15.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 114/42

1.

toteaa, että Lissabonin sopimuksella vahvistetaan Euroopan unionin roolia kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa koskevassa politiikassa. Tavoitteena on hallita maahanmuuttovirtoja tehokkaasti, kohdella jäsenvaltioissa laillisesti asuvia kolmansien maiden kansalaisia oikeudenmukaisesti sekä estää laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. Näin ollen Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät toimenpiteitä, jotka koskevat muun muassa maahantulon, oleskelun ja unionin alueella vapaasti liikkumisen edellytyksiä, sekä laativat sääntöjä pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämisestä jäsenvaltioissa; näihin kuuluvat myös perheiden yhdistämistä koskevat säännökset. Sen sijaan perussopimuksessa todetaan erikseen, että EU voi laatia toimenpiteitä tukeakseen jäsenvaltioita, mutta sen tavoitteena ei ole kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevien jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistaminen.

2.

toteaa, että jäsenvaltiot ovat edelleen toimivaltaisia määrittämään, kuinka paljon kolmansista maista tulevia maahanmuuttajia ne vastaanottavat alueelleen työskentelemään. Maahanmuuttajien kotouttaminen kuuluu useimmissa tapauksissa ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulle, mutta päävastuun kotouttamispolitiikan täytäntöönpanosta muun muassa koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen ja työmarkkinoiden alalla kantavat alue- ja paikallisviranomaiset.

3.

muistuttaa, että Tukholman ohjelmassa, jossa määritetään unionin painopisteet oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalle vuosiksi 2010–2014, tunnustetaan, että asianmukaisesti hallituilla muuttovirroilla voi olla myönteinen vaikutus oikeudenmukaisen ja osallistavan yhteiskunnan sekä kilpailukykyisen talouden luomisessa, ja korostetaan laillisten maahanmuuttajien sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kotouttamisen merkitystä muuttoliikkeen myönteisten vaikutusten varmistamiseksi sekä maahanmuuttajien että vastaanottavien yhteiskuntien kannalta.

4.

palauttaa mieliin, että unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamista koskevassa uudessa eurooppalaisessa toimintasuunnitelmassa todetaan maahanmuuton vaikuttavan myönteisesti EU:n kehitykseen ja ehdotetaan toimenpiteitä maahanmuuttajien kotouttamiseksi nykyistä paremmin. Euroopan komissio pitää kotouttamista asteittaisena prosessina, joka on eri hallintotasojen yhteisellä vastuulla ja joka edellyttää asiaankuuluvilta toimijoilta määrätietoista, tilanteen tasalla olevaa työtä sekä jatkuvaa yhteistoimintaa.

5.

katsoo, että yksi Euroopan tämän päivän haasteista on väestön ikääntyminen, joka yhdistettynä viimeaikaiseen maailmanlaajuiseen talouskriisiin johtaa pätevän työvoiman puutteeseen ja uhkaa välittömästi heikentää talouden dynaamisuutta, kilpailukykyä, luovuutta ja innovointikapasiteettia. Tällaisessa tilanteessa kolmansien maiden kansalaisten maahantulo tutkimusta, opiskelua, käytännön koulutusta, vapaaehtoistyötä, vaihto-ohjelmiin osallistumista tai au pairina työskentelyä varten auttaa paikkaamaan inhimillisen pääoman vajetta.

6.

toteaa, että Euroopan maiden ongelmana ovat työvoiman puute tietyillä aloilla ja se, ettei maiden omilla tai muualta EU:sta tulevilla työntekijöillä ole asianmukaista pätevyyttä hoitaa tiettyjä työtehtäviä erityisesti pitkälle erikoistuneilla aloilla, kuten terveydenhuollon, tieteen ja teknologian alalla.

7.

painottaa, että inhimillisen pääoman vahvistaminen on yksi älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun EU:ssa tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian selkeistä poliittisista tavoitteista.

