Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Saksan vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Saksan vuosien 2012–2017 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto /* COM/2013/0355 final - 2013/ () */
Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Saksan vuoden 2013 kansallisesta
uudistusohjelmasta
sekä samassa yhteydessä annettu Saksan vuosien 2012–2017 vakausohjelmaa koskeva
neuvoston lausunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4
kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman
valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta
7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[1] ja erityisesti sen 5 artiklan 2
kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[2], ottaa huomioon Euroopan parlamentin
päätöslauselmat[3], ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26
päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu-
ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa
talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla
tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa
kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä. (2) Neuvosto antoi 13 päivänä
heinäkuuta 2010 komission ehdotusten perusteella suosituksen jäsenvaltioiden ja
unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21
päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan
suuntaviivoista[4].
Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita
kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja
työllisyyspolitiikassaan. (3) Valtion- ja hallitusten
päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen,
joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason
toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He
päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja
ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 ‑strategian
tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon. (4) Neuvosto antoi 6 päivänä
heinäkuuta 2012 suosituksen Saksan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta
ja lausunnon Saksan vuosien 2011–2016 tarkistetusta vakausohjelmasta. (5) Komissio hyväksyi 28 päivänä
marraskuuta 2012 vuotuisen kasvuselvityksen[5].
Tästä alkoi vuoden 2013 talouspolitiikan EU-ohjausjakso. Komissio hyväksyi niin
ikään 28 päivänä marraskuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella
toisen varoitusmekanismia koskevan kertomuksen[6],
jossa se katsoi, että Saksa ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista
laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. (6) Eurooppa-neuvosto hyväksyi
14 päivänä maaliskuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen
talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että
on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista,
palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä,
puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa
julkishallintoa. (7) Saksa toimitti vuosia
2012–2017 koskevan vuoden 2013 vakausohjelmansa 17 päivänä huhtikuuta 2013 sekä
vuodeksi 2013 laaditun kansallisen uudistusohjelmansa 12 päivänä huhtikuuta
2013. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on
voitu ottaa huomioon. (8) Neuvosto on neuvoston
asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vuoden 2013 vakausohjelman arvioinnin
perusteella sitä mieltä, että Saksan julkinen talous on ollut kokonaisuudessaan
terve ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite on saavutettu.
Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on
uskottava. Vakausohjelmaan sisältyvät makrotaloudelliset kehitysarviot
vastaavat yleisesti ottaen komission yksiköiden kevään 2013 talousennustetta
talouskasvun vauhdin ja rakenteen osalta vuosina 2013 ja 2014 sekä komission
arviota Saksan keskipitkän aikavälin potentiaalisesta kasvuvauhdista.
Ohjelmassa kaavaillun julkisen talouden strategian tavoitteena on varmistaa,
että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan jatkossakin.
Ohjelmassa vahvistetaan aiempi keskipitkän aikavälin tavoite, joka on –0,5
prosenttia suhteessa BKT:hen. Keskipitkän aikavälin tavoite vastaa
asianmukaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Saksa saavutti
rakenteellisen ylijäämän ja näin myös keskipitkän aikavälin tavoitteen vuonna
2012. Vakausohjelman mukaan (uudelleen laskettu)[7]
rakenteellinen rahoitusasema pysyy positiivisena vuosina 2013 ja 2014. Tämä
vastaa pääosin komission talousennustetta ja mahdollistaa näin automaattisten
vakauttajien vapaan toiminnan. Saksa noudatti myös menojen kasvulle asetettua
viitearvoa vuonna 2012. Vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella
julkisten menojen kasvuvauhti, josta on vähennetty tulopuolen päätösperäiset
