KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Nuorisotyöllisyysaloite

Johdanto

Talouskriisi vaikuttaa poikkeuksellisen voimakkaasti nuoriin: nuorisotyöttömyysaste oli EU:ssa 23,6 prosenttia tammikuussa 2013 eli yli kaksinkertainen verrattuna aikuisten työttömyysasteeseen, eikä tilanteen parantumisesta ole merkkejä. Kaikkiaan 7,5 miljoonaa 15–24-vuotiasta eurooppalaista ei ole työssä eikä koulutuksessa.

Tilanne on erityisen paha tietyissä jäsenvaltioissa ja tietyillä alueilla. Tämä uhkaa vakavasti sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa ja saattaa saada aikaan pitkäkestoista haittaa talouden potentiaalille ja kilpailukyvylle. EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden hallitusten, yritysten ja työmarkkinaosapuolten kaikilla tasoilla on tehtävä kaikkensa, ettei Euroopassa menetetä kokonaista sukupolvea.

Komissio hyväksyi 5. joulukuuta 2012 nuorisotyöllisyyspaketin, jolla pyritään puuttumaan aivan liian suureen nuorisotyöttömyyteen. Pakettiin kuului ehdotus neuvoston suositukseksi nuorisotakuun perustamisesta,[1] sillä käynnistettiin työmarkkinaosapuolten toisen vaiheen kuuleminen harjoittelun laatupuitteista,[2] ja siinä ilmoitettiin eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän perustamisesta ja hahmoteltiin keinoja, joilla raivataan esteitä nuorten liikkuvuuden tieltä.[3]

EU:n rakennerahastot ovat jo nyt antaneet merkittävän panoksen nuorisotyöttömyyden torjumiseen etenkin joulukuussa 2011 hyväksytyn Mahdollisuuksia nuorille ‑aloitteen[4] kautta.

Helmikuun 7. ja 8. päivänä 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto palautti mieliin EU:n jo tarjoaman huomattavan tuen. Ottaen huomioon nuorten erityisen vaikean tilanteen tietyillä alueilla se on ehdottanut nuorisotyöllisyysaloitetta, johon varattaisiin 6 miljardia euroa seitsemän vuoden ajalle (2014–2020) ja joka olisi avoin kaikille alueille, joilla nuorisotyöttömyysaste on yli 25 prosenttia.

Aloite rahoitettaisiin koheesiopolitiikan alaotsakkeesta, jolloin 3 miljardia euroa tulisi Euroopan sosiaalirahaston ESR:n kohdennettuna investointina ja 3 miljardia euroa aloitteelle varatusta omasta budjettikohdasta.

Jotta voidaan luoda kaikki nuorisotyöllisyysaloitteen nopeaa täytäntöönpanoa varten tarvittavat edellytykset, komissio esittää seuraavassa ne keskeiset osatekijät, joita se ehdottaa aloitteelle. Lisäksi se esittää ehdotuksensa vastaaviksi muutoksiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastot kattavaan yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen ja Euroopan sosiaalirahastosta annettuun asetukseen; näistä keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken.

Nuorisotyöllisyysaloitteesta totta

Vahvistamalla ja nopeuttamalla ESR:n rahoittamien toimien toteuttamista nuorisotyöllisyysaloitteella on tarkoitus tukea tärkeiden komission aloitteiden täytäntöönpanoa tukikelpoisilla alueilla. Kyse on nuorisotyöllisyyspaketista ja etenkin nuorisotakuun perustamista koskevasta suosituksesta, josta neuvosto pääsi poliittiseen sopimukseen 28. helmikuuta 2013. Suosituksella halutaan varmistaa, että kaikki työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevat 15–24-vuotiaat saavat laadukkaan tarjouksen työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikasta neljän kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä tai virallisen koulutuksen päättämisestä.

