SISÄLLYSLUETTELO

1........... Johdanto........................................................................................................................ 4

2........... Tilanne kouluissa............................................................................................................. 4

2.1........ Alicante.......................................................................................................................... 4

2.2........ Bergen........................................................................................................................... 4

2.3........ Bryssel........................................................................................................................... 5

2.4........ Culham........................................................................................................................... 5

2.5........ Frankfurt........................................................................................................................ 6

2.6........ Karlsruhe....................................................................................................................... 6

2.7........ Luxemburg..................................................................................................................... 6

2.8........ Mol................................................................................................................................ 6

2.9........ München........................................................................................................................ 7

2.10...... Varese........................................................................................................................... 7

3........... Rahoitustilanne ja siihen liittyvät haasteet.......................................................................... 7

4........... Poliittinen tilanne ja siihen liittyvät haasteet....................................................................... 8

4.1........ Akkreditoidut koulut....................................................................................................... 8

4.2........ Ylikuormitus ja infrastruktuuri.......................................................................................... 9

4.3........ Kulujen jakaminen jäsenvaltioiden kesken..................................................................... 10

4.4........ Kolmoskategorian koulumaksut.................................................................................... 10

4.5........ Oikeustapaukset........................................................................................................... 11

4.6........ Sisäinen tarkastus......................................................................................................... 11

5........... Pedagoginen ja organisatorinen tilanne ja siihen liittyvät haasteet..................................... 11

5.1........ Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon uudistus................................................................... 11

5.2........ Erityisopetusta tukevat toimet........................................................................................ 12

5.3........ Opintojen organisointi yläkoulussa................................................................................. 12

6........... Tulevat haasteet............................................................................................................ 12

1.           Johdanto

Vuosi 2012 oli suhteellisen vakaa Eurooppa-koulujärjestelmän kannalta. Tavoitteena oli säilyttää opetuksen korkea laatu pyrkien samalla pitämään talousarvio kurissa. Resurssien tehokas käyttö riittikin myönnettyjen talousarviovarojen kanssa takaamaan järjestelmän sujuvan toiminnan vuonna 2012. Vuonna 2011 tehtyjen päätösten vaikutukset tuntuivat jo jonkin verran, ja vuonna 2012 päätettiin uusista toimenpiteistä, joiden pitäisi vaikuttaa Eurooppa-koulujärjestelmään myönteisesti tulevina vuosina.

Oppilaiden määrän jatkuva kasvu sekä se, että jäsenvaltiot eivät pääse yhteisymmärrykseen kustannusten jakamisesta, muodostavat kuitenkin edelleen selkeän haasteen järjestelmälle. Koska muutamat jäsenvaltiot eivät noudattaneet opettajien lähettämiseen ja infrastruktuurin tarjoamiseen liittyviä velvoitteitaan, EU:n Eurooppa-koulujärjestelmän talousarvioon myöntämä rahoitusosuus kasvoi myös vuonna 2012, ja tilanne todennäköisesti pahenee, jos ongelmaan ei löydetä kestävää ratkaisua. Komissio kehottaa näin ollen jäsenvaltioita edistymään kustannusten jakamista koskevissa keskusteluissa.

Brysselissä ja Luxemburgissa merkittävimpiä tapauksia olivat Brysselin Eurooppa-koulu IV:n avaaminen Laekenissa ja Luxemburgin Eurooppa-koulu II:n avaaminen Bertrangessa/Mamerissa. Brysselin koulujen oppilasmäärä kasvaa kuitenkin jatkuvasti, joten monet koulut ovat edelleen ylikuormitettuja. Komissio ja Eurooppa-koulujen pääsihteeri yrittivät koko vuoden 2012 ajan sitkeästi saada Belgian viranomaisia tekemään virallisen ehdotuksen Brysselin viidennen Eurooppa-koulun sijoituspaikaksi.

2.           Tilanne kouluissa

2.1.        Alicante

Koulun oppilasmäärä kasvoi lievästi siten, että koulussa oli lukuvuoden 2012–2013 alkaessa 1 052 oppilasta.[1] Ensimmäistä kertaa koulun kymmenvuotisen toiminnan aikana ykköskategorian[2] oppilaat muodostavat yli puolet (54,8 %) koulun koko oppilasmäärästä. He ovat pääasiassa sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (OHIM) henkilöstön lapsia. Koulussa on neljä kieliosastoa (saksa, englanti, espanja ja ranska), joista espanjan osasto on edellisten vuosien tapaan suurin (37,2 %).

2.2.        Bergen

Koulun oppilasmäärä väheni edelleen: lukuvuonna 2010–2011 oppilaita oli 595, lukuvuonna 2011–2012 heitä oli 578, ja nyt oppilasmäärä on 556. Suurin osa (80,4 %) oppilaista on kolmoskategorian oppilaita (447). Ykköskategorian oppilaiden määrä (108) on kasvanut hieman ja muodostaa nyt 19,4 prosenttia koulun oppilasmäärästä. Vuonna 2013 vietettiin koulun 50-vuotisjuhlaa, ja juhlallisuudet huipentuivat maaliskuussa kuningatar Beatrixin vierailuun.