toimenpiteet, ylittäisi menojen kasvulle asetetun vertailuarvon vuonna 2013,
mutta jäisi vertailuarvon alle vuonna 2014. Ohjelman suunnitelmien mukaan
bruttovelka supistuu 80½ prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja jatkaa
laskuaan tämänkin jälkeen. Vuoden 2011 liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen
Saksa on siirtymävaiheessa velkakriteerin noudattamisen osalta ja se on
edistynyt riittävästi kriteerin noudattamisessa vuonna 2012. Jos ohjelma
toteutetaan suunnitelmien mukaan, Saksa edistyy riittävästi velkakriteerin
noudattamisessa myös vuonna 2013 ja velan supistamista koskeva viitearvo
saavutetaan siirtymäkauden lopussa vuonna 2014. Yleisesti ottaen alijäämä- ja
velkatavoitteet vaikuttavat realistisilta. (9) Saksa on pyrkinyt tehostamaan
terveydenhuoltoon ja pitkäaikaishoitoon suunnattavien julkisten varojen käyttöä
vain jossain määrin. Terveydenhuoltosektorin aikaisemmat uudistustoimet ja
tämänvuotinen pitkäaikaishoidon uudistus vaikuttavat riittämättömiltä, jotta
niiden avulla voitaisiin hillitä kustannusten tulevaa kasvua. Saksa näyttää
etenevän asianmukaisesti koulutus- ja tutkimusmenoja koskevan kansallisen
tavoitteen saavuttamisessa, mutta sen pitäisi harkita vieläkin
määrätietoisempia jatkotavoitteita, jotta se saavuttaisi kaikkein
innovatiivisimmat taloudet. (10) Saksa ei hyödynnä kasvua
edistäviä tulonlähteitä riittävässä määrin. Alennetun alv-kannan (tällä
hetkellä 7 %) soveltamista nykyisin melko monenlaisiin tavaroihin ja
palveluihin voitaisiin rajoittaa ja alv-hallintoa tarkistaa pyrkien parantamaan
tehokkuutta ja veronkantoa sekä torjumaan petoksia. Juoksevista
kiinteistöveroista saatavat tulot ovat Saksassa erityisen alhaiset (0,5 %
suhteessa BKT:hen vuonna 2011, kun vastaava luku 27:n jäsenvaltion EU:ssa oli
1,3 %); tämä saattaisi mahdollistaa kunnallisesta kiinteistöverosta (Grundsteuer)
kertyvien tulojen lisäämisen erityisesti arvioimalla uudelleen veropohjaa. (12) Perustuslakiin sisällytettävän
tasapainoisen talousarvion säännön (ns. velkajarru) toteuttamisessa on
edistytty jonkin verran viimevuotisen suosituksen jälkeen. Useimpien
osavaltioiden olisi kuitenkin vielä laadittava erityiset soveltamissäännöt,
jotta voitaisiin varmistaa velkajarrun tehokas soveltaminen vuotuisessa
talousarviomenettelyssä. (13) Finanssisektorilla on
toteutettu merkittäviä sopeutustoimia, ja sääntely- ja valvontapuitteita on
lujitettu. Komission valtiontukipäätöksillä on jatkettu pyrkimyksiä edistää Landesbank-pankkien
uudelleenjärjestelyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että pankkisektorin
markkinalähtöiselle vakauttamiselle on edelleen ohjausjärjestelmään liittyviä
esteitä, jotka vaikuttavat finanssisektorin yleiseen tehokkuuteen. (14) Saksa ei ole toteuttanut
toimia, joilla poistettaisiin kotitalouksien toisiin palkansaajiin kohdistuvat
huomattavat pidäkkeet, ja kokoaikaisen päivähoidon ja kokopäiväkoulujen
saatavuuden lisäämisessä on edistytty vain vähäisessä määrin. Saksa on edennyt
jonkin verran vähäosaisten henkilöiden koulutussaavutusten parantamisessa,
mutta kaikkien osavaltioiden olisi jatkettava tavoitteellisia toimia sellaisen
koulujärjestelmän luomiseksi, jossa kaikille tarjotaan yhtäläiset
mahdollisuudet. Politiikkatoimet pienipalkkaisten työntekijöiden suuren verokiilan
kaventamiseksi ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille integroimisen
parantamiseksi ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Saksan pitäisi toteuttaa
lisää toimia pienistä palkoista perittävien korkeiden verojen ja
sosiaaliturvamaksujen vähentämiseksi. Lisäpanostusta tarvitaan helpottamaan
siirtymistä tietyntyyppisistä työsopimuksista, kuten minityöpaikoista,
vakaampiin työsopimusmuotoihin. Näin voidaan välttää työmarkkinoiden
segmentoitumista. Reaalipalkat ovat edelleen vuotta 2000 alhaisemmalla tasolla,
mikä on edesauttanut työttömyysasteen rakenteellista supistumista 8 prosentista
5,5 prosenttiin. Reaalipalkat ovat nyt alkaneet nousta selvästi, mutta se ei
ole vaikuttanut kielteisesti kilpailukykyyn. Samalla palkkaerot ovat kasvaneet. (15) Saksa pyrkii pitämään
energiajärjestelmänsä uudistamisesta aiheutuvat taloudelliset
kokonaiskustannukset mahdollisimman alhaisina. Tämä ei ole vielä johtanut
konkreettisiin tuloksiin, ja jäljellä on edelleen merkittäviä riskejä ja
mahdollisia tehottomuustekijöitä. Saksa toteuttaa merkittäviä toimia
energiaverkkojen laajentamisen nopeuttamiseksi. Sen kansallista
energiapolitiikkaa ei koordinoida riittävässä määrin naapurimaiden
politiikkojen kanssa. (16) Palvelusektorin tilanne ei ole
muuttunut merkittävällä tavalla viime vuodesta, ja voimassa on edelleen
tiettyihin ammatteihin pääsyä ja niiden harjoittamista koskevia rajoituksia.
