2.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 29/14


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2012/C 29/11

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”DANBO”

EY-N:o: DK-PGI-0005-0830-05.10.2010

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Danbo”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Tanska

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

Luokka 1.3

Juustot

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Lehmänmaidosta valmistettu kypsytetty puolikova juusto. Muista eläimistä peräisin olevien maidon ja maitotuotteiden käyttöä ei sallita.

Vesipitoisuus: riippuu kuiva-aineen rasvapitoisuudesta; ks. jäljempänä oleva taulukko

Kuiva-aineen rasvapitoisuus:

Enimmäisvesipitoisuus:

30 % – < 45 %

56 %

45 % – < 50 %

50 %

Kuiva-aineen rasvapitoisuus ilmoitetaan arvoina 30 + ja 45 +. Danbo-juuston, jonka kuiva-aineen rasvapitoisuus on 30 – < 45 %, osalta rasvapitoisuus on ilmoitettava nimen yhteydessä. Viitattaessa ravintoarvoon rasvapitoisuuden vertailuarvona käytetään kuiva-aineen rasvapitoisuutta 45 %.

Muut erityisominaisuudet ovat:

 

Ulkonäkö:

Puolikova kittipintainen kuori. Pinta voi olla päällystetty.

 

Sisus:

Väri: Lähes valkoisesta (tai norsunluun värisestä) vaaleankeltaiseen

Kiinteys: Joustava ja notkea, mutta silti helposti leikattava.

Rakenne: Vaihteleva määrä tasaisesti jakaantuneita pyöreitä herneen kokoisia koloja, joiden halkaisija on useimmiten enintään 10 mm, ja mahdollisesti joitakin rakomaisia aukkoja. Jos käytetään mausteita, juustossa on usein enemmän pieniä, muodoltaan epäsäännöllisiä koloja.

Tuoksu ja maku: Mieto, kevyesti hapan, aromaattinen ja tunnusomainen maku, joka syntyy bakteerikypsymisestä. Tuoksu ja maku voimistuvat juuston kypsyessä pidempään.

 

Muoto:

Litteä, neliön tai suorakaiteen muotoinen.

 

Kypsytys:

Danbo-juuston maku- ja rakenneominaisuudet kehittyvät 3–4 viikkoa 12–20 °C:een lämpötilassa kestävän kypsytyksen aikana. Tuottajayritys voi jo ennen kyseisen ajan päättymistä lähettää Danbo-juustot edelleen jalostettaviksi tai kypsytettäviksi muissa yrityksissä, jotka eivät saa toimittaa juustoja eteenpäin ennen kuin ne ovat saavuttaneet vähimmäisiän.

 

Mausteet:

Juustoon voidaan lisätä kuminaa, jos juuston tuoksun ja maun ominaispiirteet edellyttävät maustamista; tällöin tärkein mauste on sisällytettävä juuston nimeen tai ilmoitettava sen yhteydessä.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Danbo-juusto on tuotettava ja kypsytettävä tanskalaisissa juustoloissa. Tuotantomenetelmään sisältyy erityisesti kaksi vaihetta, jotka poikkeavat tavanomaisesta meijeriteknologiasta. Ensimmäinen on leikatun juoksettuman käsittely sekoittamalla. Toinen vaihe on Brevibacterium linens -kasvuston muodostaminen juuston pinnalle (kittikypsyminen) suolauksen jälkeen. Vaiheet on kuvattu seuraavassa:

 

Juoksettuman käsittely leikkaamisen jälkeen:

Leikkaamisen jälkeen lisätään runsaasti vettä, ja lämmittäminen lopetetaan suhteellisen alhaisessa lämpötilassa. Valvomalla huolellisesti näitä kahta tekijää on mahdollista valmistaa juustoa, jonka vähimmäis-pH-arvo on suhteellisen korkea ja vesipitoisuus riittävä, jotta saadaan aikaan tuotteelle ominainen kiinteys.

 

Brevibacterium linens -kasvuston muodostaminen:

Suhteellisen korkea vähimmäis-pH-arvo edistää Brevibacterium linens -kasvuston kehittymistä, mihin vaikuttaa myös merkittävästi se, että juustot varastoidaan ensimmäisten 7–10 päivän ajan 18–20 °C:een lämpötilassa tilassa, jonka suhteellinen kosteus on lähellä kastepistettä. Sen jälkeen juustot siirretään viileämpään ja kuivempaan varastoon. Tyypillistä on, että kittikypsyminen päättyy siihen, että kasvustokerros pehmennetään ja pestään, jolloin pintakypsyminen hidastuu.

