KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE VUOTTA 2012 KOSKEVA KERTOMUS YHTEISISTÄ SIVIILI-ILMAILUN TURVAAMISTA KOSKEVISTA SÄÄNNÖISTÄ ANNETUN ASETUKSEN (EY) N:o 300/2008 TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA /* COM/2013/0523 final - 2013/ () */
KOMISSION
KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Tämä
kertomus kattaa 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2012 välisen ajanjakson. JOHDANTO Vuonna 2012 päättyi asetuksella (EY) N:o 300/2008 ja sen
täytäntöönpanosäännöksillä käyttöön otettujen ilmailun uusien
turvatoimenpiteiden ensimmäinen siirtymäkausi. Siirtymäkausi koskee vaatimusta
joko luoda turvattu toimitusketju lennon aikana käytettäville tarvikkeille ja
lentoasematarvikkeille tai turvatarkastaa kaikki kyseiset tarvikkeet niiden
saapuessa lentokenttien turvavalvotuille alueille. Vuoden 2012 aikana
tekemissään tarkastuksissa komissio keskittyikin varmistamaan, että näitä uusia
vaatimuksia on noudatettu. Tämän lisäksi tehtiin merkittäviä muutoksia asetusta (EY)
N:o 300/2008 täydentäviin säännöksiin. Muutoksilla pyrittiin ensinnäkin
hienosäätämään tai selkeyttämään lisää tiettyjen ilmailun turvatoimenpiteiden
nykyisiä menettelyjä. Toisaalta otettiin käyttöön monimutkaisia uusia
toimenpiteitä, jotka koskevat unioniin kuljetettavaa lentorahtia ja -postia
(ACC3). Lisäksi tehostettiin merkittävästi EU:n ilmailun turvatoimien
varmentamisjärjestelmää. Myöhemmin tehtiin kaksi muutosta sen varmistamiseksi,
että turvattu toimitusketju ja luotettava varmentamisjärjestelmä ovat käytössä
vuoden 2014 puoliväliin mennessä sellaisilla kolmansien maiden lentoasemilla,
joilla ilma-alukseen lastataan unioniin menevää rahtia ja postia. Nämä
muutokset tehtiin sen jälkeen, kun lentorahdista oli löytynyt pommeja Jemenissä
lokakuussa 2010. Nestemäisten räjähteiden nykyinen uhka siviili-ilmailulle arvioitiin
uudelleen. Arviointi vahvisti, että riskiä on yhä pidettävä suurena, ja se on
torjuttava ilmailun turvatoimenpiteillä. Vuoden kuluessa kävi kuitenkin ilmi,
että käsimatkatavarana kuljetettavia nesteitä, aerosoleja ja geelejä koskevia
rajoituksia ei voitaisi poistaa määräpäivään (29. huhtikuuta 2013) mennessä,
koska turvatarkastuslaitteissa on ilmennyt toimintaongelmia, joista aiheutuisi
todennäköisesti merkittävää vaivaa lentomatkustajille. Laadittiin
säädösluonnos, jolla tarkastusmenetelmää tarkistettiin siten, että
turvatarkastukset otetaan asteittain käyttöön 31. tammikuuta 2014 mennessä
alkaen verovapaasti hankituista nesteistä, aerosoleista ja geeleistä. EU:n ja Yhdysvaltojen välillä sovittiin lisäksi lentorahdin ja -postin
turvallisuusjärjestelmien vastavuoroisen tunnustamisen järjestelyistä. Tämä on
EU:n viennin kannalta merkittävä saavutus ja poistaa kaksinkertaiset
turvatoimenpiteet, mikä puolestaan merkitsee, että lentorahti- ja
lentopostiliikenteen harjoittajilta säästyy kustannuksia ja aikaa. ENSIMMÄINEN OSA Tarkastukset 1. Yleistä Asetuksen (EY) N:o 300/2008 mukaan komissio tekee tarkastuksia
ilmailun turvaamisesta vastaavissa jäsenvaltioiden hallintoelimissä
(”asianomaiset viranomaiset”) ja lentoasemilla. Myös Sveitsi on mukana unionin
ohjelmassa. Norjassa ja Islannissa tarkastukset tekee EFTAn
valvontaviranomainen, ja turvasäännökset ovat näissä maissa samanlaiset kuin
EU:ssa. Komissiolla on tarkastusten tekemistä varten 10 koko- ja osa-aikaista
ilmailun turvatarkastajaa, joiden työtä tukemaan jäsenvaltiot, Islanti, Norja
ja Sveitsi ovat nimenneet kansallisia tarkastajia. Komissio on sertifioinut
heidät uuden oikeudellisen kehyksen mukaisesti. Vuonna 2012 tehtyihin
tarkastuksiin osallistui 57 kansallista tarkastajaa. Tämän asiakirjan liitteenä
on taulukko kaikista komission ja EFTAn valvontaviranomaisen tähän mennessä
toteuttamista vaatimustenmukaisuuden valvontatoimista. 2. Asianomaisten
kansallisten viranomaisten tarkastaminen Komissio valvoi
vuoden 2012 aikana yhdentoista (11) asianomaisen viranomaisen toimintaa. Niille
oli kaikille tehty komission tarkastus jo aikaisemmin. Useissa jäsenvaltioissa
näissä tarkastuksissa todettiin merkittävää edistymistä aiempaan verrattuna.