2.3.        Bryssel

Brysselin Eurooppa-koulujen oppilasmäärä kasvaa jatkuvasti: lukuvuoden 2012–2013 alkaessa oppilaita oli 10 606, joten lisäystä vuoden takaiseen oppilasmäärään (10 285) oli 3,1 prosenttia. Muutamat kouluista olivat vakavasti ylikuormitettuja, mutta uuden Bryssel IV ‑koulun avaaminen Laekenissa syyskuussa 2012 helpotti tilannetta jonkin verran vähentämällä Bryssel I:n oppilasmäärää ja vakiinnuttamalla Bryssel II- ja Bryssel III ‑koulujen oppilasmäärää.

Ucclessa sijaitsevan Bryssel I:n oppilasmäärä väheni eniten: lukuvuoden 2011–2012 alussa oppilaita oli 3 131, mutta lukuvuoden 2012–2013 alkaessa enää 3 040. Belgian valtion rakennuksista vastaavan viraston[3] ns. Fabiola-rakennukseen suunnittelemien korjaustöiden vuoksi kaikki esikoulun ja alakoulun ensimmäisen luokan oppilaat päätettiin siirtää Berkendaeliin syyskuusta 2012 lukuvuoden 2014–2015 loppuun, jolloin korjaustöiden on tarkoitus valmistua.

Woluwessa sijaitseva Bryssel II -koulu on oppilasmäärältään suurin kaikista Eurooppa-kouluista: oppilaita oli lukuvuoden 2012–2013 alkaessa 3 144. Uuden koulubusseille tarkoitetun pysäköintialueen avaaminen paransi koulupihan turvallisuutta, koska nyt yli 50 koulubussin ei enää tarvitse ajaa koulun pihalle.

Ixellesissä sijaitsevaan Bryssel III ‑kouluun ilmoittautui 2 892 oppilasta syyskuussa 2012, joten sen oppilasmäärä on pysynyt aiempaan vuoteen verrattuna vakaana, mikä on Brysselin Eurooppa-kouluihin sovellettavan oppilaaksi ottamista koskevan politiikan[4] ansiota. Koulu on kuitenkin edelleen ylikuormitettu, mikä aiheuttaa käytännön ongelmia päivittäin erityisesti yhteisissä tiloissa (kirjasto, liikuntasali, koulupiha jne.).

Lukuvuoden 2012–2013 alkaessa Brysselin IV-koulun uusissa tiloissa Laekenissa aloitti kouluvuoden 1 530 oppilasta. Komission puheenjohtaja Barroso ja varapuheenjohtaja Šefčovič sekä Belgian liittohallituksen valtiosihteeri Verherstraeten ja ministeri Smets vihkivät uuden koulun virallisesti käyttöön 24. lokakuuta 2012 tilaisuudessa, johon osallistuivat myös kuningas Albert II ja kuningatar Paola. Koulussa on kuusi kieliosastoa, joista yksi on juuri perustettu bulgarian osasto. Syyskuussa 2013 avataan lisäksi romanian kieliosasto, minkä Romanian edustajat vahvistivat johtokunnan kokouksessa joulukuussa 2012.

Laekenissa sijaitseva koulu täyttyy odotettua nopeammin. Koska Brysselin Eurooppa-kouluihin ilmoittautuu jatkuvasti enemmän oppilaita ja koska muutamat kouluista ovat ylikuormitettuja, on selvää, että Brysseliin on avattava viides koulu vuoteen 2015 mennessä, kuten Eurooppa-koulujen johtokunta pyysi jo vuonna 2010.

2.4.        Culham

Johtokunnan vuonna 2007 tekemän päätöksen mukaisesti tämä ykköstyypin Eurooppa-koulu lakkautetaan[5] vähitellen vuoteen 2017 mennessä, joten esikouluun ja alakoulun ensimmäiselle luokalle ei otettu uusia oppilaita. Koulun oppilasmäärä on laskenut 8,5 prosenttia. Vuonna 2011 oppilaita oli 745, mutta lukuvuoden 2012–2013 alkaessa enää 682.

Culhamissa syyskuusta 2012 toimineessa kansallisten viranomaisten hallinnoimassa uudessa koulussa (”free school”) on kaksivuotinen esikoulu ja alakoulun ensimmäinen ja toinen luokka. Uudella koululla on Culhamin Eurooppa-koulun kanssa yhteinen infrastruktuuri vuoteen 2017, jolloin Eurooppa-koulu suljetaan lopullisesti ja kaikki toiminnot siirtyvät uuteen kouluun.

