja sama laskeva
suuntaus jatkui vuonna 2011 (vähennystä yli 500 000 eläintä). Joidenkin
yksittäisten eläinlajien käyttö on kuitenkin lisääntynyt. Kertomuksessa
tarkastelluista 25 lajista viiden kokonaismäärä on selvästi lisääntynyt. Muiden
lajien määrässä on havaittavissa nettolaskua. Eniten lisäystä
vuoteen 2008 verrattuna on tapahtunut kalojen (lisäystä 310 307) ja
kaniinien (lisäystä 25 000) käytössä. Vähemmän käytetyistä lajeista (eli
niistä, joiden määrä on ilmaistavissa muutamina tuhansina) on lisäystä
tapahtunut ryhmissä muut lihansyöjät (2 129), hevoset, aasit ja niiden
risteymät (710) ja muut nisäkkäät (2 184). Yleisemmin
käytetyistä lajeista eniten väheni vuonna 2011 rottien käyttö (vähennystä yli
500 000 eläintä). Myös hiirien käyttö on vähentynyt samansuuntaisesti
(122 876). Merkittävästi on lisäksi vähentynyt ryhmän ”muut linnut” käyttö
(yli 85 000) sekä marsujen käyttö (49 401). Puoliapinoiden ja
apinoiden käyttö on vähentynyt selvästi. Merkittävin suhteellinen vähennys
(1 178 eli 94 prosenttia) on havaittavissa puoliapinoiden käytössä.
Koe-eläiminä käytettyjen kierteishäntäapinoiden kokonaismäärä on vähentynyt
904:stä 700:aan vuodesta 2008 vuoteen 2011 (22,5 prosenttia), ja myös
häntäapinoiden käyttö on vähentynyt samanaikaisesti 7 404:stä 5 312:een
(28 prosenttia). Ihmisapinoita ei
toimitettujen tietojen mukaan ole käytetty EU:ssa vuoden 1999 jälkeen. Jäsenvaltioiden
toimittamien tietojen mukaan ryhmään ”muut” kuului seuraavia lajeja: Muut jyrsijät: gerbiilit,
vanhan maailman jerboat (Jaculus jaculus); chinchillat, majavat, siiselit,
hamsterit, kääpiöhamsterit (Cricetulus migratorius) ja eri hiirilajit. Muut lihansyöjät: eläintieteellisissä ja ekologisissa tutkimuksissa käytetyt
luonnonvaraiset lajit, esim. ketut, mäyrät, hylkeet, saukot ja hillerit. Muut nisäkkäät: villisiat, lepakot ja päästäiset, laamat, kontiaiset, visentit ja
saksanhirvet. Muut
linnut: pääasiassa
japaninviiriäiset (Coturnix japonica) ja virginianpyyt, siipikarjalajit,
seeprapeipot, kanarialinnut, parakiitit, papukaijat sekä tarhatut lintulajit,
kuten kanat (Gallus gallus
domesticus). III.2. EU-taulukon 1 tulokset: Käytettyjen eläinten alkuperä Kuvassa 1.2 esitetään
tiedot eri eläinlajien alkuperästä prosenttiosuutena. Vakiomuotoisten
taulukoiden mukaan vain tiettyjen valikoitujen eläinlajien alkuperä on
ilmoitettava. Kuviosta käy ilmi,
että suurin osa vuonna 2011 käytetyistä eläinlajeista on peräisin EU:n
kasvattamoista. Tietyt eläinlajit, kuten kissat, koirat, fretit ja häntäapinat,
ovat kuitenkin peräisin sekä EU:n että sen ulkopuolisista kasvattamoista. Kuvan 1.2 perusteella
eläinlajien alkuperä on yleisesti ottaen varsin samanlainen kuin aiemmissa
kertomuksissa. Etusijalle asetetaan selvästikin EU:ssa kasvatetut eläimet.