Vuonna 2012 yleisimmin todetut puutteet olivat samankaltaisia kuin edellisenä
vuonna, ja ne liittyivät siihen, että kansalliset siviili-ilmailun
turvaohjelmat ja kansalliset laadunvalvontaohjelmat eivät olleet vielä täysin
yhdenmukaisia asetuksen (EY) N:o 300/2008 mukaisen uuden oikeudellisen
kehyksen kanssa. Ilmailun
turvatoimenpiteiden toteuttamisen osalta todettiin, että eräissä
jäsenvaltioissa ei edelleenkään ole valmiuksia havaita ja korjata epäkohtia
viipymättä. Eräissä jäsenvaltioissa ei ollut seurattu lainsäädännön kaikkia
osatekijöitä, ja joillakin lentoasemilla ei ollut toimitettu kansallisia
tarkastuksia pitkään aikaan. Jatkotoimet olivat toisinaan riittämättömiä tai
niitä ei ollut toteutettu lainkaan, ja joissakin jäsenvaltioissa puutteiden
korjaaminen saattoi kestää hyvinkin pitkään. Kaikilla jäsenvaltioilla oli
käytettävissään seuraamuksia, mutta ne eivät aina olleet riittävän voimakkaita
tai niiden käyttö ei ollut riittävän tehokasta pelotevaikutuksen
synnyttämiseksi. Talouskriisi ja sen
kansallisiin talousarvioihin aiheuttamat paineet vaikuttivat eräissä
jäsenvaltioissa resursseihin, joita vaatimustenmukaisuuden kansalliseen
valvontaan on käytettävissä. 3. Lentoasemien
ensitarkastukset Lentoasemien ensitarkastuksia tehtiin vuonna 2012 kaksikymmentäkolme
(23), eli neljä enemmän kuin vuonna 2011. Tämä johtui lähinnä siitä, että
kohteena oli joitakin pienempiä lentoasemia, joiden tarkastuksiin tarvitaan
vähemmän tarkastajia. Kaikki osatekijät tarkastettiin (vaikkakaan ei jokaisessa
tarkastuksessa). Vaatimustenmukaisiksi todettujen keskeisten toimenpiteiden
prosentuaalinen osuus kasvoi 83 prosenttiin vuonna 2012. Perinteisissä toimenpiteissä[1]
havaitut puutteet johtuivat useimmiten inhimillisistä tekijöistä. Puutteet
liittyivät yleensä henkilöstön turvatarkastusten laatuun sekä tiettyihin rahtia
koskeviin turvavaatimuksiin. Ongelmana oli edelleen erityisesti käsin tehtävien
henkilöstön turvatarkastusten puutteellinen laatu. Rahdin osalta vaatimusten
noudattamatta jättäminen liittyi useimmiten turvatarkastusten toteuttamista
koskeviin vaatimuksiin. Tällaiset inhimillisiin tekijöihin liittyvät ongelmat
olisi ratkaistava tehostamalla koulutusta ja valvontaa. Eräitä asetukseen (EY) N:o 300/2008 perustuvassa uudessa
sääntelyjärjestelmässä käyttöön otettuja lisätoimenpiteitä ei myöskään ollut
vielä pantu tyydyttävästi täytäntöön vuonna 2012 tarkastetuilla lentoasemilla.