2.5.        Frankfurt

Frankfurtin Eurooppa-koulu juhlisti 10-vuotista olemassaoloaan vuonna 2012, jolloin koulussa oli enemmän oppilaita kuin koskaan. Koulun oppilasmäärän kasvuprosentti oli 4,8: lukuvuoden 2011–2012 alussa oppilaita oli 1 136, ja syyskuussa 2012 jo 1 191. Suurin osa (823) koulun oppilaista kuuluu ykköskategoriaan; he ovat lähinnä Euroopan keskuspankin henkilöstön lapsia. Koulu on kärsinyt ylikuormittumisesta vuosien ajan, ja tilanne pahenee todennäköisesti edelleen, kun Euroopan keskuspankin henkilöstöä oletettavasti lisätään pankkivalvonnan myötä. Johtokunta käsittelee ongelmaa komission ja Eurooppa-koulujen pääsihteeristön pyynnöstä vuonna 2013.

2.6.        Karlsruhe

Karlsruhen Eurooppa-koulun oppilasmäärä on jatkanut laskuaan: lukuvuoden 2012–2013 alkaessa oppilaita oli kaikkiaan 911, joista vain 173 (19 %) kuului ykköskategoriaan. Kolmoskategorian oppilaita on edelleen eniten, mutta heidänkin määränsä on vuosien varrella vähentynyt: vuonna 2009 tällaisia oppilaita oli 524, mutta vuonna 2012 vain 484 (53 %). Karlsruhen koulu on tehnyt yritysten kanssa enemmän sopimuksia kuin mikään muu Eurooppa-koulu, ja kakkoskategorian oppilaiden osuus on siellä kaikkein suurin (28 % lukuvuonna 2012–2013). Karlsruhen Eurooppa-koulu vihittiin käyttöön vuonna 1963, ja koulun 50-vuotista taivalta on tarkoitus juhlistaa koko lukuvuoden 2012–2013 ajan.

2.7.        Luxemburg

Luxemburgin Eurooppa-koulut ovat uudessa tilanteessa, sillä Luxemburgin II-koulun uudet tilat avattiin syyskuussa 2012 Bertrangessa/Mamerissa.

Luxemburgin I-koulussa aloitti uuden lukuvuoden 2 715 oppilasta. I-koulun ylikuormitukseen liittyvä ongelma ratkesi, kun tilojen yhteiskäyttö II-koulun kanssa päättyi tämän aloittaessa toimintansa Bertrangessa/Mamerissa lokakuussa 2012. Luxemburgin I-koulu on Eurooppa-kouluista vanhin: se juhli 60-vuotista toimintaansa vuonna 2013.

Luxemburgin II-koulun uudet tilat vihittiin virallisesti käyttöön 1. lokakuuta 2012 komission varapuheenjohtajan Šefčovičin ja ministeri Wiselerin ja ministeri Delvaux-Stehresin läsnä ollessa. Koulussa oli 1 965 oppilasta kahdeksassa kieliosastossa (tšekki, saksa, tanska, kreikka, englanti, ranska, unkari ja italia). Luxemburgin viranomaiset ovat auttaneet koulukuljetusten järjestämisessä Bertrangen/Mamerin koulun oppilaille ja tarjonneet ilmaisia bussikuljetuksia I- ja II-koulun välillä.

2.8.        Mol

Molin Eurooppa-koulussa oli lukuvuoden 2012–2013 alkaessa 744 oppilasta (23 vähemmän kuin edellisenä vuonna), joista 593 kuului kolmoskategoriaan ja 140 ykköskategoriaan. Saksan osaston oppilasmäärä pieneni jälleen: vuonna 2011 oppilaita oli 72, mutta vuonna 2012 enää 64. Hollannin osastolla oppilaita oli 263, englannin osastolla 262 ja ranskan osastolla 155.

2.9.        München

Münchenin Eurooppa-koulun oppilasmäärä kasvoi edelleen tasaisesti Euroopan patenttiviraston henkilöstömäärän kasvun myötä. Koulun 2 063 oppilaasta 78 prosenttia kuului ykköskategoriaan, ja koulun on pakko rajoittaa uusien oppilaiden ottamista vuoteen 2017 asti, jolloin koulun laajennustyöt on tarkoitus saada päätökseen.

2.10.      Varese

Varesen Eurooppa-koulun oppilasmäärä pysyi vakaana: lukuvuoden 2012–2013 aloitti 1 384 oppilasta. Yli puolet oppilaista kuuluu ykköskategoriaan, ja kakkoskategorian oppilasmäärä jatkaa laskuaan käynnissä olevan kriisin vuoksi.

Italian viranomaisten lupauksista ja komission lähettämistä muistutuksista huolimatta koululle ei ole edelleenkään maksettu infrastruktuurin parantamiseen tarkoitettua 400 000 euron summaa.