EU:sta peräisin olevien koirien osuus lisääntyi 72 prosentista 85 prosenttiin,
frettien osuus 71 prosentista 76 prosenttiin ja häntäapinoiden osuus 54
prosentista 66 prosenttiin. EU:sta peräisin olevien kierteishäntäapinoiden
käyttö on kuitenkin vähentynyt 99 prosentista 92 prosenttiin ja EU:ssa kasvatettujen
viiriäisten osuus 96 prosentista 87 prosenttiin. III.3. EU-taulukon 2 tulokset: Kokeiden tarkoitukset Yli 60 prosenttia
eläimistä käytettiin ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteen tutkimus- ja
kehitystyöhön sekä biologiseen perustutkimukseen (kuva 2). Ihmis-, eläin- ja
hammaslääketieteessä käytettävien tuotteiden ja laitteiden tuotantoon ja
laadunvalvontaan käytettiin 14 prosenttia eläinten kokonaismäärästä. Toksisuus-
ja muihin turvallisuusarviointeihin käytettiin 8,75 prosenttia kaikista
koe-eläimistä. Muihin tarkoituksiin
käytettiin 9 prosenttia eläinten kokonaismäärästä. Nämä kattavat muun muassa
virologian, monoklonaalisten ja polyklonaalisten vasta-aineiden tuotannon
immunologiset näkökohdat, emon ja sikiön fysiologisen vuorovaikutuksen hiirien
geenien siirrossa, syöpähoidot, lääketeollisuuden tutkimuksen ja kehityksen
sekä yhdistetyn lääketestauksen ja genetiikan. Tärkein muutos vuoden
2008 jälkeen on se, että ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteen tutkimus- ja
kehitystyöhön käytettyjen eläinten määrä on vähentynyt, kuten tapahtui myös
vuosien 2005 ja 2008 välillä. Nyt määrä on vähentynyt 22,8 prosentin osuudesta
18,8 prosenttiin (lukumääräisesti kyse on 575 518 eläimestä). Kalojen määrä on vähentynyt yli 62 000:lla ja ”muiden
lintujen” määrä 41 500:lla. Biologiseen perustutkimukseen käytettyjen
eläinten osuus on sen sijaan lisääntynyt voimakkaasti, 38 prosentista 46
prosenttiin (715 519 eläintä).
Sekä biologinen perustutkimus että ihmis- ja eläinlääketieteen tutkimus ja
kehittäminen ovat aloja, joilla käytetään ylivoimaisesti eniten eläimiä
tieteellisiin tarkoituksiin EU:ssa. Toksisuus- ja muihin
turvallisuusarviointeihin käytetään kaikista koe-eläimistä 8,75 prosenttia.
Tämä vastaa tässä kertomuksessa 1 004 873 eläintä. Toksisuus- ja muihin
turvallisuusarviointeihin käytettyjen eläinten määrässä on vuoden 2008
kertomuksen jälkeen tapahtunut vain hienoista laskua, mutta lukumääräisesti
kyse on kuitenkin 37 280 eläimestä. Toksisuus- ja
turvallisuusarviointeihin käytettiin 9,9 prosenttia kaikista koe-eläimistä
vuonna 2002, 8,2 prosenttia vuonna 2005, 8,7 prosenttia vuonna 2008 ja 8,75
prosenttia tällä tarkastelujaksolla, mikä osoittaa, että eläinten käyttö tällä
alalla on vakaata. Ihmis-, eläin- ja
hammaslääketieteessä käytettävien laitteiden tuotantoon ja laadunvalvontaan
käytettyjen eläinten määrä on vähentynyt noin 192 000 eläimellä. Tästä
kokonaismäärän laskusta huolimatta tarkoitukseen käytettyjen kaniinien määrä on
kasvanut yli 81 000 eläimellä. Merkittävää kasvua on vuoden 2008 jälkeen
tapahtunut myös hiirien (521 000) ja kalojen
(324 000) osalta. Niitä käytetään suuria määriä biologiseen
perustutkimukseen. Myös ”muihin kokeisiin” käytetään aiempaa
enemmän kaloja (yli 83 000) ja lintuja (yli 10 000). Hiirien lisääntynyt käyttö biologiseen perustutkimukseen
johtuu jäsenvaltioiden mukaan sellaisten tutkimusten määrän kasvusta, joissa