Tapaukset, joissa vaatimuksia ei ollut noudatettu, liittyivät lennon aikana
käytettävien tarvikkeiden ja lentoasematarvikkeiden turvatarkastusmenetelmiin
ja ‑vaatimuksiin (kun turvattua toimitusketjua ei ollut vielä otettu kaikilta
osin käyttöön), lentoasemien vartiointikierrosten tiheyden määrittelemiseksi
tarvittavan riskinarvioinnin puuttumiseen, läpivalaisulaitteita tai
räjähdysaineilmaisimia käyttävien turvatarkastajien uudelleensertifiointiin
sekä suuririskiseen rahtiin ja postiin. Jäsenvaltioiden asianomaisten
viranomaisten olisi jatkettava näiden uusien säännösten täytäntöönpanoa. 4. Jälkitarkastukset Asetuksen (EY) N:o 72/2010[2]
13 artiklan mukaisesti komissio suorittaa rutiininomaisesti tietyn määrän
jälkitarkastuksia. Jälkitarkastuskäynti tehdään, mikäli ensitarkastuksessa todetaan
useita vakavia puutteita, ja toisinaan myös satunnaisesti
vaatimustenmukaisuuden kansallisten valvontatoimien ja raportoinnin riittävyyden
todentamiseksi. Vuonna 2012 tehtiin kolme (3) tällaista tarkastusta, ja
useimmissa tapauksissa todettiin, että havaitut puutteet oli korjattu
asianmukaisesti. 5. Keskeneräiset tapaukset,
15 artiklan tapaukset ja oikeudenkäynnit Tarkastus katsotaan päättyneeksi vasta kun on osoitettu komission
edellyttämällä tavalla, että tarvittavat korjaavat toimet on toteutettu. Vuonna
2012 saatettiin päätökseen 24 tapausta (joista 14 liittyi lentoasemiin ja 10
asianomaisiin viranomaisiin). Vuoden lopussa oli kesken yhteensä 14
asianomaisten viranomaisten ja 27 lentoasemien tarkastuksiin liittyvää
tapausta. Jos lentoasemalla todetut puutteet katsotaan niin vakaviksi, että ne
uhkaavat vaarantaa merkittävästi siviili-ilmailun turvaamisen kokonaistason
unionissa, komissio aloittaa asetuksen (EU) N:o 72/2010 15 artiklan
mukaiset toimet. Tällöin tilanteesta ilmoitetaan kaikille muille asianomaisille
viranomaisille, ja lisäksi on harkittava lisätoimenpiteiden soveltamista
kyseiseltä lentoasemalta lähteviin lentoihin. Toukokuussa 2012 aloitettiin yksi
15 artiklan menettely, joka saatettiin päätökseen kuukautta myöhemmin, kun
puutteet oli tyydyttävästi korjattu. Toinen mahdollinen täytäntöönpanotoimenpide vakavimmissa tapauksissa
tai tapauksissa, joissa puutteiden korjaaminen pitkittyy tai samat puutteet
todetaan uudelleen, on rikkomismenettelyn aloittaminen. Vuonna 2012 aloitettiin
yksi rikkomismenettely kansallisen viranomaisen tarkastusten perusteella.
Kyseinen jäsenvaltio ei pitänyt yllä kansallista siviili-ilmailun turvaohjelmaansa.
Vuoden aikana voitiin saattaa päätökseen kolme (3) muuta rikkomismenettelyä sen
jälkeen, kun havaitut puutteet oli korjattu. Vuoden 2012 lopulla ei ollut
meneillään yhtään rikkomismenettelyä. 6. Jäsenvaltioiden omat
arvioinnit Komission asetuksen (EY) N:o 18/2010[3] liitteessä II olevan 18.1
kohdan mukaan jäsenvaltioiden on annettava kunkin vuoden maaliskuun loppuun
mennessä komissiolle kertomus, joka kattaa niiden vaatimustenmukaisuuden
kansallisen valvonnan tulokset edeltävän vuoden ajalta. Kaikki vuoden 2011
kertomukset toimitettiin ajoissa ja komission käyttöön antamaa mallia
noudattaen. Todetut puutteet liittyivät pääasiassa siihen, että eräät
jäsenvaltiot eivät vieläkään tarkastaneet kaikkia turvatoimenpiteitä tai
suorittaneet riittävää peitetestausta, ja ne voisivat tehostaa jatkotoimiaan ja
seuraamusjärjestelmäänsä. Lisäksi havaittiin tapauksia, joissa valvottujen
edustajien / toimittajien ja tunnettujen lähettäjien / toimittajien osalta ei
ollut kansallista laadunvalvontaa – muuta kuin mahdollista varmennusta varten. TOINEN OSA Lainsäädäntö ja uudet välineet 1. Yleistä Jouluna 2009
tapahtunut ”alusvaatepommittajan” tapaus ja Jemenin rahtipommi-isku vuoden 2010
lopulla, useat laserosoittimien aiheuttamat uhkatilanteet vuoden 2012 alussa,
mahdolliset verkkohyökkäykset sekä erittäin suurena pysynyt suojautumattomuus