3.           Rahoitustilanne ja siihen liittyvät haasteet

Vuodeksi 2012 hyväksytty Eurooppa-koulujärjestelmän talousarvio pysyi suhteellisen vakaana, mutta kasvoi hiukan. Rakennetoimet, joista päätettiin vuonna 2011, mahdollistivat sen, että vuoden 2012 talousarvion toteuttamisesta syntyi ylijäämää. Näihin toimiin kuuluivat muiden muassa lähetetyn henkilöstön ja paikalta palkattujen opettajien palkkojen mukauttaminen EU:n henkilöstön palkkoihin vuonna 2004 uudistettujen EU:n henkilöstösääntöjen mukaisesti sekä opetuksen organisoinnin tehostaminen. Lisäksi lähetetyn henkilöstön ja vuoden 2007 jälkeen palvelukseen otetun hallinnollisen ja avustavan henkilöstön palkkoja ei korotettu vuonna 2012. Niitä säätelee samankaltainen metodi kuin EU:n henkilöstön palkkoja, joita ei ole korotettu heinäkuun 2011 jälkeen, koska ministerineuvosto kieltäytyi hyväksymästä päätöstä niiden mukauttamisesta. Vuonna 2012 tehtiin lisää päätöksiä – muun muassa kolmoskategorian oppilaiden koulumaksujen korottamisesta – joiden pitäisi vaikuttaa talousarvioon tulevina vuosina.

Eurooppa-koulujen oppilasmäärä kasvoi vuoteen 2011 verrattuna 2,1 prosenttia (Brysselissä 3,1 %) eli 23 367 oppilaasta 23 869 oppilaaseen.[6] Ykköskategoriassa on 18 017 oppilasta, joten se muodostaa hieman yli 75 prosenttia Eurooppa-koulujen koko oppilasmäärästä. Talouskriisi näkyi jälleen siinä, että kakkoskategorian oppilasmäärä laski entisestään, hieman alle 5 prosenttiin. Myös kolmoskategorian oppilasmäärä laski edelleen: kategorian 4 695 oppilasta muodostavat keskimäärin hieman alle 20 prosenttia koko oppilasmäärästä. Pudotus tässä kategoriassa johtuu nykyisen taloustilanteen lisäksi Brysselin ylikuormitetuissa kouluissa sovellettavasta erittäin rajoittavasta oppilaaksi ottamista koskevasta politiikasta.

Kaikkien Eurooppa-koulujen keskimääräiset vuosikustannukset oppilasta kohti olivat vuonna 2012 noin 11 506 euroa.[7] Koska muutamat jäsenvaltiot eivät noudattaneet lähetettävää henkilöstöä koskevia kiintiöitään, tulot jäivät 4,04 miljoonaa euroa budjetoituja pienemmiksi, minkä johdosta EU:n Eurooppa-koulujärjestelmän talousarvioon myöntämä rahoitusosuus kasvoi 60 prosenttiin. Vuonna 2012 jäi täyttämättä 105 lähetetyn opettajan tehtävää, ja luku todennäköisesti kasvaa tulevina vuosina, jos kustannusten jakamiseen ei löydetä konkreettista ratkaisua.

Rahoitusosuudet (joihin ei sisälly siirrettyjä ylijäämiä eikä vararahastoja):

2012 (yht. 274 420 820 euroa)

2011 (yht. 275 214 326 euroa)

Eurooppa-koulujärjestelmän opettajien palkat ovat riippuvaisia samasta mekanismista kuin EU:n toimielinten henkilöstön palkat. Joulukuussa 2012, kun päätöstä palkkojen korottamisesta ei tehty, neuvosto päätti leikata alun perin suunniteltua EU:n rahoitusosuutta Eurooppa-koulujärjestelmän vuoden 2013 talousarvioon pidättämällä noin 2,3 miljoonan euron summan, joka vastaa opettajien mahdollista palkankorotusta vuonna 2012. Eurooppa-koulujärjestelmän kokonaistalousarvioksi vuodelle 2013 vahvistettiin 288 324 192 euroa ja EU:n rahoitusosuudeksi 171 554 083 euroa (eli 59,5 %).

4.           Poliittinen tilanne ja siihen liittyvät haasteet

4.1.        Akkreditoidut koulut

Eurooppa-koulujärjestelmän uudistamisen myötä jäsenvaltiot ovat vuodesta 2009 lähtien voineet pyytää akkreditointia kansallisille kouluille, jotta nämä voisivat tarjota Eurooppa-koulujen opetusohjelman ja jotta niissä voisi suorittaa eurooppalaisen ylioppilastutkinnon. Kakkostyypin kouluja hallinnoidaan ja rahoitetaan yksittäisten jäsenvaltioiden kansallisen koulutusjärjestelmän kautta tai sitten ne ovat yksityiskouluja. Koulut on perustettu joidenkin EU:n virastojen läheisyyteen. Tyypillisesti niissä on paljon myös muita oppilaita, joiden vanhemmat haluavat lapsilleen eurooppalaistyyppisen koulutuksen. Kolmostyypin koulut ovat Eurooppa-koulujen johtokunnan akkreditoimia joko julkisia tai yksityisiä kouluja, jotka tarjoavat oppilailleen eurooppalaistyyppistä opetusta, mutta joissa ei ole EU:n henkilöstön lapsia, joten niiden lähellä ei tarvitse olla EU:n virastoa.