Saksan pitäisi panostaa enemmän palvelusektorinsa avaamiseen poistamalla
perusteettomat rajoitukset ja markkinoille pääsyn esteet. Tämä johtaisi hintatason
laskuun ja tekisi palveluista kohtuuhintaisempia, niin että pienituloisilla
olisi varaa käyttää niitä. Monilla käsityöammattien sektoreilla, muun muassa
rakennussektorilla, sovelletaan edelleen vaatimusta mestarintodistuksen (Meisterbrief)
tai vastaavan ammattipätevyyden suorittamisesta edellytyksenä yritystoiminnan
harjoittamiselle. Myös rakennussektorilla on rajoituksia, jotka koskevat
kaupallista viestintää ja lupamenettelyjä. Moniin asiantuntijapalveluihin
sovelletaan myös oikeudellista muotoa ja osakkuutta koskevia vaatimuksia. Saksa
voisi arvioida, voitaisiinko samat yleisen edun mukaiset tavoitteet ehkä
saavuttaa kevyemmän sääntelyn avulla. Lisäksi eri osavaltioissa sovellettavien
sääntelyjärjestelmien moninaisuus viittaa siihen, että olisi jatkettava
pyrkimyksiä kartoittaa vähiten raskas sääntelytapa ja laajentaa se koskemaan
koko maata, mikä vähentäisi yritysten rasitteena olevaa byrokratiaa.
Tosiasiallinen kilpailun taso rautatieliikenteen sektorilla on säilynyt
ennallaan. Julkisten hankintojen alalla niiden sopimusten arvo on huomattavan
alhainen, jotka Saksan viranomaiset ovat julkaisseet julkisia hankintoja
koskevan EU:n lainsäädännön nojalla. Lainsäädäntöprosessia, johon sisältyi
kilpailunrajoitusten vastaisen lain tarkistaminen, ei ole vielä saatu
päätökseen. Vähittäiskauppasektorilla kaavoitussäännökset rajoittavat
merkittävästi uusien toimijoiden tuloa markkinoille. (17) Komissio on EU-ohjausjakson
osana analysoinut kattavasti Saksan talouspolitiikkaa. Se on arvioinut
vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain
niiden merkityksen Saksan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan
kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden
mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla
EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. EU-ohjausjakson yhteydessä
annetut komission suositukset on otettu huomioon jäljempänä suosituksissa 1–4. (18) Neuvosto on tutkinut Saksan
vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto[8] ilmenee erityisesti jäljempänä
esitettävästä suosituksesta 1. (19) Komissio on EU-ohjausjakson
osana myös analysoinut koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut
tämän perusteella erityisiä suosituksia euroalueen jäsenvaltioille, joiden
rahayksikkö on euro. Myös Saksan olisi varmistettava, että kyseiset suositukset
pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti, SUOSITTAA, että Saksa toteuttaisi
vuosina 2013–2014 toimia, joilla se 1. säilyttää suunnitellusti
julkisen talouden rahoitusaseman vakauden, jolla varmistetaan, että keskipitkän
aikavälin tavoitetta noudatetaan ohjelmakauden aikana; noudattaa kasvua
edistävää finanssipolitiikkaa lisäämällä toimia, joilla parannetaan julkisten
varojen kustannustehokkuutta terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon alalla
kehittämällä hoidon tarjonnan yhtenäistämistä ja painottamalla enemmän