nestemäisiltä räjähteiltä olivat kaikki muistutuksia siitä, että
siviili-ilmailuun kohdistuu edelleen uudenlaisia uhkia, jotka edellyttävät
asianmukaisia riskiarviointiin perustuvia suojatoimenpiteitä. Vuonna 2012
annettujen, siviili-ilmailun turvaamista koskevien uusien säädösten
tarkoituksena on ensinnäkin asetukseen (EY) N:o 300/2008 perustuvan uuden
oikeudellisen kehyksen parantaminen ja toiseksi EU:n ilmailun turvatoimien
varmentamista koskevien uusien perusvaatimusten määritteleminen. 2. Uusi lainsäädäntö Vuonna 2012 hyväksyttiin seuraavat uudet säädökset: ·
asetus (EU) N:o 173/2012[4] eräiden ilmailun turvaamista
koskevien erityistoimenpiteiden selkiyttämisen ja yksinkertaistamisen osalta ·
asetus (EU) N:o 711/2012[5] muiden henkilöiden kuin
matkustajien ja näiden henkilöiden mukana olevien tavaroiden
turvatarkastusmenetelmien osalta ·
asetus (EU) N:o 1082/2012[6] ilmailun turvatoimien
varmentamisen osalta ·
päätös C(2012)1228[7]
eräiden ilmailun turvaamista koskevien erityistoimenpiteiden selkiyttämisen ja
yksinkertaistamisen osalta ·
päätös C(2012)5672[8]
yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten
perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi rahdin ja postin osalta ·
päätös C(2012)5880[9]
muiden henkilöiden kuin matkustajien ja näiden henkilöiden mukana olevien
tavaroiden turvatarkastusmenetelmien osalta. Näitä tekstejä
viimeisteltiin ilmailun turvaamisen sääntelykomitean kuudessa säännöllisessä
kokouksessa, ilmailun turvaamista käsittelevän sidosryhmien neuvoa-antavan
työryhmän kuudessa tapaamisessa sekä useissa erityisaiheisiin keskittyvissä
työryhmätapaamisissa, joihin osallistui sekä jäsenvaltio- että toimialatason
edustajia. 3. Valvottujen edustajien ja
tunnettujen lähettäjien tietokanta Valvottuja
edustajia ja tunnettuja lähettäjiä koskeva eurooppalainen tietokanta (RAKC)[10] on ollut 1. kesäkuuta 2010
lähtien ainoa laillinen väline, jota valvotut edustajat voivat konsultoida
hyväksyessään lähetyksiä toiselta valvotulta edustajalta tai (EU:n ilmailun
turvatoimin varmennetulta) tunnetulta lähettäjältä. Tammikuun 1. päivästä 2012
lähtien tietokannassa on ollut luettelo lentoliikenteenharjoittajista, joilla
on lupa kuljettaa rahtia ja postia EU:hun kolmansien maiden lentoasemilta.
Tietokantaa ylläpidetään komission puitesopimuksen mukaisesti. Vuoden 2012
lopussa RAKC-tietokannassa oli noin 16 000 (EU:n ilmailun turvatoimin
varmennetun) valvotun edustajan, tunnetun lähettäjän ja ACC3-yhteisön tiedot.
Sopimuksen mukainen käytettävyysaste (99,5 %) saavutettiin jatkuvasti myös
vuonna 2012. 4. EU:n
lentoasematarkastukset – käsikirjat Asetuksissa (EY) N:o 300/2008 ja (EU) N:o 72/2010
edellytetään, että siviili-ilmailun turvallisuusvaatimusten noudattamiseksi
tapahtuvan komission valvonnan on oltava puolueetonta ja siinä on sovellettava
vakioituja menetelmiä. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi komissio on laatinut kaksi kattavaa käsikirjaa, jotka
sisältävät yksityiskohtaisia muistutuksia ja ohjeita EU:n tarkastajien avuksi
ja joita myös päivitetään säännöllisesti. Toinen käsikirja koskee lentorahdin
turvatarkastuksia ja toinen lentoasematarkastuksia. Molempia käsikirjoja
tarkistettiin huhtikuussa 2012 täytäntöönpanosääntöihin tehtyjen viimeisimpien
muutosten huomioimiseksi ja tarkastajille tarkoitettujen muistutusten ja
ohjeiden lisäämiseksi. KOLMAS OSA Kokeilut,
tutkimukset ja uudet aloitteet 1. Kokeilut Kokeilulla tarkoitetaan ilmailun turvaamista koskevassa
EU-lainsäädännössä sitä, että jäsenvaltio sopii komission kanssa korvaavansa tietyllä
rajoitetulla ajanjaksolla jonkin lainsäädännössä tunnustetuista
turvatarkastuksista keinolla tai menetelmällä, jota ei ole tunnustettu,
edellyttäen, ettei tällainen kokeilu heikennä yleistä turvallisuustasoa.