käytetään siirtogeenisiä hiiriä malleina tutkittaessa esimerkiksi silmään
liittyviä asioita, luun aineenvaihduntaa ja hedelmällisyyttä. Tämäntyyppisiin
tutkimuksiin lukeutuvat LD50- ja ED50-määritykset, tehon ja immunogeenisyyden
testaus, tutkimukset neurotieteiden ja immunologian alalla, kasvainten
patofysiologisia mekanismeja koskeva tutkimukset ja tutkimukset, joiden
tarkoituksena on kerätä tietoja sairauksien toimintamekanismeista
hoitotarkoituksia varten. Kalojen lisääntyneen käytön perustutkimuksen
alalla katsottiin johtuvan tutkimuksista kalantuotannon, genetiikan,
biomolekyylitutkimuksen, syöpätutkimuksen, patofysiologian ja diagnosoinnin
aloilla. Kaloja on käytetty myös neurologiaan ja sydän- ja verisuonitauteihin
liittyvissä tutkimuksissa sekä niiden sydänsolujen bioenergisten ominaisuuksien
vuoksi. Kalojen lisääntynyt käyttö luokassa ”muut
kokeet” johtui yksittäisestä torjunta-aineiden testauksesta ja joidenkin
yleisten lajien etäseurannasta ympäristössä. Eräät jäsenvaltiot luokittelevat
lisäksi rokotetutkimuksiin käytettävät kalat yksinomaan tähän luokkaan. III.4. EU-taulukon 3 tulokset: Toksisuus-
ja muut turvallisuusarvioinnit tuote- tai vaikutustyypeittäin Erilaisten tuotteiden toksisuus- ja muissa
turvallisuusarvioinneissa sekä ympäristöä mahdollisesti pilaavien tuotteiden
testauksessa käytettyjen eläinten lukumäärä on 1 004 873, mikä on vain 8,75
prosenttia kaikista tieteellisiin tarkoituksiin vuonna 2011 käytetyistä
eläimistä. Tästä
kokonaismäärästä 39,8 prosenttia käytettiin ihmis-, eläin- ja
hammaslääketieteessä käytettävien tuotteiden tai laitteiden toksisuus- tai
muihin turvallisuusarviointeihin, joten tämä on se ala, jolla koe-eläimiä
käytetään eniten. Teollisuus- ja maataloustuotteiden toksisuusarviointeihin
käytettiin 15,9 prosenttia toksisuus- ja muiden turvallisuusarviointien
koe-eläimistä. Elintarvikkeiden lisäaineina, kosmetiikassa tai kotitalouksissa
käytettävien tuotteiden ja aineiden toksisuusarviointeihin käytettyjen eläinten
osuus on hyvin pieni (0,35 prosenttia) verrattuna muihin tuoteryhmiin, joille
arviointeja tehdään. Muiden toksisuus- ja turvallisuusarviointien osuus oli
34,3 prosenttia eli niihin käytettiin toiseksi eniten eläimiä. Teollisuus- ja
maataloustuotteiden toksisuustesteihin käytettyjen eläinten määrässä ei ole
juurikaan tapahtunut muutoksia vuoden 2008 tietoihin verrattuna, mutta
ympäristöä mahdollisesti pilaavien tuotteiden testauksessa käytettyjen eläinten
määrässä on havaittavissa nettokasvua. Näiden eläinten määrä on lisääntynyt
noin 65 000:sta noin 92 000:een. Eläinten ravinnon
testaamiseen käytettävien eläinten määrä on vähentynyt merkittävästi vuoteen
2008 verrattuna, 54 000 eläimestä 4 600 eläimeen, mikä on yli kymmenkertainen
vähennys. Myös kosmetiikka- ja toalettitarvikkeiden testauksessa käytettyjen
eläinten määrä laski huomattavasti (1 960 eläimestä 90 eläimeen). Tämä on
tärkeä huomio, sillä EU:ssa on ollut voimassa kosmeettisten valmisteiden ja
ainesosien testauskielto vuodesta 2009. Muita toksisuus- ja
turvallisuusarviointeja varten tehdyssä testauksessa käytettyjen eläinten määrä
on kuitenkin kasvanut merkittävästi, 223 000 eläimestä 345 000
eläimeen (eli noin 122 000 eläimellä, mikä tarkoittaa 54 prosentin lisäystä).