8.

toteaa, että direktiivissä 2005/71/EY säädetään nopeutetusta maahanpääsymenettelystä, jota sovelletaan sellaisiin kolmansista maista peräisin oleviin tutkijoihin, jotka ovat tehneet vastaanottosopimuksen jäsenvaltion hyväksymän tutkijaorganisaation kanssa. Vastaanottosopimus on todiste asianmukaisen tutkimushankkeen olemassaolosta ja siitä, että tutkijalla on haluttu tieteellinen pätevyys tutkimuksen toteuttamiseksi sekä riittävät varat ja sairausvakuutus. Tutkijat saavat lisäksi mahdollisuuden oleskella toisen jäsenvaltion alueella tutkimushankkeensa puitteissa ja antaa siellä opetusta kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

9.

toteaa, että direktiivissä 2004/114/EY asetetaan kolmansista maista olevien opiskelijoiden maahanpääsyyn sovellettavia sitovia säännöksiä, joita jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa myös vaihto-oppilaisiin, vapaaehtoistyöntekijöihin ja palkattomiin harjoittelijoihin. Jos opiskelija täyttää asetetut vaatimukset, hänellä on oikeus saada oleskelulupa, hän saa eräitä työhön liittyviä oikeuksia ja hän voi liikkua jäsenvaltiosta toiseen opiskelua varten.

10.

panee merkille, että palkallisten harjoittelijoiden ja au pairien maahanpääsystä ei ole annettu direktiiviä eikä jäsenvaltioilla ole yhtenäistä oikeudellista kehystä tai edes toisiaan vastaavia säännöksiä heidän työskentelynsä sääntelemiseksi. Valtaosa ei myöskään ole hyväksynyt kotityöntekijöitä koskevaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusta, joka tulee voimaan syyskuussa 2013.

11.

toteaa, että tämä lausunto liittyy aihepiiriin, josta AK on jo aiemmin antanut lausuntoja, ja sen tarkoituksena on ilmaista AK:n näkemys siitä, miten tulisi säännellä kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua unionin toimivaltaan kuuluvalla alueella tutkimusta, opiskelua, oppilasvaihtoa, palkallista tai palkatonta harjoittelua, vapaaehtoistyötä tai au pairina työskentelyä varten. Samalla esitetään ehdotuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa paikallis- ja alueyhteisöjen nykyistä tiiviimpi osallistuminen tämän aihepiirin käsittelemiseen sekä direktiivin tehokas täytäntöönpano.

12.

korostaa, että kolmansien maiden kansalaisten vastaanottopolitiikan tulee olla sopusoinnussa eurooppalaisten perusarvojen kanssa. Näitä ovat muun muassa ihmisoikeuksien ja monimuotoisuuden kunnioittaminen, syrjimättömyys ja yhtäläisten mahdollisuuksien ja suvaitsevaisuuden edistäminen. Politiikan on myös sovittava yhteen koheesiota, työllisyyttä, kehittämistä, ulkosuhteita sekä vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevien EU:n poliittisten peruslinjausten kanssa.

13.

katsoo, että yhtäläisen kohtelun periaatteen soveltaminen on keskeisen tärkeää laadukkaassa demokraattisessa järjestelmässä ja että periaate on yksi Euroopan unionin kulttuurin suurista saavutuksista ja kulmakivistä.

14.

katsoo, että monitasoisen hallinnon menetelmällä päästään parhaisiin tuloksiin kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja oleskeluasioissa. Lähestymistavassa on noudatettava toissijaisuusperiaatetta, joka säätelee Euroopan unionin, jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja aluehallinnon välistä yhteistyötä.

15.

on vakuuttunut siitä, että kaikkien muuttoliikkeisiin liittyvien aloitteiden on konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi perustuttava strategisiin tavoitteisiin ja kolmansien maiden kanssa yhteisesti sovittuihin sitoumuksiin. Tehtäessä työtä unionin kiinnostavuuden lisäämiseksi ja kolmansien maiden kansalaisten pääsyedellytysten helpottamiseksi on käytävä vuoropuhelua kyseisten maiden kanssa ja otettava huomioon unionin ulkosuhdetoiminnan tavoitteet ja ulkorajoilla tapahtuvaan maahanmuuttoon sovellettava politiikka, jotka on määritelty maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevassa uudistetussa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa.

16.

katsoo, että voimassa olevain lainsäädäntökehyksen heikot kohdat on korjattava, jotta voidaan tukea kolmansien maiden tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta ja kannustaa heitä tulemaan EU:hun. Muuttovirtojen kasvu ja tähän sisältyvä mahdollisuus saada pitkälle koulutettua työvoimaa kolmansista maista voivat auttaa kattamaan unionin tarpeita.