Oikeudellisessa mielessä kokeilusta ei ole kyse silloin, kun jäsenvaltio tai
jokin taho arvioi uutta turvatarkastusmenetelmää käyttämällä sitä yhden tai
useamman lainsäädännössä vahvistetun menetelmän lisäksi. Vuoden 2012 aikana kokeiluja ja arviointeja tehtiin Luxemburgissa,
Espanjassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ne
koskivat räjähdysainejäämien ilmaisuun tarkoitettuja alipainekammioita (rahti
ja posti), kenkien tutkimiseen tarkoitettuja metallinilmaisimia,
takaisinsirontatekniikkaan perustuvia turvaskannereita, turvaskannerien eri
algoritmeja, käsimatkatavaran automaattista turvatarkastusta sekä
käsimetallinilmaisimien ja räjähdysainejäämäilmaisimien yhdistettyä käyttöä
tietyissä matkustajien turvatarkastuksissa. 2. Tutkimukset ja raportit Konsulttitoimisto Booz&Co toimitti vuoden 2012 puoleenväliin
mennessä loppuraportin uhkakuvaprojisointiteknologiasta (TIP), jota käytetään
laajalti EU:n lentoasemilla käsimatkatavaroiden, mukana kulkevien tavaroiden ja
ruumaan menevien matkatavaroiden turvatarkastuksessa. Ennen kaikkea raportti
vahvisti sen, että asianmukaisesti käytettynä TIP-laitteilla voidaan tehostaa
turvatarkastuksia. Raportissa todettiin kuitenkin myös, että TIP-laitteita
käyttävien ja muiden lentoasemien välillä ei voida havaita eroja kiellettyjen
esineiden havaitsemisessa nykyistä TIP-laitteiden käyttöä koskevaa
oikeudellista kehystä sovellettaessa. Konsulttitoimisto antoikin useita
suosituksia laitteiden käyttöä koskevan nykyisen oikeudellisen kehyksen
parantamiseksi. Sama toimeksisaaja laati myös tutkimuksen, jossa arvioidaan lentoasemilla
tehtävien nesteiden, aerosolien ja geelien turvatarkastusten vaikutusta, koska
matkustajien mukana olevia nesteitä, aerosoleja ja geelejä koskevat rajoitukset
oli (aiemmin) tarkoitus poistaa 29. huhtikuuta 2013 mennessä. Tutkimusta
täydennettiin komission uudelleenarvioinnilla nestemäisten räjähteiden
aiheuttamasta uhasta ja riskistä. Päätelmänä oli, että tällaisten aineiden
aiheuttama riski on edelleen suuri ja edellyttää asianmukaisia
turvatarkastuksia. Eri toimialojen kanssa toteutetuista selvityksistä ja
neuvotteluista sekä jäsenvaltioiden kanssa käydystä tiiviistä työryhmätyöstä
saadut tiedot osoittivat, että mikäli edellä mainittu määräpäivä säilytetään,
nestemäisten räjähteiden ilmaisimien (LEDS) kysyntä ylittää niiden tarjonnan.
LEDS-laitteiden täysimääräinen käyttöönotto turvatarkastuksissa vaikeuttaisi
myös erittäin todennäköisesti eurooppalaisten lentoasemien toimintaa ja
aiheuttaisi suurta haittaa kyseessä oleville matkustajille.[11] Komissio kävi jäsenvaltioiden kanssa tiiviitä keskusteluja kolmesta
tärkeimmästä vaihtoehdosta, jotka sisältyvät kehittymässä olevia ja vastikään
havaittuja terveysriskejä käsittelevän tiedekomitean (SCENIHIR) laatimaan
riippumattomaan raporttiin röntgenläpivalaisulaitteiden terveysvaikutuksista[12]. Vaihtoehdot ovat seuraavat:
a) ei muutoksia nykylainsäädäntöön, b) takaisinsirontatekniikkaan perustuvat
turvaskannerit lisätään matkustajien turvatarkastuksissa sallittujen
tarkastusmenetelmien luetteloon ja c) nykylainsäädäntöä muutetaan siten, että
jo käytössä olevia röntgenläpivalaisulaitteita, jotka lähettävät säteilyä
tiettyä enimmäismäärää vähemmän, voidaan käyttää niiden taloudellisen
käyttöajan loppuun saakka. Raportti laadittiin komission sitouduttua ilmailun
turvaamista koskevaan lainsäädäntöehdotukseen liittyviin jatkotoimiin, ja se hyväksyttiin
26. huhtikuuta 2012. 3. Uudet aloitteet Yksi ilmailun turvaamisen alan tärkeimmistä meneillään olevista
sääntelyhankkeista on nesteiden, geelien ja aerosolien kuljettamista koskevista
rajoituksista annetun nykylainsäädännön muuttaminen. Rajoitusten poistamista on
suunniteltu jo vuosia, ja se on ollut aiheena useissa aiemmissa tarkistuksissa,
joita lainsäädäntöön on tehty. Vuonna 2012 komissio aloitti jäsenvaltioiden,
lentoasemien ja ilmaisinlaitteiden valmistajien kanssa erilaisia kokeiluja ja
teetti tutkimuksen. Niiden perusteella päädyttiin katsomaan, että nesteiden
täysimääräisiä turvatarkastuksia ei voida aloittaa huhtikuussa 2013, koska
tarvittavia laitteita ei ole vielä alettu käyttää EU:n lentoasemilla. Komissio
toimitti heinäkuussa 2012 neuvostolle ja Euroopan parlamentille näiden
päätelmien perusteella laaditun kertomuksen ja ehdotuksensa siitä, miten
asiassa olisi edettävä. EU:n ilmailun turvaamista käsittelevä sääntelykomitea antoi marraskuussa
2012 puoltavan lausuntonsa komission ehdotuksista, joiden mukaan nesteiden
turvatarkastusten ensimmäinen vaihe toteutetaan viimeistään 31. tammikuuta 2014
mennessä. Komissio hyväksyi lainsäädäntöehdotuksen lopullisesti maaliskuussa
2013. Lentorahdin turvatoimia koskevassa toimintasuunnitelmassa saamansa
valtuutuksen mukaisesti komissio on laajentanut toimintaansa tällä osa-alueella
laatimalla sääntelykehyksen kolmansista maista unioniin kuljetettavalla
rahdille ja postille ja EU:n ilmailun turvatoimia koskevan vankan
varmentamisjärjestelmän, jota sovelletaan myös Euroopan unionin toimivallan
ulkopuolisilla alueilla. Sääntelykehyksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1.