Syyskuussa 2012 avasi ovensa kaksi uutta akkreditoitua koulua: Alankomaiden Haagissa sijaitseva kakkostyypin koulu The International School of the Hague ja Saksan Bad Vilbelissä sijaitseva kolmostyypin koulu. Eurooppa-koulujen pääsihteerin ja Alankomaiden viranomaisten allekirjoitettua pedagogista sisältöä koskevan sopimuksen Haagissa sijaitseva koulu voi pyytää Euroopan komissiolta EU:n rahoitusosuutta.

Johtokunta hyväksyi joulukuussa 2012 sääntöjenmukaisuutta koskevat asiakirjat kahden akkreditointiprosessissa olevan koulun osalta. Näistä toinen on Tallinn European Schooling (Viro) ja toinen European School of Copenhagen (Tanska). Molemmat on tarkoitus avata syyskuussa 2013.

Aikaisempina vuosina on akkreditoitu kuusi kansallista koulua, jotka sijaitsevat Parmassa (Italia), Dunshaughlinissa (Irlanti), Heraklionissa (Kreikka), Helsingissä, Strasbourgissa (Ranska) ja Manosquessa (Ranska). Manosquen koulua lukuun ottamatta kaikki koulut ovat tehneet EU:n kanssa rahoitussopimuksen ja saavat rahoitusta komissiolta. Lukuvuoden 2009–2010 ja tammikuun 2013 välillä ne ovat saaneet kaikkiaan 11 345 706 euroa.

4.2.        Ylikuormitus ja infrastruktuuri

Ykköskategorian oppilaiden määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2012, ja useissa kouluissa on vakavia ylikuormituksesta johtuvia ongelmia. Tilanne on erityisen kriittinen Brysselin II- ja III-kouluissa sekä Frankfurtin Eurooppa-koulussa.

Brysselissä oli lukuvuoden 2012–2013 alkaessa 10 606 oppilasta, mikä on 321 enemmän kuin vuotta aiemmin. Paine kohdistuu erityisesti Woluwen ja Ixellesin kouluihin, joissa ylikuormitus aiheuttaa päivittäin ongelmia yhteisissä tiloissa. Lisäksi jo nyt on nähtävissä, että myös hiljattain Laekenissa avattu koulu täyttyy nopeasti (oppilasmäärä kasvoi 44,5 prosenttia vuonna 2012). Tästä syystä Brysselin Eurooppa-kouluissa sovelletaan erittäin rajoittavaa oppilaaksi ottamista koskevaa politiikkaa. On vahvistettu, että viides koulu tarvitaan vuonna 2015, ja Euroopan komissio on edelleen painottanut, että Belgian viranomaisten olisi tehtävä ehdotus Brysselin uuden koulun sijoituspaikaksi. Ainoastaan viidennen koulun perustaminen ja kieliosastojen Brysselin koulujen välisen jakaantumisen rakenteellinen tarkistus voivat aidosti helpottaa infrastruktuuriongelmia ja taata määrärahojen tuloksellisemman ja taloudellisemman jakamisen. Johtokunta valtuutti joulukuussa 2012 Eurooppa-koulujen pääsihteerin tekemään seuraavaan kokoukseen konkreettisen ehdotuksen kieliosastojen kokoonpanosta viidennessä koulussa.

Komissio käsitteli kysymystä viidennestä koulusta Belgian viranomaisten kanssa useita kertoja vuoden 2012 aikana. Varapuheenjohtaja kirjoitti myös pääministeri Elio Di Rupolle, ja asiaa käsiteltiin EU:n ja Belgian välisessä työryhmässä. Belgian liittohallitus päätti joulukuussa 2012 perustaa rajoitetussa kokoonpanossa toimivan työryhmän (Belgian viranomaisten, Eurooppa-koulujen pääsihteerin ja Euroopan komission edustajia) arvioimaan Brysselin viidennen koulun todellista tarvetta sekä mahdollistamaan päätöksen tekemisen koulun mahdollisesta sijoituspaikasta. Ryhmä antoi vuoden 2013 alkupuoliskolla loppuraporttinsa, joka toimitettiin Belgian pääministerille. Asiakirjassa vahvistetaan viidennen koulun tarve ja ehdotetaan mahdollisia sijoituspaikkoja.