17.

kannattaa direktiiviehdotusta COM(2013) 151, joka tarkoituksena on parantaa sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettava oikeudellista kehystä, jotka haluavat tulla EU:hun ja oleskella EU:n alueella väliaikaisesti yli kolme kuukautta tutkimusta tai opiskelua varten hankkiakseen kokemusta ja/tai osallistuakseen erilaisiin toimintoihin pätevyytensä ja taitojensa kehittämiseksi muun muassa tutkijoina, opiskelijoina, vapaaehtoistyöntekijöinä, palkattuina tai palkallisina harjoittelijoina tai au paireina.

18.

tukee EU:n ponnisteluja säilyä kiinnostavana kohteena opiskelijoille ja tutkijoille. Unionin potentiaali on edelleen merkittävä, kun ajatellaan osaamista ja välttämätöntä infrastruktuuria kansainvälisten huippuosaamiskeskusten kehittämiseksi eri tutkimus- ja tieteenaloille. Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää kuitenkin, että jäsenvaltiot laajentavat talous- ja tiedeyhteistyötään ja ottavat käyttöön yhteisiä ohjelmia ja tavoitteita. Koska maailman muut alueet ovat yhä kiinnostavampia kohteita opiskelijoille, tutkijoille ja erittäin koulutetuille siirtotyöläisille, EU:n on näiden ryhmien houkuttelemiseksi löydettävä lisäksi tehokkaita ratkaisuja havaittuihin ongelmiin.

19.

katsoo, että direktiivi on soveltuva lainsäädäntöväline nykyisen järjestelmän puutteiden korjaamiseen ja johdonmukaisen oikeudellisen kehyksen luomiseen. Sen avulla voidaan asettaa yhteisiä sitovia sääntöjä maahantuloedellytyksistä, menettelyistä ja luvista, mutta samalla se jättää jäsenvaltioille tarpeellista harkinnanvaraa täytäntöönpanovaiheeseen.

20.

pitää valitettavana, että Euroopan komissio ei suoraan mainitse ”alhaalta ylöspäin” suuntautuvan mallin käyttöönottoa ja että tehdyssä vaikutustenarvioinnissa ei oteta huomioon kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua koskevan politiikan paikallis- ja aluetasolle asettamia erityisvelvoitteita.

21.

on tyytyväinen siihen, että luodaan kaikkiin asianomaisiin kolmansien maiden kansalaisten ryhmiin sovellettava yhteinen kehys. Järjestelmän, joka houkuttelee tehokkaasti lahjakkaita maahanmuuttajia, on ehdottomasti perustuttava yhteisiin, yksinkertaistettuihin maahantuloedellytyksiin ja -vaatimuksiin.

22.

tunnustaa tarpeen luoda avoin ja koordinoitu lainsäädäntökehys, jota sovelletaan kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja oleskeluedellytyksiin, jos unionin halutaan olevan aiempaa houkuttelevampi ja helppopääsyisempi kohde kyseisten maiden kansalaisille. EU:n lainsäädännöllä tulee kattaa maahantulo- ja oleskeluedellytykset, pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat, EU:n jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudet ja säännökset heidän liikkuvuudestaan EU:n alueella.

23.

on tyytyväinen siihen, että direktiivin yhteisiä säännöksiä sovelletaan palkallisiin harjoittelijoihin ja au paireihin, ja katsoo, että oikeudellisen aseman antaminen näille ryhmille tarjoaa tarvittavat takeet niihin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta.

24.

kannattaa oleskeluluvan myöntämistä tai epäämistä koskevien menettelyllisten takeiden asettamista (29 artikla).

25.

suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joilla edistetään unionin sisäistä liikkuvuutta kaikkien ryhmien osalta, ja panee merkille, että EU:n liikkuvuusohjelmiin, kuten Erasmus Mundus- ja Marie Curie -ohjelmaan, osallistuviin sovelletaan suotuisampia sääntöjä (29 artikla).

26.

kannattaa oleskeluluvan myöntämismenettelyjen yksinkertaistamista ja suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioille asetettuun velvoitteeseen antaa tietoa maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (30 artikla).

27.

kannattaa sitä, että hakemusten käsittelystä perittävien maksujen määrittämiseen sovelletaan suhteellisuusperiaatetta (31 artikla).