helmikuuta 2012. Kyseisestä päivämäärästä lähtien sellaisten lentoliikenteen harjoittajien,
jotka haluavat kuljettaa rahtia ja postia unioniin kolmansien maiden
lentoasemilta, on rekisteröidyttävä niin sanotuksi ACC3:ksi.[13] Valvottuja edustajia ja
tunnettuja lähettäjiä koskevassa eurooppalaisessa tietokannassa (RAKC) otettiin
käyttöön ACC3:a koskevia uusia toimintoja vuoden 2012 viimeisellä
neljänneksellä. Tarkoituksena oli yhdenmukaistaa ja helpottaa ACC3:een
liittyvää rekisteröinti- ja konsultointimekanismia jäsenvaltioissa ja
komissiossa. Tulliviranomaisten kanssa jatkettiin tiivistä yhteistyötä kysymyksissä,
jotka koskevat mahdollisuuksia yhdenmukaistaa valtuutettuja talouden toimijoita
(AEO) koskeva järjestelmä rahdin ja postin valvottuihin edustajiin ja
tunnettuihin lähettäjiin sovellettavien ilmailun turvatoimien varmentamisjärjestelyiden
kanssa. Hankkeen tavoitteena on välttää tilanteet, joissa talouden toimijoihin
sovelletaan kaksinkertaisia varmentamisjärjestelyjä silloin, kun mainitut kaksi
sääntelykehystä ovat paljolti päällekkäisiä niiden ydinliiketoiminta-alalla.
Tavoitteena on myös löytää lainsäädännöstä mahdollisia aukkoja, jotka saattavat
heikentää lentorahdin turvallisuutta, ja ehdottaa toimenpiteitä niiden
poistamiseksi. Vuoden 2012 alussa käynnistettiin ilmailun turvateknologiaa
käsittelevän uuden teemakohtaisen erityisryhmän työ, joka on osa kriittisen
infrastruktuurin turvaamista koskevaa komission työohjelmaa. Ryhmä toimii
kriittisen infrastruktuurin turvaamista käsittelevän eurooppalaisen
osaamisverkoston (ERNCIP) yhteydessä. Tulevaisuutta koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä on perustettu
työryhmä, jonka jäseninä on asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden ja
toimialojen edustajia. Työryhmä laati oman toimintasuunnitelmansa
tarkastellakseen mahdollisuuksia tehostaa ilmailun turvatoimia entisestään.
Vuonna 2012 käynnistettiin työ kahden konkreettisen toimen osalta: a)
matkustajiin liittyvien riskien arviointi ja b) tilaustutkimus, jossa
tarkastellaan matkustajien eriyttämiseen liittyviä erilaisia konsepteja. On
mahdollista, että ilmailun turvaamista käsittelevä sääntelykomitea (AVSEC)
ohjaa tulevaisuudessa itse toimintasuunnitelman toteuttamista ottamalla sen
pysyvästi kokoustensa esityslistalle. NELJÄS OSA Vuoropuhelu kansainvälisten elinten ja
kolmansien maiden kanssa 1. Yleistä Komissio on
sitoutunut yhteistyöhön kansainvälisten elinten ja eräiden sille tärkeiden
kolmansien maiden kanssa. Se osallistuu säännöllisesti kansainvälisiin
kokouksiin, joissa se yleensä koordinoi EU:n kannan ja pitää usein esityksiä
tai esittää kirjallisia kannanottoja. Yksittäisten kolmansien maiden kanssa
käydään myös tarvittaessa vuoropuhelua paikallisista tai yhteistä etua
koskevista kysymyksistä, kuten poikkeamiset verovapaista myymälöistä ostettujen
nesteiden kuljettamiseen tavallisesti sovellettavista vaatimuksista. Tällainen
yhteydenpito auttaa EU:ta sekä seuraamaan että levittämään hyviä toimintatapoja
ja vaikuttamaan maailmanlaajuiseen päätöksentekoon. Sisäisen ja ulkoisen
turvallisuuden välinen yhteys ja johdonmukaisuus on varmistettava. Lissabonin
sopimuksella vahvistetun uuden oikeudellisen kehyksen mukaisesti Euroopan
ulkosuhdehallintoa kuullaan kansainvälisten elinten ja kolmansien maiden kanssa
tehtyihin sitoumuksiin liittyvissä kysymyksissä, jotta voidaan varmistaa
johdonmukaisuus ja täydentävyys ulkosuhdehallinnon erityisaiheista käymien
poliittisten keskustelujen kanssa. 2. Kansainväliset elimet Komissio osallistuu ICAOn vuotuiseen AvSec-paneeliin. Se esitteli
vuoden 2012 istunnossa (26.–30. maaliskuuta 2012) neljä valmisteluasiakirjaa
(yhden nesteistä, kaksi rahdista ja yhden turvatoimenpiteiden avoimuudesta). Ne
otettiin myönteisesti vastaan. Komissio osallistuu
säännöllisesti myös ECACin teknisen erityisryhmän ja koulutusta käsittelevän
erityisryhmän kokouksiin. Kummankin ryhmän päätelmiä on myöhemmin käytetty
perustana keskusteluille sääntelykomitean ja sen työryhmien kokouksissa.