Myös Frankfurtin Eurooppa-koulun ylikuormitusongelmat pahenevat, sillä ykköskategorian oppilasmäärä kasvaa nopeasti. Pankkivalvonnasta tehdyn päätöksen myötä Euroopan keskuspankin henkilöstömäärän odotetaan kasvavan entisestään jo vuoden 2013 alussa, ja jo valmiiksi ylikuormitetun koulun on hyväksyttävä huomattavan paljon uusia oppilaita. Koska isäntämaalla on velvollisuus tarjota Eurooppa-koulu(i)lle tilat alueellaan, komissio on käsitellyt asiaa Saksan viranomaisten kanssa ja odottaa nyt ehdotusta konkreettisiksi toimiksi, joihin ryhdytään nykyisen koulun laajentamiseksi ja uusien tehdasvalmisteisten parakkien sijoittamiseksi koulun alueelle väliaikaisratkaisuna.

4.3.        Kulujen jakaminen jäsenvaltioiden kesken

Euroopan unionin Eurooppa-koulujärjestelmälle myöntämän rahoitusosuuden suuruus riippuu jäsenvaltioiden rahoitusosuuden koosta. Vuonna 2012 sen määräksi vahvistettiin 165,4 miljoonaa euroa. Lähetettyjen opettajien puutteesta johtuva rakenteellinen ongelma muuttui kuitenkin vakavammaksi vuonna 2012, jolloin täyttämättömiä opettajan paikkoja oli 105 (joista 47 englanninkielisen opettajan, 18 ranskankielisen opettajan ja 17 saksankielisen opettajan paikkoja), mikä vähensi tuloja noin 4,04 miljoonaa euroa.

Toimiessaan Eurooppa-koulujärjestelmän puheenjohtajana lukuvuonna 2011–2012 Yhdistynyt kuningaskunta käynnisti keskustelun kulujen jakamisesta jäsenvaltioiden kesken. Nämä keskustelut samoin kuin asiaa käsittelemään perustetun työryhmän keskustelut eivät johtaneet tuon vuoden aikana konkreettisiin tuloksiin. Kysymys kulujen jakamisesta on erittäin tärkeä erityisesti Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Irlannille, koska niiden on lähetettävä paljon opettajia englannin kurssien suuren kysynnän vuoksi. Myös ranskan- ja saksankielisillä mailla on samanlaisia haasteita. Vaikka sekä komissio että Yhdistynyt kuningaskunta ovat kiirehtineet muita jäsenvaltioita löytämään ongelmaan rakentavan ratkaisun, yhteisymmärrystä järjestelmän puutteiden korjaamisesta ei ole löytynyt. Lähetettyjen opettajien puutteessa paikalta palkatuista opettajista koituvat kulut katetaan nykyisessä järjestelmässä kokonaan EU:n rahoitusosuudesta.

Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan päätös olla lähettämättä uusia opettajia tai korvaamatta tehtävänsä jättäviä opettajia asettaa Eurooppa-koulujärjestelmän äärimmäisen vaikeaan tilanteeseen sekä rahoituksen kannalta että suhteessa opettajien rekrytointiin käytännössä. Komissio jatkaa pyrkimyksiään konkreettisten tulosten saavuttamiseksi kulujen jakamisessa jäsenvaltioiden kesken.

4.4.        Kolmoskategorian koulumaksut

Eräs Eurooppa-koulujen johtokunnan Tukholmassa huhtikuussa 2009 hyväksymän Eurooppa-koulujärjestelmän uudistuksen merkittävistä osatekijöistä oli ykköstyypin Eurooppa-koulujen itsenäisyyden lisääminen koulun toimintaa koskevien pedagogisten, hallinnollisten ja rahoituksellisten näkökohtien osalta. Koulujen hallintoneuvostot on näin ollen valtuutettu vahvistamaan kolmoskategorian oppilaiden koulumaksujen taso ennalta asetetuissa rajoissa. Tämän päätöksen jälkeen Euroopan patenttivirasto pyysi huhtikuussa 2011 johtokuntaa määrittelemään ennalta asetetut rajat. Tämän jälkeen on perustettu työryhmä, jonka on tarkoitus ehdottaa tarkistusta.

Koulumaksuja käsittelevä työryhmä on toimivaltansa puitteissa keskustellut kolmoskategorian oppilaiden koulumaksujen korottamisesta ja koulumaksujen sisaralennuksista ja esitellyt ehdotuksensa johtokunnalle. Johtokunta teki kokouksessaan joulukuussa 2012 vilkkaan keskustelun jälkeen kompromissin, jonka mukaan kaikkien kolmoskategoriaan syyskuusta 2013 lähtien ilmoittautuvien oppilaiden koulumaksuja korotetaan 25 prosenttia (+/– 5 prosenttia kunkin koulun oman päätöksen mukaan). Lisäksi sisaralennus pudotettiin 20 prosenttiin ensimmäisen sisaruksen ja 40 prosenttiin kaikkien muiden sisarusten osalta lukuvuodesta 2013–2014 alkaen kaikkien uusien kolmoskategorian oppilaiden osalta. Komissio on päätökseen tyytyväinen, sillä se auttaa kuromaan umpeen kuilua kolmoskategorian oppilaiden aiheuttamien kustannusten ja koulumaksuista saatavien tulojen välillä.