Lisäystä todettiin tältä osin myös vuoden 2008 kertomuksessa. Jäsenvaltioiden mukaan tähän luokkaan kuuluu eläinten käyttö
aineenvaihduntatutkimuksissa ja prekliinisissä tutkimuksissa, ihmis- ja
eläinlääketieteessä käytettävien aineiden ja tuotteiden testauksessa ja
teratologisissa tutkimuksissa. Lisäksi siihen kuuluvat muihin luokkiin
kuulumattomat selkärankaisia vesieläimiä koskevat toksisuustestit, LD50- ja
ED50-määritykset, pyrogeenitestaus ja levien biotoksiinien ja muiden
elintarvikkeiden epäpuhtauksien testaaminen. III.5. EU-taulukon
4 tulokset: Sairauksien tutkimuksiin käytetyt eläimet Sekä ihmisten että
eläinten sairauksien tutkimuksiin vuonna 2011 käytettyjen eläinten osuus oli
noin 57,5 prosenttia kaikista koe-eläimistä. Ihmisten sairauksien tutkimuksiin
käytettyjen eläinten osuus on yli 90 prosenttia kaikista sairauksien
tutkimuksiin käytetyistä eläimistä (ks. kuva 4.1). Ihmisten ja eläinten
sairauksien tutkimuksiin käytettyjen eläinten kokonaismäärä on kasvanut vuonna
2011 hieman yli 276 000 eläimellä. Eläinten käyttö eläintautien
tutkimuksissa (jossa oli 50 prosentin vähennys vuonna 2008) on pysynyt lähes
ennallaan vuoden 2008 kertomukseen verrattuna. Vaihtolämpöisten eläinten käyttö
on vähentynyt vajaalla 22 500 eläimellä. On tärkeää huomata,
että sydän- ja verisuonitauteihin liittyvissä tutkimuksissa käytettyjen
eläinten määrässä on tapahtunut yli 115 000 eläimen ja ihmisen
syöpätautien tutkimuksissa yli 250 000 eläimen nettolisäys. Vuoteen 2008
verrattuna on lisääntynyt myös koirien käyttö (yhteensä yli 1 000), muiden
lihansyöjien käyttö (noin 500), muiden nisäkkäiden käyttö (hieman yli 300) ja
muiden lintujen käyttö (yli 2 500). Toisaalta sairauksien
tutkimuksiin käytettyjen rottien määrä on vähentynyt yli 250 000
eläimellä. Kuvassa 4.2 pylväiden
ylimmät osat osoittavat niiden eläinten prosenttiosuuden, joita käytetään
tiettyjen eläinsairauksien tutkimukseen. Tässä luokassa on
havaittavissa merkittävä vähennys kavio- ja sorkkaeläinten määrässä. Samaan tarkoitukseen käytettyjen lihansyöjien
määrä on kuitenkin kasvanut. Sen lisäksi, että vuosi 2011 on ollut
suhteellisen rauhallinen eläinterveysnäkökulmasta, mistä syystä paine
tuotantoeläinten testaamiseen on ollut suhteellisen alhainen, jäsenvaltiot
esittivät seuraavia syitä tällä alalla havaittuun vähennykseen: – eläinsuojakapasiteetin vähennys, – siirtyminen suurista eläinperusteisista
tutkimuksista laboratoriossa toteutettaviin biotiedetyyppisiin
perustutkimuksiin (kudosviljely, solulinjat jne.), – suuret eläinmallitutkimukset ovat erityisen
kalliita toteuttaa, mistä syystä osa laboratorioista ei ehkä pysty enää
tekemään niitä, – suuret eläinmallitutkimukset tehdään tavallisesti
juuri ennen kuin kliinisiä kokeita, joten niiden toteutuksessa on
kausivaihteluita. Lihansyöjien
lisääntyneestä käytöstä jäsenvaltiot totesivat, että näitä eläimiä on käytetty
kliinisiin eläinlääketutkimuksiin, geneettisten sairauksien tutkimiseen,
eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden ja laitteiden tutkimus- ja
kehitystyöhön ja rokotetutkimuksiin (esim. leishmania). Tiedot useimpien
eläinlajien käytöstä kaikentyyppisiin ihmisten ja eläinten sairauksien
tutkimuksiin ovat samankaltaisia kuin vuoden 2008 kertomuksessa. ”Muiden
jyrsijöiden” käyttö ihmisen sairauksien, erityisesti ”ihmisen hermostollisten