28.

on tyytyväinen siihen, että oikeudet yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa tunnustetaan kaikille ryhmille tavaroiden ja palvelujen saatavuuden osalta lukuun ottamatta kuitenkaan asunnon saamiseen sovellettavia menettelyjä (21 artiklan 2 kohta).

29.

tukee säännöksiä, joiden mukaan opiskelijoilla on oikeus työskennellä vastaanottavassa jäsenvaltiossa enintään 20 tuntia viikossa ja heidän perheenjäsenillään on oikeus osallistua työmarkkinoille ja joiden mukaan opintojen päätyttyä nämä saavat oleskella maassa työnhakutarkoituksessa siten, että enimmäisoleskeluaika on kaiken kaikkiaan 12 kuukautta.

30.

kannattaa 32 ja 33 artiklan säännöksiä tarvittavien tilastotietojen keräämisestä, jotta pystytään määrittämään uuden direktiivin nojalla maahantuloluvan saaneiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä.

31.

pitää tärkeänä myös sitä, että tutkijoihin ei sovelleta sosiaaliturvaa koskevasta yhdistelmäluvasta annetun direktiivin 2011/98/EY mukaisia rajoituksia.

32.

katsoo, että yhdennetty lähestymistapa on välttämätön, jotta voidaan saavuttaa direktiivin tavoitteet ja perimmäinen päämäärä, joka on kilpailukykyinen eurooppalainen talous kansainvälisessä ympäristössä. Kolmansien maiden inhimillisen potentiaalin houkuttelemiseksi käytettävät keinot eivät saa koskea ainoastaan kyseisten maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä, vaan niillä on myös tuettava toimenpiteitä heidän kotouttamisekseen paikalliseen yhteiskuntaan. Toimenpiteitä voidaan toteuttaa monilla aloilla, joista mainittakoon esimerkiksi koulutus, työllisyys, kansanterveys sekä taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus.

33.

kannustaa jäsenvaltioita luomaan asianmukaisen sääntelykehyksen palkallisten harjoittelijoiden ja kotiapulaisten (au pairien) oikeudenmukaisen kohtelun takaamiseksi ja kehottaa niitä hyväksymään Kansainvälisen työjärjestön (ILO) puitteissa solmitun kotityöntekijöitä koskevan yleissopimuksen.

34.

katsoo, että monitasoisen hallinnon soveltaminen on välttämätön ennakkoedellytys unionin alueelle tulevien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja oleskelujärjestelyjen onnistuneelle sääntelylle. Alueiden komitea korostaa, että lahjakkaiden maahanmuuttajien houkuttelupolitiikan tehokas käytännön täytäntöönpano edellyttää paikallis- ja aluehallinnon aktiivista osallistumista toimintaan, jolla edistetään direktiiviehdotuksen kohderyhmien liikkuvuutta. Kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytysten määrittäminen ja sitä kautta heidän vastaanottonsa ja kotouttamisensa EU:n jäsenvaltioihin ovat asioita, joilla on erittäin suuri merkitys paikallis- ja aluehallinnon näkökulmasta. Alueelliset tahot ovat ratkaisevassa roolissa luomassa olosuhteita, joissa kolmansien maiden kansalaiset saavat tietoa ja palveluja opetuksen, terveydenhuollon, työllisyyden, asumisen ja muiden luonteeltaan julkisten palvelujen alalla.

35.

on vakuuttunut siitä, että johdonmukaisen eurooppalaisen lähestymistavan yhteydessä on tehtävä kustannusanalyysi, jotta voidaan ottaa huomioon uusien säännösten täytäntöönpanosta jäsenvaltioille ja alue- ja paikallisyhteisöille mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset seuraukset ja hallinnollinen rasite. Komitea muistuttaa, että alue- ja paikallisyhteisöt ovat yhdyslinkki, jonka kautta maahanmuuttajat voivat luoda vahvan ja rakentavan suhteen vastaanottavaan yhteiskuntaan. Tästä roolista voi aiheutua lisäkustannuksia alueille ja kunnille, joiden erittäin hankalaksi mutta entistä välttämättömämmäksi tehtäväksi heikossa taloustilanteessa ja säästötoimenpiteiden kurimuksessa usein lankeaa kotouttamishaasteiden ratkaiseminen.