3.6   Viipalointi, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Tanska

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Tanskan meijerituotannolla on erittäin pitkät ja ylväät perinteet. Danbo-juuston valmistus on yli sadan vuoden ajan sisältynyt erottamattomana osana Tanskan meijerialan oppilaitosten opetusohjelmaan. Näin maan juustomestarit ovat omaksuneet tämän tanskalaisen erityisjuuston valmistukseen liittyvän ratkaisevan taitotiedon.

Historia:

Vuonna 1889 Rasmus Nielsenistä tuli Fynin saarella sijaitsevan Kirkebyn meijerin johtaja. Hän oli työteliäs juustomestari, mikä käy ilmi muun muassa siitä, että meijeri hyväksyttiin valtiontukea saavaksi alan oppilaitokseksi. Vuonna 1896 Nielsen sai Tanskan valtiolta apurahan juustonvalmistukseen ulkomailla liittyviä opintoja varten. Seuraavana talvena hän opiskeli saksaa ja matkusti keväällä 1897 Itä-Preussiin lähelle Venäjän rajaa. Alue oli aroa, jolla oli laajoja nurmilaitumia, ja sikäläiset meijerit olivat tunnettuja laadukkaasta juustontuotannostaan.

Meijerialan opintojen alun helpottamiseksi Tanskan kuninkaallisen eläinlääkintä- ja maatalouskorkeakoulun professori Bernhard Bøggild antoi suosituskirjeen, jonka ansiosta Nielsen sai hyvän vastaanoton monissa Itä-Preussin pienissä meijereissä. Hänen tehtävänään oli etsiä aineistoa ja tutustua tekniikkaan, jota käytettiin tuolloin Itä-Preussissa tuotettujen laadukkaiden erikoisjuustojen valmistukseen. Itä-Preussin jälkeen Nielsen matkusti Hollantiin ja osallistui siellä juustontuotantoon useammassa meijerissä.

Hän palasi Kirkebyn meijeriin syksyllä 1897 mukanaan paljon uutta tietoa ja kokemusta ja alkoi välittömästi kokeilla kaikkea oppimaansa.

Alusta alkaen Nielsen oli päättänyt, ettei hän halunnut jäljitellä yhtä ainoaa niistä juustoista, joihin hän oli tutustunut, vaan käyttää kaiken kokemuksensa aivan erityisen uudenlaisen juuston kehittämiseksi. Rasmus Nielsenin tuottaman uuden juuston erityispiirre oli, että se oli muodoltaan nelikulmainen, ”opstukken” ja erityisellä tavalla kittikypsytetty juusto. Tuohon aikaan oli täysin uutta, että ”opstukken” juusto oli nelikulmainen. Erityistä oli myös kittikypsytys siinä mielessä, että juuston pintaan hierottiin useampia bakteeri- ja hiivakasvustoja sisältävä seos.

Uusi juusto kävi nopeasti kaupaksi, ja vähitellen useampi meijeri alkoi tuottaa sitä. Ennen toista maailmansotaa juustoa tuotettiin pääasiassa kotimaan markkinoita varten. Sodan jälkeen ja erityisesti 1950-luvulla juustontuotanto alkoi kasvaa, ja viennin lisääntymisen vuoksi Tanskan oli erotuttava vientimarkkinoilla tyypillisillä tanskalaisilla nimillä, jotta tanskalaisia juustoja voitiin tuoda esiin markkinoitaessa niitä maan muiden tunnettujen maataloustuotteiden rinnalla. Tämä juusto sai kunnianimen ”Danbo”. Muun muassa siksi Danbo sisällytettiin Stresan yleissopimukseen ja myöhemmin Codex Alimentarius -kokoelmaan.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Danbo on yksi tyypillisimmistä tanskalaisista juustoista ja Tanskan meijerialan mukaan ”opstukket ost” -juustojen tyypillinen edustaja. Danbolla on oma aivan erityinen makunsa. Se on mieto, kevyesti hapan, aromaattinen ja kittikypsytyksen vaikutuksesta tunnusomainen. Lisäksi muihin samantyyppisiin juustoihin verrattuna korkea vesipitoisuus antaa Danbolle rakenteen, joka on joustava ja notkea, mutta samalla helposti leikattava ja erottaa sen muista juustoista.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen määrätty laatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Danbon suojaaminen maantieteellisenä merkintänä perustuu tunnusomaiseen tuotantomenetelmään ja tuotteen maineeseen.