4.5.        Oikeustapaukset

Unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi ei tuotu vuonna 2012 yhtään Eurooppa-koulujärjestelmää koskevaa uutta asiaa. Tuomioistuin antoi helmikuussa komission hyväksi tuomion Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan nostetussa kanteessa (C-545/09), joka koski sitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan Eurooppa-kouluihin lähettämillä opettajilla ei ole sopimuksensa aikana mahdollisuutta samoihin palkkamukautuksiin kuin kansallisissa kouluissa työskentelevillä opettajilla. Komissio vaatii Yhdistynyttä kuningaskuntaa noudattamaan tuomiota, ja tuomion asianmukaisen täytäntöönpanon mahdollistavia toimenpiteitä suunnitellaan parhaillaan.

4.6.        Sisäinen tarkastus

Komission sisäisen tarkastuksen yksikkö on Eurooppa-koulujen johtokunnan kanssa vuonna 2007 tekemänsä palvelutasosopimuksen puitteissa valmistellut säännöllisesti Eurooppa-koulujen tarkastusta koskevia toimintasuunnitelmia. Vuonna 2012 yksikkö toteutti riskinarvioinnin, jonka tulosten perusteella laadittiin strateginen Eurooppa-koulujen tarkastussuunnitelma vuosille 2013–2015. Arvioinnissa havaittiin useita tärkeitä seikkoja, joita Eurooppa-koulujärjestelmässä on seurattava huolellisesti. Komissio seuraa tilannetta tiiviisti sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat tahot ottavat tarkastuksen yhteydessä esitetyt suositukset tarkoin huomioon.

5.           Pedagoginen ja organisatorinen tilanne ja siihen liittyvät haasteet

5.1.        Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon uudistus

Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon moitteeton järjestäminen on olennaista tutkinnon uskottavuuden kannalta. Vuonna 2009 toteutetun Eurooppa-koulujärjestelmän uudistuksen yhtenä tavoitteena oli eurooppalaisen ylioppilastutkinnon toteuttaminen tehokkaammin ja vähemmin kustannuksin. Kokeiden järjestämisen yksinkertaistamisesta jo aiemmin tehtyjen päätösten lisäksi johtokunta päätti huhtikuussa 2012 kirjallisten kokeiden uudesta rakenteesta, jota aletaan soveltaa vuoden 2015 ylioppilaskirjoituksista lähtien.

Vuonna 2012 eurooppalaisen ylioppilastutkinnon matematiikan kokeissa ilmeni joitakin organisatorisia ongelmia, jotka kirvoittivat kielteisiä reaktioita sekä oppilaiden että vanhempien taholta. Niinpä eurooppalaisen ylioppilastutkinnon vuoden 2012 tutkintolautakunnan puheenjohtaja pyysi Lontoon yliopiston koulutusinstituutin asiantuntijaa laatimaan raportin, jonka perusteella päätettiin matematiikan kokeiden tulosten mukauttamisesta sekä siitä, että kokelaat voisivat halutessaan uusia kokeen syyskuussa.

Komissio on pahoillaan tällaisten organisatoristen ongelmien ilmenemisestä, sillä ne vahingoittavat tutkinnon mainetta ja uskottavuutta. Pedagogisen sekakomitean lokakuun 2012 kokouksen esityslistalle liitettiin komission pyynnöstä lisäkohta, jossa Eurooppa-koulujen pääsihteeri kertoi, että asiantuntijan raportissa suosittelemiin erityistoimiin oli ryhdytty. Lisäksi komissio pyysi Eurooppa-koulujen pääsihteeriä analysoimaan tilannetta yksityiskohtaisesti ja ehdottamaan konkreettisia toimenpiteitä vastaavien ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa. Komissio pitää myös välttämättömänä, että oikeudellista kehystä selkiytetään siten, että tällaisten ongelmien yhteydessä sovellettavat menettelyt määritellään yksiselitteisesti. Asiaa käsiteltiin myös johtokunnan kokouksessa joulukuussa 2012, ja vuoden 2012 ylioppilaskirjoituksia koskevien suositusten jatkotoimista kerrotaan johtokunnalle vuonna 2013.

5.2.        Erityisopetusta tukevat toimet

Komissiolle on erittäin tärkeää, että Eurooppa-kouluihin integroidaan myös sellaiset oppilaat, joilla on erityistarpeita. Erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden määrä Eurooppa-kouluissa kasvoi jälleen vuonna 2012 (näitä oppilaita oli 702 lukuvuonna 2012–2013, 640 lukuvuonna 2011–2012 ja 691 lukuvuonna 2010–2011).[8] Lukumäärän kasvu on osoitus erityisopetuspolitiikan huomattavasta kehityksestä.