Komissio ja jäsenvaltiot sopivat toteutettavista toimista tarkemmin koheesiopolitiikan ohjelmasuunnittelun yhteydessä. Kaikki nuorisotyöllisyysaloitteen tukemat toimet kuitenkin kohdistetaan yksittäisiin ihmisiin, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa, eikä niinkään järjestelmiin tai rakenteisiin. Nuorisotyöllisyysaloite siis täydentää kansallisen tason toimenpiteitä, myös ESR:n tukemia, joiden tarkoituksena on perustaa tai toteuttaa nuorisotakuujärjestelmiä. Täydentävyyden aikaansaamiseksi olisi nuorisotyöllisyysaloitteen toteuttaminen otettava täysin osaksi ESR:n ohjelmasuunnittelua ottamalla investointiprioriteetiksi tuki työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten integroimiselle pysyvästi työmarkkinoille. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa voitava – ja niitä olisi kannustettava siihen – osoittaa nuorisotyöllisyysaloitteen yhteydessä nuorten työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen torjuntaan enemmän ESR-varoja kuin 3 miljardin euron ESR-varojen vähimmäismäärä, jonka osalta vaaditaan vastaava rahoitus nuorisotyöllisyysaloitetta varten.

Nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettavat investoinnit olisi kohdennettava vakaasti niin, että saadaan nopeasti aikaan konkreettisia tuloksia. Jotta nuorisotyöllisyysaloitteesta saataisiin kouriintuntuvia vaikutuksia jo toteuttamisen alkuvaiheessa, komissio ehdottaa, että aloitteen toteuttamista varhennetaan mm. siten, ettei siihen kohdisteta suoritusvarausta. Lisäksi komissio kannustaa jäsenvaltioita käyttämään ohjelmakaudelle 2014–2020 ehdotettuja uusia yhteisiä toimintasuunnitelmia keinona yksinkertaistaa toteuttamista ja keskittyä tuloksiin. Jottei budjettirajoitteista tulisi estettä nuorisotyöllisyysaloitteen sujuvalle toteuttamiselle, ehdotetaan, että osarahoitusta kansallisista varoista edellytettäisiin vain ESR:n rahoitusosuuden osalta.

Nuorisotyöllisyysaloitteen toteuttamisessa olisi käytettävä perustana kattavaa strategiaa, jolla saavutetaan nuorisotyöllisyyspaketin tavoitteet ja perustetaan nuorisotakuu neuvoston suosituksen mukaisesti. Kuten neuvoston suosituksessa kuvataan, jäsenvaltiot laativat järjestelmän kansallisten, alueellisten ja paikallisten olosuhteiden mukaan ja ottavat huomioon sellaiset seikat kuin se, että nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä, samoin kuin periaatteet molempien osapuolten velvollisuudesta ja tarpeesta puuttua toistuvien toimettomuusjaksojen riskiin. Olisi sovellettava makrotaloudellisia ehtoja. Kun otetaan huomioon kulloisenkin jäsenvaltion taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet, olisi kiinnitettävä huomiota nuorten työmarkkinatilanteeseen ja näkymiin.

Jäsenvaltioissa nuorisotyöllisyysaloitteen ohjelmasuunnittelu toteutettaisiin ESR:n yhteydessä. Jotta nuorisotyöllisyysaloitteen toteuttaminen olisi yksinkertaista ja sen vaikutukset mitattavissa ja näkyviä, on tärkeää järjestää aloitteeseen liittyvä tiedotus, seuranta, vaikutusten arviointi, varainhoito ja raportointi.

Tätä varten komissio muuttaa yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen ja ESR-asetukseen liittyviä ehdotuksiaan.

Päätelmät

Jotta nuorisotakuu voi toteutua, tarvitaan hyvin suunnattuja julkisia investointeja, joita voidaan vahvasti tukea ESR:stä. Nuorisotyöllisyysaloitteella olisi vahvistettava ESR:n tukea osaamispääomainvestoinneille, kuten Eurooppa-neuvosto on peräänkuuluttanut. Sen vuoksi komissio toistaa ehdotuksensa ESR-rahoituksen vähimmäisosuuksien vahvistamisesta tarkoituksena varmistaa, että ESR:n osuus EU:n koheesiopolitiikan resursseista kasvaa nykyisestä 22 prosentista vähintään 25 prosenttiin.

[1]               COM(2012) 729 lopullinen.

[2]               COM(2012) 728 lopullinen.

[3]               COM(2012) 727 lopullinen.

[4]               KOM(2011) 933 lopullinen.