ennaltaehkäisyä, kuntoutusta ja itsenäistä asumista; parantaa verojärjestelmän
tehokkuutta, erityisesti laajentamalla alv-pohjaa ja arvioimalla uudelleen
kunnallisen kiinteistöveron veropohjaa; hyödyntää käytettävissä olevia
mahdollisuuksia lisätä ja tehostaa koulutukseen ja tutkimukseen suunnattua,
kasvua edistävää varainkäyttöä kaikilla hallinnon tasoilla; saattaa velkajarrun
täytäntöönpanon päätökseen yhdenmukaisella tavalla kaikissa osavaltioissa ja
huolehtii oikea-aikaisista ja asianmukaisista seurantamenettelyistä ja
korjausmekanismeista; 2. ylläpitää olosuhteita, jotka
mahdollistavat kotimaista kysyntää tukevan palkkojen nousun; tämän
toteuttamiseksi alentaa erityisesti pienipalkkaisten korkeita veroja ja
sosiaaliturvamaksuja ja parantaa vähäosaisten henkilöiden koulutussaavutuksia;
jatkaa asianmukaisia aktivointi- ja integrointitoimenpiteitä, erityisesti
pitkäaikaistyöttömille suunnattuja toimenpiteitä; helpottaa siirtymistä
minityöpaikkojen kaltaisesta epätyypillisestä työstä kestävämpiin
työsuhteisiin; toteuttaa toimenpiteitä, joilla parannetaan työnteon kannustimia
ja työntekijöiden, erityisesti kotitalouksien toisten tulonsaajien ja matalan
taitotason työntekijöiden, työllistettävyyttä, pyrkien myös kohottamaan heidän
tulotasoaan; poistaa tätä tarkoitusta varten kotitalouksien toisiin
palkansaajiin kohdistuvat pidäkkeet ja lisää kokoaikaisen päivähoidon ja
kokopäiväkoulujen saatavuutta; 3. parantaa energiapolitiikan
koordinointia naapurimaiden kanssa ja pitää energiajärjestelmän uudistamisen
kokonaiskustannukset mahdollisimman vähäisinä, erityisesti tarkistamalla
uusiutuvien energialähteiden tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien
energiapoliittisten välineiden kustannusvaikuttavuutta ja vauhdittamalla
edelleen kansallisten ja rajatylittävien sähkö- ja kaasuverkkojen laajentamista; 4. toteuttaa toimenpiteitä
kilpailun edistämiseksi edelleen palvelusektoreilla, muun muassa eräiden
käsityöammattien, erityisesti rakennussektorin, ja asiantuntijapalvelujen
alalla kasvun kotimaisten lähteiden kehittämiseksi; toteuttaa kiireellisesti
toimia korottaakseen merkittävästi julkisten hankintasopimusten arvoa;
vahvistaa ja toteuttaa ilmoitetun lainsäädäntöuudistuksen, jolla parannetaan
kilpailulainsäädännön soveltamista kilpailunrajoituksiin; poistaa
kaavoitusrajoitukset, jotka rajoittavat perusteettomasti uusien toimijoiden
tuloa vähittäiskauppasektorille; toteuttaa uusia toimenpiteitä rautatieliikenteen
markkinoilla vielä olevien kilpailuesteiden poistamiseksi; jatkaa
pankkisektorin vakauttamistoimia, myös kehittämällä ohjausjärjestelmää. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. [2] COM(2013) 355 final. [3] P7_TA(2013)0052 ja P7_TA(2013)0053. [4] Neuvoston päätös 2013/208/EU, annettu 22 päivänä huhtikuuta
2013. [5] COM(2012) 750 final. [6] COM(2012) 751 final. [7] Suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja
muita väliaikaisia toimenpiteitä, komission yksiköiden uudelleenlaskemana
ohjelman tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen. [8] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan
mukaisesti.