Päällekkäisyyksien välttämiseksi komissio ja ECAC allekirjoittivat
yhteistyöpöytäkirjan vuoden 2012 jälkipuoliskolla. Laseruhkaa
käsitelleen Eurocontrolin seminaarin jatkotoimina on tarkasteltu toimenpiteiden
yhdenmukaistamista. Tämän hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli tuoda yhteen
ne sidosryhmät, joiden etua asia koskee, jotta ne voisivat harkita ottavansa
käyttöön yhteisen menettelytavan luvattomasta laserhäirinnästä ilmailulle
aiheutuvan kasvavan uhkan vähentämiseksi. 3. Kolmannet maat Komissio jatkoi aktiivisesti ilmailun turvaamisesta Yhdysvaltojen
kanssa käytävää vuoropuhelua useilla foorumeilla ja erityisesti liikenneturvaa
käsittelevässä EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyöryhmässä, jossa jatkettiin jo
hyväksytyn yhden turvatarkastuksen periaatteen käsittelyä.[14] Ilmailun turvaamista koskevassa transatlanttisessa yhteistyössä
saavutettiin vuoden 2012 puolivälissä lisäksi uusi virstanpylväs, kun Euroopan
unioni ja Yhdysvallat tunnustivat vastavuoroisesti toistensa rahti- ja
postijärjestelyt. Lisäksi komissio puuttui useisiin tapauksiin, joissa jäsenvaltiot
toivat esiin erityisen huolensa sellaisten kolmansien maiden lisääntyneistä
turvavaatimuksista, jotka eivät ilmeisesti ota riittävästi huomioon EU:ssa jo
käytössä olevia vankkoja järjestelmiä. Joissakin tapauksissa huolta aiheutti
Yhdysvaltojen yhä jatkuva käytäntö soveltaa EU:sta liikennöiviin lentoyhtiöihin
ennalta ilmoittamatta yksipuolisia poikkeustoimia (”Emergency Amendments”),
jotka vaikeuttavat usein huomattavasti EU:n sidosryhmien toimintaa. Komissio osallistui yhteen tarkastukseen eräällä Yhdysvaltojen
lentoasemalla valvoakseen, noudatetaanko tietyissä turvatoimenpiteissä edellä
mainittua sopimusta yhden turvatarkastuksen periaatteesta. Komissio aloitti myös Kanadan ja Israelin kanssa neuvottelut yhden
turvatarkastuksen periaatetta koskevan sopimuksen tekemisestä. PÄÄTELMÄT Ilmailun turvaamisen yleinen taso on EU:ssa edelleen hyvä. Komission
suorittamat tarkastukset ovat osoittaneet, että tärkeimpiä säännöksiä
noudatetaan hieman entistä paremmin. Perinteisissä toimenpiteissä havaitut
puutteet liittyivät erityisesti henkilöstön ja rahdin
turvatarkastusvaatimuksiin ja johtuivat yleensä inhimillisistä tekijöistä.