ja mielenterveyshäiriöiden”, tutkimuksiin on kuitenkin vähentynyt
merkittävästi. III.6. EU-taulukon 5 tulokset: Ihmis-, hammas- ja
eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden tuotannossa ja laadunvalvonnassa
käytetyt eläimet Ihmis-, hammas- ja
eläinlääketieteessä käytettävien tuotteiden tuotanto- ja
laadunvalvontatesteissä käytettyjen eläinten osuus on 13,9 prosenttia kaikista
koe-eläimistä. Tällä alalla suurin
osa eläimistä (47 prosenttia) käytettiin erilaisten EU:n, Euroopan neuvoston,
jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi
samanaikaisesti. EU-lainsäädännön (myös Euroopan farmakopean) vaatimusten
mukaisessa testauksessa käytettyjen eläinten osuus oli 35,9 prosenttia
tähän tarkoitukseen käytetyistä eläimistä. Vuoden 2008
kertomukseen verrattaessa on tärkeää huomata, että ”ilman sääntelyvaatimuksia”
käytettyjen eläinten määrä on kasvanut. Olisi myös huomattava, että kansallisen
lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi käytettyjen eläinten määrä kasvoi
hieman, vaikka tällä alalla käytettyjen eläinten kokonaismäärä vähenikin
nettomääräisesti (192 000). III.7. EU-taulukon 6 tulokset: Toksisuus- ja muissa
turvallisuusarvioinneissa käytettyjä eläimiä koskevien lainsäädännöllisten
vaatimusten alkuperä Kuten edellä on mainittu,
toksisuus- ja muihin turvallisuusarviointeihin käytettyjen eläinten osuus on
8,75 prosenttia kaikista koe-eläimistä EU:ssa. Tästä
kokonaismäärästä niiden eläinten osuus, joita käytettiin useiden eri lakisääteisten
vaatimusten täyttämiseksi samanaikaisesti, oli 56 prosenttia tällä alalla
käytetyistä eläimistä. EU-lainsäädännön (myös Euroopan farmakopean) vaatimusten
mukaisessa testauksessa käytettyjen eläinten osuus oli toiseksi suurin tällä
alalla (21,27 prosenttia, ks. kuva 6). Myönteistä vuoteen
2008 verrattuna on se, että eläinten käyttö usean eri lainsäädännön vaatimusten
täyttämiseksi on kasvanut alle 50 prosentista yli 56 prosenttiin. ”Ilman
sääntelyvaatimuksia” käytettyjen eläinten määrä on lisäksi vähentynyt. Edellisessä kertomuksessa mainittiin jo
esimerkkejä luokkaan ”ilman sääntelyvaatimuksia” kuuluvasta testauksesta
(testit, joissa yrityksen omilla menetelmillä ja omien tai tunnettujen
kansainvälisten standardien mukaisesti todennetaan eläinlääkintäalan
biologisten aineiden ja lääkevalmisteiden turvallisuus ja toimivuus). Näiden
lisäksi jäsenvaltiot ilmoittivat tähän luokkaan kuuluviksi annoskokeisiin
liittyvät esitutkimukset, eläinten määrien ja tutkittavien optimointiin
liittyvät tutkimukset (esim. eläinten laji, rotu ja ikä) sekä kliinisesti
hyväksyttyihin lääkkeisiin liittyvien toksisuuksien toimintamekanismia koskevat
tutkimukset tai kliinisesti hyväksyttyjä lääkkeitä koskevat
yhdistelmätutkimukset. III.8. EU-taulukon 7 tulokset: Toksisuus- ja muita
turvallisuusarviointeja varten tehdyissä toksisuustesteissä käytetyt eläimet Suurin osa (47,5
prosenttia) toksisuus- ja muita turvallisuusarviointeja varten tehdyissä
toksisuustesteissä käytetyistä eläimistä käytettiin akuuteissa ja subakuuteissa
toksisuustesteissä. Syöpää aiheuttavien vaikutusten (karsinogeenisyys), perimän
muutosten (mutageenisyys) ja lisääntymistoksisuuden testaukseen käytettiin
lähes 15 prosenttia eläimistä. Toiseksi eniten, 22 prosenttia eläimistä,