Kouluissa on ryhdytty toimiin erityisopetusbudjetin hallinnoinnin parantamiseksi ja oppilaiden ryhmittelemiseksi sen mukaan, millaisia erityistarpeita heillä on. Erityisopetuksen antamisesta aiheutui varainhoitovuonna 2012 kuluja yhteensä 4 121 172 euroa.

Johtokunta hyväksyi kokouksessaan joulukuussa 2012 koulunkäynnin tukemista Eurooppa-kouluissa koskevan uuden toimintapoliittisen asiakirjan[9], jossa yhdenmukaistetaan koulunkäynnin tukemisen tavoitteita ja periaatteita kaikissa Eurooppa-kouluissa. Se korvaa kaikki aiemmat erityisopetuksen antamista koskevat asiakirjat, ja sitä aletaan soveltaa syyskuusta 2013.

5.3.        Opintojen organisointi yläkoulussa

Osana Eurooppa-koulujärjestelmän uudistamista ja pyrkimyksiä sen tuloksellisuuden parantamiseksi johtokunta valtuutti huhtikuussa 2012 pitämässään kokouksessa pääsihteerin ehdottamaan yläkouluopintojen organisoinnin tarkistamista. Asiaa käsittelemään on perustettu työryhmä, jonka tavoitteena on ehdottaa toimia, joilla tehostetaan opintojen organisointia yläkoulussa ja minimoidaan koulunsa keskeyttävien määrä. Konkreettiset ehdotukset esitetään johtokunnalle päätettäväksi vuonna 2013.

6.           Tulevat haasteet

Vaikean taloudellisen tilanteen jatkuessa Eurooppa-koulujärjestelmän tärkeimpänä haasteena tulevina vuosina on tarjota oppilaille edelleen korkealuokkaista opetusta pyrkien samalla uudenaikaistamaan ja rationalisoimaan järjestelmää ja sen rakennetta.

Yläkouluopintojen uudelleenorganisointi on vuoden 2013 tärkeimpiä haasteita. Nyt on vastattava haasteeseen siitä, kuinka järjestelmää tehostetaan säilyttäen samalla Eurooppa-koulujen opinto-ohjelman houkuttelevuus ja korkea laatu.

Komissio on jatkuvasti huolissaan ongelmista, joita tietyillä jäsenvaltioilla tuntuu olevan velvollisuuksiensa noudattamisessa niin opettajien lähettämisen kuin infrastruktuurinkin kannalta. Se pyrkiikin yhteisymmärryksen saavuttamiseen kustannusten jakamista koskevassa kysymyksessä, jotta taakka jakautuisi tasapuolisesti jäsenvaltioiden välillä.

Koska on ilmeistä, että Brysseliin on avattava viides Eurooppa-koulu, komissio yrittää edelleen saada Belgian viranomaiset ehdottamaan koululle konkreettista sijoituspaikkaa, joka olisi lähellä EU:n henkilöstön työ- tai asuinpaikkoja ja joka vastaisi sekä infrastruktuuritarpeita että vanhempien odotuksia, sillä Eurooppa-koulu on EU:n instituutioissa työskenteleville vanhemmille usein lasten koulutuksen kannalta ainoa vaihtoehto.

[1]               Eurooppa-koulujen oppilasmäärästä esitetään tilastotietoja Eurooppa-koulujen pääsihteerin kertomuksessa Eurooppa-koulujen tilanteesta lukuvuoden 2012–2013 alussa (http://www.eursc.eu/fichiers/contenu_fichiers2/1842/2012-10-D-15-en-1.pdf).

[2]               Eurooppa-koulujen oppilaaksi ottamista koskevat säännöt sisältyvät Eurooppa-koulujen johtokunnan päätöskokoelmaan (http://www.eursc.eu/fichiers/contenu_fichiers2/1794/2011-04-D-4-en-1.pdf).

[3]               Régie des Bâtiments.

[4]               Brysselin Eurooppa-koulujen oppilaaksi ottamista koskeva politiikka lukuvuonna 2012–2013, asiakirja 2011-10-D-33-en-D (http://www.eursc.eu/index.php?id=248&l=2).

[5]               Lakkauttaminen johtuu Joint European Torus (JET) -laitteen siirtämisestä Cadaracheen (Ranska).

[6]               Katso alaviite 1.

[7]               Eurooppa-koulujen varainhoidon valvojan vuosikertomuksessa esitetyt rahoitustiedot, asiakirja 2013-02-D-6-en-1.

[8]               Luvut on esitetty erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden integroimista Eurooppa-kouluihin vuonna 2012 koskevassa tilastoasiakirjassa 2013-01-D-28-en-2.

[9]               Asiakirja 2012-05-D-14-en-5.