Tarkastuksissa havaittiin myös tapauksia, joissa asetukseen (EU)
N:o 300/2008 perustuvan uuden oikeudellisen kehyksen nojalla toteutetut
lisätoimenpiteet eivät olleet vaatimusten mukaisia. Tapaukset liittyivät
lentoasematarvikkeiden turvatarkastuksiin lentoasemilla (kun turvattua
toimitusketjua ei ollut vielä otettu kaikilta osin käyttöön), lentoasemien
vartiointikierroksiin, tiettyjä turvalaitteita käyttävien turvatarkastajien
uudelleensertifiointiin sekä suuririskiseen rahtiin ja postiin. Komission
suosituksia korjaustoimiksi noudatettiin kaiken kaikkiaan tyydyttävästi, mutta
tarkastajien havainnot osoittivat EU:n vankan tarkastusjärjestelmän ja
jäsenvaltioiden oman asianmukaisen laadunvarmistuksen tärkeyden. Komissio
jatkaa työskentelyään varmistaakseen, että kaikki oikeudelliset vaatimukset
pannaan täysimääräisesti ja asianmukaisesti täytäntöön, ja aloittaa
tarvittaessa virallisia rikkomismenettelyjä. Vuonna 2012
hyväksyttiin uusia yksityiskohtaisia täytäntöönpanosääntöjä sen
varmistamiseksi, että uutta perusasetusta (EU) N:o 300/2008 sovelletaan
yhdenmukaisesti ja uusiin uhkiin voidaan vastata tai nykyisiä uhkia voidaan
vähentää aiempaa paremmin. Liite Komission 31.12.2012 mennessä tekemät
tarkastukset Valtio || Tarkastusten määrä 01/2012–12/2012 (jälkitarkastukset mukaan luettuina) || Tarkastusten kokonaismäärä 2004–2012 (jälkitarkastukset mukaan luettuina) Itävalta || 0 || 9 Belgia || 1 || 11 Bulgaria || 1 || 7 Kypros || 1 || 7 Tšekki || 1 || 8 Tanska || 1 || 10 Viro || 1 || 6 Suomi || 2 || 10 Ranska || 2 || 17 Saksa || 2 || 19 Kreikka || 1 || 14 Unkari || 1 || 8 Irlanti || 1 || 9 Italia || 2 || 17 Latvia || 2 || 7 Liettua || 1 || 5 Luxemburg || 1 || 7 Malta || 0 || 3 Alankomaat || 3 || 10 Puola || 1 || 10 Portugali || 2 || 10 Romania || 3 || 6 Slovakia || 1 || 5 Slovenia || 1 || 5 Espanja || 1 || 15 Ruotsi || 1 || 12 Yhdistynyt kuningaskunta || 3 || 20 EU:n ulkopuoliset maat || || Sveitsi || 0 || 5 YHTEENSÄ || 37 || 272 EFTAn valvontaviranomaisen 31.12.2012
mennessä tekemät tarkastukset Valtio || Tarkastusten määrä 01/2012–12/2012 (jälkitarkastukset mukaan luettuina) || Tarkastusten kokonaismäärä 2004–2012 (jälkitarkastukset mukaan luettuina) Islanti || 0 || 9 Norja || 5 || 40 YHTEENSÄ || 5 || 49 [1] Toimenpiteet
määritellään ”perinteisiksi”, jos niitä on sovellettu jo asetuksen (EY)
N:o 2320/2002 mukaisesti. [2] Komission asetus (EU)
N:o 72/2010, annettu 26 päivänä tammikuuta 2010, ilmailun turvaamisen
alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista menettelyistä,
EUVL L 23, 27.1.2010, s. 1. [3] Komission asetus (EU) N:o 18/2010, annettu 8
päivänä tammikuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 300/2008 muuttamisesta, EUVL L
7, 12.1.2010, s. 3. [4] Komission asetus (EU) N:o 173/2012, annettu 29
päivänä helmikuuta 2012, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta, EUVL L
59, 1.3.2012, s. 1. [5] Komission asetus (EU) N:o 711/2012, annettu 3
päivänä elokuuta 2012, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta, EUVL L
209, 4.8.2012, s. 1. [6] Komission asetus (EU) N:o 1082/2012, annettu 9
päivänä marraskuuta 2012, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta, EUVL
L 324, 22.11.2012, s. 25. [7] Kaikille jäsenvaltioille 29. helmikuuta 2012 tiedoksi
annettu päätös C(2012)1228 final, jota ei ole julkaistu EUVL:ssä. [8] Kaikille jäsenvaltioille 10. elokuuta 2012 tiedoksi
annettu päätös C(2012)5672 final, jota ei ole julkaistu EUVL:ssä. [9] Kaikille jäsenvaltioille 23.elokuuta 2012 tiedoksi
annettu päätös C(2012)5880 final, jota ei ole julkaistu EUVL:ssä. [10] Komissio on perustanut tämän tietokannan, jonka käyttö on
pakollista toimitusketjun toimijoille asetuksen (EU) N:o 185/2010 ja
päätöksen C(2010) 774 nojalla. [11] Nesteiden, aerosolien ja geelien täysimääräisten
turvatarkastusten käyttöönottopäivä on siirretty 31. päivään tammikuuta 2014;
komission asetus (EU) N:o 246/2013, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2013,
asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta, EUVL L 77, 20.3.2013,
s. 8. [12] http://ec.europa.eu/health/scientific_committees/emerging/docs/scenihr_o_036.pdf [13] Komission asetus (EU) N:o 859/2011, annettu 25
päivänä elokuuta 2011, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta, EUVL L
220, 26.8.2011, s. 9. [14] Periaatetta on sovellettu 1.4.2011 lähtien Yhdysvalloista
saapuviin ilma-aluksiin, matkustajiin ja heidän käsimatkatavaraansa ja ruumaan
menevään matkatavaraansa – komission asetus (EU) N:o 983/2010, annettu 3
päivänä marraskuuta 2010, asetuksen (EU) N:o 185/2020 muuttamisesta, EUVL
L 286, 4.11.2010, s. 1.