käytettiin muihin toksisuus- ja turvallisuusarviointeihin (ks. kuva 7). Edellisessä kertomuksessa luokkaan ”muut
toksisuus- ja turvallisuusarvioinnit” kuuluviksi ilmoitettujen testilajien
(neurotoksisuuden, toksikokinetiikan ja lääkinnällisten laitteiden biologisen
toiminnan testaus: ihonsisäinen reaktiivisuustestaus kaniineilla, tutkimukset
nanohiukkasten kyvystä läpäistä kudoksia ja niiden biologisesta
yhteensopivuudesta kudosten kanssa, arvioinnit tekstiiliteollisuudessa
käytettävien väriaineiden herkistyspotentiaalista ja turvallisuustesteihin
sisältyvät farmakologiset tutkimukset) lisäksi jäsenvaltiot ilmoittivat, että
tähän luokkaan kuuluivat myös erilaisten sääntelynormien (esim. US EPA, FDA)
mukaisesti lemmikkieläimillä tehdyt kohde-eläintutkimukset, kokeet
eläinlääkejäämien määrittämiseksi vasikoissa ja broilereissa, kokeet
myrkyttömyyden ja toksiinien peruuttamattomien vaikutusten sekä rokotteiden
tehokkuuden määrittämiseksi (bluetongue-tauti, klostridium). Kun eläinten käyttöä
verrataan edellisten kertomusten tietoihin eläinten määristä ja suhteellisista
prosenttiosuuksista, voidaan todeta kaksi merkittävää muutosta: Viimeisten neljän
kertomuksen mukaan akuutin ja subakuutin toksisuuden kokeisiin käytettyjen
eläinten määrä on noussut jatkuvasti: 36 prosentista 42 prosenttiin, 45
prosenttiin ja lopulta lähes 47,5 prosenttiin. Määrällisesti tämä tarkoittaa
yli 8 400 eläintä enemmän kuin edellisessä kertomuksessa. Poiketen kolmessa
edellisessä kertomuksessa havaitusta tasaisesta laskusta lisääntymistoksisuuden
testauksessa käytettyjen eläinten määrässä, vuonna 2011 tarkoitukseen
käytettyjen eläinten osuus kasvoi 11,35 prosenttiin (vastaava luku vuonna 2008
oli 9 prosenttia). Määrällisesti tämä tarkoittaa lähes 19 000 eläintä
enemmän. III.9. EU-taulukon 8 tulokset: Tuotteiden toksisuus- tai
muita turvallisuusarviointeja varten tehtyjen toksisuuskokeiden tyypit Kuva 8 osoittaa, että
suurin osa akuutin ja subakuutin toksisuuden kokeisiin käytetyistä eläimistä on
tarkoitettu ”ihmis-, hammas- ja eläinlääketieteen” sekä ”muiden toksisuus- ja
turvallisuusarviointien” tarkoituksiin. Ärsytys- tai yliherkkyystestien ja
karsinogeenisyyden, mutageenisyyden ja lisääntymistoksisuuden osalta voidaan
todeta, että eläinten käyttö on samankaltaista kolmessa käyttötarkoitusluokassa
(ihmislääketiede, maatalous, teollisuustuotteet). Subkroonisen ja kroonisen
toksisuuden kokeisiin käytetyistä eläimistä suurin osa käytetään ihmis-,
hammas- ja eläinlääketieteen alalla. Kaiken kaikkiaan
suurin osa eläimistä (noin 39 prosenttia) käytettiin erilaisiin ihmis-, hammas-
ja eläinlääketieteessä käytettäväksi tarkoitettuja tuotteita koskeviin
testeihin. Eläinten käyttö on vuonna 2011 vähentynyt yli 130 000 eläimellä
vuoteen 2008 verrattuna. Toiseksi suurin
osuus, yli 34 prosenttia, on muilla toksisuusarvioinneilla. Vuonna 2008
vastaava luku oli 22 prosenttia eli eläinten käyttö on lisääntynyt 122 000
eläimellä. Kolmanneksi eniten eläimiä (92 000 eli 9 prosenttia eläimistä)
käytettiin ympäristöä mahdollisesti tai tosiasiassa
pilaavien aineiden testauksessa. [1] Lukuun ottamatta yhtä jäsenvaltiota, jonka toimittamat
tiedot koskevat vuotta 2010. [2] EYVL L 358, 18.12.1986, s. 1. [3] KOM(94) 195
lopullinen. [4] KOM(1999)
191 lopullinen. [5] KOM(2007)
675 lopullinen. [6] KOM(2010) 511
lopullinen/2.