Tuotantomenetelmä:

Danbon valmistuksessa käytetään aivan erityistä kittikypsytystä, joka tunnetaan ”tanskalaisena menetelmänä”. Siinä juustot kosteuskäsitellään, jolloin ne kypsyvät sekä ulko- että sisäpuolelta. Tällainen kypsytys on ratkaiseva juuston erityisen maun kannalta. Tanskalaiset ovat mieltyneitä tähän makuun, joka ei kuitenkaan vetoa erityisemmin muihin eurooppalaisiin. Danbon valmistuksen erityispiirre on runsas veden lisääminen, mikä osaltaan antaa juustolle sille ominaisen kiinteyden. Taito valmistaa Danbo-juustoa on ollut ja on edelleen Tanskassa luonnollinen osa meijerialan opintoja, minkä vuoksi siihen viitataan myös monissa alan oppikirjoissa. Yli vuosisadan ajan Tanskan meijerialan työntekijöille, teknikoille ja insinööreille on opetettu, kuinka Danboa valmistetaan. Koulutuksen kautta siirtyneen pitkän perinteen ja Tanskassa käytetyn erityisen tuotanto- ja kypsytysprosessin perusteella Danbo-juusto on tuotettava ja kypsytettävä Tanskassa.

Maine:

Vuonna 1952 kymmenen tyypillistä tanskalaista juustoa, muun muassa Danbo, sai Stresan yleissopimuksen ja 13. maaliskuuta 1952 annetun maatalousministeriön päätöksen nro 80 perusteella tanskalaisen nimen. Nimiä ja niitä vastaavia kuvauksia sovelletaan edelleen maitotuotteista jne. 10. toukokuuta 2004 tehdyn päätöksen nro 335 mukaisesti.

Nimi ”Danbo” muodostuu nimistä Dan ja Bo. Dan on pohjoismainen johdannainen kansankielisestä nimestä ”Danerne” (tanskalaiset), ja Bo tarkoittaa asukkaita (bosiddende). Näin ollen nimi ”Danbo” on historiallinen termi, joka tarkoittaa Tanskan asukkaita, ja se annettiin tälle juustolle, koska kaikki tanskalaiset pitävät sitä kaikkein tyypillisimpänä tanskalaisena juustona.

Danbo on tunnustettu tanskalaista alkuperää olevaksi erityistuotteeksi. Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan suurin osa tanskalaisista kuluttajista tuntee nimen ja yhdistää sen Tanskaan. Koska Danbo-juuston valmistus ja kulutus ovat keskittyneet Tanskaan, se tunnetaan parhaiten tanskalaisten kuluttajien keskuudessa. Tutkimuksen mukaan yleensä vain harvat ulkomaalaiset tuntevat Danbon.

Juuston erityisyyden ja ennen muuta sen erittäin tunnusomaisen maun ja kiinteyden vuoksi Danbo ei muistuta mitään muuta juustoa. Danbo on Tanskassa yleisimmin nautittu juusto, jota sen erityisyyden vuoksi kuluttavat lähes yksinomaan tanskalaiset.

Danbon osuus Tanskan koko juustontuotannosta on nykyisin noin 13 %, ja sitä tuotetaan yli 40 000 tonnia. Tuotanto ja kulutus ovat keskittyneet Tanskaan, ja Danboa pidetään nykyisin maan kansallisjuustona.

Danbo-juusto on ollut mukana monissa kansallisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä ja kilpailuissa ja saanut runsaasti palkintoja. Danbo on osallistunut vakituisesti yli sadan vuoden ajan kansallisiin näyttelyihin, viimeksi vuonna 2009 meijerialan kansalliseen näyttelyyn ja useisiin alueellisiin näyttelyihin. Se on perinteisesti ollut – ja on edelleen – lukemattomien erilaisten menekinedistämiskampanjoiden kohteena, ja se on ainutlaatuinen juusto, joka vastaa useimpien kuluttajien odotuksia hyvästä juustosta, joka soveltuu erityisen hyvin viipaloitavaksi. Monissa kansainvälisissä juustoja käsittelevissä hakuteoksissa viitataan Danbon tanskalaiseen alkuperään, ja se sisältyy myös useisiin tanskalaisiin ruokaresepteihin.

Eritelmän julkaisutiedot:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

http://www.foedevarestyrelsen.dk/Foedevarer/Foedevarekvalitet/Beskyttede%20bet.%20og%20traditionelle%20specialiteter/Danske%20beskyttede%20produkter/Sider/Danske%20beskyttede%20produkter.aspx


(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.